ARTISTEJA OPISKELIJAPOLITIIKAN HUIPULLA

Kun vuosi 2020 alkoi, ajattelin vuoden tuovan eteeni opiskelijan aseman puolustamista, vaikuttamista yliopisto- ja koulutuspolitiikan vastuuministereihin, mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin ja tietenkin osallistumista erilaisiin tapahtumiin. Nyt kirjoitushetkellä vuoden lopussa voin vain todeta, että niin vähän tiesinkään tammikuussa. Korona muutti vahvasti vuottani ja tekemistäni Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n hallituksessa, mutta päivääkään en vaihtaisi.

Suomen ylioppilaskuntien liitto on yliopistojen ylioppilaskuntien muodostama opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 132 000 yliopisto-opiskelijaa Suomessa. Jäseniämme ovat kaikki yliopistojen ylioppilaskunnat, joiden kautta jokainen yliopisto-opiskelija kuuluu välillisesti myös SYL:oon. SYL:n tehtävänä on opiskelijoiden etujen valvonta ja opiskelijoihin liittyviin asioihin vaikuttaminen yhteiskunnassa liittokokouksen, ylimmän päättävän tahon, antamien linjausten ja valitseman hallituksen voimin. SYL:lle tärkeitä teemoja ovat esimerkiksi koulutuksen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen, opiskelijoiden hyvinvointi ja toimeentulo sekä asuminen. Lisäksi kansainvälisyys ja globaaliin vastuuseen, ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät kysymykset ovat tärkeässä roolissa perinteisten meitä kaikkia lähellä olevien ja jokaista koskevien teemojen lisäksi.

SYL:n vuoden 2020 hallitus helmikuun Avausseminaarissa. Hallituksen jäsenenä vastasin SYL:ssä omalta osaltani koulutuspolitiikan sektorista, etenkin keskittyen koulutuksen laatuun, rahoitukseen, opintojen rakenteisiin ja jatkuvaan oppimiseen. Tämän ohella olen myös työskennellyt liiton viestinnän ja ensi vuoden SYL100-juhlavuoden parissa. Työskentely hallituksen jäsenenä on kokopäiväinen luottamustoimi, josta maksetaan palkkio. Käytännössä töitä tehdään SYL:n toimistolla Helsingissä. Jos joku käskisi kuvailemaan yhdellä sanalla hallituksen jäsenen roolia, kuvailisin sitä ammattilobbariksi. Tehtävänäni onkin ollut siis opiskelijoiden parhaan lobbaaminen päättäjille ja virkamiehille.

Vuonna 2020 SYL:ssä on tehty työtä etenkin liittyen koronan vaikutuksiin opiskelijoissa ja opiskelussa. Myös esimerkiksi opiskelijavalinnat kokivat kuluneena vuonna merkittävän uudistuksen, kun perinteisiä paperille tehtäviä salikokeita ei pystytty järjestämään ja nopealla tahdilla jouduttiin pohtimaan ratkaisuja noin 250 erilaisen valintakokeen järjestämiseksi. Toisaalta taas perinteiset luennot, tentit ja muut kurssisuoritukset jouduttiin viemään nopealla tahdilla luentosaleista nettiin ja haasteita on ollut niin järjestelmissä, osaamisessa kuin menetelmien soveltuvuudessakin. Kuitenkin näihinkin haasteisiin on jo nyt haettu ratkaisuja ja koetuista tilanteista ja asioista tuleekin ottaa oppia tulevaisuuden opetusmuotoja kehittäessä. Kaikki ei toimi kaikille. Toisaalta lähiopetus on joillekin pelastus: toiset arvostavat, jos opetus ei välttämättä ole sidottu paikkaan ja aikaan. Kun nämä saadaan yhdistettyä, palvelee koulutusjärjestelmämme mahdollisimman useaa opiskelijaa.

Päädyin SYL:iin Lapin yliopiston ylioppilaskunnan (LYY) hallituksen puheenjohtajan pestistä, jota ennen toimin Artiklan opintovastaavana. Hakiessani olin erittäin kiinnostunut opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä kysymyksistä unohtamatta laadukasta koulutusta. On ollut hienoa päästä tekemään töitä näiden kysymysten parissa, jotta muiden, erityisesti tulevaisuuden opiskelijoiden asema olisi yhä parempi.

Pidän erilaisia järjestöjen luottamustoimia myös hyvinä työmahdollisuuksina meille oikkareille. Luottamustoimet voivat avata ovia esimerkiksi työskentelyyn erilaisissa järjestöissä, joihin sovellummekin erinomaisesti laaja-alaisen tutkintomme vuoksi. Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaaminen ovat käytännössä neuvotteluja ja ihmissuhdetaitoja, jotka tulevat myös erinomaisesti hyödyksi tulevaisuudessakin juristin työssä. Jos sinua kiinnostaa toimiminen opiskelijan edun parhaaksi, kannattaa joskus harkita opiskelijatoimintaan mukaan lähtemistä – esimerkiksi Artiklaan tai LYYhyn!