Miksi meillä on väliä?

elsingin Sanomat uutisoi huhtikuun puolessa välissä uuden eduskunnan sukupuoli- ja ikäjakaumasta. Vuosien 2023-2027 eduskunnassa istuu näillä näkymin 108 miestä ja 92 naista. Puolestaan vuoden 2019 vaaleissa valittiin ennätykselliset 94 naiskansanedustajaa. Tätä ennätystä ei siis rikottu näissä vaaleissa. Alle 30-vuotiaita valittiin seitsemän tänä vuonna, kun vuonna 2019 valittiin vastaavasti kahdeksan. Suurin ikäryhmä vuoden

2023 vaaleissa oli 30-59-vuotiaat, joita eduskunnassa istuu tästä eteenpäin 167 kappaletta. Nuorin edustaja on 23-vuotias Olga Oinas-Panuma (kesk.) ja vanhin

71-vuotias Kimmo Kiljunen (sd.) Vähemmistöjen valinnasta eduskunnan osalta ei löydy tilastoja, mutta nopealla katsauksella eduskunta näyttää myös seuraavat neljä vuotta suhteellisen heterogeeniseltä. Vaikka maailma muuttuu, on muutos vähäistä. Miksi näillä luvuilla on väliä?

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa nähtiin uudenlainen sosiaalisen median, erityisesti TikTokin, nousu juuri nuorten keskuudessa. Pirkanmaan vaalipiiristä perussuomalaisten listoilta valituksi tulleet 27-vuotias

Miko Bergbom ja 26-vuotias Joakim Vigelius nousivat suosioon juuri videoillaan TikTokissa ja keräsivät kumpikin huimat yli 10 000 äänen saaliit. Vertailun vuoksi pitkän linjan kansanedustaja ja ministeri Pekka Haavisto (vihr.) keräsi Helsingin vaalipiirissä noin 8 000 ääntä. Vigelius on myös Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja. Valituksi tuli myös Uudenmaan vaalipiiristä Demarinuorten puheenjohtaja

Pinja Perholehto. Myös monet muut ehdokkaat tekivät vaalejaan juuri TikTokissa, kuten kansanedustaja Sofia Virta (vihr.), joka valittiin jatkokaudelle. Tammikuussa

Ilta-Sanomat uutisoi Bergbomin ja Virran olevan TikTokin suosituimmat poliitikot.

Kaikista eniten TikTok seuraajia on kuitenkin Sebastian Tynkkysellä (ps.), jonka huomio jäi kaikesta huolimatta näissä vaaleissa median osalta vähäisemmäksi kuin aiemmissa.

Tutkimuksen kentällä tulemme varmasti törmäämään tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin TikTokin ja poliittisen näkyvyyden tutkimukseen, varsinkin nuorten vaikuttajien osalta. Robert Sundmanin

Helsingin Sanomiin kirjoittaman analyysin mukaan TikTokissa muovataan juuri nyt niin maailmalla kuin Suomessa sitä, miltä poliittinen keskustelu vaikuttaa. Monet väittävät arkikeskusteluissa tätä tapaa käydä dialogia populistiseksi, varsinkin poliitikkojen osalta. Toisaalta monet uutismediat, kuten Yle ja Ilta-Sanomat ovat siirtyneet kyseiselle videoalustalle luomaan yleistajuistettua, mutta informatiivista sisältöä varsinkin vaalien alla. Todennäköisesti tämä sisältö voi myös tavoittaa suuremman yleisön juuri nuoria aikuisia ja samalla tuoda politiikan lähemmäksi katveeseen jäänyttä sukupolvea.

Tutkimuksen kentällä tulemme var-

Hintojen nousu, energiakriisi, koronan jälkipuinti, Ukrainan sota, Nato ja ulkoisten uhkien mahdollisuus. Nämä kaikki tulevat edelleen vaikuttamaan tulevalla istuntokaudella. Nuoret edustajat puoluepoliittisesti suunnastaan huolimatta edustavat tämän edustajiston uutta polvea sekä sen näkemyksiä.

Allianssi ry:n julkaiseman tiedotteen mukaan on huomion omaista, että juuri valittujen nuorten määrä on laskussa, sillä nuorten ääni kuuluu jo hälyttävän heikosti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Vielä emme tiedä, kuinka moni nuorista äänesti näissä vaaleissa, mutta totuttuun tapaan luku on ollut heikko aiemmin ja äänestysaktiivisuus näkyy juuri valittujen ikäjakaumassa. Vuoden 2019 vaaleissa vain 55 prosenttia alle 25-vuotiaista käytti äänioikeutensa, kun taas 25-34-vuotiaista 63 prosenttia kävi äänestämässä. Toisaalta on syytä huomauttaa, että korkeakouluopiskelijat eivät yleensä ole niitä, joiden äänestysaktiivisuuteen olisi syytä puuttua.

Kysymys siitä, onko yhdellä äänellä väliä, on yleinen.

Miksi nuoret eivät äänestä? Yleisimmiten aktiviisuuteen nähdään Allianssin mukaan vaikuttavan usko oman äänen merkitykseen. Kysymys siitä, onko yhdellä äänellä väliä, on yleinen. Toisaalta myös tiedontulva ja vaikeus löytää oma ehdokas tai puolue. Myöskään oman ikäisiä ehdokkaita ei ole yleensä vaaleissa tarjolla paljoakaan. Päätöksenteko voi olla myös vaikeaa hahmottaa. Tämä korostuu varsinkin pienemmissä vaaleissa, kuten alue- ja europarlamenttivaaleissa, joissa äänestysaktiivisuus jää niin nuorten kuin koko väestön osalta huomattavan alhaiseksi. Jokaisella äänellä on kuitenkin väliä ja se on suora keino vaikuttaa nuorten ja opiskelijoiden tulevaisuuteen sekä hyvinvointiin niin suorasti kuin epäsuorasti.

Eduskunnassa päätetään monista varsinkin opiskelijoita koskevista teemoista, kuten toimeentulosta, YTHS:n rahoituksesta sekä koulutuksen rahoituksesta. Tulevalla kaudella näiden merkitys korostuu ja niitä koskevat päätökset tulevat olemaan tapetilla, kun maailman tilanne muuttuu nopeaa vauhtia. Nuoret edustajat ovat avain asemassa siinä, kuinka myös näitä teemoja käsitellään, sillä usein samaan ikäryhmään kuuluvaan edustajaan on helpompi vedota oman ryhmän oikeuksien ajamisessa. Onko TikTokilla roolia tässä? Kuka tietää. Seuraavalla kaudella pääsemme varmasti huomaamaan, kuinka itse politiikan, eikä vain vaalikampanjan toteutusta voidaan esittää sosiaalisen median alustalla.

Kesätöiden hakuprosessin alussa vallitsee innostus tulevasta kesästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Visio vuotuisesti tavoittelusta unelmien kesästä piirtyy kaikkien mieleen ja To-Do-lista täyttyy lukemattomista haaveista ja toiveista. Festarisuunnitelmat ja tapahtumarikkaat kesäpäivät voidaan kuitenkin työttömän toukokuun lähestyessä pyyhkiä pois suunnitelmista. Tammikuussa ellei jo aikaisemminkin alkaa jokaiselle opiskelijalle ja nuorelle tuttu kesätöiden hakuprosessi. Monelle kevät näyttäytyy tästä syytä stressaavana ja epätoivon täyteisenä ajankohtana, jolloin sähköposti täyttyy lukuisista ”valitettavasti tällä kertaa valintamme ei kohdistunut sinuun” viesteistä. Toukokuun lähestyessä uhkaavasti ahdinko omasta taloudellisesta tilanteesta kasvaa ja lista kesätyöpestin kriteereistä ammottaa tyhjyyttään.

Kesätöiden hakuprosessit ovat yhä monivaiheisempia ja edellyttävät hakijoilta entistä enemmän osaamista sekä kykyä erottautua muista. Työpaikoista kilpailee kymmeniä, ellei jopa satoja muita nuoria. Valmiita vastauksia tai oikoreittejä ei ole tarjolla ja avaimet onnistumiseen on jokaisen löydettävä itse. Etenkin juuri muista työnhakijoista erottautuminen nousee työnhaun olennaisimpana, mutta samalla haasteellisimpana osa-alueena. Ainakin oman kesätyönhakuni lomassa synonyymit. fi on selaushistoriani perusteella käytetyimpiä sivustoja Duunitorin rinnalla, kun yritän auttamattomasti löytää vastineita sanoille positiivinen, tehokas ja luova. Synonyymien hallitseminen ei kuitenkaan yksinään riitä erottautumaan satojen muiden myötämielisten, aikaansaavien ja innovatiivisten hakijoiden seasta. Oman osaamisen sekä kelpoisuuden markkinoiminen on haastavaa ja vaatii hakijalta muista erottautuvia luovia ratkaisuja.

Yhteen hakukohteeseen tai edes vain muutamaan hakuprosessiin paneutuminen päämäärätietoisesti on näillä kesätyömarkkinoilla lähes lottoamisen veroista hakuammuntaa. Paikkoja on haettava useampia, jotta mahdollisuudet työllistymisestä kasvaa. On miltei mahdotonta syventyä kuhunkin hakukohteeseen perinpohjaisesti sekä vakuuttaa mo- tivoituneisuudestaan juuri kyseistä tehtävää kohtaan kymmenien muiden hakukohteiden rinnalla. Lähestulkoon jokainen työpaikka vaatii kuitenkin heidän tarpeitaan ja ominaisuuksiaan varten kustomoidun hakemuksen, jossa hakija osoittaa täyden kiinnostuksensa kyseistä työtehtävää kohtaan. Yhden hakemuksen luomiseen kuluu paljon aikaa ja vaivannäköä, mikä valuu mitä todennäköisimmin hukkaan, kun sähköpostiin kilahtaa jälleen tutuksi muodostunut ”valitettavasti tällä kertaa valintamme ei kohdistunut sinuun” viesti. Toki osa yrityksistä tarjoaa anteliaasti palautetta vastaanottamastaan hakemuksesta. Palaute ei kuitenkaan useimmiten ole miltään osin kehittävää, vaan sen sijaan kuvailee, kuinka jälleen erinomaisuudestani huolimatta en kuitenkaan ole riittävän erinomainen heidän tarpeisiinsa nähden.

Kun kesätyönhaku ei tuota tulosta yrittämisestä huolimatta, saattaa motivaatio ja usko omaan osaamiseen olla vaakalaudalla. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei määrittele itseään ja omaa kyvykkyyttään kielteisten vastausten kautta. Kesätyöpaikoista käydään kovaa kilpailua ja erinomaisten hakijoiden joukosta ulkopuolelle jääminen ei viittaa suoraan omaan taitamattomuuteen. Etenkin ensimmäisen vuoden opiskelija on saattanut maalata todellisuutta ruusuisemman mielikuvan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeisestä kesästä. Usko ja toivo oman alan kesätöistä voi olla monella epärealistisen korkealla. Toki on hyvä olla tavoitteellinen ja motivoitunut, mutta todellisuuden iskiessä vasten kasvoja romuttuvat mielikuvat trendikkäästä ja kiinnostavasta kesätyöstä pahemman kerran.

Merkittävinä tekijöinä etenkin oman alan kesätyönhaussa korostuu verkostojen tärkeys sekä aiempi kokemus. Kuinka kerryttää kokemusta saatikka luoda verkostoja, mikäli työpaikat eivät tue ensiaskelien ottajia? Tässä kohtaa työnhakuprosessia tuntee usein joutuneensa umpikujaan. Kokemuksen kerryttäminen sekä oman osaamisen sanoittaminen vaatii opiskelijalta luovia ratkaisuja sekä monipuolista harrastuneisuutta alan parissa. Etenkin viestinnän alasta puhuttaessa voidaan nähdäkseni todeta, etteivät korkeakouluopinnot yksinään välttämättä riitä takaamaan työllistymistä alan kesätöihin.