Digipolis Magazine 1/2017

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2017

KESTÄVYYSTYÖKALU LÄPIVALAISEE HANKKEET s. 4

Älykäs hirvieste eteni demovaiheeseen s. 10

Osaajien osuuskunnalle uusi toimitusjohtaja s. 14

Ympärivuotinen LumiLinna valmistuu vuonna 2018 s. 16

Esittelyssä Arctic Steel and Mining –ryhmä s. 8

Pääkirjoitus | Kimmo Heikka Kemin Teknologiakylä Tietokatu 6, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990 Palvelemme ma–pe klo 8–16 www.digipolis.fi SIJAINTI • 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT • käyttöaste 90 % (4/2017) YRITYKSET • 51 yritystä tai yhteisöä • n. 450 työpaikkaa PALVELUT Toimitilapalvelut: • toimistotilat alkaen 15 m2 • laboratorio- ja testaustilat • tuotanto- ja varastotilat • siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut • vartiointi - Securitas Oy • kiinteistöhuolto - Lassila & Tikanoja Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta, (10–17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimedia-projektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys.

Ravintola Kasarista lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut.

Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin.

Yrityskehityspalvelut • Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu • Innovaattori Yrityshautomo ja WelCome-paketti • Partnerbook • Teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämisohjelma • Arktiset teollisuussovellukset • Puurakentamisen kehittäminen Tutkimus- ja kehityspalvelut • Lapin ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut • Lapin ammattikorkeakoulu • Ammattiopisto Lappia

MISTÄ YHTEISKUNNALLINEN KESTÄVYYSTYÖKALU? Digipolis on lähtenyt soveltamaan Aalto yliopiston kehittämää kestävyystyökalua pohjoisen suurten teollisuusinvestointien kokonaisvaltaisessa analysoimisessa. Pakettiin on lisätty aluetalouden arviointia VTT:n tuottamana. Näin voidaan saada kokonaisarvio esimerkiksi teollisen investoinnin ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista.

Suomi täyttää 100-vuotta ja hyvinvointivaltio kipuilee muutospaineessa.

Poliittinen retoriikka muistuttaa kansalaisia ”kestävyysvajeesta” joka viikko.

Ilmeisesti valtio ei ole kuitenkaan soveltanut samaa kestävyystyökalua kuin Digipolis. Kestävyysvaje on taloudellinen käsite, joka kuvaa lähinnä julkisen talouden kestävyyttä – velkaantumista samalla kun väestö ikääntyy nopeasti.

Valtiotieteen tohtori Timo Aro piti ansiokkaan esityksen ”Lapin väestön tila ja tulevaisuus” maaliskuussa Arktisessa keskuksessa. Aluetutkijoiden työkalupakkiin kuuluu kaksi armotonta mittaria: 1) väestöllinen huoltosuhde (työikäisten osuus suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin) ja 2) taloudellinen huoltosuhde (työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin). Lähes koko Lapin väestöllinen huoltosuhde on negatiivinen vuoteen 2030 ulottuvalla tarkastelujaksolla.

Tilanne on samanlainen suurimmassa osassa Suomea. Mikäli tilastot toteutuvat, karkeasti arvioiden koko Suomessa työikäisten määrä vähenee 100 000 ja eläkeläisten lisääntyy 400 000 vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan väestöllisen murroksen keskellä on Suomen talous madellut taantumassa vuodesta 2008. Nyt näköpiirissä on kasvua, mutta kuinka paljon kasvua tarvitaan, että kestävyysvaje korjataan alati haasteellisemmassa väestörakenteessa?

Tilannetta on lähdetty korjaamaan mm. sote-uudistuksella, uudella maakuntahallinnolla ja perustulokokeilulla. Nähtäväksi jää miten ja missä laajuudessa uudistukset toteutuvat, mutta niillä pyritään taklaamaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Ympäristöanalyysia ei ole ollut, ja sosiaalinen tarkastelukin on ollut puutteellinen, vaikka hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen tukipilari on juuri sosiaalinen ulottuvuus.

Nyt tarvittaisiin yhteiskunnallinen kokonaisvaltainen kestävyystyökalu poliitikkojen pakkiin! Kun huomioidaan muun muassa väestörakenteen muutos, osaoptimointiin ei ole varaa.

Mikä sitten neuvoksi väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen ongelmiin?

Voimakasta elinvoimapolitiikkaa tietenkin!

Työperäistä maahanmuuttoa, kasvavia yrityksiä ja lisää työpaikkoja. Kehittämisyhtiöt ovat juuri elinvoimatyön ytimessä.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

YLEISTÄ • Tehtävänä on palvella yrityksiä tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoiminnan avulla yhteistyössä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa • Vuosi 2015: 4,5 milj. euroa, n 55 htv TEOLLISUUDEN JA LUONNONVARA-ALAN TKI-RYHMÄT DIGIPOLIS-ALUEELLA • Soveltava tutkimus, testaus, konsultointi, koulutus • ELMA-laboratorio, Elektroniikka- ja materiaalitestaus • Käynnissäpito • Arctic Steel & Mining • Optisen mittaustekniikan laboratorio Lisätietoja: Teollisuus- ja luonnonvara-ala: TKI-päällikkö TkT Seppo Saari mob. 040 543 0249, seppo.saari@lapinamk.fi

Tässä lehdessä myös Meri-Lappiin pohjoismainen tunnustus ................... s. 3 Puurakentamisessa läpimurtoja näkyvissä ............. s. 6 Insinööritoimisto ASES Oy:ssä uusia tuulia ............. s. 10 DEKRA tarkastaa ja testaa .......................................... s. 11 Elämyksiä kokouksiin ja konferensseihin ................ s. 14

1 | 2017

2

Julkaisija Digipolis – Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Mika Kulju, Karri Oikarinen Magazine SuunnitteluDigipolis ja toteutus Avalon Oy Paino Erweko Oy Paperi Galerie Art Silk 150 g/m2

Digipolis Magazine ISSN 2323-8410 (painettu) ISSN 2323-8429 (verkkojulkaisu)

Teksti: Mika Kulju

Digipolikselle sekä Arktisen teollisuuden ja kiertotalouden klusterille pohjoismainen tunnustus

Digipoliksessa toimivat yritykset Yritys

Kemin Digipolis Oy sekä Arktisen teollisuuden ja kiertotalouden klusteri sai merkittävän pohjoismaisen tunnustuksen, kun Pohjoismainen ministerineuvosto julkisti 25 hanketta käsittävän Best Nordic Bioeconomy Cases -katalogin tammikuussa.

Valittujen pohjoismaisten esimerkkitapausten joukossa on Digipoliksen luomat kehityskonseptit Arktisen teollisuuden ekosysteemi ja Kemi-Tornion kiertotalouden innovaatioalusta.

Tuore tunnustus on looginen jatko Digipoliksen vetämän Lapin teollisuus- ja kaivosklusterin aiemmin saamille valtakunnallisen ja EU-tason arvostuksille alueen edelläkävijyydestä kiertotalouden edistämisessä. Viime vuoden syyskuussa Sitra nimesi innovaatioalustan kiertotalouden toimintaohjelman kärkihankkeeksi, ja vuonna 2014 Lappi valittiin Euroopan Komission toimesta modernin klusterikehittämisen Euroopan mallialueeksi luonnonvarojen kestävässä jalostamisessa.

– Pohjoismaiden ministerineuvosto on panostanut viime vuosina merkittävästi biotalouteen etenkin edistämällä yhteispohjoismaisia biotaloushankkeita sekä järjestämällä pohjoismaisten biotaloustoimijoiden yhteisesittäytymisiä mm. kansainvälisten ilmastokokousten yhteydessä. Pohjoismaiden biotaloustoimijoiden hyvistä käytännöistä koottu 25 hankkeen julkaisu saa erittäin laajan kansainvälisen lukijakunnan, toteaa erikoistutkija Jukka Teräs Nordregiosta.

– Kemi-Tornion kiertotalouden innovaatioalusta on jo aiemminkin herättänyt pohjoismaista kiinnostusta, ja vuonna 2016 Pohjoismaiden ministerineuvosto yhdessä Nordregio-aluetutkimuslaitoksen kanssa tutustui Kemi-Tornion kiertotalouden toimintamalliin. Erityistä kiinnostusta tuolloin herätti Kemi-Tornion alueen kiertotaloustoimijoiden laatima analyysi alueen hyödynnettävistä sivuvirroista, jatkaa Teräs.

Avainasemassa toimialarajat ylittävä ja syvä yhteistyö Kemin Digipolis on kehittänyt teollisuuspalveluja Meri-Lapissa ja Lapissa systemaattisesti jo parikymmentä vuotta yhteistyössä alueen teollisuuden kanssa toimialarajat ylittävästi. Neljä vuotta sitten

teollisuudelta ja muilta sidosryhmiltä tuli toive, että Kemi-Tornion seudulla pitää aloittaa systemaattinen prosessi teollisuuden ja yhdyskunnan sivuvirtojen paremman hyödyntämisen edistämiseksi.

– Systemaattisen prosessin avulla yritysten kanssa tunnistettiin kehittämistarpeet ja luotiin visio klusterin kehittämiselle. Tätä visiota täydennettiin Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman keihäänkärjillä ja Lapin kaivos- ja teollisuuspalvelutoimijoiden kehittäjäverkoston (Katepal) näkemyksellä, jonka tuottivat Lapin pk-yritysrajapinnassa työskentelevät kehittäjät. Syntynyt visio kuvattiin Euroopan komissiolle modernin klusterikehittämisen mallialuehakemuksessa, joka sitten valittiinkin luonnonvarojen kestävän jalostamisen kehittämisen Euroopan tasoiseksi malliksi, kertoo Digipoliksen ohjelmapäällikkö Kari Poikela.

Arktisen teollisuuden ja kiertotalouden klusteria on systemaattisesti kehitetty luodun vision pohjalta.

Erityisenä painopisteenä ovat koko ajan olleet yritysten tarpeet ja niistä kumpuavien käytännön toimenpiteiden edistäminen. Lappi onkin jatkuvasti saanut komissiolta erityiskiitosta kehittämisen konkreettisuudesta.

– Nämä tuoreimmat valinnat osoittavat paljon asioita tehdyn oikein. Sitran valinta kohdistui nimenomaan ei-biopohjaisten teknisten kiertojen puolelle, ja ministerineuvosto valitsi saman kehittämisalueen biotalouspotentiaalinsa pohjalta. Tosin Sitrakin totesi jo valintansa yhteydessä, että koska työssä on mukana metsä-, metalli-, kaivos- ja energiateollisuutta, on sillä myös selkeät liittymäpinnat metsäperäisten kiertojen ja liikkumisen sekä logistiikan painopistealueisiin, sanoo Poikela.

– Luotua konseptia ja työkaluja aletaan seuraavassa vaiheessa pilotoimaan sekä jatkokehittämään laajemmin Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja -Norjassa. Näyttää vahvasti siltä, että yhteistyö tulee entisestään syvenemään klusterissa Lapin sisällä sekä kansallisesti ja kansainvälisesti, päättää Kari Poikela.

Lapin pelastuslaitos Kemin kaupunki varhaiskasvatus Relacom Finland Oy TDR Finland Oy Endress + Hauser Oy Insinööritoimisto Ases Oy ISS Palvelut Oy Lapin Ammattikorkeakoulu Metso Flow Control Oy Metsä Group Valmet Automation Oy Eltel Networks Pohjoinen Oy Karolan Korpomodifo Kemin Teollisuuskylä Oy Palsatech Oy Ravintola Ruokapaikka Kasari Meri-Lapin Kehittämiskeskus Meri-Lapin Rätinki Oy Yleisradio 4Maint Ahma ympäristö Oy Aino Health Management Andritz Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Dekra Industrial Engemma Oy Eventum Fujitsu Services Oy Humak Hyvinvointiosuuskunta Gerbera Insinööritoimisto 3D-Hacklin Isoworks Oy ISS Palvelut Ixonos Finland Oy Kemin Digipolis Oy Kemin Laitakari ry Kemin Osaajien Osuuskunta Lapinnova Oy Liikenneopetus Loko Mainostoimisto Reklaami Oy Metsä Group Nomon Oy Oliomedia Promote Oy Rovaniemen Kehitys Schneider Electric Oy Sovea Oy TKH Logistics Oy T:mi Niemimäki Virtasalo Oy Krans Consulting 360 Media Europe e-devel.fi Ky Sähköpooli Oy

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2017

Kiinteistö

paloasema päiväkoti Lumikontie 1 Lumikontie 1 optimi optimi optimi optimi optimi optimi optimi sensori sensori sensori sensori sensori sensori sensori sensori studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo virtuaali virtuaali virtuaali autotalli

3

TULEVAISUUDEN BIOTALOUDEN HANKKEET LÄPIVALAISTAAN ETUKÄTEEN

Teksti: Mika Kulju ja Karri Oikarinen Kuva: iStock

KESTÄVYYSTYÖKALU MITTAA TALOUDELLISET, SOSIAALISET JA YMPÄRISTÖLLISET VAIKUTUKSET Lappi on tullut tunnetuksi EU-mallialueena luonnonvarojen kestävässä jalostuksessa, jossa otetaan nyt kehityksen seuraava askel. Kemin Digipoliksen ohjelmapäällikön Kari Poikelan mukaan jatkossa biotalouden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset ovat mitattavissa erityisen kestävyystyökalun ansiosta.

4

Digipolis Magazine

– Aalto-yliopisto on kehittänyt käytännönläheisen työkalun kestävyyden mittaamiseen prosessiteollisuudessa. Nyt kehitämme yhteistyössä tuota työkalua siten, että sillä voidaan läpinäkyvästi arvioida esimerkiksi investointien kestävyyttä biotaloudessa, sanoo Kari Poikela. Mukana yhteistyössä on ollut myös Lapin Ely-keskuksesta Heino Vasara, joka myös pitää kehitettyä työkalua tarpeellisena osana hankkeiden arvioinnissa.

– Työkalu auttaa hankkeen käynnistäjää esittämään hankkeen vaikutukset konkreettisesti, objektiivisesti ja kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointeja tehtäessä hankkeet ovat pystyneet hyödyntämään kestävyystyökalun tuotoksia, Heino Vasara kertoo.

Kestävyystyökalu antaa uusia näkökulmia Kestävyystyökalu tarkoittaa yksinkertaistaen prosessia, joka koostuu kysymyssarjoista, niihin annettavista numeerisista ja mitattavista arvoista sekä työpajoista, joissa tulokset käydään läpi. Tuotoksena on lukuja ja graafeja, jotka kertovat konkreettisesti hankkeen taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristöllisestä kestävyydestä.

Työkalu on kehitetty siten, että se sopii kaikille teollisuudenaloille ja kaiken kokoisten yritysten toiminnan läpivalaisuun. Lisäksi sillä voidaan tarkastella yritysten yksittäisten investointien kestävyyttä.

Konsernitasolla työkalu antaa tietoa yritysjohtajalle tehtaiden keskinäisestä kestävyydestä, jota voidaan parantaa mahdollisimman tasapuolisesti.

– VTT on tuonut työkaluun vielä lisäksi aluetaloudellisen merkityksen. Työkalulla voidaan tarkastella myös suunnitteilla olevien uusien yritysten toimintaa, jotta he osaavat ottaa riittävän laajasti kestävyysasiat huomioon tulevassa toiminnassaan, kertoo professori Olli Dahl Aalto-yliopistosta.

Professori Dahl nostaa esimerkiksi kestävyystyökalun hyödyntämisestä Boreal Bioref Oy:n, joka suunnittelee biojalostamoa Kemijärvelle.

Boreal Biorefin tarkastelu kertoi muun muassa, että investoinnilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus: se lisää työpaikkoja ja tuo alueelle lisää hyvinvointia sekä toimintansa että rakennusvaiheen aikana.

– Työkalu osoitti, että investointi on ympäristön kannalta kestävällä pohjalla ja sosiaaliset asiat on myös hyvin otettu huomioon. Se antoi myös yritykselle uusia näkökulmia, jotka tulee ottaa huomioon investointia toteutettaessa. Näyttää siltä, että tästä tehtaasta on tulossa yksi maailman ”kestävimmästä” investoinnista, joka kestää myös ulkopuolisten tarkastelujen vaatimukset, toteaa Dahl.

Ihmiset ja ympäröivä yhteiskunta huomioon Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala toteaa, että kaikkia moderneja teollisuuden hankkeita ja investointeja harkitaan entistä tarkemmin kestävyyden näkökulmasta.

– Sen lisäksi, että valmistelussa on huomioitava luonnon ja luonnosta saatavien raaka-aineiden kestävä käyttö, tulee entistä enemmän huomioida sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, sanoo Nivala.

Nivalan mukaan luonnonarvojen kunnioittaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö on sisäistetty Suomessa hyvin ja toimintaa pidetään jo itsestään selvyytenä.

– Sosiaalinen kestävyys on toiminnan hyväksyttävyyden kannalta hyvin keskeinen. Ihmisten on koettava, että liiketoiminta ei ole pelkkää bisnestä, vaan toiminnassa on huomioitava ihmiset ja ympäröivä yhteiskunta. Sosiaalinen kestävyys luo pohjan

kannattavalle liiketoiminnalle, joka entisestään lisää ympäröivän yhteisön hyvinvointia.

Nivala korostaa, että kestävyyttä tarkastelevissa menettelyissä on edetty oikeaan suuntaan.

– On kuitenkin uusittava menetelmiä ja varmistettava, että kestävyysajattelu on laaja-alaista ja ymmärrettävää. Kun jo valmisteluvaiheessa huomioimme ihmisten ja ympäröivän yhteiskunnan tarpeet, on toiminnan aloittaminen huomattavasti helpompaa. Kestävä ajattelu on yksi tärkeä osa hankkeiden ja investointia toteuttamista, yhdessä hanke- ja teknisen suunnittelun, rahoituksen ja rakentamisen kanssa, päättää Nivala.

Kestävyystyökalu todentaa kuonankäsittelyn hyödyt Lappilainen kaivosurakointiin, materiaalinkäsittelyyn sekä tehdas- ja teollisuusprosessien hoitoon erikoistunut Tapojärvi Oy käyttää kestävyystyökalua mittaamaan ja todentamaan, että sen tapa käsitellä terässulaton kuonaa toimii. Tavanomaisesti ruostumattoman teräksen tuotannossa syntyy runsaasti kuonaa, josta halutaan ottaa metalli talteen ja palauttaa se tehtaalle. Tämä edellyttää kuonan jauhamista hienoksi ja hienojauhetun kuonan loppusijoitusta. Tapojärvi jättää kuonan karkeammaksi ja tekee siitä uusia, CE-merkittyjä tuotteita.

– Kestävyystyökalu kertoo, että meidän valtavirrasta poikkeava tapamme on kannattava, kertoo Tapojärven kehityspäällikkö Juha Koskinen.

Kestävyystyökalu tukee yrityksen markkinointia, sillä työkalun tarjoamin luvuin ja grafiikoin yritys pystyy selkeästi ilmaisemaan toimintatapansa edut asiakkailleen. Lisäksi kestävyystyökalun ilmaisemat asiat kertovat Tapojärvestä yhtiönä.

– Kestävyystyökalu antaa konkreettista ja objektiivista dataa siitä, miten meillä on kestävyysasiat huomioitu, Koskinen toteaa.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2017

5

Tapasimme Digipolis Oy:n projektipäällikkö Tytti Ahorannan kanssa Oulussa Terve kunta rakentuu puulle –seminaarissa. Puuinfon järjestämä seminaarikiertue vieraili maaliskuussa kahdessatoista suomalaiskaupungissa.

Teksti ja kuva: Karri Oikarinen

PUURAKENTAMISTA EDISTETÄÄN KUNNISSA

LÄPIMURTOJA NÄKYVISSÄ Tytti, mistä seminaarisarjassa on kyse?

Näin kuntavaalien alla seminaarikiertueen tavoitteena on rohkaista kuntapäättäjiä ja virkamiehiä puumateriaalin käytön lisäämiseen julkisessa rakentamisessa ja tarjota heille työkaluja tähän.

Puun käytön lisäämisellä on positiivinen vaikutus kuntatalouteen, työpaikkoihin, kuntalaisten hyvinvointiin, ympäristöön ja kuntien vetovoimaan.

Millaisella porukalla olette Oulussa?

Olemme täällä Arktinen biotalous –hankkeen projektipäällikkö Tanja Häyrysen kanssa. Tanja vetää Lapin maakunnan puurakentamisen teemaryhmää, jossa itsekin olen jäsenenä. Täällä on kaupunkien ja maakuntien rakentamisesta vastaavia virkamiehiä sekä Kemin kaupungin edustajia ja muita alan pohjoisen toimijoita. Tämä antaa hyviä eväitä Lapin biotaloustoimijoiden yhteistyön vahvistamiseen. Täällä on kerrottu myös hankintalakiin tulevista muutoksista. Niillä avataan uusia mahdollisuuksia julkisten rakennuskohteiden toteutukseen. Meillä Suomessa on mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita puusta ihan eri mittakaavassa kuin tähän asti on tehty. Monissa kunnissa on tahtoa rakentaa ympäristöystävällisesti puusta ja niillä on siihen täysi oikeus. Kunta voi päättää: tämä kohde rakennetaan puusta. Tätä ei juuri tiedetä ja siksi kohteita ei ole uskallettu vaatia suunniteltaviksi ja rakennettaviksi puusta. Kemissä tämä on kuitenkin tiedostettu.

Osoituksena siitä on kaupunginhallituksen hyväksymän puurakentamisen toimenpideohjelma.

Puutahan hyödynnetään Suomessa aika isossa mittakaavassa?

Kyllä, mutta Suomi on puutuotannossa ennen muuta alkutuotantomaa. Kasvun varaa on muun muassa sahatavaran jatkojalostuksessa esimerkiksi rakentamiseen käytettävissä ns. insinööripuutuotteissa, kuten kerrostalorakentamiseen soveltuva CLT. Suomessa rakennetaan Euroopassa toiseksi eniten kerrostaloja suhteessa väkilukuun, mutta vain 10% niistä puusta. Rakenne on puuttunut, mutta CLT (Cross-Laminated Timber) on ratkaisu tähän.

Riittääkö meillä puu kaikkien kerrostalojen puurakentamiseen?

Suomen metsät kasvavat viikossa sen, mitä kaikkien nyt tekeillä olevien kerrostalojen rakentaminen puusta vaatisi.

Mistä kiikastaa?

Kyse on ennen muuta tahdonpuutteesta. Tiellä on toki ihan konkreettisiakin esteitä, kuten ylimitoitetut palomääräykset ja rakentajien tottuminen muihin rakennusmateriaaleihin.

Missä on odotettavissa läpimurtoja puurakentamisessa?

Yksi sellainen nähtiin muutama viikko sitten, kun Honkarakenteen ilmoitettiin toimittavan 34 hirsipäiväkotia Suomeen. Myös Pudasjärven maailman suurin hirsikoulu on merkittävästi edistänyt puurakentamisen mainetta – siitä on tullut kansainvälisesti kiinnostusta herättävä nähtävyys.

Ovatko koulut ja päiväkodit sopivia puurakentamiskohteita?

Aivan erinomaisia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan puulla on merkittäviä terveysvaikutuksia, ja sillä voidaan rakentaa stressiä lieventävä, oppimista edistävä ympäristö. Onhan se selkeä etu, että sellainen voidaan toteuttaa yksiaineisella massiivipuisella kantavalla seinärakenteella.

Tämän luulisi kiinnostavan jo ulkomaillakin?

Nimenomaan. Olemme hirsirakentamisessa jo maailman huipulla, mutta senkin vienti on vielä raaka-ainevaroihin nähden yllättävän vähäistä. Kauppataseellekin tekisi hyvää, jos kehittäisimme ja hyödyntäisimme puujalosteita jo kotimaassa. Nyt viemme ulkomaille massatuotantotuotteita kuten sahatavaraa ja ostamme sieltä takaisin kalliimpia, korkeamman jalostusasteen puutuotteita.

Miten puurakentamista edistetään jatkossa Meri-Lapissa?

Lappiin ollaan perustamassa Lappian, Lapin AMK:n ja Digipoliksen voimin Arktisen puurakentamisen osaamiskeskusta, jossa Kemi on päättänyt olla mukana. Investointi ei ole suuren suuri, mutta osoittaa, että kaupunki toimii toimenpideohjelmansa mukaisesti.

Millaista hyötyä hankkeesta on?

Se edelleen edistää puurakentamisen kehittämistä alueellamme, jossa on jo hyviä esimerkkejä kehityksen keulassa olemisesta. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Lappian CLT-tuotantolaitos ja Sauvosaaren kentän katsomo, joka on ensimmäinen CLT-katsomo Suomessa. Mansikkanokallehan on kaavoitettu kortteli puurakennuksille. Meidän tulee kaikin keinoin edistää massiivipuurakentamista kaupunkialueella jo pelkästään ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi. Puurakentamiselle on vain hyviä syitä.

6

Digipolis Magazine

Rikasta Pohjoista 2017 oli menestys!

Käynnissäpidon ja kaivannaisteollisuuden pohjoinen foorumi Rikasta pohjoista järjestetään vuosittain Kemissä. Huhtikuun alussa kaksipäiväisenä järjestetty tapahtuma oli järjestyksessään viides ja sen teemoina olivat teollisuuden käyttövarmuuden hallinta ja kaivannaisteollisuuden nykytila.

Ensimmäisen päivän mielenkiintoisimpia esityksiä oli VTT:n johtavan tutkijan Eija Kaasisen puheenvuoro ”Huoltomies 4.0 - Digitalisaatio ja tulevaisuuden teollinen huoltotyö”.

Kaasisen puheenvuoro perustui tuoreeseen tutkimushankkeeseen. VTT koordinoi DIMECC S-STEP-ohjelmassa (Smart technologies for lifecycle performance) osaprojektia, jossa kehitettiin tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyönä uusia digitaalisia huoltotyöratkaisuja ja -välineitä. Tavoitteena on tehostaa työtuloksia ja -tyytyväisyyttä.

– Teollisuuden digitalisaatio muuttaa huoltotehtäviä ja -välineitä, ja yhä useampi työntekijä tekee tietotyötä. Paras tuottavuus ja työtyytyväisyys saadaan, kun työkäytäntöjä ja uutta tekniikkaa hyödyntäviä työvälineitä kehitetään kokonaisuutena yhteistyössä työntekijöiden kanssa, sanoo hankkeen projektipäällikkö Kaasinen.

Hankkeen keskeisiksi kehityskohteiksi valikoituivat parempi valmistautuminen huoltokäyntiin, tuki vianetsintään, henkilökohtainen ja tilannetietoinen ”kädestä pitäen” opastus huoltotoimenpiteiden tekemiseen sekä vaivaton raportointi jo huoltokäynnin aikana. VTT ja muut tutkimusosapuolet kehittivät yhdessä hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa lukuisia pilottisovelluksia.

Kaasisen esityksen lisäksi ensimmäisen päivän ohjelmassa olivat ajankohtaiset kunnossa- ja käynnissäpitoa käsittelevät alustukset Metsä Fibren, Eforan ja KONE Oyj:n asiantuntijoilta.

Toisena seminaaripäivänä näkökulma vaihdettiin kaivannaisteollisuuden ajankohtaisiin kysymyksiin. Niitä valottivat muun muassa Antti Peronius Lapin kullankaivajain Liitosta ja Pertti Sarala ja Laura Lauri GTK:ta.

Hannukaisen kaivoksen tilanteesta kertoi päägeologi Jouko Pakarinen Hannukainen Mining Oy:stä. Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen puolestaan käsitteli puheenvuorossaan ehtymätöntä globaalia raaka-aineiden tarvetta ja sen vaikutuksia Suomeen.

Teksti ja kuvat: Mika Kulju

VTT:n johtava tutkija Eija Kaasinen esitteli seminaariväelle tulevaisuuden huoltomiehen.

Rikasta Pohjoista 2017 -tapahtuma keräsi pariinsa noin sata kaivos-, teräs- ja paperiteollisuuden, suunnittelutoimistojen, kunnossapidon palveluntuotannon, rahoituksen ja alojen koulutuksen asiantuntijaa.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2017

7

TIETEEN JA TUTKIMUKSEN UUTISIA

ESITTELYSSÄ ARCTIC STEEL AND MINING (ASM)-RYHMÄ Lapin AMK:n teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalan TKI-tutkimusryhmä Arctic Steel and Mining on terästen soveltavaan tutkimukseen ja testaukseen, sekä mineralogiseen näytteenvalmistukseen erikoistunut 12 henkilön ryhmä.

Teksti: Jouko Karinen Projekti-insinööri Lapin AMK

ASM-ryhmä on aloittanut toimintansa vuonna 2008 Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmänä ja muuttanut myöhemmin nimensä Arctic Steel and Mining –tutkimusryhmäksi. Nimellään ryhmä korostaa arktisen teräsrakentamisen sekä kaivannaisteollisuuden alan ja mineralogian osa-alueen tutkimustoimintaa arktisissa olosuhteissa.

Lapin AMK:n mineraloginen tutkimuslaboratorio toteuttaa kehitys- ja tutkimustoiminnan hankkeita elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. ASM-ryhmän osaamista hyödyntävässä mineralogisessa laboratoriossa on mahdollista määrittää eri materiaaleista metallien, sulfidien, oksidien ym. yhdisteiden pitoisuuksia, tehdä jauhemaisista näytteistä raekokoanalyysejä sekä tarkastella mikroskoopeilla näytepintojen rakenteita.

Analyyseillä saadaan tuotettua tietoa mm. mineraalien vapausasteista, mikrorakenteista, mineraalikoostumuksesta ja raekokojakaumista. Investoinnit Lapin AMK:n mineralogian laboratorioon on tehty projektissa ”Materiaalien käytettävyyden oppimisja tutkimusympäristön päivittäminen mineralogian laboratorioksi”.

Hankkeen aikana laajennettiin materiaalin tutkimusympäristö mineraalitutkimukseen soveltuvaksi tutkimusympäristöksi, joka täyttää oppimisympäristönä kaivosalan muuntokoulutuksen vaatimukset.

Tätä osaamista siirretään opetukseen mm. kaivosgeologian, mineralogian, näytteenvalmistuksen ja analysoinnin osalta. Mineralogian laboratorion laitekanta on investoitu Lapin liiton EAKR-rahoitteisessa investointiprojektissa ”MinLappi” 2013–2015 välisenä aikana.

Arktinen kiertotalous ja sivuvirrat

Kiertotalous Suomessa (Sitra 2016).

8

Digipolis Magazine

Lapin AMK:n strategian painoaloista yksi on arktinen kiertotalous ja sivuvirrat. Kiertotaloudessa tavoitteena on suunnitella talous tai prosessi siten, että hukkaan menevien materiaalien määrä olisi mahdollisimman vähäinen, eikä varsinaista jätettä syntyisi.

Materiaalit säilytetään mahdollisimman pitkään prosessien käytössä tai niille kehitetään soveltuvaa uusiokäyttöä, myös suunnittelullinen lähtökohta huomioiden. Tämä kohdistuu erityisesti teollisuudessa syntyviin sivuvirtoihin, jotka perinteisesti ovat hyödyntämättä.

Kehittämällä sivuvirroille uusiokäyttöä voidaan jätteeksi luokitellut materiaalit muuntaa tuotteeksi, jolloin ne eivät enää ole jätettä vaan raaka-ainetta.

Samalla saadaan vähennettyä ko. tuotteen valmistukseen käytettävien raaka-aineiden tarvetta.

Digipoliksen vetämissä Arktisen teollisuuden sivuvirrat 1- ja 2 -hankkeissa tavoitteena on muokata teollisuuden jäte- ja sivuvirtoihin liittyvistä investointiaihioista pk-yritysten liiketoimintaa. Tämä toteutetaan erilaisten pilotointien kautta.

Hankkeissa hyödynnetään Digipoliksen keräämää tietoa teollisuuden jäte- ja sivuvirtoihin liittyvästä merkittävästä volyymistä Meri-Lapin ja Pohjois-Suomen alueilla. Tavoitteena on myös kehittää teollisuuden jäte- ja sivuvirtojen hyödyntämisen toimintakulttuuria edellä mainituilla alueilla sekä tukea teollisuuden palveluliiketoiminnan osalta uusien pk-yritysten perustamista ja toiminnan kehittämistä.

Case-esimerkit Kiertotalouden ja sivuvirtojen materiaalitutkimuksissa oleellisia tarkasteltavia muuttujia ovat materiaalien rakenteellisen, kemiallisen ja mineralogisen koostumuksen määrittäminen. Mineralogisessa laboratoriossa on mahdollista määrittää eri materiaaleista metallien, sulfidien, oksidien ym. yhdisteiden pitoisuuksia, tehdä jauhemaisista näytteistä raekokoanalyysejä, sekä tarkastella mikroskoopeilla näytepintojen rakenteita.

Outokummun terässulatolla ja ferrokromitehtaalla muodostuu metallien valmistuksen sivutuotteina kuonia, jotka muistuttavat ominaisuuksiltaan kiviaineksia. Ruostumattoman teräksen kuonaan on sitoutuneena metallia, joka saadaan Tapojärvi Oy:n toimesta palautettua takaisin terässulatolle tuotantoon. Teräskuonasta saadaan eroteltua myös poltettu kalkki, jota voidaan hyödyntää uudelleen teräksen valmistuksessa. Ferrokromikuonasta vastaavasti erotellaan ferrokromi uudelleen tuotantoon ja jäljelle jäävästä kuonaaineksesta saadaan prosessoitua 1.luokan kiviainesta.

Tapojärvi Oy on selvittänyt kuonien hyötykäyttöä betonin raaka-aineena ja suunnitellut kuonapohjaisten betoniblokien valmistusta Outokummulle. Betoniblokit ovat siirrettäviä betonielementtejä, joista saadaan tehtyä helposti koottavia ja purettavia rakennelmia, mm. tilapäisiä varastokaukaloita ja meluvalleja.

Kuonapohjaisen betonin käyttömahdollisuuksia selvitetään myös maabetonoinnissa, ja siitä on suunnitteilla koerakenne tehdasalueen huoltohallin edustalle. Rakenteen tulisi kestää säärasitusta ja työkoneiden aiheuttamaa kulutusta, ja sen pitäisi olla helposti puhtaana pidettävä.

TKI-opetusintegraatio Sivuvirtojen, tarkemmin kuonamateriaalien käyttömahdollisuuksia betonirakentamisessa selvitettiin Lapin AMK:n ASM-ryhmän ohjaamissa päättötöissä, joissa toimeksiantajana on ollut Tapojärvi Oy. Työssä ”Betoniblokien valmistus FeCr-kuonasta” (Ismo Mattila 2016) valmistettiin koe-erät betoniblokeista käyttäen betonin runkoaineena ferrokromikuonaa ja työssä ”Kuonapohjaisen maabetoni-reseptiikan kehittäminen” (Riikka Salmela 2017) kehitettiin resepti maabetonointi-kokeita varten käyttäen betonimassan runkoaineena valokaariuuni-kuonaa. Valmistettujen betonimateriaalien laatu varmistettiin puristuslujuus-testeillä. Kuonien koostumusta tarkasteltiin päättötöissä ”CaO-pitoisuuden määrittäminen ruostumattoman teräksen kuonasta” (Antti Liedes 2016), sekä ”Ruostumattoman teräksen kuonan metallipitoisuuden määritys XRD-analyysillä” (Teppo Suorsa 2017). Näissä töissä selvitettiin kuonan alkuainepitoisuuksia ja mineralogiaa.

Mineralogiassa selvitetään materiaalien kiderakennetta sekä fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Näissä selvityksissä hyödynnettiin MinLappi-laboratorion laitteistoa monipuolisesti.

Sivuvirtojen ominaisuuksia on tarkasteltu myös konetekniikan insinöörikoulutuksen opin-

Vas. FeCr-kuonapohjainen betonibloki (Mattila 2016).

Oik. Betoniblokeista valmistettuja varastokaukaloita (BetonBlock® 2016) tojaksoilla. Lapin AMK:n ASM-ryhmä yhteistyössä toimeksiantajan (Tapojärvi Oy) kanssa laati erityisesti sivuvirtoihin liittyvän sisällön ja toteuttamissuunnitelman neljän opintojakson kokonaisuuteen. Opintojaksoissa hyödynnetään oppimisprojekti-tyylistä opetusmenetelmää.

Summa summarum Edellä mainitut tutkimukset edistävät laajalti arktisen kiertotalouden ja sivuvirtojen teemaa, sillä niiden pohjalta teräksen ja ferrokromin tuotannossa syntyviä sivuvirtoja voidaan yhä enemmän tuotteistaa rakennusmateriaalien raaka-aineiksi.

Käyttämällä betonin runkoaineena kiviaineksen sijaan kuona-ainesta vähenee neitseellisten luonnonkivien louhinnan tarve.

Samalla saadaan vähennettyä jätteiden määrää, kun sivuvirtoina syntyvistä materiaaleista saadaan tuotettua laadukkaita rakennusmateriaaleja. Tämän kaltaisia tutkimuksia on syytä tehdä lisää, jotta voimme jatkossa kehittää uusia käyttötarkoituksia aiemmin jätteeksi luokitelluille materiaaleille.

Materiaalien käytettävyyden osa-alueella teollisuudessa syntyviin sivuvirtoihin liittyvät prosessit ovat täysin erilaisia kuin tähän asti käytetyt, mikä vaatii materiaaliopilliselta osaamiselta uusia näkökulmia. Tämä aihepiiri olisi saatettava yhtäläisesti insinööriopetuksen piiriin, sillä kiertotalouden kokonaiskonsepti vaatii insinööriltä sekä uudenlaista suunnittelun ja materiaalin käytettävyyden kokonaisnäkemystä tuotteen koko elinkaaren ajalta.

LÄHTEET Mattila I, 2016. Betoniblokien valmistus FeCr-kuonasta. Opinnäytetyö, Kone- ja tuotantotekniikka, Kaivosmuuntokoulutus, Lapin AMK, s.41.

Sitra 2016. Kierrolla kärkeen, Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016 – 2025. Sitran Selvityksiä 117, s.12.

BetonBlock®. Internet-sivut. Viitattu 27.3.2017. http://betonblock.com/photo-video

Näytteiden jakamista ja punnitusta Tute 1-kurssilla

Mineralogisen laboratorion täryseulat: Retch AS 450 Control (vas.), Haver & Boecker EML 315 (oik.).

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2017

9

ÄLYKÄS HIRVIESTE ETENI DEMOVAIHEESEEN

”TULOKSET OVAT ERITTÄIN KANNUSTAVIA” Valtakunnallista julkisuutta saanut hanke älykkään hirviesteen kehittämiseksi on edennyt demovaiheeseen. Vuoden alusta lähtien kehitettyä hirviestettä testattiin maaliskuun lopulla kaupallisella testialueella Lapissa ja tulokset olivat erittäin kannustavia. Digipoliksen projektipäällikkö Seppo Aholan mukaan hanke voi parhaimmillaan olla alku ajoneuvojen turvajärjestelmälle, joka havainnoi eläimen, jarruttaa ja mahdollisesti myös väistää vaarallista kohdetta.

Yhdessä tekemällä maailmanluokan ratkaisuja Kemin Digipoliksen vetämässä hankkeessa rakennetaan kolmen maakunnan yhteistyönä autonomiseen ajamiseen ja testaukseen soveltuvaa älykästä hirviestettä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että testiradalle tai hirviesteeseen lisätään älyä, joka reaaliaikaisesti havaitsee lähestyvän ajoneuvon ja reagoi käynnistämällä hirviesteen. Tällöin hirvieste liikkuu ajoväylän yli pakottaen ajoneuvon reagoimaan törmäyksen estämiseksi.

Hankkeen ajatuksena on klusteriyhteistyöllä hyödyntää olemassa olevia Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan osaajien älyliikenteen kehitysympäristöjä, kertoo projektipäällikkö Ahola.

– Mukana olevien yhteistyötahojen asiantuntijat ovat osoittaneet, että Pohjois-Suomesta löytyy yhdessä tekemällä maailmanluokan osaamista ja ratkaisuja, joita saadaan aikaan todella nopeasti.

Oulun yliopiston Jarno Junnikkala, Kasper Hahtonen ja Atte Rankinen ovat kehittäneet

10

Digipolis Magazine

hirviesteen teräsrakenteet, testielementin ja sen liikkumisen logiikat.

Centria ammattikorkeakoulun Sakari Nokela, Pertti Verronen, Ville Peltola ja Tuomo Viitala ovat vastanneet hirviesteen laukaisemisesta tutkatiedon ja siihen liittyvien säätö- ja tietoliikennesovellusten avulla.

Lapin ammattikorkeakoulun Tuomas Sinisalo kehitti Android-sovelluksen, jonka tiedot ohjaavat hirviesteen laukaisemista matkapuhelinverkossa Ilmatieteen laitoksen Jyrki Mattasen ja Kari Mäenpään kehittämän pilvipalvelun kautta.

Turvajärjestelmien testaus eri olosuhteissa on tärkeää Autonomiset turvajärjestelmät ja autonominen ajaminen ovat osa ajoneuvoteollisuuden nopeaa kehitystä.

– Auton turvajärjestelmien testaus esimerkiksi talviolosuhteissa tulee todennäköisesti kasvamaan.

Teksti: Mika Kulju Kuvat: Ville Honkonen

Uusien testaussovellusten ja -palvelujen kehittäminen on tärkeää, kertoo Lapland Proving Ground Oy:n Jukka Vuorinen.

– Hankkeen seuraavassa vaiheessa testirataelementtikokonaisuus esitellään testiyrityksen asiakkaille, kertoo projektipäällikkö Ahola.

Toimii reaaliaikaisesti kännykän avulla tai ilman Älykäs hirvieste voi käyttää kahta erilaista havainnointimenetelmää: 1. Android-sovellukseen ja pilvipalveluun perustuvaa, jossa tietoa voidaan siirtää julkisen matkapuhelinverkon välityksellä.

Tämä menetelmä vaatii ajoneuvoon kännykän paikkatiedon lähettämistä varten.

2. Doppler-tutkatietoon ja LoRa-radioliikenteeseen perustuvaa, jossa tieto voidaan siirtää testikeskuksen suljettuun verkkoon. Tämä menetelmä ei vaadi ajoneuvoon mitään erillistä varustusta.

Lisätietoja: Seppo Ahola, projektipäällikkö, Digipolis p. 0400 249 620 e-mail: seppo.ahola@digipolis.fi

”Auton turvajärjestelmien testaus esimerkiksi talviolosuhteissa tulee todennäköisesti kasvamaan.”

Lapland Proving Ground Oy:n Jukka Vuorinen

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2017

11

INSINÖÖRITOIMISTO ASES SUUNNITTELEE JA NYT MYÖS ASENTAA Teksti: Karri Oikarinen Kuvat: Ases

Digipoliksessa majaansa pitävässä Insinööritoimisto ASES Oy:ssä puhaltavat uudet tuulet. Prosessien, sähköistyksen ja automaation suunnittelua tekevä ASES perusti viime kesän alkupuolella asennusliiketoimintaan keskittyvän tytäryhtiön ASES Installaatiot Oy:n, joka mahdollistaa yritykselle projektien kokonaistoimitukset saman katon alta.

– Huomasimme jo hyvän aikaa sitten, että asennuspuolelle on kysyntää.

Nyt oli sopiva aika perustaa sitä varten tytäryhtiö, sanoo Insinööritoimisto ASES Oy:n ja ASES Installaatiot Oy:n toimitusjohtaja Jouni Saloniemi.

Asennusliiketoiminta on lähtenyt rivakasti käyntiin, sillä ASES Installaatiot työllistää jo parikymmentä osaajaa. Suunnittelupuolen pääluku on kymmenen, joukossa niin sähkö- ja automaatioasiantuntijoita kuin sovellussuunnittelijoita.

Omasta talosta löytyvän asennuspalvelun tuoma etu on Saloniemen mukaan näkynyt ennen muuta tekemisen laadussa.

– Kokonaistoimitukset voidaan nyt toteuttaa kustannustehokkaammin ja laadukkaammin, kun sekä suunnittelu että toteutus ovat omissa käsissä. Hyödyt ovat näkyneet heti asiakkaillamme ja meidän kilpailukyvyssämme.

Töitä riittää ASESille on töitä riittänyt mukavasti Kemi-Tornion seudulla, sillä alueella on isoja teollisuustoimijoita, kuten StoraEnso, Metsä Group ja Outokumpu.

– Suurimpana projektina meillä on tällä hetkellä Wärtsilän vetämä Tornion uusi LNG-maakaasuterminaali, Saloniemi kertoo.

Yhtiön tavoite on kasvaa ja toimia jatkossa laajemmalla markkina-alueella.

Nokialla on maaliskuussa otettu käyttöön lannoitetehdas, jonka toteutuksessa ASES Oy on ollut vahvasti mukana. Viime kesänä yritys kävi ottamassa käyttöön tehtaan Etelä-Kiinassa.

– Viime vuonna kehityspaukut laitettiin asennusliiketoiminnan perustamiseen, ja se on lähtenyt hyvin käyntiin. Jatkossa on tarkoitus kasvattaa toimintaa kokonaisvaltaisesti, ja siihen on hyvät edellytykset, sillä olemme koko ajan saaneet vastattavaksi vaativia ja isoja projekteja, Saloniemi kuvailee.

12

Digipolis Magazine

Oppia ikä kaikki Jatkuva kasvaminen ja toimialan kehittyminen edellyttävät, että yritys on jatkuvasti opintiellä. Automaatiojärjestelmät ja -laitteet kehittyvät koko ajan, ja niistä on suunnittelutoimiston ja asentajien pysyttävä kartalla.

– Koulutamme sisäisesti porukkaamme jatkuvasti. Myös järjestelmätoimittajat tarjoavat hyvin koulutusta myös meille. Toki työ itsessään on myös hyvä opettaja, Saloniemi toteaa.

Insinööritoimisto ASES Oy on ollut koko viisivuotisen historiansa ajan Digipoliksessa. Paikkaa on joustavasti vaihdettu sitä mukaa, kun yritys on kasvanut.

Molemmat yritykset toimivat samoissa tiloissa osoitteessa Studiokatu 3.

– Olemme olleet nyt samassa paikassa reilut kaksi vuotta. Tilat ovat hyvät meidän tyyppiselle yritykselle. Palvelu pelaa ja sijainti on keskeinen, Saloniemi lähettää terveiset Digipoliksen väelle.

DEKRA TARKASTAA JA TESTAA

Teksti: Karri Oikarinen Kuvat: DEKRA

tävä projekti DEKRAlle on LNG-terminaali Torniossa.

Siellä DEKRA toimii monipuolisesti varastosäiliön ja putkistojen rakentamisen vaatimustenmukaisuuksien varmistajana.

– Olemme mukana koko projektin elinkaaren ajan. Suunnitelmien ja hitsausmenetelmien hyväksynnästä hitsaustyön valvontaan ja lopuksi valmiin tuotteen tarkastukseen ja arviointiin, Kuusisto kertoo.

Kun yritys on toimialoilla, joissa huolehditaan muun muassa siitä, että painelaitteet, sähkölaitteistot, paloilmaisulaitteistot ja sammutuslaitteet toimivat oikein ja sovittujen normien mukaan, on jatkuva oppiminen elinehto. DEKRA tekee yllämainittujen asioiden lisäksi rakenteille ja tuotteille sekä ainetta rikkomatonta (NDT) että materiaalien rikkovaa testausta (DT), ja sertifioi metallituotteita, koneita ja laitteita valmistavia yrityksiä. Henkilöstön kouluttaminen on jatkuvaa.

Digitalisaatio vaikuttaa toimintaa – Standardit, normit ja säädökset, jotka ohjaavat toimintaamme, muuttuvat jatkuvasti. Siksi niistä on oltava perillä. Henkilökunnalla sekä yrityksellä on oltava toiminnan edellyttävät pätevyydet, joiden ylläpito vaatii jatkuvaa päivitystä ja kertaamista, kertoo DEKRAn Pohjois-Suomen aluepäällikkö Tuomas Kuusisto.

DEKRA Industrial Oy on sitoutumaton tarkastus- ja testausyhtiö, joka on osa kansainvälistä DEKRA-konsernia. Konsernin liikevaihto on lähes 3 miljardia euroa ja työntekijöitä on 38 000. PohjoisSuomessa yrityksellä on kolme toimistoa – Kemi, Oulu ja Raahe – ja niissä yhteensä n. 30 henkilöä töissä. Yhtiö on Suomessa kasvussa, ja kaikkia koulutetaan aktiivisesti.

DEKRAlle tärkeä yhteistyötaho henkilökunnan koulutuksessa on AEL (Ammatinedistämislaitos), jonka kursseilla tarkastajat oppivat alalle.

– NDT tarkastusten suorittaminen vaatii työntekijän pätevöinnin. Pätevyysvaatimuksena on tietty määrä koulutusta ja kokemusta sekä tutkinnon suorittaminen menetelmäkohtaisesti.

– Muun muassa FINAS (Suomen kansallinen akkreditointielin) ja TUKES (turvatekniikan keskus) valvovat toimintaamme. Toiminnan ylläpito edellyttää myös jatkuvaa sisäistä laadunvalvontaa, Kuusisto sanoo.

Pohjois-Suomessa erilainen teollisuusrakenne DEKRAn Pohjois-Suomen toimintoja leimaa alueen erityinen teollisuusrakenne, sillä täällä on enemmän kaivostoimintaa muuhun Suomeen verrattuna. Myös metalliteollisuudessa on alueellamme isoja yrityksiä kuten SSAB ja Outokumpu. Oulussa onkin Turun ohella DEKRAn toinen rikkova laboratorio, joka toimii tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.

– Osa laitteistakin on yliopiston tiloissa, Kuusisto valottaa.

Kaivostoiminnan tarvitsemat tarkastus- ja testauspalvelut DEKRA toimittaa pääsääntöisesti Kemin toimipisteestään, josta Lapin kaivokset ovat helposti saavutettavista. Meri-Lapissa yksi merkit-

Voimistuva digitalisaatio eli digitaalisten teknologioiden yleistyminen koskee raskaan teollisuuden palveluyhtiötäkin. Ainetta rikkomaton testaaminen on osaltaan röntgenkuvaamista, jossa ovat aiemmin olleet perinteisesti filmit ja pimiöt käytössä. Viime aikoina digitaalinen röntgen on nostanut päätään.

Tämä saattaa nopeuttaa tarkastamista ja parantaa palvelun laatua.

– Saamme testaamisen tulokset heti paikan päällä. Esimerkiksi kun tieto on välittömästi saatavilla, tiedämme, mihin suuntaan tarkastusta kannattaa lähteä laajentamaan ja siten saamme tehokkaammin kokonaiskuvan tilanteesta, Kuusisto kuvailee.

Digitalisaation myötä parantuva palvelu on myös DEKRAn asiakkaiden mieleen. Hyvä asiakaspalvelu ja toimitusvarmuus ovatkin Kuusiston mukaan DEKRAn pärjäämisen kulmakiviä – osaavan henkilöstön ohella. Henkilöstön määrä on DEKRAlla Suomessa jatkuvasti kasvussa.

Millaisia ihmisiä haluatte teille töihin?

– Ahkeria, oma-aloitteisia ja vastuuntuntoisia ammattilaisia, Kuusisto toteaa.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2017

13

Teksti ja kuva: Mika Kulju

Asiakkaat arvostavat räätälöityjä kokous- ja konferenssipalveluja

Viime vuoden syksystä lähtien Kemin Teollisuuskylä Oy:n asiakasvastaavana on työskennellyt tradenomi Elina Martimo, jonka tehtäviin kuuluvat Digipoliksen kokous- ja konferenssipalveluiden lisäksi Kemin Kulttuurikeskuksen kokousja tapahtumatilojen sekä Sauvosalin ja Tervahallin tapahtumatilapalvelujen myynti.

– Olemme saaneet paljon kiitosta joustavuudesta, palvelusta ja tilojen toimivuudesta. Meillä on monipuolinen tilavalikoima, ja pystymme tuottamaan räätälöityjä palveluita asiakkaan toiveiden mukaisesti, kertoo Martimo.

Martimo on aiemmin työskennellyt myyntitehtävissä mm. Elisa Oyj:llä ja kansainvälistä kokemusta hän on hankkinut opiskelujen parissa. Opiskelu Kemi-Tornion AMK:ssa kuljetti hänet opiskelijavaihdon ja työharjoittelun myötä Itävaltaan ja Yhdysvaltoihin.

Syntyperäisenä kemiläisenä Martimo tuntee kaupungin vetovoimatekijät: – Useiden kansallisten kokousten ja järjestöjen vuosipäivien ohjelma on rakennettu Kemin matkailunähtävyyksien ympärille. Monet yritykset haluavat yhdistää kokoukseen tai konferenssiin elämyksen, joita tarjoavat muun muassa vierailu LumiLinnassa tai risteily jäänmurtaja Sammolla. Erityisesti kulttuurikeskuksen tilat ovat saaneet paljon positiivista palautetta inspiroivasta ympäristöstä ja sijainnista keskellä kaupunkia.

Martimon kautta tarjotaankin harvinaisen laajoja ja monipuolisia mahdollisuuksia kokouksen tai konferenssin järjestämiselle.

– Digipoliksessa on viisi kokoustilaa, auditorio ja saunatilat sekä Ruokapaikka Kasarin palvelut. Kulttuurikeskuksessa ovat käytössä 320 hengen teatterisali, 240 hengen iso auditorio, 110 hengen pieni auditorio sekä useita kokoustiloja läheisine ravintolapalveluineen. Sauvosalin kapasiteetti on 720 henkeä.

Tervahalli puolestaan mahdollistaa konserttikäytössä 1500 hengen palvelemisen, kertoo Martimo.

– Tehostamme tilojen markkinointia ja kehittämme kokouspalveluita yhteistyössä Kemin kaupungin eri toimijoiden kanssa. Tapahtumien kirjo on niin moninaista, että työni on varsin monipuolista ja mielenkiintoista, sanoo Kemin Teollisuuskylä Oy:n asiakasvastaava Elina Martimo.

Kemin osaajien osuuskunnalle uusi toimitusjohtaja Anu Riestola aloittaa Kemin osaajien osuuskunnan toimitusjohtajana kesäkuun alussa. Lapista kotoisin oleva Riestola on toiminut osuuskunnassa kehittäjäkoordinaattorina helmikuusta lähtien. Päätoimisen toimitusjohtajan aloittamisen myötä osuuskunta panostaa entisestään toiminnan kehittämiseen.

– Jäsenmäärä ja liikevaihto ovat meillä kasvussa. Jatkossa kehitämme uudenlaista toimintaa, kuten tapahtumia, Anu Riestola kertoi.

Aiemmin muun muassa visuaalisten alojen läänintaiteilijana Lapin taidetoimikunnassa toiminut Riestola on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri.

Oman toimensa ohella aiemmin osuuskunnan toimitusjohtajana työskennellyt Timo Haikola jatkaa Digipoliksessa yrityskehittäjänä.

Kemin osaajien osuuskunta syntyi kaksi vuotta sitten Kemin työllistämismalli –hankkeen tuloksena. Osuuskunnassa on jäseninä yli 50 eri alojen ammattilaista esimerkiksi hyvinvointi- ja viestintäaloilla.

Osuuskunnan toiminnasta ja palveluista saa lisätietoa osoitteesta www.keminosaajat.fi.

14

Digipolis Magazine

Kuvassa osuuskuntalaisia, Anu Riestola edessä oikealla.

HYÖDYNNÄ KIERTOTALOUDEN SIVUVIRTOJA – ympäristöystävällisiä tuotteita alueen toimijoilta

Stora Enso Oy

Metsä Fibre Oy

Lentotuhka – Tulevaisuuden mahdollisuuksia Kemin Veitsiluodosta

Kuorihiekka – Viherrakentamisen katemateriaali Kemin Pajusaaresta

Pipsa Maikkula Ympäristöpäällikkö p. 040 721 6462

Marika Alapoikela Alueympäristöpäällikkö p. 050 464 0022

SMA Mineral

Outokumpu Stainless Oy

Perämeren Jätehuolto Oy

Kalkmix Normal – Emäksinen poltetun kalkin ja kalkkikiven seos Tornion Kalkkimaasta

Okto tuotteet – Infrarakentamisen tuotteita Tornion Röyttästä

Kompostimulta – puhdasta kierrätysmultaa Jätekeskus Jäkälästä

Johanna Holm Ympäristöpäällikkö p. 044 583 7176

Timo Parviainen Kierrätystiimin päällikkö p. 040 849 2014

Helge Tuisku Jätehuoltomestari p. 0400 175 981

Nostetta Yritystoimintaan Etsi kumppaneita ja luo kumppanuuksia yhdessä osoitteessa.

Partnerbook.fi on yritysten ja yhteisöjen verkostoitumista ja markkinointia edistävä työkalu.

15

Digipolis Magazine Kemin Kemin Teknologiakylän Teknologiakylän tiedotuslehti tiedotuslehti2 | 12015 | 2017

15 15

Ympärivuotinen LumiLinna valmistuu vuonna 2018 Mansikkanokalle toteutettava ympärivuotinen LumiLinna – hanke pitää Kemin Matkailun ja sen toimitusjohtajan Susanna Koutosen kiireisenä myös kesän koittaessa.

Teksti: Mika Kulju Kuva: Kemin Matkailu Oy

– Touko-kesäkuussa tehdään Mansikkanokalla pihaalueiden viimeistelyä ja arkkitehtisuunnittelu on parhaillaan käynnissä päärakennuksen osalta. Ympärivuotisen linnan suunnitteleva arkkitehti on valittu ja tavoitteena on, että pääsemme aloittamaan työt vuoden 2017 aikana. Päärakennus valmistuu vuonna 2018, kertoo Koutonen.

Kesä 2017 onkin Mansikkanokalla vielä pitkälti rakentamisen ja palvelujen kehittämisen aikaa.

– Kesälle myytäviä ohjelmia tarvitaan vielä lisää ja satsaamme itse muun muassa Selkäsaaren palvelujen kehittämiseen. Tavoite on, että kun ympärivuotinen Lumilinna avaa ovet vuonna 2018, on meillä meren ympärille rakentunut hyvä setti palveluja, kertoo Koutonen.

Kasvua haetaan palveluja kehittämällä Kemin Matkailulle kuuluu muutenkin hyvää, sillä LumiLinna lumosi jälleen vierailijansa kuluneena talvena.

Myös Kemin Matkailun kestosuosikki – 30 vuotta täyt-

tävä jäänmurtaja Sampo – oli hittituote myös tänä vuonna. Lisäksi Mansikkanokan lasihuvilat ovat osoittautuneet menestykseksi.

– Lasihuviloiden sijainti sekä taivas- ja merinäkymät saavat paljon kiitosta. WC-suihkutilat ovat avaria ja lattialämmitys luksusta. Erityisesti vuoteet saavat paljon kehuja, sanoo Koutonen.

Koutosen mukaan koko Suomi on tällä hetkellä kansainvälisessä matkailussa mahtavassa nousussa varsinkin Aasian markkinan osalta. Lisäksi KeskiEuroopan markkina tekee vahvaa kasvua rinnalla.

– Sampon sekä Lumilinnan lisäksi revontulet, meri, lumi ja jää sekä meidän saaristo houkuttavat useita matkailijoita Kemiin. Pinnalla on ollut paljon myös keskustelua luonto-, hyvinvointi- ja ruokamatkailusta.

– Kemin kaupungilla on matkailun kasvuohjelma käynnissä ja toive on, että vähemmälle huomiolle jääneet laadukkaat palvelut ja nähtävyydet saataisiin nyt nostettua esille ja tuotteistettua myyntiin. Lisäksi tarvitsemme uusia palvelun tarjoajia sekä uusia myytäviä palveluja. Myös laadukasta luksusmajoitusta kaivataan kovasti lisää, päättää Koutonen.

Kemin uusimmat tapahtumat löydät:

www.kemi.fi