Digipolis Magazine 2/2020

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

Unohdettu aarre meren keskellä

BIOTUOTETEHTAAN TYÖMAALLA VALMISTELUT KÄYNNISSÄ

s. 14

2 | 2020

Kaksi ilmansuuntaa, yksi pohjoinen s. 6

s. 10

Ekoteollisuuspuiston perustaminen s. 8

Kiertotalouskeskuksen menestystarina saa jatkoa

s. 4

Pääkirjoitus | Kimmo Heikka

Kemin Teknologiakylä Tietokatu 6, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990 Palvelemme ma–pe klo 8–16 www.digipolis.fi SIJAINTI • 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT • käyttöaste 98 % (12/2020) YRITYKSET • 46 yritystä tai yhteisöä • n. 450 työpaikkaa PALVELUT Toimitilapalvelut: • toimistotilat alkaen 15 m2 • siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut • vartiointi - Securitas Oy • kiinteistöhuolto - Coor Service Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta (10–17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimedia-projektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys.

Ravintola Kasarista lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut.

Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin.

Yrityskehityspalvelut • Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu • Arktiset teollisuussovellukset • Puurakentamisen kehittäminen • Kiertotalouskeskus Tutkimus- ja kehityspalvelut • Lapin ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut • Lapin ammattikorkeakoulu • Ammattiopisto Lappia

RESILIENSSI Resilienssi eli muutosjoustavuus on yksi tämän ajan muotisanoista. Puhutaan yksilön, perheen, yrityksen, kunnan, alueen ja valtion resiliensseistä. Koronavirus Covid-19 on tehnyt kaikille selväksi, että muutosjoustavuutta tarvitaan monenlaisiin tilanteisiin.

Monet toimialat ja tuhannet yritykset ovat olleet suurissa vaikeuksissa. Yhteiskunnassa on tehty mittavia rajoitustoimenpiteitä kansalaisten terveyden turvaamiseksi.

Sote-sektorimme on tehnyt suuria ponnistuksia. Valtio on elvyttänyt ja velkaantunut valtavalla vauhdilla. Kaikista vaikeuksista huolimatta ja moniin muihin maihin verrattuna Suomi on vaikuttanut varsin muutosjoustavalta valtiolta.

Digipolis Oy käynnisti viime keväänä ns. resilienssiprosessin koskien erityisesti aluetalouden kohtaamia äkillisiä rakennemuutoksia. Covid-19:n vaikutukset keväällä ja myöhemmin mm. Outokumpu Oyj:n toiminnan sopeuttamistoimenpiteet Torniossa ferrokromi- ja terästehtaalla sekä Kemin kaivoksella ovat olleet omiaan vauhdittamaan prosessia. Varsinainen lähtöpiste on kuitenkin useiden vuosien takaa Stora Enson sopeuttaessa toimintaansa Veitsiluodon tehtailla. Silloin tunnistettiin, että kaupungilla, kehitysyhtiöllä, koko Kemi-konsernilla ja tärkeimmillä yhteistyökumppaneilla pitäisi olla parempi valmius toimia mahdollisissa äkillisen rakennemuutoksen tilanteissa.

Välittömiä toimenpiteitä tehtiinkin ja valmiutta parannettiin, mutta toiminta ei ole ollut riittävän laajaa ja systemaattista.

Näin ollen Digipolis on käynnistänyt resilienssiprosessin, jonka tavoitteena on nostaa valmiutta negatiivisissa ja positiivisissa äkillisissä rakennemuutostilanteissa.

Tämän lisäksi on valmisteltava pitkän aikavälin kehittämisohjelmaa, jolla lähdetään uudistamaan aluetaloutta vahvistavia elementtejä. Tällainen toimi on esimerkiksi elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja pk-yritysten kasvun tukeminen sekä uusien yritysten perustamisen kiihdyttäminen.

Joustava koulutus nousee keskeiseen rooliin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on saatava entistäkin yrityslähtöisemmäksi. Mm. ELY, TE-palvelut, maakuntaliitto ja Business Finland ovat muutosjoustavuuden rakentamisen toimijoita ja ennen kaikkea niiden on oltava joustavia rahoittajia. Korona-aikana olemme voineet oppia, että joskus kovin jäykiltä tuntuvat rahoitusinstrumentit kyllä taipuvat, jos valtio vain haluaa.

Meri-Lapin aluetaloudessa voi sanoa olevan kaikki muutostilanteet meneillään.

On negatiivista muutosta: pandemia on sekoittanut palvelut, on ollut teollisuuden lomautuksia Stora Ensolla ja nyt on merkittäviä irtisanomisia Outokummun osalta. On luvassa myös positiivista muutosta: Metsä Fibren biotuotetehdasinvestointi. Tämän lisäksi on ollut hidasta teollisuuden rakenteellista muutosta 70-luvulta lähtien ja valtion työpaikat ovat vähentyneet voimakkaasti.

Näistä lähtökohdista tuskin tarvitsee paljon perustella, miksi aluetalouden muutosjoustavuuteen on panostettava juuri nyt ja pitkäjänteisesti uutta kehittäen. Nollasta ei tarvitse lähteä ja rakentaa tyhjän päälle. Hyvää ja kestävää kehittämistyötä on tehty ja sitä on meneillään.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

YLEISTÄ • Tehtävänä on palvella yrityksiä tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoiminnan avulla yhteistyössä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa TEOLLISUUDEN JA LUONNONVARA-ALAN TKI-RYHMÄT DIGIPOLIS-ALUEELLA • Soveltava tutkimus, testaus, konsultointi, koulutus • ELMA-laboratorio, Elektroniikka- ja materiaalitestaus • Käynnissäpito • Arctic Steel & Mining • Optisen mittaustekniikan laboratorio Lisätietoja: Teollisuus- ja luonnonvara-ala: Hannu Kähkölä, osaamisaluejohtaja p. 040 568 2500, hannu.kahkola@lapinamk.fi

Tässä lehdessä myös Pohjoismaat suunnannäyttäjinä......................................................... s. 3 Palveluyritysten innovaatioiden tukena........................................... s. 7 Lämpöyrittäjyyttä ja vihreää taloutta .............................................s. 12 Energiaa lantabiomassasta................................................................s. 13 Yritysneuvontaa paikallisella ammattitaidolla................................s. 16

2 | 2020 Julkaisija Digipolis – Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Mika Kulju, Milla Mulari, Wilma Isokääntä Suunnittelu ja toteutus Oy DigipolisAvalon Magazine Kuvapankki Adobe Stock Paino PunaMusta Oy Paperi Galerie Art Silk 150 g/m2

2

Digipolis Magazine ISSN 2323-8410 (painettu) ISSN 2323-8429 (verkkojulkaisu)

Digipoliksessa toimivat yritykset Yritys

Pohjoismaat kansainvälisen kiertotalouden suunnannäyttäjinä

Teksti: Wilma Isokääntä

Baltic Industrial Symbiosis (BIS) on pohjoismaista yhteistyötä painottava kiertotaloushanke ja näin ollen osa Digipoliksen luotsaaman Kiertotalouskeskuksen toimintaa. Hankkeessa pyritään edistämään yritysten ylijäämäresurssien hyödyntämistä sekä tunnistamaan ja levittämään parhaita käytäntöjä teollisten symbioosien edistämiseksi.

BIS-hankkeen taustalla on pitkään rakennettu yhteistyö Pohjoismaisten toimijoiden kesken ja siinä on mukana toimijoita sekä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Venäjältä että Puolasta.

Interreg Baltic Sea Region -rahoitteinen hanke on ollut käynnissä tammikuusta 2019 alkaen ja se kestää vuoden 2021 loppuun saakka.

Suurin piirtein aikataulussa ollaan koronatilanteesta huolimatta, kertoo projektipäällikkö Tiina Puotinen Kemin Digipolikselta. Kasvokkain tapahtuvat tapaamiset, tilaisuudet ja koulutukset eivät ole tietenkään toteutuneet suunnitellusti. Näihin on haettu muunlaisia ratkaisuja mm. etätapahtumien muodossa.

Hankkeen puitteissa tehdään kartoituksia yritysten materiaali- ja energiavirtoihin liittyen sekä arvioidaan yritysten valmiutta ja halukkuutta siirtyä kiertotalousliiketoimintamalliin. Puotisen mukaan tässä on onnistuttu hyvin.

– Vaikka tämänkaltainen kartoitustyö on meille ennestään tuttua, niin hanke on tarjonnut käyttöömme uusia käytännön työkaluja tiedon keräämistä ja analysoimista helpottamaan, Puotinen kertoo.

Yritysyhteistyön lisäksi hankkeessa pyritään tunnistamaan erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kiertotalousliiketoiminnan syntymiseen. Hank-

keessa kootaan yhteen eri maista kaikki se tieto ja osaaminen, jota teollisten symbioosien edistämiseen liittyen on olemassa.

– Kiertotaloutta voidaan edistää niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla monin keinoin.

Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi lainsäädäntö, strategiat, kuntien kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus sekä erilaiset toimintamallit, Puotinen listaa.

Globaali pandemia tuo omat haasteensa hankkeen etenemiseen. BIS-hankkeen toimenpiteissä oli alun perin tavoitteena jakaa saatuja tuloksia myös muihin Baltian maihin Roadshow-tyyppisellä konseptilla. Pandemian leviäminen kuitenkin sotki suunnitelmat ja idean toteuttamiseen etsitään nyt uutta ratkaisua. Puotinen ei ole kuitenkaan huolissaan pandemian mahdollisista vaikutuksista hankkeen lopputulokseen.

– Pandemia koskettaa koko maailmaa ja olemme kaikki samojen haasteiden edessä.

Digipolis on kokenut hanketoimija ja esimerkiksi Kiertotalouskeskuksen strategiaa viedään käytäntöön useassa hankkeessa monin eri toimenpitein. Vaikka jokainen hanke on toki meille tärkeä, niin kokonaisuus ratkaisee. Kehitysyhtiönä katsomme jo useamman vuoden päähän tulevaisuuteen, Puotinen painottaa.

Lapin pelastuslaitos Kemin kaupunki varhaiskasvatus TDR Finland Oy Ases Installaatiot Oy Coor Endress + Hauser Oy Insinööritoimisto Ases Oy ISS Palvelut Oy Lapin Ammattikorkeakoulu Metsä Group Neles Finland Oy Palsatech Oy Talo- ja huoneistoremontit JST Valmet Automation Oy Eltel Networks Pohjoinen Oy Kemin Teollisuuskylä Oy Promote Oy Ravintola Ruokapaikka Kasari Meri-Lapin Kehittämiskeskus Meri-Lapin Rätinki Oy Sovea Oy Yleisradio VPE Palvelut Aino Health Business Finland Coor Dekra Industrial ELCEE Group Epiroc Finland Oy Eurofins Environment Eventum Fujitsu Services Oy Insinööritoimisto 3D-Hacklin ISS Palvelut Oy Kemin Digipolis Oy Kemin Osaajien Osuuskunta Mainostoimisto Reklaami Oy Merike Nomon Oy Oliomedia PiiloVR Rejlers Finland Oy Schneider Electric Oy Securitas Oy Sweco Industry Oy Videcam Oy Virtasalo Oy Volucria Oy Lappia Sähköpooli Oy

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 2 | 2020

Kiinteistö

paloasema päiväkoti Lumikontie 1 optimi optimi optimi optimi optimi optimi optimi optimi optimi optimi optimi sensori sensori sensori sensori sensori sensori sensori sensori sensori studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo

3

”Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lappilaisten yritysten kilpailukykyä globaalissa murrosvaiheessa”

4

Digipolis Magazine

Kiertotalouskeskuksen menestystarina saa arvoistaan jatkoa Kemiin vuonna 2017 perustettu Kiertotalouskeskus on herättänyt laajaa kansallista ja kansainvälistä kiinnostusta. Kiertotalouskeskuksen menestystarinassa aukeaa nyt uusi sivu, kun seuraavien kahden vuoden toiminnan rahoitus on varmistunut kahden merkittävän hankkeen ansiosta.

Lapin teollinen kiertotalous 2.0 -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Lapin teollisen kiertotalouden alueellista kilpailukykyä. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen pohjana on Lapissa 2010-luvulla tehty systemaattinen kehitystyö, jolla teollinen kiertotalous on noussut Lapin kärkiosaamisalueeksi ja tärkeäksi osaksi Lapin älykkään erikoistumisen strategiaa.

– Kiertotalouskeskus on toiminnallaan pyrkinyt edistämään yritysten teollisten sivuvirtojen hyödyntämistä ja toiminut yritysten tukena sekä verkostojen rakentajana erityisesti kiertotalousliiketoimintapotentiaalia omaavien tapausten parissa, kertoo Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila.

Hankkeen toimenpiteillä luodaan edellytyksiä uusille kiertotalousinvestoinneille ja kiertotaloutta hyödyntäville liiketoimintamalleille. Hanke vahvistaa Lapin tutkimus-, osaamis- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuria, teollisten kiertotalouden toimijoiden yhteistyötä ja verkostoja.

Hankkeen päätoteuttajina ovat Kemin Digipolis Oy, Lapin ammattikorkeakoulu sekä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.

– Toimenpiteissä korostuu etenkin energia- ja materiaalitehokkuus, kiertotalouden uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen sekä uuden liiketoiminnan kehittäminen.

Hankkeen toteuttamisessa hyödynnetään Kiertotalouskeskuksen osaamista, kontakteja ja verkostoja, toteaa Tuomas Pussila.

Hankkeen keskeisenä tulostavoitteena on osaltaan varmistaa ja tukea Lapin teollisen kiertotalouden osaamisen ja kilpailukyvyn kehittyminen myös 2020-luvulla. Hanke tarjoaa täydentävän väylän myös Lapin kiertotalouden EUyhteistyön vahvistamiseen. Hankkeen tuloksena luodaan edellytyksiä ja uusia liiketoimintamalleja kiertotalouden tuomiseksi vahvasti mukaan Lapin yritysten toimintaan.

– Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lappilaisten yritysten kilpailukykyä globaalissa murrosvaiheessa, jossa

Teksti: Mika Kulju

vaaditaan yhä energia- ja materiaalitehokkaampia ratkaisuja. Hankkeessa pyritään kiihdyttämään kehitysprosessia tunnistetusta liiketoimintapotentiaalista kiertotalousliiketoimintaan, päättää Pussila.

”Hankkeella on hyvät edellytykset laajeta kansainväliseksi” Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt valtionavustuksen Teollisen kiertotalouden osaamisalusta -hankkeen toteutukseen. Päätoteuttaja Kemin Digipoliksen ohella hankkeen osatoteuttajia ovat Lapin ammattikorkeakoulu ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia.

Perusteluissa todetaan, että Hanke on vastaus Suomen kiertotalousohjelman täytäntöönpanoon: ”Se on jatkokehittynyt hyvin, joten voidaan puhua aidosta osaamiskeskuksesta. Hankkeessa on otettu hyvin huomioon eri toimijat. Hankkeessa on esitetty selkeät jatkosuunnitelmat. Hanke on jo nyt kansallinen ja sillä on hyvät edellytykset laajeta kansainväliseksi.”

– Lappiin on kyetty luomaan 2010-luvulla teollisen kiertotalouden tutkimus-, koulutus- ja yritystoiminnan keskittymä, joka on lisännyt merkittävästi Lapin energia- ja materiaalitehokkuutta ja osaltaan mahdollistanut siirtymistä vähähiilisyyteen. Nyt haluamme viedä Kiertotalouskeskuksen entistä enemmän kansainväliselle tasolle, korostaa Tuomas Pussila.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2020

5

GloMine: Kaksi ilmansuuntaa, yksi pohjoinen

Teksti: Wilma Isokääntä

GloMine-hanke kehittää kansainvälistä yhteistyötä, liiketoimintaa ja investointeja kaivosteollisuuden globaaleissa arvoketjuissa. Se perustuu edeltäjäänsä AMIC (Arktinen älykäs kaivosklusteri) -projektiin, joka päättyi vuonna 2018. Tällöin projektin tavoitteena oli edistää Lapin ja Pohjois-Karjalan kaivannaisalan TKIja yritystoimijoiden verkostoitumista ja integroitumista kansainvälisellä kentällä muihin EU:n kaivannaisalueisiin.

GloMine-hanke on ollut vireillä heinäkuusta 2019 lähtien ja se toteutetaan yhteistyössä Business Joensuun kanssa. Yhteistyöstä kiinnostavan tekee se, että kaivosalan toimijat Itä- ja Pohjois-Suomessa ovat hyvin erilaisia niin kooltaan kuin tyyliltään. Itä-Suomen yrityksiin kuuluu mm. suljettavia kaivoksia sekä tutkimusvaiheessa olevia louhoksia. Pohjois-Suomen kaivokset ovat taas toiminnassa olevia isoja kaivoksia, jotka tekevät myös isoja investointeja.

– Vaikka Digipoliksella ja Business Joensuulla on hyvin erilaiset työpaketit ja tavoitteet, on meillä kuitenkin yksi yhteinen tavoite: näyttäytyä yhtenäisenä alueena EU:n suuntaan. Edustamme yhdessä koko Pohjois-Suomea, muistuttaa Kemin Digipoliksen edustaja Teemu Saralampi.

Kestävyystyökalu pk-yrityksille sopivaksi Hankkeessa on määritelty yhteensä kuusi eri työpakettia, joista kolme ovat Digipolis Oy:n vastuulla. Nämä työpaketit ovat nimeltään klusterityön jalkauttaminen, kansainvälisen verkostoyhteistyön vahvistaminen klusterinäkökulmasta sekä kestävyyden johtaminen pk-yrityksissä.

– Kestävyyden johtaminen pk-yrityksissä tarkoittaa käytännössä aiemmin kehitetyn kestävyystyökalun jatkojalostamista sekä jalkauttamista pk-yritysten suuntaan. Aiemmin sitä on käytetty vain isoissa hankkeissa prosessi- ja kaivosteollisuuden puolella, kertoo Saralampi.

Kyseisellä arviointityökalulla arvioidaan ja kehitetään yrityksen toimintaa sosiaalisen, ympäristöllisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmista.

Kohti messuja ja yritystapahtumia GloMine-hanke päättyy virallisesti 31.12.2021. Viimeisen vuoden tavoitteena on kansainvälisyyspaketin varsinainen toteuttaminen sekä fyysisten yritystapahtumien järjestäminen.

– Toivottavasti tilanne helpottaa niin, että voidaan toimia ja näyttäytyä konkreettisina yritysryppäinä. Jatkuva etäyhteyksillä toimiminen vaikeuttaa uusien kontaktien ja verkostojen luomista, Saralampi huomauttaa.

Viime kesänä GloMine-hankkeen oli tarkoitus esittäytyä Euro Mine Expossa Skellefteåssa. Messuosasto suunniteltiin Lapin yliopiston kanssa ja oli toteuttamista vaille valmis, kun messut peruttiin ja siirrettiin vuodella eteenpäin pandemian seurauksena.

– Ensi kesän messuosastollamme on vielä vapaita paikkoja jäljellä, joten tapahtumasta kiinnostuneet yritykset voivat ilmoittautua rohkeasti mukaan.

Myös kestävyystyökalun pilottiin haetaan teollisuuspalveluyrityksiä, joilla on halua ja näkemystä kestävyyden kehittämiseen omassa toiminnassaan, Saralampi vinkkaa.

6

Digipolis Magazine

”Edustamme yhdessä koko Pohjois-Suomea”

INNOSUP-hankkeet tukemaan teollisuuden palveluyritysten innovaatioita INNOSUP on Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelmaan kuuluva instrumentti, jonka tarkoituksena on löytää uusia lähestymistapoja innovaatiotukeen.

INNOSUP-ohjelman turvin pk-yritykset ympäri Eurooppaa voivat saada rahaa omien innovaatioidensa kehittämiseen. Horizon 2020 -ohjelmassa onkin määritelty, että INNOSUP-hankkeiden kokonaisbudjeteista vähintään 75% pitää suunnata pk-yritysten innovaatioiden suoraan tukemiseen.

Teksti: Wilma Isokääntä

Digipoliksella on tällä hetkellä käynnissä kaksi INNOSUP-rahoitteista hanketta: DigiCirc ja Mine.The.Gap.

DigiCirc lisää teknologiaa ja luo innovaatioverkostoja

Mine.The.Gap luo tukialustan kaivosalan arvoketjuille

DigiCirc-hanke käynnistyi 1.5.2020 ja se kestää vuoden 2022 loppuun saakka. DigiCirc -hankkeen tavoitteena on antaa pk-yrityksille mahdollisuus hyödyntää digitaalista tekniikkaa innovatiivisten kiertotaloustuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämisessä sekä luoda ja koordinoida eri sidosryhmiä yhdistävä DigiCirc -innovaatioverkosto.

Hankkeessa on mukana yhdeksän kumppania seitsemästä eri maasta.

– Prosessissa on kaksi vaihetta: yrityskohtainen kehittäminen ja innovointi sekä kansainvälinen konsortiokohtainen kehittäminen ja innovointi.

Prosessi huipentuu viiden konsortion valintaan ja resursoimiseen, summaa Seppo Ahola, hankkeen projektipäällikkö Kemin Digipolikselta.

Yrityksiä kutsutaan mukaan hankkeeseen kolmella eri teemalla, jotka ovat kiertotalouskaupungit, bio- ja kiertotalousyritykset sekä sinistä taloutta, eli toiselta nimeltään meritaloutta edustavat yritykset. Digipolis vastaa hankkeessa innovaatioprosessin järjestämisestä bio- ja kiertotalouden alan yrityksille, jonka on kaavailtu tapahtuvan vuonna 2021.

– Prosessi on kuitenkin jo alkanut kokonaisuudessaan ja yrityksiä kutsutaan nyt mukaan Kiertotalouskaupungit-teemalla, jota vetää hankkeen koordinaattori CAP Digital Ranskasta. Myös Lapin yritykset voivat osallistua tähän teemaan, vinkkaa Ahola.

Mine.The.Gap -hankkeen tavoitteena on tarjota tukialusta rakennus- ja kaivosalan olemassa olevien arvoketjujen vahvistamiseen sekä uusien teollisten arvoketjujen kehittämiseen. Alusta luodaan toimialat ja alueelliset rajat ylittävien innovaatioiden sekä erilaisten tukipalvelujen avulla. Hankeen toteutusaika on 1.9.2020 – 31.8.2023.

– Hankkeessa on mukana yhteensä 11 kumppania seitsemästä eri maasta, laskee Ahola.

Mine.the.Gap -hanke ei ole vielä käynnistynyt käytännön tasolla.

– Nyt on käynnissä konsortiosopimusvaihe, jonka jälkeen hankkeen varsinainen toteutus vasta alkaa, kertoo Ahola.

Globaali pandemia haasteena kansainväliselle yhteistyölle Aholan mukaan molemmat INNOSUP-hankkeet ovat lähteneet hyvin liikkeelle, vaikka globaali pandemia luo kansainväliselle yhteistyölle omat haasteensa.

– Kaikkiin asioihin ei riitä pelkästään tieto, vaan tarvitaan myös ymmärrystä. Uusien asioiden esitystä ja mahdollisuuksien ymmärtämistä varten kasvokkain keskustelu on joskus välttämätöntä, kertoo Ahola.

Pandemia vaikeuttaa erityisesti luottamuksen rakentamista, kun yhteydenotot ja yhteistyöt tapahtuvat pääasiassa sähköisin välinein.

”Hankkeessa on mukana yhteensä 11 kumppania seitsemästä eri maasta” Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2020

7

YHDEKSÄN ASKELTA EKOTEOLLISUUSPUISTON PERUSTAMISEEN

Teksti: Tuula Sjöstedt

Kiertotalouskeskus johtaa Suomessa verkostoa, joka koostuu ekoteollisuuspuistoista ja niiden alueilla toimivista kehitysyhtiöistä ja muista keskeisistä toimijoista. Verkosto järjestää eri puolilla Suomea työpajoja, joissa osallistujat hakevat uusia, konkreettisia teollisen kiertotalouden yhteistyökumppaneita ja hankkeita. Kiertotalouskeskus kokoaa työpajojen avulla parhaat käytännöt Suomen ekoteollisuuspuistojen toimintamalliksi.

Mikä on ekoteollisuuspuisto?

Ekoteollisuuspuisto on maantieteellisesti rajattu alue, jossa materiaalit, energia ja tieto kiertävät yritysten välillä. Se tähtää kannattavaan liiketoimintaan ennen kaikkea ympäristöarvot huomioiden. Ekoteollisuuspuistot tuottavat siihen kuuluville yrityksille lisäarvoa yhteistyön kautta. Suomessa toimii parikymmentä suuren kokoluokan ekoteollisuuspuistoa, jotka edistävät alueellista kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa.

Puistot voivat olla ympäristöteknologian edelläkävijöiden keskittymä tai ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaavien tuotteiden ja palveluiden lähde. Usein myös puiston energiantuotanto on suunniteltu ympäristön kannalta mahdollisimman kestävästi. Energia- ja resurssitehokkuus ovat ekoteollisuuspuistoissa arkipäivää, ja yritysten fyysinen läheisyys tuottaa niille tärkeää luottamuspääomaa. Yritysten verkostossa syntyy huomattavia kustannussäästöjä esimerkiksi tukipalveluiden ja yhteishankintojen kautta.

Osa ekoteollisuuspuistoista on syntynyt kuin itsekseen pitkän ajan kuluessa hioutuneen yhteistyön pohjalta, osa on puolestaan rakennettu määrätietoisella työllä

Maankäyttö ohjaa sijoittumista Maankäytön suunnittelulla voidaan pitkällä tähtäimellä luoda alueellista kilpailuetua. Profiloimalla alueita saadaan myös paremmat valmiudet markkinointiin ja helpotetaan uusien yritysten liittymistä alueen kiertotalous -ekosysteemiin.

8

Digipolis Magazine

Maankäytön näkökulmasta ekoteollisuuspuistojen lähtötilanne voi olla erilainen. Tyypillisiä lähtötilanteita ovat: • Maantieteellisesti laaja alue, missä yritykset hyödyntävät toistensa sivuvirtoja, vaikka eivät sijaitse samalla tehdasalueella (Kemi-Tornio) • Uudet bio- ja kiertotalouspuistoalueet (Kemijärvi) • Entiset kaatopaikat ja muut jätteiden käsittelyalueet, joiden toimintaa ollaan muuttamassa kierrätys-/kiertotalouspuistoksi • Teollisuuspuisto, jossa jonkin keskeisen teollisuuslaitoksen (esimerkiksi biotuotetehtaan) tai useamman toimijan ympärille rakentuu bio- ja kiertotalouteen perustuvia teollisia symbiooseja (Äänekoski) • Alueellisesta tahtotilasta lähtevä julkisen ja yksityisen sektorin yhdessä käynnistämä uusi teollisuusalue ja sen kehittäminen ( Eco3, Nokia) • Akateemiseen tutkimukseen pohjautuva, teollisia kiertotalousratkaisuja kehittävä keskittymä (Turku Smart Chemistry Park).

Mitä ekoteollisuuspuisto tarjoaa yrityksille?

Ekoteollisuuspuiston infrastruktuuri tarjoaa yrityksille merkittäviä säästöjä raaka-aine-, hyödyke-, energia-, jätehuolto-, tuotanto- ja logistiikkakustannuksissa. Lisäksi kustannussäästöjä syntyy esimerkiksi yhteisten tilojen, palvelujen kuten kiinteistöhuollon, tiedon ja koulutuksen käytöstä sekä hankin-

nasta. Synergiat toimijoiden välillä lisäävät myös materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vähentävät ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Ekoteollisuuspuiston yritykset myös rakentavat yhteisiä tutkimus- ja kehityshankkeita ja tekevät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Askelmerkit ekoteollisuuspuiston perustamiseen 1. Visioi ja suunnittele Pohdi, millaisia yrityksiä ekoteollisuuspuisto palvelee.

Ota jo perustamisvaiheessa huomioon puiston laajeneminen esimerkiksi infran suunnittelussa ja kaavoituksessa. Mieti eri rahoitusvaihtoehdot jo alussa.

2. Muista välitavoitteet Palastele hanke tarpeeksi pieniin osiin. Välietapit auttavat etenemistä. Muista nauttia onnistumisista, pienistäkin. Käynnistyminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.

3. Valitse omistautunut koordinaattori Toimintaa pitää markkinoida ja koordinoida. Tätä varten tarvitaan verkostolle omistautunut, luotettava koordinaattori – tyypillisesti kunnallinen tai alueellinen kehitysyhtiö, alueella toimiva yritys tai yhdistys.

4. Valmistele puiston liiketoimintamalli hyvin Varmista, että puistoon sijoittuvien yritysten odotukset ovat realistisia ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Uudet hankkeet voivat sisältää yrityksille uusia taloudellisia riskejä. Toisaalta täysin uudenlainen ajattelu ja alueelle keskittynyt osaaminen voivat myös tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen tuo selkeän kilpailuedun.

Jotta yritysten välinen yhteistyö sujuisi saumattomasti, valitse puolueeton, julkinen, neutraali ja voittoa tavoittelematon koordinaattori. Muista liiketoimintamallia mietittäessä myös huomioida, että prosessi- ja kemianteollisuudessa matka ideasta tuotteeksi on pitkä ja kehitystyö vaatii suuria pääomia. Alan kasvuyritykset herättävät kiinnostusta isommissa yrityksissä, jotka etsivät uutta osaamista ja teknologioita kierto- ja biotalouden saralla.

5. Pidä verkostoja yllä Toimiva ekoteollisuuspuisto tarvitsee profiiliinsa sopivat tekijät. Nämä niin sanotut ankkuriyritykset pitää saada sitoutumaan tiiviisti mukaan toimintaan.

Ne turvaavat riittävät taloudelliset resurssit sekä tarpeeksi suuret ja jatkuvat sivutuotteiden virrat.

Ankkuriyritykset myös rakentavat organisaatioiden välistä luottamusta ja ylläpitävät puiston verkostoa.

Ekoteollisuuspuisto toimii parhaiten, kun alueella toimii sekä suuria että pieniä yrityksiä. Alueen kehittymiselle on tärkeää, että sinne sijoittuu myös täysin uusia, usein akateemisen tutkimuksen tuloksena syntyneitä, teknologisia ratkaisuja tarjoavia pieniä ja startup-yrityksiä.

6. Tiedota ja kouluta Menestyäkseen ekoteollisuuspuiston yritykset tarvitsevat paljon tietoa ja taitoa verkostoissa toi-

mimiseen. Verkoston koordinaattori voi auttaa yhteistyömahdollisuuksien arvioinnissa, rahoittajien mukaan saamisessa, tiedon välityksessä sekä yritysten ja viranomaisten välisen keskustelun ylläpitämisessä.

7. Kasvata ja kehitä Kun ekoteollisuuspuiston toiminta vakiintuu, mieti miten voit hyödyntää yritysten verkostoja, jotta saat kehitettyä yhteistä innovointitoimintaa sekä jaettua tietoa ja palveluja toimijoiden kesken. Etsi aktiivisesti uusia toimijoita ja toimintatapoja alueelle.

8. Rakenna ja ylläpidä luottamusta Luottamus on elintärkeä edellytys menestyvän ekoteollisuuspuiston toiminnalle. Luottamuksen vallitessa tietotaidon ja erilaisten ideoiden jakaminen yritysten kesken onnistuu parhaiten. Onnistuneet

keskinäiset liiketoimet ja sosiaalinen kanssakäyminen myös ruokkivat tätä ilmapiiriä.

9. Kerro onnistumisista Tehokas sisäinen viestintä kaipaa tuekseen onnistumistarinoita. Kun ekoteollisuuspuiston yritykset menestyvät ja kasvavat, on myös koordinaattorin vastuulla, että viesti onnistumisista ja saavutuksista leviää puiston ulkopuolellekin. Yhteiset viestintäresurssit on hyvä laittaa kuntoon jo alkutaipaleella, jotta alueen tunnettuus kasvaa ja vahvuudet kuuluvat ja näkyvät. Mitä kauemmas sana kiirii, sitä vetovoimaisempi puisto on asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden silmissä. Verkosto auttaa myös hahmottamaan sopivimmat kanavat ja kohderyhmät sekä rakentamaan sopivia mielikuvia. Unohda turha vaatimattomuus, kun kuvailet menestystarinoita.

EKOTEOLLISUUSPUISTOJA SUOMESSA 1 Digipolis, Kemi-Tornio

Kemi-Tornio on vahva, erikoistunut seutu, jossa on kemiallisen ja mekaanisen puunjalostuksen, paperi-, metalli- ja terästeollisuuden, puutaloteollisuuden sekä metalli- ja konepajojen keskittymä ja myös merkittävää kaivostoimintaa. Hyödyntämiseen sopivia teollisia sivuvirtoja tulee noin 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa, ja alueella tuotetaan noin kahdeksan prosenttia koko Suomen viennin arvosta.

2 Forestin Ekoteollisuuspuisto, Kemijärvi Forestin Ekoteollisuuspuisto sijaitsee Kemijärvellä, pitkän puunjalostuksen historian omaavalla Patokankaan tehdasalueella. Puiston alueella sijaitsevat Keitele Groupin saha, liimapuu- ja pellettitehdas, Suomen suurin raakapuuterminaali sekä tuleva Boreal Bioref -biojalostamo. Alueella on sähköistetty junarata ja teollisuuskäyttöön kaavoitettuja tontteja.

Puistossa hyödynnetään alueen luonnollisia materiaalivirtoja ja yritysten välisiä synergiaetuja uusien bio- ja kiertotaloustuotteiden valmistamisessa.

3 Kokkola Industrial Park, Kokkola Kokkola Industrial Park (KIP) on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden ekosysteemi. Alueella toimii 17 kansainvälistä kemian- ja metallienjalostusteollisuuden huippuyritystä, joiden tuotannosta suurin osa menee vientiin. Lisäksi alueelle on sijoittunut noin 60 palveluyritystä, jotka puolestaan tukevat teollisuusyritysten ydintoimintoja.

4 Smart Chemistry Park, Turku

Smart Chemistry Park on innovaatioalusta ja verkosto startupeille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka tuovat uusia ratkaisuja bio- ja kiertotalouteen. Yritysten liiketoiminnan ytimessä ovat teollisten sivuvirtojen ja biomassan jalostaminen uusiksi tuotteiksi ja materiaaleiksi, joita konsultoivat yritykset täydentävät palveluillaan.

5 Kiertotalouskylä, Riihimäki Kiertotalouskylä on Riihimäen kaupungin ja Fortumin yhteistyöhanke, jossa yhdyskuntajäte kiertää eteenpäin automatisoidun lajittelulaitoksen kautta.

Jätteestä erotellaan bio-, muovi-, metalli- ja teollisuuden käyttöön sopiva kierrätyspolttoaine, ja loppu käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon.

10 Envi Grow Park, Forssa Envi Grow ekoteollisuuspuisto kierrättää materiaaleja, energiaa, kokemusta ja tietotaitoa liittyen jätehuoltoon sekä ruoka- ja rakennusteollisuuteen. Suljettuihin kiertoihin pohjautuva järjestelmä hyödyttää sekä ympäristöä että paikallistaloutta.

6 ECO3, Nokia ECO3 on bio- ja kiertotalouden edelläkävijä. Puistossa on mukana monenlaisia yrityksiä, jotka liittyvät ravinteiden, puuaineksen, energian ja polttoaineiden kiertotalouteen sekä teknisiin kiertoihin.

7 Kilpilahden teollisuusalue, Porvoo Kilpilahden teollisuusalue Porvoossa keskittyy öljytuotteisiin, uusiutuviin polttoaineisiin ja tuotteisiin, kaasuun, muoveihin ja muovien raaka-aineisiin. Alue on rakentunut Nesteen öljynjalostamon ympärille, ja siellä muodostuu myös ylijäämälämpöä.

2 1

8 Metsäjaanu, Salo Metsäjaanu on kehittyvä cleantech-yritysten keskittymä Salossa, hyvien liikenneyhteyksien päässä Turusta, Helsingistä ja Hangosta. Sadan hehtaarin alue muodostaa 10 yrityksen ja lähes 100 työntekijän klusterin.

3

9 Pori-Harjavallan ekoteollisuuspuisto,

Pori ja Harjavalta

Lounais-Suomessa sijaitseva ekoteollisuuspuisto keskittyy sähköistymisessä tarvittavien teknologiametallien ja -kemikaalien jalostukseen sekä teknologiametallituotteisiin. Ekoteollisuuspuistoa täydentää Porissa sijaitseva massiivinen Peittoon kierrätyspuisto, joka tarjoaa teollisuudelle mahdollisuuden laajamittaiseen sivuvirtojen käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen.

8 4

6 10 9

5 7

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2020 2018

9

Biotuotetehtaan työmaalla valmistelut jo käynnissä

Teksti: Milla Mulari Kuva: Metsä Fibre

Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan työmaalla on tänä syksyllä eletty valmistelevien töiden toista vaihetta. Esivalmisteluita tehdään monella eri sektorilla, aina maanrakennustöistä viestintään.

Hankesuunnittelun valmistelevilla töillä varmistetaan mahdollista investointipäätöstä seuraava tehtaan rakentaminen ja siihen liittyvien maanrakennustöiden sujuva aloitus. Projektinjohtaja JariPekka Johanssonin mukaan valmistelevissa töissä on mm. purettu alueella olevia rakennuksia ja siirretty niiden toimintoja väistötiloihin.

Uuttakin jo valmistuu. Tehtaan uusi parkkipaikka valmistui joulukuuksi, ja vanhan parkkipaikan paikalla päästään puolestaan valmisteleviin maanrakennustöihin, jotta uudet laitteet voidaan sijoittaa alueelle. Osana valmistelevia töitä on tehty myös koepaalutuksia, joilla on hankittu tietoa alueen maaperästä.

Parhaillaan työmaalla valmistelevien töiden parissa työskentelee noin 30 henkilöä, kun varsinaisen rakentamisen kiihkeimmässä vaiheessa työmaalla odotetaan olevan parhaillaan jopa 3 300 henkilöä yhtäaikaisesti. Kaikkiaan uutta biotuotetehdasta rakentaisi 15 000 eri henkilöä.

10

Digipolis Magazine

Valmistelevissa töissä on mukana useita paikallisia yrityksiä. Projektinjohtaja Johanssonin mukaan tämä on Metsä Fibren projektinjohdon tahtotila.

– Olemme tehneet tietoisen päätöksen edetä tilaajavetoisen osaurakoinnin toteutusmallilla, joka mahdollistaa pienempienkin toimijoiden osallistumisen projektiin. Haluamme mahdollistaa myös paikallisten toimijoiden osallistumisen, hän toteaa.

Hankkeen viestintäpäällikkö Anna-Liisa Pennanen kertoo heidän saaneen jo runsaasti yhteydenottoja niin yrityksiltä kuin yksityishenkilöiltäkin projektia koskien. Hän kannustaa kaikkia jatkossakin olemaan heihin yhteydessä verkkosivuilta löytyvän kumppanilomakkeen kautta, jolloin viesti menee varmasti perille oikeaa kanavaa pitkin.

– Esimerkiksi yksityiset vuokranantajat voivat laittaa ilmoituksen tätä kautta, Pennanen kuvailee laajaa yhteistyötahojen kenttää.

Valmistelevien töiden lisäksi hankkeessa on kaikin tavoin pyritty hoitamaan investointipäätöksen

edellytyksiä kuntoon. Rahoitusta viimeistellään.

Ympäristölupa on yksi keskeinen edellytys investointipäätökselle. Hankinnoissa eletään kiivasta vaihetta, ja useita esisopimuksia on tehty. Niiden myötä hankkeen kotimaisuusasteen arvioidaan olevan korkea, noin 70 %.

Osana valmisteluita Metsä Fibre on myös edistänyt yhdessä Kemin kaupungin sekä Väyläviraston kanssa alueen logistisia yhteyksiä, mm. katusuunnitelmien ja rautatieyhteyden osalta. Lisäksi biotuotetehtaan projektikonttori on perustettu Kemin Karihaarassa sijaitsevaan vanhan Kemi-yhtiön pääkonttoriin.

Kumppani-ehdotukset Metsä Fibren projektinjohdolle: www.metsafibre.com/kumppaniksikemiin

Lisätietoa hankkeesta sekä muut kysymykset ja palautteet: www.metsafibre.com/keminbiotuotetehdas

Mobiilisovellus pitää työmaan viestinnän kaikkien ulottuvilla Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan työmaalla tullaan ottamaan käyttöön mobiilisovellus rakennusaikaisen työmaaviestinnän ensisijaiseksi kanavaksi.

– Se on kaikkien työmaalla työskentelevien noin 15 000 eri henkilön yhteinen paikka saada ajantasainen tieto työmaan tapahtumista, kertoo viestintäpäällikkö Pennanen.

Sovelluksesta löytyy mm. turvallisuustiedotteita, yleistietoa hankkeesta, taustoittavia artikkeleita, sekä mm. tuiki tärkeät päivittäiset lounaslistat. Sovelluksessa on myös yhtenä ominaisuutena karttanäkymät, joihin päivittyvät työmaan muuttuvat kulkureitit esimerkiksi erikoiskuljetusten myötä.

Sovelluksen kehittäminen tukee Metsä Groupin linjausta jatkuvasta parantamisesta ja uudistumisesta. Nyt työmaaviestintä tuodaan tähän päivään.

Mobiilisovelluksella tavoitetaan tehokkaasti kaikki työmaalla liikkuvat, ja esimerkiksi turvallisuusasiat saadaan viestittyä huomattavasti aiempaa tehokkaammin. Vastaavasti työmaalla työskentelevillä on helppo kanava tavoittaa projektinjohto ja eri osapuolet sovelluksen kautta.

Sovelluksen on kehittänyt Avalon Oy, kemiläislähtöinen, nykyisin Oulussa sijaitseva markkinointiviestintätoimisto. Idea sovellukseen tuli kevään 2020 alihankintapäivillä Avalon Oy:n Jari Laaksolta. Pennasen mukaan tämä kuvastaa hyvin alihankintapäivien arvoa Metsä Fibrelle, kuinka uusien kumppaneiden kehittämät ideat voivat päästä toteutukseen.

– Kyseessä on laajuudeltaan ja käyttötarkoitukseltaan ainutlaatuinen mobiilisovellus. Tietääksemme vastaava ei ole missään muualla Suomessa käytössä, Pennanen kuvailee.

Laakso kiittää Metsä Fibren hankeorganisaatiota yhteistyöstä.

– Meille on ollut huikeaa olla mukana toteuttamassa näin keskeistä kokonaisuutta tällaiselle hankkeelle. Sovellusta päästiin toteuttamaan nopealla aikataululla. Alihankkijan näkökulmasta hanke ja sen toteuttava organisaatio näyttäytyy hyvin konkreettisena ja maanläheisenä. He haluavat yhteistyöhön nimenomaan eritasoisia, pieniä ja keskisuuria, paikallisia yrityksiä, ja löytää sieltä parhaat puolet hankkeelle.

Alueen yritykset keskeisessä osassa biotuotetehtaan valmistelevissa töissä Kalotti-Automaatiolta hoituu sähköt ja IT-asennukset Kemiläinen Kalotti-Automaatio Oy toteuttaa teollisuuden sähkö- ja automaatioasennuksia ympäri Suomen. Biotuotetehtaan alta pois muuttaneiden toimintojen uudelleen sijoittelu on työllistänyt myös Kalotti-Automaation asentajia. Toimitusjohtaja Janne Niemimäki kertoo, että he ovat hoitaneet sähkö- ja tietoliikenneyhteyksien uudelleen reitityksiä jo pian vuoden ajan, mukaan lukien Karihaaraan muuttaneen projektikonttorin sähkö- ja IT-asennukset remontin yhteydessä. Viimeisimpänä Kalotti-Automaation urakkana on uuden parkkipaikan sähköasennukset.

Metsä Fibre on entuudestaan tuttu asiakas Kalotti-Automaatiolle, ja he ovatkin lähteneet jo hyvissä ajoin varautumaan tulevan biotuotetehtaan rakentamiseen ja sen alueelle tuomaan buustiin.

– Haku on päällä koko ajan ammattitaitoisista asentajista. Olemme varautuneet muutenkin suunnitelmallisesti, mitä kaikkea työmaalla voisi tulla vastaan, jotta pystymme reagoimaan tarpeisiin nopeasti, niin osaamisen kuin tavaran hankinnan kautta, Niemimäki kuvailee.

HV-Maarakennus on jo monipuolisesti kiinni työmaan projekteissa Niin ikään paikallinen HV-Maarakennus Oy on ollut läsnä biotuotetehtaan valmistelevissa töissä jo kesästä 2019. He ovat jo ehtineet hoitaa alueella

monipuolisesti erilaisia projekteja, mm. koepumppauksia, salaojituksia sekä kaapeleiden ja viemäriputkien siirtourakoita.

HV-Maarakennuksen toimitusjohtaja Harri Postin mukaan tunnelmat ovat jo odottavat MeriLapin seudulla. Useat valtakunnallisetkin yritykset ovat satsanneet Kemin toimipisteisiinsä, jotta ovat valmiita palvelemaan biotuotetehtaan työmaata sekä siihen liittyviä muita projekteja.

– Kun biotuotetehtaan projekti lähtee käyntiin, se heijastuu niin moneen muuhunkin asiaan.

Esimerkiksi tähän liittyviä infrahankkeita tulee olemaan laajalti, on tie- ja katurakentamista, rautatieyhteyksiä sekä sataman kehittämistä. Näin kokonaisvaltainen hanke on todella mielenkiintoinen, Posti toteaa.

Rakennusaikaisesta työmaasähköistyksestä vastaa ASES Installaatiot Oy Työmaalle uutta on rakentamassa myös ASES Oy, jolla on työnalla biotuotetehtaan rakennusaikaisen työmaasähköistyksen toteutus.

– Kun ajatellaan investoinnin kokoa, on jo pelkästään rakennusaikaisen työmaan sähköistäminenkin mittavan kokoluokan työ. Kokonaisuudessaan urakkamme sisältää kaapelikaivantoa 10 km, kaapelointia lähes 50 km, 7 puistomuuntamoa sekä työmaakeskuksia yli 70 kpl, kertoo ASESin toimitusjohtaja Jouni Saloniemi.

Työmaasähköistyksen ensimmäinen vaihe saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä, ja mikäli investointipäätös on saatu siihen mennessä, jatketaan suoraan kokonaisuuden rakentamiseen ensi vuoden alusta.

Tarrakoplan opasteet viitoittavat tien myös biotuotetehtaalla Myös Tarrakoplan väki on varautunut niin biotuotetehtaan työmaan kuin muutenkin Meri-Lapin yritysten kasvaviin tarpeisiin. Mainostalo Tarrakopla valmistaa laajalti erilaisia tarroja, kylttejä ja opasteita, ja on erikoistunut vuosien vahvalla kokemuksella teollisuuden tarpeisiin. Biotuotetehtaan työmaalle he valmistavat mm. varoituskylttejä, liikennemerkkejä sekä tarroja eri tarkoituksiin. Vastaavat työmaat ovat heille jo entuudestaan tuttuja, sillä he valmistivat opasteita myös Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalle.

– Ollaan valmistauduttu, ja kintaita täällä hierotaan, että päästään töihin myös Kemin biotuotetehtaan osalta, kertoo Tarrakoplan toimitusjohtaja Ari Hilke.

Mukana olo tämän kokoluokan projektissa tuo niin Tarrakoplalle kuin muillekin yrityksille jatkuvuutta haastavan vuoden päätteeksi. Kerrannaisvaikutukset koko Meri-Lapin seudun yrityskenttään ovat huomattavat. Useat toimijat ovat jo panostaneet tulevaan, jotta kaikki olisi Kemissä valmista, kun mahdollinen investointipäätös tehdään, ja päästään täyttä höyryä rakennusurakan kimppuun.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2020 2018

11

TIETEEN JA TUTKIMUKSEN UUTISIA

Lapin AMK tukee lämpöyrittäjyyttä Paikalliseen uusiutuvaan energiaan perustuvien kestävien ratkaisujen kehittäminen luo maaseudulle uutta elinkeinotoimintaa ja vahvistaa paikallistaloutta. Lapin ammattikorkeakoulu yhdessä hankepartnereidensa kanssa edistää vihreään talouteen siirtymistä GRUDE - Green Rural Economy -hankkeessa tiedonvälityksen keinoin. Interreg Nord -rahoitteinen tiedonvälityshanke tuo esiin vihreän talouden hyviä käytänteitä sekä tukee verkostoitumista Lapin, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueella.

Bioenergian osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on yli kolmannes. Suuret lämpölaitokset ja teollisuuden sivuvirrat hallitsevat diagrammeja mutta nousevaa kokonaisosuutta ovat jakamassa myös pienet, hajautettuja energiantuotantoratkaisuja tarjoavat lämpöyrittäjät. Paikallinen puuraaka-aine hakekattilassa lämmittää yhä useampia kuntien, seurakuntien ja yritysten omistamia kiinteistöjä öljyn polton sijaan. Teknologialtaan suhteellisen yksinkertaiset hajautetun energiantuotannon ratkaisut soveltuvat pienten lämpöyritysten ylläpidettäviksi ja tarjoavat bioenergian hyödyntämismahdollisuuksia myös kuntakeskusten aluelämpöverkkojen ulkopuolelle.

Lämmöntuotannon yksityistäminen muuttamalla öljylämmitysjärjestelmiä yrittäjävetoisiksi hakelämpölaitoksiksi ei vähennä työpaikkoja, vaan ainoastaan ulkomailta tuotavan uusiutumattoman energian määrää.

Hakkeen käytön aluetaloudelliset kerrannaisvaikutukset työpaikkojen ja raaka-ainetuotannon myötä ovat paikallistasolla merkittäviä. Hakelämmitykseen siirryttäessä energian hinta loppukäyttäjälle on öljyä edullisempi, samalla yhteiskunnan energiaomavaraisuusaste ja huoltovarmuus paranevat.

Hakeyrittäjyyden lisäämiseksi tarvitaan tuottajien ja ostajien yhteistä sitoutumista ja pitkäjänteistä kehittämistä. Paikallista energiaa hyödyntävien tuotantopäätöksien tueksi tarvitaan tietoa ja osaamista sekä halua tarttua oman alueen vihreän talouden suomiin mahdollisuuksiin.

Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta

Uusiutuvat 37% Fossiiliset 35% Ydinenergia 17% Turve 5% Muut 6%

Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1970 – 2018 550

PJ

Muu bioenergia

500

Kierrätyspolttoaine (bio-osuus)

450 400

Biopolttonesteet

350 300

Lämpöpumput

250

Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet

Lähteet

200

Kuvio 1. Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].

150 100

ISSN=1799-795X. 4. Vuosineljännes 2018, Liitekuvio 13. Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta 2018*. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.9.2020]. http://www.stat.fi/til/ehk/2018/04/ ehk_2018_04_2019-03-28_kuv_013_fi.html

50 0

Mustalipeä Puun pienkäyttö Vesi- ja tuulivoima 1970

1975

1980

1985

1990

Kuvio 2. Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].

Kirjoittajat:

ISSN=1799-795X. 2017, Liitekuvio 4. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1970–2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.9.2020]. http://www.stat.fi/til/ehk/2017/ehk_2017_2018-1211_kuv_004_fi.html

Kalle Santala Tuntiopettaja/Projektisuunnittelija Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu

12

Digipolis Magazine

1995

2000

2005

2010

2015

Reeta Sipola Projektipäällikkö Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu

Lantabiomassa tuotannon raaka-aineena – rohkeita yrittäjiä tarvitaan Monien mahdollisuuksien hevosenlanta soveltuu muun muassa energia-, liikennepolttoaine- ja lannoitetuotannon raaka-aineeksi. Lapin ammattikorkeakoulu selvittää vuoden 2020 loppuun mennessä Rovaniemelle soveltuvimmat lannan hyödyntämisvaihtoehdot yhdessä Mäntyvaaran ravirata Oy:n, talliyrittäjien, jäte- ja energialaitosten sekä kiertotalousasiantuntijoiden kanssa. Kehittämistyön mahdollistaa Hevosenlannan hyödyntämismahdollisuudet: Case Mäntyvaara -hanke, jota rahoittaa Lapin ELY-keskus Euroopan aluekehittämisrahastosta.

Energiatuotanto on yksi hevosenlannan hyödyntämisvaihtoehto. Hevosenlannan poltto helpottui lainsäädäntömuutosten myötä vuonna 2018. Lakimuutokset eivät kuitenkaan muuta lantaa teknisesti helpommaksi tai lämpöarvoltaan paremmaksi polttoaineeksi. Kattilainvestoinnit sekä päästöjen ja lämpötilan seuranta lisäävät lannan pienpolton kustannuksia. Muutaman hevosen tuottama lantamäärä riittäisi kattamaan omakotitalon energiatarpeen, mutta lantaa on parempi polttaa kuivemman pääpolttoaineen, kuten hakkeen kanssa. Raaka-ainemäärän kasvaessa myös tuotettu energia lisääntyy, jolloin tuotettavalle energialle tulee olla järkevä käyttökohde. Tallikohtaiset kattilat eivät välttämättä ole kustannustehokkaita ratkaisuja, mutta lämpölaitosyrittäjyydelle hevosenlannan saatavuus luo mahdollisuuksia.

Hevosenlannan polttaminen vaatii lannan laadun ja saatavuuden varmistamista, toimivia ja kustannustehokkaita kuljetus- ja varastointiratkaisuja, lannan polttoon soveltuvaa tekniikkaa sekä syntyvälle tuhkalle uusia käyttökohteita. Haastavuudesta huolimatta, lannan hyödyntäminen voi parhaissa tapauksissa olla kannattava vaihtoehto lämpölaitosyrittäjälle ja maltillisilla kuljetus- ja porttimaksuilla se olisi myös talleja houkutteleva ratkaisu (Arffman, Lehtinen & Arffman 2018). Lannan hyödyntämisvaihtoehdosta riippumatta tallitoimijoiden, kuljetusyrittäjien ja tuotantolaitosten yhteistyön käynnistämiseksi on muodostettava kaikkia osapuolia hyödyttävä toimijaverkosto. Seuraava haaste on löytää ne rohkeat, joilla on halu tarttua paikallisen kiertotalouden yritystoiminnan mahdollisuuksiin ensimmäisten joukossa.

Hevosenlantaa syntyy Rovaniemellä noin 3000 tonnia vuodessa, raaka-aineen saatavuus luo yrittäjyydelle mahdollisuuksia.

Kirjoittaja: Sanna Vinblad Projektipäällikkö Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu

Lähteet Arffman. M., Lehtinen. J. & Arffman. J. 2018. Hevosenlannan polton lainsäädännön muutoksen vaikutusarviointi. Helmet - Hevosenlanta menestystarinoiksi -kärkihanke. https://envitecpolis.fi/ wp-content/uploads/2018/04/2018-04-04-RAPORTTI-Polton-vaikutusarviointi.pdf

Lannasta pelletiksi. Lapin ammattikorkeakoulussa on tehty pienimuotoisia hevosenlannan pelletöinti- ja polttokokeita. (kuvat Aki Ranta 2020)

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2020

13

PERÄMEREN KANSALLISPUISTO

UNOHDETTU AARRE MEREN KESKELLÄ Kemin ja Tornion alueella Perämeren pohjukassa sijaitsee kansallispuisto, johon kaikki kokeneimmatkaan eräihmiset eivät ole jalallaan astuneet.

Perämeren kansallispuisto muodostuu lähes 30 saaren kokonaisuudesta sekä sitä ympäröivästä karusta, mutta kauniista vesistöstä.

Kansallispuiston kokonaispinta-ala on 157 km2, josta maata on kuitenkin vain noin 2,5 km2. Kansallispuiston luonnosta omaleimaisen tekee se, että rantavyöhyke on jatkuvassa muutostilassa maankohoamisen ja merenkäynnin seurauksena.

Saaria ympäröivä suojeltu meri on hyvin omintakeinen, arktinen pohjoinen vesistö, jota on ainutlaatuisuutensa puolesta verrattu mm. Lapin tuntureihin.

– Koska merenpinnan alle näkeminen on hankalaa, unohtuu tämän pieni, kaunis ja herkkä vedenalainen luonto retkeilijältä helposti. Yksi alueen haasteista onkin saada ihmiset käsittämään, että kansallispuisto on paljon muutakin kuin saaret, sanoo puistonjohtaja Saara Airaksinen Metsähallitukselta.

Kansallispuiston suosituimpiin saariin kuuluvista Selkä-Sarvesta ja Pensaskarista löytyy paljon palveluita retkeilijöille. On tulentekopaikkoja ja grillikota, autio- ja varaustupia sekä yleisösauna.

Lisäksi saarista löytyy nähtävyyksiä aurinkokelloista kalastajakyliin. Onhan saaristossa aikoinaan asuttu ja se on tarjonnut useille paikallisille leivän, tai pikemminkin kalan.

Satamasta saaristoon perinnelaiwan kyydissä Kansallispuiston sesonkiaika on kesällä, kun meriolosuhteet ovat suotuisimmillaan purjehtijoille ja veneilijöille. Varsinainen kauden aloitus tapahtuu juhannuksen jälkeisellä viikolla Metsähallituksen ja paikallisten yrittäjien järjestämillä Perämeren Saaristopäivillä.

Perämeren Jähdin ja Perinnelaiwa Katariinan kippari Olli Ahonen kertoo kuitenkin tekevänsä yksityisiä risteilyjä jo heti kesäkuun alkupuolelta lähtien. Venekuljetuksia saaristoon järjestetään kysynnän mukaan niin pitkälle syksyyn kuin mahdollista. Viime vuonna Jähti nostettiin maihin vasta marraskuun alussa, mikä tarkoittaa sitä, että viimeinen siirto seilattiin jäissä.

Vaikka saaristoon pääsi ennen vain omalla veneellä ja niillä seilaaminen on alueella edelleen

”Koska merenpinnan alle näkeminen on hankalaa, unohtuu tämän pieni, kaunis ja herkkä vedenalainen luonto retkeilijältä helposti”

14

Digipolis Magazine

Teksti: Wilma Isokääntä Kuvat: Metsähallitus, Kippari Olli Ahonen

hyvin suosittua, Airaksinen suosittelee kuljetuspalveluiden käyttämistä kaikille, jotta saarten satamien venekapasiteetti ei kuormittuisi liikaa.

– Venepaikkojen lisäämisestä on kyllä puhuttu, mutta tällä hetkellä järjestetty venekyyti varmistaa sen, että maihinnousu onnistuu myös sataman ollessa täynnä, kertoo Airaksinen.

– Veneretkelle tulee ilmoittautua aina etukäteen ja mikäli matkailijoita on riittävästi, Jähdin tai Katariinan lähdöstä ilmoitetaan tapahtumaravintolan Satama Krouwin Facebookissa, ohjeistaa Ahonen. Ahosen yritystoiminnan kulmakiviä ovat päiväristeilyt, joihin kuuluvat meno- ja paluumatkan lisäksi tutustuminen ennalta määrättyyn saareen sekä maittava lohilounas tuoreella saaristolaisleivällä.

Nähtävää ja koettavaa niin paikallisille kuin kotimaan matkailijoille Vuonna 2019 kansallispuistossa oli kävijöitä yhteensä 6500. Tänä vuonna kansallispuiston kävijämäärät ovat olleet pienessä laskussa, koska alueella veneilee yleensä paljon Ruotsiin meneviä tai sieltä saapuvia ihmisiä. Kulunutta kesää lukuun ottamatta, Perämeren kansallispuiston kävijämäärät ovat olleet kuitenkin tasaisessa nousussa.

Yksi selkeimmistä syistä vierailijoiden määrän kasvuun on saariston saavutettavuuden parantuminen. Yrittäjien järjestämät venekuljetukset alueelle Torniosta ja Kemistä ovat jatkuvasti suositumpia.

Palvelun käyttöönotto on näkynyt myös kävijäkunnan laajenemisena koko Suomen alueelle.

Perämeren kansallispuiston kävijätutkimuksen (2019) mukaan noin puolet kansallispuiston vierailijoista ovat paikallisia ja puolet kotimaisia matkailijoita. Tämä ei ole mikään ihme, sillä alue on paikallisille loistava mahdollisuus oppia lisää omista juuristaan ja paikallishistoriasta. Muualta matkustaneille kansallispuisto tarjoaa upean tilaisuuden avartaa omia näkemyksiä ja ajatuksia Suomen monipuolisesta luonnosta.

Talvisin vanhoja moottorikelkkoja ja salakapakoita Talvisin jääpeitteen pysäyttäessä veneliikenteen, saaristoon voi kulkea omin kyydein esimerkiksi hiihtämällä tai moottorikelkalla. Arktista retkeilykokemusta hakevat voivat yöpyä Selkä-Sarven autiotuvalla ja pilkkiä ruokansa rantavesistöstä. Alueelle kehitellään myös jatkuvasti uusia, rannasta käsin saavutettavia talvipalveluja.

Ahonen on vahvasti mukana ravintola Sataman Krouwin toiminnassa, joka on nyt kokeilumielessä auki myös talvisaikaan. Tunnelmallisen satamaravintolan edessä on kota, jossa voi paistaa makkaraa ja nauttia nuotiotulen loimusta. Tapahtumastakaan ei ole puutetta, sillä tänä talvena sisäsataman rantaalueelle on suunnitteilla niin perinnehiihtotapahtuma kuin vanhojen moottorikelkkojen kokoontuminen.

Perinnelaiwa Katariinalla on myös mahdollista saunoa ja järjestää yksityistilaisuuksia ympäri vuoden. Ahonen paljastaa, että edellisenä talvena Katariina-laiva muuntautui salakapakaksi joka toinen lauantai. Virallisia aukioloaikoja ei ollut

missään, vaan paikallisten keskuudessa kiersi huhu, että kapakka on auki laivan valojen palaessa.

– Laivalla oli aina elävää musiikkia sekä hemmetin hyvä meininki, hehkuttaa Ahonen.

Maaliskuussa Krouwin terassilla on viikonloppuisin luvassa Monotanssia kauniiden keväisten hiihtopäivien päätteeksi.

Tapahtumat ja trendit houkuttelevat ensikertalaisia Tapahtumat, kuten lammaspaimenviikot ovat tuoneet alueelle paljon julkisuutta ja ensikertalaisia. Silloin onnekkaat vapaaehtoiset pääsevät Pensaskariin viikoksi hoitamaan lampaita ja asumaan yhdessä hyvin askeettisissa oloissa. Myös kansallispuistobongaus on kasvava trendi, joka tuo alueelle paljon uusia kasvoja ympäri Suomen.

– Eräs vanhempi rouvashenkilö saapui risteilyalukselle päällään takki, joka oli täynnä kansallispuistojen kangasmerkkejä. Perämeren merkki roikkui hihassa hakaneulan varassa ja palattuamme takaisin satamaan hän sanoi jäävänsä ompelemaan viimeisen merkin paikalleen. Kaikissa muissa Suomen kansallispuistoissa hän oli jo käynyt, muistelee Ahonen kohtaamistaan bongarin kanssa.

Ensi kesänä alueelle odotetaan erityisen paljon uusia kävijöitä, kun Perämeren kansallispuisto täyttää 30 vuotta. Merkkipäivää juhlitaan yhteistyössä Tornion 400-vuotisjuhlien kanssa. Airaksinen ei voi vielä kertoa, mitä paikallisten yrittäjien ja kuntien kanssa järjestettävät pirskeet pitävät sisällään. Ainut mahdollisuus on saapua itse paikan päälle ja nähdä, miten Perämeren pohjukassa oikein juhlitaan.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2020

15

– yritysneuvontaa paikallisella ammattitaidolla

Oletko kemiläinen yrittäjä tai yrittäjäksi aikova? Harkitsetko firmasi toiminnan siirtämistä Kemiin, mutta et ole varma mistä aloittaa? Business Kemiltä saat apua ja yritysneuvontaa paikallisella ammattitaidolla, olit sitten aloitteleva yrittäjä tai ottamassa seuraavaa kehitysaskelta kohti menestystä.

Asiantuntijapalvelumme ovat pääasiassa maksuttomia ja tarkoitettu kemiläisille sekä Kemiin suuntaaville yrityksille.

Tarjoamme apua yrityksen perustamiseen, ostamiseen ja myyntiin. Meiltä saat rahoitusneuvontaa niin starttirahan hakemiseen, yrityksen kasvun edistämiseen kuin tulevaisuuden investointeihin. Autamme yrityksiä myös löytämään sopivat tontit ja toimitilat vuorenvarmalla aluetuntemuksella. Etsitkö lisää työntekijöitä tai laajempaa verkostoa? Ideoidaan yhdessä toimiva ratkaisu yrityksesi tarpeisiin, oli pulmasi millainen tahansa!

Olipa yrityksesi tai siihen liittyvä kysymys suuri tai pieni – voit aina kääntyä puoleemme!

Jos asiantuntijaverkostamme ei löydy tarvitsemaasi osaamista, ohjaamme sinut oikeaan osoitteeseen. Sinun tulee muistaa vain yksi:

www.businesskemi.fi