Digesta 3/2022

Juristin ja oikkarin tärkein työkalu

Älykkäitä ratkaisuja läpi uran –käytössäsi yliopiston verkossa www.edilex.fi

Toimitus

Päätoimittaja Freya Barrow digesta@artikla.fi

Taitto ja ulkoasu Emma Napari emma.napari@gmail.com

Avustajat

Jonna Järvinen, Aila Erhiö, Liisa Lehtiö, Ella Heikkilä, Ava Huhtinen, Teemu Holttinen, Eerik Lindén, Leila Helminen, Anni Paakkari, Sara Mekhane

Kannen kuva Leila Helminen

Julkaisija Artikla ry Yliopistonkatu 8 96300 Rovaniemi

Paino PunaMusta Painos 50 kpl

Sähköinen versio www.issuu.com/digesta

Seuraava Digesta ilmestyy 5.12.2022 www.artikla.fi

PÄÄKIRJOITUS

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

uutta, jotain vanhaa

OPINTOPALSTA

Tehokasta opiskelua jaksamisen ehdoilla

NOSTOJA FUKSIHÄRDELLISTÄ

FUKSIN FIILIKSET

SAAPUVAT

tieteellisessä tapahtumassa. Opiskelijoita oli lähinnä Aallon muista tutkinnoista, mutta satunnaisia opiskelijoita muualta Suomesta löytyi myös joukosta.

Tapahtumasta jäi hyvä fiilis yleisesti, mutta yksi seikka erityisesti painui mieleeni. Koska tapahtuma kesti viikon, joutui moni avaamaan läppärin ja näpytellä kurssitehtäviä tapahtuman aikana. Moni teki tehtäviä yhdessä, ja vanhemmat opiskelijat neuvoivat ja auttoivat innokkaasti nuorempia opiskelijoita. Katsoin ihaillen, kuinka kauppislaiset tukivat ja auttoivat toisiaan, eivätkä kokeneet, etteikö muiden tehtävät kuuluisi heille.

Oikiksella saattaa olla maine, että tutkinto koostuu enimmäkseen itsenäisestä tiiliskiven kokoisten kirjojen pänttäämisestä. Näin se ehkä saattaa joskus ollakkin. Tutkintoon kuuluu kokonaisuudessaa myös todella vähän ryhmätöitä. Toki on mahdollista, että kaveriporukat keskenään pitävät lukupiirejä tai tekevät tehtäviä yhdessä, mutta vuosikurssin tasolla teemme hyvin vähän yhteistyötä, puhumattakaan vuosikurssien välisestä yhteistyöstä.

Kuulin syksyn aikana eräältä vanhemmalta tieteenharjoittajalta, että häntä pelottaa kysyä apua kurssitehtäviin kavereiltaan, koska häntä pelottaa, että kaverit pitävät toisiaan toistensa kilpakumppaneina, eikä niin-

kään tulevina kollegoina. Tätä kuulemma vahvisti tietynlainen ajatusmalli, että “kilpailemme kuitenkin kaikki samoista työpaikoista”. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Havittelemme erilaisia uria: joku haluaa Helsinkiin isoon asianajotoimistoon, joku perustaa oman firman Riihimäellä, joku jää Rovaniemelle valtiolle virkamieheksi ja osa tuomariksi Vaasaaan. Miksi siis koemme, ettemme uskalla pyytää apua muilta, koska olemme toistemme kilpailijoita? Onko toisen auttaminen minulta pois?

Kysyin eräältä kauppatieteilijältä, että onko heidän tiedekunnassaan yleistä kysyä neuvoa vanhemmilta opiskelijoilta koulutehtäviin. Hän vastasi, että on. He näkevät asian niin, että koska vanhempia opiskelijoita on autettu nuorempina tieteenharjoittajina, on heidän aika antaa samaa energiaa eteenpäin vanhoina ja viisaina.

Joten autetaan toisiamme. Toivoisin lisää yhteistyötä vuosikurssien välillä, sillä vanhemmissa tieteenharjoittajissa todella on viisautta. Jos joku auttaa minut ylös pykäläsuosta, voin puolestani auttaa seuraavaa nuorempaa samaisesta suosta ylös. Tässä voisi myös olla osaratkaisu opiskelijoiden kokemaan uupumukseen: yhdessä tekeminen voisi helpottaa opiskelun taakkaa. Yhdessä olemme fiksumpia. Autetaan toisiamme rohkeasti ja reippaasti, siitä tulee itselleenkin hyvä mieli!

Puheenjohtajan palsta

Cevor Tikerpuu - Puheenjohtaja

JOTAIN UUTTA, JOTAIN VANHAA

Kesä meni (jälleen kerran) odotettua nopeammin. Tämän palstan kirjoittamishetkellä ulkona saa pitää jo takkia ja lempivuodenaikani – syksy (ja Lapin ruskaaika) – on paraikaa käynnissä. Rakas fuksihärdelli on myöskin jälleen kerran päättynyt ja jää odottamaan ensi elokuuta.

Elämä Rovaniemellä ja Artiklassa sen sijaan jatkuu kuumana kuten aina. Opinnot ovat käynnistyneet ja uudet sekä vanhat Artistit pääsevät juridiikan makuun. Osalla on edessä ensimmäiset oikeustieteelliset kurssinsa, osa kipuilee notaaritutkielmiensa kanssa ja osa viimeistelee gradujaan. Opintojen ohessa Artiklan rooli Artistiensa tukipilarina korostuu – rankat työt vaativat rankat huvit. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Artiklan hallituksen sekä kaikkien aktiivien tarkoituksena on järjestää aktiivisesti tapahtumia ja muita mahdollisuuksia, jotta oikeustieteen opinnot Lapissa olisivat mielekästä, kivaa ja antoisaa aikaa (myös) tenttikirjojen ja ryhmätöiden ulkopuolella. Olemme vuosien varrella suunnitelmallisesti kehittäneet tapahtumakalenterimme sekä vuosikellomme aktiiviseksi ja monipuoliseksi. *

Itse hyppäsin Artiklan toimintaan mukaan heti fuksihärdellin jälkeen, kun tartuin haalaritoimikunnan puheenjohtajan pestiin. Long story short: Artikla vei mukanaan ja on antanut minulle opiskelutaipaleeni aikana ystäviä, unohtamattomia kokemuksia ja ennen kaikkea – minulla on ollut pirun hauskaa! Tämän ohella koen oppineeni aivan älyttömän paljon – sekä niitä kuuluisia työelämätaitoja että ihan vain elämäntaitoja. Omassa mielessäni kaikki tiivistyy loppujen lopuksi yhteen virkeeseen: Elämässä kannattaa tarttua kaikkeen, mikä kiinnostaa ja innostaa.

Mikään organisaatio - varsinkaan opiskelijoista koostuva ainejärjestö - kuten Artikla, ei tule koskaan olemaan valmis. Kehitys kehittyy ja uudet näkökulmat ovat aina enemmän kuin tervetulleita, lähes pakollisia. Lisäksi toimivaksi todetut, jo olemassa olevat toimintatavat vaativat pysyäkseen ylläpitoa. Kannustan jokaista tätä tekstiä lukevaa Artistia pohtimaan, miltä haluat ensi vuotesi Artiklassa näyttävän. Mikäli koet kiinnostusta tai paloa päästä kokemaan tämä ikimuistoinen seikkailu – nyt on tilaisuutesi!

Edessä häämöttää nimittäin taas muutoksen tuulet, kun tulevien kuukausien aikana valitaan Artiklalle uudet aktiivit yhdistyksen syyskokouksessa ja valiokuntavaaleissa. Toisin sanoen, Haihallituksen ja täten oman puheenjohtajavuoteni kapulanvaihto ei ole enää kaukana. Kohti syksyn yhdistyksen kokouksia lähden kuitenkin luottavaisin mielin. Me Artistit olemme osanneet, osaamme nyt ja tulemme varmasti osaamaan hommamme myös tulevaisuudessa – työkalupakista kun löytyy valtava määrä motivaatiota, hyviä tyyppejä, tietoataitoa ja vuosikymmenten perintö.

*Jotta pysyt kärryillä kaikesta, mitä Artiklalla on sinulle tarjota, suosittelen seuraamaan nettisivuiltamme löytyvää tapahtumakalenteriamme ja keskeisiä tiedotuskanaviamme.

Elämässä kannattaa tarttua kaikkeen, mikä kiinnostaa ja innostaa.

Jenna Tuominen Opintovastaava

TEHOKASTA OPISKELUA JAKSAMISEN EHDOILLA

Lukuvuosi on lähtenyt jo hyvin käyntiin. Syksy on hyvässä vauhdissa, mikä tarkoittaa monille sitä, että kalenteri täyttyy luennoista ja tenteistä ja arki kuluu opiskellen. Toisinaan nenä on niin kiinni tenttikirjassa ja ajatukset lähestyvissä dediksissä, että ihan unohtaa levähtää ja loppuvuodesta havahtuu siihen, että tuliko syksyllä tehtyä mitään muuta kuin opiskeltua. Ei ole poikkeuksellista, että oikkarit tekevät paljon töitä vuoden ympäri, ensin lukuvuoden aikana opinnoissa ja kesällä mahdollisesti töissä ja syksyn tullessa sama kuvio alkaa alusta. Pienet käynnistymisvaikeudet syksyn opinnoissa ovat siis täysin ymmärrettäviä. Opiskelu on toki opiskelijan työ, mutta sekään ei saa viedä kaikkia tunteja vuorokaudessa. Se on kuitenkin totta, että opiskelu voi toisinaan viedä ison osan päivästä, etenkin juuri silloin kun syksy on lähtenyt kunnolla käyntiin. On sallittua tuntea väsymystä ja stressiä opinnoista. Tällöin täytyy kuitenkin miettiä, että mitä voisi tehdä sen eteen, että opiskelu ei tuntuisi niin kuormittavalta.

Muutamia vinkkejä kiireiseen opiskeluarkeen

Opiskelutyylejä on yhtä monta kuin opiskelijoitakin, mutta opiskelussa kannattaa tähdätä siihen, että se tapahtuu fiksusti. Tarkoittaen siis sitä, että opiskelun kannattaa olla tehokasta ja kun aloittelee päivän opiskeluita, on hyvä tietää, mitä alkaa tekemään. Muutoin suunnitteluun, miettimiseen ja opiskelua muistuttavaan toimintaan saa uppoamaan aika paljon aikaa. Kannattaa siten olla hyvä opiskelusuunnitelma ja käytössä ne itselle toimivimmat opiskelutekniikat.

Aina itselle tehokkain opiskelutyyli ei löydy heti, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö sitä ennen pitkää löytyisi. Jos oma opiskelutyyli tuntuu takkuavan, kannattaa miettiä, että mikä voisi olla pielessä ja miten omasta opiskelusta saisi tehokkaampaa. Toimisiko kirjastossa opiskelu kodin sijaan paremmin, kannattaako aikatauluttaa opinnot eri

tavalla, voisinko kokeilla jotain uutta opiskelutekniikkaa. Lista on tämän suhteen loputon, joten suosittelen ottamaan hieman etäisyyttä ja tarkastelemaan sitä, miltä oma opiskelurutiini näyttää ja voisiko sitä kehittämällä saada opiskelusta tehokkaampaa.

En yleensä kannata hirveän tarkkoja minuuttiaikatauluja, missä ei ole yhtään joustovaraa, mutta edelliseen pointtiin lisäten, aikataulutuksella on iso merkitys siinä, että kuinka tehokasta opiskelu on. Laajan tenttialueen lukeminen kannattaa siis aloittaa ajoissa, vaikka pienemmällä sivumäärällä alkuun, jos kurssiin kuuluvat luennot vievät aluksi aikaa. Ylipäätään tenttiin lukeminen kannattaa aikatauluttaa ja suunnitella siten, ettei tuhannen sivun tenttialueen lukeminen kasaannu viimeiselle viikolle ennen tenttiä. Kun hieman suunnittelee, että miten opiskelee esimerkiksi tenttiin, on opiskelupäivän aloittaminen helpompaa, kun tietää, mistä lähteä liikkeelle. Tällöin myös opiskelu on tehokkaampaa, kun pääsee heti käsiksi itse asiaan.

Priorisointi ovat myös todella tärkeitä. Kannattaa laittaa tehtävät hommat tärkeysjärjestykseen ja jättää ne hommat myöhemmälle, jotka eivät ole niin kiireellisiä. Kaikkea ei tarvitse siis tehdä yhtä aikaa ja heti valmiiksi, vaan keskittää energia siihen, mikä täytyy saada nopeiten valmiiksi. Jokaisella on myös ne itselle tehokkaimmat tunnit vuorokaudessa, jolle kannattaa keskittää sen tärkeimmän kouluhomman tekeminen. Toisinaan kun keskittyy johonkin yhteen asiaan, tekemättömät hommat alkavat kummittelemaan takaraivossa. Itse kirjoitan ne ylös to do -listalle, jolloin hoidettavat asiat eivät siis unohdu, mutta eivät myöskään vie ajatusta muualle, kun yrittää keskittyä opiskeluun.

Ajatukset opiskelusta kannattaa jättää päivän päätteeksi työpöydälle. Eli asennoituminen siihen, että kun opiskelu

kyseiseltä päivältä loppuu, se myös loppuu. Tämän vuoksi vaikkapa kirjastossa tai kahvilassa opiskelu on hyvä idea, sillä sinne voi päivän päätteeksi jättää kaikki ajatukset opiskelusta ja loppupäivän voi keskittää ajatukset muuhun. Vapaa-aika opiskelun ulkopuolella on myös todella tärkeää, joten silloin ajatukset on hyvä pitää pois opiskelusta.

Opiskelukavereilta saa usein uusia näkemyksiä opiskeluun liittyen. Hyödynnä sekä kavereiden kanssa yhdessä opiskelu sekä se, että opiskelukavereilta saadut opiskeluvinkit saattavat olla sellaisia, joita ei itse ole edes ajatellut. Kuten sanottu, opiskelutyylejä on yhtä paljon kuin opiskelijoitakin, eli kannattaa rohkeasti kysellä, millaisia hyviä vinkkejä opiskelukavereilla olisi. Joskus kiirettä on kuitenkin liikaa ja siksi on tärkeää huomata, että milloin on liikaa asioita yhtä aikaa menossa. On voimavara ymmärtää, että milloin kyse ei ole enää syksyn kiireistä vaan siitä, että pitäisi vähän painaa jarrua opiskelutahdin kanssa.

Jokainen määrittää nämä voimavarat itse, koska opiskelua tehdään loppujen lopuksi itseä ja omaa tulevaisuutta varten. Toivon, että jokainen opiskelija sisäistäisi tämän ja miettisi opintojaan oman jaksamisen kannalta. Arki ei saa olla sitä, että eletään dediksestä ja tentistä toiseen. Opiskelijoiden jaksaminen on niin tärkeä aihe, että vaikka tähän opintopalstaan mahtui muutamia opiskeluvinkkejäkin, halusin muistuttaa rakkaita artisteja siitä, että on tärkeää löytää hyvä tasapaino vapaa-ajan ja opiskelun välillä.

Ihanaa syksyä kaikille,

Jenna Tuominen Opintovastaava

OIKEUSMUOTOILU –KÄYTTÄJÄKESKEISYYS OIKEUDEN MURROKSEN ETULINJASSA

Mia Ihamuotila

C&S Legal Tech -tiimin harjoittelija

Mitä jos juridinen palvelu tai asiakirja olisikin helppolukuinen, visualisoitu ja käytännöllinen? Jos kieli olisi ymmärrettävää – kaikille? Juri diikkaa olisi selkeytetty sekä havainnollistettu, ja muotoilun keskiössä olisi loppukäyttäjä?

Juridiikan ja teknologian monimuotoistuessa kiinnostus oikeusmuotoiluun, on kasvanut. Oikeusmuotoilu on pu huttanut asiantuntijoita kansainvälisesti jo pidempään, mutta nyt käyttäjäkeskeisyys on noussut yleisön tietoi suuteen uudella tavalla myös Suomessa – niinkin paljon, että sitä osataan jo vaatia. Juridiikalta toivotaan ymmär rettävyyttä, läpinäkyvyyttä ja loppukäyttäjän näkökul man huomioimista. Oikeusmuotoilun ansiosta pystymme onneksi nyt vastaamaan näihin vaatimuksiin.

Mitä oikeusmuotoilu sitten on?

Oikeusmuotoilu saattaa ensikuulemalta tuoda mieleen vain sen, että alkuperäiseen, kapulakieltä sisältävään asiakirjaan lisäillään nättejä kuvia ja kuvakkeita. Oikeusmuotoilu on kuitenkin paljon muutakin, vaikka visuaali suuden hyödyntäminen onkin kieltämättä merkittävässä osassa. Siinä ei siis vain ripustella koristeita kuuseen, vaan kyseessä on moniammatillisen tiimin yhteinen tai val aina ensimmäisestä asiakaskohtaamisesta toimeksi annon loppuun asti.

Lähtökohtana oikeusmuotoiluprojektille on tunnistaa, kenelle ja mihin tarkoitukseen palvelua tai asiakirjaa muotoillaan. Oikeusmuotoilusta hyötyvät niin yksityisen kuin julkisen sektorin organisaatiot. Loppukäyttäjä voi

löytyä organisaation sisältä tai olla asiakkaamme asiakas ja muotoilu voi olla informaatio-, tuote-, palvelu-, organi saatio- tai järjestelmämuotoilua. Esimerkiksi tietosuoja seloste, salassapitosopimus tai vaikka juridista prosessia käsittelevä sivusto voidaan muotoilla. Kohde ja loppu tuotteen toteuttamistapa voivat siis vaihdella, sillä jokai nen projekti on ainutlaatuinen.

Yksi oikeusmuotoilun tarkoituksista on sujuvoittaa asian tuntijoiden ja asiakkaiden välistä yhteistyötä, joten me kaikki hyödymme siitä: mitä parempi ymmärrys osapuol ten välillä vallitsee, sitä mielekkäämmäksi molemmat asiakassuhteen kokevat ja sitä parempi on lopputulos.

Mitkä asiat löytyvät oikeusmuotoilu projektin keskiöstä?

Kaikille projekteille yhteistä on metodi, joka rakentuu ite ratiivisesta, interaktiivisesta ja luovasta työskentelytavas ta sekä ongelmanratkaisusta. Oikeusmuotoiluprojekti on parhaimmillaan hauska matka, joka alkaa loppukäyttäjän kipukohtien tunnistamisesta eli empatisoinnista. Empa tia on yksi vahvimmista työkaluista paremman juridisen tuotteen saavuttamisessa – ihmisiähän me kaikki vain olemme! Ymmärtämällä, mikä turhauttaa ja aiheuttaa mutkia matkaan, ja asettuessamme loppukäyttäjän saap paisiin saamme arvokkaita näkökulmia.

Iteratiivisessa työskentelymallissa on kyse monivaihei sesta eri versioiden työstämisestä, joista jokainen vie lä hemmäs lopputuotetta, jota ei olisi syntynyt ilman sitä edeltäviä prototyyppejä. Kunnon ”trial and error” -mei

ninkiä siis! Lopputuotteen toimittaminen asiakkaalle ei myöskään tarkoita toimeksiannon loppumista, vaan oikeusmuotoiluprojektin sinetöi hyvän henkinen palaute keskustelu. Se on tärkeä hetki, joka tukee kaikkien osa puolten oppimista ja kehitystä.

Oikeusmuotoilussa ei ole kyse ainoastaan substanssis ta vaan myös uudenlaisen yhteistyön ja innovatiivisen kulttuurin luomisesta. Oikeusmuotoilulle ominaisessa moniammatillisessa tiimissä päästään hyödyntämään kaikkien osaamista ja näkökulmia sekä jatkuvasti kehit tyviä työkaluja. Onnistuneeseen projektiin on siis voinut parhaimmillaan osallistua graafikoita, juristeja, koodaa jia, kieliasiantuntijoita, oikeusteknologiaosaajia sekä asi akkaan oman alan ammattilaisia, esimerkiksi ekonomeja.

Miten asiakkaat voivat hyötyä oikeusmuotoiluprojekteista?

Oikeusmuotoilun tavoitteena on luoda juridisia palve luja ja tuotteita, jotka jokainen voi ymmärtää. Se ei kui tenkaan ole vastaus kaikkeen, eikä sitä kannata väkisin pakottaa osaksi jokaista prosessia. Esimerkiksi juristien keskinäinen yhteistyö onnistuu välillä parhaiten juuri täl le ammattikunnalle ominaisilla lähestymistavoilla ja kä sitteillä.

Mutta miten käy heidän, joilla ei ole juridista taustaa? Heidän, jotka tarvitsevat juridista neuvonantoamme ja joiden tulisi ymmärtää mihin sitoutuvat – eli juuri lop pukäyttäjien? Juridiikkaan perehtymättömät kokevat ju ridiikan usein koodikieleksi, jota muut kuin juristit eivät ymmärrä (ja on se välillä haastavaa heillekin). Eikä kyse välttämättä ole ainoastaan ymmärrettävyydestä. Moni ei tietotaidon puutteen lisäksi edes jaksa paneutua edessän sä oleviin vaikeaselkoisiin sopimuksiin, prosesseihin ja epäinhimillisen pitkiin ehtoihin. Oikeudellisen järjestel män toimivuuden näkökulmastahan tämä ei ole tarkoi tuksenmukaista, eihän?

Hyvin toteutettuna oikeusmuotoilu säästää aikaa, pa rantaa asiakaskokemusta ja vähentää virheiden määrää niin asiakirjoissa kuin niiden tulkinnassakin. Tämä puo lestaan voi säästää osapuolet riidoilta, jolloin rahaakin säästyy! Puhumattakaan siitä, että muotoiltua asiakirjaa on huomattavasti miellyttävämpi lukea, kun lukijaa ei kuormiteta informaatiotulvalla. Visuaalisuutta voidaan hyödyntää monin keinoin itse kielellisen muotoilun rin nalla. Käyttäjäkeskeisyys otetaan huomioon panostamal la tiiviyteen, helppolukuisuuteen ja havainnollistamiseen. Informaatiota tasapainotetaan ja asiakirjaan pyritään luomaan hierarkiaa.

Oikeusmuotoilun avulla tuemme juristien oikeuden har joittamista, käännämme monimutkaisen juridiikan loppukäyttäjälle käytännölliseksi ja mahdollistamme asiak kaille luovia ja tehokkaita ratkaisuja. Laajempi tavoite on parantaa jokaisen ymmärrystä heitä koskettavista sään nöistä ja järjestelmistä, jotta niin yritykset kuin heidän asiakkaansakin voisivat navigoida oikeudellisessa järjes telmässä strategisesti ja viisaasti.

Miksi oikeusmuotoilun tulisi löytyä jokaisen juristin työkalupakista?

Oikeusmuotoilu on monien ajattelutapojen ja metodien kokonaisuus. Juristin työkalupakissa se voi siten toimia tuottavana prosessina, joka johtaa jonkin uuden palvelun lanseeraamiseen, tai tutkimusmetodina datan ja näke myksen tuottamiselle tietystä aiheesta. Design-ajattelun ottaminen osaksi juridiikkaa tekee alastamme moniulot teisemman ja inhimillisemmän. Se mahdollistaa kun nianhimoisemman ja luovemman tavan havainnollistaa sekä ratkaista juridiikan tuottaman hämmennyksen, tur hautumisen ja kitkan.

Me Castrén & Snellmanilla toteutamme oikeusmuotoi lua projekteissa, asiakkaille suunnatuissa koulutuksissa sekä koko henkilöstölle pidettävissä työpajoissa. Olemme muodostaneet moniammatillisen tiimin, jossa jokainen tuo oman näkemyksensä osaksi ketteriä projekteja. Olem me muotoilleet muun muassa sisäisiä juridisia malliasia kirjoja, asiakkaiden sopimuksia, tietoturvaohjeistuksen ja oikeusteknologisen käyttöliittymän, Signen.

Signe on sopimustyökalu, joka tarjoaa automatisoitu jen asiakirjojen lisäksi myös muotoilua. Signen ansiosta voimme tarjota automatisoituja sopimuksia, jotka ovat yhdenmukaisia ja muotoiltuja. Teknologiaa ja oikeus muotoilua ei siis tulekaan pitää erillisinä kokonaisuuksi na vaan toisiaan täydentävinä.

Oikeusmuotoilu tarjoaa uskomattoman potentiaalin viedä juridiikka uudelle tasolle. Muotoiltavaa riittää aina tie tosuojaselosteista, käyttöehdoista ja salassapitosopimuk sista erilaisiin juridisiin käyttöliittymiin ja järjestelmiin. Käyttökohteita oikeusmuotoilulle on lukuisia, joten se on meille juristeille mahdollisuuksien maailma! Maailma, joka vie meitä kohti ymmärrettävämpää juridiikkaa –käyttäjäkeskeisyyttä edistäen.

NOSTOJA HÄRDELLISTÄ

Artiklan fuksihärdelli on nyt taputeltu, joten on aika muistella lämmöllä menneitä. Ohessa fukseilta ja vanhoilta nostoja viikon tapahtumista

Varaslähtöbileet

Varaslähtöbileillä polkaistiin käyntiin oikkareiden syyslukukausi. Aurinkoisena lauantaina fuksiryhmät kokoontuivat ensimmäistä kertaa ympäri Rovaniemeä. Matka jatkui tuutoreiden johdolla Wiljamiin ja artisteille rakkaaseen Toippariin. Kohteissa fuksit kokivat ensimmäiset askeleensa tulevina artisteina flip cupin ja beer pongin siivittäminä. Illan lopullinen reitti kulki kuitenkin Kansan kautta Mooniin, ja tämä kaava ehtikin tulla jokaiselle fuksihärdellin edetessä tutuksi. Mooniin päästiin jonon ohi kaikille alkuillasta jaetulla lipukkeilla.

Artistimaljat

Pari päivää varaslähtöbileiden jälkeen oli luvassa toinen fuksihärdellin ohjelmaan kirjattu tapahtuma. Fuksit ja tuutorit kerääntyivät porukalla Kirkkolammenpuistoon, jossa luvassa oli leikkimielistä kisailua. Tästä matka jatkui ryhmittäin tutustuen rakkaaseen Rovaniemeen. Vinkkejä vanhemmat opiskelijat jakoivat niin kokemisen arvoisista ruokapaikoista kuin opiskelijaystävällisistä kuppiloista. Maljoja oikkarit pääsivät vetämään illan päätteeksi Rollon opiskelijoiden suosimassa Kansassa. Ilta lopeteltiin tällä kertaa Roy Clubilla, eli tutummin Roipparissa.

Aila Erhiö

Pohjolan pidot

Pohjolan pidoilla vanhemmat opiskelijat pääsevät opettamaan fukseja akateemisen pöytäjuhlan eli sitsien saloihin. Sitsit ovat tapahtuma, jossa yhdistyvät hauskanpito, yhteislaulut sekä pitkät perinteet. Tänä vuonna Pohjolan pidoista nautittiin niin Wiljamissa kuin Artiklan rakkaalla Toipparillakin. Laulu raikasi ja pöytäpuheet naurattivat illan vaihtuessa yöksi. Perinteet ja parhaimmat lisäsäkeistöt siirrettiin onnistuneesti tapahtuman aikana jälleen yhdelle artistisukupolvelle.

Livet är härligt!

Ella Heikkilä

Grillibileet

Joukko onnekkaita lipun saaneita fukseja pääsivät syyskuun ensimmäisenä lauantaina bussimatkalle salaiseen kohteeseen. Grillibileet olivat ainutlaatuinen tapahtuma, sillä juhlimassa oli fuksien lisäksi vain Artiklan hallitus. Kohteessa odotti lappilaiseen tunnelmaan sopiva mökki järven rannalla. Illan ohjelmaan kuului tehtävärastien suorittamista, saunomista ja yleistä seurustelua. Fuksit ja vanhat pääsivät myös mittelemän flip cupin merkeissä. Grillaaminen jäi bileissä vähemmälle, mutta tätä tasapainottamassa oli äänekäs Khumbalaaba-yhteislaulusessio niin menokuin paluumatkalla. Ilta saatiin purkkiin perinteikkäästi Half Moonin tanssilattialla.

Aila Erhiö

Artiklapäivä

Olemme kerääntyneet isoon puistoon, sekä vanhoja että fukseja, ja aurinko paistaa vielä vähän. Meidät kaikki laitetaan riviin ja jaetaan noin kymmenen hengen ryhmiin. "Apua enhän mä tunne näistä mun ryhmän ihmisistä yhtäkään". Vähän jännittää, joten avaampas tästä tämän yhden siiderin.

Artikla-päivänä kiersimme ryhmissä, jotka koostuivat lähinnä fukseista (unohtamatta muutamia vanhoja), erilaisia rasteja, joilla on jokaisella oma teemansa. Rastien teemat vaihtelivat ainejärjestömme eri kerhojen teemojen mukaisista rasteista vuoden suurimpien tapahtumien teemaisiin rasteihin. Käytännössä kyseessä oli kilpailu, mutta itse tulin lähinnä pitämään hauskaa. Ja hauskaahan siellä oli. Rastien tehtävät ja pelit poistivat sen jännityksen, kun ei tunne omasta ryhmästä ketään. Sitten yhtäkkiä huomaa olevansa hetken osa jotain ryhmää ja vain nauttivansa jokaisesta hetkestä yhdessä näiden toisten kanssa. Nautin oikeastaan jokaisesta rastista, koska jokainen niistä oli erilainen, mutta ehkä mieleenpainuvin omalla kohdallani oli mahdollisesti fuksikapteenien pitämä kapteeni käskee-rasti. Siinä muutaman minuutin aikana tuli tehtyä, jos jonkinlaista temppua sekä liikettä ja päällimmäinen tunne sen jälkeen oli sykkeenkohottama sunnaton hauskanpidon tunne,.

Ava Huhtinen

Aloitimme baarikierrokselle valmistautumisen jo päiviä ennen shoppaillessamme porukalla jokaiselle trikooasun, jotka värjäsimme pesukoneessa punaisella väriaineella Ihemeperheelle sopiviksi. Pidimme yhdessä logojen teippailutuokion jossa totesimme lopputuloksen perusteella olevamme niin sanottu ”rataversio” Ihmeperheestä. Sitten ei muuta kun alushousut päälimmäisiksi ja kohti Jätkänpatsasta!

Tuotor-ryhmillä vaikutti olevan alusta asti loistava tunnelma, eikä viileä syysilma hidastanut meidänkään vauhtia vähäisistä vaatekerroksista huolimatta. Ihmeellisen perheemme jo valmiiksi hyvä ryhmähenki parani entisestään baarikierroksen aikana.

Ilta ja yö sujuivat vauhdikkaasti kerätessämme ahkerasti kuitteja, tunnollisesti jokaiselta etapilta!

Aamulla Instagramin yksityisviestit muistuttivat vauhdin huumassa tehdystä tilauksesta: rakkaille fuksikapuille Lapin energiaa sisältävä tervehdysvideo itse Miksurisiltä. Eikä lahjominen toki jäänyt tähän. Löytyi shottilautasta, viinipulloja, sangriakannuja, kukkakimppua…

Ilta sisälsi paikallisiin kuppiloihin tutustumisen lisäksi luovia visioita tehtäviä suorittaessamme. Kontaktoimme mm. ihmeperheenjäsenemme äidin työkaverin kummitytön kaverin kaveria, joka antoi erään poronhoitajan numeron, jonka avulla pääsimme puhumaan videopuhelua ihka oikean poron kanssa! Itse poroselfiestä tosin tuli hieman rakeinen… Tulihan sitä myös kuvattua TikTok- video Jätkänpatsaasta, sekä otettua lukuisia ryhmäkuvia esimerkiksi varusmiesten (fanien) kanssa…?

Kestävimmät perheenjäsenet selvisivät seuraavana päivänä luennoille, tosin itse kierroksesta palautumiseen meni varmasti aikaa päivästä pariin.

Tämä ihmeellinen perhe tulee varmasti pitämään yhteyttä vielä pitkään härdellin jälkeenkin! Olemme erittäin kiitollisia kaikista toinen toistaan hauskemmista tapahtumista, sekä muistoista, joita olemme päässeet kaikkien ihmeellisten artistien kanssa luomaan.

Liisa Lehtiö & muu Ihmeperhe

Baarikierroksen voittajat: Ihmeperhe

Fuksiaiset

Fuksihärdellin loppuvaiheilla tutorryhmien kehittynyt ryhmähenki pääsi kukoistamaan, kun ryhmät kilpailivat toisiaan vastaan pisteitä keräten erilaisilla rasteilla. Vuoden teemana oli pukeutua -ari-loppuiseen asuun ja oma ryhmä pukeutuikin baari-henkisesti. Edellisenä iltana askartelimme monta tuntia pahvista puettavia etikettejä sekä hinnastoja. Illan aktiviteetteihin kuului erilaisten rastien kiertäminen ympäri Rantavitikkaa ja varmasti monen muunkin mielestä mieleenpainuvin oli fuksikaste Kemijoen raikkaassa vedessä. Kyseisellä rastilla tarjottiin myös erittäin raikas perinnevirvoke, joka yllätti jokaisen. Rastien jälkeen ilta jatkuikin keskustan kuuluisassa yökerhossa, Half Moonissa.

Artistin aamu Koitti aamu, Artistin aamu. Koko raikastakin raikkaampi fuksi- sekä haalarikansa vaelsi Kirkkolammenpuistoon nauttimaan viimeisestä fuksihärdellin tapahtumasta. Aamun ideana oli palkita baarikierroksen voittaja sekä jakaa muita palkintoja. Artistin aamun kruunasi fuksiaisten finaali, jossa kaksi parasta fuksiaisista suoriutunutta ryhmää ottivat toisistaan mittaa. Finaali oli tiukka, pallot räjähtelivät ja tölkit kulkivat vauhdilla, mutta lopulta oma ryhmäni Baari Bartikla vei lopulta voiton, ja pääsimme nauttimaan kuohuviiniä.

Teemu Holttinen

Fuksin fiilikset FUKSIHÄRDELLISTÄ

Kesällä mietin, tapahtuispa elämässä jotain siistiä. Kun opintopolku näytti vihreetä valoa oikikselle, alkoi tapahtua ja ryminällä. Meille, tuleville Artisteille (joita ei vielä tiedetty olevamme) luotiin kesällä Facebookryhmä, samoin Whatsapp-ryhmä: ”Poro-oikis”. Olikin hassua, kun (toistaseks vielä) uudet ihmiset oli vain kuvia näytöllä. Jutusteltiin ryhmissä, mut tutustuminen alko kunnolla vasta kun päästiin Rolloon paikan päälle ja alko kolmen viikon mittanen fuksihärdelli.

Fuksihärdellissä oli jos jonkinmoista tapahtumaa, aina varaslähtöbileistä Pohjolan pitoihin (meijän ekoihin sitseihin) ja sitä kautta fuksiaisiin. Erityisen hauskaa oli teemat, esim. baarikierroksella pukeuduttiin Minioneiksi ja fuksiaisissa teemana oli joku -ari loppuinen, jollon meijän ryhmä oli sit limppareita.

Itelle ainakin tuli vähän yllätyksenä, miten paljon täällä biletettiin. Itse en ollut tottunut noin railakkaaseen menoon, enkä tuntenu oloani sit kovin kotoisaksi missään yökerhossa. Kieltämättä bilettäminen oli isossa osassa fuksihärdelliä. Toki jokainen on erilainen, ja ei ole mitään ”oikeaa” tapa viettää fuksihärdelliä ja yleisemminki opiskelijaelämää. Vaikka täällä oikiksessa osaltaan toki on sitä alkoholikulttuuria, on oikis ja Artikla myös paljon muuta. Esim. alkoholittomuus oli huomioitu fuksihärdellin tapahtumissa, eli sai halutessaan myös alkoholittoman vaihtoehdon.

Meitä alotti tänä vuonna yli 150, eli uskon myös siihen, että olemalla oma ittensä löytää myös sen oman kaveriporukan, joka tuntuu omalta ja turvalliselta. Eli ihan itestäsi riippuen, löytyy niitä, jotka tykkää esim. bilettämisestä. Lisäks löytyy varmasti myös vaeltajia, neulojia, jalkapallonpelaajia, you name it.

Tyypillistä oikislaista ei oo, vaan täällä on ihmisiä eri mielenkiinnonkohteilla, eri elämäntilanteista ja ikäluokista, mikä on rikkaus.

Itelle jäi fuksihärdellistä päällimäisenä mieleen se, että tuntui, et meijän kotouttamisee Rolloon, yliopistoon, ja ennenkaikkea toisiimme oli nähty paljon vaivaa. Tommosen kolmen viikon potpurin organisoiminen ei oo mikään pikkujuttu, ja me tultii ikään kuin ”valmiiseen pöytään”. Kun muuttaa omalta kotipaikkakunnalta pohjoiseen, ja kaikki on tuntematonta ja uutta, kaipasikin ohjattua ja organisoitua aloitusta. Tuntuikin, et täällä oli tosi lämmin vastaanotto. Lisäks se oli kiva tietää, ettei ollut yksin tässä uudessa tilanteessa, sillä suurin osa meistä oli just muuttanu tänne muualta.

Kaiken kaikkiaan uskon (ja toivon), et monelle jäi fuksihärdellistä tosi lämpimät muistot. Isona tekijänä oli just uudet ihanat tuttavuudet, sekä uudet opiskelijat että tuutorit, Artiklan hallitus tai fuksikapteenit. Alku oli kyl nimensäkin mukaisesti aikamoista härdelliä. Härdellin kokeneena tietää vähän paremmin mitä on tulossa ja luvassa. Tietää jo paremmin miten esim. sitsit toimii (joulupotpurissa ainakin meni hetki oppia). Tietyl taval fuksihärdelli oli kastajaiset yliopistomaailmaan, ja vaikka vielä on paljon uutta edessä, härdelliä varmasti muistelee lämmöllä.

Jonna Järvinen Fuksi

Opiskelijan

Kauppalehti Digitilaus on maksuton tilaus!

Kauppalehti digistä luet ajankohtaiset talousuutiset, tuottoisat sijoitusvinkit, tärkeimmät työelämän uutiset, tositarinat yrittäjyydestä ja paljon muuta.

Tee Artikla ry:n jäsenedun mukainen maksuton Kauppalehden digitilaus nyt. Tilauksesi on voimassa 31.5.2023 asti.

Tee tilaus osoitteesta: kl.fi/artikla22

Tarvitset tilauksen tekoa varten henkilökohtaisen etukoodisi, jonka saat jäsenyhdistykseltäsi.

SAKKE PALAA!

SAKKE eli Lakimiesliiton kahden vuoden välein järjestämä opiskelijatapahtuma, jonne osallistuvat kaikki Suomen oikkarijärjestöt, järjestettiin 23.-25.9.2022. Juna kohti tapahtumapaikkaa, Tamperetta, lähti Rovaniemen rautatieasemalta liikkeelle puoli kymmeneltä aamulla. Kyytiin kapusivat reippaat Artistit bolognanpunaisissa haalareissaan valmiina valloittamaan ensin ravintovaunun yläkerran (pahoittelut VR) ja sen jälkeen koko Tampereen.

Toiminnan täyteinen viikonloppu alkoi hotelliin kirjautumisella. SAKKE:laiset majoitettiin uudistettuun Sokos Hotel Ilvekseen paraatipaikalle Tampereen keskustan ytimeen. Tapahtuman virallinen osuus alkoi alkujuhlalla Museokeskus Vapriikissa, jonne tyylikkäästi pukeutuneet oikkarit siirtyivät hotellilta nauttimaan puheista sekä virvokkeista ja jakaantumaan ryhmiin tulevaa rastikierrosta varten.

Ryhmien jakauduttua oma ryhmäni noteerasi nopeasti, ettei kukaan meistä tunne Tamperetta kovinkaan hyvin. Päätimme kuitenkin ettei Manse-tiedon vähäisyys tule häiritsemään iltaamme. Kun eksyimme Tampereen yliopiston parkkipaikalle seinän ja valtatien väliin, ymmärsimme olleemme väärässä. Rastikierrokselle ryhmät pääsivät tutustumaan paikallisiin ainejärjestöihin sekä toisiinsa, sillä ryhmän jäsenet tulivat eri oikkarijärjestöistä. Rastikierrosta seurasivat jatkot hotellin yökerhossa, joissa tehtiin kaikkea, mitä jatkoilla aina tehdään.

Lauantaina reippaat raikkaan tuoksuiset opiskelijat nauttivat maukkaan aamiaisen hotellilla, jonka jälkeen oli aika tapahtuman asiapitoisen osuuden. SAKKE:en kuuluvat perinteisesti myös eri toimijoiden luennot. Tänä vuonna luentoja tulivat esittämään Fondia, Minjonit, Hannes Snellman sekä Merilampi. Oma suosikkini oli aamulla ensimmäisenä energiajuoman ja veden juonnin tehostama Fondian luento oikeusteknologiasta. Luento oli hyvin informatiivinen ja mielenkiintoinen eikä ollenkaan puuduttava, mikä oli ihme ottaen huomioon edellisen illan seikkailut.

Artistit matkalla SAKKEILEMAAN

Luentojen ja lounastauon jälkeen oli aika kaunistautua ja siirtyä arvokkaaseen iltajuhlaan Heidi’s Bier baariin. Tyylikkäiden oikkarien, maistuvan ruuan ja kauniin kahvikuppipinon välinen kontrasti baarin lasketteluhenkisen ja neon värien koristaman ilmeen kanssa oli huvittava, mutta juhla oli erittäin onnistunut. Myönnän syöneeni yhden jälkiruoka-annoksen sijaan kaksi, mutta lupaan ettei kukaan jäänyt ilman. Jatkoilla oikkarit juhlivat yön pikkutunneille asti. Tunnelma oli kohdillaan ja karaokepuolella laulu raikasi uusien tuttavuuksien muuttuessa ystäviksi. Tällaistako on olla elossa?

Eloon mahtuu myös toinen puoli, josta muistutti aamun herätys sekä 7 tunnin ja 45 minuutin pituinen junamatka Suomen halki takaisin Rovaniemen syleilyyn. Onneksi Justus ry oli viihdyttämässä poloisia artisteja Seinäjoelle asti. Sitsilaulujen seasta kantautui leikkimielistä sanailua, kun ainejärjestöt ottivat toisistaan mittaa muun muassa lukutaidon saralla. Seinäjoen jälkeen kaikkensa antaneet artistit nukkuivat kotiin asti. Kiitos Tampere ja kiitos SAKKE!

Ella Heikkilä

Kuvat: Sara Mekhane, Anni Paakkari ja Elsa Leino

Syyskuussa järjestetty SAKKE merkitsi itselleni ja monelle muulle oikkarille virallisesti korona vaipumista unholaan, kun ainejärjestöt kokoontuivat Tampereelle perjantai iltapäivänä. Jo hotellilla fiilis oli loistava. Oli ihanaa törmätä ystäviin (uusiin ja vanhoihin) eri tiedekunnista, vaihtaa kuulumisia ja fiilistellä tulevaa viikonloppua.

Polkaisimme tapahtuman käyntiin suuntaamalla hotelli Ilveksestä Museokeskus Vapriikkiin, jossa virvokkeiden ja infotilaisuuden ohella jakaannuimme ryhmiin rastikierrosta varten. Yllättäen omasta ryhmästäni löytyi esiintyjiä, valokuvaajia, näyttelijöitä, kilpailijoita ja ennen kaikkea heittäytyjiä, kun suunnistimme rastilta toiselle Tampereen pimenevässä illassa. Paljasjalkalaisen tamperelaisen johdattama matkan teko oli miellyttävää ja seura sitäkin parempaa. Oikkareiden yhteisöllisyys ei koskaan lakkaa yllättämästä ja se onkin SAKE:n kaltaisten tapahtumien parasta antia.

Jatkoista haluan vain antaa kiitokseni hotellin kärsivälliselle henkilökunnalle, joka monista tempuistamme huolimatta tervehtivät meitä iloisesti lauantain aamupalalle suunnatessamme. Aamupalan jälkeen pääsimme paneutumaan Fondian, Minjonin, Hannes Snellmanin ja Merilammen johdolla päivän luentoaiheisiin. Iltapäivä sujui joutuisasti mielenkiitoisen aiheiden ja energiajuomien avustuksella, kiitokseni luennoista lähtee erityisesti Fondian suuntaan, sillä saatoin oikeusteknologian luennolla jo harkita notaariaiheeni vaihtoa.

Luentojen päätteeksi ainakin allekirjoittanut suuntasi lyhyille päiväunille, mutta lepohetki jäi lyhyeksi illan pääohjelman kolkutellessa jo ovella. Ilveksen aulan valtasi cocktailmekkojen, kauluspaitojen ja puvuntakkien meri, kun lähdimme suuntaamaan katseemme Heidi’s Bierbaariin. Kontrasti osallistujien ja iltajuhlan lokaation välillä oli valtaisa, mutta sitäkin hauskempi. Pääsimme nauttimaan yhteishengestä, lauluista, hyvästä ruoasta ja juomasta sekä ennen kaikkea siitä fiiliksestä mitä SAKKE meille tarjosi. Karaokessa laulettu ”meistä tuli oikkareita” tiivisti tunnelman täydellisesti: riippumatta ainejärjestöstä tai vuosikurssista, oikeustieteilijät nauttivat yhteisöllisyydestä, jota on hankala löytää muualta. Askel jatkoilta hotellille oli kevyempi kuin aikoihin ja sama fiilis kantoi läpi koko pitkän kotimatkan. Kiitoksia kaikille, jotka mahdollistivat tämän viikonlopun toteutumisen, näemme taas kahden vuoden päästä!

Anni Paakkari

Syksyinen Tampere ja reippaat artistit

Verkkokirjahylly ja Suomen Laki -hakupalvelu tuovat tehoa opiskeluun

DIGIKIRJAT AINA SAATAVILLA, KÄTEVÄSTI HYÖDYNNETTÄVISSÄ

Minun ei tarvitse pohtia, onko kurssi- tai tenttikirjoja vapaana kirjastossa – saati kantaa niitä mukanani – kun kirjat ovat käytettävissäni Verkkokirjahyllyssä. Voin pitää useita teoksia auki eri selainikkunoissa: iso apu erityisesti tenttitilanteen aikapaineessa. Selkeät sisällysluettelot tekstin vieressä näyttävät missä liikun ja tukevat lukusuunnitelman tekoa.

HETKESSÄ OIKEAN TIEDON ÄÄRELLE

Verkkokirjahyllyn hakutoiminto tuo valtavasti hyötyjä: löydän minulle relevantin tiedon selailematta kirjoja kannesta kanteen ja hahmotan esimerkiksi esseetä tai seminaarityötä tehdessäni tietystä aihepiiristä löytyvän tiedon palvelun koko kirjavalikoimasta. Suomen Laki -hakupalvelusta löydän tehokkaan haun avulla soveltuvat säädökset, lainkohdat ja oikeuskäytännön. Verkkokirjahyllyn teokset ja Suomen Laki -hakupalvelu on kattavasti linkitetty keskenään: tekstissä mainitun säännöksen, oikeustapauksen tai kirjallisuuslähteen saa vilkaistua heti läpi.

MUUTOS- JA HISTORIATIETO ULOTTUVILLANI

Suomen Laki -hakupalvelussa hyödynnän säädöksen alusta löytyviä historiatie toja, joista voin tarkistaa mahdolliset säädösmuutokset lakikirjatenttejä varten. Myös palvelun Aikakone näyttää minulle säädöksen siinä muodossa, kuin se on ollut valitsemanani ajanhetkenä.

Palvelumme opintojesitukena:

SUOMEN LAKI -HAKUPALVELU: aina ajantasainen lainsäädäntö, ainutlaatuinen Aikakone, oikeuskäytäntö ja esityöt

VERKKOKIRJAHYLLY: kurssi- ja tenttikirjasi diginä

Palvelut ovat rajoituksetta käytettävissä yliopiston verkossa. Kysy lisää opiskelijakirjastostasi!

SUOMEN LAKI -kirjat ja kaikki muu Alma Talentin kirjallisuus -40 % osoitteessa shop.almatalent.fi koodillasi OIKART22.

Ajantasaiset etusi löydät almatalent.fi/oikkarille

OIKEUSTIETEEN OPISKELIJA GIA SIGNELL:

Oikea tieto oikeaan aikaan.

Vuosijuhlat saapuvat jälleen! OLETKO VALMIS?

Artiklan vuosijuhlaa vietetään tänä vuonna 29.11. Vuosijuhla on ainejärjestön vuoden arvokkain juhla, minkä tulee näkyä niin juhlavieraiden pukeutumisessa kuin käytöksessäkin. Etiketti on tarkoitettu ohjeeksi, jonka tunteminen auttaa ymmärtämään juhlaan liittyviä perinteitä ja saamaan siten taianomaisesta juhlasta kaiken irti. Yksityiskohtainen vuosijuhlaetiketti löytyy osoitteesta https://artikla.fi/ yhdistys/vuosijuhlaetiketti/

Pukeutuminen

Frakki tai tumma puku / Iltapuku tai täyspitkä juhlapuku Etiketin mukaisesti vapaana hulmuavat pitkät hiukset eivät kuulu vuosijuhlaan. Olkapäille ulottuvat ja sitä pidemmät hiukset kiinnitetään ylös.

Akateemiset kunniamerkit

Puvun vasen rintamus. Ansiomerkkien ja kv-mitalien kanssa ei käytetä taskuliinaa.

Ainejärjestönauha

Frakin kanssa nauha puetaan kulkemaan oikealta olkapäältä viistosti alas vasemmalle. Nauha puetaan liivin alle ja pukuun pukeuduttaessa se kulkee solmion päältä. Ilta- tai juhlapuvun kanssa ainejärjestönauha voidaan pukea joko ruusukkeeksi vasempaan rintaan tai kulkemaan ylhäältä vasemmalta alas oikealle. Iltapuvun kanssa ainejärjestönauha kulkee yleensä vartalon ympäri, ellei sitä solmi ruusukkeeksi. Nauhan ei tulisi koskaan koskettaa paljasta ihoa. Artiklan ainejärjestönauhaa voi ostaa Artiklan toimistolta. Mukaan saat tarvittaessa ohjeet nauhan solmimisesta ruusukkeeksi.

Vuosijuhlamarsalkat

Vuosijuhlamarsalkat toimivat tilaisuuden juontajina ja heidän antamia ohjeita tulee noudattaa. Marsalkat tunnistaa vuosijuhlamarsalkkanauhasta sekä marsalkoiden sauvasta.

Illallinen

Tarjoilun alettua on kohteliasta odottaa, että kaikki pöytäseurueen jäsenet ovat saaneet annoksensa ennen ruokailun aloittamista. Lämpimän pääruoan voi kuitenkin aloittaa, kun vierustoverit ovat saaneet annoksensa. Ensimmäiseksi käytetään uloimmaksi katettuja aterimia.

Ohjelma

Puheiden ja ohjelmanumeroiden aikana ei ole sopivaa keskustella, syödä tai juoda. Erityisen paheksuttavaa on nousta paikaltaan esitysten tai puheiden aikana. Omalle paikalle palaaminen on kohteliasta ajoittaa hyvän tavan mukaisesti esityksen tai puheenvuoron päättymiseen. Puheiden päätteeksi on tapana kohottaa malja.

Tauot ja konferenssit

Tauoille saa poistua vain pöytäohjelmiin merkittyjen taukojen aikana. Jos omalta paikalta poistumiseen tulee kuitenkin pakottava tarve muulloin, poistuminen on tehtävä huomiota herättämättä ja pöytäseurueelle pahoitellen eikä missään nimessä puheiden tai esitysten aikana.

Tanssit

Iltajuhla päättyy paritansseihin, joten ennen vuosijuhlille lähtemistä onkin hyvä kerrata valssin ja tangon perusaskelkuviota, tosin vapaampikin tulkinta toimii kyllä.

ARTIKLAN JUHLIEN

Järjestyssäännöt

1) Älä nauti enempää kuin väkisin saat itseesi ahdettua.

2) Jokainen syö omalta lautaseltaan ja juo omasta lasistaan, jos muistaa.

3) Seurustelukumppanit ja laulukirjat on palautettava viimeistään seuraavana arkipäivänä.

4) Ovet, joissa on korkeat kynnykset, ovat ikkunoita.

5) Jos huone alkaa pyöriä, valita Artiklan puheenjohtajalle.

(Digesta 3/1991)

Keskity kangerteleviin ja epäselviin tyyppeihin.

Vältä ruuhkaa pöydän alla.

Ne, jotka eivät käytä spiritusta, antavat osuutensa juhlatoimikunnalle.

Kaikki keskustelu, joka sivuaa opiskelua, on ehdottomasti kielletty.

10) Ole iloinen ja vältä käsikähmää.

Esittelyssä: VUOSIJUHLAVASTAAVA SARA MEKHANE

Heippa! Olen Sara Mekhane, 23-vuotias kolmannen vuosikurssin opiskelija. Toimin Artiklan vuosijuhlavastaavana.

Olen luonteeltani vähän semmoinen höpsö hassuttelija. Olen myös aikamoinen tekijätyyppi ja haalin itselleni kasapäin erilaisia projekteja. Nautin siitä, kun saan mennä ja tehdä, mutta toisaalta välillä on mukavaa ihan vaan ottaa rauhassa, esimerkiksi hyvän sarjan katsomisen parissa. Mulla on myös kiva ja pörröinen koira, joka ulkoiluttaa mua ahkerasti.

Vuosijuhlavastaavana vastuulleni kuuluu Artiklan 43. vuosijuhlan järjestäminen, sillistä toki unohtamatta. Mut valittiin pestiini 1.8., joten ihan hirveän pitkään en ole tässä roolissa vielä vaikuttanut. Olin kuitenkin koko alkuvuoden vapaa-ajan valiokunnan kautta vujuapurina ja keväästä eteenpäin vuosijuhlaviskaalina, että ihan kylmiltäni en näihin saappaisiin hypännyt.

Rovaniemi vs Vantaa?

Olen ylpeä vantaalainen. Toisaalta Rovaniemestä on parissa vuodessa tullut mulle todella tärkeä paikka. Rovaniemellä on uskomattoman kaunista ja ihanan rauhallista. Ihmiset myös moikkailevat täällä ihan

tuntemattomiakin. Silti tähän kysymykseen on vastattava Vantaa. Kaikessa loistossaan Suomen pääkaupunkinakin tunnettu Vantaa on yksinkertaisesti ylivoimainen.

Jos olisit oikeudenala, mikä oikeudenala olisit?

Olisin rikosoikeus. En toki siksi, että olisin jotenkin kova rötöstelijä, vaan siksi, koska rikosoikeus on niin ihan täsmällistä. Olen vähän sellainen sääntösara, enkä (yleensä) suostu rikkomaan sääntöjä edes punaisia päin kävelemällä.

Lempitapahtuma Artiklassa?

Täysin puolueettomasti vastaan, että vujut tottakai! Upea SantaPark, upeasti pukeutuneita ihmisiä ja mahtavan maittavaa ruokaa ja juomaa... Sitä kutkuttavan lämmintä ja iloista vujutunnelmaa on vaikea kuvailla, se täytyy itse kokea!

Lempipaikka Rovaniemellä?

Rantavitikalla on sellainen pieni rauhallinen kohta joen varrella. Siinä on pieni kaistale rantaa ja muutama iso kivi, joilla on ihana istuskella. Käyn siinä päivittäin koirani kanssa ihmettelemässä ja tuijottelemassa vastarannalle.

CASSUN JA ARTIKLAN SYYSVAELLUS

Cassun ja Artiklan legendaarinen syysvaellus kohdistui tänä vuonna Pallas-Yllästunturin kansallispuiston henkeäsalpaaviin maisemiin. 55 kilometrin pituinen taival kuljetti Artistin huipulta huipulle tarjoten samalla huikeita tunturimaisemia sekä ikimuistoisia kokemuksia

Torstai 15.9.

Reissuun lähtiessä sää ei enteillyt parasta mahdollista vaelluskeliä – pelkkää sadetta koko viikonlopuksi. Tästä huolimatta torstaiaamuna 29 vaeltajaa hyppäsi bussiin odottavin fiiliksin. Hetta-Pallasta hehkutetaan paljon ja se onkin Suomen vanhin vaellusreitti, joka lupaa viedä vaeltajat maamme kauniimpiin maisemiin. Tätä reittiä lähdimme selättämään hyvällä porukalla, jossa oli niin fukseja kuin kokeneitakin syysvaelluskävijöitä vanhemmilta vuosikursseilta.

Noin neljän tunnin bussimatka saatiin päätökseen ja saavuimme Hetan kirkonkylälle. Hetasta vaellus alkaa Ounasjärven ylityksellä paikallisyrittäjän venekyydillä. Hetasta ensimmäiselle yöpymispaikalle oli 15 kilometrin matka ja luvassa oli myös nousu Pyhäkeron huipulle, joka on Ounastuntureiden korkein huippu 711m meren pinnan yläpuolella. Ennen huiputusta vaelsimme mäntymetsän läpi Pyhäjärven päivätuvalle, jossa sijaitsi myös pieni kahvila, jonne pääsimmekin vähäksi aikaa pakoon sateista ja sumuista säätä.

Vatsat täynnä retkikeittimillä tehtyjä retkieväitä ja kahvilasta ostettuja lämpimiä mehuja sekä kahveja lähdimme tarpomaan Pyhäkeron huipulle. Hyvän sään vallitessa huipulta olisi ollut hulppeat maisemat Ounastunturin keroille, mutta huippua kohti kiivetessämme voimakas tuuli heitti vettä vaakasuorana päin naamaa. Sää oli kaiken lisäksi niin sumuinen, että maisemien näkeminen jäi vain haaveeksi. Nousu oli melko jyrkkää ja huonon näkyvyyden vuoksi monista tuntuikin, ettei nousu lopu koskaan. Pääsimme kuitenkin lopulta laskeutumaan Sioskurun tuvalle vaatteet litimärkinä kylmyydestä täristen. Sioskurun tuvalla sattui olemaan muitakin yöpyjiä ja tupa olikin niin täynnä, ettei juuri kenenkään vaatteet päässyt kuivumaan yön aikana. Ensikertalaiset, mutta myös kokeneemmatkin vaeltajat olivat hieman hiljaisissa tunnelmissa ja kuulimmekin eräältä kokeneelta vaeltajalta, ettei hän ole 10 vuoden aikana nähnyt näin huonoa vaellussäätä.

Perjantai 16.9.

Toisena vaelluspäivänä luvassa oli 13 kilometrin matka, joka tuntui kivalta ajatukselta edellispäivän jälkeen. Reitti oli huomattavasti helpompi verrattuna ensimmäiseen päivään, eikä jyrkkiä nousuja juurikaan ollut luvassa. Kuljimme todella hienoissa ja avarissa avotunturin maisemissa. Sääkin oli huomattavasti parempi, vettä satoi vain hieman ja maisemiakin pystyi ihastelemaan pitkälle.

Tällä reitillä ensimmäinen kunnon taukopaikka oli vasta 11 kilometrin päässä Sioskurusta Pahakurun autiotuvalla. Matka tänne meni kuitenkin yllättävän kevyesti ja koko porukkamme vaikutti helpottuneelta. Pahakurun autiotuvalta oli enää vain kahden kilometrin matka seuraavalle yöpymispaikallemme Hannukuruun, johon saavuimmekin hyvissä ajoin. Hannukurussa meitä odotti sauna, jonne kaikki pääsivät lämmittelemään ja rentoutumaan. Yöpymispaikka oli myös huomattavasti isompi kuin Sioskuru ja kaikki löysivät telttapaikat helposti. Hannukurussa oli lisäksi kota, jossa istuimme iltaa artistiporukalla nuotion äärellä.

Lauantai 17.9.

Kolmannen vaelluspäivän aamuna lähdimme virkeinä kohti viimeistä yöpymispaikkaa, joka sijaitsi noin 15 kilometrin päässä Nammalakurussa. Reitti tarjosi koko vaelluksen parhaat maisemat, mutta myös eniten nousua. Lauantain sää oli myös vaelluksen kirkkain ja kuivin. Reitti alkoi Suastunturin ylityksellä, jonka jälkeen laskeuduimme metsän siimekseen Suaskurun kodalle lounaalle. Seuraavana vuorossa oli Lumikeron huiputus, joka olikin todella palkitseva, sillä huipulta avautuivat henkeäsalpaavat maisemat Pallaksen keroille.

Matka jatkui poroaidan läpi kohti Montellinmajaa. Poroaidan lähellä yksi hartaimmista toiveista toteutui ja näimme vihdoin ja viimein poroja. Montellinmajalta vaelsimme tyytyväisinä enää vain yhden kilometrin verran Nammalakurulle. Nammalakurulta löytyi iso tupa, jonne monet meistä mahtuivat nukkumaan. Tuvassa oli myös erillinen kuivaushuone, joten viimeistä päivää ei tarvitsisi vaeltaa märillä vaatteilla. Vaikka päivän vaellus tuntuikin jaloissa, kaikki vaikuttivat olevan iloisia ja häkeltyneitä hienoista maisemista. Illalla istuimme jälleen artistiporukalla nuotiolla ja söimme makkaraa. Illan päätteeksi sade pakotti meidät nukkumaan lämpimiin makuupusseihin vielä viimeisen kerran.

Sunnuntai 18.9.

Sunnuntai aamuna lähdimme tyytyväisinä kohti päätepistettämme Pallaksen luontokeskusta, jonne oli matkaa enää 13 kilometriä. Etukäteen katsottuna vuorossa oli ehkä rankin nousuputki Hetta-Pallaksen välillä. Sääkin oli lähes yhtä sumuinen ja tuulinen kuin ensimmäisenä päivänä. Edellispäivien vankalla kokemuksella sekä viimeisen päivän energialla selvitimme sumuiset huiput ja pian horisontissa alkoi siintää määränpää. Pallakselle saavuimmekin odotettua aiemmin ja pääsimme lähtemään kohti Rovaniemeä. Tässä vaiheessa kaikki olivat valmiina palaamaan kotiin.

Jyrkistä nousuista ja sumuisesta säästä huolimatta vaellus oli mieletön kokemus. Hyvällä yhteishengellä ja toistemme tsemppaamisella jaksoimme raskaimmatkin hetket. Uskomattomat maisemat ja hyvä porukka teki tästä reissusta mahtavan. Suosittelenkin kaikille lähtemään haastamaan itseään sekä tutustumaan uusiin ja vanhoihin artisteihin syysvaellukselle.

Kiitän lämpimästi vaellusporukkaa hyvin onnistuneesta reissusta. Suuri kiitos kuuluu myös Asianajotoimisto Castren & Snellmanille, joka mahdollisti syysvaelluksen toteutumisen – näitä kokemuksia muistellaan vielä kiikkustuolissakin.

KUULTUA

"Mut jos sitä yhtään syvällisemmin miettii niin lautanen on vaa pieni lauta"

“Ei se pituus merkkaa vaa se LAATU” (vanhempi tieteenharjoittaja oikeustapaustehtävän muistiinpanoista)

Jäsenistön