Aineistotehtävä Aerosolihiukkaset Aerosoliksi kutsutaan kaasun ja kaasussa leiju vien hiukkasten seosta. Aerosolihiukkaset voi vat olla nestemäisiä tai kiinteitä ja viipyä useita viikkoja ilmakehässä. Hiukkasten koko vaihte lee nanometrin suuruusluokasta satojen mikro metrien suuruusluokkaan. Pienimmät aerosoli hiukkaset lähestyvät kaasumolekyylin kokoa ja suurimmat ovat niin painavia, että painovoima pudottaa ne alas lähes välittömästi. Hiukkaset voivat olla näkyviä, jos ne ovat tar peeksi suuria. Esimerkiksi sumussa nähdään pie net pisarat, pakokaasuissa nokihiukkaset ja huo neilmassa pienet pölyhiukkaset. Puhtaassa ilmas sa näkyvyys voi olla kymmeniä kilometrejä, mutta sumussa vain joitakin metrejä. Suomessa hiuk kasia on ilmassa tavallisesti noin 1 000 kpl/cm3, kun taas hyvin puhtaassa ilmassa esimerkiksi ark tisilla alueilla hiukkasia voi olla alle 10 kpl/cm3. Aerosolihiukkaset voivat vaikuttaa myös tervey teen esimerkiksi ärsyttämällä hengitysteitä ja tunkeutumalla verenkiertoon keuhkorakkuloi den kautta. Ilmastoon aerosolihiukkaset vaikuttavat useallakin tavalla. Ne voivat itsessään absorboi da ja sirottaa auringonsäteilyä ja siten vähentää maanpinnalle saapuvan säteilyn määrää. Hiukka set toimivat myös tiivistymisytiminä vesihöyrylle ja edistävät pilvien syntymistä. Kun ilmassa on
Koronavirus on kooltaan noin 100 nm ja voi mallinnusten mukaan kulkeutua sisäilmassa useita metrejä.
Hyytiälän metsäaseman mittausalueella selvitetään suomalaisen metsän energian- ja aineenvaihtoa ja hiukkasten muodostusta. Kasvillisuuden keskellä ja ympärillä on astioita, joiden avulla kerätään näytteitä. Alueella on myös korkeita mastoja, joissa on mm. säteilymittareita.
paljon pieniä hiukkasia, niiden ympärille muo dostuvat pilvipisarat ovat pienempiä ja pilvet valkoisempia verrattuna siihen, että sama vesi määrä tiivistyisi suuremmiksi pisaroiksi harvojen tiivistymisytimien ympärille. Valkoisemmat pilvet lisäävät auringonsäteilyn heijastumista ja pie nistä pisaroista koostuvat pilvet pysyvät koossa pidempään. Toisaalta pilvet estävät myös maan pinnan lähettämän säteilyn poistumista. Kesällä pilvien vaikutus onkin yleensä säätilaa viilentävä ja talvella lämmittävä. Luonnon aerosolihiukkasia ovat esimerkiksi pöllyävä hiekka, tulivuorenpurkauksien ja metsä palojen nokihiukkaset sekä meriveden pärskeistä ilmaan päätyvät suolakiteet. Myös metsissä syn tyy aerosolihiukkasia ja kaasumaisia aineita, jois ta myöhemmin muodostuu aerosolihiukkasia. Metsien vaikutus ilmastoon onkin moninainen: yhteyttäminen poistaa hiilidioksidia ja sitoo hiiltä, puiden lehvästö lisää auringonsäteilyn heijastu mista ja metsät tuottavat pienhiukkasia.
Vastaa aineiston perusteella kysymyksiin. 13.1 Mitä tarkoitetaan aerosolilla ja minkälaiset hiukkaset ovat aerosolihiukkasia? 13.2 Mitä vaikutuksia aerosolihiukkasilla on?
13 Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuus
169 169