Laseri #2 2018

K ym en l aa k s o n s a i ra a nh oito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea n h e n k i l ös töl e h ti

02 / 2018

VUODEN KOKSILAINEN JA MUUT PALKITUT:

KALLIOJUHLIEN HUMUSSA

SALATUT ELÄMÄT:

NAUTISKELUA PUUTARHASSA

Pääkirjoitus

Muutos myllertää mieltä Carea – Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän henkilöstölehti, 26. toimintavuosi Päätoimittaja: Anni Björklund Toimituksen sihteeri: Maarit Katajisto Painopaikka: Painokotka Lehden toteutus: Nitroid Kannen kuva: Nitroid / Marko Laukkarinen Toimituksen osoite: Carea, Kotkantie 41 48210 Kotka p. 044 223 1984 www.carea.fi Palaute, lisätiedot ja osoitteenmuutokset: maarit.katajisto@carea.fi ~ ISSN 1236-374X ~ ISSN 2323-1394

Muistetaan olla sopivasti armeliaita ja nauttia hetkestä Tämän lehden ilmestyessä olen ollut aika tarkalleen 10 kuukautta Careassa. Itselläni tähän aikaan on mahtunut paljon uuden oppimista toiminnastamme ja ihmisistämme, ja sitä on paljon vielä myös edessä. Kuitenkin selvästi vallitsevana teemana on ollut muutos. Veikkaan, että sama tunne on myös kaikilla teillä, jotka olette olleet Careassa huomattavasti pidempään. Kuljemme varsin pitkää muutoksen sävyttämää polkua toiminnassamme, organisaatiossamme ja koko toimintaympäristössämme.

Se luo myös viestintään suuret paineet ja odotukset, ja usein kuuleekin todettavan, että muutos on ennen kaikkea viestintää.

Kuuden kuukauden päästä varmasti valtaosa meistä työskentelee suuremmassa organisaatiossa kuin koskaan aikaisemmin. Uudesta kuntayhtymästä on tulossa reilun 5000 työntekijän toimija. Suurin Kymenlaaksossa ja reilunkokoinen valtakunnallisestikin. Jotta viestintä voisi palvella parhaalla mahdollisella tavalla kuntayhtymän henkilöstöä ja asiakkaita, niin edessämme on positiivinen uudistumisen pakko. Niin viestintäkanavamme kuin tapamme ja mallimme viestiä tullaan miettimään uuden kuntayhtymän näkökulmasta syksyn aikana. Paljon uutta on siis luvassa, mutta realistina tiedän, ettei kaikki tapahdu yhdessä yössä.

Samalla kun valmistaudutaan uuteen, on jo matkalla pyrittävä varmistamaan, että olemme mahdollisimman samalla polulla. Syksyllä otammekin myös uuden vaihteen muutoksen päivittäisviestinnässä. Suosittelenkin kaikkia seuraamaan niin omia viestintäkanaviamme kuin myös esimerkiksi Kymenlaakson maakunta- ja sote-uudistuksen viestintää.

Viestinnän tehtävät ja haasteet eivät siis ole niitä pienimpiä, kuten ei monen muunkaan osa-alueen. Jos urakka tuntuisikin välillä valtavalta, niin voin aina lohduttautua professori Wiion ajatuksella ”Viestintä epäonnistuu aina – paitsi vahingossa”. Sopiva määrä armollisuutta onkin meidän jokaisen hyvä muistaa pitää mielessä tässä muutosten jatkumossa.

Toukokuu toi tullessaan oikein kunnon kesän ja se on saanut jo ajatukset kohti tulevia lomia. Toivotankin kaikille antoisaa kesää ja hyvää loma-aikaa. Nautitaan siitä, mitä meillä on tänään ja päästetään ajatukset tulevaisuuteen vasta ansaitun tauon jälkeen.

Lehti on luettavissa myös

Anni Björklund

sähköisesti: www.carea.fi/laseri

viestintäpäällikkö

Ps. Seuraava normaalimuotoinen Laseri ilmestyykin vasta jouluna.

Syksyllä saamme kaikki ”KOKS 50 vuotta” -teemaisen juhlanumeron, johon toivomme saavamme muistoja ja tarinoita myös nykyisiltä ja entisiltä työntekijöiltämme. Tarinoita voi lähettää esimerkiksi sähköpostilla tarinat@carea.fi.

2

02 / 2018

Laseri on Kymenlaakson sairaanhoito- ja

sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean lehti.

SISÄLLYSLUETTELO: 02 Pääkirjoitus 05 Pientä kivaa 06 Kalliojuhlien humussa – vuoden koksilainen ja muut palkitut 12 Carea-sairaala: Projektitoimiston kuulumisia

06

14

Henkilöstön palkitsemisjuhlat

16

Työkyky on usean asian summa – osatyökykyisten puolella

18 Eläkkeelle: Nuorisopsykiatrian kehittäjä maalaismaisemissa 20

Kuuma peruna: Laadunhallinnan työkalu IMS

22 Maailmalta: Uskotko Kim Jong-uniin?

18

24

24

Salatut elämät: Kaikkea kaunista ympärillä omaksi iloksi

26

Oikea diagnoosi on tärkeä asia – FASD-osaamishanke

28

Kuusaan Bändi Virtakivessä!

29

Koks 50 vuotta: Ennen vanhaan

30

Koks 50 vuotta: Mitä heille kuuluu nyt? Liisa Puronen

32

ARONK ja RONK tutuksi

34

Camino – matka Samosista Santiagoon

36

Papin palsta

37

Terveisiä psykiatrian esimiesten kehittämispäivästä

37

Carea, uudet ja vakinaistetut työntekijät

38

Hieno Nainen: Uusia juhannustaikoja

39 Albumi 40 Koksilaiset

26

42 Resepti: Hirssipapusalaatti 43

Laseri, tekijät 3

Laseri 2/2018 eläkeläiset 1.4.2018 Huoltopäällikkö Pekka Karvonen,

Kastek sähkö Koks 1.5.2018 Sairaalahuoltaja Pirjo Kallavuo, Kastek Puhu 1.5.2018 Kuntohoitaja Suvi Hartikka, toiku psyk 1.7.2018 Palvelutoiminnan esimies Ulla Metsärinne, nuorisopsyk Pekka Karvonen

Ulla Metsärinne

Koks on nyt 50-vuotias!

Laseri muuttaa lokakuussa muotoaan juhlajulkaisuksi, joka jaetaan kaikkiin Kymenlaakson kotitalouksiin.

Osansa juhlajulkaisussa saavat elämänmakuiset tarinat, sattumat, anekdootit ja muistot koko Koksin historian ajalta. Julkaisussa katsastetaan myös hyvinvoinnin nykyhetkeen ja visioidaan tulevaa.

Arvoisa Laserin lukija, onko sinulla meille tarinanpoikanen kerrottavana? Mikä oma roolisi on ollut Koksissa? Oletko ollut työntekijänä, kumppanina, potilaana tai läheisenä? Millaisia muistoja sinulla on rakennukseen tai sen ihmisiin liittyen?

Kerro se meille.

Koonnut: Sanna Munukka-Airaksinen, palvelusihteeri

Tiedonjyvät Vitamiinit talteen!

K-vitamiinia saat eniten basilikasta ja timjamista.

Lähetä oma muistosi!

E-vitamiinia auringonkukkaöljystä.

sähköpostilla: tarinat@carea.fi

D-vitamiinia kaloista ja

postitse: Koks / Anni Björklund Kotkantie 41, 48210 Kotka

suppilovahveroista.

sivuston kautta: carea.fi/tarinat

ja kananmunista.

Mainitsethan, saako nimesi julkaista tarinan yhteydessä.

A-, B2- ja B12-vitamiineja maksasta C-vitamiinia ruusunmarjasta, vihreästä chilistä, guavasta ja keltaisesta paprikasta.

B1-vitamiinia auringonkukan-

B6-vitamiinia ravuista ja kuivatusta sipulista.

Mitä tänään syötäisiin?

4

Lähde: finelli.fi

siemenistä, vehnänalkioista ja pellavansiemenistä.

10 kysymystä: kukista ja mehiläisistä ?

01

Kymmenen myydyimmän kesäkukan joukossa

on kaksi naisen etunimen mukaan nimettyä

kukkaa. Mitkä nämä kaksi kesäkukkaa ovat?

käyttötarkoitusta?

02

Mikä on tyypillisin marketan kukkien väri?

07

Miksi hunajaa ei suositella alle yksivuotiaille?

03

Montako hunajaa tuottavaa mehiläispesää

08

Mainitse kolme syötävää koristekukkaa?

09

Ampiaista ja mehiläistä on vaikea erottaa

on Suomessa Mehiläistarhaajien liiton mukaan?

06

Laatinut: Lasse Koste, turvallisuuspäällikkö

Hyötykasvit ovat tyypillisesti syötäviä, mainitse kaksi muuta hyötykasvin

04

Milloin vietetään kansainvälistä

toisistaan. Mikä oleellinen eroavaisuus on

mehiläispäivää?

ampiaisen ja mehiläisen toukkien ravinnossa?

05

Samettikukalla on ominaisuus, jota voi

10

Palavarakkaus on koristekasvi. Missä muussa

hyödyntää hyötykasviviljelyssä. Mikä?

hyötytarkoituksessa kasvia on käytetty?

01 Vuonna 2016 eniten myytiin Orvokkeja ja sijalla 8. oli Marketta. | 02 Valkoinen. | 03 55 000 | 04 20.5.2018 | 05 Samettikukka karkottaa kirvoja. | 06 Puuvilla kankaan valmistuksessa ja puu rakentamisessa. | 07 Siinä voi olla pieniä määriä Clostridium botulinumin itiöitä, joka saattavat aiheuttaa alle 1-vuotiaille sairastumisen. Yli 1-vuotiailla sairastumisriskiä ei ole. | 08 Esim. sarviorvokki, kääpiösamettikukka, ruiskaunokki, kehäkukka ja krassi. Yleensä vain terälehtiä käytetään ruokien koristeina ja mausteina. | 09 Ampiaisen toukat ovat lihansyöjiä ja ne syövät mm. muita hyönteisiä. Mehiläisen toukat syövät mm. siitepölyä. | 10 Kasvin juurissa on saippuan kaltaisia aineita, saponiineja, jotka muodostavat veden kanssa vaahtoavan pesuliuoksen.

Kuntohoitaja Tuula Heikkinen on saanut kuuloliiton pronssisen ansiomerkin Kotkan kuulon 60-vuotisjuhlassa 19.5.2018 Kuuloliiton myöntämä Urpo Siiralan pronssinen mitali luovutettiin ansiokkaasta työstä kuulovammaisten hyväksi.

Mitalin luovutti Kuuloliiton liittohallituksen puheenjohtaja Jouni Aalto. Mitalia on annettu vuodesta 1980 ja Tuula Heikkisen mitalin järjestysnumero on 62.

Kuvassa on Tuulan rinnnalla alueemme eläkkeellä oleva kuulontutkija Leena Heino, joka on Kotkan kuulon varapuheenjohtajana ollut järjestämässä tätä huomionosoitusta.

ONNITTELUT!

5

Kalliokekkerit

Kipsikurkut 6

Koksin yli 20-vuotisen perinteen omaavia kalliojuhlia vietettiin 23.5. Juhlijat kylpivät tällä kertaa keväisen kirkkaassa auringonpaisteessa. Niinpä salamavaloja ei tarvittu, kun estradille nousivat kovasti odotetut ja jännitetyt palkitut.

Teksti ja kuvat: Nitroid

Valtaistuimelle oli tällä kertaa tunkua Suorapuheinen sissien sissi Anu Soini nostaa vuoden koksilaisena kissan pöydälle ja mielii vielä ulkomaille. Kallion kuningattaria ja kuninkaita kruunattiin tuplamäärä. Sää suosi perinteisin menoin vietettyjä juhlia.

Parasta täällä ovat Jarppa-sedän makkarat ja ilmapallot.

Näin tokaisi ykskantaan Toivo-poika, joka laittoi toimittajan paidan napin läpeen kauniin voikukan. Seurassa olleet Iita, Kaisla ja Jonni viihtyivät mainiosti lämpimän kuivalla kalliolla yhteistä perhejuhlaa viettäen.

Vahtimestari Tuomas Haltsonen seurasi vahtimansa lapsikatraan menoa hymyssä suin, mikäpä sen mukavampaa kuin että kaikilla on kivaa. Fysioterapeutti-vaimo ja perheen nuorimmainen eivät päässeet kekkereihin mukaan, perheenlisäyksestä kun oli kulunut vasta kolme päivää.

Ihan puskista tulleita tunnustuksia Vuoden koksilaisen valinta meni totutusti, pystin pokannut Anu Soini kuuli valintansa tueksi tukun vahvoja meriittejä.

Kun tuli aika kruunata kallion kuningatar ja kuningas, tuli rekan lavalle suorastaan tunkua. Kumpiakin titteleitä oli näet jaossa tuplasti, niin tasaisesti olivat äänet jakautuneet.

Riitta Juujärvi, Mika Huuskonen ja Timo Kallio olivat kaikki aidon hämmentyneitä kohdanneesta kunniasta. Niin olisi varmasti ollut myös Marja Hämäläinen, joka ei päässyt paikalle. ”Ihan puskista tuli tämä valinta, täysi yllätys”, kuului kolmikon suusta kuin yhteen ääneen. ”Tulin muka avajaispuhetta pitämään. Tuntuu tosi hyvältä. Juhlin työn merkeissä ja sopivana hetkenä nostan skumppalasin”, fiilisteli Huuskonen. ”Ei minkäänlaista käryä etukäteen. Työkaverit saavat ainakin kakkukahvit”, Juujärvi makusteli. ”Tässähän voisi vaikka ylpistyä kuninkaana, vaan sitä en aio tehdä”, otti Kallio nöyränä vastaan kruununsa.

Tunnelmaan mahtuu myös uusia tuulia Upeasta säästä ja kalliojuhlan tunnelmasta nauttineet Aira ja Katariina seurasivat tottuneesti Kympe-bändin soitantoa, muotinäytöstä ja muuta ohjelmaa samalla tarjolla olleista antimista nauttien. Hyvä ja hieno henkilökunnan ja heidän perheiden sekä potilaiden yhteinen irtiotto arjesta voisi kaksikon mielestä myös hieman uudistua raikkailla avauksilla. He kaipasivat enemmän potilaita paikalle. He tietävät, että juhla vaatii vastuuhenkilöiltä isoa panostusta, ja arvostavat heidän työtään. Kalliojuhla on selvästikin juhla paikallaan!

7

Riitta Juujärvi

perushoitaja, silmätautien yksikkö Elämä on täynnä yllätyksiä ja tämä on yksi niistä. Näin lausahti silmätautien yksikössä hoito- ja tutkimustyötä tekevä perushoitaja Juujärvi kuningatararvon saatuaan. Monessa yhteistyöelimessä mukana ollut silmäalan ammattilainen on nähnyt 30 Carea-vuoden aikana tapahtuneen muutoksen. ”Konserni on kasvanut, erikoissairaanhoito on terävöitynyt sekä hallinto ja johtajuus laajentunut. Nyt esimiehet johtavat, eivätkä osallistu töihin kuten ennen.” Juujärveä kuvataan työntekijänä sydämelliseksi, aktiiviseksi ja lempeäksi. Itse hän korostaa vastuullisuuttaan työntekijänä. ”Kun jotakin teen, teen sen loppuun, enkä jätä puolitiehen. Koko yhteisön hyvinvointi ja yhteen hiileen puhaltaminen on minulle tärkeää.” ”Just ja just kymiläinen” kuuden lapsenlapsen mummi liikkuu luonnossa ja viettää aikaa mökillä Asikkalassa Päijänteen rannalla, joten vesi on aina läsnä. Kuningattarena olo ei oikein istu. ”Olen huono olemaan esillä, mieluummin järjestelen tapahtumia. Siihenkään en pyri, mutta monesti huomaan joutuvani.”

Marja Hämäläinen palveluesimies

Palveluesimies Marja Hämäläistä läheiset kuvaavat empaattiseksi ja sydämelliseksi työkaveriksi, joka ajattelee aina henkilökunnan parasta. Hän venyy ja paukkuu työyhteisön ja talon eteen kaikissa tilanteissa. Hämäläinen ei ollut juhlissa paikalla. ”Tuli täytenä yllätyksenä, suurkiitokset”, Marja Hämäläinen kommentoi.

KALLION KUNINGATAR

KALLION KUNINGAS Timo Kallio

ylilääkäri, HUS-Kuvantaminen Nimensä mukaisen tunnustuksen saanut Kallio on tehnyt pitkän työuran Koksissa, tällä hetkellä hän toimii HUS-Kuvantamisen ylilääkärinä. Kallio tekee työtään potilas edellä tunnollisesti niin, että virheet ja viiveet jäävät minimiin. ”Olen tehnyt pitkään yhteistyötä monien tahojen kanssa ja vannon yhteisen tekemisen nimeen. Minulta se tulee luonnostaan, niin kuin sen pitääkin, olenhan paljon asiakkaiden kanssa tekemisissä.”

Kajaanissa syntynyt Kallio on kotiutunut Kotkaan, missä on helppo asua meren läheisyydessä veneillen ja mökkeillen. Koksin huomiseen hän katsoo nyt luottavaisemmin. ”Monta vuotta menetettiin riitelyyn, mutta nyt näyttää paremmalta.

Kunnat pääsivät sopuun ja uusia sairaaloita nousee. Henkilöstö on näissä kiistoissa aina kärsijänä, meidän voimavaramme ja resurssiemme riittävyys tulee turvata.”

8

VUODEN KOKSILAINEN Anu Soini

sairaanhoitaja, teho- ja valvontayksikkö Teho- ja valvontaosaston sisäisen sijaisjärjestelmän eli sissijärjestelmän sairaanhoitaja Anu Soini oli oikein hyvissä tunnelmissa heti vuoden koksilaiseksi valinnan jälkeen. Hänellä, tai itse asiassa hänen läheisillään, oli jonkinasteista kutinaa valinnasta. ”Porukka taisi arvata, minulta jäi terassin suojaaminen kesken, kun piti muka tulla aiemmin töihin. Tämä on kunnianosoitus koko meidän kinestetiikan ryhmälle. 40 työkaverin ryhmä on hyvähenkinen porukka, jonka kanssa on ilo työskennellä. Pitkä matka on yhdessä kuljettu, mutta matka jatkuu.”

Soini ei pidä mielipiteitään piilossa, vaan tuo niitä suorapuheisiin tyyliinsä esiin. Näin hän haluaa edistää hoitotyötä yleensä ja omaa alaansa. ”Tuon epäkohdat järkevästi esille.

Työntekijöille tulee antaa järkevät resurssit käyttöön ja heidän työhyvinvoinnistaan pitää huolehtia. Siten homma pelaa parhain päin.”

Liike on lääke, kuuluu yksi Soinin teeseistä. Potilaat tulee saada ylös vuoteistaan ja tekemään itse omien voimavarojensa mukaan. Henkilöstön tehtävä on keksiä ja kehittää tähän toimivat konstit. Soini tekee kuten opettaa ja liikkuu monipuolisesti, hän suosii käytännön kautta oppimista liian hienojen metodien sijaan.

Kun tekee oman työnsä parhaalla mahdollisella tavalla, voi työhön olla tyytyväinen. Soini on sitä, mutta myöntää mietiskelevänsä jonkin verran muita maita vierahia. ”Olen opiskellut ja tehnyt töitä ulkomailla. Elättelen edelleen haaveita Norjan vuonoista ja niiden maisemissa työskentelystä.”

KALLION KUNINGAS Mika Huuskonen ylilääkäri

Huuskonen on nähnyt johtamiskulttuuriin kehittyneen viime vuosina keskustelevaan suuntaan, mihin myös sairaalan johto ja ylilääkärit ovat tulleet mukaan. Medisiinisen yksikön päällikkönä hän tekee töitä usean erikoisalan kanssa yhteisiä esityksiä miettien ja tehden. ”Olen ryhmätyön tekijä, ongelmat ratkeavat yhteistyössä, yksin siihen ei kukaan pysty.

En pelkää ongelmia, vaan suorastaan hakeudun niihin. Kuuntelen ihmisiä ja teen sen perusteella johtopäätöksiä. Arvostan kaikkia ammattiryhmiä.”

9

kimppahiihtoa

KympeBand 10

kalliolla seurattiin muotinäytöstä

11

Projektitoimiston kuulumisia:

Hommat etenee!

Teksti: Sami Loimas, Pia Ulmanen, Taru Saarelainen, Joanna Kontio, Kai Heiskanen

1

Laajennusosan (G-osa) eteneminen Laajennusosassa on tällä hetkellä käynnissä perustusten raudoitus- ja betonointityöt sekä tunnelikerroksen talotekniset asennukset. Elementtiasennuksia tehdään parhaillaan, joten liikenne on Kotkantiellä vilkasta. Laajennusosan varusteluun liittyvät kilpailutukset ovat käynnissä mm. leikkaussalien, välinehuollon laitteistojen ja kiinteiden sairaalalaitteiden osalta.

12

Kuva 1. G-osan torninosturin perustus valmistumassa.

Kuva: Skanska Talonrakennus Oy

F-rakennuksen suunnittelu Nykyinen F-rakennus (talousrakennus) oli hankesuunnitelmavaiheessa tarkoitus peruskorjata. Tällä hetkellä tutkitaan vaihtoehtoja, joissa ainakin osa nykyisestä F-rakennuksesta puretaan ja tilalle rakennetaan uudisrakennus. Toiminnal-

8

8

10

Laseri testaa 9 2

1

200

21

1

20

19

2

13

23

22

11 9 6033

6344

16 8

II

16

E

6260

2 7

16 6

III 16 5

D

15 14

2

6262

2

20

lisista syistä F-rakennus pyritään sijoittamaan rakenteilla olevan laajennusosan läheisyyteen. F-rakennukseen tullaansuunnittelemaan tilat osastotoiminnalle (120 potilaspaikkaa), laboratoriokeskukselle, sairaala-apteekille, logistiikkakeskukselle sekä tekniikalle. Alustavan aikataulun mukaan F-rakennuksen rakentaminen aloitetaan vuoden vaihteessa 2019–2020.

5 14

20

8

4

P

sp

20 3

F

II

6258

10

kt

kt

17

Ad

7 16

4

19

19

Ae

kt

Af

8

4 19 3

kt 17

IX

15

3

RAKEN

18

III

8

Ab

6

19

19

Sair aala II

6255

Aa 6

kt

B

17

+19.6

19 6

G

0

1

17 0

19

+19.5

16

7

7-4

+1 8.7 16

28 5-8-

19

36

19

3

19

4

+19.5

6265

12 21 66 m2

+19.5

6

Ac

kt

Kuva 2. Aa–Ae: Sairaalan olemassa olevat rakennukset. Af: Sairaalan laajennusosa.

B: Lasten sairaala. D: Hallinto. E: Rivitalot.

F: Uusi F-rakennus. G: Uusi sairaala.

Lähde: Sweco Architects Oy

Aa-Ae O saira Af Saira B Laste C Kerro D Hallin E Rivita F Uusi G Uusi

0

5

64 17

Z

15

8

+17.75

0

16

+1 7.0

3

8

+19.5

16

7

16

6254

+19.5

2 15 7

Sädehoitoyksikön laajennus

+16.0

+16.0

16 16.10 08

1

14

O 12x21 16 x 55 = 818

O 10x21

O 11x21 O 11x21

800

O 10x21 PUKUH

4,7 m2

O 9x21

VO (POT.OHJAUST) 13,3 m2 O 12x21

ESIVALMISTELUT 21,6 m2

MONITYÖTILA 39,1 m2

A3 VAR 7,2 m2

O 10x21

KÄYTÄVÄ 48,5 m2

WC 5,3 m2

O 10x21

KA TTO IKKU NA

O 12x21

O 10x21

O 10x21

1 200

VAR 12,3 m2

519,0 m2 615,5 m2 358 hym2 1,72

PERUSKORJAUS, BRUTTOALA PERUSKORJAUS, HYÖTYALA PERUSKORJAUS, TEHOKKUUS e=

390,0 m2 200 hym2 1,95

kt

LAAJENNUS, KERROSALA LAAJENNUS, BRUTTOALA LAAJENNUS, HYÖTYALA LAAJENNUS, TEHOKKUUS e=

22.

88

Sisältö

Kotkantie 41, 48210 Kotka

A4

O 12x21

O 20x21

O 20x21

O 10x21

O 10x21

PUKUH10x21 4,4 m2

O 20x21

ODOTUSTILA 16,7 m2 KA TTO IKKU NA

O 11x21

O 11x21 O 11x21

O 9x21

VO (POT.OHJAUST) 16,2 m2

O 10x21

OHJAUSHUONE 16,2 m2

O 16x21

O

ODOTUSTILA 4,6 m2

14 300

+23.0

1:1500 (A4)

2 400

1 200

5 200

O 10x21

O 11x21

1 600

SÄDEHOITOTILA 2 83,7 m2

PUKUH 3,1 m2

IVKH 25,4 m2

KÄYTÄVÄ 35,0 m2

800 800

TEKN O 13x21 2,6 m2

4 800

WC 5,0 m2

O 12x21

OHJAUSHUONE 15,7 m2

2 500 2 500

2 500

2 500 1 600

KÄYTÄVÄ 3,9 m2

4 000

O 10x21

Mittakaava

TEKN 7,9 m2

TT-SIMULAATTORI 50,8 m2

2 550

O 11x21

O 23x21

1 000

1 200

PUKUH 3,8 m2

4 000

2 400

2 000 8 500 O 10x21

800

11 600

1 500

1 500

O 11x21 O 23x21

O 10x21

TEKN 16,4 m2

O 10x21

TEKN 16,4 m2 9 000

8 700

STM myönsi 6.3.2017 Carealle poikkeusluvan Ratamokeskuksen rakentamiseksi Kouvolaan ja suunnittelu siirtyi Kouvolan kaupungilta Carealle lokakuussa 2017. Ra4 tamokeskuksen hankesuunnitelma ja tilaohjelma on päivitetty vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja tällä hetkellä suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä arkkitehtien ja erikoissuunnittelijoiden kanssa. Ratamokeskuksessa tulee olemaan vastaanotto- (esh, pth, suun terveyCarea, AF- osa denhuolto, kuntoutus) ja hoitokeskustoiALUSTAVA LUONNOS versio Y mintaa (mm. tähystykset ja erilaiset lääkeaineinfuusiot), päivystys sekä kuntouttavaa osastotoimintaa (115 potilaspaikkaa).

Tukipalvelujen osalta tiloihin sijoittuvat kuvantamisen, laboratorion ja tekniikan yksiköt sekä logistiikkakeskus. Ratamokeskuksen maanrakennustyöt alkavat loppuvuodesta 2018. Uudet tilat saadaan käyttöön vuoden 2021 alussa.

3 900

+19.87

A3

KÄYTÄVÄ 6,6 m2

WC 5,0 m2

O 21 x 10

1 200

Asemapiirustus Rakennusosakaavio

O 10x21

ASETTELUTILA 24,9 m2

2 300

+21.0

Sisältö

O 10x21

9 000

KÄYTÄVÄ 6,9 m2

PUKUH 4,1 m2

4 000

Ikkuna-003 44x48

Kotkantie 41, 48210 Kotka

PUKUH 4,1 m2

1 000

22 000

MONITYÖTILA 49,5 m2

WC 1,7 m2 O 9x21 O 10x21

HANKESUUNNITELMA

OHJAUSHUONE 19,4 m2

O 10x21

Valimotie 9, 00381 Helsinki etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi

TEKN 2,7 m2

O 10x21

KOTKANTIE

8

1 500

0

Ikkuna-002 88x6

13

13

SÄDEHOITOTILA 1 CareaSairaala 83,7 m2

Sweco Architects Oy

2 000

Ilmalanportti 2 Helsinki 00240 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi

+1 5.1 15

+21.5

5

3

A4

Sweco Architects Oy

15

6709

kt

n 40m luiska = ~5-6%

+22.0

+22.5

4

4

+21.5

Sädehoitoyksikön laajennusosan tekninen suunnittelu on käynnissä ja rakennustyöt aloitetaan vuoden vaihteessa 2018–2019.

Laajennusosaan rakennetaan kaksi uutta sädehoitohuonetta oheistiloineen. Sädehoitoyksikön simulaattoriTT-laite tulee sijoittumaan tällä hetkellä käytössä olevaan sädehoitobunkkeriin.

Ratamokeskuksen suunnittelun tilanne

n 25m luiska = ~7%

JS-01

Kuva 3. Sädehoitoyksikkö.

Lähde: Sweco Architects Oy

15

+18.0

ALUSTAVA LUONNOS , AF- OSA SÄDEHOITO

Mittakaava

1:200 (A3)

Kuva 4. Musta: saattoliikenne kävelevät.

Vaalea sininen: saattoliikenne autot. Punainen: ambulanssit. Tumma sininen: logistiikka.

Lähde: AW2 Arkkitehdit/Kaakon Viestintä

13

Päiv

25.4.201

kunniamerkit

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Birgit Salmenhaara Lea Värtö

Henkilöstön palkitsemisjuhlat

Teksti: Maarit Katajisto, palvelukoordinaattori Kuvat: Hanne Ristola, henkilöstökoordinaattori

6 palkittua Haikon kartano -lahjakortti kahdelle Marja Hämäläinen Tarja Moilanen Leena Topo

40 vuotta

Hilkka Torstensson Terttu Tyster-Pöhö Tea Westerlund-Huttunen

Carea järjestää vuosittain palkitsemistilaisuuden, jossa palkitaan kyseisenä vuonna 10, 20, 30 ja 40 vuotta yhtäjaksoisesti työskennelleet carealaiset, joilla on palvelussuhde voimassa. Juhlassa jaetaan myös Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit.

Juhla on järjestetty kymmenen kertaa, vuorovuosin Kotkassa ja Kouvolassa. Tänä vuonna juhla oli Kotkassa, Höyrypanimolla 20.3.2018.

31 palkittua Holiday Club -lahjakortti kahdelle Virpi Aaltonen Sirpa Ahdepelto Jari Finne Päivi Haaranen Kirsi Henttu Tuula Hyötyläinen Tarja Joutjärvi Tarja Järvelä Tuula Kivioja Outi Koskelainen Jaana Koskinen Leena Kunttu Pirjo Kuokka Kirsi Lavonen Mika Leppänen Anita Liila

14

30 vuotta

Merja Lindfors Saila Mäkine Jouko Nousiainen Marja-Riitta Peltonen Ritva Pilli-Sihvola Timo Pässilä Merja Rönkkönen Maija Suhonen Matti Suhonen Anne Suni Kaarina Suomalainen Merja Suomäki Tarja Taavila Ritva Tampio Anne Torvinen

Tilaisuudessa soitti pianisti Otto Tikkanen. Duo Hanne-Irmeli ja Kauko Sepponen (kuvassa) esittivät neljä kappaletta.

28 palkittua yhdelle hengelle joko Vierumäki tai Holiday club -lahjakortti, mahdollisuus maksaa itse kahdelle

2350

palkittujen palvelusvuodet yhteensä

62 palkittua elokuvalippuja 4 kpl Kotka / Kouvola Sirpa Hell Juha Hjerppe Heli Huitu Minna Ikonen Mari Ikävalko Eero Kaarto Jaana Kalso Maarit Katajisto Orla Kekkonen Taina Kelin

1354 palkittuja vuosina 2009–2018

Sini Kellola Virpi Keskinen Outi Kettunen Katja Koivunen Helena Kontturi Nina Kukkonen Seija Kuukka Mari Kuusisto Anne Liikka Mia Liitola Viivi Lindberg Timo Lindroos Ulla Liukka Helge Loog

Anne-Mari Ahokylä Seija Alila Hannu Bono Sirja Eskelinen Sari Horto Salme Huuhka Janne Huuskonen Tea Jaakkola Raija Katainen Marja Korhonen

Jouko Lyytikäinen Virpi Metso Marja-Leena Mustonen Miia Mykkänen Jenny Mäkipaakkanen Hannamari Niemelä Minna Nivala Kati Nyberg Ulla Oinonen Kari Parkkila Kirsi Penttilä Timo Pesu Niina Pihkala Riikka Pihkala

Isa Korppila Riitta Kääriä Sari Lehti Päivi Leinonen Susanna Leppäkoski Arja Mulari Outi Nahkuri Kati Niemi Petri Pelttari, Outi Puonti

Heidi Pihlajamaa Tarleena Rantanen Nina Rasi Sonja Reijola Nina Ropponen Eija Saarenpää Tuula Saloranta-Salonen Katariina Savolainen Roope Sepponen Eija Skyttä Mia Sormunen Oili Ström Mira Suur-Nuuja Jessica Tamminen

20 vuotta

Minna Pusila Paula Rantasalo Vesa Raussi Anitta Sironen Satu Ukkola Eeva-Maija Ukkonen Erja Vanhala Katri Vartiainen

10 vuotta

Katri Timperi Kalle Tukiainen Airi Tähkäpää Leena Ulmanen Tiia Walin Sari van der Steen Saija Vertanen Päivi Wessman Hanna-Leena Vilkki Riitta Ylinen 15

55% Tilastokeskuksen vuoden 2011 työvoimatutkimuksen mukaan kaikkiaan 55 prosentilla (noin 1,9 miljoonaa henkilöä) Suomessa vakinaisesti asuvista 15−64-vuotiaista on yksi tai useampi pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma.

600 000 Lisäksi yli 600 000 suomalaista kokee, että jokin terveysongelma rajoittaa tavalla tai toisella ansiotyöhön osallistumista tai työnsaantimahdollisuuksia.

Työkyky on usean asian summa – osatyökykyisten puolella

Teksti ja kuvat: Elina Iiskola

Kuvassa yllä: Yhdessä hyvä OTE -hankkeen projektipäälliköt Timo Pesu ja Tea Pitkänen uskovat saavansa muutosta aikaan.

Kuvassa alla: Kouvolan kaupungin

kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Elina Pynnönen on todistusta vaille valmis työkykykoordinaattori.

16

Osatyökykyisyys ei aina tarkoita pysyvää vammaa tai pitkäaikaissairautta.

Etelän-Karjalan ja Kymenlaakson yhteishanke Yhdessä hyvä OTE hakee muutosta osatyökykyisten asemaan ja asenteisiin heitä kohtaan.

Yhdessä hyvä OTE -hanke Osatyökykyisyys koskettaa meitä kaikkia, Etelä-Karjalan Yhdessä hyvä OTE -hankkeen projektipäällikkö Tea Pitkänen sanoo. Työkykyyn vaikuttaa moni asia. Työterveyslaitos kuvaa työkykyä talon muodossa. Työkykytalossa on neljä kerrosta, joista kolme alimmaista kuvaavat yksilön henkilökohtaisia voimavaroja ja neljäs kerros itse työtä ja työoloja sekä johtamista. Työkykytalo pysyy pystyssä, kun kaikkia kerroksia kehitetään jatkuvasti koko työelämän ajan. Pitkänen muistuttaa, etteivät osatyökykyiset ole mikään erillinen porukka. ”Osatyökykyisyys voi olla pitkäaikaista tai väliaikaista. Sen takia on tärkeä ymmärtää, että asia voi koskettaa meitä jokaista jossain kohtaa elämää”, Pitkänen sanoo.

Yhdessä hyvä OTE on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteishanke, joka alkoi vuoden 2017 helmikuussa. Hanke koostuu kolmesta osiosta työtoiminnasta töihin, opinnoista töihin ja osallisuutta tukevasta toiminnasta. Yhdessä hyvä OTE on osa sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään kärkihanketta. Kärkihankkeen tehtävä on tuottaa muutosta ja uudistumista palvelujärjestelmässä ja työpaikoilla, että osatyökykyinen henkilö työllistyy tai pystyy jatkamaan nykyisessä työssään.

Raija Tiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että OTE-hankkeen tehtävä on yhteiskunnallisesti merkittävä. ”Ihmiset tarvitsevat työtä ja toimeentuloa, ja yhteiskunta tarvitsee kaikki mukaan työelämään. Työelämä tarvitsee osaavia ja motivoituneita työntekijöitä, sillä työkyvyllä, mikä kullakin on.

Kyseessä on ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnan talouden kestävyys”, Tiainen kertoo.

Hankkeen toteutuminen Kymenlaaksossa Kymenlaakson Yhdessä hyvä OTE -hankkeen projektipäällikkö Timo Pesu kertoo, että tällä hetkellä osatyökykyisten palvelut ovat osin pirstaleiset ja työnjako ei ole aina selvä. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin koota hajanaiset työllistymistä ja osallisuutta edistävät toimijat maakunnallisiksi yhteistyöverkostoiksi palvelurakenteisiin. Verkostoa on koottu yhteen viime syksynä verkostotyöpajoissa. Projektipäälliköiden mukaan hanke tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja työpajojen yhteistyötä on pyritty lisäämään hankkeen aikana. ”Asiakkaan palvelupolku pitää saada virtaviivaiseksi ja tasalaatuiseksi.”

Kymenlaaksossa on järjestetty ke-

vään aikana kolme palvelumuotoilupäivää, joissa asiakkaan palvelupolkua on työstetty yhdessä sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. ”Päivistä saatu palaute on ollut hyvää, joten näitä järjestetään vielä syksylläkin”, Pesu kertoo.

Yhdessä hyvä OTE aloitti Kymenlaaksossa vuodenvaihteen jälkeen työhönvalmennuskokeilun, johon työnhakijat ovat ohjautuneet joko TE-palveluista, TYP:stä tai kunnan työllisyyspalveluista.

Hanke hoitaa työhönvalmennuksen ja sen koordinoinnin. Asiakassuhde säilyy lähettävällä tahoilla. Kokeilussa on tällä hetkellä mukana neljä case-työnhakijaa.

Mallissa hyödynnetään näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen kriteereitä.

Kokeilu aloitettiin, sillä verkostopajoissa nousi viime syksynä esille pitkäkestoisen tuen tarve osatyökykyisille työnhakijoille. Kokeilun tavoitteena on selvittää voisiko työhönvalmentaja täydentää julkisten työllisyyspalveluiden moniammatillista osaamista sekä työhönvalmennus integroitua osaksi asiakkaan palveluketjua. Kokeilussa työnhakijan ensisijaisena tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. ”Työhönvalmennusmallia on alettu kevään aikana tuotteistaa”, Pesu sanoo.

Ensimmäiset versiot uusista toimintamalleista pitää olla valmiina juhannukseen mennessä. Hanke jatkuu lokakuun loppuun, mutta hanke on hakenut sosiaali- ja terveysministeriöstä jatkoaikaa vuoden 2018 loppuun, jotta toimintamallien juurruttamiseen sidosryhmiin ja verkostoihin jäisi enemmän aikaa. Pesun mukaan Kymenlaaksossa on pohdittu jatkohanketta, mutta asia on vielä auki.

Projektipäälliköiden mukaan tehtävää on vielä paljon, mutta he uskovat hankkeen saavan aikaan muutosta. He toivovat, että tulevaisuudessa työkyvyn alenema ei johda kokonaan työelämän ulkopuolelle, ja työhön paluu on mahdollista. Myös kannustinloukkuja olisi vähemmän kuin nyt, palveluketjut toimisivat saumattomasti sekä oikea-aikaisesti, ja ihmiset saisivat tarvitsemansa avun.

Sekä Pesu että Pitkänen näkevät, että työkyvyn ylläpitäminen on tärkeää etenkin jo olemassa olevassa työpaikassa. ”Muistakaa pitää huolta työkaverin ja esimiehen jaksamisesta”, Pitkänen sanoo.

Työkykykoordinaattori osatyökykyisen avuksi OTE-kärkihankkeen yksi tehtävä on levittää työkykykoordinaattorimalli mahdollisimman moneen organisaatioon. Malli syntyi sosiaali- ja terveysministeriön OSKU-ohjelmassa vuosien 2013–2015 aikana. Lähes jokainen työkykykoordi-

naattorikoulutukseen osallistunut tekee asiakastyötä. He auttavat asiakkaitaan esimerkiksi pääsemään työelämään tai opiskelemaan.

Kouvolan kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Elina Pynnönen on todistusta vaille valmis työkykykoordinaattori. Hän sai koulutuksesta uusia näkökulmia työhönsä.Hän sai koulutuksesta uusia näkökulmia työhönsä. ”Usein osatyökykyisissä nähdään vain heidän rajoitteensa, vaikka pitäisi keskittyä siihen, missä he ovat hyviä. Asennemuutokselle on tarvetta”, Pynnönen sanoo.

Raija Tiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että työkykykoordinaattori osaa räätälöidä yhdessä työhön pyrkivän henkilön kanssa hänen tarpeitaan vastaavat palvelut. Työkykykoordinaattorit toimivat yhdessä asiakkaan kanssa. He koordinoivat, hyödyntävät keinovalikoimaa tehokkaasti ja huolehtivat, että kukaan ei putoa palvelujen aukkoihin. ”Osatyökykyisyys on yksilöllistä. Se on sidoksissa työhön ja työn vaatimuksiin. Kun työtä räätälöidään työkyvyn mukaan tai henkilölle etsitään korvaava työ, on hän sen jälkeen työkykyinen tehtäväänsä.”

Tiaisen mukaan ratkaisukeskeisen työotteen vahvuus on siinä, että tutkitaan sekä kartoitetaan, mitä ihminen itse tilanteestaan ajattelee ja miten hän sen kokee. Haetaan yhdessä vaihtoehtoja ja toiveita, joista yhdessä muodostetaan tavoitteet.

Pynnönen näkee, että työkykykoordinaattorikoulutuksesta voisi olla hyötyä erityisesti palveluohjauksessa työskenteleville henkilöille. ”Osatyökykyiset tarvitsevat myös selkeän palvelunohjauksenmallin, jossa heitä pyritään aidosti auttamaan.”

OTE-hankkeen aikana valmistuu noin 700 työkykykoordinaattoria, kun tavoite oli 400 työkykykoordinaattoria.

Osatyökykyisille tie työelämään eli OTE -kärkihanke tavoittelee muutosta osatyökykyisten asemassa työmarkkinoilla.

Osatyökykyisten asemaa vahvistetaan siten, että he joko pysyvät työelämässä tai työllistyvät nykyistä huomattavasti paremmin.

Lähde: stm.fi

17

Eläkkeelle

Nuorisopsykiatrian kehittäjä viihtyy maalaismaisemissa

Teksti ja kuvat: Nitroid

Pitkän työuran nuorten parissa tehnyt Ulla Metsärinne tunnetaan energisenä esimiehenä, jolla riittää asennetta ja huumoria. Verkostoitumisen pioneeri antaa ison arvon läheisten työ- ja sidosryhmien kanssa tehdylle yhteistyölle nuorten hyväksi.

Vastuu saa välittämään.

Vuodet ovat pitäneet sisällään paljon kehittämistä, kouluttamista, avun ja neuvojen etsimistä sekä tutustumista alan muihin toimijoihin.

Kapean soratien päässä siintää idyllinen maalaistalon pihapiiri aittoineen.

Taustalla lainehtii Tarhajärvi, johon on rentouttavaa pulahtaa rantasaunassa otettujen löylyjen päälle. Viisi työkaverien mukaan nimettyä ruskeaa kanaa ja saman värisävyn kolmen kuukauden ikäinen suomenpystykorva Sulo ottavat emännän kanssa vieraan vastaan. ”Maalainenhan mie oon, tykkään asua maalla.

Olin pitkään poissa kotimaisemista, mutta tänne oli ihana palata takaisin.”

Lapsuuden kotitaloa avopuolisonsa Markun kanssa asuttava Ulla Metsärinne harjoittelee toukokuun aurinkoisena päivänä eläkkeelle jäämistä. Tai ei hänen tarvitse treenata, pientä puuhaa ja ajanvietettä on sopivasti tarjolla niin kotinurkissa kuin kauempanakin. ”Koira, kanat ja pientä laittoa puutarhassa; siinä piisaa askartelemista pihapiirissä. Markun kanssa matkailemme moottoripyörällä, minä tosin tarakalla, sekä reissaamme ja matkustelemme muutenkin.”

Kouvolan Utin Kuivalassa on siis kaikki hyvin, kun eläkepäivät iskevät toden teolla tajuntaan heinäkuun alussa, sitä ennen saa viettää vielä tukun pitämättömiä lomapäiviä.

Nuoret aina lähellä sydäntä Läheisessä Valkealan sairaalassa työnsä nuorten parissa 1980-luvun lopulla aloit-

18

tanut Metsärinne erikoistui sairaanhoitajaopinnoissaan psykiatriaan. Hän on tehnyt koko mittavan työuransa psykiatrian parissa, ja erityisesti nuorten kanssa. ”Nuoret ovat olleet minulle aina läheinen asia. Olen pitänyt aktiivisesti nuorisopsykiatrian puolta, jotta nuoret saavat hyvää hoitoa. Kyseessä on aivan kuin mikä muu sairaus tahansa.”

Metsärinteen työn jälki näkyy vahvasti Kymenlaakson nuorisopsykiatrian kehittymisessä. Kouvolan aikuisten mielenterveystoimistoon tullut nuorten vastaanotto (1991) ja nuorisopsykiatrian poliklinikka (1995) olivat aikanaan merkittäviä edistysaskeleita. Ketjua jatkoi vuonna 1998 avattu nuorisopsykiatrian osasto vanhassa sisätautitalossa Kuusankosken Sairaalanmäellä. ”Se oli täysin uusi kokemus tällä seudulla. Kipeitä nuoria oli silloinkin, nykyään oireet havaitaan aiemmin ja nuoret pääsevät varhaisemmassa vaiheessa hoidon piiriin.”

Niille nuorille, jotka eivät pärjänneet kotona tai avohoidossa avautui vuonna 2005 viikko-osasto nuorisopsykiatrian osaston yhteyteen. Sittemmin tuo osasto on lakkautunut. Viimeisimpänä steppinä oli Sairaalanmäelle noussut psykiatrinen sairaala. ”Yleensäkin pitää muistaa, että osasto on vain lyhyttä väliaikaista hoitoa varten, suurin osa nuorista hoidetaan avohoidossa.”

Usean yksikön huolehtiva vetäjä Matkan varrella osastonhoitajasta palvelutoiminnan esimieheksi muuttunut Metsärinne näki läheltä, kuinka tuulista psykiatrian lääkäririntamalla oli. Myös hänen lähellään vaihtuivat henkilöt ja resurssit heilahtelivat aallosta toiseen.

Metsärinteellä oli kuitenkin aina useampi yksikkö vastuullaan, viime aikoina niitä oli kolme: poliklinikat Kotkassa ja Kouvolassa sekä osasto Kuusankoskella. Viime vuosina myös Eksoten kriisihoitoa vaativat nuoret kuuluivat hoidon piiriin. ”Erityiskiitos niiden työn tuloksista menee lähelläni toimineille moniammatillisille työryhmille. Tämä noin 50 henkilön ryhmä on osaamiseltaan vertaansa vailla.”

Metsärinteeltä itseltään ei energia ensiksi lopu. Hän ei koskaan kyllästynyt työhönsä ja jaksoi painaa eteenpäin kohti uutta. Esimiestyötä hän pitää vaativana ja siitä pitää tykätä. Työntekijöistä ja heidän hyvinvoinnistaan tulee pitää huolta. ”Vastuu saa välittämään. Vuodet ovat pitäneet sisällään paljon kehittämistä, kouluttamista, avun ja neuvojen etsimistä sekä tutustumista alan muihin toimijoihin.”

Työnohjaajaksi kouluttautunut Metsärinne perää itsensä kehittämistä, työpaineiden helpottamista ja tuen saamista omaan työhön, jotta työn laatu pysyy korkeana.

Työnohjauksesta hän saattaa löytää itselleen tekemistä vielä eläkepäivillekin, aika näyttää.

Maalainenhan mie oon, tykkään asua maalla.

Olin pitkään poissa kotimaisemista, mutta tänne oli ihana palata takaisin.

Asiakaslähtöisyys ennen kaikkea Metsärinne on tykännyt työstään nuorisopsykiatriassa todella paljon. Työnantaja saa isot propsit, hän on saanut toteuttaa itseään ja kouluttautua riittävästi vaativaa työtään varten. Yhteistyö kaikkiin suuntiin on ollut helppoa ja toimivaa. ”Asiakaslähtöisyys on mottoni. Kaikki on lähtöisin nuorista, niin hoitotyö kuin johtaminen. Nuorisopsykiatria on aina tehnyt verkostokeskeistä työtä yhdessä nuorten, perheiden ja kumppanien kanssa.”

Tämän päivän yhteiskunta on Metsärinteen mukaan nuorille paljon rankempi kuin ennen. Kaikki toiminta on tavoitteellista jo päiväkodista lähtien, yhteisöllisyys on osin vähentynyt ja elämä tuo paljon muutoksia nopeassa tahdissa. Nuoret ovat silti aina nuoria, joilla on omat juttunsa.”Nuorena kannattaa laittaa itsensä kuntoon. On ilo nähdä vaikeita aikoja kokeneiden nuorten nousevan ja pärjäävän.”

Kaikki tämä vaatii asennetta, mitä löytyy yllin kyllin Metsärinteeltä. Samoin huumoria, joka keventää sopivasti raskasta työtä.

Sanoo hän, joka osaa nauraa aidosti myös itselleen.

19

kuva 1. Prosessikaavio Kuten kuvasta näkee, prosessikaaviot ovat pelkistettyjä – niiden tavoitteena onkin dokumentoida ns. yhteinen näkemys tekemisestä, toiminnasta ja tavoitteista.

kuva 2. Vaiheiden kuvaukset Tällä tasolla määritetään mm. kuka on vastuussa työvaiheesta (=vastuu) ja luetellaan työvaiheen tärkeät ja oleelliset asiat sekä avataan ne (= kriittiset ja tärkeät tekijät). Tänne voidaan liittää ohjeita, malleja ja lomakkeita, joita työvaiheessa tarvitaan (= menetelmät, ohjeet ja mallit). Sivulla kerrotaan millaisia dokumentteja ko. työvaiheesta jää (= syntyvä ja jäljitettävä tieto).

20

Laadun kannalta on tärkeää, että organisaation jokainen työntekijä ymmärtää laadun olevan strategisesti keskeinen tekijä menestykselle.

Kuuma peruna

Laadunhallinnan työkalu IMS Teksti ja kuvat: sairaanhoitaja Anna-Liisa Kolu ja työryhmä, nuorisopsykiatria, Carea

Laadunhallinnalla (Quality Manage-

ment) tarkoitetaan menettelytapoja, prosesseja ja järjestelmiä, joiden avulla organisaatio kehittää ja ylläpitää toiminnan laatua.

Toimintajärjestelmällä /laatujärjestelmällä (Quality Management sys-

tems) tarkoitetaan eri laadunhallinnan keinoista ja menetelmistä muodostuvaa kokonaisuutta, jonka avulla organisaatio toteuttaa toiminnalleen itse määrittelemäänsä laatupolitiikkaa – laadunhallintajärjestelmä kuvaa siis tapaa, jolla organisaatio johtaa ja ohjaa laatuun liittyvää toimintaa. Se sisältää organisaatiorakenteen ja erilaiset kuvaukset suunnittelusta, prosesseista, resursseista ja dokumentaatiosta, joita organisaatio käyttää laatutavoitteiden saavuttamiseksi, palveluiden parantamiseksi ja asiakasvaatimusten täyttämiseksi.

Laadun lähtökohtana on aina asiakkaiden tarpeet. (Antila 2012.)

Sairaanhoitopiirissämme on otettu käyttöön Arter Oy:n kehittämä selainpohjainen toimintajärjestelmä IMS – nimi tulee sanoista Integrated Management System. IMS-ohjelmiston keskeiset toiminnallisuudet ovat prosessien kuvaaminen, dokumenttien hallinta, palautteiden ja arviointien käsittely, tulosten mittaaminen sekä käsikirjojen koostaminen.

Nämä eri osa-alueet yhdessä muodostavat kokonaisvaltaisen laatujärjestelmän.

(Arter, 2018.)

Prosessien kuvaamisessa on tärkeää, että ne kuvataan yhtenäisellä tavalla – silloin niihin tutustuminen helpottuu, samoin kuin yhteistyön suunnittelu ja toteuttaminen organisaation sisällä ja yli organisaatiorajojen. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) on laatinut suosituksen prosessien kuvaamisesta (JHS 152). Mallinnuksessa sovelletaan OMG:n BPMN-määritystä, joka määrittelee kuvauksissa käytettävät symbolit. Ensikertalaisten kannattaakin tutustua JHS 152 kuvaukseen, joka on vapaasti luettavissa verkossa. (JUHTA 2012.).

Carean eri työyksiköissä laaditaan tällä hetkellä prosessikuvauksia.

Prosessien kuvaamisella vähennetään kustannuksia, mutta sen lisäksi niillä: »» lisätään läpinäkyvyyttä »» vähennetään virheitä ja tunnistetaan rajapintaongelmia »» nopeutetaan perehdytystä, jonka jälkeen työntekijöiden on helpompaa ymmärtää yhteinen tavoite »» autetaan työntekijöitä ymmärtämään oma rooli osana kokonaisuutta »» vähennetään negatiivista tai korjaavaa asiakaspalautetta »» tunnistetaan ns. kipupisteitä mm. rajapinnoilla »» parannetaan ennustettavuutta »» vähennetään vaihtelua »» tunnistetaan syy-seuraussuhteita »» lisätään systemaattisuutta »» lisätään toiminnan kurinalaisuutta »» helpotetaan työn tekemistä – lyhennetään ns. läpimenoaikoja, kun turha /päällekkäinen karsitaan pois (Jalonen, 2012) Nuorisopsykiatrian yksikkö on tilannut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta (XAMK) opinnäytetyönä tehtävän laadunhallintahankkeen, jossa asiantuntijoista koottu työryhmä laatii projektinvetäjän johdolla nuorisopsykiatrian ydinprosesseista prosessikaaviot. Samassa yhteydessä kootaan sähköinen laatukäsikirja / toimintakäsikirja IMS-toimintajärjestelmään. Hankkeessa kuvataan olemassa olevia prosesseja. Tämä mahdollistaa jatkossa prosessien kehittämisen.

IMS-toimintajärjestelmässä on neljä eri tasoa prosessien kuvaamiseen. Taso 1 on prosessikuvausten ylin taso, jossa kuvataan koko organisaation toiminta.

Tasolla 2 kuvataan prosessihierarkia eli prosessien jakautuminen osaprosesseiksi. Tämä ns. toimintamallitaso antaa kokonaiskuvan toiminnasta ja sitoo prosessit yhteen. Opinnäytetyössä ydinprosessit kuvataan tasoille 3 ja 4. Tasolla 3 kuvataan prosessin kulkua. Kaaviossa

kuvataan toiminnan työvaiheet, toiminnot ja niistä vastaavat toimijat. Kuvassa 1 on malli työvaiheessa olevasta prosessikuvauksesta ”Nuorisopsykiatrian poliklinikan arviointijakso”. Tasolla 4 (kuva 2) kuvataan prosessin kulku sanallisesti.

Yhteenveto-välilehdelle kirjataan prosessin tarkoitus ja sen omistaja, joka huolehtii mm. siitä, että prosessi on ajan tasalla ja tarvittaessa tekee korjaukset.

Lehdelle kirjataan prosessin asiakkaat ja sidosryhmät sekä prosessin tarpeet ja vaatimukset, kuten vaikkapa lainsäädäntö. Prosessin lähtö- ja lopputilanne, keskeiset resurssit ja menestystekijät tulee olla mietittyinä.

Kaikkiin prosesseihin on myös suunniteltava mittarit, joilla jatkossa voidaan mitata, onko asetetut tavoitteet saavutettu. Yhteenveto -taulukossa on vielä mahdollista määrittää prosessin kehittämismenettely ja mainita rajapinnat eli ne prosessit, joihin ko. prosessi on kytköksissä.

Melkoinen urakka meillä työryhmämme kanssa on siis edessä ja luultavaa on, että ihan valmista ei tule koskaan. Yksi suuri haaste on saada itse asiakkaat mukaan prosessien suunnitteluun. Prosessien työstäminen kuitenkin motivoi meitä asiakaslähtöisempään ajattelumalliin, palveluprosessien parantamiseen ja uudistamiseen sekä jatkuvaan kehittämiseen. Yhdessä sovitut prosessit varmistavat potilaiden saaman hoidon laatua ja sekä tuovat organisaatiomme strategiaa käytännön tasolle – sana muuttuu lihaksi.

Laadun kannalta on tärkeää, että organisaation jokainen työntekijä ymmärtää laadun olevan strategisesti keskeinen tekijä menestykselle. Laatutyökalujen, kuten IMS, käyttö edellyttää kehitysmyönteistä toimintakulttuuria ja yhteistä näkemystä siitä, miten työkaluja tässä organisaatiossa käytetään. Tuon yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi esitänkin toiveen, että organisaatiomme avaisi ”foorumin”, jossa me tällä hetkellä työkalun kanssa puurtavat voisimme yhdessä keskustella IMS-toimintajärjestelmästä. Olisi helpottavaa, että voisimme jakaa ”niksejä” toisillemme ja ottaa oppia toisiltamme.

21

Maailmalta

Merkillisiä henkilöitä

Uskotko Kim Jong-uniin?

Teksti: Ilkka Pieninkeroinen, neurologian ylilääkäri Kuva: EQRoy / Shutterstock.com

KIM JONG-UN s. 8.1.1984 Sigmund Freud opiskeli Pariisissa 1880-luvulla osittain yhtaikaa ensimmäisen suomalaisen tulevan neurologin Ernst Alexander Homènin kanssa.

Freud kirjoitti unien tulkinnasta 1800-luvun lopulla, erityisesti isänsä Jakob Freudin kuoleman jälkeen. Teos Unien tulkinta (Die Traumdeutung) on julkaistu 4. marraskuuta 1899 (nimiösivulla vuosiluku 1900). Freud jatkoi sen työstämistä 1920-luvulle asti. Unia on pyritty tulkitsemaan jo kauan, ja vanhin suomalainen unikirja on vuodelta 1857. Uskotko uniin?

Lapsuudesta ja nuoruudesta Kim Jong-un syntyi Kim Jong-ilin, Pohjois-Korean johtajan, pojaksi tammikuun 8. päivänä vuonna 1984. Hänen äitinsä oli Ko Young-hee, japanilaissyntyinen entinen tanssija. Syntymäaikansa puolesta Kim Jong-un on kiinalaisessa horoskoopissa Sika, ja parhaillaan hän viettää Koiran vuotta.

Kim Jong-un on nuorin Kim Jong-ilin kolmesta pojasta. Hän opiskeli Sveitsissä vuoteen 1998 salanimellä Bernin kansainvälisessä koulussa. Luokkatoverit ovat kertoneet hänen opiskelleen myös Liebefeld-Steinhölzlin koulussa. Elämää luonnehdittiin ylelliseksi, oli mm. yksityinen kokki ja joskus saapuminen kouluun panssaroidulla Mercedes-Benzillä henkivartijoiden kanssa. Hän oli maininnutkin luokkatoverilleen olevansa Pohjois-Korean diktaattorin perillinen, mutta tätä oli ollut vaikea uskoa.

Häntä luonnehdittiin ujoksi lapseksi.

Koulumenestys ei ollut hyvä, ja se oli syynä siirtoon julkiseen saksankieliseen Liebefeld-Steinhölzlin kouluun. Häntä kuvailtiin innokkaaksi koripallon ja laskettelun harrastajaksi.

Hänestä tiedettiin lännessä varsin vähän. Ennen vuotta 2010 hänestä oli nähty yksi valokuva 11-vuotiaana. Vuoden 2010 kesäkuussa hän vieraili Sveitsissä ja hänestä saatiin kuvia. Saman vuoden syys22

kuussa, siis alle 17-vuotiaana, hän sai daejangin sotilasarvon, joka vastasi yhdysvaltalaista neljän tähden kenraalia.

Valtaan Kim Jong-ilin seuraajaksi oli kaavailtu vanhinta poikaa Kim Jong-namia, mutta vuonna 2001 hän pyrki väärennetyllä passilla Japaniin päästäkseen Tokion Disneylandiin. Suunnitelmat muuttuivat. Keskimmäinen veli oli liian feminiininen, ja hänet sivuutettiin vallanperijänä. Kim Jong-un oli kuin ilmetty isänsä, ja hänessä oli Pohjois-Koreaan erikoistuneen analyytikon Cheong Seong Changin mukaan potentiaalia vahvaksi ja säälimättömäksi johtajaksi. Kim Jong-un on kuitenkin tiettävästi kerran 18-vuotiaana kyseenalaistanut kansansa surkean tilan oikeutuksen, siis noin 2002.

Elokuussa 2008 isä Kim Jong-il sai aivohalvauksen. Kesällä 2009 Kim Jong-un esiteltiin kansalle, ja hänen kerrottiin saaneen lisänimen ”Loistava toveri”. Tämän on ajateltu liittyvän henkilökultin käynnistämiseen, ja hänen väitetään tehneen salaisen matkan Kiinaan tapaamaan johtajia. Hänet nimitettiin kansallisen puolustuskomitean varapuheenjohtajaksi ja työväenpuolueen keskuskomitean jäseneksi. Pohjois-Korean valtio on käyttänyt hänestä myös lisänimiä ”Suuri seuraaja” ja ”Kansan, armeijan ja puolueen kiistaton johtaja”.

Tammikuussa 2011 Kim Jong-un näyttäytyi julkisesti karvalakissa, jota Pohjois-Koreassa saa käyttää vain maan johtaja. Karvalakin käyttäminen oli merkki siitä, että Kim Jong-un oli saavuttanut lähes saman aseman kuin isänsä. Virallinen johtajan nimitys tuli kuitenkin vasta saman vuoden lopulla Kim Jong-ilin kuoltua. Kim Jong-un on ollut maansa johtaja isänsä kuoltua 17.12.2011. Virallinen suuren johtajan nimitys tapahtui 29.12.2011. Hän oli nykymaailman nuorin valtionpäämies.

Uutistoimisto Reutersin mukaan nimetön lähde kertoi, että Kim Jong-un joutui aluksi jakamaan valtansa tätinsä miehen Jang Sun-taekin ja armeijan kanssa.

Jang Sung-taek syrjäytettiin ja teloitettiin 2013, ja hänen avustajiaan teloitettiin, sittemmin myös Kimin sukulaisia ja tottelemattomia virkamiehiä. Useiden teloitusten on katsottu johtuvan Kimin aseman epävarmuudesta, valtataistelusta tai halusta pönkittää jo ennestään vahvaa asemaa.

Isänsä tavoin Kim Jong-unin hahmoa on pönkitetty propagandalla. Sotilaallista kokemusta ei tiettävästi ole, mutta häntä on kuvattu sotilaalliseksi neroksi, joka on suunnitellut sotastrategiaa jo 16-vuotiaana. Kesällä 2012 hän nimitytti itsensä marsalkaksi.

Monia korkea-arvoisia puolue-eliitin jäseniä on loikannut erityisesti vuonna 2015.

Ydinaseuhkailua Noin viisi vuotta sitten Pohjois-Korea on uhannut Yhdysvaltoja ”ennaltaehkäisevällä” ydinasehyökkäyksellä. Eteläkorealaista Baengnyeongdo-saarta on uhattu pommittaa, ja paljastettu suunnitelmia pommittaa Los Angelesia ja Washington DC:tä. Vuonna 2016 Kim sanoi olevansa valmis normalisoimaan suhteet ja vastaamaan ydinaseilla ainoastaan ydinaseuhkaan. Sitten viime uudenvuodenpuheessaan Kim Jong-un sanoi, että hänen maansa täytyy massatuottaa ydinkärkiä ja ballistisia ohjuksia. ”Ydinasenappi” olisi aina hänen pöydällään, mutta olisi valmis ”rauhanneuvotteluihin” Etelä-Korean kanssa. Yhdysvaltojen kanssa hän suostuisi neuvottelemaan vain ydinasevaltana. Ydinasenappiasiassa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump provosoitui kommentoimaan sitä, kummalla on parempi ja toimivampi ydinasenappi.

Eräs viimeisimpiä suunnanmuutoksia tätä kirjoitettaessa on Pohjois-Korean

ydintutkimuskeskuksen räjäytys 24.5. ja todennäköinen sitä ennen tapahtunut laitteiston, tietojen ja materiaalien siirto uuteen salaiseen paikkaan.

Tätä luettaessa jo tiedetään, toteutuiko suunniteltu Kim Jong-unin ja Donald Trumpin tapaaminen Helsinki-päivänä 12.6. ja jos, niin missä. Tätä kirjoittaessani kumpikin osapuoli on ehtinyt sekä ilmoittaa peruvansa tapaamisen että perua perumisen. Kumpi pelaa etevämmin? Kumpi voittaa, Kukko vai Sikapossu, ”kysyi minulta töissä johtaja? Mikä minä olen sille vastaamaan, mulla luvut jäi kesken aikanaan? Anna minulle armahduksesi, ole minulle Rafaelin enkeli” (Pekka Ruuska).

Ihmisoikeudet On arvioitu, että Kim Jong-un on vastuussa muun muassa kansansa nälänhädästä ja köyhyydestä, samalla kun käytetään valtavia summia ydinaseiden kehittelyyn. Useita kymmeniä (satoja/tuhansia?) kansalaisia on teloitettu säälimättömästi ja lännen käsityksen mukaan vähin tai olemattomin perustein. YK:n ihmisoikeustutkija Marzuki Darusman on vaatinut, että Kim Jong-un ja joitakin muita Pohjois-Korean viranomaisia asetetaan syytteeseen rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Aikuisikää ja terveydestä Kim Jong-un on mennyt naimisiin heinäkuussa 2012 Ri Sol-jun kanssa. Parilla on tytär, Kim Ju-ae. Kim Jong-unin aiempi tyttöystävä on mahdollisesti teloitettu elokuussa 2013. Tietoa on tosin pidetty vääränä.

Kim Jong-unin on ilmoitettu oleva diabeetikko ja verenpainetautinen. Hän myös tupakoi, vaikka onkin käynnistänyt tupakan vastaisen kampanjan. Vallassaolon aikana hän on lihonut 40 kiloa. Hänen pituudekseen tiedetään 170 cm ja painokseen 130 kg, ts. painoindeksi on noin 45. Lisäksi hän kärsii unettomuudesta ja turvallisuuteensa liittyvästä vainoharhaisuudesta. Tällä menolla saatetaan saada uusi maailman nuorin valtionpäämies, joka tässä tapauksessa olisi nainen tai tyttö, jos hän on tarpeeksi kovapintainen. Miespuolista perijää ei toistaiseksi ole tiedossa.

Ennuste?

Diktatuureja on ollut ja mennyt. Diktatuuri ei ole tätä päivää, mutta aika näyttää, kuinka kauan Kim-dynastia kestää.

Kim Jon-unin oma terveys ei välttämättä kestä riittävän kauan, jotta oma perillinen olisi tarpeeksi vanha. Jonkinasteinen vallankumous saattaa olla ovella.

23

Salatut elämät

Kaikkea kaunista ympärillä omaksi iloksi

Teksti ja kuvat: Nitroid

Mira Pesun kevät, kesä ja syksy kuluvat ratevasti omassa puutarhassa hyötykasveja, kukkia ja pensaita kasvattaen, hoitaen, kastellen ja katsellen. Talvella taitava käsillä tekijä voi sitten vaikka kutoa villasukkia.

Kouvolan Alakylästä Korjalaan johtavan vilkkaan tien varten on noussut tyylikäs ja viihtyisä asuinalue nimeltään Vatajanpuisto. Eteläisen reunan taloille aukeaa perinteinen peltomaisema, ja pellolle on myös Mira Pesu perustanut puutarhan yhdessä miehensä kanssa. ”Pala palalta tätä on saviselle peltomaalle pykätty. Helppoa ei ole aina ollut, varsinkin kukkapenkkien kanssa on saanut tehdä töitä. Yrityksen ja erehdyksen kautta on edetty.”

Kun Pesujen talo vuonna 2002 valmistui asumiskuntoon, tien reunassa olevat pienet koivut olivat ainoaa kasvillisuutta.

15 vuotta myöhemmin puutarha on upeasti viimeistelty kokonaisuus, jossa jokainen kasvi ja rakennelma tuntuvat löytäneen juuri oikean paikkansa. ”Tätä voisi kai kuvailla englantilaistyyppiseksi puutarhaksi, ehkä ei ihan niin runsaaksi to-

Mira Pesu asumisvastaava, Carean sosiaalipalvelut

24

sin. Puut, pensaat ja perennat ovat erikorkuisia niin, että kerralla ei näe kaikkea ja mutkan takaa löytyy aina jotakin uutta.”

Tänä keväänä hieman tilavammaksi uusittu kasvihuone ja reilu hyötykasvipenkki tuottavat monipuolisesti satoa kotoiseen ruokapöytään. Pesu arvioi, että 80 prosenttia puutarhan kasvistosta on pysyvää, loppuosa kuuluu vuosittain uusittaville kesäkukille ja hyötykasveille.

Nautiskelua omassa elementissä

telmat ja kilometrejä niellyt koristeltu polkupyörä tuovat tyylikkään säväyksen vanhaa aikaa puutarhaan. Pesu myöntää, että vanhat jutut ovat hänelle tärkeä osa sisustamista. Sitä on myös kierrätys, jota puutarhassa edustavat tehokkaat kompostorit. ”Saamme puutarhaja ruokajätteestä ravinnerikasta multaa muun maa-aineksen tueksi.”

Vapaaehtoista yhdessä tekemistä

Puutarhassa mönkimiseen osallistuu aika lailla aktiivisesti myös Pesun mies, Pesu allekirjoittaa toteamuksen, että enimmäkseen vapaaehtoisesti. Sitä heille puutarha ei ole koskaan valmis. Jostakin on koko puutarhanhoito, yhteistä miekummasta joka vuodeksi kehittyy aina lekästä tekemistä vailla kiireen tuntua. jokin uusi juttu toteutettavaksi. Mutta Muutakin ehtisi vielä tehdä, mutta Pesu puutarhaan ja sen hoitamisen ei silti kylei näe siihen tarvetta. ”Talvella kudon sitlästy, vaikka elokuussa joskus maistuukin ten villasukkia, molemmat projekti ovat pakkopulla suussa. ”Mikäpä sen kauniimhyvää vastapainoa työlle. Olen tällainen paa kuin katsella kaunista ja huoliteltua käsillä tekijä, se on minulle luontaista.” näkymää ympärillä, niin ulkona kuin si Carean sosiaalipalveluissa asumissällä. Iltaisin voin vain kävastaavana työskentevellä, katsella ja ihmetellä, levä Pesu tekee liikkuvaa mitä on taas tapahtunut. työtä kolmen yksikön väTämä on minun elementlillä paikasta toiseen suhaTämä on minun tini, missä viihdyn oikein ten. Jo pienenä hän haaelementtini, missä mainiosti.” veili hoitoalasta, toisena viihdyn oikein Vuoden työt alkavat vaihtoehtona ollut graafimainiosti. tammikuussa, kun pitkän nen mainosala sai jäädä. kasvatusajan vaativat KeiValinta on onnistunut, työ junmekot kylvetään taikehitysvammaisten pamettumaan. Pikkuhiljaa perässä seuraarissa tuntuu omalta ja palkitsee. vat chilit, paprikat, tomaatit ja kurkut. Ke Sitä tekee myös asuminen omakotitavät ja alkukesä on Pesun sanoin hullua lossa koko ikänsä Kouvolan seudulla asuaikaa, mutta sitten tahti alkaa laantua. neelle Kuusankosken Heinharjussa kas”Puutarhasta on pyritty tekemään kohvaneelle Pesulle. Kokemuksia kerrostatuullisen helppohoitoinen. Kukkapenlossa asumisesta on sen verran, että ihan kit on niin tiiviisti istutettu, ettei rikka hevillä ei hänestä parvekeviljelijää tule. mahdu kasvamaan. Kastelemalla sekä ”Kasvuston lisääntymisen ja kasvamisen nurmikkoa leikkaamalla ja siistimällä myötä eläimet ovat löytäneet pihapiipääsee aika pitkän aikaa.” riimme. Lintujen, siilien ja fasaanien vie Vanhoista heinäseipäistä tehdyt aserailuja on aina ilo katsella.”

25

Vertaistukiryhmästä on tullut tiivis porukka.

Oikea diagnoosi on tärkein asia – alkoholin aiheuttamat vauriot eivät aina näy päällepäin

Alkoholi on kaikkein merkittävin sikiön kehitystä uhkaava tekijä, joka olisi helposti ennaltaehkäistävissä, sanoo projektipäällikkö Satu Siven FASD-osaamishankkeesta. Jos perheenlisäystä suunnittelevat vanhemmat tai odottava äiti ei joisi alkoholia, ongelmaa ei edes olisi.

FASD-osaamishanke alkoi Kymenlaaksossa 1. lokakuuta 2016. FASD (fetal alcohol spectrum disorders) tarkoittaa alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa. Sivenin mukaan hanke sai alkunsa, kun Kymenlaakson alueella haluttiin kartoittaa alkoholille altistuneiden lasten lukumäärää. Joka vuosi syntyy 600-3000 lasta, joita äidin alkoholinkäyttö on vahingoittanut pysyvästi. Viimeisten viiden vuoden aikana Kotkan keskussairaalassa Kymenlaaksossa joka 26

10. synnyttäjää kannustetaan tai ohjataan päihdepalveluihin. ”Tämä ei kuitenkaan näy päihdepalveluissa, jonne päihteitä käyttäviä äitejä ohjataan. Luulen, että syynä ovat häpeä ja äideille tulee helposti syyllistetty olo”, Siven sanoo.

Koko perheen ongelma Yleensä päihdeongelmat ovat koko perheen ongelma eli myös isä käyttää alkoholia tai muita päihteitä. Terveydenhoi-

Teksti ja kuvat: Elina Iiskola

tajalla on velvollisuus tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos äidin päihteiden käyttö tulee ilmi neuvolakäynnillä. ”Tällaisissa tapauksissa tavoitteena on aina, että lapsi pääsee äidin mukaan. Jos päihteet kuitenkin pysyvät äidin elämässä, niin eihän se silloin sitten onnistu.”

Sivenin mukaan suurin osa lasta suunnittelevista vanhemmista osaavat olla ottamatta alkoholia. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa ongelma on paljon suurempi kuin Suomessa.”Siellä viinin ajatellaan kuuluvan aterialle, joten matkaa ongelman ratkaisemiseksi on enemmän kuin täällä.”

Alkoholin aiheuttamat vauriot eivät aina näy päällepäin. Vauriot voivat näkyä oppimisvaikeuksina, sosiaalisessa

vuorovaikutuksessa ja oman käyttäytymisen säätelyssä. Sivenin mukaan jopa korvatulehduskierre voi olla alkoholin aiheuttamien vaurioiden syynä. ”Yleensä vauriot riippuvat siitä, missä vaiheessa raskautta sikiö on altistunut alkoholille.”

Sivenin mukaan FASD-lapsia diagnosoidaan huonosti. Koko ajan kuitenkin paremmin kuin aiemmin. Monella FASD-lapsella on adhd-, add- tai asperger-diagnoosi. Siven arvelee, että lääkärit saattavat kokea FASD-diagnoosin tekemisen hankalana, koska siinä syyllistetään lapsen äitiä. Jos FASD-lapsi ei saa oikeaa diagnoosia, hän ei saa oikeanlaisia lääkkeitä tai tukea, kuten vammaistukea tai kuntoutusta.

Sivenin mukaan usein ajatellaan, että vähän voi ottaa. Ennen vanhaan lääkäritkin saattoivat suositella konjakkihuikkaa. Alkoholi on vaarallisin päihde sikiölle, sanoo Siven. Kaikki altistuneet eivät sairastu, mutta sitä ei pystytä tutkimaan ennakkoon mitenkään.”Vauva saa alkoholia pidempikestoisesti kuin odottava äiti. Sikiön maksakaan ei kestä alkoholia, siksi on parempi olla ottamatta.”

sut esiin hyvin henkilökohtaisia asioita, kuten mielenterveysongelmia, ihmissuhdeongelmia sekä arjen ja elämän hallintaan liittyviä asioita.

FASD-lapsien tunteiden kirjo on laaja.

Osa tuntee katkeruutta ja vihaa vanhempiaan kohtaan. He ovat kuitenkin huomanneet, että he eivät ole yksin, vaan muutkin käyvät samoja asioita läpi. Mitä käymme tapaamisissa läpi jää sinne. Toimintamme on luottamukseen perustavaa ja salassa pidettävää.

Sivenin mukaan FASD-lasten kanssa opetellaan hyväksymistä ja oireiden kanssa elämistä. ”Asialle ei enää voi mitään, kun vahinko on jo tapahtunut. On erittäin tärkeää, että he saavat tukea, sillä muuten syrjäytymisvaara on veitsenterällä.”

Yhtenä hankkeen tavoitteena on, että vertaistukiryhmä toimisi vielä hankkeen jälkeenkin. Sivenin mukaan vertaistukiryhmiä harkitaan myös teini-ikäisille FASD-lapsille. ”Sellaisia toiveita on esitetty, että myös nuorille saataisiin oma ryhmä. Mielestäni jokaiselle ikäryhmälle pitäisi saada oma vertaistukiryhmä.”

Tavoitteena oikea diagnoosi

Selkeyttä palveluihin

Hankkeen tärkein tavoite on, että jokainen FASD-lapsi saisi tulevaisuudessa oikean diagnoosin, Siven sanoo. Kun lapsi saa oikean diagnoosin eri ammattiryhmät pystyvät tarjoamaan lapselle oikeanlaista tukea. Siven luettelee tällaisiksi muun muassa puheterapian, ratsastusterapian, lastensuojelun tuen ja myöhemmässä vaiheessa asumispalvelut.

Hanke pyrkii juurruttamaan toimintoja FASD-lasten hyväksi Kymenlaaksossa. Sivenin mukaan erilaisia toimintoja on jo kokeilussa. Niitä ovat muun muassa vertaistukiryhmät ja mentorointi perheisiin, joissa asuu FASD-lapsia. Lisäksi hanke järjestää koulutuksia ammattilaisille ja opiskelijoille. ”Tavoitteenamme on rakentaa selkeä palvelupolku FASD-lapsille. ”

Sivenin mukaan FASD-lapset hyötyisivät

Vertaistukiryhmästä apua elämänhallintaan Viime syksynä alkaneessa vertaistukiryhmässä on mukana viisi aikuista FASD-lasta. Vertaistukiryhmien tapaamisissa käydään elämänhallintaan liittyviä asioita läpi ja harrastetaan yhdessä.

Ryhmä on käynyt yhdessä muun muassa keilaamassa. He tapaavat kerran kuukaudessa. Yksi tapaaminen kestää kolmisen tuntia, josta suurin osa menee kuulumisten läpikäyntiin.

Siven kertoo, että tapaamisissa nous-

siitä, että sama henkilö kulkisi heidän rinnallaan palvelusta toiseen. Tällä hetkellä palvelut ovat hajallaan ja selkeää palvelupolkua ei ole. ”Olisi ihanteellista, jos kaikki palvelut olisivat saman katon alla ja siellä olisi FASD-asiantuntija.”

Toinen ongelmakohta on itsenäistymisen vaihe. Lastensuojelun jälkihuolto päättyy, kun henkilö täyttää 21 vuotta.

Arvioiden mukaan FASD-lapset ovat valmiita itsenäistymään noin 30-vuotiaina.

Sivenin kokemuksen mukaan monilla aikuisuuden kynnyksellä olevilla FASD-lapsilla on vaikeuksia tukien hakemisessa ja papereiden täyttämisessä.

Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun.

Tarkoituksena on, että Kymenlaaksossa syntyneitä palvelukokonaisuuksia voitaisiin monistaa muuallekin Suomeen.

Näitä palvelukokonaisuuksia ovat vertaistukiryhmät, mentorointi sijaisperheisiin ja perhehoitajille, tukihenkilötoiminta, palvelutarpeen arviointi ja tuen yksilöllinen suunnittelu.

Siven mainitsee loppuvuoden tavoitteiksi muun muassa näkyvyyden lisäämisen ja yhteistyön rakentamisen eri tahojen kanssa. ”Tämä asia vie mukanaan. Olen miettinyt voisiko tästä tulla tulevaisuuden työ itselle, sillä tarvetta FASD-asiantuntijuudella on paljon.”

Ole raitis raskaana

Alkoholinkäyttö voi vaurioittaa sikiötä FASD (FETAL ALCOHOL SPECTRUM DISORDERS) KUVAA SIKIÖVAURIOIDEN LAAJAA KIRJOA. FASDIN ERI MUOTOJA OVAT:

FAS (Fetal Alcohol Syndrome) eli sikiön alkoholioireyhtymä.

PFAS (Partial Fetal Alcohol Syndrome) eli osittainen sikiön alkoholioireyhtymä.

ARND (Alcohol Related Neurobehavioral Disorder) eli alkoholi­ altistuksen aiheuttama keskushermoston vaurio.

ARBD (Alcohol Related Birth Defect) eli alkoholin aiheuttama epämuodostuma.

Lasta auttavat oireyhtymän oikea tunnistaminen, kuntoutus ja tuki eri elämänvaiheissa.

www.verneri.net/fasd  www.kehitysvammaliitto.fi/fasd

27

Kuusaan bändi Päivi, Juuso, J-P, Matti, Antti, Kaisa, Marjaana, Herkko ja Arto

Kuusaan Bändi Virtakivessä!

Teksti: Arto Porvari, ohjaaja Kuvat: Jani Silo

60-luvun lopulla perustettu legendaarinen Kuusaan Bändi otti huikean askelen osallistumalla bändikilpailuun 20.4.2018 Voikkaan Virtakivessä.

U-rock niminen tapahtuma oli suunnattu akustisille ja puoliakustisille yhtyeille. Kisareissu katkesi alkukarsintaan. 25.5. järjestettävään finaaliin selvisivät eksoottisen kuuloisella intialaisella sitarilla ja taidokkaalla laululla yleisön hurmannut, duoksi supistunut Kuudelta sekä Saara Lampinen Trio.

Finaaliin selvinneet yhtyeet soittivat lainakappaleita, mutta Kuusaan Bändin keikkasetti sisälsi kaksi omaa sävellystä ja sanoitusta sekä kaksi lainakappaletta. Yhtyeen jäsenet kertoivat kokemuksesta. Koko porukka oli sitä mieltä, että hyvinkääläinen Blue Melody olisi ansainnut voiton.

Kaisa: ”He olivat pukeutuneet nätisti ja soittivat hyvin. Toivon, että nostamme päät ylös kokemusta rikkaampina.”

J-P: ”Kuusaan Bändi ilmoittautui itse kilpailuun. Tavoitteena ei ollut voittaa.

Ihan hyvä fiilis. Ihan hyvä meininki oli.

Meidät otettiin hyvin vastaan. Aika paljon kansaa oli paikalla. Saatiin rannekkeet millä sai kahvia, vettä ja teetä. Viivyttiin pikkasen myöhempään kuin tavoitteena oli. Ihan nastasti jaksoin. Jäi ihan hyvä mieli vaikka ei voittoa tullutkaan. Oli ensimmäinen bändikilpailu missä olimme mukana.”

28

Kuudelta-yhtye.

Kuva: Tea Salonsaari

Antti: ”Hyvä tunnelma. Blue Melo-

dy-yhtye jäi mieleen, koska heillä oli hyvää musiikkia.”

Marjaana: ”Oikein hieno kokemus ja ta-

pahtuma vaikka jännittikin. Oli mukava osallistua ja minulla oli tosi hauskaa.”

Matti: ”Oli ihan mukava kilpailu. Siellä oli ihmisiä katsomassa. Varta vasten meitä katsomassa oli kymmenisen ihmistä.”

Juuso: ”Ihan mukavalta. Omaiseni tuli-

vat paikalle ja he kuuntelivat ihastellen.”

Jani: ”Kuvaaminen oli vaikeaa, kun

bändillä oli vähän tilaa ja bändissä oli 7 jäsentä + 2 ohjaajaa. Oli hyvä meininki. Bändin jäseniä jännitti aluksi, mutta lavalla oli rento fiilis. Kisassa biisit menivät paljon paremmin kuin harjoituksissa.”

Dokumentti tekeillä!

Kuusaan Bändin toiminnasta on tekeillä dokumentti, johon on keräilty materiaalia kevättalvesta alkaen. Suunnitteilla on myös vierailu studiolle uuden materiaalin äänittämisen merkeissä. Edellisestä julkaisusta, Näkymätön näkyväksi, on jo kulunut miltei kymmenen vuotta ja yhtyeen kokoonpano on vaihtunut paljon, ohjaajia myöten. Tuohon joululevyyn verraten materiaalikin on laajentunut ja mukaan yhtyeen ilmaisuun on tullut muun muassa rap-lyriikat.

Koks 50 vuotta

Ennen vanhaan Koonnut: Liisa Gåsman, perushoitaja Muisteloissa mukana: Eila, Anne E., Anne K., Lissu, Tarja ja Marja

Sitä sanotaan, että joka vanhoja muistaa, sitä tikulla… mutta me ajattelimme, että joka vanhoja muistaa, se osasto 3A:ta rakastaa!

Kun Koks vuoden vaihteessa täytti 50 vuotta, tuli monia muistoja mieleen ja niinpä me vanhat lääkärit ja hoitajat niitä päätimme laittaa paperille. Meillä on tapana tavata silloin tällöin vanhojen työkavereiden kesken. Kun viimeksi tavattiin muisteltiin osasto 3A:ta, jolla hoidettiin monia erikoisaloja aikanaan.

Muisteloissa muistettua Lean: Lean on keksitty jo 80-luvulla. Legen-

daarinen osastonhoitajamme Eeva-Kaisa Rissanen kera ylilääkäri Gert Wekströmin ja Pekka Olinin pitivät korvapolin ja osaston palavereja, joissa työstettiin asiakkaan kannalta sujuvia prosesseja.

Papinpalaverit: Esko Sorri oli papinpalavereiden osalta uraauurtava myös korvaosastolla jo 80-luvulla. Nykyisin ne ovat työnohjausta (kuten silloinkin). Silloin totesimme, että parhaiten potilaiden voinnin tiesivät sairaala-apulaiset, mm. Mirja Rantala, Eeva Vellonen, Leena Pakkanen ja Mirja Forssell.

Pannariperjantait: Usein perjantaisin

koko henkilökunta ylilääkäriä myöten kokoontui iltapäiväkahville osaston keittiöön keskustelemaan viikon tapahtumista tai suunnitelmista. Osastolla olleille sädepotilaille oli tapana tehdä kermasta toti suun hoitoon, koska kipeät suun limakalvot eivät oikein muuta sietäneet. Vanhenevista kermoista sairaala-apulaiset tekivät maailman parasta pannukakkua perjantaisin.

Yhteisöllisyys, tasavertaisuus ja avoin keskusteluilmapiiri oli täyttä totta.

Yksilövastuinen hoitotyö: Jokaisella potilaalla oli oma hoitaja, joka laati hoitosuunnitelmat. Riitta Immonen oli tuolloin vetäjä osastolla.

Kaiken osaavat hoitajat: 3A:lla oli useita erikoisaloja. Korva-, nenä- ja kurkkutautien potilaiden lisäksi hoidettiin ihopotilaita sekä suu- ja leukakirurgisia potilaita. Sulkujen aikana hoidettiin myös silmäpotilaita, urologiaa ja verisuonikirurgiaa.

Monialaista yhteistyötä Osaston lakkauttamisen jälkeen 90-luvun loppupuolella korvapotilaat siirtyivät osastolle 4B, joka olikin varsin monialainen osasto: seitsemän erikoisalaa ja huipputiimit! Ylpeinä hoidimme ja opettelimme uutta – mutta kuinkas sekin lopetettiin! Korvat, hampaat, urot, plastiikkakirurgia, silmät, thorax ja verisuonikirurgia, gynekologiaa – silloin tällöin meitä kutsuttiin kolongolokiseksi osastoksi.

Voi sanoa, että 90-luvulla alkoi korvaosaston matkailu. Usein muutot olivat kesäaikaan, joten lomalta palatessa kyseltiin, missä me nyt ollaan ja mitä hoidetaan. Polilla kiersivät silloin työssä myös osastolta hoitajat. Myös puheterapeutti kuului vahvasti korvaosaston toimintaan.

Päiväkirurgiaa oli osastolla jo silloin, kun siitä ei valtakunnassa edes puhuttu. Kitarisojen poistot ja korvien putkitukset tehtiin polikliinisesti. Osasto toimi myös päiväosastona ma–pe-kokeiluna, mutta siitä luovuttiin, koska homma ei toiminut.

Jokainen lääkäri tutki aina omat po-

tilaansa osastollakin yksilöllisesti tutkimushuoneessa. Tästä yksityisyyden kunnioittamisesta haaveillaan vain nykyisin muilla osastoilla.

Yhdistäviä harrastuksia Sairaalan länsisiiven monet poliklinikat ja kahvihuoneen hulvattomat perjantait, saumaton yhteistyö ja hyvä ilmapiiri loi monia harrastepiirejä. On syntynyt saunaseura, kulinaristiset ladyt, Kipsikurkut, countrytanssiryhmä Puujalka roses. On ollut tankotanssia, Spice Girls ja muita legendaarisia esityksiä mm. Kalliojuhliin.

Kirkkovenesoutukin oli jokakesäinen yhteinen juttu polien kesken, monet melat on siitä muistona.

Kipsikurkut ideoitiin -97 Korvaosaston Viipurin risteilyllä. Musiikki soi edelleenkin, vaikka osa onkin eläköitynyt ja kuoro paljon nähnyt ja moneen kertaan muotoutunut. Still going strong!

Vanhan keskuspolin aikaan moni muistaa varmaankin legendaariset glögijuhlat. Ne pidettiin poliklinikoiden heräämössä Valpuri Theslöfin ideoimina.

Kalliojuhlat ideoitiin Jukka Savolaisen aikakaudella. Hän johtavana lääkärinä näki tarpeen juhlille. Sinne ensimmäiseen kokoukseen sai myös kutsun Lissu Gåsman korvaosastolta ja sille tielle jäi.

Juhlasta on muodostunut perinne, jota jatketaan kaikkien meidän iloksi ja hyväksi Keskussairaalassa.

Onnea Keskusairaala 50v!

Virkeä viisikymppinen, edessä paljon hyvää ja uusia tuulia, unohtamatta vastuunkantajien vuosia!

29

Koks 50 vuotta

Mitä heille kuuluu nyt?

Haastattelu: Lasse Koste, turvallisuuspäällikkö

Kilautamme tämän vuoden aikana vuosien varrelta tutuille koksilaisille ja kysymme, mitä heille kuuluu.

HAASTATTELUSSA

LIISA PURONEN

Psykiatrian ylihoitajana 1996–2010

Miltä Carea näyttää reserviläisen silmin?

Carea näyttää ainakin puolet suuremmalta verrattuna omaan Carea-aikaani. Mullistuksia on tapahtunut koko ajan ja lisää on tulossa. Myös uudisrakentaminen Kotkan puolessa on tehnyt paikastakin tuntemattoman näköisen. Tietoni Careasta ovat heikot. Jotain olen kuullut ja muutama kokemuskertakin on hoidosta. Lehdistä olen seurannut, mikäli olen sellaisia julkaisuja käsiini saanut.

Hoitojonokäytäntö herättää huolta. Se ei Suomessa ole vain tämän alueen ongelma. Kehitys näyttää olevan jatkuvaa kohti uusia käytäntöjä. Näiden käytäntöjen sisällöt tuntuvat ratkeavan vaikeiden neuvottelujen kautta. Kunhan niissä neuvotteluissa muistuu mieleen, että sairaat potilaat tarvitsevat tasokkaan hoidon. Toivottavasti muodostuu järjestelmä, joka antaa oikean mahdollisuuden hoitoon pääsyyn ja hoidon hyvään tasoon. Kauhuskenaariokin käy joskus mielessä, että sairaat joutuvat palvelemaan järjestelmää.

Missä koit onnistuneesi työtehtävissä Careassa?

Päätyökseni Careassa lasken työni psykiatrian tulosalueella.

Psykiatrian alueella työ on yksinkertaista, koska yksin ei pysty mitään tekemään. Avoimen, rohkean ja luottamuksellisen työilmapiirin luominen on perusasia. Onnistumisen kokemuksia ”satoi laariin” silloin, kun moniammatillinen tiimi oli päässyt hyvään vauhtiin. Meillä olimme samaa työtä tekemässä lääkärit, hoitajat ja erityistyöntekijät yhdessä.

Haasteita ei puuttunut: kahden eri hoitokulttuurin yhteen toimimiseen, yhteiseen arvostukseen ja avoimuuteen saaminen oli kaikilta ammattiryhmiltä kova saavutus. Olen voinut luottaa työryhmien toimintaan. Se ei tarkoita, että olisin jättänyt ryhmät yksin. Halusin säännöllisesti tietää, mitä heille kuuluu ja onko heillä kysyttävää. Kävimme sairaalan johtajan kanssa säännöllisesti työryhmiä ”kuulemassa”. Oli juhlaa, kun ensimmäisten käyntien jälkeen saimme kysymyksiä, ”voitaisko tätä asiaa kehittää eteenpäin, olemme yhdessä miettineet yms.” Innostuneisuus, työorientaatio, ammattiylpeys ja luottamus itseensä ja toisiin. Tuli hiljaa mieleen, että on pystynyt antamaan tilaa innovointiin ja että henkilökunta tunsi, että heitä arvostetaan.

30

Näkymä Suomesta kesäkodin ikkunasta.

Isoillakin areenoilla on oltu meidän henkilöstön kanssa ja siellä he ovat pyytäneet puheenvuoroja, ottaneet kantaa asioihin, tehneet parannusehdotuksia... Heillä oli sisäinen palo tehdä itse parempaa ja parempaa, potilaiden hyväksi.

Enempää en voi pyytää. Olen kiitollinen siitä ajasta, minkä sain olla kanssanne yhteistyössä! Oveni oli aina auki.

Muistan myös ne harmaat päivät, jolloin valvotun yön jälkeen mietin, miten tästä voi selvitä. Luottamusmies, työsuojelu, työterveyshoito, sairaalan johto, henkilöstöhallinto, kuntaliiton juristi, ammattiliiton juristi... Siinähän niitä yhteistyötahoja pahan päivän varalle oli. Kirkkaana mielessä joka päivä: olemme potilaita varten. Jos on esimiehenä, on kyettävä tekemään vaikeitakin ratkaisuja.

Psykiatrian alueella työ on yksinkertaista, koska yksin ei pysty mitään tekemään.

Avoimen, rohkean ja luottamuksellisen työilmapiirin luominen on perusasia.

Olkoon erikoisala mikä tahansa, on aina pidettävä mielessä, että olemme työssä potilaita varten.

Mitä kokemuksesi perusteella sanoisit carealaisille nyt?

Olkoon erikoisala mikä tahansa, on aina pidettävä mielessä, että olemme työssä potilaita varten. Ne joskus työryhmässä ”tilaa saavat sutkautukset potilaalle” keräävät enemmän säälipisteitä kuin ammattitaidon arvostusta. Käyttäkää työnohjausta. Keskustelkaa keskenänne. Menkää rohkeasti kohti uusia haasteita. Ette ole yksin uudistusten pyörteissä. Teillä on hyvä koulutus, hakeutukaa täydennyskoulutuksiin ja luottakaa itseenne ja toisiin!

Gran Canarian Inglesin kodin pihasta.

Toimituksen tutkivat journalistit ovat saaneet selville, että vietät aikaasi paljon toisaalla? Pitääkö paikkaansa?

Näin eläkkeellä ollessa yksityiselämä voi muuttua toisenlaiseksi. Lapset kasvavat aikuisiksi, lapsenlapset kasvavat kouluikään ja yllättäen joutilastakin aikaa tulee. Pihatyöt alkoivat olla rasite ja panimme talon myyntiin. Toista kesää oli myynnissä ja kaksi viikkoa ennen etelän kuukauden lomaa se meni kaupaksi. Tyhjensimme talon, muuttofirma varastoi tavarat, otimme välittäjään yhteyttä ja sanoimme, että haluamme asunnon, jota olimme käyneet kerran katsomassa.

Pari päivää ennen lomalle lähtöä saatiin ostettua se asunto.

Lomalle mentiin ja saman päivän iltana meiltä kysyttiin, kiinnostaisko asunto Kanarialla. Seuraavana päivänä käytiin katsomassa ja avaimet taskussa mentiin hotelliin miettimään, mitä tuli tehtyä. Kuukauden levon jälkeen tultiin kotiin ja levitettiin jouluna tavaroita ja lähdettiin takaisin Kanarialle kolmen viikon jälkeen. Koti jäi ”vaiheeseen”. Nyt sisustetaan, sillä tulimme Suomeen huhtikuussa. Tästä eteenpäin syys–huhti vuokralla Kanarialla ja neljä kuukautta Suomessa.

Lapset liikkuvat lomilla sinne ja me tarvittaessa tännepäin.

Tähän suunnittelimme pääsevämme, mutta muutos tapahtuikin nopeasti. Näillä menemme kunnes toisin sovitaan. Espanjan opiskelu jatkuu.

31

Kuvassa vasemmalta oikealle: Eija Hynninen-Joensivu, ARONK varapuheenjohtaja, yksikön päällikkö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Marko Peltonen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtaja. Taito Lehmusta, ARONK puheenjohtaja romaniedustaja, Forssa. Malla Laiti, ARONK sihteeri, erikoissuunnittelija, romaniedustaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

ARONK ja RONK tutuksi – sosiaalityöntekijä romaniväestön asioiden alueellisena ja maakunnallisena edustajana Teksti ja kuva: johtava sosiaalityöntekijä Sinikka Tasala, Sosiaalityön palvelut, Carea

Romanien kansallinen ja kansainvälinen päivä 8.4.

Lisätietoa verkossa: www.romanit.fi/viranomaisille/ romanipoliittinen-ohjelma/ Tietoa mm. romanien historiasta, kielestä, kulttuurista sekä syrjintää koskevista asioista. julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/72788/ URN:NBN:fi-fe201504225296.pdf ROMPO I (2009–2017), ensimmäinen Romanipoliittinen toimenpideohjelma areena.yle.fi/1-2149272 Romano mirits. Ajankohtaista asiaa romaneista, romaninkieliset uutiset.

Youtubessa: www.youtube.com/ watch?v=Gek34E_PW7A “Uskalla. It’s possible.” www.youtube.com/ watch?v=g7aEQxXsBHw Samuli Edelmann ja orkesteri, suoralähetys.

32

Tulin nimetyksi Alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan jäseneksi toimikaudelle 1.1.2017–31.12.2019 sekä lisäksi Valtakunnalliseen romaniasiain neuvottelukuntaan (RONK) maakuntatason yhteyshenkilöksi.

Varajäseneksi on nimetty ylihoitaja Mari Kuusisto. Nykyiset romaniasiain suunnittelijat toimivat useiden maakuntien alueella ja myös valmisteilla oleva maakuntalaki edellyttää maakunnallisen yhteyshenkilön nimeämistä. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston suunnittelija Malla Laiti on tehnyt vuosia ansiokasta työtä romaniasioiden edistämiseksi Etelä-Suomen kuntien alueella ja hän toimii myös Alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan (ARONK) sihteerinä.

Käytännössä jäsenyyteni ARONK:ssa ja RONK:ssa on tarkoittanut sitä, että olen osallistunut yhteisiin kokouksiin ja alueellisen toiminnan suunnitteluun.

Alueellisen vaikuttamisen yksi keino on tiedon jakaminen ja tämä lyhyt katsaus toivottavasti virittää kiinnostuksen tutustumaan aiheeseen lisää. Viimeisimmässä ARONK:n kokouksessa 14.3.2018 ARONK:n puheenjohtaja Taito Lehmustalle ojennettiin Suomen tasavallan presidentin myöntämä ansiomitali vuosikymmenien työstä romaniasioiden edistämiseksi (kuva).

Osa suomalaisuutta Romanit ovat Suomessa perinteinen kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö, joka on asunut Suomessa yli 500 vuotta. Ro-

maneja arvioidaan olevan Suomessa noin 10 000, mutta samaan ryhmään kuuluvia romaneja asuu muutamia tuhansia myös Ruotsissa. Suomen romanit ovat olleet vahvasti mukana rakentamassa Suomea ja kantaneet sodissa vastuunsa myös Suomen maanpuolustuksesta. Romanit kokevatkin vahvasti olevansa Suomen kansalaisia ja heillä on voimakas halu olla aktiivisesti mukana suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomen romaneilla on täydet kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet.

Tunnistettavaa syrjintää Romanit ovat edelleen yhteisötasolla tarkasteltuna muihin suomalaisiin verrattuna keskimäärin heikommassa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa. Lisäksi romanit joutuvat Suomessa edelleen syrjinnän kohteeksi esimerkiksi työn ja asunnon haussa. Tämän vuoksi romanien integraatiota ei voi edistää ilman syrjinnän tunnistamista.

Uusi romanipoliittinen ohjelma on ottanut keskeiseksi tavoitteeksi romanien osallistamisen ja aktivoimisen paikallisesti sekä alue- ja järjestötasolla. Kansallista toimenpideohjelmaa täydentämään tarvitaan yhä enemmän paikallisia ja maakunnallisia toimenpideohjelmia (nk. MAARO-ohjelmia).

Lähde: luonnos STM, Romaniasiain neuvottelukunta, Suomen romanipoliittinen ohjelma (ROMPO) 2018–2022.

Vinkkaa itsellesi

UUSI LÄÄKÄRIKOLLEGA

ja tienaa kuukausipalkkasi verran palkkiota!

Toimintamme kasvaessa on monilla erikoisaloilla lääkäreiden tarve lisääntynyt. Nyt jos koskaan meidän on tärkeä saada yhdessä viidakkorummut soimaan kollegaverkostoissa.

Yhdessä meillä on vaikuttamismahdollisuus siihen, että kollegoinamme työskentelee osaavia ja sitoutuneita lääkäreitä.

Vinkkaa siis: Carea on kelpo työnantaja!

Saamme uusia tiloja! Kauniissa Kymenlaaksossa on hyvä asua ja olla!

Kuukausipalkan suuruinen rekrytointipalkkio on tarjolla työntekijälle, joka suosittelee Careaa työnantajana tarvitsemallemme lääkärille, ja suosittelu johtaa rekrytointiin vakituiseen virkaan. Rekrytointipalkkio maksetaan, kun rekrytoidun lääkärin koeaika on päättynyt. Kampanja on voimassa vuoden 2018 ajan.

LISÄTIETOJA:

henkilöstöpäällikkö Maija.Kaltakari@carea.fi tai rekrytointipäällikkö Tove.Forsstrom@carea.fi

33

Camino

– matka Samosista Santiagoon Teksti ja kuvat: Jussi Männistö, keuhkosairauksien ylilääkäri ja Arja Männistö, kuntoutuksen osastonylilääkäri

34

1.

4.

Apostoli Jaakobin (Sant Jago) hauta Santiago de Compostelassa Espanjassa on Euroopan suosituin pyhiinvaelluskohde. Reitti on Unescon maailmanperintökohde. Paitsi apostolinkyydillä, vaelluksen voi suorittaa myös pyöräillen, ratsastaen tai pujehtienkin.

Kävelimme huhtikuun lopulla vajaan viikon aikana 130 km Samosista Santiagoon.

Päivämatkat olivat 15–30 km mittaisia. Kilometrimäärä ei kerro koko totuutta. Galician kauniissa vaaramaisemassa parin kilometrin mittaiset raskaat ylämäet vuorottelivat vielä raskaampien alamäkien kanssa. Seutu on Espanjan sateisinta, ja vehreydessään poikkeaa täysin Etelä-Espanjan turistirannikosta. Simpukoilla ja keltaisilla nuolilla opastettu reitti kiemurteli metsissä, niityillä, nummilla, karjapoluilla, kyläteillä, valtatien varsilla ja pikkukaupunkien kaduilla.

Aluksi ihmetytti, että tietä ei ollut vuosisatojen aikana saatu parempaan kuntoon. Tasaista pintaakin oli, mutta usein jokainen jalansija oli katsottava erikseen.

Välillä liukasteltiin puron pohjalla, välillä oli mutaongelmien takia noustava polun reunalle. Pyhiinvaelluksen idea ei ehkä kuitenkaan lopulta ole helppo ja mukava kävelyretki. 60-vuotiaille istumatyöläisille rasitus oli suorituskyvyn ylärajoilla. Lihakset kipeytyivät heti ensimmäisenä päivänä. Sitten tilanne tasoittui kun tasapuolisesti myös nilkat ja polvet kipeytyivät, hiertymät pahenivat ja rakot uhkasivat. Keskivauhdiksi muodostui noin 3,5 km tunnissa.

maan suuntaan, joten ruuhkaa on yllättävän vähän.

Vaelluksen haasteet ovat sovitettavissa urheilullisempiinkin tarpeisiin. Voi juosta.

Päivämatka voi olla pitempi. Tavarat voi kantaa rinkassa (meillä vain päiväreppu, matkatoimisto kuljetti muut tavarat majapaikasta toiseen). Ajankohdan voi valita hellekaudelle (keskilämpö elokuussa 27 astetta) tai talven nollakeleille. Matkan voi aloittaa kauempaakin. Pisin reitti alkaa Suomesta, Rengon Pyhän Jaakon kirkolta pitkin Hämeen Härkätietä. Viime vuonna Santiagoon tuli vaeltajia oli noin 300000.

Reittejä on paljon ja kaikki matkalla sa-

2. Kilometripylväät oli tehty metrin tarkkuudella.

Kipeät jalat ovat jo parantuneet. Mitä jäi?

Kokemus oli upea. Harvoin on tilaisuutta monta tuntia päivässä keskittyä omiin ajatuksiinsa. Rajojen kohtaaminen oli mielenkiintoista, kävelyn jatkaminen kun 30 km jälkeen viimeinen ylämäki jatkui loputtomiin ja askelpituus oli pienentynyt kymmeneen senttiin. Tunne osallistumisesta johonkin suureen oli merkittävä. You’ll never walk alone. ”Buen camino” toivotuksen kuuli ja sanoi muille kymmeniä kertoja. Päivämatkalle lähtiessä tiesi, että auringon noustessa tuhannet ihmiset heräsivät majatalojen sängyistä tai makuusalien patjoilta, söivät aamiaisen ja lähtivät vaeltamaan samaan suuntaan. Kuten joka aamu yli 1000 vuoden ajan.

1. Pyhiinvaeltajien hygieniataso saunattomassa maassa viikkojen vaelluksen jälkeen ei ollut huipussaan. Messuissa Santiagon katedraalissa oli hajuhaittoja, joihin vastattiin ajan mahdollisuuksien mukaan.

Kuvassa maailman suurin suitsutusastia, jonka heiluttamiseen tarvitaan kahdeksan riuskaa miestä.

2.

3.

4.

3. Varhainen linssilude. Itämaan tietäjät käynnillä. Ja ylimääräinen heppu. Patsaan kustantaja joka halusi itsensä kuvaan.

4. Reitti kulki metsissä, mäillä ja karjapoluilla.

5. Kännyköiden tulo ennakoitiin jo satoja vuosia sitten. Santiagon Yliopiston perustaja.

5.

35

Papin palsta

Tauon

paikka Hanna Hietanen, sairaalapastori ”Teetauostatärkeä.” Kahvihuoneemme seinää koristaa kampanjamainos, jonka viestiin katseeni kiinnittyy. Näin teenjuojana viesti on erityisen puhutteleva. Vaikka tuo ammattijärjestö Talentian työhyvinvointiin liittyvä taukokampanja on jo virallisesti ohi, on sen sisältämä viesti aina ajankohtainen.

Kun työ on pitkälti sitä, että olemme tavalla tai toisella toisia varten, on meidän tärkeää pitää huolta myös itsestämme. On myös lupa pitää itsestämme huolta. Itsestäänselvää, eikö?

Milloin viimeksi olet esittänyt itsellesi kysymyksen: ”Mitä minulle kuuluu?” Potilastyössä tulee esitettyä tuo kysymys useasti potilaille, joita päivittäin kohtaamme. Ehkä myös omaisilta muistamme kysellä heidän jaksamistaan.

Työtovereillekin tulee osoitettua tukea silloin, kun huomaamme, miten toista uuvuttaa. Mutta entä minä itse? Vaikka tiedämme, että oman itsemme huoltaminen on tärkeää, annammeko ihan oikeasti itsellemme luvan välillä pysähtyä, ja kuulostella sitä, miten tänään jaksan?

Mitä minulle kuuluu?

Tarve ja kaipuu pysähtymiseen ja itsemme kuuntelemiseen on meissä olemassa. Työelämän vaatimukset tuntuvat kasvavan. On pysyttävä muutoksissa mukana. Arjessamme tuntuu muutenkin monesti olevan menossa liian monta asiaa yhtä aikaa. Samaan

Kuva: Kirkon kuvapankki

Sairaalaen pastoreid dot yhteystie

36

aikaan suosiotaan ovat nostaneet erilaiset vauhdin hiljentämiseen ja pysähtymiseen tähtäävät keinot. Löytyy kehon ja mielen huoltoon keskittyviä liikuntamuotoja sekä muita hiljentymisja rauhoittumistapoja. Näille yhteistä on se, että pyritään tietoisesti pysähtymään. Pyritään tietoisesti huoltamaan itseämme, jotta jaksetaan paremmin kohdata myös toisia.

Minkälaisia tapoja sinulla on toimiesi tauottamiseen työpaikalla tai kotona?

Katseen siirtäminen pois ruudulta, jonka ääressä olet pitkään työskennellyt. Ajatusten siirtäminen hetkeksi mielipaikkaasi. Kahvikupponen. Työkaverin kanssa juttelu ihan jostain muusta kuin työasioista. Sairaalan Hiljaisessa huoneessa piipahtaminen. Tinttien pesänrakennuspuuhien seuraaminen kodin ikkunasta.

Toivottavasti löydät sinulle mielekkäitä keinoja taukoihin ja lepohetkiin.

Pienetkin tauot kesken päivää auttavat jaksamaan. Taidanpa juoda kupin teetä, kun saan tämän jutun valmiiksi!

Kotka:

Hanna Hietanen, sairaalapastori, hanna.hietanen@evl.fi, p. 040 196 7520 Veera Konttaniemi, sairaalapastori, veera.konttaniemi@evl.fi, p. 040 196 7521

Kouvola:

Mia Räty, johtava sairaalapastori, mia.raty@evl.fi, p. 040 356 5845 Kari Niemelä, sairaalapastori, kari.niemela@evl.fi, p. 040 836 9260

Carea, uudet ja vakinaistetut työntekijät Erikoissairaanhoidon vastuualue

Terveisiä psykiatrian esimiesten kehittämispäivästä Teksti ja kuvat: Mari Kuusisto, ylihoitaja

Aloitimme kehittämispäivämme 10.11.2017 esimieskokousasioilla psykiatriassa. Tästä siirryimme Kouvolaan Ksaolle hiusalan yksikköön opiskelijoiden hellään käsittelyyn. Jokainen oli saanut valita etukäteen hiushoidon tai kampauksen. Opiskelijat toteuttivat hoidot ja kampaukset jokaisen omien mieltymysten mukaan. Tämän kahden tunnin hemmottelun jälkeen siirryimme buffalounaalle.

Lounaan jälkeen siirryimme Kymenlaakson osuuspankkiin Kouvolan konttorin uusiin tiloihin, jossa henkilöstöpäällikkö Susanne Vesala odotti meitä. Pääsimme kiertämään uudet tilat ja näkemään mm. avokonttorin ja miten taidetta oli käytetty sisustuksessa. Myös ekologisuus oli otettu suunnittelun lähtökohdaksi kaikessa. Pankissa oli myös ”ei niin perinteisiä” tiloja, joissa oli ihania säkkituoleja, riippukeinuja, sohvia ym.

Kierroksen jälkeen Susanne piti todella hyvän ja ajatuksia herättävän esityksen muutoksesta ja siitä, kun kaikki ei menekään ”kuin strömsöössä”. Susanne kertoi rehellisesti ja suoraan haasteista ja uskon, että meistä jokainen pystyi niihin samaistumaan. Kehittämispäivämme ylitti odotuksemme ja voimme suositella kaikille opintokäyntiä eri toimialalla.

Airaksinen Heidi Harju Viivi Holm Heidi Joutjärvi Hanna Jyrkilä Juuli Kaakkolammi Eveliina Kitunen Lilli Kolmakova Daria Korpela Kristiina Kukkola Anna Käki Ann-Kristine Laitinen Jonna Lampila Roosa Lehtinen Maria Lempinen Niina Lonka Karoliina

Luukka Ella-Maria Nakari Mari Nousiainen Inka Nyyssönen-Mäki Sirpa Oksanen Mika Onali Alina Porkka Jenna Ratava Tarja Sievänen Elina Tanskanen Tanja Tiihonen Idamaria Tuomi Jenni Tähtinen Sanna Valen Laura Vanhala Maija Ylä-Käpölä Terhi

Kastek Hartikainen Mirva Huurinainen Anu Kapiainen Johanna Lampen Eija Liiri Eija

Markkanen Natalia Minina Arina Nöjd-Heikkinen Tarja Suokas Merja

Konsernipalvelujen vastuualue Kallionpää Eija

37

Hieno nainen

Hienoille Naisille:

Uusia juhannustaikoja Teksti: Maisa Mäntymaa, Naistentautien- ja synnytysten ylilääkäri

Arvoisat lukijat, paljastan nyt harvojen tunteman tiedon, että Hienolla Naisella on sukuperimässään hiukan tietäjäverta. Ei siis ihme, että juhannus, tuo keskikesän valon juhla, saa Hienon Naisen levottomaksi.

Se mikä toimi vanhan ajan maalaismaisemassa, ei enää toimi modernissa tietoyhteiskunnassa. Ja koska juhannustaikojen perimmäinen tarkoitus on lisätä hyvinvointia ja terveyttä, niin nekin on otettava huomioon sote-uudistuksessa. Paljastankin nyt uudet, valinnanvapaus- ja muidenkin sääntöjen mukaiset, modernit, sote-yhteensopivat juhannustaiat. Annan toimivuustakuunkin: Jos kokeilet näitä kaikkia, niin taatusti jotain tavallisesta poikkeavaa tapahtuu.

Mutta sitä ei edes Hieno Nainen osaa ennustaa, minä vuonna uudet sote-taiat tulevat voimaan – eikä sitäkään, onko kuitenkin taloudellisempaa jättää nämä taiat loitsimatta.

Kieriskely kukkakedolla Jos menet juhannusyönä kierimään alasti saunapuhtaana kukkakedolle, niin aamulla tarvitset sote-keskustasi sitä varmemmin, mitä pidempään kieriskelet nokkosissa.

Kaivolle kurkkimaan Jos menet juhannuksena keskiyöllä saunan jälkeen alasti kaivolle, ja haluat 38

nähdä veden pinnassa tulevan puolisosi kuvajaisen, niin varmemmin se onnistuu, kun otat otsalampun mukaan.

Jos näet juhannusyönä kaivoon katsoessasi veden pinnassa aviopuolisosi kuvajaisen olkapääsi takana, niin kannattaa lähteä kotiin enempiä ilmestyksiä odottamatta.

Tyynyn alle juhannusyönä Jos menet juhannusyönä nukkumaan verenpainemittari tyynyn alla, niin aamulla pää tuntuu kuhmuiselta ja painavalta.

Jos menet juhannusyönä nukkumaan verenpainemittari ja stetoskooppi tyynyn alla, niin aamulla pää tuntuu vielä kuhmuisemmalta.

Jos menet juhannusyönä nukkumaan seitsemän eri kukkivaa kukkaa tyynyn alla, niin aamun hengitystieoireistosta voit päätellä, onko sinulla heinänuhaa.

Taikoja torilla Jos menet juhannusyönä oikein suuren kaupungin torille, ja katsot torin neljään nurkkaan, niin näet tulevan sote-keskuksesi siellä torin nurkalla.

Jos kierit juhannuksena keskiyöllä

alasti keskellä suuren kaupungin toria, niin tarvitset sitä tulevaa sote-keskustasi asfaltti-ihottuman takia sitä todennäköisemmin, mitä kauemmin kierit, mutta kiirevastaanotto ei todennäköisesti ole juhannuspäivänä auki.

Juhannuskimppuja Jos keräät juhannusyönä käteesi kimpun, jossa on seitsemän erilaista tippakanyyliä tai neulaa, ja menet keskiyöllä kimppu kädessäsi seisomaan päivystyksen rampille, niin tuleva potilaasi tulee ennen pitkää sinua vastaan autokyydillä.

Seitsemää sorttia Jos menet juhannusyönä seitsemän sortin neula- ja kanyylikimppusi kanssa alasti päivystyksen rampille seisomaan, niin tapaat nopeasti uusia, auttamishaluisia henkilöitä, mutta he eivät tarjoa sinulle valinnanvapautta.

Jos olet juhannusta seuraavana työpäivänä unohtanut seitsemän erilaista tietojärjestelmän salasanaa, ja lisäksi sote-korttisi kotiin, niin olet todennäköisesti viettänyt virkistävän juhannuksen, tai riittävän pitkän loman.

Näiden taikojen merkeissä Hieno Nainen toivottaa kaikille virkistävää ja valoisaa kesää!

Albumi

Perinteisiä Kallioniemen tansseja juhlittiin lauantaina 19.5.!

Artistina hehkui Danny, jota myös Kuusaan radio pääsi haastattelemaan, lähetyksen voit kuunnella Radio Valon sivuilta (radiovalo.fi).

Kuvassa ylhäällä vasemmalla Kuusaan Radion iloiset toimittajat Päivi ja Marjaana.

Kuvassa alhaalla Kuusankosken Kehitysvammaisten Tuki ry:n talkooväkeä.

39

Koksilaiset Koksilaisten kuulumisia koonnut: Ritva Tampio

Koksilaisten kuulumisia Alkuvuoden toiminnasta Koksilaisten 40. toimintavuosi on alkanut virkeänä. On käyty katsomassa mm. balettia Helsingissä ja mukana oli muutama ensikertalainenkin. Kevätmessuilla kiertelystä saatiin ideoita kodin sisustukseen, pihaan, puutarhaan ja mökille. Kasvien ja siementen lisäksi messuilta tuntui tarttuneen mukaan monenlaista muutakin tavaraa.

Perinteisten liikuntalajien (lentopallo, keilaus ja hiihto) lisäksi jäsenet ovat päässeet alkuvuonna tutustumaan mm. tuulitunnelilentoon Siriuksessa. Lento oli hieno kokemus ja toisella kokeilulla se alkoi sujua paremmin. Sairaaloiden välisiin kisoihin on osallistuttu niin curlingissa kuin lentopallokin.

Koksilaiset myöntää tänäkin vuonna työssä käyville jäsenilleen kolme 300 € koulutusrahaa. Hakemuslomakkeita saa vanhan puolen pohjakerroksen ilmoitustaululta sekä Jaanan Pyykköseltä tai Ritva Tampiolta, joilta saa myös tarkempia tietoja koulutusrahasta.

Juhlitaan lokakuussa

Aktiivinen ja aina kasvava yhdistyksen eläkeläisjoukko on ehtinyt käydä elokuvissa, musikaalissa, tehdä hotellimatkan Tallinnaan ja kokoontua kuukausittaisiin tapaamisiin eri teemojen parissa.

Yhdistyksen rekisteröitymisestä tulee joulukuussa kuluneeksi 40 vuotta. Sitä juhlistetaan jäsenistölle järjestettävällä juhlalla Kotkan VPK:n talolla 12.10.18. Työryhmä suunnittelee juhlaa ja siitä tiedotetaan kesän jälkeen tarkemmin. Juhlassa on tarkoitus myös julkaista yhdistyksen historiikki. Seuraa siis ilmoittelua (yhdistyksen kotisivu, fbryhmä, Ankkuri, Synapsi ja ilmoitustaulu)!

Maijanrannan kesästä

Uusia aktiiveja tarvitaan

Maijanrannan rantasauna on jäsenten yleisessä ja yhteisessä käytössä entiseen tapaan kesä-elokuussa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12–21. Avain haetaan keskussairaalan neuvonnasta sen aukioloaikana (ma-pe klo 6–22 ja la–su klo 8–16) ja palautetaan sinne. Muistathan siivota tilat käyttösi jälkeen myös yhteiskäyttöpäivinä.

On aika miettiä tulevaa vuotta ja tulevaisuutta pidemmällekin, vaikka ollaan vasta (vai sittenkin ehkä jo) keskikesän kynnyksellä. Henkilökuntayhdistys kaipaa mielestäni uusi toimijoita ja ideoijia, jotta toiminta voisi uusiutua vastaamaan nuorempienkin jäsenten toiveita. Siksi toivon, että uusia työssä käyviä jäseniä tulisi mukaan toimikuntatyöskentelyyn. Jos vähänkin kiinnostaa, ota yhteyttä toimikuntien vetäjiin (yhteystiedot löydät esim. koksilaiset.fi).

Myös hallitukseen toivoisin uusia ehdokkaita, joista syyskokous aikanaan sitten tekee valinnat. Osallistumalla voit vaikuttaa!

Kesäaikana rantasauna on varattavissa yksityiskäyttöön keskiviikkoisin ja perjantaisin alkaen klo 11 ja päättyen seuraavana aamuna klo 9.00. Ei yöpymismahdollisuutta. Rantasaunan ja päärakennuksen vapaita aikoja sekä Maijanrannan mökkien vapaita viikkoja voit kysyä puh. 050 5828 798/ Anu Penttinen arkisin klo 8-18 tai maijanranta(at)luukku.com.

40

Koulutusrahaa haettavissa

Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!

Kuvat Siriukselta: Maarit Raatikainen, fysioterapeutti

Koksilaise t Siriuksen tu ulitunnelissa !

Maijanrannan kesäkauden avajaisissa tanssittiin Leena Ronkaisen johdolla Gospel-lattareita mm. bachataa, salsaa ja afroa.

Kuva: Soila Kilpeläinen-Kokko

41

Resepti

Hirssipapusalaatti

Resepti: Vappu Sinisalo-Immonen, sairaanhoitaja

kidneypapuja

Kulhoruokaa!

Ainekset: kuorittuja hirssinjyviä kasvisliemikuutio kurkumaa (jauhe) vettä valmiiksi keitettyjä papuja (maun mukaan) tomaatteja tai minitomaatteja avocado tai useampi punasipuli kylmäpuristettua oliiviöljyä oreganoa

Valmistusohje: »» Keitä hirssit paketin ohjeen mukaan. Lisää keitinveteen kasvisliemikuutio ja pari ripausta kurkumaa (kurkuma värjää hirssit kivan keltaisiksi).

Siivilöi hirssit ja huuhtele kylmällä vedellä. Jätä hetkeksi valumaan siivilään. »» Asettele tarjoilukulhoon, annoskulhoon tai eväsrasiaan keitetty hirssi, valutetut pavut, pilkotut tomaatit ja avocadot. (Itse tykkään laittaa ainekset kasoihin enkä sekoita niitä keskenään.) Laita päälle punasipulirenkaita, kunnon loraus oliiviöljyä ja vähän oreganoa.

kikherneitä

»» Ja ei kun syömään. Toimii tosi hyvin myös eväänä, ei jäähdy tauon keskeytyessä! »» Vinkki! Hirssin tilalle voi keittää vaikka täysjyväriisiä ja lisätä annokseen paprikaa tai parsaa.

Kulhoruokaa voi varioida maun ja mielikuvituksen mukaan aivan vapaasti. »» Vinkki! Papuina voit käyttää esim. kidneypapuja, mustapapuja tai ruskeita papuja (valmiiksi keitettynä kaupan hyllyltä).

hirssiä

42

»» Vinkki! Jos et ole vielä päässyt sisään papujen ihmeellisen ihanaan maailmaan, voit korvata pavut nyhtökauralla tai härkiksellä. Pyöräytä nyhtis tai härkis ensin pannulla öljyssä ja lisää muiden ainesten joukkoon. Trendikkäin löytää kaupasta nyhtökaurapihvit hirssin vierelle.

Tekijät

Laseri, tekijät

Tätä lehteä tekivät myös:

Liisa Gåsman

Kai Heiskanen

Anna-Liisa Kolu

Pirjo Kuokka

Mari Kuusisto

Sami Loimas

Maisa Mäntymaa

Maarit Raatikainen

Hanne Ristola

Taru Saarelainen

Sinikka Tasala

Pia Ulmanen

Lisäksi Joanna Kontio ja Ritva Tampio

43

KESÄ

2 / 2018