Berner 140 vuotta – kahdet juhlat

Teksti: Tom Schauman

Berner järjesti kahdet juhlat 140-vuotisen taipaleensa kunniaksi. Tuntui suurelta kunnialta olla yksi niistä, jotka Hannes Berner sekä Antti Korpiniemi kutsuivat kumpiinkin juhliin. Ensimmäisenä iltana Suvilahden Kattilahalliin oli kutsuttu konsernin kaikkein tärkeimmät asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Meidän isäntien saapuessa paikalle oli ilmassa selvää hermostuneisuuden tunnetta. Järjestelyistä vastaavan Saana Suomen kädet saivat pulssini laskeutumaan, kun hän tottuneesti kiinnitti valkoisen kukan takinliepeeseeni. Olen vakuuttunut, ettei hän huomannut, mikä rauhoittava vaikutus hänellä oli meihin.

Sidosryhmien edustajien saapuessa oli hienoa nähdä, mikä vaikutus sekä paikalla että pukuloistolla oli myös heihin. Kun sitten juhlaseminaarin puhujat vuoron perään astelivat estradille ja pitivät puheenvuoronsa, oli jo selvää, että ilta voitiin nähdä voittona kotitiimille. Ja mitä loistavia puheita Carl Bildt, Elina Hiltunen ja Maija-Riitta Ollila pitivätkin. Ilta jatkui hyvän ruuan (voidaan oikeutetusti väittää, että Suomen parhaan ruuan, olihan sen loihtinut Suomen kokkimaajoukkue) ja esiintymisten parissa. Illan tavoite oli tehdä selväksi, että Berner on valmis ottamaan roolia kehittyvän Suomen huomisen puolustajana. Viesti meni varmasti perille.

Antti Korpiniemi

Toinen juhlailta olikin hengeltään erilainen. Se oli inklusiivisempi, maanläheisempi, no, paremman sanan puutteessa, rempseämpi. Juhlat oli suunnattu Bernerin työntekijöille. Kutsut saapuivat kaikille henkilökohtaisesti, ja Chemigate vastasi vakuuttavasti. Kaksi kolmannesta Chemigaten väestä pakkautui juniin, autoihin ja busseihin suunnatakseen pääkaupungin yöhön. Ilta oli kertakaikkisen upea. Bernerin historia tuli kaikille tutuksi ammattilaisesiintyjien ja lahjakkaiden amatöörien vetäessä showta. Puna nousi poskille, ja paatuneimmatkin seinäruusumököttäjät huomasivat jazzijalan hakevan rytmiä viimeistään Kaija Koon ottaessa Kattilahallia haltuunsa. Vaikutuksen teki myös

Uusia legendoja kirjattiin entisten joukkoon myöhään yöhön, mutta olen luvannut odottaa ainakin kymmenen vuotta, ennen kuin niistä kaikista kerron.