Digipolis Magazine 1/2014

Kemin Teknologiakyl채n tiedotuslehti

1 | 2014

Arktisen teollisuuden houkuttelevat sivuvirrat s. 8

Lappi lumosi maisterin s. 12

CLT:n liiketoimintamahdollisuudet s. 4

Tehtaiden trimmaaja s. 3

Kolumni: T채rkeint채 on asiakas s. 15

Pääkirjoitus | Kimmo Heikka Kemin Teknologiakylä Tietokatu 6, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990, fax 0207 691 999 Palvelemme ma–pe klo 8–16 www.digipolis.fi SIJAINTI • 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT • toimitiloja n. 27 500 m2, käyttöaste 93 % (11/2013) • uusia toimitiloja suunnitteilla 2 670 m2 • rakennusoikeutta 13 000 m2 YRITYKSET • 54 yritystä tai yhteisöä • työllistävät vajaat 500 henkeä • toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat • siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut • vartiointi - Securitas Oy • kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta, (10–17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut.

Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin.

Yrityskehityspalvelut • Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu • Innovaattori Yrityshautomo • WelCome-paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut • Lapin ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut • Lapin ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely • Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikan ala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämis toiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa • Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT • Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen • Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon • Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin • Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot • Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh. 040 543 0249, seppo.saari@tokem.fi Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh. 0400 292 386 • Tehtävänä

MULLISTUKSIA Pääkirjoituksen aihe meni maaliskuun lopulla uusiksi valtioneuvoston ja opposition loihtiman yllättävän uutisen innoittamana: sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirretään viiteen ns. erva-alueeseen pohjautuvaan kuntayhtymään. Sote-uudistus tarkoittaa, että kunnista tulee palveluntuottajia. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa kuntien tai kansalaisten kannalta? Sitä ei taida tietää kukaan.

Sote-mullistuksessa jäämme odottamaan, mitä tapahtuu ja ihmettelemään painotettua kapitaatio- ja kuntayhtymämallia.

Elinkeinokehittäjät päivittelevät mielellään sote-palvelujen tehottomuutta ja pelkäävät sen vievän kaikki resurssit. Elinkeinojen kehittämisessäkin riittää päivittelemistä. Kehittämispalvelut eri muodoissaan ovat melko selkeitä, mutta niiden järjestäminen varsin kirjavaa.

Paikallismedia on nostanut esiin elinkeinopalvelujen organisoinnin Meri-Lapissa.

Organisaatioista ei olekaan puutetta, sillä lukuisat yhtiöt ja muut organisoinnit ovat omiaan luomaan tehottomuutta ja dynamiikan puutetta. Meri-Lapin elinkeinokehittäjiä ei voi kuitenkaan syyttää yhteistyön puutteesta. Seudulla on opittu vuosien varrella järjestäytymään yhteisrintamaan ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti.

Erilaiset elinkeinoyhtiöt ovat oman aikansa innovaatioita. Vanhoja ei ole karsittu, kun uusia on syntynyt. Useimmat yhtiöt ovat erikoistuneet rajattuihin tehtäviin tai ovat luonteeltaan kuntakohtaisia.

Elinkeinopolitiikan kulmakivi on ollut ja on edelleen verotusoikeuden omaava kunta, joka haluaa edistää yritystoimintaa ja työpaikkojen syntyä omalla alueellaan. 320 kunnan Suomessa tämä on johtanut osaoptimointiin, vaikka monia seudullisiakin ratkaisuja on saatu aikaiseksi. Lisäksi korkeakoulut, ammattiopistot ja tutkimuslaitokset ovat erittäin merkittäviä elinkeinokehittäjiä, ja rahoitusta jaetaan lukuisin kriteerein mm. maakuntaliittojen, ELY-keskusten, Tekesin sekä EU:n toimesta. Osaoptimointi on tosiasia ja kehittämisen tuottavuus on hukassa.

Innovaatio- ja kehittämisjärjestelmämme on kovin monimutkainen. Vaatimukset tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvusta tulevat esille entistä enemmän erityisesti näinä vaikeina aikoina, jolloin keskitytään kuntien hallinnassa oleviin kehittämistoimintoihin yhdessä korkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa.

Kuntien välistä valtapeliä ja shakkilautaa ei myöskään tarvita. Näkökulmamme pitää olla Meri-Lapista, mutta kokonaisuuden tarkastelu täytyy olla minimissään Lappi-tasolla.

Hyväksytään lähtökohtana asioiden kompleksisuus: millaista kehitystä halutaan, mitä heterogeeniset asiakkaat tarvitsevat, miten eri kehittämistoiminnot ja -palvelut ovat tehokkaasti toteutettavissa ja rahoitettavissa. Sote-järjestelyiden tasoisia mullistuksia on vaikea repiä kehitysmaailmassa, mutta pieniä mullistuksiakin tarvitaan.

Tässä lehdessä myös Arktisella markkinalla s. 10 Tulossa: MinLappi-laboratorio s. 11 Partnerbook satsaa käyttäjäkokemukseen s. 14 Digipoliksen kevättentissä myyntipäällikkö s. 16

1 | 2014 Julkaisija Digipolis – Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Mika Kulju, Teemu Kytövuori Suunnittelu ja Digipolis toteutus Magazine Avalon Oy Paino Erweko Oy Paperi Galerie Art Silk 150 g/m2

2

Digipolis Magazine ISSN 2323-8410 (painettu) ISSN 2323-8429 (verkkojulkaisu)

Teksti: Teemu Kytövuori Kuva: Mika Kulju

Tehtaiden trimmaaja Andritz Oy:llä on reilun vuoden ajan ollut yrityksen pohjoisimmat toimitilat Digipoliksessa.

Asiakkaat ovat pitäneet, kun palvelut ja apu löytyvät läheltä.

Merkittävin peruste sijoittumiselle oli, että itävaltalaiseen Andritz AG -konserniin kuuluva suomalainen yhtiö halusi parantaa sellu- ja paperiteollisuuden huoltoliiketoiminnan asiakasläheisyyttään.

Yrityksellä on sellu- ja paperitehdasasiakkaita sekä Kemissä että Oulussa.

– Asiakkailtamme on tullut kiitosta muun muassa entisestään parantuneesta reagointikyvystä pienentyneiden vasteaikojen johdosta. Olemme huomanneet myös senkin, että oma aktiivisuutemme asiakkaan luona käynneissä on kasvanut, kertoo tuotepäällikkö Jari Kapanen Andritzin Pulp & Paper -liiketoimintayksiköstä.

Andritz Oy keskittyy Kemissäkin vahvuuksiinsa eli optimoimaan tehtaita kustannus- ja käyttötehokkuus mielessä mahdollisimman hyvään kuntoon sekä varmistamaan tehtaiden sujuva pyöriminen kattavien huoltopalvelujensa avulla. Lisäksi MeriLapista haetaan uusia mahdollisuuksia.

Ari Pulkkinen päivystää Andritzin Suomen pohjoisimmassa toimipisteessä Kemin Digipoliksessa.

– Olemme tuntosarvet herkkinä yhteistyölle Digipoliksen kanssa sekä uusille mahdollisille asiakkaille, joita voivat tuoda esimerkiksi alueen suunnitteilla olevat energiahankkeet.

Prosessi-insinööri lähtövalmiina Konkreettisesti Andritzin toimitilat sijaitsevat Tietokatu 6:ssa, jossa päivystää diplomi-insinööri Ari Pulkkinen. Hänen toimenkuvansa jakaantuu karkeasti prosessi-insinöörin tehtävistä OPE-tiimissä (OPE = Overall Production Efficiency) sekä asiakaspalvelupäällikön työstä.

– Olen tuttu kasvo ja yhteyshenkilö asiakkaillemme päin, jonka puoleen käännytään hyvin monipuolisissa asioissa, summaa Pulkkinen innostuneesti rooliaan.

Pulkkiselle Meri-Lapin ympyrät ovat tuttuja, sillä hän on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Keminmaalla.

– Meillä on keskeinen sijainti ja mielekkäät tilat täällä Kemissä, niin mikäs tässä on ollessa.

Andritz Pulp & Paper toimittaa avaimet k­ äteen -sopimuksilla laitteita, laitoksia ja palveluja kai­ ken tyyppisen sellun, paperin, pehmopaperin, kartongin ja kuitulevyn (MDF) tuotantoon, kuitukan­ kai­d en ja muovikalvojen valmistukseen sekä biomassakattiloita ja kaasutuslaitoksia energian tuotantoon.

Digipoliksessa toimivat yritykset Yritys

Kiinteistö

Lapin ammattikorkeakoulu Relacom Finland Oy TDR Finland Oy Caverion Suomi Oy ISS Palvelut Oy Metso Automation Oy Metso E + H Oy Metsä Group Eltel Networks Pohjoinen Oy Karolan Korpomodifo Kemin Rätinki Oy Kemin Teollisuuskylä Oy Lapin Kauppakamari Ravintola Sensori Visual Design Oy Yleisradio Ahma ympäristö Oy Aino Health Management Andritz Oy Arctic Coders Oy Atlas Copco Louhintatekniikka e-Devel.fi Ky Elisa Oyj Fujitsu Services Oy Insinööritoimisto 3D-Hacklin Insinööritoimisto Ases Oy Isoworks Oy Ixonos Finland Oy Junkohalli Oy Kemin Digipolis Oy Krans Consulting Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Lapinnova Oy Liikenneopetus Loko Mainostoimisto Reklaami Oy Meri-Lappi United Metsä Group Mionex Oy NWD Technologies Oy Promote Oy Recair Oy Rovaniemen Kehitys Oy Schneider Electric Oy Sovea Oy Talouskonsultointi Forssi Oy TKH Logistics Oy Tomera palvelut Oy Virtasalo Oy Koivu Interactive 360° Media Europe Avalon Oy Bionova Oy UpNet Engineering

compus Lumikontie 1 Lumikontie 1 optimi optimi optimi optimi optimi sensori

sensori sensori sensori sensori sensori sensori sensori studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo

studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo studiotalo

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2014

3

C LT

CLT Moni miettii

:t채

4

Digipolis Digipolis Magazine Magazine

Teksti ja kuvat: Teemu Kytövuori

Kun lähtee mukaan CLT-liiketoimintaan, on hyvä pohtia mihin suuntautuu.

CLT:n liiketoiminnalliset mahdollisuudet ovat monipuoliset.

CLT kiinnostaa ja sen on saanut huomata myös projektiasiantuntija ja PuuSuomi-verkoston suuraluevastaava Markku Helamo.

– CLT-Koetehtaaseen liittyen on tiedusteltu viikoittain materiaalin saatavuutta. Eräskin koski jopa 300 m3:n erää.

Nämä kyselyt kertovat siitä uteliaisuudesta, mitä CLT herättää. Kysyntää on, mutta nyt tarvitaan rohkeutta yrittää. Toisin sanoen Meri-Lapin alueelle kaivataan CLT-tuottajia.

– Materiaali sopii omakotitalorakentamiseen, kerrostalorakentamiseen, julkiseen rakentamiseen, liike- ja teollisuusrakentamiseen ja lomarakentamiseen sekä kaikkiin puurakentamisen järjestelmiin.

Erityisen otollinen sovelluskohde on tilaelementti, korostaa Helamo.

Sammonkadulla sijaitseva CLT-Koetehdas on tarkoitettu teolliseksi oppimisympäristöksi, prosessiosaamisen kehittämiseen, tuotekehitykseen ja pienehköön kokeelliseen tuotantokäyttöön.

– Erityisen ajankohtainen selvityskohde on CLT-prosessin laatujärjestelmä, koska liimattujen puurakenteiden käyttö edellyttää hyväksyttyä laadunvalvontamenettelyä ja dokumentaatiota, lisää Helamo.

Lähestymiskulma mietintään Keski-Euroopassa CLT:n suosio on kasvanut tasaisen jyrkästi. Paikalliset markkinat vetävät niin hyvin, että valmistettava materiaali jää pääosin sinne.

Kemin CLT-elementtien tuotantolinja on vielä Suomen ainoa teollinen CLT-levyjen valmistuspaikka.

Helamon mukaan joustavalle CLT-rakenneratkaisulle on runsaasti käyttökohteita. On käynyt ilmi, että CLT:n määrällinen tarve rakennuskohteisiin on yllättävänkin suuri. Esimerkiksi omakotitaloasiakkailla on pyrkimys soveltaa materiaalia kaikkiin rakenteisiin.

Myös rakentamisen kannalta CLT-rakenteet on helppo viedä läpi koko rakennuksen – elementtien liitostavat ja liittimet ovat samoja.

– Suomessa yksikään puutaloyritys ei ole vielä tosissaan tuotteistanut CLT:tä. Kenttä on siis vapaa uusille ratkaisuille ja innovaatioille.

Prosessi on täysin erilainen omakotirakentajan, suuren kerrostalorakentajan tai teollisuusrakentajan näkökulmasta. Kun lähtee mukaan CLT-liiketoimintaan, on hyvä pohtia mihin suuntautuu.

Valitaanko yksittäinen prosessi, kuten pelkän raakalevyn valmistaminen vai huolehditaanko kokonaisuudesta, mikä kattaa koko tuotantoketjun sahatavarasta tilaelementtiin.

– CLT-raakalevylinja soveltuu hyvin sahalaitoksen yhteyteen. Jatkojalostaja investoi siten vain CLT-työstölinjaan ja keskittyy liiketoimintaan lopputuotteen osalta, jatkaa Helamo.

Helamo haastaa CLT-talkoisiin alueen betonielementtiyritykset, sillä betonielementtilinjan viereen voisi luontevasti pystyttää CLT-linjan. Rakentamisen arvoketjussa CLT-elementti toimii aivan samalla tavalla kuin betonielementti.

Liikkeelle laittava voima Hiljattain Kemissä on käynyt muualta Suomesta muutamia CLT-liiketoimintaa suunnittelevia pk-yrityksiä tutustumassa näkymiin. Yritykset ovat olleet tyytyväisiä näkemäänsä ja yhteistyö jatkuu. Mutta Kemin CLT-tiimit kaipaisivat kovasti myös Lapin yritysten aktivoitumista CLT-liiketoimintaan.

– Oppimisympäristössä yritykset voivat muun muassa kouluttaa helposti henkilöstöä CLT-elementtilevyjen tuotantoon tai vaikka laadunvalvontaan.

Erityisen osaamisen alue meillä on 3D-suunnittelu ja -työstö, mikä edustaa terävintä kärkeä koko Suomessa, toteaa Helamo.

Helamoa voidaan syystä kutsua leikillisesti Mr. CLT:ksi. Juuri Helamo on ollut molempien Kemin hankkeiden liikkeelle laittava voima. Hän näki mahdollisuudet vuonna 2009 Münchenin jättimäisillä BAU-messuilla, jossa oli 22 puutaloja valikoimassaan tarjoavaa yritystä ja peräti 18:lla oli tarjonnassaan myös CLT-vaihtoehtoja.

– Usean vuoden perusselvitysvaiheessa on o ­ llut myös mukana muutamia pitkäaikaisia ammattikollegoita eri puolilta Suomea, erityisesti Savosta ja Pohjanmaalta. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima PuuSuomi-verkosto on ollut hyvä tiedon vaihdon linkki muualle Suomeen, kiittelee Helamo.

– Niinpä päällekkäisiä, laajoja CLT-hankkeita ei olekaan joka puolella. Muualla keskitytään muuhun puurakentamiseen.

CLT-katsaus Molemmat CLT-hankkeet ovat olleet jo tähän mennessä onnistuneita. Lappian CLT-Koetehdas (teollinen oppimisympäristö) on ollut hyvä investointi ja tulee täyttämään tehtävänsä – se paneutuu CLT-prosessiin. Koetalo taas on ainutlaatuinen kokeellinen pientalon rakennushanke, joka sisältää kolme näkökulmaa: 1) rakennushanke, jonka perusteella CLT-rakenneratkaisuja ja -asiakasprosesseja pyritään kehittämään,­ 2) tutkimushanke, jossa mittavalla tutkimusohjelmalla selvitetään CLT-rakenteiden toimivuutta pohjoisen olosuhteissa, 3) tiedotushanke, jossa laaditaan teknistä ja kaupallista infoa ja välitetään tietoa CLT:n liiketoimintaprosesseista ja näiden kehitysnäkymistä. Hankkeella on omat Kiintopuu.fi-sivut.

Projektipäällikkö Tytti Ahorannalla riitti uteliaita kuuntelijoita CLT-Koetalossa avointen ovien päivänä.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2014

5

C LT Teksti ja kuvat: Teemu Kytövuori

Tuliterät puitteet Ammattiopisto Lappian uutuuttaan kiiltelevä CLT-oppimisympäristö on tällä hetkellä edelleen Suomen ainoa vastaava.

CLT-elementtien valmistamiseen tarkoitettu ympäristö tekee heti ovesta astuttua vaikutuksen.

Eikä vähiten siksi, että CNC-työstökeskuksen välittömässä läheisyydessä majailee kaksi äärimmäisen tarkkaa laseria. Ne on sijoitettu kattoon.

– Olen ollut alalla yli 20 vuotta, enkä muista koulumaailmasta yhtään tällaista tapausta, jossa olisi tehty näin uraauurtavaa kehitystyötä. Puurakentaminen on ollut tällä alueella esillä, mutta tämä on suuri konkreettinen askel eteenpäin, uskoo oppimisympäristön CNC-työstökeskuksen ja höylän toimituksesta vastannut toimitusjohtaja Pasi Vuohelainen Innomac Oy:stä.

Oppimisympäristö sisältää höylän, puristimen, kattonosturin ja CNC-työstökeskuksen. Kun mukaan lisätään vielä tehokas purunpoisto, on kasassa monipuolinen ympäristö teollisen tehdasprosessin opettelemiseksi.

Uudet puuntyöstökoneet ovat hyvissä käsissä, sillä kouluttajien ammattitaito on puurakentamisen saralla etenkin CAD/CAM-osaamisessa kotimaan terävintä kärkeä.

– CNC-työstökeskus on tavallista suurempi ja 5-akselinen. Osaavissa käsissä vaikka autosta voi työstää lähes täysikokoisen koemallin, havainnollistaa Vuohelainen mittasuhteita.

Puristimen oppimisympäristöön on toimittanut Ledinek, jonka suomalainen yhteistyökumppani on kotimainen Mariocon Oy. Itse asiassa viimeksi mainitusta yrityksestä laitetoimitusta on ohjannut tornio­ laissyntyinen Toni Pasma, joka on ollut mukana Lappian edellisessä suuressa puurakennetekniikan projektissa vuosina 2003–2006.

1,6 miljoonan kone- ja laiteinvestoinnit Tehdasprosessin suunnittelu on projektipäällikkö ja kouluttaja Matti Yliniemen aivoitus. Hän kartoitti niin tarvittavan tilan kuin laitteistonkin – ja suunnitteli sen pohjalta monipuolisen kokonaisuuden toimivaksi.

– Olemme tehneet tästä mahdollisimman joustavan. Täällä voi olla useampia ryhmiä yhtä aikaa.

Yksi tiimi voi opiskella liimausteknologiaa, toinen puristusteknologiaa ja kolmas höyläysteknologiaa.

Tällä välin toiset voivat keskittyä CNC-koneeseen sekä CAD/CAMIIN ja simulointiin.

Yhteensä oppimisympäristön kone- ja laiteinvestoinnit olivat 1,6 miljoonaa euroa. Satsaus yhdistettynä huippukouluttajiin luo erinomaiset koulutuspuitteet niin yritysten henkilöstölle kuin opiskelijoille.

– Vaikka käyttöympäristö on huippumoderni, tarvitaan myös ohjaukseen ja ohjelmistoihin perehtyneitä käyttäjiä, joten kokonaisuudessa riittää opeteltavaa myös meille, korostaa Yliniemi 20 vuoden kokemuksella.

Alueella on satsattu puurakentamisen koulutuksen kehittämiseen. CLT-oppimisympäristön myötä opetuksen puitteetkin ovat ainutlaatuisen hienossa kunnossa.

– Puurakentamisen perustutkintoa ei ole vielä Suomessa ja haluaisimme sellaisen tänne, toteaa Mylly.

Matti Yliniemi kartoitti oppimisympäristöön tarvittavan tilan sekä laitteiston ja suunnitteli kokonaisuuden.

Tutkintoa kohti – CLT on ehdottomasti tulevaisuuden rakentamista, vaikka toki tarvitaankin vielä paljon tutkimista, mihin kaikkeen menetelmä soveltuu, sanoo CLT-Koetalon rakennesuunnittelija ja CLT-oppimisympäristön hallin pää- ja rakennesuunnittelija Martti Mylly Lappiasta.

Seuraava luonteva kehitysaskel olisi hänen mielestään se, että alueelle saataisiin julkinen puurakentamiskohde, jossa voidaan hyödyntää teknologiaa.

– Samalla paikalliset yrittäjät saisivat kartutettua CLT-rakentamisen osaamistaan.

Lappian teollisen oppimisympäristön hallin pää- ja rakennesuunnittelija Martti Mylly.

CLT-oppimis- ja osaamisympäristö, jossa syntyy CLT-materiaalin lisäksi työstön hallitsevia ammattilaisia.

6

Digipolis Magazine

Teksti ja kuvat: Teemu Kytövuori

Talo täynnä dataa CLT-Koetalo on tälläkin hetkellä täynnä älyä, sillä talon eri pinnoissa hyrräävät erilaiset anturit ja mittarit.

– Kokonaisuutena mikrofonien ja antureiden avulla pystytään paikantamaan tarkasti mahdollisen paukkeen ja värähtelyn sijainti, esiintymistiheys ja olosuhteet, joissa ne syntyvät. Pitkällä aikavälillä voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, väheneekö jokin asia vai lisääntykö se.

CLT-rakenteiden toimivuutta tutkitaan muun muassa kahden pitemmän aikavälin seurantatutkimuksen avulla. Yksi niistä on lämpö- ja kosteustekniikkaan liittyvä, joka tarkoittaa numeroina 12 eri mittaussektoria – yhteensä 96 lämpö- ja kosteusanturia. Yhden vuorokauden aikana kertyy peräti 138 000 mitattua arvoa!

– Meillä on automaattinen tiedonkeruujärjestelmä ja tulosten reaaliaikainen seuranta, jotka mahdollistavat analysoinnin ajasta tai paikasta riippumatta.

Jokainen kiinnostunut voi myös seurata Kiintopuu.fisivuilla mittauksia, tarkentaa projektipäällikkö ­Mikko Vatanen Lapin ammattikorkeakoulusta.

Vatanen vetää Rovaniemen toimipisteen Arctic Power -tutkimusyksikön CLT-tiimiä, jonka vastuulla on lämpö- ja kosteustekniikkaan liittyvä seurantatutkimus.

Lapin ammattikorkeakoulun Kemin toimipiste keskittyy projekti-insinööri Antti Niemelän vetämänä paukemelu- ja värähtelymittauksiin, joka on toinen keskeinen pitemmän aikavälin seurantatutkimusten aihe.

Ympäristön vaihtelevista olosuhteista johtuen saattaa rakenteissa esiintyä pientä paukahtelua.

CLT-Koetalossa selvitetään sitä, onko se häiritsevää.

– Ajatuksena on, että pystyisimme paikantamaan fyysisesti mahdolliset paukemelun lähteet. Talossa on muun muassa monisuuntamikrofoni, joka nappaa ääntä kuudesta eri pisteestä.

Vastaanotettujen signaalien perusteella lasketaan, missä ääni on voimakkainta. Mittauksen tukena on Kemissä suunniteltuja omia kiihtyvyysantureita, joita on asennettu eri pinnoille. Rakenteen muutoksesta aiheutuva värähtely herättää anturit.

Kunnon kenttätutkimus Tutkimuskokonaisuus, jossa ympäristönä on CLTKoetalo, on koko Suomenkin mittakaavassa kokoluokassaan harvinaisuus. Usein tutkimukset painottuvat nimittäin simulointi- ja laskentamallien tekemiseen.

– Laajempaa kenttätutkimusta tehdään loppujen lopuksi melko vähän. Kenttätutkimuksella saadaan raakaa mitattua dataa todellisista olosuhteista.

Se on erityisen tärkeää, kun puhutaan rakenteiden toimivuudesta käytännön olosuhteissa, tuumaa Mikko Vatanen.

Tärkein lähtökohta tutkimuskokonaisuudelle on, että siinä pystytään tarkastelemaan uuden rakenneratkaisun toimivuutta erilaisilla toteutustavoilla.

Tuloksista ei vielä lopullisia johtopäätöksiä voida tässä vaiheessa tehdä, mutta tulevaisuus vaikuttaa hyvältä.

– Ensimmäisten saatujen tulosten perusteella näyttäisi, että CLT-rakenteet toimivat juuri, kuten niiden pitääkin, myhäilee Vatanen.

Pitkäaikaisten seurantatutkimusten lisäksi CLTKoetalossa tehdään myös lukuisia kertaluontoisia mittauksia. Niitä ovat vaikkapa vaipparakenteiden ilman ääneneristävyyden mittaaminen ja värähtelyn mittaaminen välipohjassa ja alapohjassa.

heessa CLT-Koetalon tutkimustuloksista uskalletaan odottaa myös vahvistusta sille, että CLT-menetelmällä rakennetun talon ilmatiiveys pystyy jopa passiivienergiataloissa totuttuihin arvoihin.

– Energiatehokkuuteen liittyvät asiat ovat aivan keskiössä, sillä säännöllisesti tiukentuvat määräykset vaikuttavat vääjäämättä rakentamisen menetelmiin, painottaa CLT-Koetalon projektipäälikkö Tytti Ahoranta.

Ahorannalla on vahva luottamus siihen, että tutkimustulokset tulevat vahvistamaan käsitystä CLTrakenteiden toimivuudesta ja sopivuudesta pohjoisiin olosuhteisiin.

– Nyt kun CLT-Koetalo on valmis, meneillään on hankkeen yksi mielenkiintoisimmista vaiheista, kun keskitymme tutkimuksiin.

Digipolis Magazine kertoo CLT-Koetalon tutkimuskokonaisuudesta lisää tulevissa numeroissaan.

CLT-Koetalossa voi käydä myös tutustumassa paikan päällä.

CLT-Koetalossa on runsaasti erilaisia antureita tiedon keräämistä varten.

Visiitti paikan päälle Toimijoilla on vahva käsitys siitä, että Sensori-talon kupeessa oleva CLT-Koetalo on tiivis. Jo tässä vai-

4.

3.

2.

1.

Esimerkki antureiden sijoittelusta CLTKoetalossa. 1. CLT-levyn sisäpinta.

2. CLT-levyn ja eristekerroksen rajapinta. 3. Eristekerroksen ja tuulensuojan rajapinta.

4. Tuuletusväli. Mitattavat arvot lämpötila ja suhteellinen kosteus.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2014

7

ARKTISEN TEOLLISUUDEN SIVUVIRTOJEN KARTOITUS VAUHDISSA – Kemi-Tornion tiiviillä alueella 25 kilometrin säteellä toisistaan sijaitsee globaalillakin tasolla ainutlaatuinen metsä-, teräs- ja kaivosteollisuuden keskittymä, joka tarjoaa erinomaisen innovaatioalustan symbioosituotteiden ja teollisen ekosysteemin arktiseksi pilottialueeksi. Kokonaisuutta täydentää alueella lisäksi sijaitseva jätekeskus, kuvailee ohjelmapäällikkö Kari Poikela Digipoliksesta.

Teksti ja kuva: Mika Kulju

Nyt on kysymys siitä, miten pystymme hyödyntämään alueen tarjoamat mahdollisuudet paremmin tulevaisuudessa.

8

Digipolis Magazine

Projektityöntekijä Teemu Saralampi (vas.) tekee hankkeeseen liittyvän diplomityön ”Jätteiden biokaasutuotannon potentiaali ja mädätteen teollinen hyötykäyttö Merilapin-alueella”.

Hanketta johtaa ohjelmapäällikkö Kari Poikela.

Digipoliksessa kartoitetaan arktisen teollisuuden sivuvirtoja, päätavoite on selvittää alueen liiketoimintapotentiaalia.

Vuoden alusta on lähtenyt käyntiin arktisen teollisuuden sivuvirtojen kartoitus, jonka päätavoitteena on selvittää alueen liiketoimintapotentiaalin laajempia hyödyntämismahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on myös toimijaverkoston kokoaminen, jossa ovat mukana sekä palveluyritykset, teollisuusasiakkaat, asiantuntijat, oppilaitokset että viranomaiset.

– Tavoitteena on tunnistaa liiketoimintapotentiaalia omaavia sivuvirtoja ja etsiä niille hyödyntämismahdollisuuksia sekä löytää toimijat kehittämään näistä ekolokeroista uutta liiketoimintaa, korostaa Poikela.

– Hankkeessa haravoidaan myös mahdollisuuksia liittyen symbioosituotteisiin eli useamman sivuvirran yhdistelmiin, joilla saavutetaan parempi lopputuote, jatkaa Poikela.

Ajurit ovat selkeät Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä on muun muassa tuotannossa syntyvien sivu- ja jätevirtojen dokumentointi (kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet), virtojen hyödynnettävyyden analysointi, potentiaalisten hyödyntämiskohteiden määrittely ja etsintä, potentiaalisten toimijoiden kartoitus ja aktivointi sekä markkina-, teknologia- ja logistiikkaselvitykset.

Poikelan mukaan hankkeen ajurit ovat selkeät: – Ensinnäkin jäteverotuksen kiristyminen ja hyödyn-

tämistavoitteiden sekä lainsäädännön tiukkeneminen, ja näillä kolmella tekijällä on suora vaikutus teollisuuden kannattavuuteen. Toiseksi teollisuus tarvitsee palveluyrityksiä, jotta se voi keskittyä ydinliiketoimintaansa. Kolmanneksi pk-yritysten tulevista kehittämisrahoista 25 % on kohdistettu vähähiilisen kehityksen tukemiseen. Hyödyntämiskohteita tarvitaan lisää, koska meillä on käyttämätöntä potentiaalia ja lisäksi sivuvirroilla pystytään korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita, luettelee Poikela.

Poikela muistuttaa, että myös lähialueiden potentiaali on 200–300 kilometrin etäisyydellä jatkuvassa kasvussa.

– Lähialueilla on Outokummun Kemin kromikaivoksen ja SMA Mineralin Kalkkimaan kaivoksen lisäksi kolme muuta toimivaa kaivosta ja kuusi suunnitteluvaiheessa olevaa uutta kaivosta. Lisäksi Ruotsin prosessi- ja kaivosteollisuus on vahva taloudellinen vaikuttaja. Nyt on kysymys siitä, miten pystymme hyödyntämään alueen tarjoamat mahdollisuudet paremmin tulevaisuudessa.

HANKKEEN YHTEISTYÖVERKOSTO Yritysosallistujat: • Metsä Group • Outokumpu Chrome • Outokumpu Stainless • Stora Enso • Ahma Ympäristö • Perämeren Jätehuolto • FQM Kevitsa Mining • Agnico Eagle Finland • Northland Mines

• • • • • • • • • •

Anglo American AA Sakatti Tapojärvi SMA Mineral Esa ja Pojat Veljekset Toivanen Maansiirtoliike Tolvanen Pohjaset Savaterra Delete Puhdistuspalvelut Maanrakennus Alamäki

Muut toimijat: • Aalto-yliopisto • Oulun yliopisto • Lapin AMK • Sitra • Lapin ELY • Lapin liitto • Lapin yliopisto • Lapin kunnat / kehitysorganisaatiot

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2014

9

Uusia liiketoiminta­mahdollisuuksia

Kemi ja Digipolis Oy ovat vetovastuussa laajamittaisessa Arktisuus-hankkeessa, joka on työ- ja elinkeinoministeriön seutukaupunkiverkoston pilottimenettely. Kemi-Tornion seudun lisäksi muut hankeosapuolet ovat Rauma, Lieksa ja Suupohja.

Hankkeen tavoitteena on edistää teollisuuspalveluyritysten vientiä ja löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ekologisista ratkaisuista. Samalla julkaistaan investointitietoa sekä suurhankkeista että pienemmistä miljoonaluokan projekteista.

– Pääasiallisena kohderyhmänä ovat pk-yritykset. Käytännössä mukana on noin 200 toimijaa aina veturiyrityksistä potentiaalisiin alihankintayrityksiin.

Etsimme yrityksille sopivia liiketoimintamahdollisuuksia, toteaa hanketta vetävä arctic advisor Seppo Ahola.

mukaan suurten projektien alihankintaketjuihin. Tavoitteena on, että jokainen pääsee tekemään juuri sitä, mitä oikeasti osaa, sanoo Seppo Ahola.

Viennin edistäminen on maajoukkuepeliä Aholan mukaan hankkeen vahvuuksia tulee olemaan, että kaikki tieto jaetaan valtakunnallisesti. Näin maksimoidaan kansallinen hyöty.

– Tavoitteena on, että etsimme yrityksille laadukkaita mahdollisuuksia kustannustehokkaasti yhteistyössä muiden vientiä edistävien toimijoiden kanssa.

Ahola korostaa koko Suomea kattavan yhteistyön merkitystä edistettäessä teollisuuspalveluyritysten mahdollisuuksia päästä pohjoisen alueen suuriin ja pienempiin hankkeisiin mukaan.

– Uskon, että viennin edistäminen olisi paljon tehokkaampaa, kun toimittaisiin yhdessä maajoukkueessa pelkkien paikallisten liigojen ja seurojen sijaan, kuvailee Ahola.

Vientiin tarvitaan sekä halua että kykyä Hankkeen kohdealueina ovat Pohjois-Ruotsi, Pohjois-Norja ja Luoteis-Venäjä.

Pilotin painopisteet ovat arktiset suurhankkeet ja arktisen teollisuuden eko­ systeemi.

Käytännössä hankkeen kohderyhmään kuuluvat yritykset, jotka tänä päivänä palvelevat alueensa infra-, prosessi- ja kaivannaisteollisuutta, mutta jotka ovat halukkaita ja kykeneviä viemään osaamistaan esimerkiksi pohjoisten alueiden infrahankkeisiin, kaivoksiin ja öljy- ja kaasuteollisuuteen.

– Vientitoiminnassa on tärkeää löytää sopivan kokoisia hankkeita, joilla yritykset pystyvät hankkimaan kokemusta, referenssejä ja kehittämään osaamistaan. Omien vientikokemusten kautta on mahdollisesti helpompaa päästä

10

Digipolis Magazine

Teksti ja kuva: Mika Kulju

Veljekset Toivanen Oy on yksi uusia markkinoita aktiivisesti hakevista yrityksistä.

Toimitusjohtaja Jukka Toivanen on asettanut katseensa Norrbottenin markkinoille, joilla Ruotsin tytäryritys aloitti toimintansa viime vuoden lopulla.

TU LO SS A

Uusi oppimisympäristö:

MINLAPPI-LABORATORIO Lapin liiton ja Digipolis Oy:n kanssa toteuttavassa hankkeessa investoidaan ja toteutetaan tarvittava mineralogian oppimisympäristö kuluvan vuoden aikana.

Investoinnin myötä alkava koulutus sisältää teoriaopintojen lisäksi ammattikorkeakouluinsinöörien opintoihin soveltuvia mineraalitekniikan laboratoriotöitä. Ne on tarkoitus järjestää Lapin ammattikorkeakoulun teollisuuden ja luonnonvara-alan TKI:n materiaalien käytettävyyden laboratoriossa.

Kaivosalan koulutuksen sekä Pohjois-Suomessa kasvavan kaivannaisteollisuuden myötä oli syytä päivittää entinen metallografian laboratorio / M-Lablaboratorio vastaamaan kasvavaa mineralogian koulutus- ja tutkimustoiminnan tarvetta.

Lapin ammattikorkeakoulun Kemin yksikköön sijoitettava MinLappi-laboratorio on oppimisympäristö, joka tukee Lapin ammattikorkeakoulun strategiaa ja painopistealoja.

Yhteenveto Lapin ammattikorkeakoulun kaivos- ja mineraalitekniikan opetukseen ja tutkimukseen soveltuvat ja suunnitteilla olevat laitteet tulevat sijaitsemaan

Lapin ammattikorkeakoulun strategia ja painopistealat.

ARKTINEN YHTEISTYÖ JA POHJOINEN RAJAOSAAMINEN

pääosin materiaalien käytettävyyden laboratoriossa, jotka ovat lähellä kaivosalan opetustiloja.

Yhteistoiminta Ammattiopisto Lappian kanssa on erinomainen jatkumo toisen asteen opiskelusta eteenpäin.

Sekä opetus- että koulutushenkilöstöä on ­opetettu ESR-rahoitteisessa KaKe-hankkeessa ”Kaivannaisalan osaamisen kehittäminen Lapin korkeakoulukonsernissa osana Pohjois-Suomen korkeakouluverkostoa”.

Lisäksi yhteistoimintaa näytteiden valmistuksen ja tutkimuksen sekä mahdollisen tutkijavaihdon osalta on jo olemassa Luulajan teknillisen yliopiston geometallurgian laitoksen kanssa.

Rauno Toppila MinLappi-hankkeen projektipäällikkö Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala TKI Lapin ammattikorkeakoulu

Uudessa oppimisympäristössä tutkitaan laboratorio-olosuhteissa erityistekniikalla mineraaleista muun muassa seuraavia ominaisuuksia: • Mineraalikiteiden kokoja ja suhteita • Rajapintoja muihin mineraalirakeisiin • Käyttäytymistä murskauksessa, jauhatuksessa ja rikastusprosesseissa • Puhtaaksi jauhautumisen astetta

Projekti-insinööri Heidi Kalliosalo hiomassa mineraalinäytteitä.

ETÄISYYKSIEN HALLINTA

PALVELULIIKETOIMINTA JA YRITTÄJYYS

Mineralogian näytteitä

LUONNONVAROJEN ÄLYKKÄÄN KÄYTÖN EDISTÄMINEN

TURVALLISUUSOSAAMINEN

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2014

11

“Lappilaiset ihmiset voivat vaikuttaa asioihin pitämällä tiukasti yhtä.”

– Lapin suurin haaste tulee olemaan palvelurakenteiden kehitys. Meidän on pakko pystyä tekemään asioita järkevämmin, sanoo maakuntajohtaja.

12

Digipolis Magazine

Teksti ja kuva: Mika Kulju

Henkilökuvassa maakuntajohtaja Mika Riipi

Onnellinen Lapin mies Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi on malliesimerkki pohjoisen paremmasta tulevaisuudesta. Mies muutti takaisin Lappiin tasokkaan elämänlaadun toivossa eikä joutunut pettymään.

Sodankylässä syntynyt Mika Riipi (39) jakoi armeijan jälkeen saman mielipiteen monen muun lappilaisen nuoren kanssa.

– Ajatuksena oli Lapista pois pääsy, eikä paluu ollut todellakaan mielessä. Tie vei Jyväskylään, jossa opiskelin nuoriso-ohjaajaksi. Jatkossa hain opiskelemaan hallintotieteitä Tampereelle ja suoritin maisterin paperit kahdessa ja puolessa vuodessa, muistelee Riipi.

Tuore maisteri Riipi suunnitteli vakavissaan akateemisen tutkijan uraa, mutta sattuma puuttui peliin.

Sisäasiainministeriön kuntaosastolla vapautui äitiysloman sijaisen paikka, jonka Riipi otti vastaan. Virkamiesura alkoi maistua alusta saakka, ja tuolla tiellä Riipi on edelleen.

– Ministeriön töistä mieleeni jäi erityisesti ministerinä ollut Hannes Manninen, joka osasi yleensä kunta-asiat paremmin kuin niitä esitelleet virkamiehet. Se ei ole ihan yleistä, hymyilee Riipi.

Veri veti takaisin Lappiin Riipi työskenteli ministeriössä lähes kolme vuotta, kunnes veri alkoi vetää pohjoiseen. Ensimmäinen vaativa pesti oli Haapaveden kaupunginsihteerinä, mutta Lapin luonto loi outoa taikaansa.

– Paluu Lappiin alkoi kiinnostaa, kun ensimmäinen lapsi syntyi. Ensimmäinen laadukas työpaikka avautui Posiolta, jonka kunnanjohtajaksi hain. Näin muutin perheeni kanssa takaisin Lappiin.

Riipi toteaa silmin nähden tyytyväisenä, että päätös oli oikea.

– Lapissa on hyvä ilmapiiri ja lapsille hieno ­kasvuympäristö. Töissä erityisenä motivaationa on, että töitä tehdään oman maakunnan ihmisten eteen.

Kysymys ei ole todellakaan pelkästään siitä, että ­työ tuo säännöllisen tilipussin.

Kuuden Posion vuoden jälkeen Riipi päätti hakea Rovaniemen kaupunginjohtajaksi.

– Olin positiivisesti yllättynyt, kun sijoituin siinä kisassa pronssille. Kun valituksi tuli Esko Lotvonen, vapautui samalla maakuntajohtajan tehtävä. Päätin hakea sitä ja tulin valituksi, kertoo Riipi yhdestä elämänsä käännekohdasta.

Lappi tarvitsee yksimielisyyttä Haastattelun ajankohtana maaliskuussa 2014 Riipi oli työskennellyt maakuntajohtajana melko tarkkaan vuoden.

– Tehtävän tarjoama suurin yllätys on ollut työn hektisyys. Aikatauluja joutuu todellakin sovittamaan tarkkaan, toteaa Riipi.

Nykyisessä työssään Riipi on päässyt esittelemään sekä vahvuuksiaan että ”heikkouksiaan”.

– Näen vahvuutenani sen, että otan työt töinä ja asiat asioina. En suhtaudu työasioihin henkilökohtaisesti. Toisaalta haluan saada hoidettua asiat mahdollisimman nopeasti, mikä ei aina sovi hitaampaan virkamiestyöskentelyyn tottuneille, pohtii Riipi.

Riipi korostaa, että julkisen sektorin pitäisi pystyä tehokkaampaan työntekoon. Lapissa kehittämisen varaa löytyy varsinkin yksimielisestä päätöksenteosta.

– Meidän vahvuutemme pitää olla yhtenäisyys, sillä meitä on täällä vain noin 180 000 ihmistä. Hajautamme voimamme, jos olemme meille tärkeistä asioista erimielisiä. Siksi meidän pitää löytää keinot keskustella rakentavasti yhteisistä asioista. Vain sillä tavalla pystymme vaikuttamaan painavasti sekä Helsingissä että Brysselissä.

Maakuntajohtajan mukaan lappilaiselle yhteiselle ja menestyksekkäälle tekemiselle löytyy malliesimerkkejä omasta takaa.

– Mallia voisi ottaa Kemijärven junakapinasta.

Siinä osoitettiin, että lappilaiset ihmiset voivat vaikuttaa asioihin pitämällä tiukasti yhtä. Samanlaista yksimielisyyttä ja vahvaa tahtoa tarvitaan monessa muussakin tärkeässä asiassa, päättää Riipi.

FAKTAT Mika Riipi Lapin maakuntajohtaja, s. 22.3.1975 Sodankylässä.

• Koulutus nuoriso-ohjaaja ja hallintotieteiden maisteri.

• Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme alle 10-vuotiasta lasta.

• Harrastaa metsästystä koiran kanssa ja muuta luonnossa liikkumista.

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2014

13

”Palveluksi aika kunkku”

PARTNERBOOK SATSAA KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEEN Uudistuneeseen Partnerbookiin on liittynyt runsaasti uusia aktiivisia asiakkaita. Myös tämän kevään osalta palvelun kehittämistä jatketaan, joten Partnerbook-käyttäjille on jälleen luvassa uutta.

Esimerkiksi tarjouspyyntöjen jättäminen tulee olemaan aiempaa helpompaa, ja tarjouspyyntöihin tutustuminen tehdään myös ketterämmäksi.

Lisäksi tulossa on muun muassa company network -osio. Ja tässä vain joitakin kehitystyön alla olevia asioita.

– Jotkut merkittävät uudistukset ovat vielä salaisuus. Palvelun käyttäjille uudet ominaisuudet paljastuvat lähiaikoina, lupaa myyntipäällikkö Jari Kurri.

Partnerbookin responsiivisuuteen on suhtauduttu innolla. Se että palvelua voi käyttää sujuvasti myös älypuhelimilla, tableteilla, fableteilla ja puhleteilla, pitää käyttökokemuksen erityisen miellyttävänä.

– Uskottavan sähköisen palvelun on luotava nahkaansa koko ajan uudelleen säilyttääkseen ajankohtaisuuden, kiinnostavuuden ja käyttömukavuuden.

14

Digipolis Magazine

Uusia yhteistyökumppaneita – On tärkeää, että palvelu kiinnostaa ja houkuttaa yrityksiä ja organisaatioita työkalun käyttäjiksi sekä verkostoitumaan keskenään. Perustettiinhan Partnerbook alun alkaenkin verkostoitumista varten, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Heikka.

Partnerbookista on ollut rutkasti apua esimerkiksi LKAB:lle. Juuri tämä ruotsalainen kaivosalan suuruus oli ratkaisevasti vaikuttamassa siihen, että palveluun kehitettiin teasermäinen tarjouspyyntömalli.

Länsinaapurit kaipasivat suomalaisten kaivosalan eri toimijoiden huippuosaamista ja asiantuntijuutta, mutta suomalaisyrityksiltä ei tullut tarpeeksi tarjouksia heidän urakoihinsa. Sittemmin tilanne on muuttunut, ovathan tarjouspyynnöt olleet erityisen näkyvillä Partnerbookissa jo tovin.

– Investointifaktan lisääminen on yksi ajankohtaisista asioista myös kuluvana keväänä. Meillä on tarkoitus kerätä sitä laajemmalta alueelta naapurimaat mukaan lukien. Käymme tällä hetkellä merkittävien toimijoiden kanssa neuvotteluja ja kerromme niistä heti, kun julkistettavaa on, toteaa Heikka.

Partnerbookin vahvuus kokonaisuuden hallintaa helpottavana työkaluna on tullut todistetuksi esimerkiksi Arktisuus-teemaan liittyvissä hankkeissa.

– Uskallan sanoa, että Partnerbook on tämän kevään uudistusten myötä palveluksi aika kunkku, toteaa Jari Kurri lopuksi.

Kolumni

Teksti: Teemu Kytövuori | Kuvat: Jari Kurri

Tärkeintä on asiakas “Investointifaktan lisääminen on yksi ajankohtaisista asioista myös kuluvana keväänä. Meillä on tarkoitus kerätä sitä laajemmalta alueelta naapurimaat mukaan lukien.

Käymme tällä hetkellä merkittävien toimijoiden kanssa neuvotteluja ja kerromme niistä heti, kun julkistettavaa on.”

Partnerbookin koulutustilaisuus keräsi alkukeväästä osallistujia hands-on-hengessä Digipoliksen kokoustiloihin.

Muistan kun vajaat parikymmentä vuotta sitten yritykset alkoivat siirtämään esitteitään verkkoon. Elettiin verkkosivujen laajemman tulemisen alkuaikaa. Verkkoon mentiin, koska kilpailijakin meni, mutta paljoa sen enempää asiaa ei vielä pohdittu. Tämän jälkeen seurasi toinen aalto, jossa keskiössä oli tekniikka eli julkaisujärjestelmät. Verkkosivuja pystyi ylläpitämään helposti kuka tahansa ja mistä tahansa. Koodaamista ei tarvinnut osata.

Seuraavana vuoroon tuli tavallaan multimediasuunnittelijoiden unelma-aikakausi – animoidut ja äänelliset verkkosivustot.

Monessa tapauksessa elämyksellistä verkkosivustoa piti opetella käyttämään, ennen kuin sieltä löytyi tietoa Nyt ollaan päästy muutamien mutkien kautta viimein siihen vaiheeseen, että keskiössä onkin asiakas eikä niinkään joku tekniikka tai esitystapa. Verkon mobiilikäytön räjähdettyä ainoa lähes jokapäiväiseksi suunnittelun ja toteutuksen puheenaiheeksi on jäänyt responsiivisuus ja siitä keskustelu lähes joka projektissa.

Verkkosivujen responsiivisuus tarkoittaa sitä, että palvelu suunnitellaan mukautumaan erikokoisiin päätelaitteisiin. Suunnittelu lähtee yleensä pienimmästä laitteesta. Responsiivisuuden tärkein juttu on asiakkaan huomioiminen. Asiakkaalle tarjotaan sisällöt parhaiten juuri sille laitteelle mitä tämä haluaa itse käyttää, olipa kyseessä pieni älypuhelin, tabletti tai työpöytäkone. Asiakkaansa huomioimalla hyötyy myös yritys itse.

Asiakkaiden käytös on muuttunut verkossa vuosien varrella. Asioiden pitää löytyä sivuilta nopeasti. Sisällöllisesti pelkästään yritystä ja sen palveluita esittelevät verkkosivut eivät enää ole kiinnostavia. Asiakkaita kiinnostaa, millä tavalla he hyötyvät yrityksen tarjoamista palveluista.

Nykyään ei kannata puhua enää ainoastaan verkkosivuista vaan digitaalisesta markkinoinnista kokonaisuutena (muun markkinoinnin osana). On mietittävä asiakassegmentit kenelle erilaiset viestit halutaan kohdistaa, miten, missä ja milloin heitä puhutellaan. Mikä juuri tätä asiakassegmenttiä kiinnostaa. Missä ostoprosessin ja pää-

töksenteon vaiheessa he ovat menossa.

Verkkosivut ovat nykyään vain yksi osa markkinointia, mutta kuitenkin se tärkein elementti digitaalisen markkinoinnin palapelissä.

Yrityksen verkkosivuilta löytyy keskitetysti ja helposti kaikki tarvittava asiakasta palveleva tieto. Hyvin monessa tapauksessa yrityksen verkkosivujen tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa eritasoisia liidejä (ostoputkeen).

Kiinnostus täytyy herättää menemällä sinne missä potentiaaliset asiakkaatkin ovat.

Tämä tapahtuu useasti aktivoitumalla sosiaalisessa mediassa. Lisäksi on päästävä näkyviin hakukoneisiin ja löydyttävä, kun potentiaaliset asiakkaat etsivät ratkaisua ongelmiinsa. Näihin molempiin asioihin vastaa sisältömarkkinointi. Ideana on tuottaa asiakkaiden ongelmia ratkaisevaa sisältöä, jota on helppo jakaa sosiaalisessa mediassa ja joka indeksoituu hakukoneisiin oikein valituilla hakusanoilla.

Ostoputken seuraava taso kiinnostuksen herättämisestä on saada asiakas jättämään joku jälki itsestään, josta hänet voidaan tunnistaa. Jälki saadaan tarjoamalla vaikka sähköpostitse säännöllisin väliajoin lähetettävää suorakirjettä, jonka pääpointti voi olla edelleen sisältömarkkinointi, mutta siihen voidaan sisällyttää jo enemmän konkreettiseen ostotapahtumaan tähtääviä täkyjä.

Koska asiakkaasta jo tiedetään perustietoja, sähköisen suorakirjeen avulla asiakkaasta ja tämän kiinnostuksen kohteista voidaan lähteä rakentamaan tarkempaa asiakasprofiilia erilaisilla tekniikoilla.

Digimarkkinoinnin osakokonaisuus kannattaa miettiä alan asiantuntijayrityksen kanssa. Sosiaalisiin medioihin on helppo lähteä mukaan muutamalla napinpainalluksella. Erilaisia järjestelmiä ja tekniikoita on helppo ottaa käyttöön jos on sinut tietokoneen kanssa. Mutta mitä seuraavaksi ja mitä parin kuukauden päästä?

Vanha totuus on, että asiakkaan huomioimisesta hyötyy eniten yritys itse.

Arto Remes kehitysjohtaja, Avalon Oy

Löydä tie omaan menestystarinaasi lähiaikoina uudistuvilta nettisivuiltamme: Digipolis.fi

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

1 | 2014

15

Teksti: Teemu Kytövuori | Kuvat: Kemin Matkailu Oy ja Teemu Kytövuori

Meren salaisuudet Kemin Matkailu Oy:n myyntipäällikkö Tomi Sipola käväisi Digipoliksen kevättentissä.

Mistä tämän kauden teema LumiLinnaan?

– Merestä. Se näkyy sekä pinnanalaisena että pinnan yläpuolisena merimaailmana. LumiLinnanhan lumi on perinteisesti ollut Perämeren vedestä tehtyä.

Ketkä loihtivat LumiLinnan upeat jääveistokset?

– Meillä oli tänä vuonna jään veistämisen taitureita Kiinan Harbinista. Myös venäläisiä oli viimeistelemässä veistoksia.

Mistä teema kauden 2015 LumiLinnaan?

– LumiLinnalla on 20-vuotisjuhlavuosi, joten teema lähtee siitä. Järjestämme ainakin juhlanäyttelyn, johon on tarkoitus sisällyttää jokaisesta aikaisemmasta linnasta jotakin mielenkiintoista. Satsaamme merkittävästi juhlavuoteen ja tarjontaan – suunnittelu aloitetaan myöhemmin tänä keväänä.

Olen yrittäjä, haluan: a) satsata työntekijöideni hyvinvointiin b) järjestää unohtumattoman tapahtuman henkilökunnalle/vierailleni?

– a) Satsaisin henkilöstön ja heidän perheidensä hyvinvointiin ja hankkisin kaudeksi yrityslippupaketin meille, joita henkilöstö läheisineen voisi hyödyntää.

Lisäksi järjestäisin yrityksen henkilöstölle LumiLinnalla jonkin virkistävistä team building- aktiviteeteista, kuten Lumiolympialaiset tai Lumipallosodan.

– b) Tulisin viettämään ainakin pari hauskaa päivää LumiLinnan ja alueemme tarjonnan parissa. Paket-

tiin voisi sisällyttää pilkkimistä ja safarin moottorikelkoilla, huskeilla tai poroilla. Kannattaisi myös ottaa jäänmurtaja Sampo -risteily, joka sisältää kellunnan meressä – uskomattoman rentouttavaa. Niin ja yöpyminen tietysti LumiHotellissa ja Olokoloissa.

Mikäs on nyt teillä jäätävän coolia?

– Yksi on ainakin Olokolo, joka on ikään kuin lämmitetty reki. Se on suunniteltu elämykselliseksi majoitustilaksi ja safarikäyttöön. Talvimajoitusta varten siinä on lämmitin. Tavallisesti ne ovat sijoitettu LumiLinnan alueelle, mutta ryhmät voivat yöpyä Olokolossa myös luonnon helmassa uskomattomissa maisemissa ja puitteissa.

Meri-Lapin Matkailu Oy aloitti vuoden alusta, mikä merkitys sillä on ykköstuotteillenne LumiLinnalle ja maailman ainoalle matkailujäänmurtajalle?

– Valtava. Yhdessä saamme kehitettyä Meri-Lapin matkailua kokonaisuudessaan ja koko alueen kattavan myynnin avulla saamme varmasti uusia asiakkuuksia alueellemme. Uskomme verkostoitumiseen, sillä se edistää koko Meri-Lapin alueen kilpailukykyä.

rien kanssa. Mikään ei ole hienompaa kuin tavata esimerkiksi 20–30 eri kansallisuutta kolmen päivän aikana ja markkinoida alueemme vahvuuksia kansainvälisesti. Näin kävi muun muassa EIBTMmessuilla Barcelonassa, jotka ovat maailman johtavat MICE-messut.

Kemin vierasvenesatama palkittiin Vuoden vierassatama 2014 -palkinnolla helmikuussa Vene 14 Båt -messuilla. Mitä ajatuksia huomionosoitus herättää?

– Tämä on huikea juttu. On tärkeää, että upea vierasvenesatamamme saa kunnianosoituksen mahtavasta työstä. Tästä palkinnosta saamme kiittää Kemin Purjehdusseuraa ja Kemin Työväen Pursiseuraa sekä Kemin kaupunkia. Heidän yhteistyönsä on ollut niin pitkäjänteistä, tiivistä ja tehokasta, että siitä voisi saada hyviä käytänteitä myös muille aloille.

Olet ollut reilu puoli vuotta nykyisessä tehtävässäsi, miltä on maistunut?

– Myynti on suurin intohimoni, joten olen nauttinut työstäni todella paljon. Tehtäväni on kansainvälinen, joten saan tehdä töitä useiden eri kulttuu-

Kemin uusimmat tapahtumat löydät:

16

www.kemi.fi