Fuksivuoden kasvukivut

yhteydessä myös monien mielenterveyteen. Vaikka Zoom-aikojen voidaan todeta olevan jo takanapäin, fuksit kohtaavat edelleen ryhmäytymisen luoman ahdistuksen osana syksyn ja koulun aloittamisen tuntemuksia.

Epävarmuus samanhenkisten ihmisten löytämisestä ympärilleen mietityttää fuksina varmasti useita ja kiire oman porukan löytämisestä saa monet ahdistumaan. Ryhmäytyminen kannattaisi kuitenkin ajatella positiivisena verkostoitumis mahdollisuutena, joka voi kantaa pitkällekin elämässä.

Poikkitieteellisyys Vaasan yliopiston tapahtumissa mahdollisti uusien tuttavuuksien tavoittamisen myös muilta aloilta, mikä oli ainakin fuksin näkökulmasta positiivista. Oma kaveripiirini laajentui helposti poikkitieteellisten tapahtumien myötä. Juhlista tuttuja kasvoja saattoi myös moikata koulun käytävillä.

Monella fuksilla välivuosien tai esimerkiksi armeijan aiheuttamien taukojen takia viimeisimmästä koulun alkamispäivästä on saattanut vierähtää tovi. Ensimmäisenä päivänä vatsan pohjassa saattaa sen vuoksi tuntua perhosia, vaikka kuinka uskottelisi itselleen kaikkien olevan samassa tilanteessa opintojen alkaessa. Edessä on mahdollisesti kokonaan vieras kaupunki, uusi arki ja ihmiset. Uuden elämän rakentaminen voi vähintäänkin tuntua epämukavalta, sillä samat tutut kaavat eivät enää päde uudessa ympäristössä.

Sosiaalinen kuormitus on kenelle tahansa varmasti tuttua jossain vaiheessa syksyä. Kuormitusta ei välttämättä edes ymmärrä ennen kuin ensimmäisistä viikoista on selvinnyt ja uusi arki on alkanut rullaamaan. Isona kuormittavana tekijänä on yksilön itse luomat paineet ryhmäytymisestä. Paineisiin vaikuttaa

Mutta entä jos ei ole ketään kenen kanssa olisi lopulta muodostunut syvempää yhteyttä? Kenen kanssa silloin pitäisi olla? Täytyy muistaa, että uusien ihmisten kanssa pelkkä tuttavuussuhteiden muodostaminen ei ole paha asia, sillä sen seurauksena näin tiiviissä yliopistoyhteisössä on vähintään joku kehen tukeutua. Näiden niin sanottujen tuttavuuksien kanssa ajautuu helposti yhteisiin projekteihin koulutöiden parissa tai muuten vain viettämään aikaa tapahtumissa.

Nämä ovat ihmisiä, joiden kanssa saatat työskennellä myös yliopiston ulkopuolella työelämässä tulevaisuudessakin. Siitä syystä ei pidä aliarvioida näitä tuttavuussuhteita, vaan päinvastoin niitä kannattaa vaalia tulevaisuuden kannalta. Hyviä matalan kynnyksen tutustumispaikkoja ovat oman ainejärjestön toiminta ja erilaiset kerhot. Voin näin fuksina sanoa, että tapahtuman Staffina toimiminen avarsi itselleni uusia verkostoitumismahdollisuuksia ja kehottaisin jokaista ehdottomasti hakemaan isojen konseptien henkilökunnaksi, vaikkei se oma paras ystäväsi olisikaan tulossa. naan. Kouluyhteisössä ja yhteiskunnassamme ylipäätään ihannoidaan ylisuorittamista, joka heijastuu myös korkeakoulukulttuuriin.

Miten tämä ryhmäytyminen, sosiaalinen kuormittuminen ja ylipäätään uuteen arkeen totuttelu lopulta vaikuttaa omaan hyvinvointiin? Vaikka hyvät ihmissuhteet ja sosiaalinen kanssakäyminen lisäävät mielen hyvinvointia, täytyy kuitenkin muistaa pitää omista rajoistaan kiinni. ”Kerran sitä ollaan fukseja” -lausahdus kuuluu useammankin suusta syksyn aikana mutta ei kuitenkaan pidä lähteä rikkomaan omia rajojaan hyvinvoinnin kustannuksella vain tästä syystä.

Yksi suurimpia haasteita näin fuksina on ollut todeta, että jokainen määrittää oman tahtinsa ja olemme täällä vain nimenomaan itseämme varten. Se vaatii niin sanotusti pään pitämistä kylmänä esimerkiksi tilanteissa, joissa taipuu vertailemaan omia ja muiden suorituksia toisiinsa. Mielen hyvinvoinnin kannalta moni ajautuu fuksisyksyn kierteissä ahdistuksen ja muiden ongelmien saralle, jolloin tasapainon löytäminen koulun ja yliopiston muun toiminnan välillä voi osoittautua haasteelliseksi.

Opiskelijoiden alkoholikulttuuri puhututtaa erityisesti sosiaalisen median puolella, sillä alkoholikulttuuri juontaa ja laukaisee ongelmia, eikä ole mielenterveydelle erityisen hyväksi. Uusi fuksi voi kokea, että yhteys uusien ystävien kanssa saattaa ajatuksen tasolla jäädä vajaaksi, jos ei osallistu esimerkiksi tapahtumiin, joissa alkoholi on läsnä. Fuksiviikkojen tapahtumakirjo voi räjähtää käsiin, sillä alkoholia sisältäviä tapahtumia on listattu melkein joka päivälle. Miten sitten välttää se kyseinen fomo, jos haluaisi viettää illan selvänä?

Onneksemme opiskelijoiden alkoholikulttuurista ja siihen liitoksissa olevaan mielenterveyteen tunnutaan kiinnittävän yhä enemmän huomiota sosiaalisessa mediassa. TikTok paljasti ainakin näin fuksin näkökulmasta sen, kuinka moni on voinut henkisesti huonoiten yliopistoaikanaan alkoholin liikakäytön seurauksena. Onneksi monet postaavat someen myös niin sanottua “sober curious” -sisältöä, jonka pointtina on antaa vinkkejä osallistumaan alkoholivaltaisiin tapahtumiin selvänä. Vaikuttajat puhuvat omista kokemuksistaan ja näyttävät esimerkillään, kuinka tällaisiin tapahtumiin kannattaa ehdottomasti mennä, vaikka ei käyttäisikään alkoholia.

Ahdistus uudesta yhteisöstä ja oman paikkansa löytämisestä voi pistää monen mielenterveyden vaakalaudalle, puhumattakaan alkoholikulttuurin laukaisemista ongelmista ja opiskelun tuomista paineista. Fuksisyksy tuo mukanaan helposti puhumattomia paineita yksilölle, mikä voi osaltaan laukaista aiempia mielenterveyden ongelmia ja jättää avun hakemisen vajaaksi tai koko-

Hälytyskellojen pitäisi soida siinä vaiheessa, kun esimerkiksi alkoholipainotteiset tapahtumat alkavat verottamaan muusta arjesta. Moni päätyy vähättelemään omia kokemuksiaan ja yhä useampi ei osaa vaatia omien oikeuksien mukaista hoitoa itselleen. Hoitoon hakeutumiseen ei ole myöskään tarpeeksi matalaa kynnystä, jolloin syntyy ikuinen kierre, jossa apua tarvitsevien ongelmat ehtivät eskaloitua. Lopulta he altistuvat ääripään ongelmille ennen avun saamista.

Mielenterveys puhututtaa hetki sitten olleiden eduskuntavaalienkin osalta. Aihe on synnyttänyt paljon keskustelua ja juuri alkanut vaalikausi tulee olemaan mielenkiintoinen nuorten mielenterveyden edistämisen kannalta. Nuoret ovat tulevaisuus, eikä yhteiskunnassamme ole varaa siihen, että yhä useampi jää jälkeen opinnoistaan mielenterveysongelmien takia.

Opiskelijaelämä tarjoaa niin paljon mahdollisuuksia, mutta itseään ei kannata ainakaan näin fuksin näkökulmasta vetää aivan hermoromahduksen partaalle kaiken edellä mainitun takia. Mitä ryhmäytymiseen tulee, fuksina kannattaa muistaa, ettei sydänystäviä tarvitse olla kokonaista koulukuntaa.

Verkostoituminen on kuitenkin vahvasti kytköksissä mielen hyvinvointiin, joten on tärkeää osata ajatella pidemmälle tulevaisuuteen ihmissuhteidenkin osalta. Ihmissuhteet, jotka muodostat fuksiviikoilla ja ylipäätään yliopistourallasi, kantavat varmasti pitkälle elämässä.