5 minute read
Starch Europe avaa tietä alan valoisaan tulevaisuuteen
Teksti: Jenga
Vaikka tärkkelystä on käytetty monipuolisesti aina antiikin ajoista lähtien, eivät sen lukuisat edut ole aina maallikolle tuttuja. Niitä valaisee Starch Europe, joka ajaa tärkkelysalan asiaa EU:ssa – eli ottaa viestikapulan Plinius vanhemmalta ja toimittaa sen perille parlamentin saleihin.
Starch Europen toimitusjohtaja Jamie Fortescue päätyi tärkkelysalalle oman kiertotiensä kautta. Tämä diplomaattiperheen kasvatti aloitti työuransa makeisyhtiö Marsin sekä työnvälityspalvelujen lobbarina ponnahtaen lopulta Spirits Europen pääjohtajaksi. Kahdeksan vuotta myöhemmin, vuonna 2012, hänelle tarjottiin Starch Europen toimitusjohtajan paikkaa.
Fortescuen mukaan hänen työnsä on paljolti järjestön 30 jäsenyrityksen näkemysten yhteensovittamista ja välittämistä EU:n komissiolle, parlamentille sekä jäsenvaltioille. Hän kertoi the Bridgelle tärkkelyksen puolesta puhumisesta, Starch Europen tuoreimmista kestävyystoimista sekä alan tulevaisuudennäkymistä.
Tärkkelyksen sanansaattajana Euroopan vallan linnakkeissa
Puhuessamme Fortescue oli juuri palannut Starch Europe Conference 2023 -tapahtumasta. Vuosittaisen tilaisuuden teemana olivat tällä kertaa kasviperäiset proteiinit sekä EU:n komission edellisen, vuonna 2018 tehdyn proteiinilinjauksen päivittäminen.
”Meidän tavoitteemme oli kirkastaa kuulijoille prosessointivaiheen merkitystä ja sitä, että kasviperäisiä proteiineja saadaan soijapapujen ja palkokasvien lisäksi myös jäsenyritystemme jalostamista viljelykasveista. Pyrimme estämään vuoden 2018 virheiden toistumisen. Toivoakseni onnistuimme siinä, mutta katsotaan, mitä vuoden 2024 strategia tuo tullessaan.”
Starch Europe operoi vuosittain useiden vastaavien kysymysten parissa – puolustaen tärkkelysmyönteisiä toimia, jotka liitty- vät innovaatioihin, maaseutuun ja kestävyyskysymyksiin, kuten kasvipohjaiseen ruokaan ja biopohjaiseen kiertotalouteen. Nyt edessä on kuitenkin vaalivuosi 2024, joten suuri osa työstä kohdistuu EU-parlamentin tulevien meppien valistamiseen.
”Vaikka parlamentin kokoonpano hieman muuttuu, eivät pitkän aikavälin teemamme katoa minnekään. Työskentelemme jatkossakin tuttuun tapaan torjunta-aineiden ja mykotoksiinitasojen parissa keskittyen samalla vahvasti erilaisiin kauppasopimuksiin. Näinä haastavina aikoina puheenaiheeksi nousevat usein myös alan valtiontuet.”
Parlamentin uudistuessa on vielä epäselvää, missä määrin sen poliittiset näkemykset ovat linjassa Starch Europen tavoitteiden kanssa. Järjestö ei silti aio työssään jarrutella vaan pitää ympäristö- ja biotalouskysymykset jatkossakin asialistansa kärjessä.
Kunnianhimoiset kestävyystavoitteet vaativat yhteistyötä ja uutta teknologiaa
Tärkkelysteollisuus toimi aikanaan edelläkävijänä hiilijalanjälkensä säännöllisten elinkaariarviointien (LCA, Life Cycle Assessments) julkistamisessa. Heti alkuun oli ratkaisevan tärkeää saada kaikki jäsenyritykset asiassa metodologisesti samoille linjoille. Fortescuen mukaan tavoitteena oli yhdenmukaistaa alan käytäntöjä ja ehkäistä puheita viherpesusta.
”Huomasimme ehkä muita aiemmin, että hiilijalanjäljen ottaminen kilpailutekijäksi on riskialtista, jos jokainen yritys tarkastelee sitä eri metodeilla. Totesimme yksimielisinä tarvitsevamme sen laskentaan yhteisen, ulkopuolisten tahojen kehittämän menetelmän, jolla saamme aikaan myös alakohtaisen lukeman.”
Mitä ikinä vuoden 2024 vaaleissa tapahtuukin, tekee järjestö EU:n kanssa tiivistä yhteistyötä Green Deal -ohjelmassa, jonka kunnianhimoiset poliittiset aloitteet tähtäävät kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämiseen ja nettonollapäästöjen saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä. Edistääkseen näitä tavoitteita Starch Europe päivitti elinkaariarviointinsa ja julkaisi oman hiilineutraaliuden tiekarttansa vuonna 2022.
”Yksi Green Dealin päätavoitteista on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, joten laadimme tiekartan, jossa sitoudumme vähentämään omia CO 2-päästöjämme 25 % vuosina 2019–2030. Tarkoituksemme on päivittää toimialamme
LCA-tutkimus viiden tai kuuden vuoden välein. Näin viestitämme, että olemme edistyneet asiassa, mutta samalla haastamme itsemme pyrkimään yhä parempaan.”
Tämän vuoden elinkaariarviointi osoitti CO2-päästöjen vähentyneen 19 % vuosina 2009–2019. Seuraavan tiukan vähennystavoitteen saavuttamista aiotaan tukea säännöllisellä seurannalla, puolivälin edistymisraportilla ja riippumattomalla LCA-tutkimuksella vuonna 2031.
Genomitekniikoihin ei investoida merkittävästi ennen varmuutta siitä, missä määrin EU ne sallii. Fortescuen mukaan EU:n komission ehdotus asiasta etenee hyvää vauhtia, mutta jos valmista ei tule EU-vaaleihin mennessä, voi asia juuttua järjestelmään ja uuden parlamentin arvioitavaksi.
Jos näin käy, on kaikki taas avoinna.
Tärkkelyksen seuraavat askeleet Euroopassa?
Tärkkelyksen tulevaisuutta pohtiessaan Fortescue myöntää, että viime vuosina on riittänyt haasteita aina globaalista pandemiasta geopoliittiseen levottomuuteen ja energiakustannusten nousuun. Hän korostaa silti tärkkelyksen monipuolisuuden ja välttämättömyyden antavan syytä optimismiin.
”Kasvihuonekaasupäästöjen osalta voimme hallita vain sitä, mitä omissa laitoksissamme tapahtuu. Olemme kuitenkin sitoutuneet tekemään tiivistä yhteistyötä myös toimittajiemme kanssa, sillä 75 % ympäristöjalanjäljestämme syntyy jo ennen kuin viljaraaka-aineet saapuvat tehtaisiimme.”
Maatalouden päästöjen vähentäminen edellyttääkin lähivuosina tiivistä viljelijäyhteistyötä uusien tekniikoiden ja teknologioiden parissa – esimerkkinä uudistava maatalous, jolla parannetaan maaperän laatua ja hiilensidontaa.
”Suuret elintarvikeasiakkaat pyrkivät sinnikkäästi siihen, että heidän toimitusketjunsa pohjautuu uudistavaan maatalouteen. Näiden muutosten myötä tuotanto on viiden-kuuden vuoden kuluttua tehokkaampaa ja halvempaa, mutta sen etukäteiskustannukset ovat korkeammat. Meidän on yhdessä viljelijöiden kanssa ratkaistava, kuinka tämä heille korvataan.”
Toista keskeistä kehittyvää teknologiaa edustavat uudet genomitekniikat (NGT), joilla voidaan levittää viljelykasveihin geneettisiä parannuksia entistä nopeammin ja tarkemmin. Näin viljan geneettistä rakennetta voidaan muuttaa juuri halutulla tavalla esimerkiksi kestämään paremmin tiettyjä ilmasto-olosuhteita tai taudinaiheuttajia.
”Olennaista on, että viljelijät saavat käyttöönsä tarvitsemansa vihreän siirtymän vaatimat teknologiat. Ja siksi uusista genomitekniikoista on yhä tärkeämpää keskustella. Esimerkiksi perunan osalta jäsenemme kertovat, että CRISPR-Cas-tekniikan avulla he voisivat vähentää torjunta-aineiden tarvetta jopa 75 %. Tämäntyyppinen teknologia on juuri sitä, mitä viljelijä tarvitsee saavuttaakseen asetetut tavoitteet.”
Jotta asiat etenevät tärkkelysteollisuuden toivomaan suuntaan, tarvitaan Starch Europelta neuvottelupöydissä vakaata otetta.
”Uskon ihmisten tarvitsevan tärkkelystä yhä enemmän etenkin elintarvikkeiden ulkopuolisissa sovelluksissa – uusiutuvana raaka-aineena se on monissa tuotteissa erinomainen vaihtoehto fossiilisille raaka-aineille. Ruoka- ja proteiinipuolella pidän siirtymistä kasvipohjaisempaan ruokavalioon merkittävänä mahdollisuutena alalle. Olemme viime vuosina nähneet, kuinka tärkeitä olemme monille toimitusketjuille, ja uskon tämän kehityksen jatkuvan.”
Entä mies itse – miltä loikka väkevistä alkoholijuomista tärkkelykseen tuntuu nyt, yli kymmenen vuotta myöhemmin?
”No, toisinaan oli paljon helpompaa edustaa väkeviä alkoholijuomia – ihmiset sentään ymmärtävät, mitä viski ja konjakki ovat! Mutta tärkkelys on myös hieno ala. On aina kiehtovaa kuulla ja seurata, kuinka jäsenemme sopeutuvat yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Se tekee tästä työstä mielenkiintoista.”
Malja sille, Jamie.
Euroopan tärkkelysteollisuus
EU:n viljelijöitä: 60 000
Tuotantolaitoksia: 71
Työpaikkoja: 16 000
Raaka-aineita: 25 000 000 tonnia
Tärkkelyksiä ja johdannaisia: 11 000 000 tonnia
Proteiineja ja kuituja: 5 000 000 tonnia
Starch Europe
Henkilöstöä: 6
Jäseniä: 30, liitännäisjäsenet: 6
Budjetti: 1 500 000 €
Jamie Fortescue
Kansalaisuus: brittiläis-belgialainen
Titteli: toimitusjohtaja, Starch Europe
Koulutus: Eton College & University of East Anglia
