CASSUN JA ARTIKLAN SYYSVAELLUS 2021

Cassun ja Artiklan perinteikäs syysvaellus suuntautui tänä vuonna Kevon luonnonpuistoon Utsjoelle. Kuudenkymmenenkolmen kilometrin pituinen vaellusreitti vei Artistit upean Lapin ruskan äärelle, tuntureilta kanjonin pohjalle ja takaisin.

Teksti ja kuvat: Annika Lindholm ja Martta Luoma, yhteiskuva ystävällisen kanssavaeltajan käsialaa

Torstai 16.9.2021

Torstaiaamuna Rovaniemellä bussiin astui iloinen joukko enemmän tai vähemmän aamu-unisia Artisteja ja vaellusreissu saattoi alkaa. Martta oli fuksina jo ehtinyt stressata, kuinka ei oikeastaan tunne porukasta ketään ja mietti, kuinka jaksaisi kantaa lainatelttaa ja että olisikohan yöllä kovin kylmä. Nämä huolet haihtuivat viimeistään perjantaihin mennessä, kun fuksit ja etukäteen tuntemattomat vanhemmat Artistit paljastuivatkin ihan tavallisiksi ihmisiksi ja hauskaksi reissuseuraksi. Annikalla vanhempana opiskelijana olikin jo aikaisempaa kokemusta Artiklan syysvaelluksista, joten hän osasi odottaa, kuinka rankka, mutta hauska vaellusreissu tulisi olemaan.

Ensimmäisen päivän etapin pituus oli 12 kilometriä Sulaojan pysäköintialueelta Ruktajávrin autiotuvalle. Reitti kulki pääosin kannaksella Luomusjärvien halki ja upea ruska oli värittänyt kaiken ympärillämme keltaisen, punaisen ja oranssin sävyihin. Tässä kohtaa rinkassa painoivat vielä kenellä pizzataikina ja kenellä kilo karkkia, mutta askel oli keveä ja saavuimme Ruktajávrille jo noin kolmen tunnin vaelluksen jälkeen. Teltat saimme nopeasti pystyyn ja vietimme iltaa nuotion äärellä. Ruktajávrilla oli muihin leiripaikkoihimme verrattuna paljon myös muita vaeltajia, ja meidän hyvä ja osin äänekäs iltanuotiomeininkimme herätti heissä ainakin toivottavasti lähinnä hilpeyttä.

Perjantai 17.9.2021

Torstain ja perjantain välinen yö taisi olla reissumme kylmin, pakkasen puolella käytiin ainakin parin asteen verran. Tässä kohtaa taktiikoita lämpimänä pysymiseen ei oltu vielä ehditty virittää ihan huippuunsa, joten kuuma kahvi nuotion äärellä oli ehdoton ilon aihe meistä monille. Oli mukava päästä liikkeelle, sillä ainakin kävellessä tulisi lämmin! Määränpää, Fiellun telttailualue, siinsi aika monen nousun, 18 kilometrin ja yhden vesistön ylityksen päässä. Mahdollisesti reissun vaikuttavimmat näköalat tarjosi pian lounastauon jälkeen Kevonseinä, jolta aukesivat hulppeat maisemat alas kanjoniin. Perillä telttailualueella Fiellun putouksen pauhinaan oli rauhoittavaa nukahtaa pitkän päivän jälkeen.

Lauantai 18.9.2021

Toisen yön jälkeen olimme kaikki pirteinä heti aikaisin aamusta, sillä olimme nukkuneet ensimmäiseen yöhön nähden paljon paremmin, kiitos armollisen sään ja telttailualueelta löytyneiden puisten teltta-alustojen. Hyvät yöunet olivat ehdottomasti tarpeen, sillä päivän ohjelmassa oli reilun 20 kilometrin pituinen reitti. Heti aamutuimaan pääsimme kipuamaan jyrkkiä portaita pitkin kohti avotunturia, jossa upeat maisemat avautuivat jälleen ympärillemme. Nousua oli alussa kokonaisuudessaan noin kolme kilometriä, jonka jälkeen kävelymaasto hieman tasaantui. Pääsimme päivän aikana myös kahdesti ylittämään vesistön vaijereiden avustuksella. Vaikka vesi oli hyvin kylmää, teki pieni kylmähoito hyvää väsyneille jaloille. Määränpäässä oli pitkän päivän jälkeen ihanaa viettää viimeistä iltaa nuotion äärellä muiden mahtavien Artistien kanssa.

Sunnuntai 19.9.2021

Olimme edellisenä päivänä hajaantuneet niin, että osa leiriytyi Tapiola Goathissa ja osa Njaggaljávrilla noin kilometrin päässä ennen Tapiola Goathia. Molemmat leiripaikat sijaitsevat Kevojoen varrella. Sunnuntaina oli ihanaa herätä rauhassa, sillä viimeisenä päivänä kilometrejä oli jäljellä enää noin 10. Tsemppasimme toinen toisiamme aina loppuun asti ja yleisesti ottaen todettakoon, että keskuudessamme oli koko reissun ajan todella hyvä yhteishenki. Suosittelemmekin lämpimästi Artiklan järjestämälle syysvaellukselle lähtemistä, mikäli siihen tulee mahdollisuus. Tärkeää on kuitenkin muistaa ottaa mukaan riittävästä eväitä ja hyvät varusteet. Näin reissusta tulee varmasti onnistunut!