UUSI TEHDAS NOUSEE KOKEMÄELLE RAKETIN LAILLA

Me olemme selvästi tehneet jotain oikein. Kerroimme viime numerossamme menestyksekkäästi startanneesta Lapuan glukaanin modifiointitehtaasta, jolle olemme nyt saamassa jatkoa. Finnamylin tehtaalla Kokemäellä kuopaistiin ensimmäisen kerran maata uuden projektin merkiksi tammikuussa 2024. Yhteistyökumppanina hankkeessa toimii tälläkin kertaa International Flavors and Fragrances eli IFF.

Entsymaattinen polymerointiteknologia muuttaa maailmaa

Glukaaneista on tullut parissa vuodessa merkittäviä kaupallisia sopimusvalmistustuotteita Chemigatelle. Lapualla ja Kokemäellä valmistettavat glukaanit kasvattavat tehtaiden käyttöasteita ja avaavat uusia käyttökohteita paperi- ja kartonkiteollisuuden rinnalle. Toimitusjohtaja Tom Schauman painottaakin monipuolisen raaka-ainevalikoiman tärkeyttä.

”Olemme saaneet tärkkelyksen rinnalle uudeksi tukijalaksi luonnon raaka-aineen, joka on vähemmän riippuvainen säästä. Pitkällä tähtäimellä monipuolinen tuoteportfolio vakauttaa toimintaa”, Schauman kertoo.

IFF on kehittänyt entsymaattista polymeeriteknologiaa (Designed Enzymatic Polymerization, DEB) ja kyseisistä biomateriaaleista koostuvaa tuoteportfoliota yli 15 vuotta. Ensimmäinen ainutlaatuista teknologiaa koskeva patentti myönnettiin vuonna 2006 (USA:n patentti nro 7000000). Yrityksen erikoisalaa on suunnitella ja optimoida entsyymejä, joiden avulla voidaan tuottaa näitä erittäin puhtaita, tasalaatuisia ja ympäristöystävällisiä polysakkaridituotteita. IFF:n liiketoimintajohtaja Christian Lengesin mielestä haasteena on edelleen saada uusien biopohjaisten polymeerien toiminnallisuus yhtä hyväksi tai paremmaksi kuin fossiilisilla yhdisteillä, joita niillä pyritään korvaamaan. ”Glukaanien ehdottomana etuna on niiden suunniteltu biohajoavuus ja samaan aikaan säilyvä tuotteen toiminnallisuus useissa eri sovelluksissa, mitä ei ole useimmilla synteettisillä polymeereillä. Luonnonmateriaaleista esimerkiksi selluloosa tai tärkkelys vaativat tyypillisesti korkeamman funktionalisoinnin (esimerkiksi kationisoinnin), jotta ne toimisivat samoin kuin fossiiliset polymeerit. Uuden glukaaniperheen materiaaleilla taas maltillinen funktionalisointi (erityisesti kationisointi) johtaa materiaalin toivottuun käyttäytymiseen”, Lenges toteaa.

Kokemäellä valmistettava entsymaattinen polymeeri käyttää lähtöaineenaan nestemäistä ruokosokeria, joka polymeroidaan entsyymien avulla ja vielä puhdistetaan ja kuivataan jauheeksi. Tähän mennessä IFF on hoitanut entsyymiprosessin ja kehityksen omalla pilot-tehtaallaan, mutta tällä kertaa luottamus Finnamylin tekemiseen on poikkeuksellisen vahvaa, ja mahdollisuus uuden tuotteen tuotannon kasvattamiseen on jo tunnistettu. Glukaania on näillä näkymin tarkoitus valmistaa Kokemäellä noin neljän kuukauden ajanjaksolla vuodessa. Finnamylillä on kuitenkin jo varauduttu kasvattamaan kapasiteettia lisäinvestoinneilla.

Osa valmistettavasta glukaanista viedään Lapualle, jossa sitä jatkojalostetaan edelleen Kemiran kehittämiin sovelluksiin. Loput glukaanista hyödynnetään muissa IFF:n applikaatioissa sellaisenaan tai kemiallisesti muokattuna. Mahdollisia sovelluskohteita ovat esimerkiksi vedenkäsittely, pesuaineet, henkilökohtaisen hygienian tuotteet sekä käyttö tekstiiliteollisuudessa.

Nopeus ratkaisee

Teknologiajohtaja Aki Laine ja Lenges korostavat vuodesta 2017 jatkunutta hyvää yhteistyötä, joka on luonut syvää luottamusta ja ymmärrystä osapuolten välille. Lenges nostaa eduksi myös sen, että IFF:llä on vahvat juuret Suomessa. Siten amerikkalaisyhtiö saa tärkeää ymmärrystä paikallisesta kulttuurista ja toimintatavoista, jotta yhteistyö eri yritysten tiimien välillä on saumatonta. Uusi hanke ei siis vaatinut kummallekaan osapuolelle hyppyä tuntemattomaan.

Aiempien projektien myötä luodun vakiintuneen kumppanuuden pohjalta lähdettiin arvioimaan, voisiko glukaanin valmistusprosessin yhdistää Finnamylin olemassa olevaan laitekantaan. Hyvin pian havaittiin, että verrattain alhainen investointi voitaisiin kotiuttaa hyödyntämällä Kokemäen laitteistoja. Laitteet olivat yllättävänkin sopivia, mistä saatiin lisää tuulta purjeisiin, ja niin uusi hanke, ”Booster”, oli vireillä jo maaliskuussa 2023.

Kantorakettia tai tehosterokotetta tarkoittavan projektin nimen takana on Schauman, joka halusi sen kuvastavan hankkeen tiivistä aikataulua. Kokemäellä on tarkoitus ottaa käyttöön entsymaattinen polymerisaatioprosessi ja valmistaa veteen liukenematonta glukaania vielä tämän vuoden aikana. Booster on esimerkki kaupallistamisen kiihdytysprojektista, jossa kohdennetun investoinnin avulla teknologia saatetaan nopeasti markkinoille mahdollistamaan kysyntää uudelle tuoteperheelle. Jotta markkinaa voidaan vahvistaa ja kasvattaa uusia materiaaleja varten, täytyy tuote testata laajasti riittävän isoilla määrillä. Isommat määrät taas vaativat isomman tehtaan markkinan kasvattamiseksi kuin mihin tyypillisillä pilot-mittakaavan laitteistoilla päästäisiin.

Projektia Finnamylin puolelta vetävä tuotantopäällikkö Maria Lindholm kertoo hankkeen olleen hektinen ja jännittäväkin, mutta taustalla on kuitenkin kannustava ja positiivinen vire.

”Lyhyeen aikaan on mahtunut paljon tapahtumia ja haasteita. Viikkoon pitää sovittaa toisinaan 20 tuntia pelkkää projektipalaveria, ja siihen päälle pitäisi löytää aikaa purkaa palavereista tullut To Do -lista. Kyllä siinä muut työt hieman väistyvät Boosterin tieltä. Aikataulussa pysy- tään, jos jokainen huolehtii päivistään ja takarajoistaan”, Lindholm pohtii.

Pottutehtaasta biojalostamoksi

Finnamylin toimitusjohtaja Kalle Kainun mielestä glukaanin valmistus tukee Kokemäen ydinliiketoimintaa erinomaisesti. Tulevaisuudessa tehdasta voidaankin luonnehtia usean eri tuotteen ”biojalostamoksi”, jossa tuotteita valmistuu ympäri vuoden. Prosessi-insinööri Artturi Törrönen on jo palkattu elokuussa 2023 projektia silmällä pitäen, ja jatkossa vakituista prosessihenkilökuntaa tarvitaan enemmän.

Tuotantopäällikkö Maria Lindholm tarkistaa, kuinka rakennustyömaa on käynnistynyt.

Investointivaihe pitää Kokemäen työntekijät kiireisenä. Lindholm ajaa ryhmää eteenpäin ja muun muassa valvoo alkavia asennuksia Törrösen kanssa. Laatupäällikkö Niina Aarnisalo ja laboratoriovastaava Heidi Poutanen tekevät työtä laatujärjestelmän työohjeiden sekä laadunvalvonnan uusien analyysimenetelmien eteen. Nopeasti tapahtuvat muutokset ja uudet toimintatavat pitäisi vielä iskostaa työntekijöihin muun tekemisen ohessa. Kainulla onkin tärkeä rooli muutosjohtamisessa ja henkilöstönsä tsemppaamisessa eikä pelkästään laskujen maksajana.

”Muutos herättää aina monenlaisia tuntemuksia. Projektista ollaan kuitenkin kiinnostuneita ja eteenpäin mennään avoimin ja odottavin mielin. Kaikki varmasti tiedostavat sen, että tämä projekti tuo meille turvaa tulevaisuuteen”, Lindholm kiteyttää.