Tiira 2/2014

BA2.

Nro 2. Toukokuu 2014

TIIRA

Pönttöbongaus — Ennätysten kevät — Laulujoutsen ja muut vesilinnut

Linnut voittivat

oikeudessa s. 10

Lasten lintuviikko 19.–25.5.

Vie lapsi linturetkelle! s. 12

Tiira-lehti

3

2 | 2014

Pääkirjoitus

Tue työtämme lintujen hyväksi

Merimetso on

turha julkkis Lauri Hänninen

Inka Plit Tätä lehteä tehdessä pohdin, miten erilaisia tunteita kanteen valittu merimetso herättää erilaisissa ihmisissä. On mielenkiintoista, miten paljon julkistakin keskustelua yksi lintulaji voi saada aikaan. Merimetsohan on päässyt taannoin hallitusohjelmaan asti.

BirdLife lähtee siitä, että kaikki linnut ovat samanarvoisia. Ei ole olemassa ”hyviä” ja ”pahoja” lintuja. Emme suosi lajeja sen mukaan, ovatko ne esimerkiksi kauniita tai hyödyllisiä, vai rumanpuoleisia tai ihmiselle mahdollisesti harmia aiheuttavia. On toki järkevää, että kohdennamme suojelutyötämme niille lajeille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Silti puolustamme tarpeen vaatiessa yhtä lailla kaikkia lintuja.

Joskus kuulee väitettävän, että BirdLife suojelee merimetsoja jääräpäisesti. Silloin unohtuu, että jos merimetsot todistetusti aiheuttavat merkittäviä vahinkoja, lainsäädäntö mahdollistaa rauhoitussäännöistä poikkeamisen. Totuus kuitenkin on, että merimetso ei ole vieraslaji, vaan Suomen alkuperäiseen luontoon kuuluva paluumuuttaja. Sen kanta kasvaa vain niin kauan, kunnes se kohtaa luonnon kantokyvyn – merikotkat ovatkin jo alkaneet saalistaa merimetsoja. Merimetsoyhdyskunnat ovat näkyviä, mutta niitä oli vuonna 2013 vain 63:lla Suomen yli 90 000 luodosta. Ne suojelevat muita saarella pesiviä lintuja pedoilta, kuten minkeiltä, ja saaren kasvillisuus toipuu, kun yhdyskunta vaihtaa paikkaa. Merimetsoilla ei myöskään ole todettu olevan vaikutusta kalakantoihin, sillä

Liity jäseneksi!

Nyt on vuoden paras aika: kun liityt jäseneksi 14.3.– 30.6.2014, saat liittymislahjaksi uuden BirdLife Suomen havaintovihkon. Lisäksi saat Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan sekä muut jäsenedut: Tiira-lehden neljästi vuodessa ja voit tilata Linnut-lehden jäsenhintaan.

Katso kampanjan ilmoitus s. 11. www.birdlife.fi/liity

Osallistu Tiira-keräykseen ne syövät lähinnä pientä kalaa, kuten särkikaloja ja kivinilkkaa, jota on runsaimmin tarjolla.

Merimetsojen puolustamisessa on kyse siitä, että merimetso on aivan samojen lakien alainen kuin kaikki muutkin rauhoitetut lintumme. Kaikki linnut ovat rauhoitettuja, ellei erikseen muuta säädetä, eikä pelkkä runsastuminen ole syy harkita rauhoituksen höllentämistä. Minkään rauhoitetun linnun tappamiselle ei tule myöntää poikkeuslupia ilman kunnollisia todisteita aiheutuneista vahingoista ja muiden tyydyttävien vaihtoehtojen selvittämises-

tä. Korkein hallinto-oikeus oli samaa mieltä tuoreessa vuosikirjapäätöksessään (ks. s. 10).

Toisaalta on selvää, että merimetsot voivat aiheuttaa vakavia vahinkoja esimerkiksi kattamattomissa kalankasvattamoissa. Suomessa tätä ongelmaa ei ole, mutta tällaisilta kohteilta merimetsoja ammutaan Keski-Euroopassa poikkeusluvin varsin suuriakin määriä.

BirdLife ei tuomitse tätä, mikäli lintudirektiivin ehtoja noudatetaan.

Merimetso ei siis BirdLifen linjauksissa ole erityistapaus, ei suuntaan eikä toiseen. Mielestäni siitä tulikin varsin komea kansikuva.

Anna palautetta!

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Viime numeron kiinnostavin juttu oli:

Kansikuva: merimetso (Pertti Rasp). Piirros: Petri Kuhno.

Ryhdy vuositukijaksi Haluatko tukea toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi? Liity BirdLife Suomen vuositukijaksi! Vuositukimaksu on 33 euroa. Tunnukseksi arvokkaasta tuestasi saat kottaraispinssin ja BirdLifen pönttöoppaan. www.birdlife.fi/tue

Tilaa Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/julkaisut

Osta lintuharrastustuotteita

Lähetä vastauksesi 13.6. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Satelliittisääksi Lallin huikeat retket Atlantin valtameren yllä Arvonnassa Lintumme laulavat – Mökkimaiseman lintuja -cd-levyn voittivat Mona Granskog, Maire Hänninen, Pirkko Koponen, Markku Nissinen ja Viljo Toro.

BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelua (www.tiira.fi) ollaan uudistamassa. Tue Tiiran kehitystyötä maksamalla vapaaehtoinen tukimaksu: 20, 50 tai 80 euroa tai itse valitsemasi summa. www.birdlife.fi/lahjoita

Nimensä ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl uutta ja kätevää BirdLifen havaintovihkoa.

Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Hanki kiikarit, kaukoputket, kirjat ja lahjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi Rahankeräyslupa 2020/2012/3898, 7.1.2013.

4

Sisällys Ennätysaikainen kevät

4

Alkukeväästä numeroin

6

Tiira-lehti meni verkkoon!

6

BirdLife maailmalla

8

Pöllöillä pääosin nousukausi

5

Usein kysytyt kysymykset

6

Pönttöbongaus

7

Tunnettu myrkky uhkaa nyt Euroopan korppikotkia

9

Tunnetko IBA-alueet?

10

Jäsenhankintakampanja

11

Laulujoutsenen kesä

12

Tornien taisto 2014

13

Alueellista näkökulmaa lintulaskentoihin

15

Kiikarin läpi

16

Lajipari

17

Linnut voittivat oikeudessa

10

Lasten lintuviikko

12

Tornien taistoa naisenergialla

13

TOP 10 – Arktikan runsaimmat läpimuuttajat

14

10 kiperää linnuista!

15

Havainnoi huomaavaisesti

16

Tiesitkö tämän Tiirasta?

17

Nimistön uumenista

18

Suomenselältä vuoden lintuyhdistys

21

Tiira 2 sai projektipäällikön

21

Lukijan kuva

23

Tapahtumakalenteri

25

Valkeakoskella juhlitaan vuosipäiviä

30

Korvaako kännykkä havaintovihkon?

– Testissä Tiira-älypuhelinsovellukset

18

Kolumni: Ei ihan vielä maalissa

20

Edustajiston kevätkokous lyhyesti

21

BirdLife Suomi kovassa kasvussa

21

Pikku-Tiira

24

Alueuutisia

29

Yli sata töyhtöhyyppää pellolla ei ole mikään ihme maaliskuun lopulla tai huhtikuussa. Helmikuun puolella ha venanmaan Saltvikissa, mutta myös muualle Suomeen hyypät ehtivät tänä vuonna aikaisin.

Ennätysaikainen Leutoa talvea seurasi tänä vuonna varhainen kevät. Lintujen kevätmuutto käynnistyi Suomessa toden teolla jo helmikuun loppupuolella. Lämpimät lounaiset ilmavirtaukset suosivat muuton varhaista alkua, ja monet linnut olivat todennäköisesti onnistuneet myös talvehtimaan tavallista pohjoisempana.

Tero Toivanen

Töyhtöhyyppä ja metsähanhi yleistyivät jo helmikuussa Vaikka yksittäisiä kiuruja ja töyhtöhyyppiä havaitaankin varsin usein helmikuussa, runsaina nämä lajit eivät ole koskaan ennen niin varhain esiintyneet. Nyt esimerkiksi hyyppiä saapui Suomeen helmikuun viimeisellä viikolla parvittain, ja kuun loppuun mennes-

sä lajista oli tehty jo yli 300 havaintoa noin 2000 yksilöstä! Edellisvuoden tavallista myöhäisempänä keväänä töyhtöhyyppiä oli kuukautta myöhemminkin nähty vasta noin 20 yksilöä. Lähihistorian varhaisimpana alkukeväänä 2008 helmikuun lopun hyyppäsumma oli noin 80 yksilöä.

Metsähanhien muutto on aikaistunut selvästi viime vuosina ja hanhien pääjoukot saapuvat Länsi-Suomeen usein jo maaliskuun lopulla. Tällä kertaa metsähanhen muutto alkoi helmikuussa ja maaliskuun alkupuolella le-

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan!

Alkukevään metsähanhihavainnot Suomessa vuosina 2012–2014.

Petri Pietiläinen

Tiira-lehti

5

2 | 2014 Matias Södersved

Pöllöillä pääosin

nousukausi

avainto sen sijaan on vähintäänkin erikoinen. Sellaista ihmettä todistettiin 28.2. Ah-

kevät Töyhtöhyyppä

Marianne Kokko

Kiuru

Töyhtöhyyppä- ja kiuruhavainnot Suomessa helmikuussa 2014.

päili Varsinais-Suomen ja Satakunnan pelloilla jo useita tuhansia metsähanhia. Vuonna 2013 tehtiin Suomessa maaliskuun loppuun mennessä kahdeksan metsähanhihavaintoa ja edellisenä aikaisena hanhikeväänä 2012 lajin muutto käynnistyi vasta maaliskuun puolivälissä.

Haarapääsky saapui maaliskuussa

Helmi–maaliskuun aikana monet muuttolinnut rikkoivat saapumisennätyksiään eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomessa maaliskuun loppuun mennessä saapuneista lajeista peräti 24 havaittiin ennätyksellisen varhain. Valtakunnallisesti

Edellisessä Tiira-lehdessä ennakoitiin tulevaa pöllökevättä. Pöllöjen paras soidinaika ja pesinnän ajoittuminen vaihtelevat eri puolilla maata, mutta pöllöjen pesintä aikaistuu sijainnista riippumatta, jos talvi on lauha ja kevät aikainen, ja jos myyriä on runsaasti ravinnoksi. Haastattelimme muutamia pöllötarkkailijoita eri puolilta Suomea.

aikaisista saapujista voi mainita esimerkiksi 26.2. Poriin ennättäneen kapustarinnan, 25.3. Helsingissä nähdyn haarapääskyn ja 29.3. Paraisten Jurmoon saapuneen sinipyrstön.

Huhtikuussa lintujen kevät jatkui edelleen tavattoman varhaisena. Kesäisistä lintulajeista esimerkiksi leppälintu saapui Suomeen 17.4. ja kirjosieppo alkoi yleistyä 20.4. alkaen. Lumipeitteen ja kevättulvien puute sekä varhainen jäidenlähtö tarkoittivat kuitenkin sitä, että linnut hajaantuivat laajalle alueelle eivätkä juuri pysähdelleet muuttomatkallaan. Esimerkiksi pulmusia ilmoitettiin Tiiraan kevään aikana vain kahdeksasosa vuonna 2012 havaitusta määrästä.

Etelä-Suomen alueelta tavoitimme Heikki Kolusen, jolla oli tietoa erityisesti viirupöllöjen pesinnästä Päijät-Hämeessä: ”Viirupöllöjen reviirejä on alueellamme tiedossa 55 kpl, joista 35:ssä on pesintä meneillään. Myyriä on erityisesti alueen länsipuolella Hollolassa ja Orimattilassa. Ensimmäiset poikaset on rengastettu ennen vappua. Nousukausi on alkanut pöllö- ja myyrämarkkinoilla, vaikka vielä ei olla lähelläkään huippua.”

Länsi-Suomen odotettua hiljaisempia pöllökuulumisia kertoi Erkki Korpimäki: ”Tarkempaa seurantaa on tehty 500 pöntön voimin Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla. Seurannoissa on havaittu 32 helmipöllön pesää. Tämä on ollut huonohko nousuvuosi alueellamme sekä myyrien että pöllöjen osalta. Myyriä ei ollut riittävästi pöllöjen munintavaiheessa, jolloin poikastuotto jää vähäiseksi. Naaras ei pysty munimaan, jos ravintoa on liian vähän.

Vaikka tämän vuoden pitäisi olla huippuvuosi myyräkannan osalta, kasvua ei ole päässyt muodostumaan riittävästi, koska viime vuoden lama lohkaisi kantoihin liian suuren loven.”

Keski-Suomessa on yleisesti ottaen ollut hyvä pöllökevät, tietää Tomi Hakkari: ”Viirupöllökanta on runsaimmillaan sitten vuoden 2009. Paikoittain on yleisesti löytynyt viiden munan pesyeitä. Helmipöllökantakin osoittaa piristymisen merkkejä.

Varpuspöllön pesintöjen varmistelu on tätä kysyttäessa vasta lähtöruudussa, mutta pesiä on tullut vastaan jo ennen huhtikuun puoliväliä yllättävän monta, mikä ennakoi hyvää vuotta.

Harvinaisemmista lajeista lapinpöllöjä on kuultu ainakin soidinaikaan verraten hyvin, mutta pesintöjä ei ole vielä varmistettu. Hiiripöllöjä on havaittu maalis–huhtikuulla kymmenittäin, mutta pesimään jääneiden määrä on toistaiseksi arvoitus. Kuitenkin useita ääntelyreviirejä tai pariskun-

Esko Rajala

Seitsemän poikasen varpuspöllöpesue ei ole harvinainen silloin kun ravintoa riittää.

tia on havaittu.

Paikoitellen syksyllä runsastuneet peltomyyräkannat ovat jo romahtaneet talven aikana mahdollisesti lumettoman pakkasjakson aikaan, joten jotkut alueet ovat tämän vuoksi kärsineet heikommasta myyrätiheydestä.”

Hannu Lehtoranta arvioi Itä-Suomen, erityisesti Pohjois-Karjalan, pöllöjen ja myyrien määrän varsin runsaaksi: ”Alueellamme on myyräkanta tänä vuonna huipussaan. Etenkin Nurmeksen ja Lieksan alueella on ollut soidintavia suopöllöjä.

Viime vuonna suopöllöjen pesiä havaittiin pitkästä aikaa paljon ja tänä vuonna näyttäisi tulevan yhtä hyvä vuosi. Huhtikuun lopulla alueen pohjoisosissa ei pöllönpesiä ollut vielä paljon tarkastettu, mutta myös helmipöllön ja hiiripöllön pesintöjä on tiedossa. Lapinpöllöjäkin on havaittu, ja pesinnästä odotetaan runsasta: viime vuonna löydettiin 43 pesää ja tänä vuonna voidaan päästä samoihin lukemiin.”

Matti Suopajärven mukaan Pohjois-Suomen helmipöllöillä on ollut yllättäviä ongelmia: ”Kahden huonon pöllövuoden jälkeen tilanne näyttää tänä vuonna hieman parantuneen. Hiiripöllöjä on kuitenkin havaittu todella vähän, sen sijaan heti alueen eteläpuolella havaintoja on ollut runsaammin. Lapinpöllöjä ei ole nähty paljon, mutta niitä voi silti pesiä metsissä montakin paria.

Helmipöllöjen osalta ongelmaksi on muodostunut se, että osa pareista on lisääntynyt erittäin aikaisin helmikuun lopulla, koska jo lopputalvesta oli lämmintä. Sittemmin kevät jämähti paikoilleen ja muutama emo on seuraamissamme helmipöllön pöntöissä jättänyt pesän. Emo ei hylkää parinkymmenen päivän ikäisiä poikasiaan kevyin perustein, vaan ruoka on todennäköisesti loppunut alueelta. Pöllö saattaa tehdä uudet poikaset vielä samana keväänä, mutta se on aika harvinaista.”

6 Hanna Pesanto

Alkukeväästä numeroin 7 300 METSÄHANHEA siirtyi illansuussa 29.3.

yöpymään Kristiinankaupungissa. Hanhiparvet seurasivat toisiaan tasaisena virtana Lapväärtin yli. Kiivaimmassa vaiheessa parvet etenivät lähes yhtenä jonona iltataivasta vasten. Metsähanhet saapuivat tänä keväänä aikaisin, ja suuria määriä nähtiin jo maaliskuussa. Tämän suurempaa kevätkerääntymää ei ole kirjattu Tiiraan milloinkaan ennen.

668 KURKEA muutti 31.3. Kaarinan Piikkiönlahdella. Päiväsumma on noin kaksi kertaa suurempi kuin edellinen maaliskuun päiväsummaennätys: 335 muuttavaa kurkea Espoossa 21.3.1989. Hangossa vanha ennätys ylittyi joka päivä maaliskuun kolmena viimeisenä päivänä. Suurin määrä, 425 kurkea, laskettiin 31.3. eli samana päivänä kuin Kaarinassa.

40 VÄSTÄRÄKKIÄ

tepasteli pyrstö keikkuen Vantaan Pitkäjärvellä 30.3.

Lähes yhtä paljon, 35 riukupyrstöä, havaittiin samana päivänä Espoon Laajalahdella. Tällaisia västäräkkimääriä ei ole aikaisemmin kirjattu Tiiraan maaliskuun puolella. Monen muun muuttolinnun tavoin västäräkitkin saapuivat varhain. Ensimmäiset muuttajat nähtiin 8.3.

Raaseporissa ja 9.3. Raumalla ja Hangossa.

19 ETELÄNKIISLAA muutti Eckerön Långnabbanilla 30.3. Neljän aamutunnin aikana kirjattiin myös 431 muuttavaa ruokkia. Eckerön rannoilla on totuttu näkemään Suomen parhaat ruokkilintumuutot. Valtalajeja ovat ruokki ja riskilä, etelänkiisloja nähdään yleensä vain muutama keväässä. Nyt kiisloja oli liikkeellä paljon. Pari päivää aiemmin viereisen niemen kärjestä nähtiin 10 muuttavaa etelänkiislaa.

Koonnut Jan Södersved

Laulujoutsen voi joskus hätistellä muita lintuja, mutta yleisesti ottaen ne mahtuvat elämään sopuisasti samoilla lammilla eikä joutsen haittaa muiden vesilintujen pesintää.

Usein kysytyt kysymykset

Onko laulujoutsenia jo liikaa?

Tero Toivanen Laulujoutsenkantamme on nykyisin hyvin vahva ja se kasvaa nopeasti. Yhä useammin kuuleekin mielipiteitä, että joutsenia on liikaa. Yleinen väite on, että laulujoutsenesta on haittaa muille vesilinnuille, ja joutsenta suorastaan syytetään metsähanhikannan vähenemisestä.

Väitteen tueksi ei ole tutkimustietoa, eikä se todennäköisesti pidä paikkaansa. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan laulujoutsenen runsastuminen ei ole johtanut pesimäjärvien muun vesilinnuston vähenemiseen.

Joutsen käyttäytyy joskus aggressiivisesti liian lähelle tulevia muita vesilintuja kohtaan, mutta tällä ei ole merkitystä niiden pesinnän onnistumiselle.

Muiden vesilintujen ei ole todettu kärsivän myöskään ravintokilpailusta joutsenen kanssa. Päinvastoin laulujoutsen voi jopa turvata muiden lajien pesintää, koska se pitää tehokkaasti pedot loitolla reviiriltään. Suurikokoisena kasvin-

syöjänä laulujoutsen voi myös ehkäistä vesien umpeenkasvua ja parantaa näin muiden lajien elinympäristöä.

Metsähanhen elintavat pesimäaikaan ovat varsin erilaiset kuin joutsenella: metsähanhi pesii usein kuivilla paikoilla hyvinkin kaukana vedestä.

Metsähanhen poikastuotto ei ole Suomessa huonontunut laulujoutsenkannan kasvusta huolimatta. Metsähanhi on vähentynyt, mutta laji on kadonnut lajien yhteisten asuinpaikkojen lisäksi yhtä lailla myös sellaisilta alueilta, joille ei ole asettunut joutsenia pesimään. Metsähanhikannan pieneneminen johtuu ensisijaisesti liian suuresta aikuiskuolleisuudesta, johon vaikuttaa muun muassa metsästys.

Itämerellä pesivän tulokaslajin, kyhmyjoutsenen, laulujoutsen vaikuttaa pesimäpaikoiltaan kuitenkin häätävän. Kun laulujoutsen oli vielä harvinainen, omaan tahtiinsa tänne levittäytynyt kyhmyjoutsen sai rauhassa asettua Suomen rannikoille ja saaristoon. Onkin mielenkiintoista seurata,

miten laulujoutsenen paluu vaikuttaa kyhmyjoutsenen levinneisyyteen tai elinympäristön valintaan.

Kansallislintumme metsästyksen sallimista ehdotetaan säännöllisesti, mutta tämä tulee tuskin koskaan toteutumaan. Esteenä on jo eurooppalainen lainsäädäntö: laulujoutsen lukeutuu EU:n lintudirektiivin mukaan Euroopassa erityistä suojelua vaativiin lajeihin, eikä sen metsästys ole sallittua missään jäsenvaltiossa.

On syytä muistaa, että laulujoutsenen runsastumisessa on kyse sukupuuton partaalla käyneen lajin kannan palautumisesta luontaiselle tasolleen. Monen muunkin suurikokoisen lintulajin kannat ovat elpyneet samalla tavoin metsästyksen tai vainon vähennyttyä merkittävästi Suomessa tai talvehtimisalueilla. Joutsenia on paljon verrattuna vuosikymmenen tai etenkin puolen vuosisadan takaiseen tilanteeseen, mutta ”liian suuri” kanta ei ole eikä joutsenten määrän säätelylle ihmisen toimesta ole tarvetta.

Tiira-lehti meni verkkoon!

Tiira-lehti on alkanut ilmestyä myös sähköisessä muodossa. Linkki verkkolehteen löytyy Tiira-lehden verkkosivuilta (www.birdlife.fi/julkaisut/tiira).

Verkkolehteä voi lukea kaikilla internet-selaimilla ja laitteilla, jotka tu-

kevat flash-tekniikkaa. Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon Tiira-lehden lukemi-

seen. Lehden linkin voit lähettää myös linnuista kiinnostuneelle ystävälle! Jos haluat luopua paperisesta lehdestä kokonaan, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle: toimisto@birdlife.fi, 09 4135 3300 (ark. klo 10–15).

PÖNTTÖ 7.–8.6.2014 Onko sinulla linnunpönttöjä?

Mitä lintuja niissä asuu?

Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä.

Osallistu sinäkin!

Pönttöbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Tapahtuma on maksuton ja ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Pönttöbongaus ei ole kilpailu, vaan kaikki havainnot ovat ilmoittamisen arvoisia.

Kuvat: Ari Ahlfors ja Jukka J. Nurmi

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja!

Näin osallistut kseen: Pönttöbongau Kerro meille:

Pönttöbongauksen suojelijana toimii vuonna 2014 muusikko Sakari Kuosmanen.

www.ponttobongaus.fi Pönttöbongaus järjestetään nyt toista kertaa. Viime vuonna pönttölintuja tarkkaili yli 5000 ihmistä runsaalla 3300 paikalla, ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 pöntön tiedot.

tontillasi ttöjä pihassasi, • Mitä linnunpön ? tai mökilläsi on tänä öissä pesii tai on • Mitä lajeja pönt vuonna pesinyt? , missä lutessasi kertoa • Lisäksi voit ha kenät ovat (pesänra vaiheessa pesinn , ta in poikasten ruok nus, haudonta, et , tä eet). Tärkeää on poikaset lähten n ethän ä ei häiritä, jote lintujen pesintä tai avaa niitä. kurki pönttöihin elle tosi BirdLife Suom • Ilmoita havain ella: . verkkolomakke viimeistään 15.6 ngaus.fi www.ponttobo postikorilmoittaa myös • Havainnot voi 29 A 16, omi, Annankatu tilla: BirdLife Su myös n Merkitse korttii 00100 Helsinki. i ja osoite. ilmoittajan nim

8 BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

BirdLife maailmalla Koonnut: Inka Plit

CZIP (BirdLife Montenegro)

1. Välimeri

BirdLife-järjestöt tekevät ankarasti töitä muuttolintujen laittoman metsästyksen kitkemiseksi Välimeren maissa. Espanjan (SEO), Italian (LIPU) ja Kreikan (HOS) BirdLife-järjestöt ovat yhdistäneet voimansa ja käynnistäneet laajan Safe Haven for Wild Birds -projektin. Tarkoituksena on vaikuttaa useilla ongelma-alueilla paikallisten asukkaiden ja viranomaisten asenteisiin järjestämällä muun muassa tapahtumia, tiedotusta ja näyttelyitä. Projektiin kuuluu myös suurelle yleisölle suunnattu Leaving is Living -kampanja (leavingisliving. org), jota tukevat kansallisesti tunnetut TV-tähdet, laulajat, näyttelijät ja kirjailijat.

Maltan BirdLife-järjestö (BirdLife Malta) puolestaan on jättänyt kansalliseen oikeusistuimeen protestin maansa hallituksen toiminnasta. Maltan hallitus ei ole osoittanut halua noudattaa maan omia ja EU:n säädöksiä, vaan on sallinut tiettyjen lajien kevätmetsästyksen, vaikka sen tiedetään olevan haitallista lintupopulaatioille ja johtavan laajaan rauhoitettujenkin lajien metsästykseen. Ongelmaan yritetään jatkuvasti vaikuttaa myös EU-tasolla. Asiasta tullaan lisäksi järjestämään Maltalla kansanäänestys, jonka toivotaan lopullisesti ratkaisevan asian lintujen eduksi.

David Tipling/Nature Picture Library

1.

3.

2.

4. Kambodža BirdLifen yli kymmenvuotinen työ Kambodžassa tuotti tulosta, kun maan hallitus viime tammikuussa perusti lähes 67 000 hehtaarin laajuisen Siem Pangin metsiensuojelualueen. Suojelualue kattaa noin puolet Western Siem Pangin IBA-alueesta ja siellä elää muun muassa maailman suurin äärimmäisen uhanalaisen sininiskaiibiksen (Pseudibis davisoni) populaatio. BirdLifen Forests of Hope -ohjelma aikoo jatkossakin osallistua alueen hoitoon ja sen rahoittamiseen.

Jonathan C. Eames

Yli 80-vuotias Uljincin suola-allas on malliesimerkki kaupallisen toiminnan ja luonnonsuojelun yhdistämisestä. Auringon ja tuulen huolehtiessa kuivatustyöstä linnut ja muut eläimet nauttivat altaiden tarjomasta mainiosta elinympäristöstä – mutta kuinka pitkään?

2. Montenegro Montenegron BirdLife-järjestö (CZIP) taistelee Ulcinjska Solanan (Uljinc Salinas) korvaamattoman arvokkaan lintualueen puolesta. Välimeren alueen suurin suola-allas (15 km2) on tärkeä pesimä- ja muuttoalue vähintään 250 lintulajille, ja se on sekä IBA- (Important Bird and Biodiversity Area) että Natura-alue.

Alue uhkaa tuhoutua, sillä sen omistava yksityinen yritys on saanut Montenegron hallitukselta hyväksynnän suola-altaiden kuivattamiselle suuren hotelli- ja golfalueen tieltä. CZIP pyrkii kehittämään altailla ekoturismia vakuuttaakseen päättäjät alueen merkityksestä ihmisille ja luonnolle.

São Tomén saaren kotoperäiset ja äärimmäisen uhanalaiset oliivi-iibikset (Dwarf Olive Ibis, Bostrychia bocagei) saavat pian olla rauhassa metsästäjiltä.

BirdLife Malta järjestää leirejä, joilla vapaaehtoiset tarkkailevat muuttolintuja, valvovat metsästystä ja raportoivat havaituista metsästysrikoksista. Leireille kerääntyy osallistujia ympäri Eurooppaa.

4.

3. São Tomé ja Príncipe São Tomén ja Príncipen saarivaltio on BirdLiNic kB fen aloitteesta julkaissut laaor ro w jan uhanalaisten lintujen suojelusuunnitelman, jonka avulla viranomaiset, järjestöt ja yksityinen sektori voivat toimia koordinoidusti yhteisten suojelutavoitteiden hyväksi. Suunnitelma keskittyy kolmeen äärimmäisen uhanalaiseen lintulajiin, joiden kautta suojellaan kaikkea saarten ainutlaatuista luontoa.

São Tomé ja Príncipe on luokiteltu koko Afrikan toiseksi tärkeimmäksi alueeksi luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta. Pienillä saarilla elää peräti 28 kotoperäistä lintulajia, mutta niitä ja muuta luontoa uhkaavat muun muassa elin­ ympäristöjen katoaminen, vieraslajit ja metsästys.

Uusi suojelualue on arvokas lisä 700 000 hehtaarin laajuiseen, Itä-Aasian suurimpiin kuuluvaan suojeltujen metsien verkostoon, joka ulottuu Kambodžan lisäksi Vietnamiin ja Laosiin.

5. Puerto Rico Maricao and Susúan IBA-alueen reunametsissä toimivat kahvinviljelijät tulevat saamaan uuden projektin kautta koulutusta kestävästä maataloudesta, kahvin varjoviljelystä, veden säästämisestä ja lintuhavaintojen keräämisestä. Projektin toteuttaa Puerto Ricon BirdLife-järjestön (SOPI) valtuuttama paikallinen kansalaisjärjestö. Kahvin varjoviljely luontaisen kasvillisuuden seassa mahdollistaa monen uhanalaisen lintulajin, kuten puertoriconkehrääjän (Caprimulgus noctitherus) säilymisen alueella samalla kun viljelijät saavat kahvisadosta riittävän elannon. Nämä ympäristöystävälliset viljelmät toimivat myös tärkeinä puskurivyöhykkeinä suojeltujen metsäalueiden ympärillä.

5.

Tiira-lehti

9

2 | 2014

Petri Vainio

Kaikki Euroopan neljä korppikotkalajia ovat harvalukuisia. Hanhikorppikotkan tapaa kuitenkin vielä toistaiseksi suhteellisen helposti esimerkiksi Espanjassa.

Tunnettu myrkky uhkaa nyt

Euroopan korppikotkia Lue lisää: www.birdlife.org/europe-andcentral-asia/project/banveterinary-diclofenac-now

5. Kulorastas, 27–28 cm (laulurastas 22–23 cm).

1. Käenpiika.

2. 65 tornia, joista voittajajoukkue Öölannin eteläkärjen Ottenbyssä havaitsi 103 lajia.

6. Metsästyksen seurauksena vain noin 15 paria, jotka pesivät Lapin ja Kuusamon erämaissa.

10. Ruislintu eli ruisrääkkä.

Vastaukset:

ti myös Afrikan maille, joihin diklofenaakin käyttö on samaan aikaan leviämässä.

3. 22.3.1993 Helsingissä.

10 kiperää linnuista (s. 15)

ma seuraa parin päivän kuluessa. Raatoja syövät korppikotkat ovat luonnon puhtaanapitäjiä, ja niiden katoamisesta voi seurata terveysriskejä myös ihmisille.

BirdLifen sitkeän työn ansiosta diklofenaakin käyttöä on nyt rajoitettu Aasiassa ja BirdLife vaatii, että aineen käyttö eläinlääkinnässä kielletään välittömästi myös EU:ssa. Tämä olisi tärkeä vies-

7. Lehtokurpan päälaella on leveitä poikkijuovia, kun taas taivaanvuohen päälaen juovat ovat pitkittäisiä.

Korppikotkille tappavan myrkyllinen lääkeaine diklofenaakki on päässyt Euroopan markkinoille siitä huolimatta, että sille on olemassa turvallinen vaihtoehto. Kotieläinten lääkinnässä käytettävä aine sallittiin hiljattain Italiassa ja Espanjassa, missä elää 80 % Euroopan

korppikotkista.

Varoittava esimerkki tulee Aasiasta, jossa diklofenaakin käyttö Intiassa, Nepalissa ja Pakistanissa aiheutti korppikotkakantojen nopean ja lähes täydellisen romahduksen: korppikotkat vähenivät 99 % vain noin kymmenessä vuodessa.

Linnut saavat myrkyn lehmänraadoista, joilla ne käyvät ruokailemassa, ja kuole-

4. Puuhun, mieluiten vanhaan rastaanpesään. Joskus myös sepelkyyhkyn, närhen tai oravan pesään.

Inka Plit

9. Käen munien väri vastaa hyvin kasvatuslajiksi valitun lajin omien munien väriä.

8. 32-millimetrinen lentoaukko.

10

Petri Vainio

Tunnetko IBA-alueet?

Kari Kuoppala

Sarjassa esitellään Suomen kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) Kurki kuuluu Torronsuon tyyppilintuihin. Kurjet yöpyvät suolla ja lentävät päiväksi läheisille pelloille ruokailemaan.

Torronsuo ja Talpianjärvi – suokeidas Etelä-Suomessa Timo Metsänen Torronsuo on kansallispuistona tunnettu suoluonnostaan, mutta se on myös kansainvälisesti merkittävä lintualue. IBA-alueen rajaus on laajempi kuin itse kansallispuiston. Suoalueiden lisäksi se sisältää peltoja, joille kerääntyy muuttoaikaan muun muassa kurkia, joutsenia sekä metsäja tundrahanhia, sekä Talpianjärven – vedenpinnan laskujen seurauksena muodostuneen luhta- ja pensaikkoalueen – jolla on monipuolinen pesimälinnusto.

Suon, luhdan ja peltojen kokonaisuus

Torronsuo on Etelä-Suomen suurimpia soita. Se on säilynyt erämaisena ja luonnontilaisena huolimatta sijainnistaan vanhojen viljelysseutujen ja asutuksen ympäröimänä. Suon pesimälajeja ovat muun muassa liro, kapustarinta ja kurki, jonka pesimätiheys alueella on Suomen huippua. Pesimälinnustosta ovat todennäköisesti jo hävineet riekko ja suokukko. Pohjansirkun tilanteesta ei ole tarkkaa tietoa.

Talpianjärvi on rehevöitymisen seurauksena kasvamassa umpeen ja siellä on vain vähän avovesialueita. Vielä 1980-luvulla kosteikolta laskettiin jopa lähes 70 luhtahuittia! Nykyään äänteleviä koiraita havaitaan vain muutamia. Alue on vaikeasti havainnoitavissa ja on lisäksi liikkumiskiellossa huhti–heinäkuun välisenä aikana, joten sieltä karttuu niukasti linnustotietoa.

Torronsuon ympäristön laaja, metsien ja asutusalueiden rikkoma peltoalue on pääosin aktiivisessa viljelykäytössä. Jo mainittujen kurkien, joutsenten ja hanhien lisäksi alueella esiintyy pesimäaikaan peltopyitä, ruisrääkkiä ja muita maatalousympäristön lintuja. Syksyllä pääroolissa ovat useat sadat alueelle kerääntyvät kurjet, jotka ruokailevat ympäristön puiduilla pelloilla ja yöpyvät suolla.

Retkelle!

Paras paikka saada tuntumaa alueeseen on Kiljamon luontotorni, jolle pääsee Torronsuon läpi kulkevalta Somerontieltä (nro 282). Myös Torronsuon eteläpuolella Idänpäässä on lintutorni. Metsähallitus tarjoaa kansallispuiston alueella palveluita, kuten tulipaikan, käymälän ja esteettömän luontopolun.

Mikäli retkeilet alueella, muistathan tallentaa havaintosi Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi)!

Lisätietoja alueesta: –– www.birdlife.fi/iba –– www.lhlhry.fi –– www.luontoon.fi

Kanadanhanhi ja muut riistalinnut ovat rauhoitettuja pesimäaikana.

Linnut voittivat

oikeudessa

Jan Södersved ja Jukka T. Helin Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi maaliskuussa kaksi tärkeää päätöstä BirdLife Suomen jäsenyhdistysten tekemiin valituksiin.

Merimetsoja koskeva päätös on vuosikirjapäätöksenä erityisen merkittävä.

Merimetsot eivät aiheuttaneet kalavesille vakavaa vahinkoa

Pohjanmaalla merimetsokannan vähentämiseksi myönnetty lupa todettiin lainvastaiseksi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli myöntänyt luvan 150 merimetsoyksilön pyytämiseen ja ampumiseen Uudessakaarlepyyssä.

Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (KPLY) valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, sillä yhdistyksen mukaan hakemuksessa oli lintudirektiivin vastaisesti haettu lupaa merimetsokannan harventamiseen eikä vahinkojen torjumiseen. Lisäksi hakemuksessa lueteltujen vahinkojen ei voitu osoittaa olleen yksiselitteisesti merimetsojen aiheuttamia.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, ja KPLY valitti päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO:n mukaan lintudirektiivin 9. artiklassa tarkoitetun poikkeuksen soveltaminen olisi edellyttänyt eriteltyä ja täsmällistä selvitystä merimetsojen aiheuttamista vahingoista. Alueella pesivien merimetsojen runsastumisesta huolimatta alueen kalavesille ei voitu katsoa aiheutuvan poikkeusluvan edellyttämää vakavaa vahinkoa.

KHO:n mukaan ELY-keskuksen olisi pitänyt neuvotella asiasta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa sekä tarvittaessa selvittää vahinkojen määrää kalansaalistietojen perusteella.

Kanadanhanhien vaarallisuudesta kansanterveydelle ei ollut näyttöä

Toisessa jutussa Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys (PiLY) valitti poikkeusluvasta, jolla voitiin tappaa pesimäaikana viisi kanadanhanhea, koska hakijan väittämän mukaan hanhet vaarantavat kansanterveyden.

PiLY korosti valituksessaan, että poikkeuslupaa varten pitää esittää konkreettista näyttöä kansanterveyden vaarantumisesta. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta hylkäsi valituksen.

PiLY valitti edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO katsoikin 11.3.2014 annetussa päätöksessään, että Suomen riistakeskuksen ja maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan päätökset eivät olleet lainmukaisia.

KHO:n mukaan asiassa ei ole esitetty riittävää selvitystä siitä, että kanadanhanhet vaarantaisivat alueella kansanterveyden eikä siten myöskään riittävää perustetta poikkeusluvan myöntämiseen sanotuilla perusteilla.

Päätöksen mukaan kanadanhanhien alueellisen oleskelun häirintään ja haittojen vähentämiseen on olemassa muitakin keinoja kuin niiden tappaminen. Lintudirektiivin 9 artiklan ja metsästyslain 41b §:n mukaan poikkeuslupa lintujen tappamiseen voidaan antaa vain, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole.

MAJOITUSTILAA EDULLISESTI RUKALTA

5 km Kemijärven suuntaan.

VALTAVAARAN SINIPYRSTO 5 km:n PÄÄSSÄ!!!

Viipuksen leirintäalue tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja. tiedustelut: Puh 040-586 6251, www.viipus.fi

Nyt on vuoden paras aika:

Liity jäseneksi nyt!

Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Saat tietoa linnuista, tukea harrastukseesi ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä on yli 11 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon!

Liity jäseneksi 14.3.–30.6.2014, ja saat liittymislahjaksi: Lisäksi

BirdLife Suomen havaintovihko

: Kuukkelin ■ Muut jäsenedut stusopas, kaltaiset -lintuharra ljästi vuoTiira-lehti kotiisi ne Linnutdessa, jäsenalennus sekä Tiiralehden tilauksesta (www.tiira. lintutietopalvelun det! fi) jäsenominaisuu

mm. laji■ Uutuus! Mukana havaintojen luettelo ja ohjeita merkitsemiseksi. kansivihko •A6-kokoinen vaha i •Musta, paksu kans ua siv 0 •Nidottu, 10 •Ruudut 7x7 mm

Tervetuloa jäseneksi!

Kuvat: Petri Kuhno

• Kampanja on käynnissä 14.3.–30.6.2014.

• Kampanjan aikana kaikki BirdLife Suomen jäsenyhdistysten uudet jäsenet saavat liittymislahjana BirdLife Suomen havaintovihon tavanomaisten jäsenetujen lisäksi.

• Kampanja koskee myös niitä henkilöitä, jotka ovat jo jäseniä jossakin toisessa jäsenyhdistyksessä.

• Kampanja ei koske perhejäseneksi liittyviä.

• Liittymisajankohta lasketaan siitä hetkestä, kun henkilö on ilmoittanut liittyvänsä jäseneksi.

• Lähetämme muutaman viikon kuluessa uuden jäsenen postia ja liittymislahjan.

Liity jäseneksi: • verkkosivuilla www.birdlife.fi/liity TAI • soita 09 4135 3300 (ark. klo 10–15) TAI • ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Lintutapahtuma kouluille, päiväkodeille ja muille lapsiryhmille!

19.–25.5.2014 Lasten lintuviikon tarkoituksena on kannustaa kouluja, päiväkoteja ja muita lapsiryhmiä lähtemään omalle linturetkelle toukokuun lopulla. Silloin monien lintujen pesimäaika on parhaimmillaan, ja lintuja on helppo nähdä ja kuulla kaikissa ympäristöissä. Lintulajeja ei tarvitse tunnistaa, vaan retkellä etsitään ja havainnoidaan merkkejä lintujen pesinnästä.

Lasten lintuviikko tarjoaa opettajalle tai muulle ryhmän vetäjälle valmista taustamateriaalia ja lapsille tulostettavat retkilomakkeet. Retken jälkeen havainnot pesinnän merkeistä ilmoitetaan BirdLife Suomelle helposti verkkolomakkeella. Samalla luokka tai ryhmä osallistuu hienojen luontoaiheisten palkintojen arvontaan!

Laulujoutsenen poikasilla on kiire kasvaa. Ne käyttävät aluksi ravintonaan vesien pinnalla nopeasti kasviravintoon aikuisten tavoin.

Tapahtuma on maksuton ja ikärajaton,

Laulujoutsenen

eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Ohjeet ja monipuoliset materiaalit: www.birdlife.fi/lintuviikko

BirdLife Suomen vuoden linnun, laulujoutsenen, pesivät ja pesimättömät yksilöt viettävät kesänsä hyvin eri tavoin. Kesäkuussa voikin nähdä poikueiden lisäksi itään päin muuttavia joutsenparvia. Mistä on kyse?

Mitä pesinnän merkkejä Lasten lintuviikolla etsitään?

–– Lintu hakee tai kantaa pesämateriaalia (esim. oksa, heinä, sammal) –– Lintu rakentaa pesää (esim. tikka hakkaa koloa) –– Lintu varoittelee tai hyökkäilee kohti petoa (esim. varista) tai ihmistä –– Lintu menee usein mahdolliseen pesäpaikkaan (esim. räystään alle) –– Lintu kantaa ruokaa (esim. toukkia) –– Lintu hautoo pesässä (istuu paikoillaan)

Tero Toivanen Laulujoutsenia elää nykyään koko Suomessa pohjoisimmasta Lapista etelärannikolle ja Ahvenanmaalle.

Maassamme arvellaan pesivän tällä hetkellä noin 10 000 paria laulujoutsenia, mutta arvio täsmentyy tämän kesän laskentojen jälkeen. Nopean kannankasvun myötä laulujoutsen on alkanut levittäytyä perinteisiltä pesimäpaikoiltaan soilta, reheviltä järvenlahdilta ja metsälammilta myös merenlahdille ja karuille selkävesille.

Perheessä jopa 11 poikasta

–– Pesä tai pönttö, josta kuuluu poikasten ääniä –– Pesä tai pönttö, jossa nähdään munia tai poikasia –– Poikasia, jotka ovat jo lähteneet pesästä

Piirrokset: Petri Kuhno

Joutsenpari rakentaa vesikasveista, mudasta ja turpeesta valtavan, jopa 1,5 metriä korkean pesäkummun.

Naaras munii huhti–toukokuun vaihteessa tavallisesti 4–5 munaa.

Toisinaan munia on paljon enemmän: suurimmissa Suomessa havaituissa pesueissa on ollut peräti 11 poikasta. Poikaset kuoriutuvat noin viiden viikon haudonnan jälkeen ja kehittyvät lentokykyisiksi vajaassa kolmessa kuukaudessa. Poikasten kehitys on huomattavasti nopeampaa kuin kyhmyjoutsenella, mikä osoittaa laulujoutsenen sopeutuneen serkkuaan paremmin Pohjolan lyhyeen jäättömään aikaan.

Pesimättömät linnut sulkivat Venäjällä

Pesivien joutsenten lisäksi Suomessa asustelee kesäisin kymmeniätuhansia pesimättömiä yksilöitä, sillä laulujoutsen on sukukypsä vasta neljä– viisivuotiaana. Nämä linnut kokoontuvat suuriksi parviksi rannikon merenlahdille ja sisämaan kosteikoille,

Tiira-lehti

13

2 | 2014 Petri Vainio

Hanne Rajanen

Swift Ladies -joukkueessa Tuusulan Koskenmäen lintutornissa kilpailivat Noora Andersson (vas.), avustaja Pauliina Toivonen, Micaela Morero ja Hanna Pesanto, sekä kuvan ulkopuolella Ulla Saarnio ja Hanne Rajanen. Joukkueen nimi tulee Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apuksen tunnuslinnusta tervapääskystä (Apus apus, englanniksi common swift).

Tornien taistoa naisenergialla Keski-Uudellamaalla lintutorni oli vapaana ja alueyhdistyksen toimintaan kaivattiin uutta eloa. Siitä se ajatus sitten lähti.

Lämpenee ja hiljenee

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apuksen Swift Ladies -joukkue Tornien taistoon syntyi, kun viisi innokasta naista ilmoittautui mukaan. Alusta asti oli selvää, että otamme rennosti ja pölytämme vanhoja käsityksiä lintuharrastuksesta miesten juttuna. Toiveena oli myös, että kisatornimme raput toimisivat matalana kynnyksenä vierailijoille.

Päivän edetessä aurinko lämmitti kisaajien kohmeisia sormia ja aamulla kertynyt kuura suli kiikareista ja kaukoputkista. Laulavat pikkulinnut kuitenkin hiljenivät, ja havaintotiheys pieneni huomattavasti. Lisää elämyksiä kisaajille ja yleisölle onneksi tarjoiltiin, kun ruovikkoon aiemmin piiloutunut kurki hiippaili jälleen näkyviin ja nousi lopulta siivilleen tehden kunniakierroksen tornin yllä. Muitakin yleisöystävällisiä lajeja havaittiin: haarapääskyt, närhet ja taivaanvuohet kaarsivat aivan lähituntumassa ja varis tepsutteli suoalueella.

Lintujen puolesta päivä oli hiljainen, eikä esimerkiksi petoja ollut liikkeellä yksittäistä varpushaukkaa lukuun ottamatta. Joukkueena keräsimme kuitenkin kokemuksia, opimme uutta ja tutustuimme uusiin ihmisiin – joukkuetoverimme mukaan lukien. Kokonaissaldoksi saimme 48 lintulajia, kun korppipari saatiin putkeen vielä iltapäivän puolella, sekä 20 vierailijaa.

Vauhdikas startti

eläviä hyönteisiä, mutta siirtyvät

kesä

Hanna Pesanto

VUODEN LINTU

ja esimerkiksi Liminganlahdella voi tavata touko–kesäkuun vaihteessa jopa tuhannen joutsenen kerääntymiä. Kesäkuun aikana pääosa pesimättömistä linnuista siirtyy Venäjälle sulkimaan. Itään matkaavat joutsenten muuttoparvet ovatkin alkukesällä esimerkiksi Kainuussa tavallinen näky.

Kerro havainnoista

Osallistu laulujoutsenkartoitukseen ilmoittamalla pesimähavainnot Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) tai BirdLifen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella (www.birdlife.fi/ vuodenlintu)!

Verkkolomakkeella voit ilmoittaa myös muista kiinnostavista joutsenhavainnoista, esimerkiksi laulujoutsenen käyttäytymisestä muita vesilintuja kohtaan tai joutsenta uhkaavista tekijöistä, kuten vaarallisista sähkölinjoista.

Lisää tietoa laulujoutsenesta ja vuoden lintu -kampanjasta: www.birdlife.fi/ vuodenlintu www.joutsenbongaus.fi

Kisa-aamu oli hämärä, ellei jopa pimeä, kun kuljimme Koskenmäen tornia kohti eväsreppuinemme. Ilma oli kolea ja lämpömittari pakkasella. Hyväntuulisina kuitenkin kokoonnuimme torniin, ja naureskellen kertasimme kisastrategiamme: joukkue-ennätys lyödään tänään! Kaukoputket viriteltiin valmiiksi ja kun kello oli viisi, aloimme kirjata havaintoja.

Aamun ensimmäinen laji oli fasaani, joka oli antanut äänekkäästi vihiä itsestään jo ennen kisan alkua. Päivän komeimpiin lintuihin kuului kurki, joka laskeutui edustusasemiin. Myös laulujoutsenpari lensi suoraan tornia kohti laskeutuen ruovikon suojiin.

Ensimmäiset vieraatkin torniin saatiin heti aamusta. Lähituntumassa asuva Terhi halusi tietää, mikä lintu aamuisin laulaa. Tuttu ääni alkoikin kuulua ja kuovista saatiin myös näköhavainto. Joukkue-ennätys paukkui hyvään tahtiin.

Ensi vuonna taas!

Joukkue koottiin alun perin kokeilumielessä ja oli varsin historiallinen: ensimmäinen ainoastaan naisista koostuva joukkue yhdistyksemme alueella. Kävi nopeasti selväksi, että ensi vuonna tullaan uudestaan ja lyödään taas joukkue-ennätyksiä! Kisa-ajan päätyttyä nostimme reput selkään ja poistuimme tornista kiitosten kera.

Tornien taisto 2014:

–– 21. Tornien taisto kisattiin lauantaina 3.5.2014.

–– Tapahtumaan osallistui 326 lintutornia ympäri maan – sama ennätysmäärä kuin viime vuonna.

–– Joukkueissa oli osallistujia yhteensä noin 1 300.

–– Tapahtuman yhteydessä järjestettiin 94 opastettua linturetkeä ja torneissa kävi yli 2 400 henkilöä tutustumassa lintuharrastukseen.

–– Aamu oli koko maassa kolea, ja monin paikoin saatiin sadekuuroja. Muuttoa luonnehdittiin monessa paikassa niukaksi.

–– Lajeja havaittiin kaikkiaan 207.

–– Harvinaisimmat lajit olivat ruostepääsky, amerikantavi, ruokosirkkalintu, sepelsieppo ja keltahemppo.

–– Vuoden lintuja, laulujoutsenia, havaittiin 8 867 yksilöä.

–– Eniten lajeja, 104, havaitsi PLY Pride -joukkue Porin Yyterissä.

–– Yli sadan lajin päästiin neljässä tornissa.

–– Ruotsin vastaavaan Tornkampeniin osallistui samaan aikaan 65 tornia, ja voiton vei Öölannin Ottenby 102 lajilla. www.birdlife.fi/tornientaisto

14

TOP 10

Arktikan runsaimmat läpimuuttajat Pekka Komi

Jan Södersved Toukokuun loppupuoli on arktikan kulta-aikaa. Miljoonat vesilinnut ja sadat tuhannet kahlaajat matkaavat pohjoisille pesäpaikoilleen. Muuton valtaväylä kulkee pitkin Suomenlahtea, mutta joitakin lajeja näkee runsaasti myös Pohjanlahdella.

1. Alli on vähentynyt rajusti, mutta on edelleen runsaslukuisin arktisista läpimuuttajistamme. Nykyään Itämerellä talvehtii noin 1,5 miljoonaa allia. Muutto huipentuu heti toukokuun puolivälin jälkeen.

Hyvänä päivänä voi nähdä 200 000 muuttavaa allia. Usein muutto alkaa myöhään illalla ja jatkuu läpi yön, jolloin sisämaassakin voi kuulla parvien a-al-li-huutoja.

2. Valkoposkihanhi voi hyvin myös arktisilla alueilla. Kymmenisen vuotta sitten Länsi-Euroopassa talvehti runsaat 400 000 valkoposkihanhea, nyt jo varmasti lähes miljoona. Suurin osa niistä matkaa toukokuun puolivälin jälkeisellä viikolla pitkin Suomenlahtea näyttävinä parvina. Viime keväänä paras yhden paikan päiväsumma oli yli 180 000.

3. Mustalintu muuttaa usein samaan aikaan kuin alli. Silloin yhdeltä paikalta voi laskea yli 400 000 muuttavaa vesilintua yhtenä päivänä. Joinakin vuosina vilkkaimmat mustalintumuutot on kirjattu jo toukokuun ensimmäisellä viikolla. Hyvää mustalintumuuttoa voi nähdä myös länsirannikolla, ja yöllä muuttavien parvien viheltelyä kuulee sisämaassakin.

4. Sepelhanhen muutto huipentuu tavallisesti toukokuun viimeisellä viikolla, mutta usein muutto jatkuu vielä kesäkuun puolelle. Porisevat, alati muotoaan muuttavat parvet etenevät tavallisesti aivan veden pinnassa ulointa saa-

Sepelhanhi ei kuulu pesimälinnustoomme, mutta Suomi on sille tärkeä kauttakulkumaa. Muuttavien sepelhanhien parhaita tuntomerkkejä ovat pieni koko, tumma yleisväri ja vaalea alaperä.

ristoa seuraten. Jättiparvissa voi olla jopa tuhansia hanhia. Viime vuosina päämuuttopäivänä on päästy laskemaan noin 50 000 sepelhanhea.

5. Pilkkasiipiä nähdään Suomessa sekä Pohjanlahdella että Suomenlahdella.

Pääjoukot seuraavat kuitenkin Viron rannikkoa. Suomen puolella parhaana päivänä on päästy vähän yli 30 000 pilkkasiipeen, ja Pohjanlahdellakin on kirjattu yli 10 000 pilkkasiiven päiviä.

Muutto on huipussaan samaan aikaan kuin allilla ja mustalinnulla.

6. Kuikkia ja kaakkureita muuttaa läpi toukokuun, mutta suurimmat määrät nähdään toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Kuikkalinnut muuttavat hajaparvissa, jossa linnut ovat kau-

Skaftung Nature järjestää lin-

tukursseja BirdLife Suomen kanssa erityisesti länsirannikon Kristiinankaupungissa. Alue on tunnettu monipuolisesta linnustosta ja vilkkaasta muutosta.

Merelliset maisemat luovat hienot puitteet lintujen seuraamiseen. Lintukurssit tarjoavat unohtumattomia elämyksiä.

kana toisistaan. Huippupäivinä yhdestä paikasta on laskettu jopa 10 000 ja koko kevään aikana muuttaa noin 100 000 kuikkalintua. Noin kolmannes matkaa Pohjanlahden kautta.

7. Suosirri on arktisista kahlaajista runsain läpimuuttaja, joskin havaittujen lintujen määrä vaihtelee suuresti vuodesta toiseen sääolojen mukaan. Kauniilla korkeapainesäällä suurin osa linnuista muuttaa korkealla havainnoitsijoilta piilossa.

Suomenlahden kautta arvioidaan muuttavan noin 150 000 suosirriä. Parhaina päivinä tästä määrästä on nähty kolmannes.

8. Tundrakurmitsan pääjoukot muuttavat touko–kesäkuun vaihteessa. Säästä riippuen jonakin keväänä parhaat päiväsummat jäävät satoihin ja toisena päivä-

Lintukurssit 2014 Lapin ja Varangin lintu- ja kasvikurssi 22.-29.6.2014

Pohjoinen luonto tulee tutuksi monipuolisen ja eksoottisen lajiston elinympäristönä. Norjassa tutustumme Jäämeren linnustoon kahtena päivänä. Kurssilla on mukana myös Pidempiä lintumatkoja Skaftung Nature kasviopas. toteuttaa esimerkiksi Pohjois-Norjan Kahlaajakurssi, 24.-27.7.2014 vuonoille, Tanskan talvisille rannoille ja Kesä ja saaristo tarjoavat hienot puitKroatian maisemiin. teet kahlaajamuuton seuraamiseen.

Skaftung Nature järjestää pidempien kurssien lisäksi lyhyempiä retkiä ja lintukävelyitä etenkin länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla.

Myös paikallisten saaristolintujen poikueet liikkuvat viimeisiä viikkoja rannoilla ennen muuttomatkaansa.

Kurssilla on mukana myös kasviopas.

Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä.

Kroatia, 13.-20.8.2014

summat voivat mennä yli 10 000:n. Koko kevään aikana maamme kautta muuttanee noin 50 000 tundrakurmitsaa.

9. Isosirri on arktisista läpimuuttajista myöhäisin. Päämuutto on usein vasta kesäkuun puolella, joskus vasta 10. päivän tietämillä. Isosirriparvet muuttavat hyvin korkealla ja jäävät helposti huomaamatta. Sekä päiväsummat että koko kevään summat ovat samaa luokkaa kuin tundrakurmitsalla.

10. Punakuirin muutto on tavallisesti kaksivaiheinen: osa muuttaa toukokuun puolivälissä ja osa kuun lopulla muiden arktisten kahlaajien ohessa. Suomenlahden kautta muuttanee 25 000–30 000 punakuiria, joista parhaina päivinä muutamasta sadasta 3 000–4 000 lintuun.

Utö, 18.-21.9.2014 Kaksi täyttä retkipäivää Utön legendaarisessa lintu- ja majakkasaaressa lintujen syysmuuton ollessa vilkkaimmillaan.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 2.-5.10.2014

Syksyn vilkkain muuttoaika tarjoaa paljon seurattavaa, kun liikkeellä on niin pieniä kuin isojakin lintuja. Vaeltavien lintujen rengastus ja kurkien iltalento ovat syksyn kurssin erikoisuuksia.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

Tiira-lehti

15

2 | 2014

Alueellista näkökulmaa

lintulaskentoihin Tero Toivanen

Luomus ja Maanmittauslaitos

Linnustonseurannan edistämisestä kiinnostuneet alueellisten lintuyhdistysten edustajat kokoontuivat helmikuun lopussa Orivedelle BirdLife Suomen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) järjestämään lintulaskijatapaamiseen.

Tapahtuman tavoitteena oli perustaa Suomeen lintuyhdistysten laskentavastaavien verkosto ja miettiä, miten lintulaskentoja voitaisiin kehittää alueellisesta näkökulmasta.

Vakiolinjoille ehtii vielä

Vesilinnut lasketaan yleensä pistelaskentana esimerkiksi lintutornista käsin, joten vesilintulaskenta on helppo yhdistää aivan tavalliseen linturetkeen. Laskentakertoja on vuodessa kaksi, ja tavallisesti ne suoritetaan toukokuun alku- ja loppupuolella, pohjoisessa hieman myöhemmin. Tältä vuodelta vesilintulaskentakausi alkaa tosin olla jo ohi eteläisessä Suomessa, koska varhaisen kevään takia laskenta oli tehtävä tavallista aikaisemmin.

Vakiolinjojen laskenta alkaa alkukesästä myöhäisimpienkin muuttajien saavuttua. Etelä-Suomessa paras laskenta-aika on kesäkuun alkupuolisko, pohjoisessa voi hyvin laskea vielä kuun lopullakin. Näihin laskentoihin ehtii siis vielä hyvin mukaan! Suomessa on yhteensä 566 kuuden kilometrin mittaista, suora-

10

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä melko huomaamaton tikkoihin kuuluva lintu, joka ei koverra itse pesäkoloa, eikä rummuta nokallaan?

2. Kuinka monta lintutornia osallistui Ruotsissa Tornien taistoamme vastaavaan tapahtumaan, ja millä lajimäärällä kilpailu siellä voitettiin?

Arvokasta tietoa myös alueellisesti

Laskennat tukevat ensisijaisesti valtakunnallista linnustonseurantaa, mutta käyttökelpoisia tuloksia on mahdollista saada myös lintujen alueellisesta runsaudesta ja kannanmuutoksista, jos laskentoja tehdään yhdistyksen alueella riittävästi. Alueellisesta laskentojen koordinoinnista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Turun seudulta, ja samanlaista mallia on nyt tarkoitus kokeilla muuallakin Suomessa.

Tapaamisessa todettiin, että erityisesti talvilintu-, vesilintu- ja vakiolinjalaskentoihin kannattaa panostaa. Myös esimerkiksi petolintuseurantaan tarvittaisiin uusia harrastajia mukaan. Erityisesti talvilintu- ja vesilintulaskennat soveltuvat hyvin aloittelevallekin harrastajalle. Linjalaskenta edellyttää sen sijaan etenkin hyvää lintujen äänten tuntemusta, mutta itse menetelmä on helppo oppia pienellä harjoittelulla.

Petri Vainio

3. Milloin ja missä on tiettävästi tehty maamme aikaisin keväinen haarapääskyhavainto?

4. Minne kahlaajiin kuuluva metsäviklo tekee pesänsä?

5. Kumpi on kookkaampi: kulorastas vai laulurastas?

6. Kuinka monta laulujoutsenparia arvioidaan pesineen Suomessa vuonna 1949?

7. Miten taivaanvuohen ja lehtokurpan päälaen kuviointi eroaa toisistaan?

8. Minkä kokoinen lentoaukko kannattaa tehdä talitiaiselle ja kirjosiepolle tarkoitettuun pönttöön?

9. Miksi kasvattilinnut eivät poista pesästään käen munimaa munaa?

Vakiolinja on suorakulmion muotoinen, sivuiltaan 2 x 1 kilometrin pituinen reitti, jonka varrelta lasketaan kaikki tavatut linnut. Hyvä lintujen äänten tuntemus on tarpeen, mutta aloittamista ei tarvitse turhaan arkailla. Tulosten avulla voidaan arvioida lintukantojen tiheyksiä ja parimääriä sekä koko maassa että alueellisesti.

kulmion muotoista vakiolinjaa, jotka sijoittuvat tasaisesti koko maahan. Vuosittain näistä on saatu laskettua noin puolet, joten vapaita reittejä riittää vielä. Tiedot laskijoita kaipaavista linjoista löytyvät Luomuksen verkkosivuilta (www. luomus.fi/seurannat/linjalaskenta/vakiolinjat.php).

Mukaan lintulaskentoihin pääsee ottamalla yhteyttä Luonnontieteelliseen keskusmuseoon tai alueellisen lintuyhdistyksen laskentavastaavaan. Osallistumalla laskentoihin olet mukana arvokkaassa työssä Suomen linnuston tilan ja muutosten seuraamiseksi!

Lisätietoa linnustonseurannasta: www.luomus.fi/seurannat Aleksi Lehikoinen (linnustonseuranta@luomus.fi, 09 191 28851) Tero Toivanen (tero.toivanen@birdlife.fi)

10. Mikä kesäinen, innokkaimmin keskiyön tunteina laulava lintu mainitaan Eino Leinon kuuluisassa Nocturnerunossa?

Oikeat vastaukset löydät sivulta 9.

Kuikkaamuletti

Kuikka on myyttinen, kansallisromantiikka huokuva lintu, jonka järveltä kuuluva huuto kuuluu suomalaiseen kesään.

Käsityönä valmistetun korun esikuvana on vanhassa shamaanirummussa oleva kuva. Kuikka on ollut shamaanirummun auttajaeläin, jonka avulla shamaani on päässyt tekemään matkoja manalanmaille. Kuikkahan pystyy liikkumaan kaikissa kolmessa maailmassa, ylisessä, alisessa sekä maanpäällä.

Korun on suunnitellut ja toteuttanut seppämestari Pertti Virta.

Amuletin hinta on 18 euroa sisältäen postikulut. Korun toimitusaika on noin viikko.

Tilaukset: toimisto@birdlife.fi, puh. 09-41353300 tai BirdLife Suomi ry, Annakatu 29 A 16, 00100 Helsinki (ilmoita yhteystietosi ja tilaamiesi korujen lukumäärä).

16 Pasi Pirinen

Kiikarin läpi

Hillevi Halonen

Tyydytä lapsen uteliaisuus Jorma V. A. Halonen ”Saako sitä silittää?” ”Miks varten sä teet tota?” ”Onks se sama lintu kuin viime kesänä?”

Jos pelkäät hankalia kysymyksiä tai joka puolelta satavia kysymyksiä ylipäätään, älä lähde lasten kanssa linturetkelle. Jos haluat, että innostus luontoon ja lintuihin lisääntyy ja lapsista kasvaa luontoa kunnioittavia ja suojelevia aikuisia, järjestä linturetkiä lapsille ja nuorille.

Kun neljätoistavuotiaana aloittelin lintuharrastusta Tampereen seudulla, perässäni kulki lähes aina minua nuorempia. Etenkin lintujen rengastus – sitten kun sain rengastusluvan – toi ympärilleni uteliaiden lasten piirin. Moni heistä on nyt itse lintuharrastaja, rengastaja, biologi ja joka tapauksessa luonnossa viihtyvä ja sitä suojeleva aikuinen, isä tai äiti, jopa isovanhempi.

Lintuharrastajien keski-iän huolestuttavan nousun tähden meidän varttuneiden ja asiamme osaavien tulisi tinkiä omasta mukavuudestamme ja ohjata lapsia tämän mielestämme parhaan ja erittäin antoisan harrastuksen piiriin. Olen tietysti jossain määrin erityistapaus, koska olen tehnyt työurani lasten ja nuorten parissa biologian ja maantiedon opettajana ja ollut näin ”pakotettu” elämään jatkuvasti itseäni paljon nuorempien kanssa.

Seuraavassa yritän kertoa,

miten olen onnistunut tartuttamaan omaa intoani ainakin joihinkin lähelläni olleisiin lapsiin ja nuoriin. Puen ohjeeni kehotuksiksi.

1. Ole itse innostunut!

2. Kunnioita lasta tasa-arvoisena retki- ja keskustelukumppanina. Älä lässytä äläkä ole setämäinen.

3. Vastaa asiallisesti lasten mainioihin kysymyksiin, jokaiseen niistä! Usein on pakko hillitä lasten intoa sen verran, että joudut toimimaan puheenjohtajana – yksi kysymys kerrallaan.

Joskus sinun on myönnettävä, ettet tiedä vastausta, vaikka kysymys on hyvä.

4. Säädä kaukoputkesi nöyryyskorkeudelle: tarvittaessa sinä polvistut putken ääreen ja palvelet ”asiakkaitasi”.

5. Kädessä olevaa lintua saa silittää, kukin halukas vuorollaan.

6. Anna lasten tehdä omia havaintoja äläkä selitä kaikkea valmiiksi.

7. Jos suinkin mahdollista, valitse ainakin ensimmäiseksi retkipäiväksi lasten kanssa kaunis kevätpäivä. Kun ensivaikutelma on vastustamaton, innostus syttyy.

Kerron esimerkin. Pellon terveyskeskuksessa minua palveli nuori hoitaja, entinen oppilaani. Miltei ensi sanoinaan hän alkoi muistella kymppiluokan aamuöistä toukokuun linturetkeä silloin joskus…

Kirjoittaja on BirdLife Suomen vuoden retkikummi 2012.

Vie lapsi linturetkelle! Lasten lintuviikkoa vietetään 19.–25.5. (s. 12)

Lokkien poikaset ovat lentokykyisiä yleensä noin 6–7 viikon ikäisinä. Sitä ennen ne tutkivat lähiympäristöä jalkaisin ja emot löytävät ne muun muassa ääntelyn perusteella.

Havainnoi huomaavaisesti

Mitä tehdä orvolle linnunpoikaselle?

Inka Plit

Milloin apua tarvitaan?

Kun kohtaa yksinäisen linnunpoikasen, herää usein kysymys, miten sitä pitäisi auttaa. Onko se orpo? Pitäisikö se siirtää takaisin pesäänsä? Pitäisikö se ottaa hoitoon?

Poikanen voi pudota pesästä liian varhain.

Tällainen poikanen on yleensä avuttoman näköinen: sen silmät eivät ehkä ole vielä auenneet, sillä ei ole juurikaan höyheniä, iho tuntuu kylmältä, eikä poikanen osaa vielä liikkua. Jos pesä löytyy, on parasta nostaa poikanen sinne takaisin. Emot eivät yleensä hylkää poikaspesää, vaikka tietäisivätkin ihmisen käyneen siellä.

Jos pesää ei löydy, jos palauttaminen on mahdotonta, tai jos on täysin varmaa, että poikanen on orpo, se otetaan hoitoon. Poikanen viedään sisälle lämpimään ja rauhalliseen paikkaan, esimerkiksi talouspaperilla vuorattuun pahvilaatikkoon kankaaseen käärityn lämminvesipullon kanssa. Lintuja on vaikea hoitaa itse, joten kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään eläinhoitolaan (esimerkiksi Korkeasaari, Heinolan lintutarha tai Pyhtään lintuhoitola) tai oman alueen lintuyhdistykseen.

Esimerkiksi tervapääskyn poikasia on yleensä hyvin vaikea palauttaa korkealla ja hankalissa paikoissa sijaitseviin pesiinsä. Heinä–elokuussa maasta löytyvä, täysikasvuiselta vaikuttava tervapääsky saattaa olla ensilennossaan epäonnistunut poikanen. Tervapääsky pääsee huonosti lentoon maasta, joten jos linnulla ei näy vammoja, sen voi nostaa korkealle paikalle, josta se voi uudelleen yrittää lentoonlähtöä. Jos lintu vaikuttaa liian heikolta lentämään, se on toimitettava hoitoon.

Linnut ja niiden poikaset voivat myös loukkaantua, sotkeentua roskiin, saada päällensä haitallisia aineita tai jäädä jumiin hankaliin paikkoihin. Kaikissa näissä tapauksissa eläimiä on luonnollisesti autettava, jos se on mahdollista. Tarvittaessa apua voi pyytää oman kunnan pelastuslaitokselta (yhteystiedot internetistä), ei suoraan yleisestä hätänumerosta.

Yksinäinen ei ole sama kuin orpo

Ensimmäiseksi on syytä arvioida, onko poikanen todella avun tarpeessa. Useimmiten ei ole. Jos linnunpoikasella ei näy vammoja, se liikkuu normaalisti ja sillä on kuiva untuvapeite yllään, sillä todennäköisesti ei ole mitään hätää. Useimmiten emot ovat lähettyvillä ja uskaltavat tulla esiin vasta kun ihminen poistuu paikalta.

Monet linnut, kuten tutut tiaiset, siepot ja rastaat, lähtevät pesästään ennen kuin ovat täysin lentokykyisiä. Poikue hajaantuu ja emot käyvät vuorollaan kunkin poikasen luona. Tämä auttaa suojautumaan petoeläimiltä. Kaupungeissa tuttuja ovat lokinpoikaset, jotka lähtevät tepastelemaan pesänsä ympäristöön hyvinkin nuorina ja putoavat usein katoilla sijaitsevista pesistä pihamaalle. Yleensä tästä ei aiheudu vammoja ja emot ruokkivat poikasia ongelmitta, mutta saattavat käydä esimerkiksi öisin, jolloin voi vaikuttaa siltä, että lintu olisi hylätty.

Luonnonvaraisen eläimen on aina parempi olla omissa oloissaan kuin stressaantua ihmisen käsittelyssä ja väärässä tai puutteellisessa hoidossa. Tästä syystä myöskään linnunpoikasta ei pidä ottaa kiinni ellei ole varmaa, että se tarvitsee ihmisen apua. Jos eläin on vaarallisessa paikassa, kuten ajotiellä, sen voi siirtää esimerkiksi lähimpään pensaikkoon.

Tiira-lehti

17

2 | 2014

Isokoskelo

Tukkakoskelo

Piirrokset: Aija Lehikoinen

Lajipari

Naaraskoskelot Iso- ja tukkakoskelonaaraiden keskeiset erot Pauli-Pekka Österberg Kaula

Pää

Isokoskelo (Mergus merganser)

Tukkakoskelo (Mergus serrator)

Jyrkkä väriraja kaulassa pään ja rinnan välillä.

Ei jyrkkää värirajaa kaulassa. Pään ruskea väritys vaihtuu sulavasti harmahtavaan ruumiiseen.

Suurempi, lähes tasaisen tummanruskea.

Kurkkulappu Valkoinen, selvärajainen.

Nokka

Töyhtö

Siipilaikut lennossa

Olemus

Koukkumainen kärki. Tyvi paksu, nokka ohenee kärkeä kohti.

Tuuhea.

Iso valkea laikku.

Roteva.

Pienempi, kullanruskea. Vaalea ohjasjuova nokan tyveltä silmään.

Likaisen valkea, epäselvärajainen.

Ei koukkua. Loivasti ylöspäin kaareva porkkananokka.

Hapsottavampi.

Pienempi laikku, jossa musta juova.

Sirompi ja terhakkaampi.

Tiesitkö tämän Tiirasta?

Tiiran hakujen lajitteluvaihtoehdot Timo Metsänen Tiira-lintutietopalvelu on parhaillaan kovassa käytössä, kun kevään havaintoja tallennetaan ja katsellaan. Havaintomassasta onkin välillä haastavaa löytää itseään kiinnostava tieto. Tiirassa on useita erilaisia lajitteluvaihtoehtoja, joita kannattaa hyödyntää.

Sekä ”Perushaku”- että ”Laaja haku” -lomakkeilla havaintoja voi lajitella ”Lajittelu”- ja ”Suunta”-valikoista lomakkeen oikeasta yläkulmasta.

Oletusvaihtoehtona on lajittelu päivämäärän mukaan ja sen suuntana ”alas” (eli tuoreimmasta päiväyksestä vanhempaan). Lajittelun voi tehdä myös systemaattisesti (lintukirjoissa käytetty järjestys), lukumäärän, ilmoitusajan, kunnan tai kuukauden ja päivän perusteella. Nämä voi lajitella

edelleen nousevasti tai laskevasti. Lopuksi klikataan ”Hae”-painiketta.

Osan samoista lajitteluista voi tehdä myös suoraan hakutuloksen sarakeotsikoita klikkaamalla, tarvitsematta käyttää ”Hae”-painiketta.

Keväällä voi katsoa esimerkiksi, onko jonkin tietyn lajin muutto edellä vai jäljessä normaalista – tämä onnistuu kätevästi lajittelulla ”Kuukausi ja päivä”, jonka suuntana on ”ylös”. Lisäksi ennen hakua valitaan alempaa kohta ”Päivämäärä” ja syötetään siihen halutut vuodet. Kentät voi myös jättää tyhjiksi, jolloin haetaan havainnot kaikilta vuosilta.

Samalla sivulla näytettävien tulosten määrää voi kasvattaa tai supistaa kohdasta ”Näytetään tuloksia”. Vaihtoehdot on porrastettu 25–100 riviin.

Tässä on haettu ruskosuohaukkahavaintoja koko maasta vuodesta 1950 lähtien. Lajitteluna on ”Kuukausi ja päivä”.

18

Korvaako kännykkä havaintovihkon?

– Testissä Tiira-älypuhelinsovellukset Mikko Heikkinen Hinta

Vuoden kuluessa on tehty kaksi älypuhelinsovellusta, joilla havaintojen tallennus ja lähettäminen Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) on sujuvampaa kuin Tiiran käyttäminen puhelimen nettiselaimella.

Onko kännykästä havaintovihkon korvaajiksi? Kokeilin sovelluksia pääsiäisretkien havaintojen kirjaamiseen. Testipuhelin oli Moto G uusimmalla Androidilla (4.4.2).

Tuetut käyttöjärjestelmät

Tiira Nomadi 1.2.0

Xema 1.2.7

7,50 e

3,99 e

Android 2.3

Käyttöliittymän kieli

Suomi

Miten havainnot saa ulos

Tallennus Tiiraan

Kartat

Maanmittauslaitoksen kartat, myös offline-tallennus puhelimeen

Paikan automaattinen haku Koordinaatit, kunnan ja paikan nimi

Mukautusmahdollisuudet

Maantieteellinen rajaus

TiiraNomadi

Ohjeet

Lajinimet

TiiraNomadi on Citynomadi Oy:n ja BirdLife Suomen yhteistyössä tekemä havaintojen tallennussovellus. Sillä kirjatut havainnot tallentuvat omaan puhelimeen, josta ne voi lähettää Tiiraan joko yksitellen heti tallennuksen jälkeen tai myöhemmin isomman määrän havaintoja kerrallaan.

Tiira Nomadi on parhaimmillaan yksittäisten havaintojen nopeaan tallennukseen ja Tiiraan lähettämiseen. Erityisesti vieraammilla paikoilla retkeiltäessä Nomadi helpottaa havaintojen tallentamista, sillä sovellus näyttää käyttäjän paikan kartalla puhelimen GPS:n perusteella. Lisäksi sovellus osaa hakea paikannimen automaattisesti, joskaan haettu nimi ei usein vastaa lintupaikkojen vakiintuneita nimiä.

TiiraNomadin käyttö on helppo oppia ja sen käyttämät kentät ovat samat kuin Tiirassa. Pienen harjoittelun jälkeen havainnon tallentamiseen ja Tiiraan lähettämiseen menee alle puoli minuuttia.

Missä parhaimmillaan

Ei

Suomi

Suomeksi

Suomi, ruotsi, tieteellinen, 3+3-lyhenne Yksittäisten havaintojen lähettäminen Tiiraan paikanpäältä

lentaa tiedostoksi ja siirtää omalle tietokoneelle tai lähettää Tiiraan. Sovellusta voi mukauttaa itselleen sopivammaksi lisäämällä muun muassa omia lintupaikkoja ja lajiluetteloita.

TiiraNomadista poiketen Xemassa havaintoa ei klikata suoraan kartalle, vaan havaintopaikka tallennetaan ensin sovellukseen ja sitten etsitään tallennettujen paikkojen luettelosta. (Havaintopaikkojen hakua en tosin saanut toimimaan, vaan paikka piti aina etsiä pitkästä luettelosta.) Xemaan voi myös tuoda Tiiran yhdistyspaikkoja.

Xema ei ole yhtä helppo oppia kuin TiiraNomadi. Molempia rinnan käyttäessäni Xema vaati selvästi enemmän miettimistä. Toisaalta aktiivisempaa käyttäjää Xema saattaa miellyttää enemmän mukauttamismahdollisuuksiensa ansiosta.

Android 2.2, Symbian ^3, Meego

Suomi tai englanti

Googlen kartat ja satelliittikuvat

Tallennus tiedostoksi, tallennus Tiiraan

Koordinaatit

Omat lajilistat, retkipaikat, havainnoijat, statukset.

Näytettävien kenttien määrä (3 tasoa) Koko maailma

Suomeksi (vain tietojen tuontia ja vientiä varten)

Suomi, englanti, tieteellinen, 3+3-lyhenne

Havaintojen kirjaaminen muistiin kaikkialla maailmassa

nisiä ongelmia. TiiraNomadi ei suostunut tekemään havainnolle useampaa kuin yhtä alihavaintoa. Xema taas ei lähetä havaintoja Tiiraan oikein, ellei puhelimen käyttöjärjestelmä ole suomenkielinen. Sovelluksia hankittaessa kannattaakin heti kokeilla, että ne toimivat omalla puhelinmallilla ja perua kauppa jos ei ole tyytyväinen. (Androidin sovelluskaupassa on nykyään 15 minuutin aikaraja kaupan perumiselle.) Lisäpuute on, etTiiraNomadi

tei kumpaakaan sovellusta ainakaan vielä saa iPhone- tai Windows-puhelimiin.

Havaintovihkosta ei vielä kannata kokonaan luopua. Erityisesti lintujen laskemiseen keskittyvillä retkillä on helpompaa kirjata havainnot ensin vihkoon, ja vasta retken päätyttyä laskea ne yhteen ja tallentaa sähköiseen muotoon. Tiira Nomadi kuitenkin pysyy puhelimessani, erityisesti uusien retkikohteiden havaintojen tallentamista varten.

Xema

Ruusut ja risut

Xema

Molemmat sovellukset nopeuttavat havaintojen tallentamista verrattuna perus-Tiiran käyttämiseen puhelimella.

Uuden havainnon voi tallentaa käyttäen pohjana jo tallennettua havaintoa, eikä päivämäärää ja kellonaikaa tarvitse kirjoittaa käsin. Havaintoja voi muokata niin kauan kuin ne ovat vain puhelimessa; Tiiraan jo lähetettyjen havaintojen muokkaus täytyy tehdä Tiirassa.

Sovelluksissa on kuitenkin myös tek-

Xema on iZeron itsenäisesti kehittämä sovellus, jolla voi pitää kirjaa lintuhavainnoista ympäri maailmaa. Nykyisellä versiolla voi myös lähettää Suomessa tehdyt havainnot suoraan puhelimesta Tiiraan.

Xema on tarkoitettu henkilökohtaiseksi havaintopäiväkirjaksi. Havainnot tallentuvat päivä- ja paikkakohtaisiksi havaintoluetteloiksi, jotka voi tal-

Osa uuden havainnon tallennusnäkymästä kummassakin sovelluksessa.

Nimistön uumenista Saana

Kiitäjä, kirskuja vai tervapääsky?

Jukka Hintikka Tervapääsky ei ole lainkaan sukua varsinaisille pääskyille, vaikka luontoharrastajan on helppo havaita yhtäläisyyksiä tervapääskyn ja tavallisten pääskyjen välillä. Molemmat ovat nopealiikkeisiä, kapea- ja teräväsiipisiä ilman

halki kiitäviä pikkulintuja, joten ne on ollut helppo niputtaa samaan luokkaan.

Tervapääskyn sukuiset lajit muutettiin 1990-luvulla suomen kielessä kiitäjiksi, ja joihinkin kirjoihin pääsi livahtamaan myös nimistökomitean lopulta hyllyttämä työnimi kirskuja. Tavallisen tervapääskyn nimeen ei kuitenkaan ka-

jottu: se on lukemattomille suomalaisille tuttu laji, jonka nimenmuutos olisi luultavasti aiheuttanut enemmän hämmennystä kuin hyötyä.

Pääskyt on siivottu myös ruotsin nimistöstä pois, mutta siellä mentiin 1970-luvulla askel kauemmas, kun vanha pääskyyn viittaava tornsvala

korvattiin uudisnimellä tornseglare.

Nimi viittaa saksan Mauersegler-nimen tavoin purjehtimiseen (segla) ja kuvaa lajin mestarillista tapaa kiitää ilmojen halki. Nimi on vakiintunut varsin hyvin käyttöön, mutta vanha ruotsin nimi on säilynyt epävirallisessa käytössä uuden nimen rinnalla.

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

ATX-/STX-SARJA

EHDOTTOMASTI OIKEA VALINTA Jyrkät rantakalliot ovat henkeäsalpaava elämys jokaiselle lintuharrastajalle. Erikoiset merilinnut, kuten liitäjät tai albatrossit, hämmästyttävät akrobaattisilla lentotaidoillaan.

SWAROVSKI OPTIKIN ATX-/STX-sarjan teleskooppien tarkoituksena on antaa katsojalle tilaisuus nähdä näitä harvinaisia lintuja läheltä. Sarjan teleskoopeissa suorituskykyyn voi vaikuttaa objektiivin koolla, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista. Jos tarkkailet lintuja rannikolla tai marskimailla, kannattaa valita 95 mm:n objektiivi, joka suurentaa jopa 70-kertaisesti ja jonka avulla voit kokea lintujen huikean kauneuden kristallinkirkkaina kuvina. Matkalle ja pitkille päiväretkille taas kannattaa pakata mukaan kompakti 65 mm:n objektiivi. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

20

Ei ihan vielä maalissa Johan Hassel puheenjohtaja, BirdLife Suomi Viime vuonna, BirdLife Suomen täyttäessä 40 vuotta, oli monta hyvää tilaisuutta muistella, mitä olemme saaneet järjestönä aikaan alueellisesti ja kansallisesti. Aika tietenkin kultaa muistot, mutta tosiasia on, että paljon hyvää on saavutettu. Pitää silti muistaa, että työ linnuston ja lintuharrastuksen hyväksi tehdään tulevaisuutta varten.

Liittohallituksen puheenjohtajan – ja miksei muidenkin – olisi hyvä säännöllisin välein kerrata visiosta ja strategiasta, mitä tavoitteita olemme itse asettaneet järjestöllemme. (Visio ja strategia löytyvät BirdLife Suomen verkkosivuilta.)

Nykyisen strategian toteutumista arvioidaan vuoden päästä, mutta haluan jo nyt nostaa esille muutaman maininnan arvoisen ajankohtaisen saavutuksen:

Kuva: Ari Seppä

–– MAALI (maakunnallisesti tärkeät lintualueet) -hanke on edennyt suurim-

massa osassa alueyhdistyksistä aikataulun mukaisesti.

–– Tiira-lintutietopalveluun on tallennettu jo reilusti yli 10 miljoonaa lintuhavaintoa.

–– Kaikissa yleisötapahtumissa, kuten Pihabongauksessa, tehtiin viime vuonna osallistujaennätykset.

–– BirdLifen varainhankinta on kehittynyt hyvin ja muun muassa Tiira-keräys oli onnistunut.

Kun tarkastelee strategian toteutumisen mittareita, voi tästä huolimatta todeta, että meillä on vielä iso savotta edessä.

Maaliskuussa käynnistynyt jäsenhankintakampanja on lähtenyt hyvin käyntiin, ja auttanee varsinkin niitä jäsenyhdistyksiä, joissa jäsenmäärä on kasvanut hitaasti tai polkenut paikoillaan.

Jäsenhankintakampanja ei tosin valitettavasti yksin ratkaise tarvetta saada yhdistyksiin lisää aktiiveja, joiden harteilla tulevaisuuden linnustonsuojelutyö lepää. On muistettava, että rollaattorilla on tulevaisuudessakin hankalaa

kulkea maastossa. Vahva näkemykseni on edelleen, että paikallistoiminta ja erityisesti paikallisesti toteutettu nuorisotoiminta ovat avainasemassa uusienyhdistysaktiivien löytämisessä. BirdLife Suomen tuki nuoriso- ja paikallistoiminnan edistämiselle alueyhdistyksissä on itsestään selvää.

On myös muistettava, että järjestötoiminnan kehittäminen ei ole sokeasti strategiaan tuijottamista, vaan pitää olla myös avoin uusille yhteistyömuodoille ja ideoille, sekä hyödyntää muissa järjestöissä hyviksi havaittuja käytäntöjä, oli kyseessä sitten suojelutyö, jäsenhankinta tai jäsenpalveluiden kehittäminen. Myös naapuriyhdistyksillä on mahdollisuuksia kehittää yhteistoimintaansa esimerkiksi antamalla yhteisiä viranomaislausuntoja tai yhdessä laadittuja valituksia.

Entä lähitulevaisuus? Mitä uutta on luvassa jäsenistölle ja jäsenyhdistyksille? Tiira-lehden julkaiseminen verkkoversiona on ehkä ajankohtaisin. Kehittämishankkeista keskeisin on Tiira-lintutietopalvelun uusi versio Tiira 2, joka on

Kolumni

ottanut uuden askeleen eteenpäin projektipäällikkö Tero Linjaman johdolla. Yhdistysten julkaisemien lintulehtien digitointiprojektin valmistelutyö on käynnissä. Eikä BirdLife Suomen verkkosivujen uudistamistarvettakaan ole unohdettu.

ARKTIKA-PÄIVÄT VIROLAHDELLA 23.–25.5.2014 Leerviikin virkistysalue, Leerviikintie 120 KESKIVIIKKO 21.5. klo 5–9 Arktika-risteily / Klamila* klo 17.30–21.30 Arktika-risteily / Klamila* klo 17 Valokuvanäyttelyn avaus: Luontokuvia, Kaarina ja Kari Kytö & Seppo Rintelä klo 18–20 YLE Radio Suomi: Luonto-Suomen Arktikailta Virolahdelta Leerviikistä klo 16–20 Foto Fennica Oy, optiikan esittelyä

TORSTAI 22.5. klo 17.30–21.30 Arktika-risteily / Klamila* klo 12–18 Foto Fennica Oy, optiikan esittelyä

PERJANTAI 23.5. klo 7–20

Myynti- ja infopisteet sekä kenttäravintola avoinna, lintuoppaat paikalla klo 7–20 Foto Fennica Oy, optiikan esittelyä klo 7–11 Arktika-risteily / Hurppu* klo 9–13 Kaakon Kaksikon koululaispäivä klo 17.30–21.30 Arktika-risteily / Hurppu* klo 18 Nuotiolauluja iltamuuttoa odotellessa, Syrjänen Family Band

Lisätietoja lintuharrastajan kevään kohokohdasta:

LAUANTAI 24.5. klo 7–20

Myynti- ja infopisteet sekä kenttäravintola avoinna, lintuoppaat paikalla klo 7–20 Foto Fennica Oy, optiikan esittelyä klo 7–11 Arktika-risteily / Hurppu* klo 10–18 BirdLife Suomi ja Lintuvaruste, lintuharrastuksen esittelyä klo 14 Arktika-koulu, Aki Arkiomaa, BirdLife Suomi klo 17.30–21.30 Arktika-risteily / Hurppu* klo 18 Arktika-juhla. Arktika-päivien 10 ensimmäistä vuotta -esitys, juhlapuhe Aki Arkiomaa, BirdLife Suomi, juhlakahvit.

SUNNUNTAI 25.5. klo 7–18

Myynti- ja infopisteet sekä kenttäravintola avoinna, lintuoppaat paikalla klo 7–12 Foto Fennica Oy, optiikan esittelyä klo 7–11 Arktika-risteily / Hurppu* klo 10–15 BirdLife Suomi ja Lintuvaruste, lintuharrastuksen esittelyä klo 17 Luontokirkko, Virolahden kappeliseurakunta, Laurin luontokirkko klo 17.30–21.30 Arktika-risteily / Hurppu*

* ARKTIKA-RISTEILYT, CHARLOTTE – saaristoristeilylaivalla lintuoppaan johdolla Klamilan satamasta 16.5. alkaen ja Hurpun merivartioston laiturista 23.-25.5. Retken kesto on neljä tuntia. Perushintaan (30€) sisältyy venekyyti ja opastus. Laivalla on käytettävissä myös kiikareita ja lintukirjoja. Lisämaksusta aamulähdöillä aamiainen (8€) tai iltalähdöillä retkiruokailu (12€), tilaus ilmoittautumisen yhteydessä! Lähes kaikilla risteilyillä on mukana asiantunteva lintuopas, joka kertoo arktisesta muutosta sekä muuttavista linnuista. Lisätietoja, aikataulut ja varaukset: lomakkeella www.arktikavirolahti.fi/risteilyt, sähköpostilla info@arktikavirolahti.fi tai puhelimitse 040 710 7340.

VENEKULJETUKSET SAARIIN: Klamilasta, Jartti Malmi, puh. 040 512 5467, Virolahden kirkonkylältä, Jukka Niemelä, puh. 040 553 8545 LASTEN LUONTOREITTI, avoinna alueella koko viikonlopun ajan. Opaskartta ja tehtävämoniste infossa. Reitin kiertäjille pieni yllätys.

VALOKUVANÄYTTELY, Luontokuvia, Kaarina ja Kari Kytö & Seppo Rintelä, maastonäyttely Leerviikissä TAIDE- JA MYYNTINÄYTTELY: Muna-aiheisia maalauksia. Veera Pfäffli, Harjun oppimiskeskus

Tiira-lehti

21

2 | 2014

Matti Aalto

Suomenselän Lintutieteellisen Yhdistyksen MAALI-hankkeen kartoituksia tehtiin myös nuorten retkileirillä.

Suomenselältä vuoden lintuyhdistys Inka Plit BirdLife Suomi on valinnut vuoden lintuyhdistykseksi Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n (SSLTY).

Valinta julkistettiin Seinäjoella 23.3. BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa.

Valinnan perusteena on erityisesti kunnostautuminen suojelu- ja tutkimustoiminnassa. SSLTY osallistui erittäin aktiivisesti BirdLife Suomen MAALI-hankkee-

seen (maakunnallisesti tärkeät lintualueet) ja julkaisi ensimmäisenä kattavan raportin alueensa tärkeistä lintualueista. Lintulaskentoihin osallistui kymmeniä ihmisiä.

Myös viime vuoden lintu, selkälokki, kartoitettiin Suomenselällä kattavasti. Viranomaisiin SSLTY vaikuttaa säännöllisesti lausunnoilla ja kannanotoilla, ja talkoohenkeä pidetään yllä myös omalla Hirvijärven lintuasemalla.

SSLTY:tä kiitetään myös Suomen vanhimman alu-

eellisen lintulehden, Suomenselän lintujen, säännöllisestä julkaisemisesta.

SSLTY on perustettu vuonna 1964, ja siihen kuuluu tällä hetkellä yli 400 jäsentä. Toimialueeseen kuuluu 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. SSLTY on valittu vuoden lintuyhdistykseksi myös vuosina 1984 ja 2001.

Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 alkaen.

Edustajiston kevätkokous lyhyesti

Tiira 2 sai projektipäällikön

Inka Plit

Inka Plit

–– Edustajiston kevätkokous pidettiin sunnuntaina 23.3.

Seinäjoella.

–– Paikalla oli 50 edustajaa 21 jäsenyhdistyksestä.

–– Tämä oli kauden 2014– 2015 edustajiston ensimmäinen kokoontuminen (järjestäytymiskokous).

–– Edustajiston puheenjohtajaksi 2014–2015 valittiin jatkokaudelle Petri Seppälä (Sastamala). Edustajiston varapuheenjohtajaksi samoin jatkokaudelle valittiin Arto Kalliola (Lieto).

–– Kokouksessa esitettiin BirdLife Suomen toimintakertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2013.

Lisäksi käsiteltiin muita ajankohtaisia asioita.

–– Edustajisto antoi julkilausuman rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvista.

–– Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin. Edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa. Oman yhdistyksesi edustajat: www.birdlife.fi/ yhdistys/edustajisto.shtml

Jyväskyläläinen Tero Linjama, 47, aloitti helmikuussa BirdLife Suomen Tiira 2 -hankkeen osa-aikaisena projektipäällikkönä. Hankkeen tavoitteena on uudistaa Tiira-lintutietopalvelu kauttaaltaan (ks. Tiira-lehti 4/2013).

Terolla on takanaan paitsi 36 lintuharrastusvuotta myös lukuisia Tiiran tyyppisiä pienempiä projekteja, kuten osallistuminen Bongariliiton Pinnari-järjestelmän kehitykseen sekä nykyisen Tiiran suunnitteluun.

Teron työtehtävänä on hänen omien sanojensa mukaan ”hautoa uutta Tiiran käyttöjärjestelmää sekä saada se kuoriutumaan ja kasvamaan

kokemukseni ja antamieni suuntaviittojen voimalla. Tukena työssäni on BirdLife Suomen muu henkilökunta, Tiira-toimikunta ja suomalainen lintuharrastusyhteisö, joille kaikille kiitos jo tässä vaiheessa.”

Teron lintuharrastus painottuu tällä hetkellä erityisesti ulkomailla retkeilyyn ja lintujen äänittämiseen, joka on ollut Teron erityisalaa jo kymmenisen vuotta. Muussa elämässä Tero on myös muun muassa yrittäjä, kouluttaja, tietokirjailija ja kilpatanssija.

Tiira 2 -hankkeen projektipäällikön palkkaamiseen käytetään muun muassa Tiira-keräyksellä saatuja varoja.

Tom Lindroos

Projektipäällikkö ei työskentele BirdLife Suomen toimistolta käsin, ja Tiira 2:een liittyvät ideat ja ehdotukset osoitetaan edelleen Tiira-toimikunnalle.

BirdLife Suomi kovassa kasvussa Aki Arkiomaa BirdLife Suomeen ja sen jäsenyhdistyksiin on liittynyt alkuvuoden aikana jo yli 1 500 uutta jäsentä ja tukijaa. Kuluvan vuoden kasvun arvioidaan ylittävän kymmenen prosenttia ja edellisen viiden vuoden aikana kas-

vu on ollut yli 35 %.

Olemme iloisia uusista jäsenistä ja tukijoista. BirdLife Suomi on aito kansalaisjärjestö, jossa päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistysten jäsenet ja jonka toiminnan tuloista 80 % tulee yksityishenkilöiltä.

BirdLife Suomen jäsenmäärä on

kasvanut viimeiset kymmenen vuotta. Järjestössämme on nyt yhteensä yli 17 000 jäsentä ja tukijaa. Jokainen teistä on meille tärkeä!

Liity nyt: www.birdlife.fi/liity www.birdlife.fi/tue

Focus Focus Ultra 8x42 Focus 8x43ED

225,00 349,00

Hawke Hawke Frontier ED 8x43 Hawke Frontier ED 10x43 Hawke Sapphire 8x43 ED

430,00 445,00 607,00

Kite Kite compact 8x25 Kite Toucan 8x42 Kite Toucan 10x42 Kite Petrel 8x32 Kite Petrel 8x42 Kite Petrel 10x42 Kite Lynx 8x30 HD Kite Ibis 8x42 Kite Ibis 10x42 Kite Ibis 10x50 Kowa Kowa 8x32SV

170,00 329,00 329,00 385,00 390,00 415,00 495,00 890,00 930,00 1 050,00 235,00

Leica Leica Ultravid 8x20BR Leica Trinovid 8x42 Leica Ultravid 8x42BR HD

585,00 1 198,00 1 850,00

Meopta Meopta Meostar 8x32 B1 Meopta Meostar 10x42 B1

789,00 989,00

Nikon Nikon Monarch 5 8x42 Nikon Monarch 5 10x42 Nikon Monarch 7 8x42 Nikon 8x42EDG

390,00 420,00 559,00 1 590,00

Olympus Olympus 8x40 DPS I Olympus 10x50 DPS I Olympus 8x42 EXPS I Olympus 10x42 EXPS I

89,00 105,00 195,00 215,00

Pentax Pentax 6,5x25 Papilio Pentax 8,5x21 Papilio

149,00 159,00

Swarovski *Swarovski 8x25 CL pocket *Swarovski 10x25 CL pocket Swarovski 8x30 CL *Swarovski 8x42 SLC Swarovski 8,5x42 EL Swarovski 10x42 EL Swarovski 10x50 EL Swarovski 12x50 EL Swarovski 8x42 EL Range

625,00 659,00 929,00 1 510,00 2 179,00 2 260,00 2 330,00 2 390,00 2 695,00

Zeiss Zeiss 8x42 Conquest HD Zeiss 10x42 Conquest HD Zeiss 8x42 Victory HT Zeiss 10x42 Victory HT

1 059,00 1 095,00 2 100,00 2 199,00

Kaukoputket

Kite SP-82ED+20-60x 1490,00 Kite KSP80HD+25-50x 2390,00 Kowa TSN601+30x 845,00 Kowa TSN883+25-60x+laukku 2 449,00 Leica APO-televid 82+25-50x 2 549,00 Meopta Meostar 82HD+20-70x 1 998,00 Opticron ES80GA ED+20-60xSDL 1 200,00 Swarovski ATX95+30-70x 3 199,00 Swarovski ATX85+25-60x 3 100,00 Zeiss Diascope 85+20-75x+laukku 2 590,00

Jalustat

Berlebach 342 puu Cullman 50045 staijauskeppi Gitzo GT3541L hiilikuitu Manfrotto 500AH videopää Manfrotto 502AH videopää Manfrotto MT055XPRO3 Manfrotto 055XB+128RC yhd.

Sirui M3204X hiilikuitujalusta Sirui M3205X hiilikuitujalusta Sirui VH-10 videopää Velbon Geo N635D

Muuta kivaa

Suomen rengastusatlaksesta löydät vastauksen moniin lintujen muuttoon liittyviin kysymyksiin; minne linnut muuttavat, milloin ne muuttavat, kuinka nopeasti ne matkaavat ym. Sivuja 556.

Hinta 42,00

293,00 19,00 795,00 139,00 185,00 239,00 209,00 415,00 415,00 179,00 280,00

National Geographic laukut alk. 29.00 Lintumobilet alk. 11,00 Lintukoruja, runsaasti erilaisia kysy pehmolintuja n. 50 erilaista 10,00/kpl Scopac jalustareppu 89,00 Lentoaukon suojapelti 1,00

Tule tutustumaan Swarovskin uusiin tuotteisiin SLC, CL ja ATX käy myös sivustollamme www.suomenlintuvaruste.com

Suomenkieliset kirjat

*BirdLife havaintovihko Bongaa lintu *Lajiluettelo 13. Painos Lapsen oma lintukirja Kuisma Laululinnut CD Linnut äänessä, pieni, Pedersen Lintuopas Svensson ym.

Luonto soi osa 13 Hallikainen Metsän tarina Siitonen Neidonkorennot Karjalainen Perhosten vuosi Mustonen Pihan linnut ja pöntöt Laaksonen Pöllöt Tipling, Peltomäki Suomen käärmeet ja liskot *Suomen pöllöjen sulkasadon, iän ja sp määritysopas Suomen rengastusatlas *Viron linnut 1990-2010

Ulkolaiset kirjat

Ibis 7,00 12,00 5,00 19,90 39,00 29,00 18,00 20,00 39,00 35,00 32,00 25,00 20,00 37,00 20,00 42,00 20,00

Advanced Bird Id Handbook Duivendjik 35,00 Birds of Costa Rica Garrigues 37,00 *Birds of Curonian Spit Castren 45,00 Birds of Dominican rebublic and Haiti Latta 42,00 Birds of East Asia Brazil 39,00 Birds Horn of Africa Fanshawe 42,00 Birds of Indian Subcontinent 45,00 Birds of New Zealand, Hawaii, Central and West Pacific Perlo 42,00 *Bird Identification in-depth look at confusion species 35,00 Birds of Senegal and Gambia 39,00 Birds of Sri Lanka Warakagoda 35,00 Birdwatching Guide to S-E Brazil 20,00 Boreal Owl Korpimäki 85,00 Catching the bug 39,00 Complete Checklist of Birds of the World, Howard & Moore 4. p 75,00 Cotingas and Managins 79,00 Crossley ID guide Crossley 39,00 Cuckoos of the World Erritzoe 79,00 Field guide to Birds of Brazil Perlo 37,00 Field Guide to the Birds of East Africa Stevensson 44,00 *HBW Special Volume 149,00 *Looking for Goshawk Jameson 24,00 Nature Guide Spanish Pyrenees and Steppes of Huesca-Spain 29,00 *North American Bird Guide 2nd ed. 35,00 Owls of world, Photographic Guide, Mikkola 45,00 Reed and Bush Warblers Kennerly 79,00 Reed Warblers Leisler 69,00 Shorebirds of Northern Hemisphere Chandler 42,00 Svenska Trollsländeguiden 32,00 Waders of Europe, Asia and North America Message 42,00 Vogelstimmens Europas MP3, englantilaisin nimin 69,00 *World rarest Birds, Hirschfeld 49,00

Meillä on erittäin laaja kokoelma kaukoputkia. Niitä on helppo vertailla keskenään ja valita itselleen sopivin. Autamme ja opastamme asiakkaitamme valinnan helpottamiseksi. Tule tutustumaan.

Petrel

Lynx HD

Vielä ehtii ripustamaan pöntöt puihin. Meiltä löydät runsaasti erilaisia malleja.

Compact

Kiten optiikka on lintuharrastajien suunnittelema ja erittäin suosittu Keski-Euroopassa.

Varaosien vaihdettavuuteen on kiinnitetty erityishuomio, mikä pidentää käyttöikää.

www.lintuvaruste.fi tai Käy katsomassa koko hinnastomme kotisivullamme.

Oikeudet hintojen muuttamiseen pidetään. Hinnat eivät sisällä postikuluja. www.suomenlintuvaruste.com Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

23

2 | 2014

Lu ki ja

n

ku va

Tiira-lehti

Teerien taistelua soidinpaikan herruudesta. Aamu oli kaunis vaikkakin tuulinen. Kukot olivat tosissaan liikkeellä! Kari Kuoppala (9.4.2014 Multia)

Kevään ensimmäinen tunnustelija-rautiainen kotipihalla yllättää aina iloisesti.

Hanna Pesanto (28.3.2014 Tuusula)

Haarapääskyn poikanen kesän viimeisimmästä pesueesta.

Varsin myöhäistä kesää elettiin. Poikaset olivat jo aikuisia ja lentokykyisiä, mutta palasivat vielä välillä pesälle istuskelemaan. Pesäpaikka oli ”klassinen”, rantasaunan verannan sisäpuolella kattorakennelmissa.

Ismo Vähäsavo (31.8.2011 Ulvila)

Lähetä kuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi!

Seuraavaan lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla perillä viimeistään 8.8.

24

Sinirinta.

Eetu Kelo (11 v)

Mustarastas. v) Taiga Laari (9

Hemppo.

Julius Isotalo (8 v)

Pikku-Tiira Tehtävä

a an Sa

Kaulushaikarat elävät suurissa ruovikoissa, joissa tottumaton eksyy helposti. Etsi kaulushaikaralle reitti ruovikkosokkelon läpi!

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia.

Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä?

Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui?

Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 8.8. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, osoitteesi ja ikäsi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Tehtävän ratkaisu

Tiira-lehti

25

2 | 2014

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset

perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e/vuosi.

Verkkosivut:

19.–25.5. Lasten lintuviikko (ks. s. 12)

Tapahtumat:

7.–8.6. Pönttöbongaus (ks. s. 7)

19.–25.5. Lasten lintuviikko

4.–5.10. EuroBirdwatch-viikonloppu

4.6. Polkupyörä-yölaulajaretki Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin parkkipaikalla klo 21.00. Oppaina Markku Paakkinen ja Jarno Walle.

Yhdistyksellä on Facebook-sivut. Syötä Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ”etsi ihmisiä, paikkoja ja asioita” laatikkoon oman Facebook-sivusi ylälaidassa, niin pääset tutustumaan yhdistyksen tilapäivityksiin.

25.–26.10. Joutsenbongaus 15.–16.11. Edustajiston syyskokous Jyväskylässä 24.–25.1.2015 Pihabongaus

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto.fi.

Puheenjohtaja Kalle Larsson, lintumieskalle@gmail.com, p. 040 069 5679.

Jäsensihteeri Annika Forsten, jasensihteeri@bongariliitto.fi, p. 040 515 0510.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi www.facebook.com/groups/ 349189865297. Tämä on suljettu ryhmä ja pj Kalle Larsson hyväksyy ryhmään.

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com. Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups.com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn, jolla varmistetaan, että juuri kyseisen osoitteen haltija haluaa listalle (sähköpostia voi periaatteessa lähettää kenen nimissä hyvänsä, joten tämä varmistus on tarpeellinen).

Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman ”vastaa” -toiminnolla (engl. ”reply”).

Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2014: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: 22.11. klo 13 sääntömääräinen syyskokous, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Esitelmät ja esitelmöitsijät vielä avoinna.

6.6. EKLY:n ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen järjestämä yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Lähtöpaikat: klo 20.00 Imatran keskusliikenne­ asemalta kimppakyydein ja klo 21.00 Siikalahden parkkipaikka. Retki on kaikille avoin. Tule mukaan aistimaan Siikalahden kesäöistä äänimaailmaa!

Sähköpostilista:

7.–8.6. Pönttöbongaus

19.–25.5. Lasten lintuviikko. Tapahtuman tarkoituksena on kannustaa kouluja, päiväkoteja ja muita lapsiryhmiä lähtemään linturetkelle toukokuun lopulla. Retkellä havainnoidaan yhdessä helppoja lintujen pesinnän merkkejä. Lintulajeja ei siis välttämättä tarvitse tunnistaa! Toukokuun lopulla monien lintujen pesimäaika on parhaimmillaan, ja lintuja on helppo nähdä ja kuulla kaikissa ympäristöissä.

KLY on mukana tapahtumassa. Miska

Parikkalan–Rautjärven lintukerho Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLYn sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa.

Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville.

Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan–Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

Etelä-Savo

EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös halukkaille jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLYn hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä viesti (tyhjä) omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 36 e/vuosi, nuoriso- (18 v. ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e/vuosi,

Kanta-Häme Yhteystiedot: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry, khly@birdlife.fi. Pj Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, 050 336 3747.

Verkkosivut: www.khly.fi Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys

Sähköpostilista:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Verkkosivut: www.birdlife.fi/oriolus Oriolus löytyy myös facebookista.

Sähköpostilista: Kaikille avoimessa Oriolusverkossa voit keskustella ajankohtaisista lintuasioista.

Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com.

Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

1.6. Yölaulajaretki Mikkelissä, jos sää suosii. Seuraa tiedotusta lehtien menovinkeissä ja Oriolusverkossa!

Kokoontuminen klo 20 Kenkäveron pysäköintialueella.

Sähköpostilista:

Tapahtumat:

khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v.) 12 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu 2–3 euroa. Kukin retki kestää 2–4 tuntia. Retkien kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon parkkipaikka. Tarkista tiedot kotisivuilta ennen retkeä.

Yhteystiedot:

www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Varsinainen jäsen 25 e, perheenjäsenet ja alle 18-vuotiaat 10 e ja kannattajajäsenet 100 e.

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, puh. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

Varsinainen jäsen 22 e, opiskelijat 10 e, perhejäsenet 5 e.

www.ekly.org

Jäsenmaksut 2014:

Pönttötalkoot järjestetään, mikäli sopiva ajankohta ja tila löytyvät. Tarvitaan myös innokkaita talkoolaisia tekemään pönttöjä.

Pienempiin pönttöihin materiaalia löytyy jonkin verran, mutta telkän ja pöllöjen pönttöjen materiaali puuttuu. Mikäli haluat osallistua pönttötalkoisiin tai tiedät mistä voisi saada materiaalia pönttöjen rakentamista varten, ota yhteyttä Ari Partaseen ari. partanen@kajaani.net tai 0500 686 387.

Tapahtumat:

EteläKarjala

Verkkosivut:

Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com

te-, puhelin- ja sähköpostiosoitetietonsa ajan tasalle. Näin varmistetaan tiedotteiden ja Tiira-lehden kulku oikeaan osoitteeseen.

Muuttuneet tiedot voit lähettää Kalle Heikkiselle vkjheikkinen@gmail.com.

Yhteystiedot:

Jäsenmaksut 2014:

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys, ekly@ekly.org. Juha Juuti, juuti.juha@ gmail.com, 050 022 1213.

www.birdlife.fi/kly

Tapahtumat:

Muista mahdollisista tapahtumista ilmoitetaan Oriolusverkossa sekä Orioluksen Facebook-sivuilla.

Ajankohtaista: Jos olet kiinnostunut linturengastuksesta, Maria Tirkkosen mukaan pääset mm. kottarais- tai haarapääskyrengastuksiin.

Lisätietoja: p. 040 745 0963, maria. tirkkonen@hotmail.com.

Kainuu Yhteystiedot: Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry, kly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Teppo Piira, teppo.piira@opettaja.fi, p. 040 825 5371. Sihteeri Jouko Kotimäki, jouko. kotimaki@fimnet.fi, p. 044 592 9940.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Puumala on sopinut yhden päiväkodin kanssa mukanaolosta. Tapahtumaan toivotaan oppaiksi halukkaita yhdistyksen jäseniä. Miska Puumala: miska. puumala@gmail.com.

7.–8.6. 24 h pinnaralli Kajaanin, Paltamon ja Vaalan alueella. Kisa alkaa klo 10.00 ja päättyy seuraavana aamuna klo 10.00. Joukkueiden tavoitteena on havaita kilpailualueelta 24 tunnin aikana mahdollisimman monta lintulajia.

7.–8.6. BirdLife Suomen Pönttöbongaus. Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin lintupöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.

Vuoden 2013 Pönttöbongaukseen osallistui Kainuusta 112 henkilöä.

Pönttöbongauksen tulokset ilmoitetaan osoitteessa ponttobongaus.fi.

30.8. 12 h syyspinnakisa. Kisaan osallistujat voivat itse päättää aloittamisajankohdan. Kisan päätyttyä kilpailijat laskevat 12 tunnin aikana havaitut lintulajit.

10.9. klo 18.00 KLY:n syyskuun kuukausikokous, Paltaniemen kylätalo (vanha koulu). Syyspinnakisan tulosten purku, Juha Mannermaa. Illan muu ohjelma selviää alkusyksyn tiedotteessa.

Ajankohtaista: Jäsentiedot ajan tasalle. Toivomme, että yhdistyksen jäsenet tarkistavat omat osoi-

24.5. Yölaulajaretki, paikallisretki. JAN Turenki/HAT Sattula, klo 21–24.

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry, puheenjohtaja@xenus.fi, Marjo Niskanen marjo.niskanen1@gmail.com, p. 040 563 8671.

Verkkosivut: www.xenus.fi

Sähköpostilista: Mikäli haluat sähköisen jäsentiedotteen, ilmoita siitä taloudenhoitaja@xenus.fi.

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 22 e, opiskelijat 17 e ja perhejäsenet 2 e.

Tapahtumat: 17.5. Kemin Kattilalahden linturetki, lähtö Kattilalahden lintutornin parkkipaikalta kello 9.

17.5. Lintuopas Tornion Alkunkarinlahden lintutornilla kello 10–13.

18.5. Tornion Kaupunginlahden linturetki, lähtö kirjaston parkkipaikalta kello 9.

19.–25.5. Lasten lintuviikko.

23.5. Kevätkauden päätös, Tornion Alkunkarinlahden pohjoisella tornilla.

24.5. Naisten ja lasten linturetki Alkunkarinlahdelle, lähtö pohjoisen tornin parkkipaikalta kello 9.

7.–8.6. Pinnaralli, 24 h kello 06–06.

7.–8.6. Pönttöbongaus.

Kesäkuussa kesälinturetki.

Ajankohtaista: Vuoden lintu: laulujoutsen. Ilmoita pesimäaikaiset joutsenhavaintosi Tiiraan tai suoraan jouni.ylipekkala@telia.com.

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot: Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi. Puheenjohtaja Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, puh. 0400 251 389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/lintuyhdistys.apus

Sähköpostilista: Apus-lista on Apuksen jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jonka kautta lähetetyt viestit välittyvät kaikille listalle liittyneille. Apus-listalla välitetään tuoreita alueen lintuhavaintotietoja, lyhyitä katsauksia, yhdistyksen ajankohtaisia tiedotteita ja muuta harrastukseen liittyvää. Palvelu on maksuton ja jäsenet voivat ilmoittautua listalle sähköpostitse: honkala.juha@gmail.com.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 1.1.–31.12. Ekopinnakisa. Leikkimielinen kilpailu, jossa lintuhavaintoja kootaan lihasvoimin liikkumalla. Lue lisää www.birdlife.fi/apus 17.5. Arktikaretki Virolahdelle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mika.asikainen@ saunalahti.fi tai puh. 0400 251 389.

22.5. Kevätillan lintukävely Kaakkolan lintutornilla. Yhdessä Järvenpään ympäristöyhdistyksen kanssa tehtävä lintukävely Joukon polulla ja Kaakkolan lintutornilla alkaa kello 18.00. Lisätietoja: www.birdlife.fi/apus/retket 4.6. Yölaulajapäivystys Ridasjärven lintutornilla. Lintuopas päivystää klo 21–24. Retkeläiset pääsevät opastetusti havainnoimaan Ridasjärven monipuolista yölaulajavalikoimaa. Lisätietoja: www.birdlife.fi/apus/retket 7.6. Tuusulanjärven yöllinen ympäripyöräily. Perinteinen Tuusulanjärven ympäripyöräily yölaulajia kuunnellen yhdessä Järvenpään ympäristöyhdistyksen kanssa. Oppaana Mikko Savelainen.

7.–8.6. BirdLife Suomen Pönttöbongaus Elokuussa tutustuminen pikkulinturengastukseen. Elokuussa järjestetään mahdollisuus päästä seuraamaan pikkulintujen rengastusta Sisämaan seurantapyynti -paikalla Järvenpäässä.

15.–17.8. Syysretki Säppiin. HUOM! ajankohta muuttunut aiemmin ilmoitetusta! Apuksen syysretki Säppiin, kuuluisalle lintuasemasaarelle Luvialla, Porin edustalla. Bussikuljetus. Oppaana toimii Kari Degerstedt. Lisätietoja Apuksen nettisivuilla lähempänä tapahtumaa. www.birdlife.fi/apus/retket 25.–26.10. Valtakunnallinen Joutsenbongaus. Apuksen alueelta kootaan tulokset valtakunnan hankkeeseen.

20.11. Apuksen syyskokous 6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli.

Itsenäisyyspäivän pinnaralli pidetään edellisvuosien tapaan. Pinnarallissa kilpaillaan joukkueittain havaittujen lajien määrällä. Lisätietoja lähempänä tapahtumaa www.birdlife.fi/apus/retket

26 Ajankohtaista: Nopeaa tiedottamista varten toivotaan jäsenistön ilmoittavan sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin. Lähetä viesti osoitteella apus@birdlife.fi ja kerro viestissä nimesi ja sähköpostiosoitteesi.

Haemme vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi tai kysy lisää mika.asikainen@saunalahti.fi.

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, kply@birdlife.fi. Puheenjohtaja Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, 040 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com.

Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: 17.5. Lintukerho Viklon ja Kokkolan Ladun yhteisretki Liminganlahdelle.

21.–25.5. Yhdistysretki Viroon.

7.–8.6. Pönttöbongaus.

13.–15.6. Kokkola Outdoor, erä- ja luontomessut.

Tapahtumista kerrotaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla. Seuraa myös Facebook-sivustoamme!

Kerhotoiminta: Lasten ja nuorten lintukerho Viklo jää kesätauolle ja jatkaa retkeilyä jälleen syksyllä. Yhteyshenkilöt: Johan Hassel (040 523 0392) ja Mika Kumpulainen (044 013 0182).

22.5. mennessä Samille (sami.ylisto@ gmail.com, 041 505 6246).

14.6. Yölaulajaretki Muuramessa. Kokoontuminen Muuramen Shell-huoltamon pihassa klo 23.00. Retken kesto 2–3 tuntia. Retki tehdään henkilöautoilla.

Varaa muutama euro bensakuluihin.

Retkellä säävaraus. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pessi Lyyra (pessi. lyyra@gmail.com, 041 501 1573).

14.6. Yölaulajaretki Jämsässä. Kokoontuminen Jämsän linja-autoaseman pihassa klo 23.00. Retken kesto 2–3 tuntia.

Retki tehdään henkilöautoilla. Varaa muutama euro bensakuluihin. Retkellä säävaraus. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Jirka Lahtinen (jirka.lahtinen@ luukku.com, 045 130 7589).

Kuusamo Yhteystiedot: Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Puheenjohtaja Jarmo Martiskainen, jarmo.martiskainen@ruka. fi, 040 550 2609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi

Sähköpostilista: Yhdistys ylläpitää Kuusamon linnut -postituslistaa, jota seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjille Heikki Seppäselle (ht.seppanen@gmail.com) tai Olli Lamminsalolle (olli.lamminsalo@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 23 e, alle 18-vuotiaat/opiskelijat 12 e, perhemaksu (koko perhe) 28 e.

Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Lapin lintutieteellinen yhdistys (LLY). Pj. Esa Huhta, puh. 050 391 3510, puheenjohtaja@lly.fi. Sihteeri Juhani Jalkanen, puh. 040 832 3161, sihteeri@lly.fi.

Tapahtumat:

Tapahtumat:

Verkkosivut: www.lly.fi www.facebook.com/pages/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry/103659903035407

Sähköpostilista: Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana toimii Pekka Rahko, jolta saa lisätietoja sähköpostilla pekka.rahko@dnainternet.net tai puhelimella 040 545 6355.

Jäsenmaksut 2014: Työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

Tapahtumat: 22.5. Linturetki klo 17–19, Harjulammen lintutorni.

24.5. Kolmen tornin kierros klo 6.00, Ylitornio. Kokoontuminen Portimojärven lintutornille. Oppaana Jorma Halonen.

29.5. Linturetki klo 17–19, Kivitaipaleen kivijärvi.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

17.–20.7. Retki Pohjois-Norjaan.

Kymenlaakso

30.5.–2.6. Aves Lapponia pinnaralli. Tulokset Pirkka Aallolle (pirkka.aalto@ pp.inet.fi) mahdollisimman pian rallin päätyttyä.

Yhteystiedot:

7.–8.6. Pönttöbongaus.

Ajankohtaista:

www.birdlife.fi/ksly

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys, puheenjohtaja Jukka Rokkanen, rokkaju@ gmail.com, 050 557 1804. Jäsensihteeri Taru Suninen, taru.suninen@gmail.com.

www.facebook.com/kslyry

Verkkosivut:

Sähköpostilista:

Kyly.fi

Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita saa Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Sähköpostilista:

Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Puheenjohtaja Heikki Helle, heikki.helle@jyu.fi, 050 375 5626. Jäsensihteeri Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti.net, 040 710 4788).

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2014: Jäsenmaksu on 23 e, opiskelijoille ja koululaisille 18 e ja perhejäsenille 3 e.

Tapahtumat: 24.5. Pikkusiepporetki Saarijärven Pyhä-Häkkiin. Teemaretkellä tutustutaan pikkusieppoon sekä retkeillään seudun muilla lintukohteilla ajankohtaisen tilanteen mukaan. Retki tehdään kimppakyydein; varaa muutama kolikko matkakuluihin. Lähtö Jyväskylästä Minimanin parkkipaikalta klo 06.00, ja matkan varrelta voi liittyä porukkaan.

Paluu iltapäivällä. Oppaina Hannu Tammelin Saarijärveltä ja Sami Ylistö Jyväskylästä. Ilmoittautumiset ja kyselyt

Jäsenmaksut 2014:

5.6. Tutustuminen Kirkniemen kartanoalueen uuteen luonnonsuojelualueeseen klo 18.00. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä.

6.6. Yölaulajaretki klo 22.00. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä.

10.7. Siivekäsretki Teutariin klo 18.00. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä.

9.8. Hakkipäivä Gunnarlan majalla 9–15.

Jäsenille ensi kertaa järjestettävä lintuaiheinen päivä. Tarkempi sisältö ilmoitetaan kotisivuilla ja Facebookissa.

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 34, p. 019 321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma–pe klo 9.30–17.30. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH). Sähköposti: lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com, p.

050 321 7676.

Verkkosivut: www.lhlhry.fi www.facebook.com/lintuharrastajat

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 27 e. Nuoriso-, opiskelija- sekä perhejäsen 12 e.

Tapahtumat:

18.5. Sunnuntaitapahtumat Vihtasalmella tai keskustan ympäristössä.

13.–14.6. Kuusamon 31. Lintumaraton.

Jäsenmaksut 2014:

Yhteystiedot:

Ajankohtaisin tieto tapahtumista sähköpostilistalla ja lintukerhon www-sivuilla.

25.5. Sunnuntaitapahtumat Vihtasalmella tai keskustan ympäristössä.

ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksu on 30 e/aikuiset, 10 e/alle 18-v. ja perheenjäsen puoleen hintaan.

Kannatusjäsenmaksu 40 e.

Tapahtumat:

23.–25.5. Kevätretki Hailuotoon.

KeskiSuomi

Lappi

25.5. LHLH:n oma Tornien taisto -päivä (klo 6–12). Kisaan ilmoittaudutaan keskustelupalstalle 10.5. alkaen.

Ilmoittautuessa voi kertoa, mihin yhdistyksen alueen torniin on menossa, mutta torneja ei varsinaisesti voi varata.

Kaikki samassa tornissa havainnoivat muodostavat joukkueen eli kisa on enemmänkin tornien kuin joukkueiden välinen. Yritetään saada mahdollisimman moni alueen torneista miehitettyä!

Muutkin kuin kisaajat ovat tervetulleita tarkkailemaan loppukevään lajistoa.

6.–8.6. Koijärven tarkkailuviikonloppu.

Perinteinen tarkkailuviikonloppu alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 18. Oman vuoron voi varata keskustelupalstalla.

24.5. Sundominlahden ympäriajo polkupyörillä. Oppaina Joel Karvonen ja Tuomo Väänänen. Lähtö Hietasaaren parkkipaikalta klo 5.00. Retkestä löytyy lisätietoa nettisivuillamme. Kyselyt voi lähettää osoitteeseen mlyretki@netikka.fi.

7.–8.6. BirdLife Suomen Pönttöbongaus.

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi.

Ordförande Victoria Hallbäck, 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut/Medlemsavgift 2014: Vuxna 16 e, barn och ungdomar under 18 år 8 e.

Tapahtumat/Evenemang: 17.5. Dagstur till Valsörarna. Deltagaravgift. Begränsat deltagarantal.

Anmälningar till oa@oa.fi eller 06 325 3791 (OA).

19.5. Komposteringskväll i Maxmo kl.

18.30–20.00. Avfärd från OA kl.

17.45. Kontaktperson: Anja Sjöholm (044 047 5458, anja_sjoholm@ hotmail.com).

19.6. Fågelexkursion i Tölby, där ringmärkning av skogsduva och tornfalk förevisas. Träff kl. 19.00 vid ST1 Fladan. Förhandsanmälan.

Begränsat deltagarantal (max. 10 pers.). Vid många anmälningar så ordnas exkursion också 24.6 samma tid. Kontaktperson: Ralf Wistbacka (050 516 6817, ralf@wbe.fi).

Juli–September Svampexkursion i samarbete med Vasa svampförening.

Kontaktperson: Lise-Lotte Flemming (040 720 0389, lotta.molander@ agrolink.fi).

Augusti (vecka 32) Skogsrestaureringsläger på Mickelsörarna i samarbete med Jakobstadsnejdens Natur, Oravaisnejdens Naturvetarklubb och Forststyrelsen preliminärt under sensommaren. Kontaktperson: Ralf Wistbacka (050 516 6817, ralf@wbe.fi).

Maakunnallisesti tärkeiden lintukohteiden kartoitus. Mikäli tiedossasi on mielestäsi tärkeitä lintujen kokoontumis- tai pesimäalueita tai uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikkoja, ilmoita niistä Veikko Isomursulle (veikko.isomursu@netti.fi).

Kevään ja kesän aikana järjestetään mahdollisesti muitakin retkiä ja tapahtumia, joten kannattaa seurata aktiivisesti yhdistyksen kotisivujen etusivua ja keskustelupalstaa. Kaikista tapahtumista saa lisäksi tietoa myös yhdistyksen puhelinnumerosta 050 321 7676.

Listalle pääsee lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen: kylysubscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä sähköpostia.

Lohjan seutu

Merenkurkku

21.–24.8. Världsarvsresa till Höga Kusten. Mera information ger Tuija Warén (tuija.waren@netikka.fi, 050 303 3658). Anmälning till oa@oa.fi.

Jäsenmaksut 2014:

Yhteystiedot:

Yhteystiedot:

Varsinaiset jäsenet 28 e, koululaiset ja opiskelijat 17 e, perhejäsenet 5 e.

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, puheenjohtaja Arvi Hägglund, arvi.hagglund@vaasan.com, puh. 040 589 0487.

Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ry, mly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Joel Karvonen, joel.karvonen@gmail.com.

Sihteeri Jere Topp, jere.topp@pp.inet.fi, puh. 050 5093 683.

September Skogsexkursion i Iskmo.

Kontaktperson: Niclas Fritzén (050 322 2347, nrfritzen@gmail.com).

Tapahtumat: 23.–25.5. Arktika-päivät.

25.5. Arktikaretki Ulko-Tammioon, lähtö Hamina klo 05.00 ja paluu 14.00.

7.6. Ekoralli, lisätietoja kotisivuilla.

Ajankohtaista: Ekopinnakisa käynnissä, yhdyshenkilö esa.partanen@yahoo.com.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki facebook.com/hakkiry

Sähköpostilista: Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sähköpostilista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@ yahoogroups.com. Saat vahvistuspyynnön.

Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy suoraan

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly

Sähköpostilista: MLY:n uutisryhmän jakelulistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups.com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Augusti Fladdermusexkursion i Kristinestad i samarbete med Sydbottens Natur och Miljö. Kontaktperson: Niclas Fritzén (050 322 2347, nrfritzen@ gmail.com).

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, pily@pily.fi. Puheenjohtaja Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, puh.

050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

Tiira-lehti

2 | 2014

Sähköpostilista: Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen sisäiseen tiedottamiseen, keskusteluun ja lintuhavaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu sähköinen postituslista. Liity lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: PiLY-lista-subscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2014: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 20.5. Lintukävely Iidesjärvellä. Lähtö järven länsipäästä, Lokintaival, klo 18.00. Monipuolinen lintulajisto odottaa aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Oppaana toimii PiLY:n retkikummi Olavi Kalkko. Retki sopii mainiosti perheille, uusille jäsenille ja lintuharrastuksen alkutaipaleella oleville. Kaikki tervetuloa!

23.5. Lintukävely Orivedellä keskustan tuntumassa hyvällä lintualueella.

Kävelyn lähtöpaikkana on Latokartanontien päässä oleva keskustan junaseisake rautatien vieressä klo 18.00. Retki kestää noin 2,5 tuntia.

Retken oppaana toimii paikallinen PiLY:n aktiivi Eila Smolander.

31.5. Kuhankeittäjäretki. Retki järjestetään kimppakyydein Pirkanmaan viimeisille kuhankeittäjäreviireille Orivedellä ja Kangasalan Kuhmalahdella. Samalla käydään retkeilemässä Eräpyhän jylhissä maisemissa Längelmäveden rantamilla. Lähtö Hakametsän jäähallin parkkipaikan itäreunalta klo 6.00. Oppaana Jukka T. Helin.

Ilmoittautumiset kotisivujen kautta tai Tuija Paloselle puh. 040 021 6276.

5.6. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemessä. Kävelyn oppaana toimii PiLY:n retkikummi Kimmo Karppinen Eräjärveltä. Kävelyn kokoontumispaikkana on Satamarannantien pysäköintipaikka lintutornille vievän tien kohdalla.

Kävelyn lähtöaika on klo 18.00 ja se kestää parisen tuntia.

7.6. Yölaulajaretki Nokialla. Yölaulajien konserttia kuunnellaan Nokian Siuron suunnalla. Kokoontuminen Kuljussa, Kuloveden rannalla klo 21.30. Kuullaan mahdollisesti satakieliä, viitakerttusia, pensassirkkalintuja, ruisrääkkiä ym. Mukana Nokian lintukoulun oppaat. Ei tarvitse ilmoittautua.

13.6. Perinteinen yölaulajaretki kesäyön kultakurkkuja kuuntelemaan. Lähtö Tampereelta pääkirjasto Metson parkkipaikalta klo 22.00 henkilöautoilla. Reitti määräytyy kesän yölaulajatilanteen mukaan. Vetäjänä toimii Lasse Kosonen, jolle myös ilmoittautumiset 050 521 5178 tai lasse.kosonen@tampere.fi.

17.6. Yölaulajaretki Orivedellä. Yöllinen äänimaisema on kokemus, joka ei hevin unohdu. Äänessä ovat kaulushaikarat, luhtahuitit, satakielet, kerttuset ja sirkkalinnut. Ruisrääkänkin saattaa kuulla.

Oppaana Jukka T. Helin. Kokoontuminen klo 22.30 Latokartanontien junaseisakkeen parkkipaikalla. Retki tehdään henkilöautoilla. Autottomat jaetaan käytettävissä oleviin autoihin lähtöpaikalla. Ei ennakkoilmoittautumista.

30.8. Perinteinen kahlaajaretki Yyteriin.

Bussiretki, hinta 12 e jäsenille ja 17 e muille, nuorisojäsenille ilmainen. Retken oppaana Petri Seppälä. Lähtö Tampereen linja-autoasemalta tilausajolaiturilta klo 6.00. Kyytiin voi tulla Lielahden Citymarketin parkkipaikalta tai Häijään kylmäasemalta. Mainitse ilmoittautuessasi mistä tulet kyytiin. Ilmoittautuminen kotisivujen kautta tai Tuija Paloselle tuija.m.palonen@gmail.com.

11.9.–14.9. Hangon reki. Kolmen yön retki (pe–ma) kimppakyydeillä Hankoon seuraamaan syysmuuttoa. Samalla retkellä käydään tutustumassa Hangon lintuasema Haliakseen. Hinta sisältää majoitukset, aamiaiset ja liinavaatteet, kyydeistä maksetaan erikseen autokunnan kuljettajalle. Sitovat ilmoittautumiset 20.5.

alkaen Tuija Paloselle, tuija.m.palonen@ gmail.com, puh. 040 021 6276. Retki on vain jäsenille. Retken hinta on 105 e/ henkilö. Lisätietoja PiLY:n kotisivuilta ja Lintuviesti-lehdestä.

20.9. Uusien jäsenten tapahtuma Luhtaanrannassa Tampereen Niihamassa. Tule tutustumaan yhdistyksen toimintaan ja muihin lintuharrastajiin Luhtaanrannan leirikeskukselle. Uudet jäsenet ovat tervetulleita kello 10 alkaen, vanhemmat kello 12 alkaen. Ohjelmassa yhdistyksen ja lintuharrastuksen esittelyä ja paikalla on myös Fotofennican edustaja esittelemässä kiikareita ja kaukoputkia.

Ohjelmassa on lisäksi makkaranpaistoa ja nokipannukahvit. Lisätietoja PiLY:n kotisivuilta ja Lintuviesti-lehdestä.

26.9. Syyskuun lintuilta. Riekkoa tutkinut ja soita ennallistanut Ilpo Lahtinen kertoo soiden linnun riekon kuulumisista pirkanmaalaisin silmin. Lintuilta totuttuun tapaan pääkirjasto Metson toisessa kerroksessa Pietilä-salissa klo 18.00 alkaen.

Kaikki lämpimästi tervetulleita!

4.10. Retki Säpin majakkasaareen.

Kimppakyydeillä ajetaan rantaan, josta kalastajan kyydillä saareen (n. 30 min matka). Venekyytien lähdöt tunnin välein alkaen kello 7.00, 8.00 ja 9.00. Paluukyydit vastaavasti 15.00, 16.00 ja 17.00.

Retkelle on säävaraus. Venekyydin hinta on 20 e/henkilö, myös nuorisojäseniltä, lisäksi bensakulut jaetaan. Useita vetäjiä.

Kyytijärjestelyistä vastaa Tuija Palonen puh. 040 021 6276 tai tuija.m.palonen@ gmail.com. Ilmoittautumiset kotisivujen kautta tai sähköpostitse.

UUTTA PUODISSA! HUIPPUKONTRASTINEN JA TERÄVÄ, ERINOMAINEN KAUKOPUTKI

SPOTTING SCOPE S2-82HD 20-70X ZOOM

KIIKARI MEOPTA MEOSTAR B1 10X42 HD

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2014 saavat liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön kotisivuille avataan oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (nro 2020/2013/1186 28.6.2013).

Lupa on voimassa 1.9.2013–31.8.2015 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607. Jäsen- ja tiedotussihteeri Tarmo Sotikov, tarmo.sotikov@gmail.com, p.

050 529 1539.

Verkkosivut: www.pklty.fi www.facebook.com/pages/Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry/114769091896912

CHIRUCA JALKINEET LAADUKKAITA NORJALAISIA RETKEILYTARVIKKEITA NYT MEILTÄ!

FF-Finnstick FotoFennican suunnittelema ja valmistama staijauskeppi kun tarvitset värinättömän vaihtoehdon!

Sähköpostilista: PKLTY ylläpitää lintuaiheista keskustelua ja jäsentiedotusta varten sähköpostilistaa (pk_lintulista@lists.uel.fi). Listalle pääsee maksamalla jäsenmaksun ja ilmoittamalla halukkuudestaan osoitteeseen hannu.huuskoen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 7.7. Viiden kosteikon kierros. Tutustutaan viiteen juukalaiseen rakennettuun kosteikkoon.

Tarkemmat tiedot tapahtumien ajankohdasta tapahtumakalenterista www.pklty.fi

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti) Puh. (09) 6859 0800 tilauspalvelu@fotofennica.fi

fotofennica.fi

KATSO NETISTÄ MAASTOESITTELYT

PohjoisPohjanmaa

Porvoon seutu

Yhteystiedot:

Yhteystiedot:

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, pj Esa Aalto, esaalto@ hotmail.com, puh. 040 865 2926.

Porvoon seudun lintuyhdistys ry, psly@ birdlife.fi, pj Juha Tuomaala, juha.tuomaala@pp.inet.fi, puh. 040 551 6932, jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi.

Verkkosivut: www.pply.fi www.facebook.com/pages/Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry/121238024598180

Tilaa Linnut-vuosikirja 2013 Linnut-vuosikirja on kattavin tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta.

Kokonaan nelivärisessä julkaisussa on painavaa tietoa ja runsaasti komeita kuvia.

Linnut-vuosikirja 2013 ilmestyy kesällä. Siinä on laajat vuosikatsaukset uhanalaisista lajeista, harvinaisuuksista, rengastuksesta ja talvilintulaskennasta. Lisäksi on artikkeleita muun muassa seuraavista aiheista: • saaristolinnusto • lintujärvet • telkkä ja isokoskelo • muuttohaukka • sääksi • mustakurkku-uikku (vuoden lintu 2012) • selkälokki (vuoden lintu 2013)

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com

Jäsenmaksut 2014:

17.5. Kevätretki Virolahdelle. Seurataan lintujen kevätmuuttoa Virolahdella ja tutustutaan mm. Kellovuoren lintuaseman toimintaan.

Aikuiset 34 e/22 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 29 e/17 e, perheenjäsenet 5 e (ei sis. jäsenlehteä), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: 24.–25.5. Kevätralli.

7.–8.6. Suoviikonloppu Olvassuolla ja Litokairassa.

25.–27.7. Nuorten (7. lk ja vanhemmat) lintuleiri Siikajoen Tauvon lintuasemalla. Leirillä on vielä tilaa.

Paikallisjaostot: Raahen seudun lintuharrastajat (Surnia).

Oulujokilaakson lintuharrastajat (www. oulujokilaaksonlinnut.info; Teemu Saarenpää p. 040 763 6780, Veli-Pekka Honkanen p. 040 029 9398). Oulaisten lintuharrastajat (www.kotinet.com/ves/ linnut/birds.html). Taivalkosken lintuharrastajat (linnusto.taivalkoski.fi/alku.html).

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Mikko Pärssinen, 040 967 4008, mikko.parssinen123@ gmail.com. Jäsensihteeri Sanna Mäkeläinen, 040 097 2037, jasensihteeri@ lintuyhdistyskuikka.net.

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Kuikkalista, liittymisohjeet löytyvät kotisivuilta.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18 v.) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat:

19.–25.5. Lasten lintuviikolla järjestetään lapsille suunnattu retki tai retkiä.

Kesäkuussa yölaulajaretki.

Syyskuussa leppoisa syysralli.

6.12. Itsenäisyyspäivänä IP-ralli.

Ajankohtaista: Ekopinnakisa on käynnissä 1.1.–31.10. ja kisa-alueena PSLY:n toimialue (lisätietoja ja yhdistyksen verkkosivuilla). Kevään suunnitelmiin kuuluu myös lintukuvailtoja. Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa sekä yhdistyksen verkkosivuilla.

Päijät-Häme Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY), phly@phly.fi. Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@edu. lahti.fi, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, pnousiainen@phnet.fi, p. 040 5080 492.

Verkkosivut: www.phly.fi

Sähköpostilista: Yhdistyksellä on jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jossa välitetään ajankohtaisia lintuhavaintoja ja tiedotetaan jäsenistöä. Ohjeet liittymisestä yhdistyksen verkkosivujen kautta kohdasta Yhdistys, Toimihenkilöt.

Jäsenmaksut 2014:

Varsinaiset jäsenet 25 e, nuoret alle 18 v. 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 18 v.) 10 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 6 e. Perhejäsen saa muut jäsenedut, mutta ei omaa lehteä.

Tapahtumat:

Tapahtumat:

9.6. Yölaulajapyöräily klo 21–24, lähtö Puijon pesäpallostadionilta klo 21.

Oppaina Mikko Pärssinen, p. 040 967 4008 ja Jussi Koponen.

17.–18.5. Perinteinen kevätpinnaralli.

Kilpailu alkaa vapaavalintaisesta paikasta lauantaina klo 08–10 ja päättyy sunnuntaina aloitusaikaan.

Sunnuntaina järjestettävä purkutilaisuus alkaa klo 18.00 Lahden kaupungin ympäristöneuvonnan tiloissa, Vesijärvenkatu 27.

Jäsenmaksut 2014:

tilaa Linnut-vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

www.facebook.com/psly.ry

Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata.

Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Yhteystiedot:

Toimi näin:

www.birdlife.fi/psly

Sähköpostilista:

PohjoisSavo

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

Verkkosivut:

Kesäkuu, yölaulajapyöräily Jälän ympäri, Siilinjärvi. Oppaana Markku Ukkonen, p. 050 303 7673.

Kesäkuu, yölaulajaretki, Iisalmi. Lisätietoja Jarmo Yliluoma, p. 040 721 2618.

Heinä–elokuu, kaakkuriretki Varkaudessa. Lisätiedot Liisa Tolvanen, p.

040 586 0790.

Tapahtumia voi tulla lisää, seuraa kotisivuja! Pukeudu retkille aina säänmukaiseen vaatetukseen ja varaa lämmintä vaatetta vielä reppuun. Eväät ja kimppakyytiraha kuuluvat myös retkivarustukseen.

24.5. Perheenpäivä klo 10.00–14.00 Nuorisosali 8-Sali, Sammonkatu 8, Lahti. Tapahtumaan sisältyy paljon lapsille kohdistuvaa ohjelmaa, mm. rakennetaan pikkulinnunpönttöjä.

6.6. Yölaulajaretki. Retkeä varten on varattu linja-auto. Lähtö Lahden kaupungin turisti- pysäkiltä Rauhankadulta klo 22.00.

14.–15.6. Kuntapinnaralli Asikkalassa.

Ralli alkaa lauantaina klo 18.00 ja päättyy sunnuntaina klo 12.00.

Lähtöpaikka ja kokoontuminen karttojen jakoon Vääksyn Anian- pellossa

Tiira-lehti

29

2 | 2014

taksiaseman parkkipaikalla klo 17.00.

Sunnuntaina klo 13.00 alkava purkutilaisuus pidetään Koulutuskeskus Salpauksessa (Mummola-rakennus), Laurellintie 55, Asikkalan kirkonkylä.

Ajankohtaista: Vuoden 2013 lintuhavainnot pyydetään ilmoittamaan viipymättä Tiiraan havainto- katsauksen laatimista varten.

Osoitteenmuutoksista ja uusien jäsenien liittymisestä kannattaa ilmoittaa jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle: Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki, p. 09 4135 3300, toimisto@ birdlife.fi. Ilmoituksiin tulee merkitä, että kyse on PHLY:n jäsenyydestä.

Poikonen, puh. 044 257 0595 tai virva.poikonen@gmail.com.

Kesäkuun alussa yölaulajaretki kahdella porukalla, joista toinen liikkuu kimppakyydein Rauman seudulla ja toinen polkupyörillä Rauman kaupungin alueella. Lähde mukaan kokemaan kesäyö siivekkäiden laulutaitureiden äänin tulkittuna! Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin kotisivuilla, sähköpostilistalla ja paikallislehdissä.

14.–15.6. 24 h Kesäkisa. Moottoriton linturalli, jossa voiton ratkaisee lintujen ja lintupaikkojen tuntemuksen ohella hyvä kisakunto. Samalla Kilometrikisaan osallistuvat kartuttavat mukavasti kilometrisaldoaan!

Ajankohtaista:

Rauman seutu Yhteystiedot: Rauman seudun lintuharrastajat ry, rslh@birdlife.fi. Puheenjohtaja Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, 040 839 5543.

Jäsensihteeri Marja Salin, marja.salin@ dnainternet.net.

Varsinainen jäsen 20 e, nuorisojäsen (alle 20 v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille (ks. yhteystiedot edellä) tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

22.5. Lintutorni-ilta Otajärven lintutornilla klo 18. Tervetuloa seuraamaan kevään edistymistä oppaan johdolla.

Hyvä tilaisuus lähteä vaikkapa Lasten lintuviikon teemaretkelle! Säävaraus.

24.5. Kevätretki Kristiinankaupunkiin.

Lähtö Uotilan nuorisotalolta kimppakyydein klo 2.30, paluu samaan paikkaan noin klo 18. Retkellä vieraillaan Kristiinankaupungin upeissa lintusaarissa paikallisen oppaan johdolla. Hinta 20 e/jäsen, 30 e/ei-jäsen.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Virva

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin lintuasemanhoitaja Jan Lundgren, jan. lundgren@kolumbus.fi, p. 050 571 5198.

Satakunta Porin Lintutieteellinen Yhdistys, ply@ satakunnanlinnut.fi. Puheenjohtaja Heli Perttula, heli.perttula@dnainternet.net.

Varapuheenjohtaja ja median yhdyshenkilö Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524.

Jäsenmaksut 2014:

Lasten lintuviikolla 19.–25.5. järjestetään Lasten lintukerhon retki. Lisätietoja tulee www-sivuille. Yhteystiedot: lintukerho@ satakunnanlinnut.fi.

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry, Matti Aalto, puheenjohtaja@sslty.fi, 040 574 3645.

Yhteystiedot:

RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Lintukerho:

Suomenselkä

www.rslh.info

Sähköpostilista:

11.12. Lintuilta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, klo 18.30. Esitelmä (aihe avoin).

Muista myös BirdLifen valtakunnalliset tapahtumat, Lasten lintuviikko 19.–25.5. ja Pönttöbongaus 7.–8.6. Lasten lintuviikolla voi yhdistykseltä kysyä lintuopasta mukaan lapsiryhmän retkelle.

Verkkosivut: www.facebook.com/pages/ Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

13.11. Lintuilta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, klo 18.00 PLY:n sääntömääräinen syyskokous, ja klo 19.00 esitelmä (aihe avoin).

Verkkosivut:

Yhteystiedot:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

www.satakunnanlinnut.fi

Sähköpostilista:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Verkkosivut:

Tapahtumat:

www.sslty.fi

26.–27.7. Säpin kesäpäivät. Kesäpäiville ilmoittautuminen viimeistään ti 22.7. mennessä Jan Lundgrenille sähköpostitse, jan.lundgren@kolumbus.fi.

Sähköpostilista:

9.10. Lintuilta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, klo 18.30. Esitelmä (aihe avoin).

Tapahtumat:

16.5. Vanhan metsän retki Keuruun Riihoon Lusikkalahden suojelualueelle.

Lähtö linja-autoasemalta klo 18.

6.6. Yölaulajaretki Keuruulla. Lähtö linja-autoasemalta klo 23.

6.–8.6. Nuorten retkileiri 13–17 -vuotiaille soutu-/melontavaelluksena Keuruun Keurusselällä. Ei vaadi aiempaa vesiretkeilykokemusta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset puheenjohtaja@sslty.fi.

14.–15.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

4.–7.7. Lasten luontoleiri 7–12 -vuotiaille Keuruun Riihossa yhteistyössä Keurusseudun Luonnonystävien kanssa.

Paljon linturetkiä sekä muun luonnon seurantaa. Hinta 95 e/leiriläinen.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset puheenjohtaja@sslty.fi.

5.7. Retki Kokkolan Tankarin saarelle.

Lähtö Keuruun linja-autoasemalta aamulla ja paluu illalla. Ilmoittaudu viikkoa ennen jouko.pihlainen@ suomi24.fi tai 040 843 1709.

30.–31.8. Suon ennallistamistalkoot Keuruun Pihlajavedellä yhteistyössä UPM:n kanssa.

6.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien Taiston säännöillä.

Suupohja Yhteystiedot:

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

11.9. Lintuilta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, klo 18.30. Porilainen lintuharrastaja Jaakko Esama näyttää lintukuvia.

Tapahtumat:

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n nettisivuilla.

Jäsenmaksut 2014:

2.8. Yyterin niittotalkoot.

Jäsenmaksut 2014:

20.9. Syysmuuton yhteishavainnointi.

Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla.

www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2014: Jäsenmaksu 30 e (sis. SSL-lehden 4 numeroa vuodessa ja BirdLife Suomen jäsenpalvelut). Perheenjäsenmaksu 5 e, pelkkä lehden tilaus 30 e. Kirjastoille ja

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry, sply@saunalahti.fi. Puheenjohtaja Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, 040 831 5440. Aluevastaava Ilkka Iivonen, ilkka. iivonen@netti.fi, 050 574 0150.

22 e, alle 15-vuotiaille 15 e ja perhejäsenmaksu 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e.

24.5. klo 10–11 Opastettu lintukävely erityisesti lapsille ja lapsiperheille Kristiinankaupungin keskusta-alueella. Kokoontuminen Kauppatorilla.

24.5. klo 11–13 Kansallispuistopäivänä Lauhanvuoren näkötornilla: kysy alueen luonnosta ja linnuista.

14.6. klo 22–24 Opastettu yölaulajaretki Kristiinankaupungin Pohjoislahdelle ja Savilahteen. Kokoontuminen klo 21.45 elokuvateatteri Duxin edustalla (Merikatu 21). Kulkuvälineenä polkupyörä.

Kaikkien tapahtumien tarkemmat tiedot yhdistyksen nettisivuilla.

Ajankohtaista: Suupohjassa kerätään myös tänä vuonna tehostetusti materiaalia alueemme lintupaikoista. Kaikki tiedot voi ilmoittaa Tiiraan tai aluevastaavalle. Erityisen arvokkaita ovat havainnoista tehdyt reviiritulkinnat.

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. Pj. Seppo Vuolanto, puheenjohtaja@tringa.fi, p. 044 512 0757. Järjestösihteeri Otso Häärä, jarjestosihteeri@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi www.facebook.com/Tringary

Sähköpostilista: Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun.

Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Jäsenmaksut 2014:

www.suupohjanlinnut.fi

Varsinainen jäsen 35 e, koululaiset ja opiskelijat 20 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yrityksiltä ja yhteisöiltä 120 e.

Pelkkä Tringa-lehden tilaus 40 e.

Sähköpostilista:

Tapahtumat:

Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta.

Listalle liitytään lähettämällä (tyhjä) viesti osoitteeseen splty-subscribe@ yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

7.6. Yölaulajaretki pyöräillen Espoonlahden ja Kirkkonummen ympäristöön.

Lähtö klo 22.00 Espoonlahden lintutornin parkkipaikka, paluu aamulla. Ei ilmoittautumista, lisätietoja: tuukka_dunkel@hotmail.com.

Verkkosivut:

Alueuutisia Halikonlahdelta pyydetään allaskohtaisia havaintoja Salon Halikonlahden altailta on poistettu kaloja muutamana syksynä. Tarkoituksena on saada linnuille lisää ravintoa ja siten altaat linnuille paremmiksi. Jotta toiminnan vaikutuksia pystytään paremmin seuraamaan, pyydetään altailla retkeileviä merkitsemään kaikki havaitsemansa linnut mahdollisimman tarkasti ja allaskohtaisesti Tiira-lintutietopalveluun. Tätä varten on Tiiraan tehty kullekin altaalle oma paikka, jonka voi valita listasta. Etenkin vesilinnut, lokit ja kahlaajat tulisi merkitä kaikki Tiiraan. Näin voit auttaa lintualueen tulevissa hoitoasioissa. Lisätietoja saa Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) tutkimusvastaava Esko Gustafssonilta, 050 339 9159.

Jorma Hellsten (TLY)

Tringalainen lintuopas kouluihin Juhlavuotensa kunniaksi Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa tarjoaa kouluille linturetkiopastusta. Huhti–toukokuussa järjestettävissä opastuksissa tringalainen opas vetää linturetken yli 30 luokalle, kohderyhmänä 5.– 6. -luokkalaiset. Oppaana toimii Juha Lindy. Retket suuntautuvat pääkaupunkiseudun parhaille retkikohteille. Kysyntää opastuksille olisi ollut likimain tuplasti tarjontaan nähden. Tringa pyrkii jatkossa kehittämään enemmän lapsille ja perheille suunnattua ohjelmaa.

Otso Häärä (Tringa)

PiLY mukana kilometri­ kisassa 1.5.–22.9.

Tälle vuodelle on taas avattu Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen (PiLY) nimissä joukkue leikkimieliseen pyöräilykilpailuun, kilometrikisaan (www.kilometrikisa.fi). Joukkueiden sijoitus ratkaistaan joukkueen pyöräilykilometrien keskiarvon perusteella. Kisassa joukkueet saavat vain mainetta ja kunniaa, mutta jokainen voi voittaa henkilökohtaisia arvottuja palkintoja, ja lisäbonuksena tänä vuonna myös Turun voittaminen on mahdollista! Kisassa siis lasketaan tamperelaisten joukkueiden pyöräilykilometrit yhteen ja verrataan tulosta turkulaisten kilometreihin. Kisa starttasi vapunpäivänä, mutta mukaan voi yhä rekisteröityä täällä: www.kilometrikisa.fi/accounts/register. PiLY:n joukkueen rekisteröitymistunnus on huuhkaja2014.

Tuija Palonen (PiLY)

30

Valkeakoskella juhlitaan vuosipäiviä BirdLife Suomi ry

Nro 2 19. vuosikerta ISSN 1238-9676

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2014

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 1 e / palstamm, yksivärinen

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi (vuorotteluvapaalla) Vt. suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved

Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Painos

19 400 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2014 neljänä numerona: 14.3., 16.5., 5.9. ja 5.12.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Verkkolehti

issuu.com/birdlifesuomi

Järjestökoordinaattori Inka Plit Hankekoordinaattori Timo Metsänen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen, siviilipalvelusmies Olli Reunanen Puheenjohtaja Johan Hassel

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Notandum Oy, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Jorma Ahola

Olli Haukkovaara Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH) viettää 40-vuotisjuhliaan lauantaina 7.6. Valkeakosken Iso-Herityssä. Juhlapäivä sopii kaikille jäsenillemme lapsista eläkeläisiin, luvassa on paljon mukavaa ohjelmaa ja vasta iltajuhlat on tarkoitettu lähinnä aikuisille. Tervetuloa mukaan!

Vuosipäivä alkaa kello 11.00 linturetkellä Saarioisjärvelle Jutikkalaan ja Lapinnokan tornille.

Luvassa on monimuotoista linnustoa ja tutustumista yhteen alueemme parhaista luontokohteista. Lähtö retkelle Iso-Herityn parkkipaikalta, oppaina luonnollisesti VLH:n retkikummit. Palaamme Iso-Herittyyn klo 14.00 mennessä.

Varsinaiset juhlat alkavat kello 14.30 puheenjohtajan puheella, jonka ohessa pääsemme nauttimaan Kuunkuiskaajien esityksestä. Kuunkuiskaajat on vuonna 2008 perustettu suomalainen folkduo, jonka muodostavat Värttinä-yhtyeen Johanna Hytti ja Susan Aho. Duo edusti Suomea vuonna 2010 Eurovision laulukilpailussa. Esityksen jälkeen nautimme herkullisen päivällisen sekä kakkukahvit.

Kestityksen lopuksi vuorossa on ensin lintuaiheinen esitelmä ja sen jälkeen kuvaesitys vuosikymmenten varrelta, osittain jo ajalta ennen VLH:n perustamista. Luvassa on paljon arkistojen kätköistä kaivettuja helmiä, joissa esiintyy yhdistyksemme jäseniä monenlaisissa tilanteissa!

Tunnelma tiivistyy illemmalla, kun kuvaesityksen päätyttyä alkaa ohjelman täysi-ikäisilHeinäkuu. Tringan 40 v. juhlakesäralli kisataan juhannuksen jälkeen. Lisätietoa tulossa. Ks. www.tringa.fi.

13.8. Uutturetki Vanhankaupunginlahden Kuusiluotoon. Lähtö Vanhankaupunginlahden Kuusiluoto, huvilan piha saaren luoteisrannalla klo 18.00. Paluu noin klo 20.00. Ei ilmoittautumista, lisätietoja: eero.haapanen@gmail.com.

23.8. Kahlaajaretki Porin Yyteriin. Lähtö Sibelius-Akatemian (R-talo) edusta, Pohjoinen Rautatiekatu 9 klo 6.00.

Paluu noin klo 21.00. Retken hinta: 40 e. Retki on vain jäsenille! Ilmoittautuminen: jari.laitasalo@gmail.com.

30.8. Puistoretki Tähtitorninmäelle.

Lähtö Unioninkadun eteläpää klo 6.00. Retki päättyy noin klo 9.00.

Ei ilmoittautumista, lisätietoja: jari. laitasalo@gmail.com.

4.9. Syyskuun kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) klo 18.00.

Vallonjärven lintutornin pystytystalkoot vuonna 1984. VLH:n porukka sai 80-luvulla lempinimen ”tornitologit”, sillä rakensimme torneja kuin liukuhihnalta lähes jokaiselle lintujärvelle alueellamme.

le suunnattu vaihe. Saunat lämpiävät, tarjolla on virvokkeita ja grillausta sekä yllätysohjelmaa, jossa ei lintuharrastusta unohdeta. Yllätysohjelmasta voidaan tässä vaiheessa paljastaa sen verran, että pääsemme nauttimaan live-musiikista sekä taikurin esityksistä.

Ilmoittautuminen juhliin tapahtuu maksamalla 10 e/hlö VLH:n tilille (FI37 8000 1979 2027 45) perjantaihin 16.5. mennessä. Laittakaa maksun viestiosaan teksti ”VLH:n 40-vuotisjuhlat” sekä kaikkien ilmoittautujien nimet. Huom: ilmoittautukaa myös sähköpostitse osoitteeseen valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com tai tekstiviestitse tai puhelimitse puheenjohtajalle numeroon 040 502 5023.

tulee myöhemmin. Ilmoittautumiset: 1.8. alkaen j.sarvala@wippies.com.

20.9. Syysretki Viikkiin. Lähtö Gardenian edusta, Koetilantie 1 klo 8.00. Paluu noin klo 13.00. Ei ilmoittautumisia.

Lisätietoja: otso.haara@helsinki.fi.

25.–28.9. Retki Länsi-Viroon. Retken tiedot päivittyvät myöhemmin. Retken hinta noin 300–400 e. Ilmoittautuminen: roland.vosa@helsinki.fi.

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry, valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com, puheenjohtaja Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, 040 502 5023, jäsensihteeri Ville Työppönen, ville. tyopponen@gmail.com, 0400 636 450.

6.9. Petoretki Hankoon. Lähtö Sibelius-Akatemian (R-talo) edusta, Pohjoinen Rautatiekatu 9 klo 7.00.

Paluu noin klo 19.00. Retken hinta: 25 e/30 e (jäsen/ei-jäsen), opiskelijat/ koululaiset 5 e/10 e. Ilmoittautuminen: aleksi_mikola@hotmail.com.

Verkkosivut:

13.9. Rarilokkiretki Ämmässuon kaatopaikalle. Lähtö Sibelius-Akatemian (R-talo) edusta, Pohjoinen Rautatiekatu 9 klo 7.00. Paluu noin klo 15.00. Retken hinta: 25 e/30 e, 5 e/10 e. Ilmoittautuminen: hannu. holmstrom@gmail.com.

Jäsenmaksut 2014:

20.9. Muutonseurantaa Asikkalan Pulkkilanharjulla. Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen (PHLY) 40-vuotislahjaretki Tringalle, oppaana paikalliset lintuharrastajat. Lisätietoa

www.birdlife.fi/vlh www.facebook.com/groups/Valkeakosken.Lintuharrastajat. twitter.com/vlhry

Sähköpostilista: groups.yahoo.com/group/laniusverkko Aikuiset 17 e, nuoret (alle 18 v.) 8,5 e

Tapahtumat: 17.5. Lintukävely Matinmäki–Juusonranta–Vanhakylä. Lintukävely lauantaina klo 7.00–noin 9.00, aiemminkin voi kävelyltä poistua. Kokoontuminen vanhalla Valkeakosken Tekun parkkipaikalla Lotilantien varressa. Ottakaa mukaan omat kiikarit, jos teiltä sellaiset löytyy. Oppaina toimivat Valkeakosken Lintuharrastajien retkikummit.

1.6. Lintukävely Rapolanharjulla. Lintukävely klo 6.00–noin 8.30, aiemminkin voi kävelyltä poistua. Kokoontuminen Voipaalan taidekeskuksen parkkipaikalla. Ottakaa mukaan omat kiikarit, jos teiltä sellaiset löytyy. Oppaina toimivat Valkeakosken Lintuharrastajien retkikummit.

7.6. Valkeakosken Lintuharrastajat ry:n 40-vuotisjuhla (ks. s. 30). Henkilökohtainen kutsu tulee kaikille jäsenille.

Kesäkuussa yölaulajaretki. Tarkka ajankohta päätetään vasta kesäkuun alussa, seuraa yhdistyksen verkkosivuja tai Facebook-ryhmää.

Heinäkuussa kahlaajaretki Yyteriin.

Vanhojen kahlaajien syysmuutto on kovimmillaan heinäkuussa. Lähde tutustumaan monipuoliseen kahlaajalajistoon Yyterin lietteille. Tarkka ajankohta päätetään vasta lähelllä retkeä, koska sen onnistuminen on pitkälti kiinni tuulen suunnasta, joka määrää veden korkeuden lietteillä. Samoin voimakas korkeapaine pistää kahlaajat muutolle pysähtymättä. Toivotaan siis idän puoleista tuulta ja kohtalaista keliä ilman häritseviä sateita.

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry). Puheenjohtaja Raimo Hyvönen, puheenjohtaja@tly.info, 045 673 1271.

Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, 09 4135 3300.

Verkkosivut: www.tly.fi. www.facebook.com/pages/ Turun-lintutieteellinen-yhdistys

Tiira-lehti

2 | 2014

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 29 e, nuorisojäsen (alle 25 v.) 20 e, perhejäsen 11 e.

Tapahtumat: 17.5. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 5.00, kävelyn erityiskohteena ovat laulajat.

24.5. Kevätretki Poriin. Lähtö klo 6.00 Turun Tuomiokirkolta, paluu iltapäivällä klo 18. Ilmoittautumiset retket@ tly.info tai tekstiviestillä 050 344 6635 (Leena).

5.6. Yölaulajaretki Aurajoen varteen Turun lähiympäristön parhaille yölaulajapaikoille. Retki alkaa Tuomaansillan kupeesta, Verkahovin puolelta klo 22.30. Reitti kulkee Aurajoen länsirantaa Halistensillalle ja toista rantaa takaisin. Arvioitu kesto on 2 tuntia.

Retki on ilmainen ja kaikille avoin, eikä sille tarvitse ilmoittautua.

7.6. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 5.00, kävelyn erityiskohteena ovat laulajat.

4.–5.7. Kesäralli alkaa klo 18 Orikedon Shelliltä (Vanha Tampereentie 203) rallialueen arvonnalla. Kisaaminen alkaa klo 19 ja päättyy la 5.7. klo 13.

La-iltana järjestetään purkutilaisuus Turussa, Panimoravintola Koulun (Eerikinkatu 18) historian luokassa klo 19 alkaen. Ilmoittautumiset Markus Lampiselle (markus.lampinen1@ gmail.com, puh. 044 285 2696) 9.8. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 9.00 30.8. Puistoretki Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan klo 6.00–9.00, oppaana Roland Vösa. Retki on ilmainen eikä ilmoittautumista tarvita.

6.9. Retki Littoistenjärvelle ja Järvelään klo 7.00–11.00. Lähtö Littoistenjärven uimarannalta. Retki on ilmainen eikä ilmoittautumista tarvita.

13.9. Opastettu lintukävely Ruissalossa.

Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 9.00.

20.9. Retki Luolavuoren täyttömäelle klo 7.00–14.00. Lähtöpaikka Luolavuoren laki. Retki on ilmainen eikä ilmoittautumista tarvita.

Torniopastuksia pidetään viime vuoden tapaan toukokuun loppuun Järvelän lintulavalla maanantaista torstaihin 19.–22.5. ja 26.–28.5., Piikkiönlahdella ti 20.5., Kuusiston eteläisessä ma 19. ja 26.5., Taivassalon Rantalanlahdella ke 21.5. ja ma 26.5. sekä Uudenkaupungin Hiun järvellä ke 28.5. Lisätietoja yhdistyksen kotisivuilta.

Nuorisojaosto: TLY:n nuorisojaosto on alle 25-vuotiaille yhdistyksen jäsenille tai jäseniksi aikoville tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavaa toimintaa.

Linturallit, retket, erilaiset projektit ja lintukävelyillä opastaminen ovat esimerkkejä jaoston toiminnasta. Mikäli haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan.

Nuorisojaostolla on myös oma sähköpostilista, johon voit liittyä lähettämällä vapaasisältöisen sähköpostiviestin osoitteeseen tlynuoriso-subscribe@ yahoogroups.com. Viestejä listalle voi liittymisen jälkeen lähettää osoitteeseen tlynuoriso@yahoogroups.com. Listalla tiedotetaan tulevista tapahtumista ja käydään vapaamuotoista keskustelua lintuihin liittyen. Nuorisojaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös yhdistyksen nettisivujen tapahtumakalenterista. Jaoston puheenjohtajan Kim Kuntzen tavoittaa puhelimella numerosta

050 343 2181 tai sähköpostilla osoitteesta nuoriso@tly.info.

Ajankohtaista: Jurmon lintuasemalla helppoja huoltotöitä tarjolla kesän aikana, mm. aitatolppien tervaaminen ja ikkunanpokien paikka-/ huoltomaalaaminen. Lisää kotisivuilla.

Kyselyt ja töihin ilmoittautumiset Juha Kylänpäälle jurmo@tly.info tai 044 534 0074. Samojen kanavien kautta hoituvat myös miehitysvaraukset.

Kuusistonlahden niittotalkoot jatkuvat tänäkin kesänä heinäkuun lopulla. Tarkat päivät selviävät myöhemmin, tarkkaile Ukuliverkkoa ja kotisivuja.

Varsinais-Suomessa on 21 vakioreittiä, joiden kartat, ohjeet ja varaukset löytyvät luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta. Katsele vapaat reitit ja valitse omasi. Jos linjalaskenta tuntuu liian vaikealta, niin toteuta pistereitti. Siinä lasketaan yhden aamun aikana kaikki linnut 20 pisteessä 5 minuutin ajan.

Ohjeet tähänkin löytyvät museon sivuilta.

Tarkempia tietoja ja käytännön ohjeita saa myös Esko Gustafssonilta.

TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi erityisesti Varsinais-Suomen alueella.

Onko jossakin maakuntamme linnustoa koskevassa asiassa parantamisen varaa?

Oletko keksinyt hyvän keinon parantaa lintujen elinoloja? Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastasit ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä toimikunnan puheenjohtajaan Markus Aholaan linnustonsuojelu@tly.info tai 0400 544 923.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle.

Nyt uudelle kestotilaajalle tilaajalahja!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@ tly.info mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Tämän vuoden teemalaji on laulujoutsen.

Nyt alkavat olla viime hetket käydä tarkastamassa niukasti retkeiltyjen ja lähiseutujen järvet, lammet ja pohjavetiset hiekkakuopat. Ilmoita pesintään ja kihlapareihin viittaavat joutsenhavaintosi tuoreeltaan Tiiraan. Innostuneet lajin kartoittajat voivat ottaa yhteyttä Petri Vainioon, laulujoutsen@tly.info.

TLY:ssä järjestetään soidenkartoitusprojekti vuosina 2014–2015. Vielä ehdit mukaan kartoittamaan suon tai useampia tänäkin vuonna! Katso lista varaamattomista soista osoitteesta www.tly.fi > Tutkimus > Suoprojekti 2014–2015 ja lähetä viestiä projektivastaava Kim Kuntzelle osoitteeseen nuoriso@tly.info.

■ Kevään tilaajalahjana CD-levy Lintumme laulavat – mökkimaiseman lintuja – 100 ensimmäiselle tilaajalle!

Yhdistyksen nettisivut uudistuneet – ks. www.tly.fi.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF).

Ordförände Jörgen Eriksson, t. 018 410 57.

Webbsidor: home.aland.net/jonas.kirsi/ aff/index.html

Medlemsavgift 2014: Vuxna 20 e, ungdomar u 15 år 10 e.

Evenemang: 17.5. Medlemsexkursion till Lågskär.

Kontaktperson Jörgen Eriksson 018 410 57.

Juni Nattsångarexkursion i början av juni. Närmare info i tidningarnas föreningskalendrar.

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)