Page 1

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET 1/2014

EUROOPAN NUORET TOIVOT S. 3 REHELLINEN PAIKALLISVAIKUTTAJA S. 6 KORJAA POPULISTIN VÄITTÄMÄT! S. 16 EN ANNAN VÄG ÄR MÖJLIG S. 20 AATTEELLINEN EUROINSINÖÖRI S. 22 LINJAKESKUSTELUN KASVOT S. 26 PUUTTUUKO NUORISOTOIMINTA KOTIKULMILTASI? S. 28


PÄÄKIRJOITUS

EUROOPPA TARVITSEE SOSIALIDEMOKRATIAA

S

uomen viidennet Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 25. toukokuuta 2014. Vaali paitsi vahvistaa myös yhdistää Eurooppaa antamalla mahdollisuuden jokaiselle EU:n kansalaiselle vaikuttaa valtioliiton päätöksentekoon. Viime eurovaalit olivat leimallisesti oikeiston juhlaa. Sitä se oli myös Suomessa. Kokoomus ja keskusta kiilasivat SDP:n edelle, pudottaen puolueen paikkaluvun kolmesta kahteen. Oikeistoliberaalit ja –konservatiivit menestyivät ympäri maanosaa ja kaappasivat vaalien jälkeen kaikki tärkeimmät pestit EU:n huipulta. Vaalimenestyksensä ansiosta oikeisto lunasti valtakirjan hallinnoida EU:n päätöksentekoa viiden vuoden ajan. Tärkeitä virkamiespaikkoja lipesi oikeistotaustaisille vaikuttajille, joista tuli unionin omia harmaita eminenssejä. Samalla komissaareiksi nostettiin kansallisissa vaaleissa menestyneiden oikeistopuolueiden vaikuttajia. Ei siis ole ihme, että unioni on leimautunut viime vuosina erityisesti oikeistolaiseksi projektiksi. Ja oikeistolaiselta EU on myös näyttänyt kuluneen viisivuotiskauden ajan. Unionin huipulta on lähetetty matkasaarnaajia kriisimaihin levittämään talouskuripolitiikan ilosanomaa. Oikeistolaisella talouspolitiikalla aiheutetut ongelmat on pyritty ratkaisemaan oikeistolaisella talouspolitiikalla. Lopputulokset ovat näkyneet lähinnä työttömyyden kasvuna ja hyvinvointipalveluiden alasajona. Oikeisto on saanut tulkita EU:n perusajatuksia liian pitkään. Oikeistolle pääomien ja työvoiman vapaa liikkuvuus tarkoittaa pääomien siirtymistä ulkomaille ja työvoiman liukumista kortistoon. Tämä ei ollut se ajatus, johon sosialidemokraatit yhdentymisprosessin alussa sitoutuivat. Kevään eurovaaleissa sosialidemokraateilla on mahdollisuus revanssiin. On tärkeää, että sosialidemokraatit ympäri Euroopan saavuttavat hyvän vaalituloksen, sillä parlamenttivaalien tulos vaikuttaa suuresti myös siihen,

EEMELI PELTONEN

päätoimittaja

miten EU:ta kehitetään seuraavan viisivuotiskauden ajan. Parlamentti käyttää merkittävää nimitys- ja päätösvaltaa ja sen asemaa ollaan kaiken aikaa kasvattamassa. Ei siis ole samantekevää, ketkä valtaa Brysselissä ja Strasbourgissa käyttävät. EU on ollut sosialidemokraattien projekti alusta lähtien. Aatteemme ydinajatus kansainvälisyydestä ja vapaudesta yhdistyy unionin perusajatuksessa. Maanosan valtiot ovat yhdessä vahvempia. Rauha on taattu, kun kansallisvaltiot sitoutuvat toisiinsa kaupan ja diplomatian avulla. Hyvällä vaalituloksella meillä on mahdollisuus vallata EU takaisin oikeistolta. Olemme saaneet ehkä tahtomattamme ponnistuksissamme vetoapua yllättävältä taholta – äärioikeistolta. Tuoreimmat gallupit osoittavat, että äärioikeisto syö juuri sen verran liberaalien ja konservatiivien kannatusta Euroopassa, että sosialidemokraatit nousevat pienelläkin torjuntavoitolla parlamentin suurimmaksi ryhmäksi. Pienimmästä häviäjästä tulee eurovaalien suurin voittaja. SDP:llä on Suomessa kaikki edellytykset hyvään vaalitulokseen kevään eurovaaleissa. Ehdokaslistamme on monipuolinen ja tasokas. Listaltamme löytyy ammattiosaamista toimittajan, kirjailijan, ministerin ja kansanedustajan tehtävistä. Hyvän listan lisäksi puolueella on sanoma, jonka lähes jokainen suomalainen jakaa. Vaaleja ei kuitenkaan tälläkään kertaa ratkaista ehdokaslistalla. Tärkein vastuu on edelleen meillä yksilöinä. Kampanjasta tulee ilmiö vasta, kun me kaikki ryhdymme toden teolla ahkeroimaan ehdokkaiden puolesta. Jokaisen sosialidemokraatin velvollisuus on nyt kääriä hihat ja ryhtyä talkoisiin EU:n takaisin valtaamiseksi.

JULKAISIJA

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA

PAINOPAIKKA

Sosialidemokraattiset Nuoret ry www.demarinuoret.fi

Olli Urpela / Pintaliitodesign

Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

KIRJOITTAJAT

Nelli Baran, Ellinor Eriksson, Sara Etola, Antti Lindtman, Arthur Lomarainen, Johannes Niemeläinen, Joona Räsänen, Elisa Selinummi, Mikko Suomalainen

PAPERI

PÄÄTOIMITTAJA

Eemeli Peltonen, eemeli.peltonen@hotmail.com TOIMITUSSIHTEERI

Elisa Selinummi elisa.selinummi@demarinuoret.fi

LIPPU 1/ 2014

kansi G-print 150g, sisäsivut G-print 90g 2/2014 ILMESTYY TOUKOKUUSSA

Ilmoitusvaraukset ja -hinnat Iida Vallin, iida.vallin@demarinuoret.fi

3


4

LIPPU 1 /2014

OTSIKOISSA

”RINNE EHDOLLE SDP:N PUHEENJOHTAJAKSI”

Demokraatti uutisoi 1. helmikuuta Antti Rinteen lähdöstä ehdolle SDP:n puheenjohtajaksi. Rinne haastaa istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen kevään puoluekokouksessa Seinäjoella. Rinteen kampanja sai kovan startin Ylen ykkösaamun haastattelusta, jossa ehdokas ilmoitti ehdokkuudestaan. ”KESKEISIÄ DEMARIVAIKUTTAJIA ASETETTU EHDOLLE”

Pirkanmaan päivä kertoi 17. tammikuuta pirkanmaalaisten työväenyhdistysten valinnoista eduskuntavaaliehdokkaiksi vuoden 2015 vaaleihin. Paikkaa Arkadianmäeltä on lehden mukaan lähdössä tavoittelemaan ainakin Jukka Gustafsson, Jussi-Pekka Ahonen, Sanna Marin, Ilmari Nurminen ja Hanna Tainio. ”MUUTOSVAALIT TULOSSA, JULISTAA MITRO REPO – SOSIALIDEMOKRATIAN VALLANKUMOUSAALTO”

SDP:n euroedustaja Mitro Repo ennusti kevään eurovaaleista sosialidemokraattien vallankumoukseksi. Repo oudoksui, ettei media ole uutisoinut juurikaan sosialidemokraattien noususta Euroopassa. Repo tavoittelee jatkokautta parlamentissa kevään vaaleissa.

”KÄNNYKKÄKURI TIUKKENEE EDUSKUNNAN ISTUNTOSALISSA”

Helsingin Sanomat kertoi 16. helmikuuta eduskunnan puhemiesneuvoston pyrkimyksistä rajoittaa kansanedustajien elektronisten laitteiden käyttöä yleisistunnossa. Puhemiesneuvostossa on herättänyt närää erityisesti kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistön liian näkyvillä ollut tablettietokone. ”KAUPPATORIN RANNASTA LÖYTYI RUUMIS”

Iltasanomat uutisoi 15. helmikuuta helsinkiläismiehen järkyttävästä löydöstä Helsingin Kolera-altaan edustalta. Ohikulkija havaitsi hukkuneen miehen ruumiin veden pinnasta. Poliisin mukaan tapaukseen ei liity rikosta. ”AMERIKKALAISEN JÄTTIYHTIÖN JOHTAJAN JUURET TEUVALLA”

Amerikkalaisen autojätin General Motorsin uuden toimitusjohtajan Mary Barran sukujuuret ulottuvat Suomen Teuvalle. Asiasta uutisoi Pohjalainen 16. helmikuuta. Barra aloittaa maailman suurimpiin autonvalmistajiin lukeutuvan yrityksen toimitusjohtajana tämän vuoden alusta. Teuvalaiset toivottivat Barran lämpimästi tervetulleeksi Suomeen. ”MIES OTTI PANKISTA LAINAA PÄÄSTÄKSEEN AVARUUTEEN”

”TAIVALLAHDEN KASARMEILLE LÖYTYI KÄYTTÖÄ”

Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki uutisoi 7. helmikuuta Helsingin Taivallahden kasarmien kohtalosta. Kasarmialueelle tullaan rakentamaan asuntoja, kauppa ja vanhainkoti. Käytöstä poistuneet kasarmit ovat vaikeaa kauppatavaraa valtion Senaatti-kiinteistöille tilojen huonon kunnon ja epäkäytännöllisyyden takia. ”ILO-SOPIMUS KIRVOITTAA MIELIPITEITÄ NORJASSA”

Iltalehti kertoi suomalaisen avaruusturistin innostuksesta päästä avaruuteen. Lehden tietojen mukaan mies otti 150 000 euron lainan pankista päästäkseen sir Richard Bransonin omistaman Virgin Galactic –aluksen lennolle. Avaruuslento on ollut suomalaismiehen unelma lapsesta asti. ”VANHANEN YLEN YKKÖSAAMUSSA: SÄÄSTÖJÄ TEHTÄVÄ TÄSSÄ JA NYT”

ILO-sopimus ja sen ratifiointi nostattaa tunteet pintaan norjalaisissa poliitikoissa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Lapin kansa 12. helmikuuta. Sopimuksella tähdätään alkuperäiskansojen aseman vahvistamiseen. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa olemassa oleva alkuperäiskansa.

Iltalehti uutisoi 15. helmikuuta Matti Vanhasen kannoista valtiontalouden tasapainottamiseen. Ex-ministeri ja keskustajohtaja vaati, että valtiontalouteen tehtäisiin säästöjä leikkauksin ja veronkorotuksin nyt, eikä tulevaisuudessa. Vanhanen toimii nykyisin perheyritysten liiton toimitusjohtajana.

”KAIKKONEN TÄHTÄÄ NYT EUROOPAN PARLAMENTTIIN”

”JULMA ARVIO KESKUSTAN VAALITYKISTÄ: EI KELPAA”

Keski-Uusimaa uutisoi kansanedustaja Antti Kaikkosen (kesk.) ilmoittautumisesta mukaan Euroopan parlamentin vaaleihin. Kaikkonen kertoo työskennelleensä Eduskunnassa paljon juuri EU-asioiden parissa.

Ruotsin vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt kritisoi Olli Rehnin ehdokkuutta kevään eurovaaleissa. Sjöstedt pitää Rehniä syyllisenä EU:n sosiaaliseen katastrofiin. Asiasta kertoi Demokraatti 12. helmikuuta.


LIPPU 1 /2014

5

PUHEENJOHTAJALTA

TAVOITTEENA SOSIAALISESTI JA TALOUDELLISESTI REILU EUROOPPA TEKSTI: Joonas Räsänen KUVA:: Olli Urpela

Viimeiset kymmenen vuotta Euroopan unionia on hallinnut oikeisto ja heidän politiikkansa näkyy nyt konkreettisesti arjessamme. Se on johtanut syvään taloudelliseen kriisiin ja sitä kautta yhä pahenevaan sosiaaliseen kriisiin. Työttömyys, varsinkin nuorten työttömyys, on kasvanut monissa jäsenmaissa sietämättömälle tasolle. Tämän tilalle tarvitsemme sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa Eurooppaa, jossa ihminen tulee ennen markkinoita.

D

emarinuorten tavoitteet Euroopan unionin kehittämiseksi rakentuvat kasvuun tähtäävän talouspolitiikan, työntekijöiden oikeuksien parantamisen, kansalaisten hyvinvoinnin lisäämisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan politiikan pohjalle. Euroopan unionissa on edistettävä talouspolitiikkaa, jonka ensisijaisena tavoitteena on kansalaisten hyvinvoinnin lisääminen. Politiikalla on myös tuettava elinkeinorakenteen muutosta, työllisyyttä sekä tuloerojen kaventamista. Leikkaavasta talouspolitiikasta on siirryttävä kohti elvyttävää talouspolitiikkaa. On järjetöntä, että Euroopan unionin jäsenmailta vaaditaan tällä hetkellä liian tiukkaa budjettikuria, mikä on johtanut kokonaiskysynnän heikkenemiseen ja eurokriisin syvenemiseen. Erityisesti kriisimaissa on päättömien leikkausten sijaan tehtävä rakenteellisia uudistuksia, joilla tavoitellaan kestävää julkista sektoria. Kasvuun on haettava keinoja myös koko unionissa luomalla jäsenmaiden rajat ylittävä investointistrategia. Unionin on järkeä rahoittaa ja toteuttaa investointihankkeita, joilla parannetaan koko alueen kilpailukykyä. Politiikan suunnanmuutoksen aikaan-

saamiseksi on myös muutettava eurooppalaisen keskuspankkimme tehtäväkenttää. Euroopan keskuspankin talous- ja rahapolitiikan tavoitteeksi hintavakauden rinnalle on nostettava työllisyys ja kestävä talouskasvu. Samalla on mahdollistettava elvyttävä talouspolitiikka ja annettava EKP:lle valtuudet luotottaa jäsenvaltioita suoraan kiinteällä korolla. Näin siirrytään kohti parempaa talouspolitiikkaa, jolla pystytään reagoimaan kokonaiskysynnän muutoksiin ja estämään isot talouskriisit. Eurooppalaista sopimuskulttuuria on kehitettävä tulevalla parlamenttikaudella nostamalla työntekijöiden oikeuksien parantaminen entistä paremmin esille. Emme saa antaa ylikansallisten yhtiöiden asettaa jäsenmaita ja työntekijöitä tilanteeseen, jossa kilpaillaan alhaisilla veroilla ja palkoilla, huonolla irtisanomissuojalla ja kurjilla työolosuhteilla. Jäsenmaiden työoikeutta ja työehtosopimuksia on harmonisoitava niin, että työsuhteen tunnusmerkit, irtisanomisoikeus ja syrjimättömyys on kaikkialla määritelty samoin. Euroopan tasolla on neuvoteltava yhteiset työehtosopimuksen minimiehdot ja ammattiliitoille on annettava ryhmäkanneoikeus. Tulevaisuudessa EU:ssa on taattava puitteet, jotta jokaisella kansalaisella olisi koti, toimeentulo ja hyvinvointipalvelut käytettävissään. Euroopan parlamentin tulee ennen kaikkea varmistaa kansalaistensa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvaverkko. Talouskriisi ei saa olla syy sosiaalipalveluiden rappeutumiselle. Erityisesti eurooppalaisten nuorten syrjäytyminen on pysäytettävä. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi tulee asettaa euroopanlaajuinen nuorisotakuu, jonka perusteella jokaisen jäsenmaan tulee taata nuorelle työ-, koulutus-, harjoittelu- tai työpajapaikka. Demarinuoret näkee erittäin tärkeäksi Euroopan, jossa jokaisella on oikeus olla eurooppalainen. EU:n tehtävänä on taata jokaiselle ihmiselle yhdenvertaiset oikeudet hyvään ja turvalliseen elämään sekä yksilöllisyyteen - oikeus omaan identiteettiin. Niinpä EU:n on toimittava aktiivisesti vähemmistöjen yhdenvertaisten oikeuksien toteuttamiseksi. Monikulttuurinen ja moniarvoinen yhteiskunta edellyttää aktiivisia ja rakentavia toimenpiteitä yhteiskuntarauhan ja – vakauden säilyttämiseksi. Demokraattisia arvoja on edistettävä, muun muassa koulutuksessa ja päätöksenteossa. Rasismi ja äärioikeiston liikehdintä on tuomittava jyrkästi ja ne on pyrittävä ehkäisemään pitkäjänteisin toimin edistyksellisellä sivistys- ja koulutuspolitiikalla. LIPPU


6

LIPPU 1 /2014


LIPPU 1 /2014

EUROOPAN NUORET TOIVOT TEKSTI: Eemeli Peltonen KUVA:: Olli Urpela

He ovat nuoria, energisiä ja sosialidemokraatteja. Nasima Razmyar ja Eero Vainio ovat Demarinuorten ehdokkaat SDP:n listalta kevään eurovaaleissa. Sekä Razmyar että Vainio tuulettaisivat EU:n oikeistolaisuudesta ja nostaisivat työn ja hyvinvoinnin jälleen etusijalle.

S

alon Astrum-keskuksessa vallitsi jännittynyt tunnelma marraskuisena iltapäivänä. SDP:n puoluevaltuustolle oli juuri esitelty hallituksen hetki sitten aikaansaamaa rakennepakettia. Paketti oli kuumentanut kenttäväen mielipiteitä ja keskustelu oli ollut tiukan asiallista. Ex-peruspalveluministeri, kansanedustaja Maria Guzenina-Richardsonin noustessa lavalle kaikki kuitenkin tiesivät, että seuraavassa ohjelmanumerossa olisi kyse aivan muusta kuin hallituspolitiikan koukeroista. Kokouksen oli aika valita puolueelle sen ensimmäiset 13 eurovaaliehdokasta. Guzenina-Richardson ryhtyi juontamaan ohjelmanumeroa ja kutsui lavalle yksitoista pian ehdokkaiksi vahvistettavaa sosialidemokraattia. Yllätyksettä heidät kaikki vahvistettiin ehdokkaiksi ja odottava tunnelma levisi puoluevaltuuston keskuuteen. Puolue oli juuri valinnut ensimmäiset eurovaaliehdokkaansa. Ehdokkaiden joukossa estradilla seisoivat myös Demarinuorten ehdokkaat Nasima Razmyar ja Eero Vainio. Molemmat nuoret ehdokkaat olivat yhtä hymyä. Myös Vainio, joka oli ehättänyt viimetipassa mukaan ehdokkaiden valintatilaisuuteen. Hikipisarat otsalla Vainio heitti vitsiä pienestä myöhästymisestään, eikä yleisö pannut pahakseen pientä huumoria. TÄHTITIETEELLINEN URAKKA

Eurovaalit ovat valtava urakka kenelle tahansa. Ehdokkaat taustastaan riippumatta laitetaan samalle viivalle vaalissa, jossa vaalipiirinä on koko Suomi. Heistä jokainen

joutuu epämukavuusalueelle kiertäessään ympäri Suomea. — Eurovaalit ovat kuin presidentinvaalit, mutta kilpailijoita on enemmän, Vainio puuskahtaa. Vainio ei kuitenkaan ole ensimmäistä kertaa lähdössä kiertämään Suomea. Nykyisessä luottamustehtävässään SDP:n varapuheenjohtajana hän on kiertänyt maata jo 70 000 km vuodessa. Kilometrit eivät ole hidastaneet miehen menoa. Myös Razmyar näkee eurovaalit isona urakkana. Hänkään ei kuitenkaan lähde tavoittelemaan paikkaa parlamentista aivan untuvikkona. Saavutetut vaalituloksen Helsingissä sekä kunta- että eduskuntavaaleissa kielivät kovasta turnauskestävyydestä. Tunnetaanhan Helsingin erityisen haasteellisena vaalipiirinä. — Suhteellisen tuoreena poliitikkona positiivisena haasteena on saada keskustella ihmisten kanssa ja viedä omaa poliittista sanomaansa eteenpäin, Razmyar pohtii. Razmyar ja Vainio ovat molemmat pitkän linjan nuorisovaikuttajia. Molemmat ovat olleet kiinnostuneita vaikuttamisesta jo kouluikäisestä lähtien. Vain vaikuttamisen väylät ovat olleet erilaisia. Razmyar on työskennellyt muun muassa Tanskassa Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n leivissä, kun taas Vainio on panostanut kuntapolitiikkaan. Tälläkin hetkellä Vainio johtaa kotikunnassaan Lahdessa sivistyslautakuntaa. TYÖTTÖMYYS UNIONIN SUURIN EPÄKOHTA

Sekä Razmyar että Vainio puhuvat voimakkaasti Euroopan oikeistolaistumista vastaan. He painottava unionin kehitystä ihmisten, ei vain yritysten ja pankkiirien, ehdoilla. — Euroopan unioni olemme me yli v miljoonaa EU-kansalaista. EU:n pitäisi olla ensisijaisesti ihmistä varten. EU:n tulee palvella myös tavallista ihmistä eikä vain markkinoita ja yrityksiä, Razmyar painottaa. Vainion mielestä oikeistolaisuus on jopa unionin kaikkein suurin ongelma. — EU:n suurin ongelma on ennen kaikkea EU- komission harjoittama oikeistolainen politiikka, jolla tähdätään kaiken yksityistämiseen. Nuoret ehdokkaat ovat syystäkin huolissaan unionin valtaapitävien oikeistolaisesta otteesta. Toteutetun politiikan seuraukset ovat näkyneet viimeisen viiden vuoden ajan ennen kaikkea työttömyyden voimakkaana kasvuna kaikissa unionin jäsenmaissa. Työttömyyden vastainen taistelu onkin teema, jonka

7


8

LIPPU 1 /2014

molemmat jakavat. Mutta valittamisen sijaan Razmyarilla ja Vainiolla on myös — EU:n on pystyttävä omilla toimillaan vastaamaan esittää korjausehdotuksia. tähän huoleen satsaamalla koulutukseen, infrastruktuuriin, — EU-tason demokratian vahvistamiseksi tulisi Eurootutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Koko pan parlamentin – EU:n ainoan suorilla “EUROOPAN UNIONI vaaleilla valittavan elimen - ohjausvaltaa EU:n uskottavuus kärsii, jos työtä ei oteta ykkösasiaksi kaikessa päätöksenteossa, komission suhteen vahvistaa. Demokratian OLEMME ME YLI Razmyar alleviivaa. kannalta olisi paikallaan, että komissaari500 MILJOONAA EU- en valinta heijastelisi nykyistä enemmän Razmyarin mukaan harmaa talous ja parlamentin poliittisia voimasuhteita, veronkierto kietoutuvat tiukasti työttöKANSALAISTA” myysongelman ympärille. EU:n on hänen Razmyar kiteyttää ajatuksensa demokratimielestään puututtava nykyistä paljon an kehittämisestä. voimakkaammin myös näihin epäoikeudenmukaisuuksiin. Vainio kertoo pohtineensa EU:n demokratisointia erityisesti ollessaan työharjoittelussa parlamentissa vuonna — Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyys hipoo 60 2010. Hän myöntää, että demokratian heikolle tolalle on prosenttia, ja uhkana on kokonaisen sukupolven hukkaaminen, ja samalla yhteiskuntarauha on uhattuna, Vainio myös syynsä. kommentoi. Hän pitää tärkeänä, että nuorisotakuu laajen— Meillä ei ole Euroopassa yhteistä kieltä, eikä siten netaan koskemaan jokaista jäsenmaata, ei vain Itävaltaa ja yleiseurooppalaista mediaa tai jaettua keskustelua. Suuri kulttuurinen moninaisuutemme on suuri rikkaus, mutta tarSuomea. koittaa sitä, että yhteisen Vainio vahvistaa vanhan sanonnan EU-keskustelun käymipaikkansapitävyyden: nen on hyvin hankalaa. työ on parasta sosiaaliturvaa. EU:n tulisi pitää NUORET UURNILLE VAIhuoli siitä, että jokainen KUTTAMAAN nuori saisi opiskelu- tai Euroopan parlamenharjoittelupaikan. Asiassa ei Vainion mukaan ole tin vaaleissa äänestysaktiivisuus on totutusti kysymys enempää tai vähempää kuin Euroopan ollut heikkoa. Erityisen nuorison toivosta, joka heikkoa se on ollut nuorten keskuudessa. on nyt vaarassa kadota. Mitä nuoret ehdokkaat haluaisivat sanoa heille, KANSAINVÄLINEN PARIjoita äänestäminen ei VALJAKKO kiinnosta? Razmyar painottaa Razmyaria ja Vainiota yhdistää poikkeukselunionin tasolla tehtävien päätösten merkitystä. linen karismaattisuus. Moni muistaa yhä — Monet Euroopan edelleen Vainion vuoden parlamentissa tehtävät päätökset vaikuttavat 2012 puoluekokouksessa pitämän puheen, joka nuortenkin elämään. Ei ole sama ketä parlaedelsi hänen valintaansa puolueen kolmanneksi menttiin äänestää. varapuheenjohtajaksi. — Nuorten aktivoitumisella on mahdollista Vainio siteerasi Tommy Tabermania ja valloitti saada suuriakin muutoksia aikaan, Vainio puoluekokousväen puohehkuttaa. lelleen. Tiedotusvälineet Hän pitää tärkeänä, että nuoret ymmärtäisivät, että ryhtyivät jopa puhumaan Eeron puolueesta – ei Heinäluoman, vaan Vainion. kaikki se hyvä, jota EU on mukanaan erityisesti nuorille Razmyarin poikkeuksellinen tausta ja ponnistelut kantuonut, ei ole itsestäänselvyys. — Ilman EU:ta hupellukset, sohvasurffaus, interreilaus ja salaisjärjestöaktiivina puhuttelevat. Hän muutti viisivuotias vaihto-opiskelu olisivat paljon hankalampia asioita. Näiden Afganistanista Rovaniemelle. Muuton jälkeen Suomessa mahdollisuuksien säilyminen ei ole kuitenkaan itsestääntyöskentely Monika-Naiset –liitossa ja Mannerheimin lastensuojeluliitossa ovat osoituksia Razmyarin vilpittömyyselvyys, vaan vaatii työtä, kuten myös nuorisotyöttömyydestä tehdä työtä yhteisen hyvän eteen. den vastainen kamppailu. Haastattelua tehtäessä eurovaaleihin on vielä aikaa useiMolemmille nuorille kansainvälisyys on itsestäänselvyys. ta kuukausia. Jännitys ei kuitenkaan näy nuorten, mutta Rasismiin suhteen otetaan nollatoleranssi nyt ja aina. kokeneiden ehdokkaiden kasvoilla. Molempien kampanjat — Oikeusvaltion tulee kuulua EU:ssa kaikille. EU:n tehtävä on puuttua jäsenmaissa tapahtuvaan syrjintään nykyistä ovat käynnistyneet hyvin ja tukijoita on ilmoittautunut mopontevammin, Vainio lataa. lempien ehdokkaiden taakse. On vain Euroopan ja Suomen menetys, jos nämä nuoret ehdokkaat jäisivät valitsematta Nuoret ehdokkaat jakavat huolen myös Euroopan Euroopan parlamenttiin. LIPPU unionin epädemokraattisuudesta. He tunnustavat unionin orastavan demokratiavajeen, joka syö uskoa järjestelmään.


LIPPU 1 /2014

BERNARD PIVOT’N KYMMENEN KYSYMYSTÄ

EERO VAINIO Mistä sanasta pidät eniten? Toivo. Se kantaa ja tuo iloa. Mistä sanasta pidät vähiten? Pointata. Yksi surkeista anglisismeista, joiden avulla laiskat poliitikot ja virkamiehet tekevät keskustelusta etäännyttävää. Mikä sytyttää sinut? Lumileopardeista kertovat luonto-ohjelmat, savusauna ja täysin uusien juttujen kokeileminen. Ja toki politiikasta väittely. Mikä sammuttaa intosi? Yleensä ei mikään. Nihkeilijät, kateelliset ja pessimistit saattavat himmentää intoa. Mikä on suosikkikirosanasi? Perkele.

NASIMA RAZMYAR Mistä sanasta pidät eniten? Ystävistä ja perheestä. Mistä sanasta pidät vähiten? Suvaitsemattomuus. Mikä sytyttää sinut? Hyvä ruoka ja mielenkiintoinen keskustelu. Mikä sammuttaa intosi? Jos näen ympärilläni epäoikeudenmukaisuutta - tämä tosin myös saa minut toimimaan.

Mitä ääntä rakastat? Sitä äänimaailmaa, mikä kuuluu isolla järvellä olevassa saaressa hieman tuulisena kesäpäivänä. Laineet huuhtovat rantakiviä, rantaheinikko hieman suhisee ja haavanlehdet havisevat kevyesti.

Mikä on suosikkikirosanasi? Yritän välttää kiroilua.

Mitä ääntä inhoat? Pääni tuli pienenä kipeäksi jos Kikka soi radiossa. Lautasen kirskuttaminen, tai liitutaulun, ne ovat pahoja.

Mitä ääntä inhoat? Sireenit. Yleensä jotain pahaa on tapahtunut.

Mitä muuta kuin omaa ammattiasi haluaisit kokeilla? En haluaisi olla ainakaan pyöveli enkä kokoomuksen puoluesihteeri. Jos taivas on olemassa, mitä toivot Jumalan sanovan sinulle saapuessasi Taivaan porteille? Maallisessa maailmassa ei enää sodita, nälänhätää ei ole, ja kaikki kansat ovat veljiä ja siskoja keskenään, eikä kukaan ole yksin. Ilmastonmuutoksen pelko on ohi, ihmiskunta elää kestävästi, ydinvoimasta on luovuttu, kaikki kansat ovat lukutaitoisia, ja naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.

Mitä ääntä rakastat? Kaupungin elämästä tulevat äänet.

Mitä muuta kuin omaa ammattiasi haluaisit kokeilla? Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. Politiikka on sitä kyllä parhaimmillaan. Avustaa ihmisiä. Missä ammatissa et haluaisi olla? Ei ole varsinaista inhokkiammattia. Jos taivas on olemassa, mitä toivot Jumalan sanovan sinulle saapuessasi Taivaan porteille? Olet elänyt hyvän elämän, olet saanut rakastaa ihmisiä ja olet tehnyt jotain hyvää.

9


10

LIPPU 1 /2014

REHELLINEN PAIKALLISVAIKUTTAJA TEKSTI: Eemeli Peltonen KUVA: Olli Urpela

SDP käy läpi historiansa vaikeinta kriisiä. Jo kahdeksan vuotta jatkunut kannatuksen jyrkkä syöksylasku ja yhteiskunnan raju rakennemuutos ovat ajaneet puolueen ahtaalle. Puolueen äänestäjien, jäsenten ja ennen kaikkea vaikuttajien uskoa aatteeseen on koeteltu ennenäkemättömällä tavalla.

Nuori yhteiskuntatieteilijä ehti toimia kaupunginvaltuutettuna ja perusturvalautakunnan puheenjohtajana ja kasvatti askel askeleelta asemaansa kaupungin päätöksenteossa. Vuoden 2012 kuntavaaleissa tehty työ tuotti tulosta ja Mäkinen nousi 1 869 äänellä vaalien äänikuningattareksi. Taakse jäivät kaupungin kansanedustajat Mauri Pekkarinen ja Henna Virkkunen. Nyt Mäkinen johtaa Jyväskylän kaupunginhallitusta toista vuotta. Hän myöntää, että puolueen heikko tilanne on näkynyt paikallistasolla etenkin viimeisen kahden vuoden ajan. —Kannatuslukemat lannistavat kenttäväkeä ja toiminnan aktiivisuus kärsii. On todella haastavaa motivoida ihmisiä ja luoda uskoa tulevaan, mutta juuri se on sitä, mitä tässä tilanteessa kaikkien johtavilla paikoilla toimivien tulee tehdä. yväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mäkinen on kokenut paitsi luottamustehtävien tuoman Riitta Mäkinen tietää, mitä sosialidemokratian kriisi poliittisen paineen, myös paikallistoiminnan järjestöllisen tarkoittaa. pyörittämisen Jyväskylän työväenyhdistyksen puheenjoh—Tämänhetkinen tilanne on niin kurja, ettei sitä tajana. Silti äänestäjien tyytymättömyys kohdistuu ennen kuvaamaan löydy sivistyneitä sanoja. kaikkea sosialidemokraattisiin päättäjiin. “MÄKINEN ON Pahoin pelkään, ettei pohjaa ole vielä —Ihmisten pahoinvointi, kasvava nähty, Mäkinen puuskahtaa. KOLMANNEN POLVEN työttömyys ja heikentyvät palvelut Mäkinen tietää, mistä puhuu. Hän lähaiheuttavat oikeutettua suuttumusta SOSIALIDEMOKRAATTI” ja ahdistusta. Pahoinvointi tulee esille ti mukaan paikallispolitiikkaan aikana, jolloin ei ollut erityisen suosittua olla vihamielisyytenä ja turhautumisena sosialidemokraatti. Puolue oli oppositiossa ja järjestökone poliittiseen päätöksentekoon ja puolueisiin. yski pahasti. Jyväskylän tilanne ei kuitenkaan ollut aivan Mäkinen korostaa, että hallituksen päätöksien toteutyhtä kurja, kuin muualla Suomessa. taminen tapahtuu viimekädessä kunnissa. Ja siellä missä

J


LIPPU 1 /2014

päätökset viedään täytäntöön, lentää myös rapa kaikkein pahiten. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka poliitikon työnkuvaan kuuluukin kritiikki, ei ihan kaikkea silti tarvitse sietää. VALTAKUNNALLINEN ON PAIKALLISTA

usko sosialidemokratian kantaviin arvoihin ei ole horjunut. Kyse on yleismaailmallisesta inhimillisyydestä, jota koko ihmiskunta kaipaa tässä ajassa ja tulevaisuudessakin. Mäkinen on kolmannen polven sosialidemokraatti. Se on tuonut perspektiiviä myös arjen puurtamiseen ja aatteen lujuuteen. —Muistan isäni aikoinaan puhuneen sosialidemokratiasta ”ihmisrakkautena”. Ajattelin, että hulluhan tuo on. Mitä enemmän on ikää tullut, sen paremmin olen alkanut ymmärtää, mitä hän sanomallaan tarkoitti.

Alkanutta valtuustokautta on sävyttänyt koko Suomessa valtakunnanpolitiikan paikallistuminen. Samat päätökset, joita hallitus pui, käsitellään myös kunnissa. Mäkinen toteaa, että kuntapolitiikassa lähes kaikki käytössä oleva aika menee sosiaali- ja “RIITTA MÄKINEN PUOLUEKOKOUKSESTA VAUHTIA MUUTOKterveydenhuollon uudistuksen, kuntauuSELLE TIETÄÄ, MITÄ distuksen ja kuntatalouden tasapainottamisen parissa. SOSIALIDEMOKRATIAN Mäkinen ei usko puolueen kannatukJyväskylässä kuntatalouden tila on muuttuvan silmänräpäyksessä Hän KRIISI TARKOITTAA” sen Mäkisen mukaan ollut todella vaikea ja muistuttaa, että hallitusvastuu ja etenkin suunnan muuttamiseksi on tehty kovasti puolueen johdon profiloituminen EU:n töitä. Samalla kevään budjettiriihen linjafinanssikriisin ratkaisijana ei ole luonut uksia odotetaan sydän kurkussa. riittävästi uskoa niihin kansalaisiin, jotka ovat menettäneet —Valtiontalouden tasapainottaminen iskee kipeimmin työnsä tai uskonsa tulevaisuuteen. juuri kuntiin. Valtionosuusleikkaukset tuntuvat suoraan Kuntapolitiikan irtiotot eivät hänen mielestään ole ainakuntalaisten saamissa palveluissa, jotka rahoitetaan niillä kaan ratkaisu SDP:n kurssin korjaamiseksi. Puoluekokoukja verotuloilla. sen merkitys on Mäkisen mielestä nyt elintärkeä. Valtakunnallisten teemojen mukana kuntiin on levinnyt —Kevään puoluekokouksessa tehdään monia merkittäviä valtakunnan tason politikointi. päätöksiä, joista henkilövalinnat ovat vain yksi osa - toki Haastavinta ja raskainta on valtakunnallisen hallitusmerkityksensä niilläkin on. Tärkeimpänä tehtävänä näen oppositio -asetelman leviäminen kuntien päätöksentekoon. sosialidemokraattisen liikkeen rivien kokoamisen poliittisen Käytännössä käynnissä oleva kamppailu vallasta ja kannaohjelman ympärille, mikä kestää kriittisen tarkastelun ja tuksesta näkyy vähäpätöisimmissäkin päätöksissä, joista uudistaa toiminnan ja tavoitteiden asettelun vastaamaan haetaan ”politiikan teon” paikkaa. Vaarana on, että yhtei2010-luvun haasteisiin. sen tulevaisuuden rakentaminen ja ennen kaikkea vaikeina Mäkinen linjaa, etteivät entiset toimintatavat enää toimi, aikoina tarvittavan yhteisen työn mentaliteetti horjuu. eikä kuluneisiin mantroihin ilman todellisia avauksia ja Viime kädessä tästä kärsivät eniten juuri kuntalaiset. tekoja ole syytä palata. Vastauksia tulisi löytää muun muMäkinen näkee suurena ongelmana luottamushenkiassa siihen, miten turvataan sosiaalisesti, taloudellisesti ja löiden kuormittumisen. Aika ei enää yksinkertaisesti riitä ekologisesti kestävä kasvu. kaikkein tärkeimpien luottamustehtävien hoitamiseen —Mihin luomme tulevaisuuden työpaikkoja? Kuinka ansiotyön ohella. On ollut pakko luopua ajatuksesta, että huolehdimme yhteiskunnan heikoimmista ja eniten apua kunnalliset luottamustehtävät ovat ”vapaa-ajan harrastus”. tarvitsevista? Nämä ovat niitä kysymyksiä, joihin niin me demarit ja suomalaiset odottavat vastauksia. LIPPU PAIKALLISVAIKUTTAJIA ON TUETTAVA

Mutta ongelmien ohella Mäkisellä on myös tarjota ratkaisuja. Mäkisen mielestä on tärkeää, että puolue tukee vaikuttajiaan kunnissa entistä aktiivisemmin. Hän toivoisi näkevänsä esimerkiksi valtakunnan tason toimijoita, kuten kansanedustajia ja ministerejä entistä enemmän maakuntakierroksilla. —Yhteiset tilaisuudet nostattavat henkeä ja antavat voimaa arkeen. On muistettava, että paikallistason toimijat ovat kovilla ja kokevat herkästi jäävän ”oman onnensa nojaan”. Mäkinen korostaa puolueen johdon ja piirijärjestön aktiivisuutta paikallisen toiminnan organisoimiseksi. —Paikallisen kannatuksen kannalta puolueen omien paikallislehtien tukeminen on korvaamatonta. Puolueen lehdistötuen leikkauksen jälkeen monet paikallislehdet ovat joutuneet lopettamaan toimintansa ja samalla on menetetty keskeinen tiedotuskanava maakunnan väestöön, Mäkinen toteaa. Vaikka Mäkinen myöntääkin, että usko oman työn mielekkyyteen ja sen merkityksellisyyteen kyseenalaistuu säännöllisin väliajoin, ei usko aatteeseen ole kuitenkaan kadonnut. —Usko kulloinkin vallitsevaan aikaan voi horjua, mutta

NEN I K Ä M A T T I RI

ja Jyväskys valtuutettu tia uo -v 34 hden en on htaja sekä ka Riitta Mäkin n puheenjo se tareksi at uk lit ng al ni nh ku län kaupungi nousi 1869 äänellä ääni seen muun Hän tti taak lapsen äiti. aleissa ja jä sen ja kunnallisva enna Virkku H t ja ta kevään 2012 us ed an ns ka t va muassa istu teiden isen. teiskuntatie Mauri Pekkar ukseltaan yh an opisut ka ul iik ko lit on po Mäkinen hti mukaan lä n uassa hä m n n ri n pe iminut muu maisteri. Alu kiinta. Hän on to en ut is ka äk M an . ik sä iti kelijapol elijat JSDN:s pin ja sk ao pi nt io ar ku is em D mpuaa yhte Jyväskylän ku n aa ht . ko iikkaa ä-asteelta nostus polit lukiosta ja yl n pitunneilta uksen johtoo lit al nh gi historian op un up raattika ok an em ua id ssa Sosial Ennen nous ua m n ylän uu sk m vä toiminut htajana, Jy Mäkinen on ylän rapuheenjo sk va vä än Jy ja hm a ry to heenjohtajan sen valtuus pu ra va en istyks aja.. Työväenyhd puheenjoht utakunnan perusturvala

11


12

LIPPU 1 /2014

LIITTOKOKOUS TULEE - OLE VALMIS! Demarinuorten liittokokous on jälleen tulossa. Kokoukseen valmistaudutaan pitkin kevättä ja kaikki huipentuu varsinaiseen liittokokoukseen, joka on 6.-8.6.2014 Vantaalla. Lue tältä aukeamalta, mitä tapahtuu ja miten pääset mukaan vaikuttamaan Demarinuorten politiikkaan. TEKSTI: Elisa Selinummi KUVAT: Demarinuoret

ILMOITTAUDU MUKAAN

Liittokokouksessa pääsee käyttämään ääntään vain Demarinuorten piirijärjestöjen, osastojen ja valtakunnallisten jäsenjärjestöjen jäsenet. Ilmoittautumalla mukaan sinusta tulee osa oman järjestösi delegaatiota eli kokousryhmää. Tarkista seuraavalta sivulta oman järjestösi yhteyshenkilö ja ilmoittaudu mukaan! OSALLISTU KOULUTUKSEEN

Ryhmät järjestävät kevään aikana omille kokousedustajilleen erilaisia koulutuksia. Niiden kautta saat tietoa liittokokouksesta ja opit, miten kokouksessa toimitaan. Ilmoittaudu

ajoissa mukaan omaan delegaatioon niin pääset heti mukaan koulutuksiin. TEE ALOITTEITA, MUUTOKSIA JA ESITYKSIÄ

Seuraavassa kokouksessa käsitellään poliittista ohjelmaa, veropoliitiikkaa ja periaateohjelmaa. Lisäksi mukana on paljon aloitteita. Kaikilla jäsenillä ja ryhmillä on mahdollisuus tehdä ohjelmiin muutosesityksiä sekä kirjoittaa omia aloitteita. Näitä valmistellaan usein yhteisesti ryhmien tapaamisissa ja siellä saa opastusta erilaisten esitysten tekemiseen. Muutosesitykset ja aloitteet pitää palauttaa 4.4. klo 16.00 mennessä. Vaikuta ajoissa!

VAIKUTA LIITTOHALLITUKSEEN

MATERIAALIT SAAPUVAT TUTUSTU ENNAKKOON

Demarinuorten liittohallitus käy läpi jäsenten ja ryhmien esitykset huhtikuussa. Liittohallitus päättää, mitkä muutosesitykset sisällytetään lopullisiin esityksiin. Hallitus myös kirjoittaa vastauksensa aloitteisiin. Ota selvää, ketkä istuvat liittohallituksessa ja vaikuta heidän kauttaan jo tässä vaiheessa! Kokouksen jälkeen kaikki liittokokousmateriaalit tulevat kokousedustajille sähköisesti ja myöhemmin kirjallisena. Liittokokouksessa keskustellaan näistä esityksistä ja niihin on mahdollisuus tehdä muutoksia.

Liittohallituksen käsittelyn jälkeen kaikki liittokokousmateriaalit ovat saatavilla sähköisesti ja ne lähetetään toukokuussa kaikille kokousedustajille myös paperiversioina. Liittokokouksessa keskustellaan näistä esityksistä ja niihin on mahdollista tehdä muutoksia. Tutustu materiaaliin huolella ennakkoon ja tarvittaessa valmistele muutosesitykset ennen kokousta. Näin olet valmiina vaikuttamaan, sillä liittokokouksessa ei ole aikaa jäädä lukemaan kaikkia asiakirjoja.


LIPPU 1 /2014

13

Mikä olikaan valiokunta? Miten äänestetään ja milloin? Miten saan puheenvuoron? Näihin saat vastauksen seuraavasta Lippu -lehdestä, kun julkaisemme tarkemman oppaan kokouskäytänteistä. Muista ottaa mukaan kokouspaikalle! Seuraavassa lehdessä pääset myös tutustumaan paremmin tuleviin puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajaehdokkaisiin.

TERVETULOA TIKKURILAAN!

Liittokokous järjestetään Vantaalla Tikkurilassa. Kokoustilat, majoitus ja ruokailut ovat saman katon alla, joten eksyminen ei ole helppoa. Matkustaminen paikan päälle on yksinkertaista, sillä hotelli sijaitsee aivan Tikkurilan juna-aseman vieressä. Kaikki tämä sisältyy liittokokouksen osallistumismaksuun, joka on 80 euroa. Osallistumismaksuun on mahdollista saada myös alennusta hakemalla tukea esimerkiksi puolueosastolta tai muilta lähitahoilta. Kysy lisää omalta liittokokousryhmältäsi.

KOKOUSTAMISTA JA VAIKUTTAMISTA

Liittokokous on tiivis kokous, jossa käsitellään paljon asioita lyhyessä ajassa. Ole rohkeasti liikkeellä, sillä keskustelut sisällöistä käydään jo heti perjantaina. Ensin asioista keskustellaan yleisesti kokoussalissa ja illalla yksityiskohtaisemmin valiokunnissa. Perjantaina on paras vaihe vaikuttaa omien kantojen puolesta mutta asioita pystyy muuttamaan vielä lauantaina ja sunnuntaina. Silloin asioista äänestetään ja muodostetaan lopullisia kantoja Demarinuorille. Tietenkään liittokokouksessa ei kannata unohtaa kokoussalin ulkopuolella tapahtuvaa vaikuttamista.

Iltabileissä ehtii kääntää monen ihmisen mielipiteen omalle puolelleen.

nattaa seurata keskustelua ennakkoon. OHEISOHJELMAA

HENKILÖVALINTOJA

Demarinuorten liittokokous on joka toinen vuosi. Kokousten välillä päätöksiä tekee liittohallitus, johon kuuluu Demarinuorten puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, kahdeksan varsinaista hallituksen jäsentä sekä neljä hallituksen varajäsentä. Heidät kaikki valitsee liittokokous ja jokaisella edustajalla on mahdollisuus äänestää. Puheenjohtajisto valitaan lauantaina ja liittohallitus sunnuntaina. Ehdokkaat kertovat usein ajatuksistaan ja tavoitteistaan ennen liittokokousta, joten kan-

Kokouksen aikana liittokokoukseen osallistuvia käy tervehtimässä useat eri tahot. Aiempina vuosina terveisensä ovat tuoneet mm. SDP:n puheenjohtajat, puoluesihteerit, kansanedustajat ja presidentti Halonen. Lisäksi kokouksen raskas työ vaatii raskaat huvit. Ohjelmassa on upea iltavastaanotto ja sen jälkeen vuoden parhaat bileet! Liittokokouksessa riittää myös vapaa-aikaa, jonka voi viettää tutustumalla nuoriin demareihin eri puolilta Suomea.


14

LIPPU 1 /2014

ITTÄMÄT! KORJAA POPULISTIN VÄ n KUVA: Olli Urpela TEKSTI: Eemeli Peltone

SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen otti haasteen vastaan ja vastasi populistien kahdeksaan yleisimpään EU:ta koskevaan väittämään. Lue, mitä puheenjohtaja Urpilainen vastasi populisteille. POPULISTI: EUROON LIITTYMINEN OLI VIRHE. SUOMEN OLISI PITÄNYT SÄILYTTÄÄ MARKKA.

Jutta: “Euron luominen ja synty on ollut merkittävä osa Euroopan yhdentymistä. Yhteisvaluutta on tehnyt matkustamisesta ja kaupankäynnistä helpompaa. Myös inflaatio ja korkotaso ovat pysyneet alhaalla. Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna Suomi on päässyt myös vaikuttamaan Euroopassa tehtäviin päätöksiin enemmän.” POPULISTI: EU:STA EI OLE OLLUT MITÄÄN HYÖTYÄ SUOMELLE.

Jutta: “EU:n juuret ovat rauhanrakentamisessa. Se on vakauttanut Euroopan. Suomi liittyi Unioniin kylmän sodan päätyttyä ja niin sanotusti ankkuroitui länteen. Mellakat Ukrainassa tänä talvena osoittavat, että nämä ovat edelleen tärkeitä asioita.” POPULISTI: DIREKTIIVIT OVAT TURHAN TIUKKOJA LAINSÄÄDÄNTÖOHJEITA. HARVA DIREKTIIVI ON HYÖDYLLINEN.

Jutta: “Direktiivit ovat yhteiseurooppalaista sääntelyä, joka luo yhteiset standardit koko unioniin. Muutamat esiin nostetut koomiset esimerkit eivät tämän tärkeyttä muuta.” POPULISTI: EUROOPPALAINEN YHTEISVASTUU ON MENNYT LIIAN PITKÄLLE.

Jutta: “Yhteisvastuuta tarvitaan, eikä se ole mennyt liian pitkälle. Finanssipoliittinen vastuu on jäsenmailla, tiettyjen sääntöjen puitteissa. Kansallisista veloista ei ole eurooppalaista yhteisvastuuta.

Joidenkin taloudellisissa vaikeuksissa olevien euroalueen valtioiden rahoituksen saantia on helpotettu ehdollisten lainaohjelmien avulla. Suomen asemaa on vahvistettu vakuuksilla, jotka olemme saaneet sekä Kreikalta että Portugalilta. SDP:n vaatimuksesta ohjelmiin mm. Kyproksella on myös sisällytetty vahva sijoittajavastuu.” POPULISTI: SUOMI OLISI SELVINNYT TALOUSKRIISISTÄ PARHAITEN YKSIN.

Jutta: “Suomi on pieni, avoin ja vientivetoinen talous. Emme selviä yksin kriisittömistä ajoista, saati kriiseistä.” POPULISTI: EU:N EI OLISI KOSKAAN PITÄNYT LAAJENTUA ITÄ-EUROOPPAAN.

Jutta: “EU on yhdistänyt ennen hyvin jakaantuneen mantereen. EU edistää ihmisoikeuksia jotka kuuluvat kaikille. Samalla yhteinen talousalueemme on kasvanut merkittävästi ja luonut uusia mahdollisuuksia sekä kansalaisille että yrityksille.” POPULISTI: EU ON ELIITIN PROJEKTI, JOTA TOTEUTETAAN VASTOIN KANSAN TAHTOA. KANSA EI PYSTY VAIKUTTAMAAN EU:HUN.

Jutta: “Kansan ääni EU:ssa kuuluu vahvasti kaksien vaalien kautta. Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa Euroopan parlamentin ajamaan politiikkaan. Parlamentin asema on vahvistunut, mikä on hyvä. Kansallisissa vaaleissa äänestämällä kansalaiset päättävät ketkä heitä edustavat ministerineuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa. Kansalliset voimasuhteet näkyvät myös komissaarivalinnoissa.” POPULISTI: KREIKAN VARARIKOLLA EI OLISI OLLUT MITÄÄN VAIKUTUKSIA SUOMELLE.

Jutta: “Kreikan vararikkoon on liittynyt riskejä koko Euroopan rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisestä ja sitä kautta pankkien luototuksen tyrehtymisestä. Jos Kreikka olisi mennyt konkurssiin, se olisi lisännyt spekulaatiota myös muiden euromaiden talouden tilasta. Tällä olisi ollut vaikutuksia myös Suomeen. Kreikalle olisi alunperin pitänyt tehdä velkajärjestely vuonna 2010 niin kuin SDP esitti. Koska silloiset päättäjät valitsivat toisen tien, on tärkeää, että Suomi on turvannut asemaansa Kreikalta saamillaan vakuuksilla.” LIPPU


Demarinuorten Liittokokous 6.-8.6.2014

ILMOITTAUDU LIITTOKOKOUKSEEN! Demarinuorten liittokokoukseen ilmoittaudutaan jäsenjärjestöjen kautta. Ilmoittautumalla mukaan pääset päättämään Demarinuorten tulevasta politiikasta ja tapaamaan muita nuoria demareita ympäri Suomen. Tiedossa on paljon politiikkaa ja hauskanpitoa!

K

atso listasta oman järjestösi yhteystiedot ja ohjeet ilmoittautumiselle. Mikäli et ole varma, mikä on oma järjestösi, ole yhteydessä keskustoimistoon: Elisa Selinummi, elisa.selinummi@demarinuoret.fi, 0400 671 203. Stadin Demarinuoret Ilmoittautuminen nettisivujen kautta: http://stadindemarinuoret.fi

Itä-Suomen Demarinuoret Ilmoittautumiset yhteyshenkilölle sähköpostitse: Eveliina Reponen, eveliina.reponen@demarinuoret.fi

Yhteyshenkilö: Teppo Suontakanen, teppo.suontakanen@demarinuoret.fi

Pohjois-Suomen Demarinuoret Ilmoittautumiset yhteyshenkilölle sähköpostitse: Kauko Keskisärkkä, kauko.keskisarkka@demarinuoret.fi

Uudenmaan Demarinuoret Ilmoittautuminen nettisivujen kautta: http://uudenmaandemarinuoret.fi

Finlands Svenska Unga Socialdemokrater Ilmoittautumiset yhteyshenkilölle sähköpostitse: Jacob Storbjörk, jacob@storbjork.fi

Yhteyshenkilö: Taina Viikari, taina.viikari@demarinuoret.fi

Kymen Demarinuoret Ilmoittautumiset yhteyshenkilölle sähköpostitse: Mikko Valtonen, mikko@mikkovaltonen.fi

Lounais-Suomen Demarinuoret Ilmoittautuminen nettisivujen kautta: http://lounaissuomendemarinuoret.fi Yhteyshenkilö: Nelli Baran, nelli.baran@demarinuoret.fi Länsi-Suomen Demarinuoret Ilmoittautuminen nettisivujen kautta: http://lansisuomi.demarinuoret.fi Yhteyshenkilö: Milla Granlund, granlund.milla@gmail.com

Metallin Demarinuoret Ilmoittautumiset yhteyshenkilölle sähköpostitse: Sami Vironen, sami.vironen@metalliliitto.fi JHL:n Demarinuoret Ilmoittautumiset yhteyshenkilölle sähköpostitse: Susanna Haapalainen, susanna.haapalainen@jhl.fi PAM:n Demarinuoret Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä keskustoimistoon: Elisa Selinummi, elisa.selinummi@demarinuoret.fi


KUUKAUDEN FACEBOOK

”Toivotan Antti Rinteen tervetulleeksi puheenjohtajakisaan. Tuemme selvästi molemmat SDP:n talouspolitiikan suurta linjaa. Hyvinvointi syntyy työstä ja siksi Suomi tarvitsee nyt vahvempaa talouskasvua. Odotan innolla että pääsemme yhdessä keskustelemaan siitä, miten tuo suuri linja käytännössä olisi parasta toteuttaa.” -Jutta Urpilainen ”Havaitsin juuri kirjaa viimeistellessä, että Suomen ja Kreikan kansantuotteet ovat jetsulleen samat, mutta Kreikassa on jetsulleen kaksinkertainen väkiluku. Eli bkt/hlö on siellä 50%. Kadehtikaa sitä.” - Timo Harakka ”Tänään STTK:n hallituksessa linjataan keskusjärjestön näkemyksiä neuvottelu- ja työrauhajärjestelmän kehittämiseen. Illalla päivän päätteeksi A-studioon Sakari Kilpelän haastateltavaksi.” - Antti Rinne ”Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide! Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa.” - Miapetra Kumpula-Natri ”Pääsimme eilen lopulta Reykjavikiin ja ehdimme illallisillekin. Aamulla pohjoismaiden ulkoministerikokous ja nyt Keflavikissa ulko- ja puolustusministereiden yhteisistunto ja tutustuminen Iceland Air Meet -toimintoihin.” - Erkki Tuomioja ”Aloitin tänään lauantaikolumnistina KaakkoisSuomen lehdissä Etelä-Saimaassa, Kouvolan Sanomissa ja Kymen Sanomissa. Ensimmäiseksi kirjoittelin Venäjästä, tietenkin.” - Joona Räsänen ”Kävin puhumassa Keravan lukion EU-kurssilaisille EU:sta ja politiikasta yleensä EU-ehdokkaan ominaisuudessa! Eka moista laatua, ja oli nastaa! Tästä se lähtee!” - Eero Vainio ”Ohi on. Maanpuolustuskurssi päättyi juuri, ja todistukset on jaettu. Oli kyllä todella mieleenpainuva neliviikkoinen kokonaisturvallisuuden parissa. Päättäjäispäivän kruunasi kahvit puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloisen kanssa. Olo on nyt hieman haikea. Uusia ystäviä tuli 53 kurssilaisesta. Kiitos!” - Tytti Tuppurainen


LIPPU 1 /2014

EN ANNAN VÄG ÄR MÖJLIG TEKSTI: Ellinor Eriksson, förbundssekreterare Sveriges Socialdemokratiska Ungdomsförbund KUVA: SSU

I somras besökte jag Turkiet och Istanbul. Ett Istanbul där inte bara solen och kaffet var starkt, utan där också tårgasen låg tung i luften efter veckors demonstrerande. Jag var själv på Taksimtorget. Mina ögon rann och jag hade svårt att andas. Staden kokade av vrede. Bakgrunden till demonstrationerna var att en av Istanbuls få gröna lungor skulle försvinna och göra plats för ytterligare ett skrytbygge, den här gången en galleria. Det var en brokig skara demonstranter som samlats förenade i frustrationen över en regim som inte lyssnar.

U

nder det gångna året har jag i min roll som viceordförande för Young European Socialist rest mycket runt om i Europa och träffat unga människor från snart alla kontinentens länder. Det finns ett otroligt engagemang och en vilja till förändring. Men också en stor oro över framtiden. Vad kommer att hända med den generation unga som är den första på flera sekler att ha sämre framtidsutsikter än sina föräldrar? Vad kommer att hända med det Europa som vi alla ska leva i? Från Istanbul till Madrid till Savudrija i Kroatien är frågorna unga ställer sig förvånansvärt lika. Ett land som sällan nämns är just Kroatien. Ett land med nära 60% ungdomsarbetslöshet. När jag besökte Savudrija så var kaféerna fulla av unga människor som saknar både arbete och bostad. Många bor kvar hemma och har svårt att se sin framtid i landet. Jag träffade Mateja Pavicic. Hon talade inte bara om den akuta situation som många unga har idag. Hon oroades också över vad som händer med landet när välutbildade, drivna unga människor väljer att flytta till andra länder för att söka lyckan. Vem ska leda landet när så många väljer att lämna det?

Det hon beskriver är ett fenomen som inte är unikt för Kroatien utan finns i fler och fler delar av av Europa. Det kallas ”brain drain”, eller vad vi kanske skulle kalla ett slags ”intellektuell dränering” där unga lämnar sina hemländer för att de inte kan få jobb, bostad, eller ett anständigt liv där, trots att de har kompetensen landet behöver av den nya generationen. Och det är precis vad det är. En dränering. I dubbel bemärkelse. Hela Europa präglas just nu av åtstramning. Det är högerns främsta politiska idé. Att aktivt minska det gemensamma, att spara in, att ta bort all aktiv reformpolitik och passivt låta marknaden regera. En ökad ojämlikhet som kommer av ett medvetet val. Det argumenteras för att åtstramning är nödvändig i en ekonomi som krisar för att rädda upp balansen i finanserna. Högern klamrar sig fast vid denna modell så hårt de kan; att få rasera den sociala modellen i ansvarsfullhetens namn är deras önskan.

“EN ANNAN VÄG ÄR MÖJLIG; ETT ANNAT EUROPA ÄR MÖJLIGT” Om det nu hade varit en vetenskaplig sanning att åtstramningspolitiken fungerade vore det väl kanske en sak. Problemet är att de har fel även i sak. Flera erkända ekonomer argumenterar för att åtstramningspolitiken bara riskerar att hindra tillväxt och göra betydligt mer skada än nytta för Europas ekonomi. Nyligen skrev exempelvis Joseph Stiglitz, nobelpristagare och före detta chefsekonom på Världsbanken, i New York Times på detta tema. Precis som de många unga jag mött vittnar om skadar åtstramningspolitiken inte bara ekonomin – den skjuter också hål på människors framtidstro. Grogrunden för extremismen, för hatet finns i den hopplöshet som då breder ut sig. Åtstramningens tvångströja tvingar regeringar till passivitet. En passiv demokrati som inte kan lösa akuta problem i människors vardag tappar sin legitimitet. I detta vakuum lever och frodas de mörka krafterna i form av högerpopulistiska och rasistiska partier. När det högern väljer är åtstramning måste socialdemokratin stå för en progressiv politik som satsar på att få unga i arbete och ge medborgare det sociala skyddsnät de förtjänar. En politik som bygger på framtidstro – inte hopplöshet och resignation inför marknadens tyranni. Den europeiska socialdemokratin måste lyssna på de protester, den förändringsvilja och det tydliga ”nej” till hopplöshet som unga visar runt om i Europa. Vi kan om vi vill. En annan väg är möjlig; ett annat Europa är möjligt. LIPPU

17


18

LIPPU 1 /2014


LIPPU 1 /2014

AATTEELLINEN EUROINSINÖÖRI TEKSTI: Eemeli

Peltonen KUVAT: Mikko Lehtimäki

SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri tähtää kolmatta kertaa Euroopan parlamenttiin. Miten Demarinuorten liittohallituksen varajäsenestä kasvoi SDP:n eurovaalien epävirallinen kärkiehdokas?

T

iistai-iltapäivä on eduskunnan Pikkuparlamentissa ta. Kukaan ei ollut ilmoittautunut Demarinuorten Vaasan piiristä mukaan Demarinuorten Mikkelin liittokokoukseen. poikkeuksellisen hiljainen. SDP:n kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri astelee pitkin askelin Kumpula-Natri innostui ja päätti osallistua. Kokouksessa lisärakennuksen käytävää älypuhelin tiukasti korhänet valittiinkin järjestön hallituksen varajäseneksi. Kumpula-Natri päätti kokemuksen innoittamana potkaisvalleen painettuna. Kevät on ollut erityisen kiireinen Kumpula-Natrille. Häta käyntiin pitkään uinuneen nuorisotoiminnan Vaasassa. — Pari vuotta myöhemmin meitä muistaakseni oli liittonen vastuullaan on paitsi kansanedustajan ja perheenäidin kokouksessa mukana jo parikymmentä. Mukana oli myös velvollisuudet, myös eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajan tehtävät. Lisäkiireitä tuo eurovaaliehdokkuus, eräs vasta rekrytoitu Jutta Urpilainen Kokkolasta. jonka johdosta Kumpula-Natria on jo ehditty tituleerata Tie Demarinuorissa vei Kumpula-Natrin kansainvälisen puolueensa kärkiehdokkaaksi. politiikan pariin. Hänen insinööritutkintonsa oli Suomen ensimmäisiä englanninkielisiä insinööritutkintoja, mikä teki Kiireistään huolimatta Kumpula-Natri vastailee haashänestä oitis ”euroinsinöörin” kavereiden keskuudessa. tattelukysymyksiin leppoisasti, rauhallisella ja vakaalla äänellä. Työstressi näkyy vain Demarinuoret oli Kumpula“KAIKKI AATTEELLINEN OPPI, painavina asiakirjanippuina, Natrille poliittinen korkeakoulu. jotka edustaja sysää pöydälle Sen merkitys näkyy hänen muJONKA OLEN SAANUT, ON aivan jokaisena päivänä ennen haastattelua. On aika puKARTTUNUT DEMARINUORISSA” kaansa poliitikon työssä. hua ajasta ennen valtakunnanpolitiikkaa ja jatkuvaa kiirettä. — Kaikki aatteellinen oppi, Kumpula-Natri ponnisti politiikkaan idyllisestä demajonka olen saanut, on karttunut Demarinuorissa. Liittorikodista. Vaput vierähtivät SDP:n vapputilaisuuksissa kokousten asiakirjat ja poliittiset julistukset olivat minulle eräänlainen oppimäärä aatteeseen. Vaasan Palosaaren työväentalolla. Puheiden sijaan tulevan Kansainvälisyys ja erityisesti eurooppalaisuus jatkuivat poliitikon huomio oli kuitenkin työväentalon eteisen metallinaulakossa, jonka lomassa Kumpula-Natri tykkäsi kiipeillä. Kumpula-Natrin kantavina teemoina myös Demarinuorten ulkopuolelle. Hän oli mukana perustamassa Eurooppalai— Kyllä sosialidemokratia on minulle aina ollut enemmän elämän oppeja, kuin poliittista aatetta. Kun muut ylänen Suomi ry:n nuoriso-osasto Eurooppanuoria ja työskenteli järjestön palkkalistoilla useita vuosia. Kurssi Demaasteella ryhtyivät hevoshulluiksi, kerroin olevani ihmishullu. Ja siitähän demariudessa on pohjimmiltaan kyse – me rinuorissa oli nousussa ja Kumpula-Natrista tehtiin liiton välitämme muista ihmisistä. ehdokas ensin vuoden 1996 ja toistamiseen 1999 Euroopan parlamentin vaaleihin. Toinen yritys kantoi jopa ensimmäiLukio oli Kumpula-Natrille edunvalvontatyön oppikoulu. Oppilaskunnan kautta lukiolaiset hankkivat sohvan, limukoselle varasijalle asti. Siinä sivussa tuli noustua myös Vaasan kaupunginvaltuuston varsinaiseksi jäseneksi. neen ja koulun logolla varustetuttuja pipoja. Vaikuttaminen oli konkreettista toimintaa oman arjen parantamiseksi. — Varsinaiseen poliittiseen toimintaan tempauduinkin PÄÄMINISTERIN OIKEA KÄSI mukaan Martti Ahtisaaren presidentinvaalikampanjan kautta. Houkuttelimme nuoria mukaan suunnittelemaan ja Keväällä 2000 Kumpula-Natri suunnitteli paluuta Vaasaan. Hän oli juuri lopettanut työt Eurooppalainen Suomi toteuttamaan kampanjatapahtumia. ry:ssä ja kauppatieteen opinnot odottelivat viimeistelyään. Muuttoautokin oli jo hankittuna valmiiksi sunnuntain muutAATTEEN OPPIVUODET toa varten. Yksi puhelinsoitto muutti Kumpula-Natrin uran Vaalit voitettiin ja Suomi sai jälleen demaripresidentin. ja elämän suunnan. Pääministeri Lipponen soitti ja halusi tavata. Töitä oli tarjolla. Kumpula-Natrin jätti politiikan taka-alalle ja lähti opiskelijavaihtoon Ranskaan. Suomeen insinöörivaihdosta —─Tapasin Lipposen heti torstaina ja peruutin sunnunpalattuaan hän sai soiton Demarinuorten paikallisaktiiviltaille varatun muuttoauton. Aloitin heti maanantaina työt

19


20

LIPPU 1 /2014

VASEMMALLA: Punainen

vappu. Kumpula-Natri osallistui jo lapsena perheensä kanssa SDP:n vapputilaisuuksiin. OIKEALLA: KumpulaNatri IUSY:n leirillä Norjan Utøyalla. Kuvassa etualalla keskellä Norjan tuleva pääministeri Gro Harlem Brundtland

pääministerin erityisavustajana. Aamukuudelta lensin Lipkeskustelua ja mobilisaatiota. Nimistä puhuminen helpotposen mukana Pohjois-Karjalaan maakuntamatkalle. taa linjakeskustelua, kun arvot ja asiat konkretisoituvat Kumpula-Natri työskenteli kolme vuotta pääministerin ehdokkaiden kasvoihin. erityisavustajana. Lipposen kauden päätyttyä KumpulaKumpula-Natri vilkaisee kelloaan. Haastattelun jälkeen Natri nousi taustavaikuttajan paikalta kansanedustajaksi hänen on kiirehdittävä kokoustamaan eurovaalikampanjanVaasan vaalipiiristä vuonna 2003. Työ erityisavustajana oli sa tukiryhmän kanssa. Iltapäivälehdet ovat jo hehkuttaneet luonut hänelle merkittävän laajan verkoston, joka helpotti Kumpula-Natria varmaksi läpimenijäksi kevään Eurovaasuuresti työn aloittamista. leissa, mutta ehdokas itse ei Elettiin vuotta 2008. “AAMUKUUDELTA LENSIN LIPPOSEN turhia ylpeile suosiollaan. Töitä Kumpula-Natri oli juuri valittu läpipääsyn eteen on tehtävä MUKANA POHJOIS-KARJALAAN uudelleen eduskuntaan, mutta aivan kuten ennenkin. Hän ei MAAKUNTAMATKALLE” toisin kuin edelliskerralla oli pidä epätodennäköisenä kolSDP hävinnyt vaalit. Maahan matta paikkaa SDP:lle. kasattiin kovaa vauhtia porvarihallitusta. Koko sosialide— Kiva lista on avain menestykseen. Jos puolueen yleismokraattisen liikkeen merkitys oli kyseenalaistettuna. Moni kannatus pysyy 15 prosenttiyksikössä, jäämme nykyiseen vetosi Kumpula-Natriin, että hän haastaisi istuvan puheenpaikkamäärään. Mutta jos kannatus nousee, olemme realisjohtajan. Heinäluoma kuitenkin luopui yllättäen puheentisesti kiinni siinä kolmannessa paikassa. johtajuudesta ja pöytä oli puhdas. Ehdokkaita ilmaantui Mahdollinen tappio eurovaaleissa olisi paha takaisku lopulta yhdeksän. puolueelle, joka on ryvettynyt alhaisissa kannatusluvuissa — Lähdin mukaan puheenjohtajavaaliin, mutta näin lähes kahdeksan vuotta. SDP:n kannattajakunnassa on jälkikäteen on ehkä jo aika myöntää, että lapsi ja perhe kiitalkanut jo muodostua nuorten puolueaktiivien joukko, tävät, etten tullut silloin valituksi. Puheenjohtajan työtahti jotka eivät ole olleet todistamassa ainuttakaan vaalivoittoa on ihan uskomaton, eikä siitä saa irrotettua juuri vapaita puolueen nimiin. hetkiä perheelle, Kumpula-Natri tunnustaa. Kumpula-Natrilla on selkeä viesti niille nuorille, jotka haaveilevat poliitikon urasta, mutta pelkäävät puolueen tulevaisuuden olevan mennyttä. PUHEENJOHTAJUUS EI HOUKUTTELE — Kannattaa pitää kiinni arvoista. Ne ovat aina ja tulevat Puheenjohtajapeli on käynnissä jälleen SDP:ssä. Kummyös jatkossa kiinnostamaan nuoria. pula-Natria itseään puheenjohtajuus ei kuitenkaan tällä Ja arvoista on pitänyt kiinni myös Kumpula-Natri mekertaa houkuttele, vaikka moni on julkisuudessa toivonut nestyksekkäällä poliittisella urallaan. Hänen esimerkkinsä myös häntä haastajaksi Jutta Urpilaiselle. osoittaa, että aktiivisuus Demarinuorissa voi myöhemmin — Tämän hetken tilanteessa, jossa kannatus on mitä johtaa hyvinkin suuriin saappaisiin, jos vain jaksaa uskoa ja on, täytyy tehdä jotain. Tarvitsemme puolueen sisäistä tehdä töitä liikkeen eteen. LIPPU


LIPPU 1 /2014

VAIKUTTAMINEN KIINNOSTAA, POLITIIKKA EI TEKSTI: Antti Lindtman, SDP:n nuorin kansanedustaja KUVA: Olli Urpela

Kautta aikain on hoettu, että nuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta ja yhteisistä asioista. Tätä on selitetty sillä, että nuoret eivät ymmärrä politiikkaa. Olen eri mieltä. Nuoria kyllä kiinnostavat yhteiset asiat ja niihin vaikuttaminen, mutta se ilmenee ja kanavoituu eri tavalla kuin 70-luvulla. Nuoret haastavat perinteiset politiikan vaikuttamistavat. Tässä onkin poliittisille nuorisojärjestöille haastetta kerrakseen.

V

ast’ ikään julkaistu nuorisobarometri osoittaa vanhat käsitykset nuorten osallisuudesta vääriksi. Barometrin positiivinen tulos on se, että nuorilla on vahva luottamus poliittiseen järjestelmään. Tämä on tullut esiin myös muutamassa aiemmassa kyselytutkimuksessa. Äänestäminen ja järjestöaktiivisuus ovat nuorten ikäryhmissä kuitenkin vähäistä. Viimeisen vuoden aikana poliittisessa toiminnassa kertoo olleensa mukana vain 7 prosenttia vastaajista. Silmiinpistävää myös on, että vaikuttamistoiminnan kutsumista politiikaksi vierastetaan. Nuoret mieltävätkin helposti politiikaksi vain puoluepoliittisen toiminnan. Nuorten yleisimmät vaikuttamismuodot ovat palautteen antaminen jostakin palvelusta, aloitteiden allekirjoittaminen ja ostopäätöksillä vaikuttaminen. aattei-

den, Vakaumuksen ja ideologian merkitys yhteiskuntaan vaikuttamisen motiivina on vähäinen. Nuorten vaikuttamistoiminnan muodot kertovat vaikuttamisen yksilöllisestä luonteesta. Nuoret kertovat aktiivisesti mielipiteensä, vaikuttavat itseään koskeviin asioihin ja osallistuvat monenlaiseen toimintaan, mutta eivät toimi niinkään puolueiden kautta. Vaikuttamisen esteistä tärkeimmät ovat ajanpuute sekä se, ettei ole löytänyt mielekkäitä vaikuttamiskeinoja. Osallistumattomuutta perustellaan myös sillä, ettei ole kannustettu tai pyydetty mukaan. Jopa joka viides kaikista nuorista pitää merkittävänä osallistumattomuuden perusteena sitä, ettei ole mitään sellaista asiaa, minkä puolesta haluaisi vaikuttaa. Näyttää siltä, että poliittisen järjestelmän kyky mobilisoida nuorten ajatuksia ja tunteita on vähentynyt. Tulokset osoittavat, että nuoret eivät kaikilta osin koe tämänhetkisten instrumenttien, kuten nuorisovaltuustojen ja keskustelutilaisuuksien, joilla nuorten poliittista aktiivisuutta pyritään lisäämään, lisäävän heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Tärkein syy jättää äänestämättä viime kuntavaaleissa oli vaikeus löytää itselle sopiva ehdokas. Tämä haastaa puolueet asettamaan vaaleihin lisää nuoria ehdokkaita. Toimintatapoja pitää miettiä uudelleen. Nuorten aktivoimiseksi on löydyttävä uusia keinoja, muuten uusien toimijoiden löytäminen on hyvin vaikeaa. Tässä on töitä niin Demarinuorille kuin SDP:lle seuraaviksi vuosiksi. LIPPU

21


22

LIPPU 1 /2014

VOIKO SAMASSA LAUSEESSA PUHUA VENÄJÄSTÄ JA IHMISOIKEUKSISTA? TEKSTI JA KUVAT: Nelli Baran ja Arthur Lomarainen

Venäjä on ristiriitaisuuksien maa. Demarinuorten aktiivit Nelli Baran ja Arthur Lomarainen lähtivät matkalle tutustumaan Venäjään ja maassa nuoria aktivoivan Oikea ranta -järjestön toimintaan.

S

uomalainen delegaatio kävi vastavierailulla Pietarissa tutustumassa nuoria aktivoivan Oikea ranta –järjestön toimintaan ja itse kaupunkiin. Vastaanotto oli venäläiseen tyyliin hyvin lämmin. Kolmen päivän ajaksi meille oli järjestetty sekä oma henkilökohtainen opas, joka oli toiminut Neuvostoliiton aikana Intouristin oppaana että linja-auto kuskeineen. Tämän lisäksi Putinin puolueen nuoret pitivät hyvää huolta meistä. Aikataulukin oli täyteläinen. Saimme tutustua muun muassa Mariinskin palatsiin, jossa toimii kaupungin duuma, Iisakin kirkkoon ja Jazz Filharmonic Halliin. Suuntasimme yhtenä päivänä myös menetetyn Karjalan puolelle Terijoelle, nykyiseen Zelenogorskiin (suom. Vihreiden mäkien kaupunki). Pietarin duuman jäsen Aleksander Kushak toimi tilaisuuden koollekutsujana ja rahoittajana. Käytännön järjestelyistä huolehti itse toveri Tuomo Saarinen, sosialidemokraattisen puolueen yksi tarinarikkaimmista sankareistamme. Ensimmäisenä Pietarin päivänä ohjelmanumerossa oli Mariinskin palatsi, jossa saimme kuulla kattavan luennon rakennuksen historiasta. Lisäksi pääsimme tenttaamaan Kushakia ajankohtaisista poliittisista aiheista.

POIKKEAVA VAALIJÄRJESTELMÄ

Tällä hetkellä Pietarissa on käytössä perusvenäläisestä poikkeava vaalijärjestelmä. Kaupungin duuma koostuu 50 edustajasta, joista kukin edustaa omaa vaalipiiriään. - Olen ollut perustamassa nykyistä Pietarin vaalijärjestelmää, Kushak toteaa ylpeänä. Vaalijärjestelmä on suhteellisen oikeudenmukainen Venäjän mittakaavassa. Kushak on myös poliittisella urallaan panostanut Pietarin harvojen puistoalueiden säilyttämiseen. Oikea ranta – järjestön rahoitus järjestyy pitkälti Aleksander Kushakin suosion suojissa. Kushak edustaa Yhtenäinen Venäjä –puoluetta eli Putinin puoluetta. Reissun aikana saimme tutustua Oikea ranta –järjestön nuoriin. Järjestö palkkaa nuoria “agenteikseen”. Agenteiksi valitaan vain parhaat valioyksilöt. He saavat pientä kiinteää palkkaa 10 000 ruplaa kuukaudessa eli noin 230 euroa. Järjestöllä on kolme päätehtävää. Ylpeinä Oikean rannan nuoret agentit esittelivät, kuinka Pietari on jaettu agenttien kesken sektoreihin. Agenttien tehtävänä on kuvata kaduilla olevia epäkohtia, kuten kuoppia asfaltissa. Toinen päätehtävä on kerätä sosiaalisesta mediasta kaupunkilaisten päivityksistä heidän eloaan hankaloittavia


LIPPU 1 /2014

asioita. Kolmanneksi agentit tuottavat ohjeistuksia kansalaisille, miten toimia, jos esimerkiksi tulee ostettua pilaantuneita tuotteita kaupasta. Kaikki kerätty aineisto toimitetaan Pietarin duumaan. Oikea ranta on saanut esimerkiksi rautatieaseman viereen meluaidan ja koulujen urheilukentät avoimeksi myös kaupunkilaisille. Venäjän ihmisoikeusloukkauksista ei puhuttu. MILLOIN IHMISOIKEUDET OTETAAN ASIALISTALLE?

Reissun aikana tuli vierailtua myös Putinin mallikoulussa, koulu numero 531:ssa, jossa kaikki on viimeisintä teknologiaa. Koulussa näimme mitä venäläinen opetus voi parhaimmillaan olla. Jäimme miettimään minkälaista opetus on muissa kouluissa ja muualla Venäjällä. Venäläinen peruskouluopetus sisältää tuntemiemme peruslukuaineiden lisäksi muun muassa militarismia ja patriotismia. Yksi mieliä liikuttavin kokemus oli päästä käymään luovutetun Karjalan puolella Terijoella. Oli uskomaton kokemus käydä kävelyllä ”Suomen Rivieran” hiekkarannalla.

Terijoella kaupungin johtaja oli ottamassa delegaatiotamme vastaan. Tutustuimme vanhaan luterilaiseen kirkkoon, jota on kunnostettu suomalaisin voimin Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Neuvostoliiton aikana kirkkoa käytettiin elokuvateatterina levittämään poliittista propagandaa. Näimme myös Terijoen kommunistijohtoisen hallituksen päämajan, jota kunnostetaan parhaillaan niin ikään suomalaisin voimin. Matka oli kokonaisuudessa hyvin mielenkiintoinen ja silmiä avaava. Jäimme kuitenkin pohtimaan, kuinka kauan menee vielä siihen, että Oikean rannan nuoret agentit ja muut Yhtenäistä Venäjää lähellä olevat kansalaisaktivistit puuttuvat ihmisoikeusloukkauksiin kuoppien sijaan. Nuorten saralla ensimmäinen askel yhteistyön lujittamiseksi on tehty. Nyt on aika kääntää katse tulevaan, ja miettiä seuraavaa askelta. Ehkäpä ne ihmisoikeudetkin saadaan myöhemmin mukaan agendalle. LIPPU

23


24

LIPPU 4 /2013

ETELÄ-AFRIKAN PERUSTA ON VIELÄ HUTERA TEKSTI JA KUVAT: Johannes Niemeläinen

Tarina on uskomaton. Eteläafrikkalaisen äärioikeistolaisen Afrikaner Weerstandsbeweging -järjestön jäsen Cornelia de Wet väitti murhanneensa valkoisen maanviljelijäperheen Griekwastadin kaupungin lähellä keväällä 2012 yhdessä iskuryhmän kanssa.

M

aanviljelijäperheen murhasta on syytettynä nuori, 17-vuotias musta mies. De Wetin väitteistä kertoivat loka-marraskuussa 2013 useat Etelä-Afrikan viestimet. De Wetin mukaan he saivat murhasta 100 000 randia elin noin 6 700 euroa. Palkan maksoi väitteen mukaan paikallisen turvallisuuspalveluyrityksen johtaja. Murhien tavoitteena oli pelon synnyttäminen, rotuvihan lietsominen sekä saada maanviljelivät käyttämään turvallisuusyhtiön palveluita, de Wet sanoi Diamond Fields Advertiser -sanomalehden haastattelussa. Hänet oli pidätetty aseiden ja räjähteiden luvattomasta hallussapidosta. HYÖKKÄÄJÄNÄ MUSTA, TYÖTÖN NUORI

Etelä-Afrikka on kärsinyt maanviljelijöiden murhista vuosikausia. Vuonna 1994 päättyneen apartheidin jälkeen maanviljelijöitä on murhattu yli 3 000, mutta väkivalta on hieman laantunut 2000-luvulla. Etelä-Afrikan väkiluku on noin 52 miljoonaa. Murhatut maanviljelijät ovat valtaosin valkoisia. Maatilahyökkäysten taustalla ei ole Etelä-Afrikan oikeusministeriön vuoden 2001 selvityksen mukaan usein minkäänlaista poliittista motiivia. Tyypillinen hyökkääjä on selvityksen mukaan musta, työtön nuori. Human Rights Watchin vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan hyökkäysten syy on pitkälti materiaalinen. Rikolliset ryöstävät maanviljelijöiltä aseita, rahaa ja ajoneuvoja. Ihmisoikeusjärjestön mielestä huomiota pitää kiinnittä myös väkivaltaan, jota valkoiset maatilalliset ja turvallisuus-

yritykset kohdistavat maataloustyöntekijöihin. Samana vuonna julkaistu Genocide Watch -järjestö varoittaa rotuvihasta maatilahyökkäysten taustalla. SOVINTO, EI KOSTOA

Raportit ovat kymmenen vuoden takaa, mutta maatilahyökkäykset eivät ole loppuneet. Hyökkäykset ovat historian ja taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden heijastuma, joka kertoo Etelä-Afrikan kehityksen hauraudesta. Maa hakee suuntaansa vapaustaistelija Nelson Mandelan kuoleman jälkeen. Poliittisesti vapaan Etelä-Afrikan ensimmäisen presidentin tärkein perintö oli anteeksianto ja rotusorron aikaisten rikosten sovitus. Kosto ei kuulunut uuden Etelä-Afrikan rakennuselementteihin. “Pelkästään kahleista vapautuminen ei tee ihmistä vielä vapaaksi, vaan pitää elää niin, että kunnioittaa ja vahvistaa muiden vapauksia. Omistautumistamme vapaudelle aletaan todella vasta testata”, Mandela kirjoitti vuonna 1994 julkaistussa Long walk to freedom -omaelämäkerrassaan. MURTUUKO YKSINVALTA?

Rotusorron vastaisen taistelun keskeisimpänä voimana toiminut Afrikan kansalliskongressi (ANC) on muuttunut kahdessa vuosikymmenessä jähmeäksi, osittain korruptoituneeksi valtapuolueeksi. Presidentti Jacob Zuman kotitilan miljoonaremontit herättävät ärtymystä, mutta ANC saanee yksinvallalleen selvän jatkomandaatin kevään parlamenttivaaleissa.


LIPPU 4 /2013

Ensimmäistä kertaa vaaleissa äänestävät vapaana syntyneet, born frees. Heillä ei ole kokemusta rotusorrosta vaan ainoastaan ANC:stä. Tämä alkaa pikkuhiljaa näkyä. Vaihtoehtoja untuvikkoäänestäjillä on muutamia. Democratic Alliance on apartheidin ajan sekä valta- että oppositiopuolueen raunioille perustettu nykyinen pääoppositiopuolue, jota johtaa rotusorronvastaisessa työssä ansioitunut toimittaja Helen Zille. Puolue vetoaa valkoisiin ja värillisiin äänestäjiin. Nuoria miehiä houkuttelee Julius Maleman fasistis-populistinen Economic Freedom Fighters (EFF) -puolue. EFF:n puheet taloudellisesta tasa-arvosta kaikuvat komeasti, mutta käytännössä Malema tarjoaa Etelä-Afrikalle diktatuuria à la Robert Mugabe. VALKOISET KULUTTAVAT, MUSTAT PALVELEVAT

EFF:n lisäksi Älä äänestä -kampanja tarjoaa protestoijille vaikutuskanavan. Ainakin Kapkaupungissa muhivan liikkeen taustalla on kyllästyminen politiikkaan ja poliitikkojen katteettomiin lupauksiin. Jopa lähes pyhimyksen asemassa olevan Mandelan perintö on kyseenalaistettu. Rauhannobelistin ansioksi luetaan se, että hän pystyi tuomaan mustille vapauden niin, että valkoisten vapaus säilyi. Monien mielestä Mandela kuitenkin luovutti, kun hän suostui sovinnon tielle ilman, että mustat saivat riittävästi oikeutta. Tämän ilmentymänä pidetään taloudellista epätasa-arvoa. Lennolla Kapkaupunkiin on lähes pelkästään valkoisia. Valkoiset istuvat valmiiseen aamupalapöytään hotellilla, mustat korjaavat astiat pois. Valkoiset vierailevat Robben Islandin vankilassa ja kuluttavat ostoskeskuksissa, mustilla ei ole siihen varaa. INVESTOINTIPANKIT HUOLISSAAN

Taloudelliseen epätasa-arvoon ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa investointipankit Goldman Sachs ja ING sekä talouslehti The Economist. Goldman Sach julkaisi syksyllä 20-vuotiskatsauksen vapaasta Etelä-Afrikasta. Raportin mukaan “karu” totuus on, että yli 80 prosenttia köyhistä eteläafrikkalaisista on mustia ja yli 80 prosenttia ylemmästä keskiluokasta valkoisia. Mustien osuus väestöstä on noin 80 prosenttia ja valkoisten noin yhdeksän prosenttia. Etelä-Afrikalle tärkeän kaivossektorin näkökulmasta asiaa tarkastellut ING varoitti keväällä 2013, että sosiaalisiin ja ympäristöongelmiin pitää kiinnittää enemmän huomiota. Muuten tilanne saattaa kypsyä entisestään, mikä ei Marikanan tragedian jälkimainingeissa lupaa hyvää. The Economist puolestaan otsikoi Mandelan omaelämäkertaa mukaillen juttunsa “Longer walk to equity”. Tuloerot ovat kasvaneet rotusorron jälkeisessä Etelä-Afrikassa roimasti, ja 2000-luvulla ainoastaan mustien keskimääräinen

tulokehitys on polkenut lähes paikoillaan. Oikeudenmukaisuuteen on lehden mukaan pitempi matka kuin vapauteen. EPÄTASA-ARVO NÄKYY TURVATTOMUUTENA

Etelä-Afrikan epäoikeudenmukaisuus tiivistyy Kapkaupungissa. Meren rannalla, entisillä ainoastaan valkoisille tarkoitetuilla asuinalueilla on hienoja kaupunkitaloja ja urheiluautoja. Muutaman kilometrin päässä sisämaassa köyhät asuvat peltihökkeleissa. Maaseudulla erot ovat vielä selvemmin havaittavissa: tien toisella puolen saattaa olla maanviljelijäperheen hieno kartano ja toisella maataloustyöntekijöiden hökkelit ja maaorjuutta lähentelevät elinolosuhteet. Köyhyys heijastuu turvallisuuteen ja terveysoloihin. Henkirikoksia on vuosittain 100 000 asukasta kohden noin 30. Suomessa vastaava luku oli 1,35 vuonna 2012. Raiskauksia on 100 000 asukasta kohden vuosittain yli 125. Suomessa luku on vaihdellut 40–60:een. HIV/Aids on edelleen suuri ongelma, vaikka viime vuosina tilanne on alkanut kehittyä parempaan suuntaan. RAKENTEET MUUTTUVAT HITAASTI

Ei Etelä-Afrikka pelkkää kurjuutta ole. Musta keskiluokka kasvaa, sosiaaliturva on parantunut ja koulujärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Parjattu ANC on saanut paljon aikaan. Rotusorron taloudellisten ja poliittisten rakenteiden purkaminen on kuitenkin hidasta ja vaivalloista. Ihmisten kärsivällisyys ei tahdo riittää. Palataan vielä Cornelia de Wetin tarinaan, joka on todennäköisesti liian uskomaton ollakseen totta. Murhaoikeudenkäyntiä on tällä hetkellä lykätty maaliskuulle. Syyttäjä sanoi marraskuussa 2013, että de Wetin tarina ei ole uskottava asiavirheiden vuoksi. Volkslad-lehti puolestaan kertoi, että de Wet on aiemmin keksinyt tarinoita, joilla hän hakee huomiota itselleen. Tarina ei liene totta, mutta sellaisen voi Etelä-Afrikassa esittää uutisoitavan arvoisesti. Rotuviha elää edelleen. “Halusin Etelä-Afrikan nähdä, että rakastin jopa vihollisiani vaikka vihasin järjestelmää, joka käänsi meidät toisiamme vastaan”, Mandela kirjoittaa omaelämäkerrassaan. Tällä hetkellä ihmiset toisiaan vastaan kääntäviä järjestelmiä on Etelä-Afrikassa ainakin kolme: epätasaisesti jakautuva taloudellinen vauraus, korruptoitunut yksipuoluevalta sekä rotusorron historia ja taakka. Nopeita ratkaisuja Etelä-Afrikassa ei ole tarjolla. Tulevaisuuden perusta on edelleen hauras, mutta kaksikymmentä vuotta kestänyt yhteiskuntarauha luo toivon siitä, että perusta ei petä vaan vahvistuu. LIPPU

Kirjoittaja oli Demarinuorten edustaja Työväen sivistysliiton globaalikoulussa ja vieraili Kapkaupungissa EteläAfrikassa marraskuussa 2013. Mandela-suomennokset ovat kirjottajan omia.

25


26

LIPPU 4 /2013


LIPPU 1 /2014

DEMARINUORTEN KAMPANJAKORTSULLE HAASTAJA – PÄRJÄÄKÖ VANHA TUOTE UUDELLE? TEKSTI: Lippu-lehden

toimituskunta KUVAT: Tytti Kauhala

Demarinuorten kampanjakondomi on saanut uuden ilmeen. Jäsenten keskuudessa suurta suosiota niittänyt ”Tunne demari sisälläsi” –sanomalla koristettu ehkäisyväline on saanut rinnalleen vaaleamman vaihtoehdon. Uusi kortsu julistaa sosialidemokratian riemuvoittoa rohkealla ilmaisulla: Pysy kovana – ota demari. Uusi kampanjamateriaali on vasta julkaistu, mutta käytävillä on jo kyseenalaistettu tuoreen vaihtoehdon turnauskestävyys. Miten nämä kaksi oikeastaan eroavat toisistaan?

vs

TUNNE DEMARI SISÄLLÄSI ON OSOITTANUT KESTÄVYYTENSÄ

HAASTAJA: PYSY KOVANA – OTA DEMARI

Tunne demari sisälläsi on taipumaton vaihtoehto. Tuote on nauttinut laajaa kannatusta jäsenistön piirissä, mistä kertoo myös sille annettu seksikkään leikikäs hellittelynimi Tusse. Lujatahtoista Tussea kuvataan tutuksi ja turvalliseksi apuriksi, jonka linja tiedetään. Muutama vuosi sitten, kun Tusse oli vielä tuore tulokas, oli yhdessä tekeminen sen tärkein valttikortti. Aktiiviset demarinuoret kiersivät kehumassa Tussen kykyä yhdistää ihmiset ja erilaiset tavoitteet. Tusseen pystyi tukeutumaan itse sekä nauttimaan myös tunteesta kun joku toinen rullaa sen päälle. Viime aikoina ennakoitavuus on kääntynyt Tussea vastaan. Vääräleuat ovat väittäneet, että Tussen kanssa jokainen kerta tuntuu samalta eikä meno tunnu muuttuvan, vaikka hommailujen olosuhteet kääntyvät toiseen asentoon. Ulkopuolisesta paineesta huolimatta Tusse on säilyttänyt suosionsa tyydyttävällä tavalla. Suurin kysymys kuuluu, riittääkö Tussen puhti ja lähteekö toiminta nousuun.

Pysy kovana – ota demari, eli ystävien kesken Pyde on tiukka ja paksupintainen vaihtoehto. Pyden vahvuus on sen linjakkaassa muodossa sekä voimakkaassa otteessa. Puheiden perusteella se tarjoaa tiukkaa ja ryhdikästä toimintaa, jonka jämäkkyyttä ei tarvitse epäillä. Ronski näppituntuma voi kuitenkin muodostua myös heikkoudeksi. Kentän laidoilta on huudeltu, herkempien poikien tulevan ennen kuin Pyde on toimintavalmiudessaan. Haastajan rooli tuottaa tälle vaihtoehdolle runsaasti paineita. Kukaan ei tiedä, miten varmasti ronskit otteet kestävät loppuun saakka. Ei ole salaisuus, ettei Pyden uskota pärjäävän kaikilla sektoreilla ja kaikissa asennoissa. Pyden tukiryhmässäkin on pelätty toiminnan veltostuvan ennen grande finalea. Nämä pohdinnat ovat kuitenkin vain pohdintoja. Tärkein kysymys on, toimittaako Pyde tehtävänsä aiempaa vaihtoehtoa paremmin. Onko kestävyyttä vai pettääkö haastaja tiukassa paikassa? Siinä riittää pohdittavaa.

Kevät on suuren kamppailun aikaa. Suurin kysymys kuuluu, paraneeko työn jälki jos haastaja astuu ratsaille. Tähän Lippulehden toimituskunta ei anna valmiita vastauksia, vaan kehottaa lehden lukijoita tunnustelemaan asiaa itsenäisesti. Se, mikä miellyttää yhtä, ei välttämättä tyydytä toista. Lopulta kyse on tunteesta. Kumpi vaihtoehto herättää sinussa luottamusta ja kumman kanssa uskot homman luistavan kauniiseen loppuun saakka? Lähiviikot näyttävät, kuka saa ja kenelle annetaan.

27


28

LIPPU 1 /2014

LINJAKESKUSTELUN KASVOT TEKSTI: Lippu-lehden toimitus

Antti Rinne ja Jutta Urpilainen käyvät tasaväkiseen taistoon puheenjohtajuudesta. Lippu-lehti esittelee SDP:n puheenjohtajaehdokkaat puolueen johtoon.

JUTTA URPILAINEN

ANTTI RINNE

Kuka: Jutta Urpilainen on SDP:n istuva puheenjohtaja ja valtiovarainministeri. Hän on johtanut sosialidemokraattista puoluetta vuodesta 2008 yhtäjaksoisesti kuusi vuotta. Urpilainen tavoittelee jatkoa Seinäjoella järjestettävässä SDP:n puoluekokouksessa. Urpilainen nousi ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 2003 ja on toiminut sitä ennen muun muassa Kokkolan kaupunginvaltuustossa. Urpilaisen perhe on vahvasti sosialidemokraattinen. Hänen isänsä Kari Urpilainen toimi pitkään SDP:n kansanedustajana Vaasan vaalipiiristä.

Kuka: Tuhannen sopimuksen mieheksi tituleerattu Antti Rinne haastaa Jutta Urpilaisen keväällä 2014. Rinne on ammattiliitto Pron puheenjohtaja ja pitkän linjan ammattiyhdistysmies. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa AKT:ssä ja Ertossa. Myös Rinteen tausta on vahvasti sosialidemokraattinen. Hänen isänsä oli muun muassa presidentin valitsijamiehenä ja kansanedustajaehdokkaana. Ikä ja kotipaikka: 52, Mäntsälä, Uudenmaan vaalipiiri Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti

Ikä ja kotipaikka: 39, Kokkola, Vaasan vaalipiiri Koulutus: Luokanopettaja, kasvatustieteiden maisteri Aikaisemmat luottamustehtävät: Sosialidemokraattiset opiskelijat ry:n varapuheenjohtaja 1999, Kokkolan kaupunginvaltuuston jäsen 2000-, Suomen YK-liiton puheenjohtaja 2008-2009, kansanedustaja 2003-, Valtiovarainministeri 2011-. Tukijat: Urpilaisen tukijoiksi ovat ilmoittautuneet muun muassa kansanedustajat Lauri Ihalainen ja Tuula Väätäinen sekä SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Mahdollisuudet: Urpilaisen mahdollisuus piilee puolueen historiassa. Koskaan aikaisemmin haastaja ei ole pystynyt kukistamaan istuvaa puheenjohtajaa. Urpilaisella on myös vankkoja tukijoita eri puolilla Suomea - myös ammattiyhdistysliikkeessä. Haasteet: Historia ei välttämättä toista aina itseään. Voi olla, että tyytymättömyys Urpilaista kohtaan on kasvanut jo liian suureksi. Rinteen kampanja on päässyt hyvin käyntiin ja erilaiset puoluekokousedustajille ja ehdokkaille tehdyt kyselyt osoittavat, että Rinteen kannatus on kasvussa. Vähän tunnettu fakta: Urpilainen on levyttänyt joululevyn.

Aikaisemmat luottamustehtävät: Mäntsälän kaupunginvaltuuston jäsen 1997-2004 ja 2012-, Mäntsälän sos. dem. kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja Mäntsälän seurakunnan kirkkovaltuuston varaedustaja. Tukijat: Rinteen tukijoita ovat muun muassa kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Merja Kuusisto ja Jukka Kärnä. Myös JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tukee Rinnettä. Mahdollisuudet: Rinne on suosittu erityisesti SDP:n peruskannattajien keskuudessa. Puolueen hallituspolitiikkaan suivaantuneet voivat hyvinkin antaa vetoapua Rinteelle. Rinteen kannatus on myös paljon laajempaa, kuin uutisotsikot antavat ymmärtää – kannattajajoukko ei siis koostu vain teollisuusalojen miehistä. Haasteet: Haastajan asema SDP:n puheenjohtajavaalissa on aina ollut ongelmallinen. Monen demariäänestäjän sympatiat ovat edelleen Urpilaisen puolella. Mutta riittävätkö pelkät sympatiat? Rinnettä pidetään myös politiikassa turhan kokemattomana, sillä hänellä ei ole kansanedustajakokemusta. Vähän tunnettu fakta: Soitti nuorena klarinettia.


LIPPU 1 /2014

PUUTTUUKO NUORISOTOIMINTA KOTIKULMILTASI TEKSTI: Sara

Etola, Lahden Demarinuorten puheenjohtaja KUVA: Sara Vertanen

Haluaisitko että paikkakunnallasi olisi Demarinuorten aktiivista toimintaa? Kiinnostaisiko lähteä sellaista käynnistämään? Jos sinulla on intoa ja halu saada paikallisen sosialidemokraattisen nuorison ääni kuuluviin, se kannattaa. Tarvitaan vain pari aktiivista nuorta, joilla on aikaa, tahtoa ja pitkä pinna.

A

luksi on hyvä kartoittaa lähtötilanne. Selvitä, onko paikkakunnallasi aktiivisia puolueosastoja tai onko siellä joskus ollut nuorisotoimintaa. Voit kysellä asiasta paikallisilta demareilta tai Demarinuorten toimistolta, sillä vaikka toimintaa ei olisi välissä ollutkaan, saattaa patentti- ja rekisterihallituksen pölyisestä kansiosta löytyä valmiiksi rekisteröity nuorisoyhdistys. Sen lisäksi, että aluejärjestön toiminta voi olla itsenäistä omana yhdistyksenään, se voi olla myös osa paikallista Työväenyhdistystä tai Kunnallisjärjestöä. Mikäli käytettävissä ei ole suurta varallisuutta tai aikaisempaa kokemusta yhdistyksen pyörittämisestä, kannattaa toiminta ehdottomasti perustaa osaksi olemassa olevaa, aktiivista puolueosastoa. Vaikka molempia olisikin, on hallinnollisesti kevyempi ratkaisu usein mielekkäämpi. Lahdessa Demarinuorten toiminta käynnistettiin uu-

delleen 2012. Olemassa oleva SNK:n Lahden aluejärjestö ry lakkautettiin ja sen varat siirrettiin Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistykselle, jonka kanssa sovittiin niiden sijoittamisesta. Käytännössä tämä tarkoitti vuosikokouksen koolle kutsumista, jossa päätettiin yhdistyksen purkamisesta ja selvitysmiehen asettamista purkuun liittyvien toimenpiteiden hoitamiseen käytännössä. Työväenyhdistykseen perustettiin Lahden Demarinuorten osasto, jolla on oma johtokuntansa ja itsenäistä toimintaa talousarvioineen ja toimintasuunnitelmineen. LDN on osa Uudenmaan piiriä ja yksi piirin aktiivisimmista aluejärjestöistä. Toimintaa rahoitetaan omilla varoilla, Työväenyhdistyksen toimintatuella sekä piirin tuella. LDN ottaa ennen kaikkea aktiivisesti kantaa paikallispoliittisiin kysymyksiin, järjestää tapahtumia sekä osallistuu niin nuorisoliiton kuin puolueenkin tapahtumiin. Tärkeintä osaston toiminnassa ei kuitenkaan ole hallinnolliset seikat, vaan itse toiminta. Se kannattaa aloittaa etsimällä mukaan muita nuoria järjestämällä tapahtumia, kuten pizza- ja keskusteluiltoja, tai esimerkiksi kampanjoita, kuten helposti toteutettava sateenkaarikynsi-tempaus. Mikäli toimintaan liittyy uusia jäseniä, kannattaa heitä kannustaa osallistumaan liiton järjestämiin seminaareihin ja koulutustapahtumiin, sillä se lisää sitoutumista myös kotiseudun toimintaan. Tietoa, vertaistukea ja ideoita tapahtumista sekä toiminnan käynnistämisestä ja kehittämisestä voi pyytää pääsihteeriltä liiton toimistolta. Sosialidemokratialla on tulevaisuus niin kauan kun meillä on nuoria toimijoita. Vapauden, solidaarisuuden ja tasa-arvon sanoman levittäminen on meidän kaikkien vastuulla. LIPPU

29


30

LIPPU 1 /2014

TOIMISTOJYYRÄN TYYLITUOMIOISTUIN Tässä artikkelissa julkaistavat mielipiteet ja näkemykset eivät edusta liiton tahi minkään muun osapuolen näkemyksiä, vaan ovat anonyyminä pysyttelevän kirjoittajan omia käsityksiä maailmanmenosta.

IN:

OUT:

Kauluspaidat

Kauluspaidan säilytykseen vaatima tila ja ylläpidon vaikeus

Kauluspaita on perussiisti vaate, toimii missä vaan, koska vaan, paitsi sisäliikuntaa harrastaessa. Kauluspaita on hyvä. Kuoseja on useita ja siten kauluspaidalla on mahdollisesti enemmän erilaisia käyttötarkoituskohteita kuin jeesusteipillä. Kauluspaidasta voi tehdä juhlavamman lisäämällä siihen kravatin, uhkana tosin on että alkaa vahingossa näyttämään ylityöllistyneeltä insinööriltä, varsinkin jos laittaa kynän rintataskuun.

Mikäli kodissa on henkaritila vähissä, useiden kauluspaitojen omistaminen saattaa aiheuttaa enemmän harmia kuin Suomen kuntarakenne julkisen sektorin taloudenpidolle. Liian tiiviisti henkarikaappiin varastoituna, paitoihin tulee ryppyjä varmemmin kuin kuntaliitoksia lähivuosina, lisäksi kauluspaidan viikkaaminen tekee siihen sellaiset rypyt että niiden siloittamiseen tarvittaisiin katujyrää. Kukaan ei toisaalta väittänyt, että hyvännäköisyys olisi helppoa.

Pikkutakki vaateyhdistelmineen Suorat housut tuntuu hyvältä jalassa, jopa Hesassa käydessä. Villasukat Aiempi asennoitumiseni villasukkiin oli suhteellisen jyrkkä, sittemmin asenteeni on pehmentynyt. Pääsyynä tähän on muuttaminen asuntoon, jossa on joutuu talvella hypotermiaan, mikäli ei ole lämmintä paitaa, pitkiä kalsareita ja villasukkia päällä. Villasukat on kanssa aika näppärät vaalikampanjoidessa talvella. Villasukkia ei saa kuitenkaan pitää päällä julkisissa tiloissa, kuten töissä, jos ei samalla ole kenkiä jalassa, mikä on sekin outoa, ellei halua paistaa jalkateriään mediumeiksi.

Toppahousut kaupunkikäytössä, jos pakkasta on alle 25 astetta Lienee tarpeetonta todeta, että Suomi on ajoittain kylmä maa, tämä ei kuitenkaan ole mikään syy olla täysin tyylitön. Moderni nykyihminen ei viihdy talvella tarpeettomasti ulkosalla kylmällä, ellei sitten kyse ole hiihtourheilemisesta, mikä on yksinkertaisesti vaan hienoa. Toppavaatteet suojelevat kylmältä, mutta saavat ihmiset näyttämään michelin-ukoilta, erityisesti toppahousut.Siksi olen vahvasti sitä mieltä, että toppahousuihin ei pidä pukeutua tarpeettomasti, raja tähän on 25 astetta pakkasta. Caprihousut Lienee tarpeetonta todeta että käyttämällä kesävaatteita talvella saa kummallisen hyypiön maineen. Mitä tulee yleisesti pahannäköisiin kesävaatteisiin, caprihousut ovat pahasta, ne eivät satu kenellekään. Etenkään talvella.


Näyttöjä. Muista huolehtiminen, epäitsekkyys ja välittäminen ovat hyviä arvoja. Silloin ei sirkustemppuja tarvita. Ja kun arvoista on näyttöä historiassa, on helpompaa näyttää tietä myös tulevaisuudessa.

www.sdp.fi


95x85mm_Demarinuoret_Lippu.indd 1

Tutustu kaikkiin SDP:n eurovaaliehdokkaisiin eurovaalit.sdp.fi

12.2.2014 15:39:12


LIITON TOIMISTON YHTEYSTIEDOT:

PIIRIEN YHTEYSTIEDOT:

JAOSTOJEN JA TYÖRYHMIEN YHTEYSTIEDOT:

Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki

HELSINKI

Liittohallitus päättää jaostojen ja työryhmien perustamisesta liittokokouskaudelle. Mikäli sinulla on idea työryhmästä tai jaostosta, voit esittää ne pääsihteerille sähköpostitse paasihteeri@ demarinuoret.fi. Ideat viedään eteenpäin liittohallitukselle.

PUHEENJOHTAJA

Joona Räsänen 050 547 5590 joona.rasanen@demarinuoret.fi

Toimisto: Kaarlenkatu 3-5, 00530 Helsinki, (09) 763 990, helsinki@demarinuoret.fi Toiminnanjohtaja: Teppo Suontakanen teppo.suontakanen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Roby Mountrakis, 044 990 5455, roby.mountrakis@gmail.com

PÄÄSIHTEERI

Miikka Lönnqvist 050 542 0160 miikka.lonnqvist@demarinuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ

Elisa Selinummi 0400 671 203 elisa.selinummi@demarinuoret.fi POLIITTINEN SIHTEERI

Matias Mäkynen 040 509 4409 matias.makynen@demarinuoret.fi TIEDOTTAJA

Iida Vallin iida.vallin@demarinuoret.fi

UUSIMAA (UUDENMAAN JA HÄMEEN VAALIPIIRIT):

Toimisto: Asematie 11 B, 01300 Vantaa Järjestösihteeri: Taina Viikari, 044 523 4937, taina.viikari@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Eemeli Peltonen, 050 557 9092, eemeli.peltonen@hotmail.com LOUNAIS-SUOMI (SATAKUNNAN JA VARSINAISSUOMEN VAALIPIIRIT) Toimisto: Eerikinkatu 30, 20100 Turku,

(02) 414 5200 Järjestösihteeri: Nelli Baran, 045 121 3284, nellibaran@gmail.com Puheenjohtaja: Piia Noronen, 044 5769 457, piia. noronen@hotmail.com LÄNSI-SUOMI (KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA VAASAN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Hämeenpuisto 28, 33100 Tampere, Järjestösihteeri: Henna Kuivalainen, 040 679 2270, henna.kuivalainen@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Milla Granlund granlund.milla@gmail.com KYMI

Puheenjohtaja: Timo Väisänen, 050 376 7895, timbe.vaisanen@gmail.com ITÄ-SUOMI (POHJOIS-KARJALAN, ETELÄ-SAVON JA POHJOIS-SAVON VAALIPIIRIT)

Toimisto: Kauppakatu 32, 80100 Joensuu, Järjestösihteeri: Eveliina Reponen, 040 933 0309 eve.reponen@demarinuoret.f Puheenjohtaja: Joonas Honkimaa, 040 540 6458, joonas.honkimaa@gmail.com POHJOIS-SUOMI (OULUN JA LAPIN VAALIPIIRIT)

Toimisto: Pakkahuoneenkatu 28, 4 krs. 90100 Oulu, piiri-hallitus@osdn.fi Järjestösihteeri: Kauko Keskisärkkä, 040 484 6773, kauko.keskisarkka@demarinuoret.fi Puheenjohtaja: Liisa Komminaho, 044 019 8790, liisa.komminaho@gmail.com FSUD (SVENSKSPRÅKIG DISTRIKT) Ordförande Jacob Storbjörk, 050 407 4233, jacob_331@hotmail.com Kaikki yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta www.demarinuoret.fi. Tutustu myös piirien ja liiton facebook-sivuihin ja ryhmiin!

33

KV-TYÖRYHMÄ

Työryhmä koordinoi Demarinuorten toimintaa ja politiikkaa kansainvälisissä kattojärjestöissä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Ossi Ollikainen (ossi-pekka.ollikainen@cimo.fi) ja häneen voi olla yhteydessä kansainvälisissä asioissa. Työryhmän sihteerinä toimii poliittinen sihteeri Elisa Selinummi (elisa.selinummi@demarinuoret.fi). Työryhmän jäsenet valitaan liittokokouskaudeksi. Jäseniä ovat: Tino Aalto, Nina Castén, Maria Feodorow, John Kaye, Serveh Khalili, Jussi Kukkola, Roby Mountrakis, Mikkel Näkkäläjärvi ja Jannina Viljakainen.


TULEVAT TAPAHTUMAT

4 HUHTIKUU

5.-6.4. Day-tapahtuma Helsinki 5 TOUKOKUU

8.-10.5. SDP:n puoluekokous Seinäjoki 6 KESÄKUU

6.-8.6. Demarinuorten liittokokous Vantaa 8 ELOKUU

1.-3.8. Demarinuorten Kesäleiri Hämeenlinna 20.-26.8. IUSY World FestivalMalta

Tykkääthän jo meistä Facebookissa? Demarinuoret - Sosialidemokraattiset Nuoret ry

Liityn jäseneksi demarinuoriin

demarinuoret maksaa postimaksun

En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demarinuorista Liityn jäseneksi demariopiskelijoihin En vielä liity, mutta haluan lisätietoa demariopiskelijoista Osoitteenmuutos (täytä myös kohta vanha osoite)

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Syntymäaika Sähköpostiosoite (Vanha osoite) (Vanha postinumero ja -toimipaikka)

SOSIALIDEMOKRAATTISET NUORET RY TUNNUS 5005170 00003 VASTAUSLÄHETYS


www.demarinuoret.fi

Lippu 1/2014  

Demarinuorten Lippu -lehti 1/2014

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you