Digipolis Magazine 2/2019

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2019

METSÄ FIBREN BIOTUOTETEHDAS SUUNNITTEILLA KEMIIN s. 4

Suomi kiertotalouden edelläkävijänä s. 6

Kemi 150 vuotta s. 13

Henkilökuvassa Teemu Saralampi s. 8

FEM-konferenssi Levillä s. 3

Pääkirjoitus | Kimmo Heikka

Kemin Teknologiakylä Tietokatu 6, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990 Palvelemme ma–pe klo 8–16 www.digipolis.fi SIJAINTI • 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT • käyttöaste 99 % (11/2019) YRITYKSET • 48 yritystä tai yhteisöä • n. 450 työpaikkaa PALVELUT Toimitilapalvelut: • toimistotilat alkaen 15 m2 • siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut • vartiointi - Securitas Oy • kiinteistöhuolto - Lassila & Tikanoja Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta, (10–17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimedia-projektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys.

Ravintola Kasarista lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut.

Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin.

ALIHANKINTAPÄIVÄT 6.–7.11.2019 järjestettiin Metsä Fibren ja Digipoliksen yhteistyönä Kemin Biotuotetehdas -hankkeen alihankintapäivät. Metsän hankevalmistelun edetessä kuluneen vuoden aikana yritysten, potentiaalisten palveluntoimittajien mielenkiinto ja kyselyt kasvoivat voimakkaasti. Viime keväänä sitten todettiin, että viestintään täytyy tältäkin osin panostaa lisää ja on huolehdittava yritysten tiedonsaannista. Päätettiin järjestää alihankintapäivät.

Ensimmäisenä päivänä oli seminaarityyppinen osuus, jossa oli katsaus hankkeen etenemiseen, hankintojen pääperiaatteet ja aikataulut. Myös suunnittelun pääkumppaneille, Fimpecille ja Åf Pöyrylle, haluttiin esitykset kuin myös potentiaalisille päälaitetoimittajille Valmetille ja Andritzille. Tilaisuuden esitykset sovittiin jo kesäkuussa.

Seminaaripäivään osallistui 220 henkilöä 180 yrityksestä.

Toiselle päivälle haluttiin tarjota mahdollisimman monelle yritykselle tapaaminen hankinta-asiantuntijoiden kanssa. Fibren, Fimpecin, Åf Pöyryn, Valmetin ja Andritzin asiantuntijat tapasivat 85 pääosin pohjoissuomalaista yritystä edustajineen. Kaikki yritykset toimittivat ennakkomateriaalin ja kaikilla oli 20 minuutin aikaikkuna esitellä omaa tarjontaansa. Digipolis vastasi prosessin toteutuksesta.

Näin yrityskehittäjän näkökulmasta alihankintapäivät-seminaari on vanha konsepti, mutta toimii edelleen erittäin tehokkaasti. Yritykset saavat kokonaisnäkemyksen biotuotetehtaan etenemisestä, hankintojen periaatteista ja aikatauluista. Muutoin tieto tulisi pieninä puroina.

Myös 20 minuutin yritystapaamiset osoittivat vaikuttavuutensa. Varsinkin pienempien yritysten näkökulmasta on vaikea päästä tapaamaan näin suuren hankkeen hankinnoista vastaavia asiantuntijoita. Tapaamiset olivat myös asiantuntijoiden näkökulmasta tehokas tapa tavata osin tuttuja, mutta myös uusia potentiaalisia toimittajia.

Kaikkien osapuolten intressit onnistuttiin yhdistämään.

Tapahtumana isohko kuukausien ponnistus Fibren ja Digipoliksen järjestelijöille sekä palveluntoimittajille. Alihankintapäivistä saatu suusanallinen ja kirjallinen palaute on ollut hyvää tai erittäin hyvää. 100 henkilöä jäi jonoon. Hyvän palautteen ja suuren suosion vuoksi alihankintapäivät II järjestetään helmikuun alussa.

Yrityskehityspalvelut • Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu • Arktiset teollisuussovellukset • Puurakentamisen kehittäminen • Kiertotalouskeskus Tutkimus- ja kehityspalvelut • Lapin ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut • Lapin ammattikorkeakoulu • Ammattiopisto Lappia TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

YLEISTÄ • Tehtävänä on palvella yrityksiä tutkimus-, kehittämis ja innovaatiotoiminnan avulla yhteistyössä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa TEOLLISUUDEN JA LUONNONVARA-ALAN TKI-RYHMÄT DIGIPOLIS-ALUEELLA • Soveltava tutkimus, testaus, konsultointi, koulutus • ELMA-laboratorio, Elektroniikka- ja materiaalitestaus • Käynnissäpito • Arctic Steel & Mining • Optisen mittaustekniikan laboratorio Lisätietoja: Teollisuus- ja luonnonvara-ala: Hannu Kähkölä, osaamisaluejohtaja p. 040 568 2500, hannu.kahkola@lapinamk.fi

Tässä lehdessä myös Metallikomponenttiratkaisuja matalalla kustannustasolla...................................s. 10 Kemiläistä osaamista Kauppalehden Kasvajat-listalla...........................................s. 11 Hallitusohjelma kaksinkertaistaa puun käytön rakentamisessa .........................s. 12 3D-mittausta ja -mallintamista kehitettiin Lapin ammattikorkeakoulussa.........s. 14 Kemi sai ISO 14001-sertifikaatin ensimmäisenä kuntana Manner-Suomessa....s. 16

2 | 2019 Julkaisija Digipolis – Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Mika Kulju, Elina Aronen-Raappana,

Mulari, Mikko Lehtinen, Saija Ikola DigipolisMilla Magazine Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy Paino Erweko Oy Paperi Galerie Art Silk 150 g/m2

2

Digipolis Magazine ISSN 2323-8410 (painettu) ISSN 2323-8429 (verkkojulkaisu)

Digipoliksessa toimivat yritykset Yritys

Teksti: Mika Kulju Kuvat: Leena Enbuske

12. FEM-KONFERENSSI LEVILLÄ Kansainvälinen FEM (Fennoscandian Exploring and Mining) on Euroopan suurimpia ja merkittävimpiä kaivannais- ja mineraaliteollisuuden tapahtumia, joka kokoaa yhteen alan johtajia ja asiantuntijoita ympäri maailmaa. Konferenssiin kutsutaan puhujiksi malminetsintä- ja kaivosyhtiöiden, yliopistojen, tutkimuskeskusten, suurlähetystöjen sekä viranomaisten edustajia.

Konferenssin tavoitteena on mm. tarjota kokonaiskuva siitä, mitä kaivannais- ja mineraaliteollisuudessa tapahtuu nyt, ja mitä on odotettavissa tulevaisuudessa sekä Fennoskandian alueella että globaalisti. Lisäksi tavoitteena on lisätä tietämystä Fennoskandian alueen operatiivisen toiminnan käytännöistä sekä edistää alueelle suuntautuvia investointeja.

Tapahtumaan osallistuvat yritykset pitävät konferenssia merkittävänä tapahtumana, jossa markkinointi ja verkostoituminen sekä bisneksen tekeminen on tuloksellista. FEMillä nähdään olevan kaivosalan verkostojen kehittämisen ja ylläpitämisen lisäksi imagollisesti myönteisiä sekä taloudellisesti merkittäviä vaikutuksia Lapille ja koko Fennoskandian alueelle.

FEM tarjoaa foorumin, jossa Fennoskandian alueella jo toimivat yritykset sekä alueesta kiinnostuneet globaalien yritysten toimijat kohtaavat. Digipolis oli mukana FEM-konferenssissa 29.-31. lokakuuta kymmenen yrityksen Finnish Mining Services -yhteismessuosaston järjestäjänä. FEM-konferenssi järjestetään joka toinen vuosi Levillä. Seuraava Kemin Digipolis Oy:n järjestämä yritysten yhteismessuosastomahdollisuus lappilaisille yrityksille on kesäkuussa Euro Mine Expo 2020 Skellefteåssa Ruotsissa. Osallistuminen yhteismessuosastolle on yritykselle maksullista ja paikat täytetään varaamisjärjestyksessä.

Lapin pelastuslaitos Kemin kaupunki varhaiskasvatus TDR Finland Oy Ases Installaatiot Oy Endress + Hauser Oy Insinööritoimisto Ases Oy ISS Palvelut Oy Lapin Ammattikorkeakoulu Metso Flow Control Oy Metsä Group Palsatech Oy Talo- ja huoneistoremontit JST Valmet Automation Oy Eltel Networks Pohjoinen Oy Kemin Teollisuuskylä Oy Promote Oy Ravintola Ruokapaikka Kasari Meri-Lapin Kehittämiskeskus Meri-Lapin Rätinki Oy Tornion Fysiocenter Oy Yleisradio VPE Group Aino Health Business Finland Dekra Industrial Digitalist Group Oyj ELCEE Group Engemma Oy Epiroc Finland Oy Eurofins Environment Eventum Fujitsu Services Oy Insinööritoimisto 3D-Hacklin ISS Palvelut Kemin Digipolis Oy Kemin Osaajien Osuuskunta Mainostoimisto Reklaami Oy Monialapalvelu Mika Ruotsalainen Oy Nomon Oy Oliomedia Rejlers Finland Oy Schneider Electric Oy Securitas Oy Sweco Industry Oy TKH Logistics Oy Virtasalo Oy e-devel.fi Ky Kiisu Consulting Lappia Sähköpooli Oy

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2019

Kiinteistö

paloasema päiväkoti Lumikontie 1 optimi optimi optimi optimi optimi optimi optimi optimi optimi optimi sensori sensori sensori sensori sensori sensori sensori sensori sensori studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo virtuaali virtuaali

3

MAAILMAN HUIPPULUOKAN BIOTUOTETEHDAS SUUNNITTEILLA KEMIIN Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin sellutehtaan tulevaisuuden suunnitelmat saavat hiljalleen muotonsa.

Asiaan liittyvä esiselvitys valmistui keväällä 2019, ja sen pohjalta päädyttiin valmistelemaan kokonaan uuden biotuotetehtaan rakentamista Kemiin.

Metsä Fibren suunnittelema, noin 1,5 miljardia euroa maksava biotuotetehdas olisi toteutuessaan metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Uusi moderni tehdas olisi sellun tuotannoltaan, puun kulutukseltaan ja työllisyysvaikutuksiltaan selvästi nykyistä tehdasta suurempi. Uusi tehdas korvaisi Kemin nykyisen sellutehtaan, jonka on suunniteltu käyvän siihen saakka, kunnes uusi biotuotetehdas käynnistyisi.

Biotuotetehdas olisi tuotanto-, ympäristö- ja energiatehokkuudeltaan maailman huippua.

Sen suunnittelun lähtökohtana on mm. tehtaan fossiilittomuus. Tehtaan käyttämässä prosessissa syntyy uusiutuvaa bioenergiaa niin paljon, että tehtaan sähköenergian omavaraisuus olisi 250 prosenttia.

Sellua ja biotuotteita Biotuotetehtaan tärkein tuote on havu- ja koivusellu. Sellun tuotannon sivuvirroista valmistetaan lisäksi muita biotuotteita. Suunnittelun aikana tehdään varaus myös esimerkiksi ligniinin ja tekstiilikuitujen tuotannolle.

Tehtaan sellutuotanto myytäisiin eurooppalaisille sekä aasialaisille asiakkaille ja samalla tehdasalueella sijaitsevalle, Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin kartonkitehtaalle. Kaiken lähtökohtana on globaalisti kasvava sellunkysyntä, johon Metsä Fibre haluaa vastata vastuullisesti.

Kemin biotuotetehdas käyttää raaka-aineenaan pääosin Pohjois-Suomen harvennushakkuissa ja

4

Digipolis Magazine

uudistushakkuissa syntyvää kuitupuuta. Puu hyödynnetään tehtaalla sataprosenttisesti.

Merkittävät työllisyysvaikutukset Kemin biotuotetehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan toteutuessaan olevan lähes 10 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet tehtäisiin Kemissä. Työntekijöitä koko projektin aikana arvioidaan olevan noin 15 000. Työmaavahvuus voi nousta parhaimmillaan noin 3 000 henkilöön päivässä, joten myös palvelujen ja hyödykkeiden tuottamiseen tarvitaan paikallisten, eri alojen toimijoiden panostusta Kemissä ja lähialueella. Kotimaisuusasteen odotetaan olevan korkea.

Kemin biotuotetehdas työllistäisi suoraan noin 250 henkilöä eli saman verran kuin nykyinen sellutehdas. Koko suorassa arvoketjussaan työllisyysvaikutus on yhteensä noin 2 500 henkilöä, mikä tarkoittaisi noin 1 500 henkilön lisäystä nykytilanteeseen. Uudet työpaikat syntyvät pääasiassa metsänkorjuuseen ja puunkuljetuksiin.

Projektilla olisi merkittävät vaikutukset koko Suomen kansantalouteen ja Kemin talousalueeseen niin rakennusvaiheessa kuin biotuotetehtaan käydessä.

Uuden tehtaan myötä Kemin tehdasalueesta kehitetään yhä monipuolisempi biotalouden kokonaisuus. Suunnittelun lähtökohtiin kuuluu, että tehdas mahdollistaa monipuolisen tuotevalikoiman ja erilaisia biotuotteita valmistavien yritysten muodostaman ekosysteemin.

Teksti: Milla Mulari Kuvat: Metsä Group

Teksti ja kuva: Mika Kulju

Metsä Fibren alihankintapäivät Kemissä Hankesuunnittelu ja valmistelevat työt jo käynnissä Nyt meneillään oleva hankesuunnittelu pitää sisällään mm. tehtaan esisuunnittelun, ympäristövaikutusten arvioinnin ja ympäristölupaprosessin. Metsä Fibrellä on hankesuunnittelussa mukana oman 18 henkilön projektiorganisaation lisäksi kumppaneita: ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) konsulttina toimii Sweco Industry Oy, tehtaan suunnittelukonsulttina ÅF Pöyry ja rakennussuunnittelussa Fimpec Oy. Hankesuunnittelu kestää kesään 2020 saakka.

Sitä seuraa investointipäätös, joka voidaan tehdä aikaisintaan kesällä 2020 ja jonka jälkeen tehtaan rakentaminen alkaisi välittömästi Kemissä. Uusi tehdas käynnistettäisiin 2020-luvun alkupuoliskolla.

Uuden biotuotetehtaan ympäristövaikutukset arvioidaan parhaillaan menossa olevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa. Ympäristölupahakemus on jätetty Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle syyskuussa 2019. Yksi uuden biotuotetehtaan investointipäätöksen edellytyksistä on ympäristölupa.

Hankesuunnitteluun sisältyvät valmistelevat työt on aloitettu tehdasalueella heinäkuussa 2019, sisältäen tehdasalueen maa-alueiden siistimistä ja järjestelyä sekä rakennusten purkamista. Hankesuunnittelun valmistelevilla töillä varmistetaan mahdollista investointipäätöstä seuraavien maanrakennustöiden sujuva eteneminen.

Metsä Fibre järjesti suunnitteilla olevan biotuotetehtaan alihankintapäivät 6.–7.11.2019 yhteistyössä Kemin Digipoliksen kanssa. Tilaisuus oli tarkoitettu mahdollisesta investointiprojektista kiinnostuneille yrityksille eri toimialoilta. Ensimmäinen päivä oli varattu hankkeen esittelylle Kemin kulttuurikeskuksessa ja toinen päivä oli pyhitetty yrityskohtaisille tapaamisille Digipoliksessa. Metsä Fibren lisäksi paikalla olivat ÅF Pöyryn, Fimpecin, Andritzin ja Valmetin edustajat.

– Haluamme alansa parhaat ammattilaiset kumppaneiksi rakentamaan mahdollista biotuotetehdasta Kemiin. Kumppaneiltamme edellytetään sitoutumista projektin tavoitteisiin niin turvallisuuden, aikataulun kuin laadun suhteen, totesi projektinjohtaja Jari-Pekka Johansson Metsä Fibreltä.

Projektilla olisi merkittävät työllistävät vaikutukset niin rakennusvaiheessa kuin biotuotetehtaan käydessä koko Kemi-Tornion talousalueeseen. Verrokkina voidaan pitää Metsä Groupin vuosina 2015–2017 rakentamaa Äänekosken biotuotetehdasta, jonka hankkeen kotimaisuusaste oli peräti 70 prosenttia.

– Suuressa projektissa on tarve erilaiselle osaamiselle. Periaatteena on, että kaikilla toimijoilla on tasapuolinen mahdollisuus ilmoittautua projektin verkostoon. Tärkeässä roolissa on proaktiivinen ja avoin viestintä projektin etenemisestä ja mahdollisuuksista kaikille kiinnostuneille, kertoivat omassa esityksessään Metsä Fibren biotuotetehdasprojektin hankinnoista vastaavat Antti Eskola ja Jouko Yliviuhkola.

Yhteistyöstä kiinnostuneet toimijat voivat ilmoittautua Metsä Fibren verkkosivuilla lomakkeen kautta: www.metsafibre.com/kumppaniksikemiin Alihankintapäiville voitiin ottaa 220 ensimmäisenä ilmoittautunutta 180 eri yrityksen edustajaa. Yrityskohtaisesti osallistujien määrä oli rajoitettu kahteen. Tapahtuma oli niin suosittu, että se järjestetään uudelleen helmikuussa. Tuolloin osallistujiksi pääsevät myös ne, jotka eivät ilmoittautumisestaan huolimatta mahtuneet 220 nopeimman joukkoon.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2019

5

Mitä Kiertotalous

Kiertotalouskeskus järjesti WCEF 2019 Side Eventin kesäkuussa Helsingin Oodissa.

6

Digipolis Magazine

keskus tekee?

Teksti ja kuva: Mika Kulju

Maailma tarvitsee pikaisesti edelläkävijöiden ratkaisuja siihen, miten talouden ja hyvinvoinnin kasvu eivät enää perustu luonnonvarojen tuhlaavaan käyttöön.

Kehittämällä parhaita hiilineutraalin kiertotalouden ratkaisuja, Suomi voi luoda ensimmäisten joukossa uudella tavalla kestävää hyvinvointia ja menestystä. Suomi onkin edelläkävijä kiertotaloudessa kansainvälisessä mittakaavassa. Suomalaisen kiertotalouden edelläkävijöitä ovat puolestaan Kemi-Tornion alueen teolliset symbioosit ja Digipoliksen teollisuuden kanssa kehittämät toimintamallit.

Kiertotalouskeskus syntyi valtakunnallisesta tarpeesta Jotta Kemi-Tornion alueen teollisen kiertotalouden toimintamallit leviäisivät koko Suomeen, Sitra on halunnut tehdä yhteistyötä alueen osaajien ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Sitran rahoitus ja yhteistyö Kemin kaupungin, Digipoliksen ja Lapin AMK:n kanssa edistävät teollisen kiertotalouden koulutusta ja osaamista valtakunnallisesti.

Sitran johdolla Suomelle laadittiin vuonna 2016 maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden toimintaohjelman tiekartta (versio 2.0 julkaistiin tänä vuonna), jonka tavoite oli luoda yhteiskuntaan yhteinen tahtotila kiertotalouden edistämiseksi ja määrittää siihen tehokkaimmat keinot. Sitra nimesi yhdeksi tiekartan avainhankkeeksi Kemin Digipoliksen kehittämän ja johtaman kiertotalouden innovaatioalustan.

Seuraava askel oli hanke, jossa perustettiin teollinen Kiertotalouskeskus Kemi-Tornioon.

Hankkeen tavoitteena oli kuvata teollisten symbioosien toimintamalli operatiivisella tasolla ja laatia symbioosien käynnistämisen ohjeistus, järjestää avoimia workshopeja, joissa esitellään toimintamallien jalkauttamista sekä tunnistaa tarvittavia lainsäädäntömuutoksia ja kannusteita teollisten symbioosien edistämiseksi (erityisesti EU-komission aloite tunnistaa jäte- ja tuotelainsäädäntöjen ja kiertotalouden liittymäpinnat).

Kemiin perustetun kierto- ja biotalouskeskuksen perustajina ja ydintoimijoina ovat Digipolis, Kemin kaupunki ja Lapin ammattikorkeakoulu. Osaamiskeskuksen perustaminen oli looginen jatko Digipoliksen työlle kiertotalouden edistämisessä.

Digipoliksen teollisen kiertotalouden asiantuntijatiimi on keskuksen käytössä. Kierto- ja biotalous ovat Kemin kaupungin strategisia kehittämisaloja.

Kemin kaupunki haluaa vauhdittaa Kemin Digipolis

Oy:n viime vuosien menestyksellistä kiertotalouden kehitystyötä sekä kaupungin ja kansallisenkin elinvoiman luomista.

Panostuksia kiertotalouteen niin alueen yritysten kuin koulutuksen osalta Lapin ammattikorkeakoulu valitsi kierto- ja biotalouden kehittämisen strategiseksi painopistealakseen ja panosti projektien lisäksi vuosittain yli 200 000 euroa toiminnan käynnistämiseen. Lisäksi ammattikorkeakoulu satsasi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä opetuksen kehittämiseen vuosien 2017-2019 aikana noin 400 000 euroa. Kiertotalouden koulutusmoduuli käynnistyi vuonna 2018.

Keskuksen tavoitteena on kiertotaloutta harjoittavien yritysten toimintaympäristön kehittäminen kilpailukykyisemmäksi. Autamme yrityksiä kehittämään kiertotalousliiketoimintaa ja –tuotteita antamalla asiantuntija-apua, hakemalla rahoituksia, yhdistämällä toimijoita, luomalla verkostoja ja konsortioita sekä edesauttamalla pilotointeja ja skaalauksia.

Yksi olennainen osa keskuksen toimintaa on teknisen tiedon kerääminen (esim. toimintamallit, benchmarkkaukset, potentiaaliset sivuvirrat ja niihin liittyvät haasteet sekä mahdollisuudet) ja jakaminen myös laajemmin Suomessa sekä Euroopassa sisältäen toiminnan kansaintajuistamisen esimerkiksi menestystarinoiden avulla eri kohderyhmille, kuten: päättäjät, virkamiehet, suunnittelijat, opettajat ja opiskelijat.

Ekoteollisuuspuistot verkostoituvat Tärkeä osa Kiertotalouskeskuksen toimintaa on Ekoteollisuuspuistojen verkosto, jonka avulla jalkaute-

taan toimintamalleja ja samalla niitä edelleen kehitetään sekä edistetään kiertotaloutta. Kiertotalouden toimintamallit ovat yksi osa tiekarttaa, jota olemme myös kehittämässä. Teollisten symbioosien toimintamalli -hanke liittyi vahvasti Kiertotalouskeskuksen käynnistykseen.

Kierto- ja biotalouskeskuksen perustajien ja ydintoimijoiden lisäksi verkostoon kuuluvat Riihimäen kaupungin ja Fortum Oy:n kiertotalouskylä, Smart Chemistry Park Turussa, Kokkola Industrial Park, Nokian kaupungin ja Verte Oy:n ja bio- ja kiertotalouden yritysalue Eco3, kehitysyhtiö Posintra ja Nesteen Kilpilahden alue Porvoossa, kehitysyhtiö Prizztech ja Pori-Harjavallan teollinen keskittymä, Metsäjaanu ja IoT Campus Salossa, Kemijärven Forestin Ekoteollisuuspuisto sekä Forssan kaupunki ja Envi Grow Park. Ekoteollisuuspuistojen verkostolla oli yhteinen osasto WCEF 2019 -tapahtumassa Helsingissä.

Kiertotalouskeskuksen johtoryhmän toimintamalli toimii puolestaan vuorovaikutusalustana ja ytimenä keskuksen toiminnan kehittämiselle sekä pienryhmätyön kautta nostettujen toimenpiteiden syventämiselle. Kalundborg - yksi maailman tunnetuimmista teollisista symbiooseista – on benchmarkannut ja kopioimassa tämän johtamis- ja toimintamallin omaan keskukseensa.

Kansainvälinen teollisten symbioosien verkosto Kemin Digipolis on perustajajäsen pohjoismaisessa teollisen kiertotalouden verkostossa (Nordic Industrial Symbiosis Network). Pohjoismaisessa verkostossa on jäseniä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Pohjoismaisessa teollisen kiertotalouden verkostossa on toimijoita muun muassa teollisuusklustereista, teollisen kiertotalouden tutkimukseen erikoistuneista yliopistoista sekä ekoteollisuuspuistoista. Pohjoismainen verkosto avaa uusia teollisen kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia sekä täydentää kansallisia yhteistyöverkostoja.

Kiertotalouskeskuksen kansainvälinen yhteistyö kattaa Euroopan lisäksi etenkin Aasian. Osallistuminen Sitran World Circular Economy Forum -konferenssiin Japanin Yokohamassa 2018 on esimerkki Kiertotalouskeskuksen kansainvälisistä verkostotapahtumista. Myös Kiina- ja yleisestikin kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen on Kiertotalouskeskuksen keskeinen tavoite.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2019

7

HENKILÖKUVASSA TEEMU SARALAMPI

Mahdollistajan roolissa Teksti: Saija Ikola Kuva: Mika Kulju

Teemu Saralampi, 41, vaihtoi kolmikymppisenä alaa ja päätyi sen seurauksena Digipolikselle projektipäälliköksi. Hän innostuu, kun voi auttaa yrityksiä ja muita toimijoita onnistumaan.

Teemu Saralammen tie Kemiin nykyiseen työhönsä on kulkenut parin mutkan kautta – niin ammatillisesti kuin maantieteellisesti. Saralampi on kotoisin Keski-Pohjanmaalta, Kannuksesta, josta lähti lukion jälkeen rakentamaan ensin aivan toisenlaista työuraa.

– Opiskelin sosiaalialaa ja työskentelin niissä hommissa noin seitsemän vuotta, kunnes vuonna 2007 aloitin Aalto-yliopistossa teollisuuden ympäristötekniikan opinnot, Saralampi kertoo.

Uusi ala selkeni pikkuhiljaa sosiaalipuolen töitä paiskiessa, ja opintielle oli helppo lähteä.

– Tuntui, että niissä hommissa minulla ei ollut enää annettavaa ja opiskelu alkoi houkutella.

Tekniset asiat ovat aina kiinnostaneet, ja tunnistin myös vahvuuteni, esimerkiksi matikat ja fysiikat, joita en päässyt sosiaalialalla hyödyntämään, vaikka se ihan mukavaa työtä olikin, Saralampi kertoo.

Loppuvuonna 2013 asiat loksahtelivat pikkuhiljaa nykyisille sijoilleen. Saralammen ympäristötekniikan opinnot olivat lopputyötä vaille valmiit, ja samaan aikaan Digipoliksessa etsittiin diplomityön tekijää tutkimaan biokaasun tuotantoa ja teollisten sivuvirtojen hyötykäyttöä. Tiet kohtasivat yhteisten kontaktien kautta.

– Olin tehnyt Helsingissä eräälle yritykselle selvitystyön ja sitä kautta Poikelan Kari kuuli, että tekemiseeni oltiin tyytyväisiä. Siitä yhteistyö lähti etenemään, Saralampi kertoo.

Samalla asuinympäristö vaihtui kymmenen Etelä-Suomen vuoden jälkeen pohjoisiin maisemiin. Digipolis etsi sitoutunutta tekijää, joka olisi asettumassa pohjoiseen, joten Saralammen perhe päätti muuttaa Rovaniemelle, vaimon kotikaupunkiin.

Yhteyksien ja lankojen pitoa Saralammen toimenkuvaan Digipoliksella kuuluu projektipäällikön tehtävät eri projekteissa. Tällä hetkellä hän vetää Ajoksen alueen kehittämiseen liittyvää Tulevaisuuden teollisuuspuisto -hanketta, joka

8

Digipolis Magazine

alkaa olla päätösvaiheessa. Hanke on käytännössä kilpailutus- ja selvitystyötä konsulttien osalta, eikä siinä ole mukana osatoteuttajia.

Seuraava työ käynnistyy samanaikaisesti, GLoMine-projekti, joka toteutetaan yhteistyössä Business Joensuun kanssa. Saralampi tekee työtä myös CIRCwaste-hankkeelle, jota vetää Syke.

Digipolis on mukana osatoteuttajana.

Työpäivät täyttyvät konkreettisesti pääosin yhteydenpidosta, monipuolisista projektien järjestelytehtävistä ja useiden lankojen pitelemisestä hyppysissä samanaikaisesti.

– Soittelen puhelimella aika paljon eri paikkoihin työpäivän aikana. Saatan hoitaa myös esimerkiksi tarjouskilpailuun liittyviä asioita, tapahtumia, messuosastoa ja projektin hallinnollisia tehtäviä.

Työhön kuuluu myös elinkeinoelämän trendien ja tarpeiden haistelua, Saralampi kuvailee.

Jonkin verran työ vaatii myös matkustelua, mutta mahdollisuuksien puitteissa hän hoitaa asioita mieluusti etäyhteyksin paitsi työn tehokkuuden, myös ekonäkökulman vuoksi.

– Erityisesti ulkomaanmatkoilla tehollinen aika jää usein vähäiseksi, kun matkusteluun menee paljon aikaa. Lisäksi näitä kiertotalousasioita kun mainostellaan, niin senkään vuoksi turha matkustelu ei ole järkevää. Mutta on tietysti tilaisuuksia ja neuvotteluja, joissa läsnäolo ihan kasvokkain on tärkeää, hän mainitsee.

Asioiden edistämistä tarpeiden kautta Saralampi pitää työnsä innostavimpana puolena sitä, kun näkee autettavien yritysten asioiden etenevän. Kumppaneiden ja yritysten onnistumiset, joita hän on voinut työllään edistää, innostavat.

– Hankkeissa työ on usein toimintaympäristöselvitystä, sellaista isompaa kuvaa, jossa asioiden konkreettiset tulokset eivät yleensä ole nähtävillä.

Ne tulevat oikeiden toimijoiden kautta – yrityksiltä.

Se rajapinta siellä, kun tehdään yritysten kanssa kehityshanketta, autetaan, sparrataan, tehdään

rahoitushakemusta tai ollaan neuvottelukumppanina apuna ja asiat menevät eteenpäin. Ne asiat innostavat, Saralampi kertoo.

Saralampi toivookin, että yritykset ovat itse aktiivisia hänen ja muiden Digipoliksen asiantuntijoiden suuntaan, jotta asioiden kehittämiseen päästään kiinni.

– Kaikki yritysten asiat, joita vien eteenpäin, ovat yleensä lähteneet siitä, että meihin on otettu yhteyttä tarpeen kautta. Tyypillinen lähtötilanne on sellainen, että joku lähestyy jonkun idean kanssa.

Se voi liittyä teollisuuden ympäristötekniikkaan, kaivoksiin – tai oikeastaan mihin vaan. Me sitten tehdään idean ”koeponnistus”, Saralampi kertoo.

– Jos yrittäjällä tai yrittäjäksi aikovalla on idea tai kehitysajatus, Digipolis on hyvä vaihe ennen kuin mennään Business Finlandille tai Elylle, koska meillä on tieto siitä, millä ehdoilla julkiset rahoittajat rahoittavat. Me voidaan katsoa se idea, että nämä asiat pitää olla kunnossa ennen rahoittajille menoa. Me voidaan auttaa ja tehdä ideaa vielä vähän kypsemmäksi, Saralampi jatkaa.

Neuvottelupöydän kolmas pyörä Saralampi kuvailee paitsi omaa rooliaan myös Digipoliksen positiota ja tehtävää eräänlaisena klikkinä kahden osapuolen välissä – mahdollistajana, portinvartijana, asioiden edistäjänä.

– On tyypillistä, että meidän rooli on pehmittää maaperää ja auttaa hakemaan ratkaisua kahden osapuolen välissä. Osapuolet voivat olla yrityksiä, elinkeinoelämän toimijoita tai vaikka rahoittajia ja me autamme, että asiat etenevät toivottuun suuntaan, Saralampi kertoo.

Saralampi kuvaa Digipolista tekijöidensä näköiseksi työpaikaksi. Asiantuntijat toimivat itsenäisesti omissa rooleissaan, omalla tyylillään.

Saralampi itse kertoo päässeensä hyvin kehittämään ja käyttämään vahvuuksiaan ja toisaalta tunnistamaan myös niitä puolia, jotka eivät ole vahvuuksia.

– Ajattelen ja toivon olevani aika helposti lähestyttävä ja kykenevä auttamaan päätöksenteossa. Koen hallitsevani ja ymmärtäväni hyvin kokonaisuuksia ja minun on helppo toimia päätettyjen asioiden mukaisesti. En jää pohtimaan, että pitäisikö tehdä, vaan jos on päätetty, että näin tehdään, näin tehdään, Saralampi kertoo.

Työnsä vastapainona Saralampi viettää vapaa-aikaansa perheen ja erilaisten liikuntaharrastusten parissa. Moottoriurheilu, erityisesti enduropyöräily, on lähellä sydäntä ja lisäksi kiinnostus teknisiin asioihin ulottuu myös vapaa-ajalle – hän kertoo pitävänsä kaikenlaisesta ”värkkäämisestä”, jossa saa tehdä omilla käsillä asioita. Pohjoiseen hän on kotiutunut erinomaisesti ja kehuu pohjoista seutua hyväksi asuinympäristöksi.

– Täällä on hyvät maastot monenlaisen liikunnan harrastamiseen, ja niin Rovaniemi kuin Kemikin ovat sopivankokoisia kaupunkeja, joista löytyy kaikki mitä tarvitsee.

Erilaiset tapahtumat, niiden järjestelyt ja niihin osallistuminen, ovat osa Teemu Saralammen työtä. Vihreä liivi oli Digipolis Crew -tunnus Metsä Fibren alihankintapäivillä Kemissä marraskuun alussa.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2019

9

ELCEE AVAA YRITYKSILLE OSTO-OVIA MAAILMALLE ELCEE Group on metallikomponenttiratkaisujen pitkän linjan osaaja.

Liki satavuotias hollantilaisyhtiö on nykyisin lähes 300 henkilöä työllistävä yhtiöryhmä 16 eri lokaatiossa ympäri maailman. Suomen toiminnot on käynnistetty vuonna 2018 ja toimisto sijaitsee Digipoliksessa.

Aluemyyntipäällikkö Aapo Rontti on toistaiseksi ELCEEn ainoa suomalaistyöntekijä ja hän pyörittää Suomen myyntitoimintoja Ruotsin maayhtiön, ELCEE Ab:n alaisuudessa. Yhtiön kasvutavoitteissa Suomen markkinoilla on keskeinen rooli.

– Tämän tyyppiselle palveluntarjoajalle on selkeästi kysyntää Suomessa. Täällä on paljon pkyrityksiä, jotka elävät kovassa kustannuspaineessa – maailma globalisoituu ja kilpailua tulee. Jotta oman tuotteen saa kilpailukykyiseksi, komponenttiratkaisut pitää olla kustannustehokkaita. Jos ei saada edullisesti täältä, pitää hankkia kauempaa, Rontti kertoo.

ELCEE mahdollistaa pienille ja keskisuurille yrityksille komponenttihankinnat matalan kustannustason maista. ELCEE tekee kaiken muun, paitsi varsinaisen valmistuksen, jonka hoitavat luotettavat ja kustannustehokkaat kumppanit.

– Tyypillinen haaste pienellä ja keskisuurella yrityksellä on, että ei ole riittävää osaamista ja paikallista presenssiä kohdemaassa, jolloin räätälöityjen komponenttien hankinta on haastavaa. Me pystymme tarjoamaan täyden palvelun konseptin, jossa koko toimitusketju ja laadunhallinta on huomioitu. Tällä tavalla kokonaiskustannus saadaan kiinnostavaksi asiakkaalle, Rontti kertoo.

10

Digipolis Magazine

– Vastaavaa toimijaa, jolla on samanlainen kapasiteetti ja osaaminen, ei Suomesta oikein löydy.

Teksti: Saija Ikola Kuvat: ELCEE Group

– Eihän tämän helpompaa ratkaisua ole. Täällä on myös helppo rakentaa tulevaisuuden kasvua monipuolisten ja joustavien tilaratkaisujen ansiosta, Rontti toteaa.

Työskentelyä yksin, mutta yhdessä Suomessa ELCEE ankkuroitui Kemiin, kun kemiläinen Aapo Rontti rekrytoitiin yritykseen. Tilat toimistolle löytyivät helposti.

– Ruotsin maayhtiön toimitusjohtaja kysyi, montako viikkoa tarvitsen toimitilojen etsintään. Tiesin Digipoliksen konseptin, joten ei tarvinnut miettiä, mistä etsiä. Kolme tuntia siitä, kun olin yhteydessä Tarja Heikoseen, tarjous oli pöydällä ja homma kuta kuinkin selvä. Ruotsin toimistossa hämmästys oli aika suuri, Rontti nauraa.

Digipolis on osoittautunut erinomaiseksi tukikohdaksi monipuolista ja liikkuvaa työtä tekevälle Rontille. Työ sisältää paljon monenlaista yhteydenpitoa, mutta varsinainen työn tekeminen on yksinäistä, kun lähimmät kollegat ovat Ruotsissa.

Hän kiittelee Digipoliksen kokonaisratkaisua, joka sisältää kaiken, mitä yritys tarvitsee – ja kahvituntien sosiaaliset kanssakäymiset kaupan päälle.

ELCEE hoitaa kaiken muun paitsi komponenttien valmistuksen, johon löytyy aina paras ratkaisu 150 tehtaan valmistajaverkostosta.

Talvisin yhtiö on mukana useissa etsintäprojekteissa, joita toteutetaan välillä hyvin herkillä alueilla.

UUDENLAISTA AJATTELUA KAIVOSTOIMINTAAN JA MALMINETSINTÄÄN Palsatech Oy haluaa vaikuttaa kaivosalan tulevaisuuteen ja parantaa mahdollisuuksia toteuttaa elinkeinoa. Yritys sijoittui Kauppalehden Kasvajat 2019 -listalla Lapin alueen kärkeen ja Jyväskylän pohjoispuolella koko Pohjois-Suomen kahdeksanneksi kolmen vuoden mittaustasolla.

Teksti: Elina Aronen-Raappana Kuvat: Palsatech Oy

Vuonna 2013 perustettu yritys siirtyi Rovaniemeltä Kemiin kolme vuotta sitten, kun työntekijöitä oli neljä. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee jo 35 henkilöä.

– Meillä on monisäikeinen syy olla olemassa.

Ei pelkästään myynti, vaan ollaan viemässä tätä sektoria eteenpäin ja tuomassa sen tosiasioita esille erilaisilla foorumeilla. Olemme myös asiakkaiden äänitorvi EU-tasolla, kuvailee Palsatech Oy:n toimitusjohtaja Mika Alasuutari.

ja Digipolis on toiminut kätilönä, kasvun mahdollistajana ja tukiverkostona ongelmatilanteissa.

Olemme ylpeä kemiläinen yritys, Kemissäkin voidaan nousta aallonharjalle.

Mittatilauksena geologisia ja geoteknisiä palveluja Palsatech työllistää 15 geologia, jotka valvovat näytteenottoa, tekevät tutkimuksia, ohjaavat tuotantoa maan alla, määrittelevät malmityyppejä sekä tekevät selvityksiä ja raportointeja.

Geotekninen palvelu on avustavaa työtä, jossa kuljetetaan materiaaleja ja näytteitä sekä tehdään laboratoriomittauksia. Geoteknikot hoitavat myös näytteiden varastoinnin uusintamittauksia varten Kemin Ajoksessa sijaitseviin varastoihin.

Asiakkaista suurin osa on Suomessa toimivia kaivosyhtiöitä, tuoreita malminetsintäyhtiöitä,

Geologian tutkimuskeskus ja eri kaupunkeja.

– Kehitämme myös uusia menetelmiä ja laitteistoja, puhutaan sitten turvallisuudesta, ergonomiasta tai tehokkuudesta. Digipoliksen kanssa on tuotu alalle erilaisia hyviä käytänteitä ja saatu muutettua huonoja.

Suomalainen vientituote Kaivosalalla on Alasuutarin mielestä Suomessa hyvä tilanne ja tulevaisuudennäkymät.

– Se tarjoaa tuhansia vakituisia työpaikkoja erittäin hyvine työehtoineen. Suomessa toteutettava kaivostoiminta on vähähiilistä ja hyvin inhimillistä verrattuna siihen, millaista se voi olla muualla maailmassa. Raaka-aineet saadaan käyttöön kestävästi niin, että luontoa ei kuormiteta, ja ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti.

Alasuutarin mukaan Suomi on mineraalien osalta maailmassa kolmen kiinnostavimman maan joukossa. Malminetsintää tehdään ulkomaisella rahoituksella, joten se on vientiin verrattavaa toimintaa. Palsatechille sijoittuminen Kemin Digipolikseen on osoittautunut hyväksi päätökseksi.

– Kemi on antanut meille hyvän kasvualustan,

Yhtiö tutkii ja käsittelee vuosittain lähes 100 km kallionäytettä Kemin Ajoksen tutkimustilassa.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2019

11

Ympäristötavoitteet puurakentamisen puolesta Teksti: Elina Aronen-Raappana Kuva: Tytti Ahoranta

Ympäristöviikolla presidentti Sauli Niinistö kertoi Suomen ilmastotavoitteista YK:n ilmastohuippukokouksessa. Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ja hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Yksi hallitusohjelman tavoitteista on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa. Tarkoituksena on lisätä puukerrostalojen sekä puisten julkisten rakennusten määrää.

Useassa maassa rakennustuotteiden ympäristöselosteet ja päästölaskenta ovat tulleet osittain tai kokonaan pakollisiksi. Suomessa tämä käytäntö on tarkoitus aloittaa vuoteen 2025 mennessä.

Ympäristöselosteista löytyy tieto rakennustuotteen ympäristövaikutuksista, kuten hiilijalanjäljestä.

– Puutuote on pitkäaikainen hiilivarasto ja ainoa rakennusmateriaali, jonka valmistuksessa tuotetaan energiaa. Energiatehokkuus on suoraan verrannollinen hiilidioksidipäästöihin, kertoo Digipoliksen projektipäällikkö Tytti Ahoranta.

Ahorannan mukaan ihmisillä on paljon väärää tietoa puiden riittävyydestä ja turhaa pelkoa hakkuisiin liittyen.

12

Digipolis Magazine

– Kasvavista hakkuumääristä huolimatta tai oikeastaan niiden ansiosta Suomen metsien kasvu on saatu nostettua 50 vuodessa 50 miljoonasta 110 miljoonaan kuutiometriin. Kasvua on tapahtunut joka vuosi miljoonan kuution verran. Tämä huikea kasvun lisäys on saatu aikaan päämäärätietoisella talousmetsien käsittelyillä.

Puu betonin korvaajana Ilmastonmuutoksen lisäksi toinen globaali uhka ja peruste puurakentamisen lisäämiseen on hiekan loppuminen. Betonin valmistamiseen soveltuva hiekka on käymässä vähiin kaikkialla maailmassa.

– Suomessa yhä yli 90 prosenttia kerrostaloista rakennetaan kokonaan betonista. Betonia tarvitaan ennen kaikkea perustuksiin. Muu osa rakennuksen kantavasta vaipasta voidaan rakentaa käyttämällä

Helsingin keskuskirjasto Oodin katoksessa on kuusiverhoilu.

uusia puurakenneinnovaatioita kuten CLT tai LVL. Puu ei Suomessa rakentamalla lopu.

– Professori Markku Karjalainen on arvioinut, että jos kaikki vuoden aikana Suomessa rakennettavat kerrostalot rakennettaisiin puusta, Suomen metsät kasvaisivat tarvittavan puumäärän noin viikossa takaisin. Suhdanteet aiheuttavat pientä vaihtelua tuossa arviossa, projektipäällikkö kertoo.

Ahorannan mukaan Suomessa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa rakentamista enemmän puulla.

Joensuussa sijaitsee 14-kerroksinen, tällä hetkellä maailman korkein puukerrostalo.

– Tämä kertoo puisten rakenteiden suorituskyvystä. Silti Suomessa käytetään puuta kerrostalorakentamisessa aivan liian vähän. Uskon, että tiedon lisääntymisen myötä rakentamiseen saadaan nopea muutos. Siihen on vain hyviä syitä, Ahoranta toteaa.

KEMIN HISTORIA ON SAMALLA SUOMALAISEN TEOLLISUUDEN HISTORIAA

Teksti: Mika Kulju

Perämeren kaarella on tänä vuonna aihetta juhlaan. Kemi täyttää kunniakkaat 150 vuotta, mutta miten kaupungista kasvoi kansallisesti merkittävä teollisuuskeskittymä?

Tarkastelemme asiaa kaupungin teollisuushistoriaan olennaisesti liittyvien kolmen kysymyksen kautta.

Miten Kemistä tuli teollisuuskaupunki?

Kemin kaupunki perustettiin keisari Aleksanteri II:n asetuksella vuonna 1869 Kemijoen toisen suuhaaran itäpuolelle Sauvosaareen. Kaupungin perustamiselle oli taloudelliset perusteet, sillä Perämeren kaaren tarjoamia mahdollisuuksia haluttiin hyödyntää laajemmassa mittakaavassa.

Kemin sijainti oli pohjoisen metsien sekä Kemijoen ja Perämeren vesireittien ansiosta luonnollinen puunjalostusteollisuudelle, jota alkoi keskittyä kaupunkiin 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Aluksi sahateollisuuteen keskittynyt Kemi Oy aloitti toimintansa 1893 ja sen sulfiittiselluloosatehdas käynnistettiin 1919.

Lapin leivän isänä pidetty Kemi Oy sai seurakseen vuonna 1922 Veitsiluoto Oy:n. Sen asema teollisena vaikuttajana vahvistui huomattavasti vuonna 1930, jolloin valmistui Veitsiluoto Oy:n selluloosatehdas. Seuraavina vuosikymmeninä aikansa metsäteollisuusjätit Kemi Oy ja Veitsiluoto Oy olivat kaupungin teollisuuden tukipilarit ja ovat sitä seuraajineen edelleen.

Milloin Kemi sai ensimmäiset sähkövalot?

Kemin kehitys oli vuosisadan vaihteessa varsin ripeää. Paikallisen tiedonvälityksen airueiksi syntyivät vuonna 1897 sanomalehti Perä-Pohjolainen ja Kemin Telefooni Osakeyhtiö. Vuonna 1903 Kemiin ulottui rautatie, jonka ansiosta kaupungista tuli myöhemmin logistisesti tärkeä keskus. 1900-luvun alussa Kemi alkoi täyttää muutenkin kaupungin tunnusmerkit, joihin kuuluivat asemakaavan synnyttämät korttelit katuineen ja kunnallistekniikan kehitys parempine viemäröinteineen.

Teollisuuden viriämisen myötä Kemin väkiluku kasvoi yli 2000 hengen, ja kaupunkilaiset tarvitsivat valoa talviseen elämäänsä. Katujen valaiseminen oli noussut ajankohtaiseksi jo vuonna 1889, jolloin kaupungin rahatoimikamari (kaupunginhallitus) päätti hankkia Oulusta parikymmentä käytettyä kaasuöljylamppua. Tyytymättömyys kaasuöljylamppuihin johti siihen, että vuonna 1901 katuvalaistukseen hankittiin ensimmäiset Lux-kaasulamput.

Muun Suomen tapaan ensimmäiset sähkövalot syttyivät Kemissä teollisuuslaitoksessa. Vuonna 1911 Kemi Oy:n Karihaaran saha-alueella voitiin ihastella sähkövalon kirkkautta, jota lähdettiin ihmettelemään läheiseltä maaseudulta saakka. Samana vuonna saha sai turbiinidynamon, joka tuotti sähköä lamppujen lisäksi myös koneille.

Miten Kemin kaivos syntyi?

Vuonna 1959 sukeltaja Martti Matilainen löysi nykyisen kaivosalueen läheltä, makeavesikanavan louhintatöiden yhteydessä jotain, mikä mullisti omalta osaltaan Kemi-Tornion talousalueen historian. Kesäkuun lopulla yksi Matilaisen Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) lähettämistä näytteistä todettiin erittäin kromipitoiseksi. Seuraavaan kevääseen mennessä geologi Aarno Kahman johtama tutkimusryhmä paikallisti malmiesiintymän silloisen Elijärven alueelle, joka sijaitsee nykyisen Keminmaan puolella.

Jatkossa GTK luovutti perustutkimuksensa Outokumpu Oy:lle, joka teki jatkotutkimuksia vuoteen 1962 asti. Tuolloin Elijärven malmivarat arvioitiin noin 30 miljoonaksi tonniksi. Syksyllä 1964 Outokumpu teki ratkaisevan päätöksen kromiesiintymän hyödyntämisestä. Nykyinen kaivosalue maanteineen ja rakennuksineen alkoi hahmottua vuosina 1965-1966.

Kemin kaivoksen tuotanto käynnistyi vuonna 1968 avolouhintana, jona se jatkui aina vuoteen 2003 saakka. Vuonna 1968 käynnistyi myös Elijärven tuotantoa hyödyntävän Tornion ferrokromitehtaan toiminta. Tarinan jatko onkin osa suomalaista teollisuushistoriaa, jonka me kaikki tunnemme.

Lähteenä on käytetty kirjoittajan tekstiä teoksessa Kemin Energia – Sata vuotta sähköä elämään (2013) sekä Tuomo Särkikosken teosta Outo malmi - Jalo teräs - Outokummun tie ruostumattomaan teräkseen (2005).

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2019 2018

13

Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden Kemin toimipisteessä Optisen mittaustekniikan laboratoriossa on toteutettu Business Finlandin rahoittama Uusien 3D-mittaus- ja mallinnusmenetelmien tarkkuus ja automaatio (3DMMTA) -hanke. Hanke oli käynnissä 1.8.2017-31.8.2019.

Jukka Leinonen, Lapin AMK

Kuva 1. Kamerajärjestelmällä mitatun paperinäytteen 3D-pistepilvi, johon on merkitty punaisella maksimikäyryys ja sinisellä minimikäyryys.

14

Digipolis Magazine Digipolis Magazine

Radial deviations (R=122.4386, std=3.4362)

15

100

10

50

5

0

0

-50

-5

-100

-10 -500

-400

-300

-200

-100

0

100

200

300

400

Kuva 2. Mittausjärjestelmän tuottama 3D-pistepilvi mäntypöllistä. Pistepilvestä erottuu hyvin puun muodot ja kaarna.

3DMMTA-hankkeen tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia parantaa 3D-mittauksen ja -mallintamisen automaatiota kustannustehokkuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden näkökulmasta sekä demonstroida teknisiä tuloksia aidoissa teollisuuden sovelluskohteissa. Hankkeen yhteistyöyritykset olivat A.M.S. Accuracy Management Services Oy, Betamet Oy, Masser Oy, Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehdas ja Valmet Technologies Oy. Seuraavassa esitellään kaksi hankkeessa demonstroitua sovelluskohdetta. Hankkeen aikana tutkittiin ja demonstroitiin myös muita mittausmenetelmiä eri teollisuuskohteissa.

Paperinäytteen käyryyden mittaaminen Kustannustehokkaana mittausmenetelmänä tutkittiin uusien Intelin RealSense D415- ja D435-kameroiden tarkkuutta ja sovellettavuutta teollisuusmittauksiin. Intelin kamerajärjestelmillä voidaan mitata 3D-pistepilvi kohteesta millimetreissä.

Sovelluskohteeksi valikoitui Stora Ensolla 100 cm2 kopiopaperinäytteen käyryyden mittaaminen.

Mittaus tehdään manuaalisesti, mutta se haluttiin toteuttaa kosketuksettomasti ja käyttäjästä riippumattomasti. Lisäksi kameraa käytettäessä paperinäyte voi olla vapaassa asennossa mitattaessa.

RealSensen tuottamaan 3D-dataan (Kuva 1) toteutettiin ohjelma, joka analysoi paperinäytteen ja kertoo käyttöliittymässä näytteen käyryyden millimetreissä. Kameramittaukset olivat noin ±1 mm sisällä manuaalimittauksista, joten kamerajärjestelmän tarkkuuden todettiin riittävän.

kamerapohjaista mittausmenetelmää ja -laitteistoa muutaman metrin kokoisten kohteiden 3D-mittaamiseen myös ulko-olosuhteissa. Mittauslaitteistoon testattiin sopivia konenäkökameroita ja valaisua sekä niiden geometriaa. Mittausjärjestelmän tuottamaa 3D-pistepilveä varten toteutettiin mittausmenetelmät.

Mittausjärjestelmää demonstroitiin tukin tilavuuden mittaamiseen. Nykyisin metsäkoneen karsiman ja katkoman tukin tilavuustarkastus mitataan mittasaksilla, mutta tilavuus haluttaisiin mitata kosketuksettomasti ja käyttäjästä riippumattomasti.

Mittausmenetelmä osoittautui toimivaksi, mutta sen tarkkuuteen jäi vielä parannettavaa.

3DMMTA-hankkeessa mm. tutkittiin mittausmenetelmän tarkkuuteen vaikuttavia syitä. Tämän perusteella parannettiin stereokamerapohjaisen mittausmenetelmän kalibrointia, tarkasteltiin mittatarkkuutta ja tehtiin käytännön mittauksia.

Tukin mittauksessa saavutettiin sekä pituus- että halkaisijamittauksissa noin ±1 mm tarkkuus, joka todettiin riittäväksi. Kuvassa 2 on mittausjärjestelmän mäntypöllistä tuottama 3D-pistepilvi, josta lasketaan sen tilavuus.

Kuvassa 3 on ensimmäinen laboratorioon tehty demomittalaite. Mittalaitetta ja mittausmenetelmää voidaan soveltaa myös muiden monimuotoisten kohteiden skannaamiseen ja mallintamiseen.

Hankkeessa mukana ollut yritys jatkoi mittausjärjestelmän tuotekehitystä ja teki siitä oman demojärjestelmän, jota yritys on esitellyt mm. messuilla. kuvassa 4 Masser Oy:n toteuttama nykyinen demomittalaite.

LED-valot

Kamera Kamera Kuva 3. Lapin AMK:n Optisen mittaustekniikan laboratorion toteuttama demomittalaite menetelmätestausta varten.

Kuva 4. Masser Oy:n toteuttama yhdellä kädellä käytettävä tukin tilavuuden demomittalaite.

Monimuotoisten kohteiden skannaus ja mallinnus: casekohteena tukin tilavuuden mittaaminen Aikaisemmassa Business Finlandin rahoittamassa 3DM&M-hankkeessa kehitettiin ja testattiin stereo-

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

2 | 2019 2018

15

Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeessa tehdään toimenpiteitä, joita tarvittaisiin meiltä kaikilta Teksti: Mikko Lehtinen | Kuva: Kemin Matkailu Oy

Kemin kaupunki on profiloitunut viime vuosina vahvasti kiertotalouden ja ekologisempien toimintatapojen aktiivisena kehittäjänä. Merkittävänä virstanpylväänä kaupungille myönnettiin alkuvuodesta kansainvälinen ISO 14001-ympäristösertifikaatti ensimmäisenä kuntana Manner-Suomessa.

Sertifiointityöskentelystä vastaavan Vihreä ja kestävä Kemi -hankkeen projektipäällikkö Eija Kinnunen kertoo, että hankkeen mukanaan tuomat muutokset on otettu kaupungissa tyytyväisin mielin vastaan.

– Hankkeen toimenpiteillä on ollut paitsi vahva tuki kaupungin johdossa ja päättäjien keskuudessa, myös erittäin positiivinen vastaanotto kaupungin työntekijöiden ja asukkaiden puolelta. Positiivista palautetta on tullut paljon, kertoo Kinnunen.

– Nykyinen yhteiskunnallinen keskustelu on otollista hankkeellemme, sillä teemme sellaisia toimenpiteitä, joita tarvittaisiin meiltä kaikilta. Suosittelemme sertifiointia muillekin kunnille, sillä samalla, kun resurssihävikkiä karsitaan ja toimintatapoja standardoidaan, myös itse toimintojen tehokkuus useimmiten lisääntyy päivittäisen ajansäästön ja selkeämpien työnkulkujen kautta.

Kaikki ylä- ja alakoulut sertifioinnin piiriin jo tammikuussa Kaupungin monimuotoista kokonaisuutta auditoitaessa oli järkevää aloittaa sellaisista kohteista, joiden pohjalta malli voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti

monistaa muihin vastaaviin kohteeseen. Ensimmäisen vaiheen sertifiointiprosessiin valittiin mukaan sekä ekologisuuden kannalta keskeisiä kaupungin toimintoja että koulujen, toimintakeskusten ja kaupungin kanslian kaltaisia helpommin monistettavia kohteita.

Ensimmäisessä vaiheessa mukana olivat Kemin kaupunginkanslia, Leipätehtaan toimintakeskus kehitysvammaisille, Sauvosaaren sairaalan lääkkeiden käsittely, Sauvosaaren alakoulu, esikoulu ja erityisopetus sekä tekniseltä toimialalta konekeskus, keskusvarasto ja energiatehokkuustoiminto.

– Esimerkiksi Sauvosaaren koulun pohjalta tiedämme nyt, mitkä asiat ovat kouluissa todennäköisesti jo valmiiksi hyvällä mallilla ja mitkä vaativat eniten toimenpiteitä. Näin voimme alusta alkaen keskittyä oikeisiin asioihin vastaavissa kohteissa, mikä säästää aikaa ja resursseja, Kinnunen jatkaa.

– Nyt kun haluamme tuoda koulut ja kaupungin hankinnat uusina kohteina sertifioinnin piiriin, niille tehdään täysimittainen auditointi tammikuun puolessa välissä, jolloin ISO 14001-standardin vaatimat muutokset tulee olla tehtynä. Uusien kohteiden muutostyöt ovatkin tällä hetkellä jo täydessä vauhdissa, kertoo Kinnunen.

Kemin uusimmat tapahtumat löydät:

www.kemi.fi