2 minute read

Trimmaajan haastattelu - Marika Sinkkonen

Kuvat trimmaamo tassutaikuri

Kerro kuka olet?

Advertisement

Olen Marika Sinkkonen, ammattitutkinnon suorittanut trimmaaja ja eläintenkouluttajaopiskelija Siikajoelta. Trimmaamo Tassutaikuri sijaitsee Raahessa. Omat rotuni ovat sileä- ja karkeakarvainen kettuterrieri, walesinterrieri, borderterrieri ja englantilais-venäläinen ajokoira. Sileäkarvaisia kettuterrierejä olen kasvattanut jokusen pentueen kennelnimellä Metakan.

Miksi aloit yrittäjäksi?

Olen aikaisemmalta koulutukseltani psykiatrinen sairaanhoitaja (AMK). Jo silloin kun trimmaajan ammattitutkinto tuli, haaveilin siitä, että voisin kouluttautua trimmaajaksi. Lapset olivat kuitenkin pieniä ja mies reissutöissä, enkä sitä paitsi osannut trimmata. Viimeset viisi vuotta psykiatrisen sairaanhoitajan työssä mietin, mitä konkreettista voisin tehdä sivutyönä. Pelkkä päällä työskentely vaati vastapainokseen jotain muuta. Sitten hoksasin, että elämäntilanne salli jo hieman etäämmällä opiskelun.

Perustin toiminimen ja hain Iisalmeen opiskelemaan. Yritys lähti lapasesta jo puolen vuoden opintojen jälkeen, ja vuoden kuluttua olin siinä pisteessä, että piti valita alkaako yrittäjäksi vai palaako virkatöihin.

neuvoja ja ohjeita alalle aikoville

Opiskeluaika kannattaa hyödyntää hyvin. Trimmaajan ammattitutkinto antaa hyvän perustan toimia alalla. Opiskeluaikana suositellaan työharjoittelua, eikä suotta. Itse kävin työharjoittelussa useissa eri paikoissa ympäri Suomea ja sain korvaamatonta käytännön opetusta mm. Inkku Mustoselta, Tuija Kärjeltä ja Saana Tuomelta, jotka ovat vuosikymmeniä toimineet alalla.

Opiskelin todella paljon itsenäisesti eri rotujen trimmausta. Kävin myös rotujärjestöjen järjestämillä trimmauskursseilla. Katson, että ro-

dunomainen trimmaus kunkin rodun kohdalla on hyvä osata, jotta kotitrimmauksessakin osaa ottaa huomioon rodunomiaset piirteet.

Myös verkostoituminen kannattaa jo opiskeluaikana. Esimerkiksi Satu Utriainen on opettanut minulle paljon spanieleiden, erityisesti cockereiden trimmauksesta. Vastaavasti Satu on oppinut meillä korkeajalkaisten terriereiden trimmausta.

Mikä on vaikeinta cockerin trimmauksessa?

Cockerin turkinhoito vaatii työtä omistajalta. Trimmaajana pystyn parhaiten auttamaan siinä tekemällä pohjatyöt kunnollisesti. Pidemmänkin turkin ylläpito onnistuu, jos kuolleen/höttökarvan poisto tehdään perusteellisesti ja hyvin. Saan palautetta asiakkailta, että turkki on todella paljon helpompi ja pysyy hyvänä pitkään. Koristekarvojen pituus ei siis ole ratkaisevinta turkin vaikeuden tai helppouden kannalta. Kun trimmaus helpottaa merkittävästi kotona tehtävää työtä, on omistajien motivaatio säännölliseen trimmaukseen hyvä. Koticockerinkaan trimmausvälin ei tulisi ylittää kymmentä viikkoa.

Itselleni vaikeinta cockerin trimmauksessa on muotoilupuoli. Jos haluaa tehdä kauniin ja rodunomaisen trimmauksen, joka on juuri kyseiselle koiralle eduksi, pitää mielessä olla kuva siitä, miltä kyseinen koira voi parhaimmillaan näyttää. Ja sitten käden pitää totella silmää.

Tulevaisuus/visiot

Tassutaikurin missio on auttaa koiranomistajia huolehtimaan heidän koiriensa turkinhoidosta ja hyvinvoinnista. Tätä tehtävää toimittaa konkreettinen trimmaustyö, mutta myös Tassutaikurin blogi ja somekanavat, joissa jaan vinkkejä ja neuvoja. Maru & Satu trimmaa -verkkokursseja on tekeillä ja ensimmäinen Kynsikoulu tulee pian uunista ulos. Suunnitteilla on myös muita, myös cockereille suunnattuja kursseja. Haaveilen myös e-kirjan kirjoittamisesta, mutta näitä ajatuksia ehtii miettiä taas kun kiihkein trimmaussesonki on ohitse.

Sosiaalinen media kannattaa hyödyntää hyvin yrityksen markkinoinnissa. Se on ilmaista näkyvyyttä, jos työn tekee hyvin. Maksettu mainonta oikein kohdennettuna on tehokasta ja nopeaa. Omien some-tilien hyödyntäminen kannattaa nähdä pikemminkin maratonina kuin pikajuoksuna, sillä yleisön kasvattaminen vie aikaa ja kilpailu on kovaa.

Miksi somessasi näkyy paljon cockereita, vaikka se ei ole oma rotu?

Olen saanut ilokseni paljon oppia ja tukea cockerspanieleiden turkinhoitoon ja trimmaukseen Satu Utriaiselta, Susanna Pikkaraiselta ja Minna Kinnuselta jo ennen opiskelua syntyneen yhteyden takia. Olen myös käynyt cockereiden rotutrimmauskurssilla. Ehkä sosiaalisen median ja kasvattajien suositusten pohjalta minulle on päätynyt paljon cockeriasiakkaita. Olen hyvin ihastunut rotuun, ja Suskilta ja Satulta onkin livahtanut sukulaisilleni useampi cockeri, joita trimmaan.