BirdLife 2/2024

Selkälokki on vuoden lintu s. 17

Havainnoi huomaavaisesti s. 21

Jati-kotka selvisi talvesta s. 8

Tunnistatko 100 lintulajia? s. 20

KOE SEURAAVA SEIKKAILUSI

Pääkirjoitus

Kärsivällisyyttä ja kokemusta

Inka Plit

Lintuharrastuksesta voi tehdä itsensä näköisen, mutta useimmilla meistä siihen kuuluu lajien tunnistaminen ja omien tunnistustaitojen kehittäminen. Esimerkiksi lintulaskennoissa tunnistustaito on tietysti välttämätön, mutta monien luontoharrastajien mielestä lajien tunnistaminen on jo itsessään mielenkiintoista ja palkitsevaa. Kysy vaikka 100 lintulajin haasteen (ks. s. 20) tuhansilta innokkailta osallistujilta.

Tunnistamissovelluksia ja tekoälypalveluita on tarjolla koko ajan enemmän, ja niitä kannattaa käyttää opiskelun apuna, vaikkei niihin voi luottaa sokeasti. Mutta jos lopullisena tavoitteena on oppia tunnistamaan lajit itse, ei automaattimäärityksiin pidä jäädä kiinni. Oppi on painettava omaan päähän.

Perinteinen tapa aloittaa on tutustua niihin lajeihin, joita omassa lähiympäristössä useimmin havaitsee. Moni itse asiassa tuntee enemmän lintuja kuin luuleekaan, ja siitä on helppo jatkaa: jos

vaikkapa räkättirastas on tuttu, huomaa helpommin, jos nurmikolla jonain päivänä hyppii hiukan erinäköinen rastas, kuten laulu- tai kulorastas. Silmät ja korvat on vain pidettävä auki.

Linturyhmiin on hyvä tutustua. Kun tuntemattoman linnun osaa sijoittaa oikeaan ryhmään, ei tarvitse selata läpi koko lintukirjaa etsiessään oikeaa lajia. Lintukirjan lukeminen kannattaa muutenkin: on hyödyllistä tietää suunnilleen, mitä lintuja missäkin elinympäristöissä voi tyypillisesti tavata eri vuodenaikoina ja mistä tuntomerkeistä ne voi yrittää tunnistaa.

Kokeneemman harrastajan vinkit voivat vauhdittaa opiskelua merkittävästi. Ellei tällaista tietopankkia löydy lähipiiristä, olet tervetullut mukaan lintuyhdistysten kursseille, opastetuille retkille, lintukävelyille ja lintutorneissa pidettäviin opaspäivystyksiin kysymään ja oppimaan (ks. s. 27−31).

Loppujen lopuksi lajien opiskelu vaatii erityisesti kärsivällisyyttä ja koke-

muksen kartuttamista. Vaikkei Suomessa ole erityisen paljon lintulajeja, niiden kaikkien kunnollinen oppiminen vie useimmilta vuosia, eikä silti kukaan koskaan määritä kaikkea vastaantulevaa. Linnuista oppii kuitenkin paljon vain tarkkailemalla niitä. Esimerkiksi eri lajien tyypillisiä lentotyylejä voi olla vaikea tyhjentävästi selittää kirjassa, mutta ne alkavat hahmottua, kun niitä on tarpeeksi kauan katsellut itse. Pidän lajien tunnistamisesta. Kun huomaan tutun linnun, hyönteisen tai kasvin ensi kertaa keväällä, tunne on hiukan samanlainen kuin tapaisi vanhan ystävän pitkästä aikaa. Toisaalta joka kevät huomaan unohtaneeni paljon edelliskesänä opitusta ja asioita on palauteltava mieleen. Pikkuhiljaa taidot kuitenkin karttuvat, ja jos intoa opiskeluun riittää, joka vuosi muistaa aiempaa enemmän.

P.S. Jos tuntuu, ettei lajintuntemus ole sinun juttusi, nappaa perheen, päiväkotiryhmän tai koululuokan lapset mukaan

ja osallistu toukokuussa Lasten lintuviikkoon (ks. s. 24). Yhtään lintulajia ei tarvitse tunnistaa, mutta silti voi tehdä hauskoja havaintoja ja osallistua palkintojen arvontaan!

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihabongaukseen osallistuneille. Katso

PIHA

Pihabongauksen tulokset sivulta 10!

Tässä lehdessä:

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi (www.birdlife.fi/liitytaitue). Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje). Kansikuva:

Tue linnustonsuojelua

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili

Osallistu lintuatlakseen ja muihin laskentoihin

s. 14−15 Tom Björklund

Seppo AlAnko

Kevätmuutto alkoi varhain

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.

Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Jotkut muuttolinnut saapuvat Suomeen varhain varaamaan parhaat reviirit itselleen. Kiurut kestävät muiden lintujen tapaan varsin hyvin kylmää, jos ravintoa vain on riittävästi saatavilla. Keväällä kiurut syövät pääasiassa siemeniä, joita löytää helpoiten lumettomilta pelloilta.

kovan talven jälkeen

Aapo Salmela

Kulunut talvi oli monille lintulajeille vaikea. Pitkät ja voimakkaat pakkasjaksot koettelivat esimerkiksi hippiäisiä ja muita lintuja, jotka eivät juuri vieraile ruokinnoilla. Samoin vaikeuksissa olivat meillä levinneisyysalueensa pohjoisreunalla pesivät lajit, kuten viiksitimali. Jäätyneet vedet ajoivat vesilinnut muualle ja huono pihlajanmarjasato näkyi marjalintujen vähäisenä määränä. Lintutalvi olikin yleisesti varsin vaisu.

Pakkasten väliin osuneet lauhat jaksot sulattivat lumen pintaa, joka uudestaan jäätyessään häiritsee pahasti lumen läpi saalistavien pöllöjen ravinnonhankintaa. Pöllöjen pesintävuosi alkoikin osin hyvin huonoissa merkeissä, ja esimerkiksi viirupöllöjä löytyi monin paikoin uupuneina ja hoidon tarpeessa.

Ankara talvi päättyi etelärannikolla ainakin lintuharrastusmielessä melko varhain, kun jo helmikuun lopulla havaittiin varsin runsaasti ensimmäisiä kevätmuuttajia. Lumien sulaminen kapealta rannikkokaistaleelta ohjasi ensimmäiset muuttolinnut tehokkaasti erityisesti Varsinais-Suomeen. Maaliskuun mittaan talven ote alkoi vähitellen helpottaa muuallakin, vaikka lumen sulamista saadaan monin paikoin odotella vielä pitkään.

Kiuruilla kiire Suomeen

Kiuru on kevään ensimmäisiä muuttolintujamme. Lämpimät lounaisvirtaukset tuovat yksittäisiä kiuruja Suomeen joskus jopa tammikuussa, mutta yleensä lajin muutto alkaa Etelä-Suomessa helmi–maaliskuun vaihteessa. Kiurut talvehtivat pääosin Länsi-Euroopassa, Suomessa laji talvehtii hyvin harvoin.

Tavallista ankarammasta talvesta huolimatta kiurun kevätmuutto käynnistyi tänä vuonna ripeästi pakkasten väistyttyä Suomesta helmikuun puolenvälin jälkeen. Ensimmäiset muuttavat kiurut havaittiin 17.2. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Helmikuun loppuun mennessä Tiira-lintutietopalveluun oli ilmoitettu jo yli 400 havaintoa yli 6 000 kiuruyksilöstä. Pohjoisin kiuru oli ehättänyt helmikuun lopussa jo Pohjanmaalle Alavieskaan, ja sisämaan paksujen hankien keskellä kiuruja havaittiin Jyväskylässä ja Imatralla asti.

Kiurun kevätmuutto näyttää aikaistuneen viime vuosina. Helmikuussa 2024 havaittu kiurumäärä on kautta aikojen kolmanneksi korkein: vain keväinä 2021 ja 2022 kiuruja nähtiin niukasti enemmän. Keväät kuitenkin vaihtelevat: vuoden 2023 helmikuussa kiuruja havaittiin vain muutamia.

28.2.2024 Maskussa havaittu 270 kiurua on kautta aikojen kolmanneksi suurin helmikuinen summa. Ensimmäiset havainnot yli sadan kiurun parvista helmikuussa tehtiin vasta vuonna 2019.

Vieraita valtamereltä

Talvikausi oli myös harvinaisuuksien osalta varsin hiljainen. Helmikuun alussa löytyi Lappeenrannasta mustakaularastas ja tuttu pikkukanadanhanhi palasi jälleen kevätmuutollaan Poriin maaliskuun lopussa.

Nuoria lunneja eksyi jokatalviseen tapaan Suomeen. Meille ilmestyessään nämä valtamerilinnut ovat yleensä väsyneitä ja nälkiintyneitä mutta hoidettavissa kuntoon. Tänä talvena lunneja löytyi Suomesta neljä, joista kaksi Pohjois-Karjalasta. Karuimman kohtalon koki Joensuun Karsikosta löytynyt lunni, jonka paikalle tullut poliisipartio ampui. Muut kolme lintua vietiin asianmukaisesti hoitoon, ja ainakin yksi lintu palautettiin onnistuneesti Jäämerelle.

Maaliskuun loppupuolelle osunut lämpöaalto toi Etelä- ja Lounais-Suomeen runsaasti lajeja, joita havaitaan meillä yleensä vasta reilusti huhtikuun puolella. Esimerkiksi heinätavi, haarahaukka, suokukko ja punajalkaviklo ovat maaliskuisessa Suomessa hyvin harvinaisia vieraita, mutta tänä vuonna esimerkiksi punajalkavikloja havaittiin etelässä maaliskuussa jopa runsaasti. Ahvenmaan Eckeröstä löytyi Suomen toinen maaliskuinen harjalintu ja Hangon lintuasemalla iloittiin kaikkien aikojen ensimmäisestä maaliskuisesta riuttatiirasta.

Tämän lehden ilmestyessä lintujen kevätmuutto kiihtyy koko maassa ja lintuharrastajilla koittavat kiireiset ajat. Huhtikuussa muuttavien kurkien ja petolintujen jälkeen Suomeen saapuvat Afrikassa talvehtivat hyönteissyöjät. Toukokuu on myös arkisten vesilintujen ja kahlaajien muuton aikaa.

Talvesta ja alkukeväästä numeroin

29 000 METSÄHANHEA oli kerääntynyt 3.4. Porin Lattomereen. Määrä on karkea arvio valtavasta hanhikerääntymästä, jossa arvioitiin olevan myös noin 7 000 tundrahanhea. Suomen kautta muuttaa entistä enemmän hanhia, mutta tähän kaikkien aikojen suurimpaan metsähanhikerääntymään vaikutti muuton pysäyttänyt kylmänpurkaus.

1 050 MUSTARASTASTA muutti 3.4. Helsingin Santahaminassa. Ennätysmäinen kevätmuutto kirjattiin, kun rastaat pakenivat koleassa pohjoistuulessa etelän ja lännen välisiin suuntiin. Vilkkaimmillaan yhden minuutin aikana muutti yli 20 mustarastasta yksin tai pikkuparvissa. Paluumuutolla laskettiin myös muun muassa 130 rautiaista.

200 TUNDRAURPIAISTA arvioitiin olleen Porin Pinomäessä 18.2. Tämän vuosituhannen suurin määrä perustuu 1 500 linnun parvesta otettuihin valokuviin, joissa tundraurpiaisia oli noin 15 prosenttia. Enimmillään näkyvillä oli 87 tundraurpiaista ja noin 400 urpiaista. Vuonna 1992 Tyrnävällä arvioitiin olleen peräti 1 600 tundraurpiaista.

120 TÖYHTÖHYYPPÄÄ ruokaili pellolla Salon Perttelissä 29.2. Kevätmuutto alkoi varhain helmikuun lopulla, vaikka hyytyikin maaliskuussa parin viikon ajaksi. Ensimmäiset muuttajat kohtasivat pian yhtenäisen lumipeitteen ja kerääntyivät Lounais-Suomen pälvipaikoille. Yli sata töyhtöhyyppää yhdellä paikalla helmikuussa on aiemmin havaittu vain vuonna 2014. Koonnut Jan Södersved

Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu savannikorppikotka on tärkeä osa luonnon omaa «jätehuoltoa». Korppikotkat huolehtivat eläinten ruhoista, jotka voivat mädätessään esimerkiksi saastuttaa juomavesiä.

Tansania

Korppikotkille suojaa valistuksella Afrikan korppikotkakannat ovat romahtaneet joidenkin lajien osalta jopa 97 prosenttia viimeisten 50 vuoden aikana. Korppikotkien yleisin kuolinsyy on myrkytys, mutta toiseksi vakavin uhka on lintujen tappaminen niiden ruumiinosien, kuten päiden, kynsien ja höyhenten, saamiseksi uskomushoitoihin tai onnenkaluiksi.

BirdLife työskentelee Pohjois-Tansaniassa Makaon alueella, jotta paikalliset parantajat korvaisivat lääkinnässään korppikotkien osat kasvipohjaisella vaihtoehdolla, tarkoitukseen sopivalla yrtillä. Koulutuksissa parantajille on annettu tietoa muun muassa korppikotkien tärkeästä merkityksestä yhteisöille haaskansyöjinä, ihmistoiminnan niille aiheuttamista uhkista ja uhanalaisuudesta. Lisäksi paikallisyhteisöjen elinoloja pyritään parantamaan erityisellä rahastolla, josta myönnetään edullisia lainoja ympäristöystävällisempää yritystoimintaa varten. Yrittäjille järjestetään myös kestävää kehitystä

BirdLife maailmalla

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Valtameret

Merten tärkeimmät muuttoreitit nyt kartalla

Viime syksynä julkistetun tutkimuksen tulokset ovat ensi kertaa paljastaneet maapallon valtamerialueilta kuusi tärkeää merilintujen käyttämää muuttoreittiä. BirdLifen johtama tutkimus perustuu yli tuhannen merilinnun seurantatietoihin. Nämä valtameriä ylittävät ”valtatiet” yhdistävät miljoonien lintujen eri vuodenaikoina käyttämiä alueita, ja täydentävät BirdLifen aiemmin tunnistamia yhdeksää maa-alueilla sijaitsevaa päämuuttoreittiä.

Tärkeimpien lintujen käyttämien muuttoreittien tunteminen on tärkeää suojelutyön kohdentamiseksi oikein. Merilintuja uhkaavat muun muassa kalastuksen sivusaa-

Neitokurki on yksi näyttävimmistä Keski-Aasian muuttoreittiä käyttävistä lajeista. Kotoisen kurkemme tapaan neitokurjet muuttavat mielellään parvissa.

tukevaa koulutusta.

BirdLife aikoo laajentaa hanketta Makaon alueen muihinkin kyliin, jotta yhä useampi parantaja luopuisi korppikotkien osien käytöstä ja korppikotkien arvostus paikallisyhteisöissä kasvaisi.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/ 2024/02/01/community-revolvingfunds-crf-supports-vultureconservation-efforts-in-tanzania/

www.birdlife.org/ news/2023/10/11/naturetanzania-tackles-belief-basedkilling-of-vultures-in-tanzania/

Koonneet Kirsi Peltonen ja Inka Plit

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

liiksi joutuminen, elinympäristöjen laadun heikkeneminen sekä ilmastonmuutos. Niille tärkeät alueet ulottuvat sekä kansallisille että kansainvälisille vesille, joten merilintujen suojelu vaatii kansainvälistä yhteistyötä.

Kuuteen mereiseen muuttoreittiin voi tutustua havainnollisilla kartoilla osoitteessa www.seabirdtracking.org/ special/marine-flyways/.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2023/10/14/press-releasenew-research-mapping-seabirdmigration-routes-identifies-sixmajor-bird-super-highways

Etelämantereenkihut käyttävät pitkää, Atlantin valtamerta halkovaa päämuuttoreittiä. Pesittyään etelässä monet etelämantereenkihut talvehtivat NACES MPA -nimellä tunnetulla suojelualueella Koillis-Atlantilla (ks. BirdLife-lehti 1/2023).

2. Keski-Aasia

Keski-Aasian muuttoreitin suojelu tehostuu

Yli kuudensadan lintulajin käyttämä Keski-Aasian muuttoreitti sai erityistä huomiota muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan YK:n yleissopimuksen osapuolikokouksessa helmikuussa. Useat reitille sijoittuvat valtiot Intian johdolla sitoutuivat aloittamaan uusia lintujen muuton turvaamiseen tähtääviä toimia. BirdLife on tiiviisti mukana tukemassa hanketta ja on valmistellut yhteistyössä YK:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa analyysin, jonka pohjalta jatkotyön odotetaan lähtevän käyntiin.

Vaikka Keski-Aasian muuttoreitti on lyhin maailman yhdeksästä tärkeimmästä mantereisesta muuttorei-

tistä, se yltää 30 valtion alueelle Siperiasta Malediiveille, esimerkiksi Intiaan, Kazakstaniin ja Uzbekistaniin. Reittiä käyttävistä muuttolintulajeista yli 240 on vähenemässä, ja 48 niistä on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä.

BirdLife-järjestöt alueen maissa tekevät töitä muun muassa elinympäristöjen tuhoutumista, laitonta metsästystä ja vaarallisten voimalinjojen rakentamista vastaan.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2024/02/17/the-governmentof-india-leads-a-new-era-for-birdconservation-in-central-asia

Tom lindRooS

Andit

Naiset ennallistavat metsiä

Alkuperäiskansojen edustajilla, etenkin naisilla, on tärkeä rooli BirdLifen pitkään jatkuneessa ennallistamishankkeessa Etelä-Amerikan Andeilla. Metsittämällä ja viherkäytäviä luomalla hankkeessa ennallistetaan köyhtyneitä elinympäristöjä ja palautetaan siten pesimä- ja ruokailupaikkoja muun muassa alueen rikkaalle linnustolle. Hankkeeseen kuuluu myös kestävien maankäyttötapojen edistäminen paikallisia asukkaita kouluttamalla ja mukaan hankkeeseen aktivoimalla.

Esimerkiksi Boliviassa naiset kasvattavat ja istuttavat eri alueille parhaiten sopivia kotoperäisiä puulajeja, mikä luonnonsuojelun lisäksi hyödyttää ilmastonmuu-

Salakuljetusrinki paljastui

Puolalaisesta kylästä löydettiin marraskuussa 2023 poliisin ratsiassa surkeista oloista noin 450 lintua sekä 33 pyydystysverkkoa. Tapauksen johdosta pidätettyä italialaista syytetään lukuisista luonnonsuojelurikoksista. Epäilty oli alunperin saanut luvan tuoda 20 lintulajin yksilöitä, esimerkiksi kiuruja, kirvisiä, keltasirkkuja, peippoja, kulorastaita ja viiksitimaleja, Italiasta Puolaan kasvatustarkoituksiin. Ilmeni kuitenkin, että lintujen “jälkeläiset” olivat Puolassa luonnosta pyydystettyjä lintuja, jotka oli ennen kuljetusta Italiaan rengastettu väärennetyillä renkailla alkuperän salaamiseksi. Italiassa renkaat poistettiin, ja linnut päätyivät muun muassa ravintoloiden ruokalistoille tai houkutuslinnuiksi metsästäjille. Epäillään, että jopa 16 000–20 000 lintua olisi tuotu Italiaan tekaistun kasvatustoiminnan varjolla. Jutun tutkinta oli jo kertaalleen lopetettu, mutta Puo-

toksen vastaista työtä sekä turvaa asukkaiden vesitaloutta. Ecuadorissa puolestaan BirdLife ylläpitää kahtatoista taimistoa, joista huolehtivat paikalliset aktiivit, ja joista puita viedään istutettavaksi. Yhteensä hankkeessa on eri maissa mukana satoja naisia.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/ 2024/03/08/guardians-of-theandes-indigenous-womenleaders-in-conservation

lan ja Italian BirdLife-järjestöjen sekä lintujen tappamisen vastaisen komitean CABS:n (Committee Against Birds Slaughter) sinnikkyyden ja uusien todisteiden myötä tapauksen käsittely aloitettiin uudestaan. Päätekijää uhkaa jopa viiden vuoden vankeusrangaistus.

Lue lisää: flightforsurvival.org/ protected-birds-traffickingscandal-in-poland/

Puola

Naiset ovat Ecuadorissa mukana metsien ennallistamishankkeen kaikissa vaiheissa aina taimitarhojen hoidosta puiden istuttamiseen saakka.

3.

3.

4.

4.

1.

Satelliittimaakotka Jatin talvehtimisalue Ukrainassa ja sen kevätmuuton alku 21.3.–4.4.2024.

Satelliittikotka Jati selvisi talvesta

BirdLifen seurannassa oli tänä talvena kolme nuorta, Kuusamossa syntynyttä maakotkaa. Jatin talvehtiminen onnistui, ja se aloitti kevätmuuttonsa maaliskuun lopulla. Kahdelle muulle kotkalle kävi huonommin.

Tero Toivanen

Nuori maakotkakoiras Jati talvehti onnistuneesti Ukrainan lounaisimmassa kolkassa. Jati viihtyi pääasiassa varsin pienellä, noin 20 × 50 kilometrin suuruisella alueella keskellä pienten jokien ja kosteikoiden kirjomia laajoja peltolakeuksia. Yöpymispaikat löytyivät peltoja halkovista kapeista puuriveistä. Jatin talveen sisältyi myös koukkaus länteen, niukasti Moldovan puolelle.

Pääsiäiseksi Baltiaan

Vanhat maakotkat aloittavat pesintänsä Suomessa jo maaliskuussa, useimmiten täysin talvisissa olosuhteissa. Nuoret linnut eivät sen sijaan pidä kiirettä. Vaikka nuoria, todennäköisesti Etelä-Suomessa talvehtineita maakotkia nähdäänkin muutolla jo helmikuussa, jatkuu muuttokausi vapun tienoille, eivätkä kaikki linnut palaa ensimmäiseksi kesäkseen Suomeen lainkaan. Viime keväänä seurattu nuori maakotka Oula lähti kevätmuutolleen Valko-Venäjältä vasta 19.4. ja saapui Suomeen viikkoa myöhemmin.

Jati kuitenkin lähti päättäväisesti kohti pohjoista jo 21.3. Aprillipäiväksi kotka oli ehtinyt pohjoisimpaan Latviaan, aivan Viron rajan tuntumaan lennettyään noin 1 400 kilometrin matkan viiden valtion ilmatilassa. Tämän jälkeen muuttomatka pysähtyi takatalveen: viikkoa myöhemmin Jati oli edennyt vain hieman pohjoisemmas Viron keskiosiin, missä se oli mieltynyt laajoihin suoalueisiin. Matkan jatkuessa on mielenkiintoista nähdä esimerkiksi, miten suuria vesialueita yleensä välttelevä petolintu suhtautuu Suomenlahteen.

Loukkaantunut Hilla päätyi eläintarhaan Jatin ikätoveri, naarasmaakotka Hilla talvehti idempänä Ukrainassa, Pultavan pohjoispuolella. Toisin kuin Jatilla, Hillan talvehtimisalueelta löytyi ihan oikeitakin metsiä. Talvehtiminen näytti sujuvan ongelmitta, kunnes tammikuun lopussa lähettimen signaali pysähtyi huolestuttavan pitkäksi aikaa paikoilleen.

Pian saatiin tieto, että väsynyt lintu oli löytynyt elossa ja otettu kiinni. Ukrainan BirdLifen avustuksella Hilla toimitettiin tutkittavaksi. Ilmeni, että linnun sii-

pi oli vioittunut: kyynärvarren luut olivat poikki useasta kohtaa. Hilla oli loukkaantunut todennäköisesti voimalinjaan törmättyään.

Vaikka kotka voimistuikin hoidossa, lentäjäksi siitä ei enää ollut. Tällä tietoa Hilla jää loppuiäkseen ukrainalaiseen eläintarhaan.

Harva kotka varttuu aikuiseksi

BirdLife-lehdessä 1/2024 kerrottiin kolmannen satelliittikotkan, Aarnin, kohtalosta. Lounais-Suomesta lumihankeen hautautuneena löydetyn Aarnin kuolinsyyksi osoittautui tutkimuksissa aspergilloosi-niminen sieni-infektio. Tauti iskee tyypillisesti heikkokuntoisiin lintuihin, joten Aarni on todennäköisesti myös nälkiintynyt Suomen ankarassa talvessa.

Nuorten, saalistamaan opettelevien kotkien elämä on kovaa, ja muuttomatkalla niitä odottavat uudet vaarat. Nälkiintymisen ohella muun muassa törmäykset ja salametsästäjän uhriksi joutuminen ovat tavallisia kuolinsyitä. Enemmistö nuorista maakotkista menehtynee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Jati näyttää nyt selvinneen vaikeimman ajan yli: toivottavasti sen liikkeitä saadaan seurata vielä vuosien ajan.

Seuraa Jatin kevätmuuttoa ja kesän viettoa: www.birdlife.fi/satelliittikotkat

Toinen seurantakotka Hilla todennäköisesti vammautui törmäyksessä voimalinjaan, mutta jäi eloon ja voimistui Ukrainan BirdLifen avulla hyvässä hoidossa nopeasti.

Talviesiintymiseltään ailahteleva urpiainen oli Pihabongauksen runsain laji edellisen kerran vuosina 2007 ja 2013. Tänä talvena urpiaisia oli pitkästä aikaa taas paljon.

Pihabongauksessa osallistumisennätys ja paljon lintuja

Suomen suurimpaan lintutapahtumaan, Pihabongaukseen, osallistuttiin 27.–28.1. innokkaammin kuin koskaan ennen. Lähes 20 000 paikalla talvilintuja tarkkaili noin 29 000 osallistujaa, ja havaintoja ilmoitettiin yli 860 000 lintuyksilöstä.

Tero Toivanen

Pihabongaus on järjestetty vuosittain tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 alkaen. Tällä kertaa Pihabongausta luonnehtivat toisaalta hyvin talviset olosuhteet ja pihlajanmarjojen vähyys, toisaalta erinomainen sää lintujen tarkkailulle ja lintujen paljous ruokinnoilla.

Niukaksi arvellusta lintutalvesta huolimatta Pihabongauksessa havaittiin yhteensä peräti 105 lintulajia: enemmän on nähty vain kahtena aiempana vuonna. Keskimäärin pihoilla havaittiin 43 lintuyksilöä, mikä on hyvää keskitasoa.

Urpiainen palasi

runsaimmaksi lajiksi

Esiintymiseltään oikullinen urpiainen oli nyt Pihabongauksen runsaslukuisin lintulaji. Edellisvuoteen verrattuna niitä nähtiin yli 40-kertainen määrä. Urpiai-

sen talvinen runsaus riippuu ennen kaikkea lehtipuiden siemensadosta, ja varsinkin lumisina talvina ne hakeutuvat mielellään myös ruokinnoille.

Urpiaisen jälkeen Pihabongauksen runsaimmat lintulajit olivat talitiainen ja keltasirkku. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka.

Käpytikan runsastuminen jatkuu

Monet tikkalajit ovat runsastuneet suuresti pihabongausvuosien mittaan. Yleisin tikkamme käpytikka ylsi nytkin lähes edellisen talven ennätyslukemaansa. Myös harmaapäätikasta on tullut tavallinen ruokintavieras lähes koko Suomessa.

Punatulkulla oli jo kolmatta talvea peräkkäin hyvä vuosi. Närhiä ja kovasta talvesta huolimatta myös puukiipijöitä nähtiin paljon.

Käpytikka ja punatulkku näyttävät runsastuneen pihabongausvuosien mittaan. Käpytikan yksilömäärät ovat kasvaneet tasaisesti, punatulkun esiintymisessä on suurta vuosien välistä vaihtelua.

Pihabongauksen tulokset ovat osoittaneet muun muassa viherpeipon, varpusen sekä hömö- ja töyhtötiaisen taantu-

misen. Myös keltasirkku ja harakka ovat viimeisimpien tulosten mukaan selvässä alamäessä. Keltasirkku on aikanaan

ollut jopa Pihabongauksen runsain laji, mutta niitä ei enää havaita entisiä määriä edes lumisina talvina, jotka ovat suosiollisia keltasirkkujen kerääntymiseksi ruokinnoille.

Ensi vuonna jatketaan

Seuraava Pihabongaus järjestetään 25.−26.1.2025. Linnuston seuranta on pitkäjänteistä työtä, ja mitä pidempään esimerkiksi Pihabongauksen kaltaista seurantaa jatketaan, sitä arvokkaammaksi kerätty tieto muuttuu. Toivomme siis kaikkien nyt tai edellisinä vuosina havaintojaan ilmoittaneiden osallistuvan Pihabongaukseen myös jatkossa!

Pihabongauksen suojelijana toimi tohtori Jenni Haukio.

Lisää Pihabongauksen tuloksia: www.pihabongaus.fi

Pihabongauksen 15 runsainta lintulajia 2024.

Naakka ohitti talitiaisen koululaisten havainnoissa

Inka Plit

Koulut pääsivät jälleen pihabongaamaan varsinaista tapahtumaviikonloppua edeltäneinä arkipäivinä 22.–26.1. Pihabongauksen koululaisviikolle havaintoja lähetti yli 1 900 osallistujaa yli 120 luokasta tai muusta ryhmästä.

Koululaistenkin tehtävänä on laskea enintään tunnin ajalta kustakin lintulajista suurin yhdellä hetkellä havaittu määrä. Samalla voidaan tutustua tarkemmin esimerkiksi eläinten talvehtimiseen tai tieteellisen havainnoinnin periaatteisiin. Tapahtuman verkkosivuilta löytyy myös monenlaista apua lajien tunnistamiseen.

Talitiainen oli koululaisviikolla jälleen useimmilla paikoilla havaittu eli yleisin lintulaji, mutta lu-

kumääräisesti runsaimmaksi tänä vuonna sen ohi nousi naakka. Kakkossijalle jääneen talitiaisen jälkeen seuraavaksi runsaimmat lajit olivat tällä kertaa sinisorsa ja varis. Yleisimpien lajien listalla on seuraavina sama kolmikko kuin viimeksi, vain hiukan eri järjestyksessä: harakka, varis ja sinitiainen. Lisää tuloksia löytyy tapahtuman verkkosivuilta.

Osallistujien kesken arvottiin palkintoja. Pääpalkinto, kiikaripaketti, matkasi tällä kertaa Uramon kouluun Riihimäelle. Onnea voittajille!

Opettaja: tervetuloa

osallistumaan luokkasi kanssa taas ensi vuonna 20.–24.1.2025!

www.birdlife.fi/koulupihabongaus

lintuviikonloppu

Viikonloppuna 4.–5.5. lintuja seurataan pihoilla ja lintutorneissa koko maassa. Osallistu sinäkin!

Bongaa päivä pihalla 4.–5.5.

Kuinka monta lintulajia löydät pihalta ja sen välittömästä läheisyydestä yhden kevätpäivän aikana?

Osallistu yksin tai porukassa ja havainnoi niin kauan kuin sinulle sopii päivän aikana. Voit valita, osallistutko lauantaina vai sunnuntaina. Leppoisa lintupäivä on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille.

www.birdlife.fi/bongaapaivapihalla

Tornien taisto la 4.5. klo 5–13

Kokoa 3–8 hengen joukkue, valitse havaintopaikaksi jokin liki 600 lintutornista tai muusta tornista, ja ilmoittaudu mukaan. Kuinka monta lintulajia havaitsette tornistanne kahdeksan tunnin aikana?

Yleisö on tervetullut torneille tutustumaan lintuihin ja kannustamaan joukkueita.

www.birdlife.fi/tornientaisto

Muutakin kuin muovikorkkeja

Aapo Salmela suojeluasiantuntija

BirdLife Suomi

Ärsyttäviä muovikorkkeja, hajoavia pillejä ja käyrien kurkkujen kielto. EU-tason sääntely näyttäytyy suomalaiselle usein pikkutarkkojen kieltojen ja Suomen olosuhteet unohtavien määräysten valossa. Todellisuudessa EU-tason sääntely on ollut ja on keskeisessä roolissa suomalaisessa luonnonsuojelussa. Suomalaisen linnuston tila näyttäisi paljon synkemmältä ilman EU:ta.

Lintudirektiivin ja Natura-verkoston kaltaiset työkalut ovat myös BirdLife Suomen suojelutyön selkäranka, joiden voimaa on testattu menestyksekkäästi myös eri oikeusasteissa. EU-tason luonnonsuojelu on tällä ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella tärkeämpää kuin koskaan. Kesäkuussa järjestettävissä europarlamenttivaaleissa ollaankin isojen kysymysten äärellä, ja äänestäjällä on suuri vastuu harteillaan.

Lupaava työ ympäristön hyväksi uhkaa nimittäin katketa. Mielipidekyselyt

Äänestämällä EU-vaaleissa ilmasto- ja luontoasioista välittävää ehdokasta varmistat, että EU:n välttämätön työ luonnon ja ympäristön puolesta voi jatkua. Kuvan Natura-kohdetta, Liminganlahtea, on vuosien mittaan kunnostettu erilaisissa EU-hankkeissa.

Nykyinen EU-parlamentti on ollut edistyksellinen luonto- ja ilmastoasioissa. Valitettavasti loppukausi on sujunut heikommissa merkeissä, kun hyvät pyrkimykset venäläisestä energiasta ja lannoitteista irtautumiseen ovat tuoneet mukanaan ikäviä lieveilmiöitä ja esimerkiksi maatalouden ympäristövelvoitteita kevennettiin. Taustalla on aktiviinen

Luonnonvaraisten lintujen lintuinfluenssatapauksia todettiin Suomessa viime vuonna enemmän kuin koskaan. Viime kuukaudet ovat olleet täällä hiljaisempia, mutta on todennäköistä, että tauti vaivaa linnustoamme myös tänä pesimäkautena. eri maissa kertovat, että kesäkuussa valittava uusi parlamentti on hyvin todennäköisesti nykyistä huomattavasti konservatiivisempi ja oikeistolaisempi. Asiantuntija-arvioiden mukaan oikeiston menestys vaikuttaisi väistämättä EU:n ympäristöja ilmastopolitiikkaan heikentävästi. Tällä kaudella ilmasto- ja ympäristötoimia koskevia hankkeita on saatu läpi EU-parlamentissa hyvin pienellä äänienemmistöllä lähinnä keskustavasemmistolaisten ja vasemmistolaisten puolueiden tuella.

lobbaus, jonka keppihevoseksi on nostettu huoltovarmuus. Hyvinvoiva ympäristö on kuitenkin välttämättömyys myös omavaraisuuden kannalta.

Maaliskuun lopulle osui surullinen jakso EU:n ennallistamisasetuksen käsittelyssä. Monia kompromisseja sisältävä, alkuperäisestä huomattavasti vesittynyt asetus olisi silti toteutuessaan erinomainen työkalu luontokadon torjuntaan. Jo kertaalleen hyväksytty asetus oli maaliskuussa saamassa viimeisen sinettinsä, kun Unkari haistoi tilaisuutensa poliittiseen iltalypsyyn ja kertoi vetävänsä tukensa asetukselta. Yksinkertaisen enemmistön puuttuessa katseet kääntyivät maihin, jotka olivat etukäteen ilmoittaneet äänestävänsä tyhjää. Suomi valitsi kuitenkin oman oksansa sahaamisen ja ilmoitti ympäristö- ja ilmastoministerin suulla äänestävänsä asetusta vastaan,

Lintuinfluenssa ei ole ohitse

vaikka Suomi oli jo saanut asetukseen läpi monia omia tavoitteitaan ja on sitoutunut ennallistamiseen myös kansainvälisin sopimuksin. Asetuksen kohtalo on tätä kirjoittaessa tuntematon.

Äänestysaktiivisuus on EU-vaaleissa jäänyt Suomessa säännöllisesti reilusti kansallisia vaaleja pienemmäksi. Alhainen äänestysprosentti nostaa annettujen äänien arvoa. Ilmasto- ja luontoasioista välittäviä ehdokkaita tarvitaan parlamenttiin kaikista puolueista. Äänestämällä varmistat, että parlamentin tärkeä ja merkityksellinen työ luonnon puolesta voi jatkua.

Europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa. Ennakkoäänestys on käynnissä 29.5.–4.6. ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.6.

Käytä ääntäsi luonnon puolesta.

Teemu Lehtiniemi

BirdLife International arvioi meneillään olevan korkeapatogeenisen lintuinfluenssaepidemian vakavaksi uhkaksi linnuille. Tautiin on Euroopassa paikoin kuollut suuria osuuksia joidenkin lajin populaatioista tehden tyhjäksi jopa vuosikymmenten suojelutyön. Erityisen pahoin lintuinfluenssa on rokottanut merilintujen, kuten isokihujen, suulien, pikkukajavien ja kalatiirojen pesimäkantoja. Taudin on myös todettu levinneen muun muassa Etelämantereelle, missä vaarassa ovat tiheinä yhdyskuntina pesivät pingviinit.

Onneksi myös tutkimustieto lintuinfluenssasta lisääntyy, mikä auttaa sekä taudin leviämisen ymmärtämisessä että toivottavasti myös sen hallinnassa ja lintujen suojelutyössä. Virus muuntuu koko ajan. Lintulajien sairastumisalttius vaihtelee ja on myös muuttunut nopeasti. Osa populaatioista on taudille hyvinkin vastustuskykyisiä, mutta toisia lintuinfluenssa on vaivannut vuodesta toiseen.

Ilmoita havaintosi

Suomessa tauti vaivasi viime vuonna erityisesti Pohjanmaan naurulokkiyhdyskuntia. Tänäkin pesimäkaute-

na nähdään todennäköisesti naurulokkien ja kalatiirojen joukkokuolemia. On tärkeää, että lintuharrastajat pitävät silmänsä auki ja raportoivat todennäköisistä tapauksista nopeasti viranomaisille. Tehokkain keino taudin leviämisen estämiseksi on kuolleiden lintujen nopea kerääminen, mikä on viranomaisten tehtävä.

Viime kesänä ei kunnolla dokumentoitu, kuinka paljon nuoria ja vanhoja kuolleita naurulokkeja eri paikoista löytyi, mikä vaikeuttaa paitsi taudin populaatiovaikutusten arviointia myös Suomen tilanteen vertailua muiden maiden kanssa. Jos tautitapauksia todetaan tänä vuonna, on tärkeää, että kuolleiden lintujen tilastointi hoidetaan kunnolla. Havainnot kuolleista linnusta kannattaa tallentaa myös Tiira-lintutietopalveluun (www. tiira.fi) kirjaamalla tilatarkenteeksi ”kuollut”.

Tarkka kuva muodostuu yksityiskohdista Since

1933

Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta

www.remes.fi/jalleenmyyjat

MeoStar S2 82 HD

OMINAISUUDET

ENSILUOKKAINEN EUROOPPALAINEN LAATU

HD-LINSSIT

OKULAARIT BAJONETTILIITTIMELLÄ

CENTRIC DRIVE -TARKENNUS SUURENNOS 20-70x

MeoStar B1 Plus 10x42 HD

OMINAISUUDET

ERINOMAINEN VALONLÄPÄISY

IPPUTASON OPTINEN SUORITUSKYKY

Atlasretkien aika on nyt

Lintuatlas on kaikkien lintuharrastajien yhteinen ponnistus, ja tekemistä riittää vielä kaikille koko maassa.

Aapo Salmela

Paras aika atlasretkille alkaa nyt ja jatkuu aina elokuuhun saakka. Osana kokonaisuutta pienikin panostus tähän pesimälinnuston kartoitukseen on arvokas. Älä siis epäröi kirjata havaintojasi.

Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet vuosien 2022–2025 aikana sekä tutkitaan lajien levinneisyyksissä tapahtuneita muutoksia. Havainnot kerätään koko Suomen kattavilta 10×10 kilometrin atlasruuduilta. Lintuatlas on kansalaistiedehanke, johon kuka tahansa voi osallistua.

Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Valtakunnalliset lintuatlaskoordinaattorit

Heidi Björklund (Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife): lintuatlas@luomus.fi

Ruuduilla, joilta on jo kertynyt havaintoja, keskitytään nyt pesintöjen varmistamiseen ja puuttuvien lajien etsintään. Näissä auttavat laaja lajikohtainen ohje pesintöjen varmistamisesta sekä ruutukohtainen puutelista, joihin voit tutustua atlaksen verkkosivuilla (www.birdlife. fi/lintuatlas) ja tulospalvelussa (tulokset.lintuatlas.fi).

Atlasretkeilyä on syytä laajentaa edelleen myös alueille, joilta havaintoja on niukasti. Atlaksen tavoitteena on selvittää kaikki eteläisen Suomen atlasruudut vähintään tyydyttävästi, ja tässä riittää tekemistä vielä eteläistä Suomea myöten. Jos oman yhdistyksen alue alkaa olla jo hyvällä mallilla, nyt on hyvä aika auttaa naapuriyhdistystä ja nähdä samalla uusia lintupaikkoja.

Lappi kutsuu retkeilijöitä

Lappi on lintuatlaksen laajin puutealue, jonne tarvitaan linturetkeilijöitä myös muualta Suomesta. Käy Lapissa tänä kesänä, ja ilmoita kaikista lajeista havaintosi lintuatlakseen!

Pistelaskennan tunnelmaa

Esko Gustafsson

Pysäytän auton auringonnousun aikaan pikkutien pienelle levikkeelle. Saappaita jalkaan laittaessani hyttyset aloittavat sirinän korvissani. Sieppaan kaulassani roikkuvan kiikarin lisäksi mukaani kynän, vihon ja kaulaan ripustettavan munakellon ja harpon viidenkymmenen metrin päähän metsän siimekseen tutun juurakon viereen. Laitan kellon hälyttämään viiden minuutin päästä ja aloitan lintujen laskennan.

Pistelaskennassa lasketaan alkukesän aamuna kaikki havaitut linnut 20 pisteessä. Aikaa kussakin pisteessä käytetään tasan 5 minuuttia. Laulava lintu tulkitaan pariksi, ja linnut luokitellaan 50 metrin säteisen ympyrän sisä- ja ulkopuolella oleviin pareihin. Pistelaskenta so-

pii kaikille lintuharrastajille.

Hippiäinen laulaa, peippo kuuluu sekä ympyrän sisältä että ulkoa, mustarastas samoin, sepelkyyhky ja laulurastas aloittavat ulkona. Viiteen minuuttiin ehtivät mukaan vielä vihervarpunen ja metsäkirvinen sisällä sekä käki ulkona. Pistelaskennan ensimmäinen piste on laskettu ja kiirehdin autolle tyytyväisenä hymyillen. Hippiäisestä tuli samalla lintuatlakseen uusi laji tälle ruudulle. Hieno kesäaamun retki on alkanut, kuten jo yli 30 vuotta samalla tavalla samassa paikassa.

Pistelaskenta on pitkäjänteinen lintukantojen seurantamenetelmä. Pistelaskennassa, kuten muillakin pesimäkauden retkillä, tekee samalla atlashavaintoja. Kaikki laulavat linnut ovat indeksiä 2 ja esimerkiksi

Tavallisten atlasruutujen ohella Lappi on jaettu 50 × 50 kilometrin suurruutuihin. Jokaiselta suurruudulta on tarkoitus selvittää vähintään 75 prosenttia atlasruuduista tyydyttävästi. Suurruutujen retkeilyä ohjaamaan on laadittu priorisointiehdotus, joka kertoo, mille atlasruuduille kannattaa kullakin suurruudulla suunnata.

Priorisoinnin tarkoitus on nopeuttaa maastotyötä ja atlaksen tavoitteeseen pääsemistä. Ehdotus perustuu atlasruutujen selvitysasteeseen ja saavutettavuuteen. Ehdotukseen kannattaa tutustua lintuatlaksen verkkosivuilla, kun suunnittelee retkeä Lappiin.

Osallistu laskentoihin ja kartoituksiin

Atlaskauden aikana kannattaa osallistua aktiivisesti myös muihin linnustoseurantoihin. Atlaksessa hyödynnetään muun muassa maalintujen linja- ja pistelaskennoista, vesilintulaskennoista, IBA-alueiden (Important Bird and Biodiversity Area) laskennoista ja rengastuksesta kertyviä havaintoja.

Esimerkiksi pistelaskenta on suhteellisen helppo laskentamuoto, joka ei vaadi kovaa kuntoa ja johon voi osallistua alueen pesimälinnuston perusäänet tuntemalla.

varoittelevia lajeja, indeksi 63, löytyy laskennoista aina myös useita. Osallistumalla laskentoihin onkin helppoa osallistua myös lintuatlakseen!

Pistelaskennan ohjeet: www.luomus.fi/fi/ pesimalintujen-linja-pistelaskenta

Pesintöjen häirintä on kiellettyä myös atlaksen aikana. Älä koskaan häiritse pesiviä lintuja pesinnän varmistamiseksi, vaan käytä mieluummin alempaa pesimävarmuusindeksiä.

Monien yleisten pesimälajien, kuten viherpeipon, levinneisyyskartat ovat vielä aukkoisia eteläistä Suomea myöten. Muista kirjata atlashavaintosi myös yleisistä lajeista.

Tärkeiden lintualueiden

laskennat tukevat muitakin hankkeita

Tero Toivanen

BirdLife seuraa kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden eli IBA-alueiden (Important Bird and Biodiversity Area) linnuston muutoksia. Suomen IBA-alueiden linnustoa on tutkittu jo kolmella vuosikymmenellä 1990-luvun lopulta alkaen, ja neljäs seurantakierros on jo hyvällä alulla. Vuosittain BirdLife Suomi ja yhteistyökumppanit tekevät IBA-laskentoja yli kymmenellä alueella.

IBA-alueiden seurannat sisältävät lintuvesillä ja saaristossa tehtäviä kartoituksia, levähtäjälaskentoja sekä linjalaskentoja metsissä, soilla ja tuntureilla. Linjalaskennat tehdään lintujen parhaaseen lauluaikaan alkukesästä.

Tänä kesänä IBA-laskennat kannattaa yhdistää muihin meneillään oleviin hankkeisiin, kuten lintuatlakseen (ks. s. 14) ja vuoden lintu -kartoituksiin (ks. s. 17). Vuoden lintu selkälokki on monien saariston ja sisävesien IBA-alueiden tärkeimpiä pesimälintuja. Monet laajat, kaukana teistä sijaitsevat IBA-alueet pohjoisessa ja itäisessä Suomessa ovat puolestaan lin-

tuatlaksen keskeisiä puutealueita.

Yhdistetty IBA- ja atlaskartoitus on erityisen ajankohtainen esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Olvassuon ja Litokairan alueilla, Etelä-Lapissa Kemihaaran soilla sekä yhdellä Suomen arvokkaimmista lintusoista, Inarin Lapissa sijaitsevalla Sammuttijängällä. Kesän 2024 IBA-laskentakohteita ovat myös Patvinsuon ja Ruunaan alueet Pohjois-Karjalassa sekä läntisen Ahvenanmaan saaristo.

Jos aiot retkeillä kesällä IBA-alueilla tai haluat kysyä laskentoihin osallistumisesta, ota yhteyttä: tero.toivanen@birdlife.fi. Kuka tahansa voi osallistua myös retkeilemällä alueilla ja ilmoittamalla havaintonsa Tiiraan (www.tiira.fi).

Suomen IBA-alueet: www.birdlife.fi/ suojelu/alueet/iba/suomen-iba-alueet/

Finnaturen piilokojut ja kurssit Oulun seudulla

Koe nyt Suomen hienoimmat kuvauskohteet! Maakotka 1.9.-31.3. Huuhkaja 15.8.-15.6. Varpushaukka 1.9.-31.9 Kanahaukka 1.1-15.4. Teeri 15.3.-15.5. Suokukko 8.5.-31.5.

BirdLife Suomen jäsenalennus normaalihintaisista kursseista ja kojuista -10%

Lue lisää valokuvauskursseista ja kojuistamme www.finnature.fi

Lisätiedot myös suoraan toimistoltamme info@finnature.fi tai puhelimitse 045 -129 4264 ARKTIKA

Muista myös!

Lintuaiheiset keittiö- ja sisustustuotteet www.AweNature.fi

Kuva: Krista Ylinen

9.-26.5.2024

TULOSSA Opastettuja linturetkiä | Bussiretkiä | Risteilyjä | Arktika-ralli

Foto-Fennican optiikkamyynti | Swarovskin edustus

SEURAA Arktika-päivien ajankohtaisia uutisia Facebook-tilillämme @arktikavirolahti www.arktikavirolahti.fi

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa:

• Jessica Koivistoisen viitteelliset linnut

• Puukiipijän metsässä

• Lintujen videokuvaus

• Tarunhohtoinen Lågskär

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

elle

Kauko-ohjattavat kuvauskopterit eli droonit ovat yleistyneet nopeasti. Niistä on hyötyä lintututkimuksissa, mutta taitamaton lennättäjä voi aiheuttaa myös suurta haittaa.

Drooneista aloite

ympäristöministeriölle

Heikki Helle

BirdLife on tehnyt ympäristöministeriölle aloitteen droonien linnuille aiheuttamien häiriöiden vähentämiseksi. Riskiä voitaisiin pienentää asettamalla linnuille tärkeimpien alueiden ilmatilaan lennätysrajoituksia. Ilmatilassa lentävä drooni eli kuvauskopteri voi häiritä lintuja. Lintujen herkkyys häiriölle vaihtelee suuresti lajista, vuodenajasta ja lintuyksilöstä riippuen. Luonnonsuojelulaki kieltää lintujen häirinnän, mutta lain noudattaminen jää jokaisen lennättäjän vastuulle,

ja häiriön suuruutta voi olla vaikea arvioida.

Arvokkailla lintualueilla tahattoman häirinnän riski on erityisen suuri. Tilannetta selkeyttäisi virallisten ilmatilarajoitusten asettaminen näille kohteille. Virallisiksi ilmailun rajoitusvyöhykkeiksi perustetut lentokieltoalueet ovat näkyvillä droonilennättäjien karttapalvelussa, joten ne tulevat sieltä jokaisen lennättäjän tietoon.

Lue lisää: www.birdlife.fi/ droonien-lennattaminenlinnuille-tarkeillaalueilla-kiellettava

10. Sulkien tumma väriaine, melaniini, vahvistaa sulan rakennetta

9. Kehrääjä.

8. Vihertävä.

7. Mustavaris.

6. Sodankylässä.

cm).

4. Neljä: lapinkirvinen, luotokirvinen, metsäkirvinen ja niittykirvinen.

3. 73-vuotias havaijinalbatrossi, joka on rengastettu vuonna 1956. Kyseinen naaras on elänyt jo kauemmin kuin rengastajansa!

2. 34 poikasta, mikä on paras tulos sitten vuoden 2007.

1. Pikkusieppo (kuvassa koiras).

Onko selkälokin alamäki jatkunut?

VUODEN LINTU

BirdLife Suomen vuoden lintu on erittäin uhanalainen selkälokki. Suomessa pesivä selkälokin fuscus -alalaji on maailman suomalaisin lintu, jonka maailmankannasta jopa puolet pesii meillä.

Tero Toivanen

Selkälokki on vuoden lintu jo kolmatta kertaa. Aiemmat, vuosien 2003 ja 2013 kartoitukset ovat kertoneet lajin huomattavasta vähenemisestä. Kesän 2024 tavoitteena on selvittää selkälokin pesimäkannan nykytila ja saada havaintoja myös lajin poikastuotosta. Kartoituksiin voi osallistua retkeilemällä lajin suosimilla saaristoalueilla ja sisämaan selkävesillä, ja ilmoittamalla havaintonsa Tiiraan.

Tarkkaile pesimäpaikkoja kesän kynnyksellä

Selkälokkeja pesii Suomessa sekä merensaaristossa että karuilla sisävesillä. Varsinkin merialueilla laji asettuu usein suuriin kolonioihin. Sisävesillä yhdyskunnat ovat pienempiä, ja selkälokit pesivät pääosin yksittäisparein tai muutaman linnun ryhminä. Vaikka suuret selkävedet ovatkin selkälokin suosiossa, yksittäispareja saattaa löytää hyvinkin pieniltä järviltä. Selkälokin pesä on yleensä suojaisemmassa paikassa kuin esimerkiksi harmaalokilla, ja osa selkälokeista pesii jopa metsäisissä saarissa puiden suojassa.

Selkälokki on muihin suurikokoisiin lokkilajeihin verrattuna sangen myöhäinen pesijä. Haudonta alkaa toukokuussa, pari−kolme viikkoa esimerkiksi harmaalokkia myöhemmin. Valtaosa poikasista kuoriutuu Suomenlahdella kesäkuun puoliväliin mennessä, sisävesillä ja pohjoisemmilla merialueilla kesäkuun lopulla. Len-

Afrikassa talvehtivat selkälokit saapuvat pesimäpaikoilleen jo huhtikuun alusta lähtien. Reviireillään selkälokit ovat sekä näkyviä että äänekkäitä.

tokykyisiä poikaset ovat heinä−elokuun vaihteessa, ja syysmuutolle ensimmäiset selkälokit lähtevät elokuun puolenvälin jälkeen.

Parhaan käsityksen pesivien selkälokkien määrästä saa siis toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alkupuolella, jäiden lähdön ajankohdasta riippuen. Tämän jälkeen pesinnöissään epäonnistuneet linnut ovat jo voineet poistua paikalta.

Ilmoita havaintosi

Kaikki havainnot selkälokin pesimäpaikoilta ovat arvokkaita. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota lintujen oleskeluun mahdollisella pesimäpaikalla toukokuusta lähtien, ja seurata myös pesinnän etenemistä ja sen onnistumista. Pesinnän onnistumisen varmistamiseksi on muistettava huomaavainen havainnointi: turhaa maihinnousua selkälokin tai muiden lintujen pesimäsaarille on kesällä vältettävä.

Bongareille mahtava majoitus

Helsingin Kallvikinniemessä

Yhdistä kaupunki- ja rantaloma kävelymatkan päässä Helsingin parhaista lintualueista.

Tarjous vain Birdlife Finland -jäsenille: 79 €/1 hh ja 94 €/2 hh (sis. aamupalan)

koodilla BIRDLIFE24 Voimassa 31.8.2024 saakka

Varaukset: www.sofia.fi tai info@sofia.fi

Kulttuurikeskus ja kokoushotelli Sofia

Kallvikinniementie 35 | Helsinki | puh. 010 277 900

RAimo Sundelin

Alueyhdistysten selkälokkivastaavat koordinoivat kartoituksia eri puolilla Suomea, ja heiltä kannattaa kysyä lisätietoja havaintojen ilmoittamisesta.

Vaikka kartoitusten pääpaino on pesimäpaikoilla, myös kaikki muutonaikaiset tai pesivien selkälokkien ruokailulentoja koskevat havainnot ovat erittäin tervetulleita. Varhaiskeväällä selkälokkeja voi nähdä suuria määriä ensimmäisten sulapaikkojen reunoilla, ja pesivät linnut käyvät ruokailemassa niin pelloilla, turkistarhoilla kuin kaukana ulkomerelläkin. Kymmenien kilometrien mittaiset ruokailulennot eivät ole selkälokille lainkaan harvinaisia.

Selkälokin uhanalaisuuden syistä kerrottiin BirdLife-lehdessä 1/2024. Talvehtimisalueilla kerättyjen ympäristömyrkkyjen ohella myös monet tekijät kotimaassa voivat heikentää lajin pesimätulosta. Havainnot selkälokin pesinnän epäonnistumisen syistä ovatkin ensiarvoisen tärkeitä.

Lue lisää: www.birdlife.fi/vuodenlintu

PÖNTTÖ

Vesilintujen syyslevähdys-

alueita

etsitään

Heikki Helle

8.–9.6.2024

Onko sinulla linnunpönttöjä?

Mitä lintuja niissä asuu?

Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtuma on kaikille linnuista kiinnostuneille! Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.

Pönttöbongauksella kerätään vuosittain tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Kaikki havainnot ovat arvokkaita!

Kerro meille, mitä linnunpönttöjä pihallasi tai mökilläsi on ja mitä lintuja niissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt. Havainnot ilmoitetaan 16.6. mennessä verkkolomakkeella tai postikortilla.

www.ponttobongaus.fi

SOTKA-levähdysaluehankkeessa työskennellään vesilintujen luonnollisen syysmuuttoaikataulun palauttamiseksi. Nykyisessä tilanteessa metsästyksen aiheuttama häiriö ajaa vesilintuja ennenaikaiselle syysmuuttomatkalle. Tämä ei ole lintujen etu: metsästyskauden alkaessa joukossa on vielä keskenkasvuisia nuoria lintuja ja sulkasatoisia aikuisia, eivätkä linnut ole keränneet muuttomatkan edellyttämää rasvavarantoa. Tilanteen korjaamiseksi BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteishankkeessa koulutetaan metsästäjäkuntaa levähdysalueiden hyödyistä ja kerätään vapaaehtoisesti häirinnältä rauhoitettujen levähdysalueiden verkostoa. Levähdysaluehanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on 150 levähdysaluetta vuoteen 2030 mennessä.

Levähdysaluehankkeen koulutuksissa puidaan ajankohtaisia vesilintuasioita. Toiveiden mukaan voidaan järjestää myös esimerkiksi lajintunnistuskoulutusta. Hankekoordinaattori Heikki Helle esittelee sinisorsan tuntomerkkejä.

Kottarainen (kuva: Jan Södersved)

Reilun kolmen hankevuoden aikana levähdysalueita on lähtenyt mukaan 24. Kohteet perustuvat aina paikallisen metsästysoikeuden haltijan tahtoon toimia elinvoimaisempien vesilintukantojen hyväksi. Tähän asti kohteiden kertymisessä on nojattu oma-aloitteisiin yhteydenottoihin, mutta jatkossa hanketta markkinoidaan myös suoraan alueilla, joilla on selvää potentiaa-

lia hyvänä levähdysalueena. Jos tiedossa on hyvä syksyinen vesilintukohde, jonka metsästysoikeuden haltija saattaisi olla halukas perustamaan vapaaehtoisen vesilintujen levähdysalueen, ota yhteyttä hankekoordinaattoriin. Vapaaehtoisesta toiminnasta on luvassa vastalahjaksi positiivista julkisuutta, hankkeen koulutustoimintaa alueella sekä toive elinvoimaisemmista vesilintukannoista tulevaisuudessa.

Lisätietoa: www.birdlife.fi/sotka Ota yhteyttä: heikki.helle@birdlife.fi

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

Edustajisto kokoontui kevätkokoukseen 23.–24.3. Vaasaan. Lauantaina kokouksen aattona juhlittiin 100-vuotiasta jäsenyhdistystämme Ostrobothnia Australista (ks. s. 28).

– Kokoukseen osallistui 70 edustajaa (joista 32 etänä) 28 jäsenyhdistyksestä.

– Edustajiston puheenjohtajana valittiin jatkamaan kaudella 2024–2025 Petri Seppälä. Varapuheenjohtajaksi valittiin samoin jatkokaudelle Arto Kalliola

– Kokouksessa esitettiin BirdLife Suomen vuosikertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2023.

– Edustajille esiteltiin edellisessä kokouksessa hyväksytyn uuden strategian toteuttamiseksi laaditut toimenpiteet sekä kattojärjestölle että jäsenyhdistyksille.

– Tiira-lintutietopalvelun uuden version kehityksestä ja ensimmäisen vaiheen julkistamisesta (ks. s. 21) esitettiin tilannekatsaus, jossa käytiin läpi myös hankkeen kustannuksia.

– Kokouksessa palkittiin vuoden lintuyhdistyksenä EteläKarjalan lintutieteellinen yhdistys (ks. s. 19).

– Edustajisto antoi julkilausuman, jossa vaaditaan, että tuulivoimatuotannon lisäys on toteutettava lintujen ehdoilla.

Edustajiston syyskokous järjestetään marraskuussa Uudellamaalla Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan 50-vuotisjuhlien yhteydessä. Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2025 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/edustajisto/.

EKLY:n monipuoliseen

Vuoden lintuyhdistys on Etelä-Karjalasta

Jan Södersved

BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2024 lintuyhdistykseksi Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen (EKLY). Valinta perustuu ansiokkaaseen suojelutyöhön, onnistuneeseen jäsenhankintaan ja vireään retkitoimintaan.

EKLY on edistänyt monipuolisesti lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelua maakunnassa muun muassa kannanotoin ja aloittein. Erityisesti yhdistys on ansioitunut harvinaisen heinäkurpan suojelun edistämisessä ja esiintymisen selvittämisessä. EKLY on muun muassa hankkinut selvitystyötä varten kuuntelulaitteita ja läm-

pökiikareita, joiden avulla on saatu hyvä kuva tämän yöaktiivisen lajin esiintymisestä. Selvityksillä ja suojelutyöllä on suuri merkitys, sillä Etelä-Karjala on äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan tärkeintä esiintymisaluetta Suomessa.

Yhdistys on myös seurannut viime vuosiin saakka valkoselkätikan esiintymispaikkoja sekä laatinut lajille seurantasuunnitelman. Etelä-Karjala on vaarantuneen valkoselkätikan keskeisimpiä pesimäalueita Suomessa.

EKLY:ssä on tällä hetkellä noin 450 jäsentä. Määrä on kasvanut yli sadalla hengellä viidessä vuodessa. Yhdistys järjestää entistä enemmän yleisöretkiä, ja sen alueella osallistutaan aktiivisesti BirdLifen järjestämiin valtakunnallisiin tapahtumiin. Esimerkiksi Pihabongaukseen osallistutaan asukaslukuun suhteutettuna Etelä-Karjalassa aktiivisemmin kuin missään muualla. Vuonna 1969 perustettu Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on Suomen vanhimpia alueellisia lintuyhdistyksiä. Sen toimialueeseen kuuluu Etelä-Karjalan maakunta.

Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien. Kaikki palkitut: www.birdlife.fi/jarjesto/ huomionosoitukset/muut-huomionosoitukset

Kullan arvoinen

Ralf Wistbacka

BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki on järjestön korkea-arvoisimpia tunnustuksia. Se myönnetään laajamittaisesta ja valtakunnallisesti tai kansainvälisesti erittäin merkittävästä ja yleensä hyvin pitkäaikaisesta toiminnasta. BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt kultaisen ansiomerkin luotolaiselle Ralf Wistbackalle.

1. Kuvaile lyhyesti lintuharrastuksen merkitystä elämässäsi.

Lintujen havainnointi on ollut hyvin tärkeää – ensin lajit ja sitten päätutkimuslajit: tuulihaukka, uuttukyyhky ja selkälokki. Niin, ja vielä liito-orava, joka ainakin jossain määrin lentää.

2. Mikä on tärkein asia, jonka olet lintuharrastukselta saanut?

Olen oppinut, että tuulihaukka pärjää hyvin, kunhan sillä on hyvä pesäpaikka tarjolla, ja että uuttukyyhkyllä ja selkälokilla on hankalat olosuhteet sekä pesäpaikoilla että muuttomatkoilla − silloin kun pesintä onnistuu,

kaikki on ok, mutta enimmäkseen ei. Ennen tätä vaihetta sain nauttia vapaasta retkeilystä mitä moninaisimmissa maastoissa ja lisäksi hyvässä seurassa. Tiedä sitten kumpi oli parempi?

3. Kerro, miksi sinulle on myönnetty tämä ansiomerkki. Kehu itseäsi kursailematta! Koska olen pitkäjänteisesti seurannut lintuja jo viitisenkymmentä vuotta. Olen ollut mukana lintuatlaksissa ja saaristolintulaskennoissa muun muassa Valassaarilla ja Pietarsaaren seudulla. Luodossa tein Rune Jakobssonin kanssa saaristolintukirjan vuonna 2015. Lisäksi olen kiitollinen yhteistyöstä monen eri tekijän kanssa!

4. Vinkkisi aloittelevalle harrastajalle?

Kannattaa hankkia kunnon kiikarit, ja aluksi kannattaa liikkua kokeneen lintuharrastajan seurassa − lajituntemus kohoaa! Lisäksi toivoisin, että saat nauttia linnustosta ilman häiritseviä tuulivoimaloita.

Lue lisää: www.birdlife.fi/tiedote-20240324a

På svenska: www.birdlife.fi/tiedote-20240324b

retkitarjontaan kymmenisen vuotta kuulunut yölaulajapyöräily on suosittu ja tunnelmallinen tapahtuma, jolla on kuultu monipuolisesti öisiä ääntelijöitä satakielestä viiriäiseen.

Tommolan rannassa kulkee kaunis luontopolku, josta voi seurailla vesilintuja. Pikku-uikku on arka ja hyvin nopea liikkeissään. Kuvaushetki oli ensimmäinen kerta, kun pääsin näkemään tämän kauniin pienokaisen. Aloitin 100 lintulajia -haasteen ensimmäistä kertaa tänä vuonna, ja jo nyt olen päässyt näkemään ja tunnistamaan lintulajeja, joita en aikaisemmin edes tiennyt olevan. Hauska haaste saa minut tarkkailemaan ympäristöä aivan uudella tavalla. Annette Thomé-Marttinen (Heinola, 27.2.2024)

Huomasin keittiön ikkunasta, että kahdeksan urpiaisen parvi tuli tiaisten kaveriksi ruokinnalle. Nappasin kameran ja menin terassille kuvaamaan lintuja. Olen nyt kolmatta vuotta mukana 100 lintulajia -haasteessa, ja olen sen myötä oppinut tunnistamaan eri lintulajeja. Aloitin harrastuksen vielä vuotta aiemmin erään lintuharrastajan innoittamana. Samalla hankin kameran, jolla voi zoomata riittävästi, ja voin kuvata lintuja häiritsemättä niitä.

Jorma Ruhanen (Ruovesi, 18.3.2024)

Tee tiedettä ja tunnista sata!

Opi uutta linnuista, ja täydennä pesimähavainnot kartalle uudessa atlassarjassa.

Anna Tuominen

Lintujen pesimäsesonki kiihtyy päivä päivältä. Suosittuun 100 lintulajia -haasteeseen on tänä vuonna avattu uusi atlassarja, jossa voit lajintunnistuksen lisäksi kerryttää valtakunnalliseen lintuatlakseen tietoja Suomessa pesivien lintulajien levinneisyydestä.

Pikkutikka pyrähti tutkimaan lintuharrastajia vain muutaman metrin etäisyydeltä Viikissä, Hakalanniemen lintutornin vieressä. Kohtaaminen oli mieleenpainuva. Tämä on minulle toinen vuosi haasteen parissa. Harrastuksena tämä on täydellinen, sillä uutta oppii viikoittain. Haaste on ollut erittäin antoisa ja rentouttava kokemus.

Jyri Ikonen (Helsinki, 3.2.2024)

Nimistön uumenista

Atlassarjaan lasketaan pesintään viittaavat tunnistukset. Raikuuko pihapuussa leppälinnun liverrys? Äkkäsitkö pönttöön sukeltavan telkän?

Atlassarjaan kuuluvat havainnot tallennetaan haasteen lisäksi erikseen lintuatlakseen. Ohjeet havainnointiin ja tietojen tallennukseen löytyvät BirdLife Suomen verkkosivuilta, ja niihin on syytä paneutua ajatuksen kanssa, ellei atlasretkeily ole jo valmiiksi tuttua. Apua alkuun voi myös kysellä Facebookin 100 lintulajia -ryhmässä. Uuden sarjan lisäksi tarjolla ovat myös vanhat tutut – jos intoa piisaa, voit osallistua vaikka useampaan! Haasta siis itsesi ja kaverisikin mukaan lintujen pariin. Onnistutko havaitsemaan sata suomalaista lintulajia kalenterivuoden aikana?

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia Jaa kokemuksesi Facebook-ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Sinisorsista ja heinäsorsista

Jukka Hintikka

Sääksen eli kalasääsken sekä metson ja koppelon ohella suomen kielessä on myös kolmas lintulaji, josta käytetään säännöllisesti kahta eri nimeä. Sinisorsasta käytetään etenkin riistaan ja metsästykseen liittyvissä yhteyksissä usein ruotsista käännettyä nimeä heinäsorsa. Sinisorsa-nimeäkin toisinaan kum-

mastellaan, sillä linnussa on vain vähän sinistä. Viron nimestä sinikael-part eli sinikaulasorsa saa kuitenkin vinkin. Juhlapukuisen koiraan vihreässä päässä on sininen hohde, jollaista ei muilla meikäläisillä puolisukeltajilla ole. Sinisorsalla on kaikissa aikuispuvuissa myös kirkkaansininen siipipeili, joka erottaa sen muista sorsista. Itse sana sorsa on etymologialtaan

epäselvä, mutta sille tunnetaan vastineita monista itämerensuomalaisista sukukielistä. Englannin duck on alun perin tarkoittanut sukeltajaa, joten se lienee ollut alkujaan vain sukeltajasorsista käytetty nimi. Ruotsin and, saksan Ente ja latinan anas ovat kaikki samaa indoeurooppalaista kantaa, mutta tämän nimen alkuperäinen merkitys on epäselvä.

Retkeillään vastuullisesti lintujen ehdoilla

Kevät on lintuharrastajille kiireistä aikaa: kevätmuuttajia saapuu joka päivä ja lintupaikoilla riittää havainnoitavaa. On tärkeää muistaa, että kevät on vuoden kiireisintä aikaa myös linnuille, joiden pitää ruokailla, varata reviirit ja pesiä. Turhaa häiritsemistä pitää välttää − havainnoidaan huomaavaisesti.

Teemu Lehtiniemi

Lintulajien ja -yksilöiden välillä on paljon vaihtelua siinä, miten hyvin ne sietävät ihmistä. Toisia voi tarkkailla hyvin läheltä, toiset pakenevat jopa satojen metrien päästä. Myös tarkkailutapa vaikuttaa: esimerkiksi pelloilla ruokailevat hanhet voivat olla välinpitämättömiä, kun niitä tarkkailee pysähtyneen auton ikkunasta, mutta lähtevät lentoon, jos autosta nousee ulos.

Kiikari ja kaukoputki mahdollistavat arkojenkin lintujen tarkkailemisen riittävän etäältä lintuja häiritsemättä. Valokuvauksessa saman asian ajaa pitkä teleobjektiivi. Lähikuvan saamiseksi houkutus lähestyä lintua voi kuitenkin olla erityisen suuri. Maltti on silloinkin valttia. Rauhallisesti paikallaan odottamalla lintu voi tehdä aloitteen ja lähestyä kuvaajaa tai kiikaroijaa. Tilanteesta jää näin itsellekin paljon parempi mieli kuin tilanteesta, jossa on aiheuttanut linnun poistumisen paikalta. Häiritseminen voi aiheuttaa pahaa mieltä myös muille harrastajille, kun he eivät näekään lintua.

Erityisen varovainen pitää olla pesi-

mäaikana. Jos lintuemot alkavat varoitella tai osoittavat muuten levottomuutta, on syytä siirtyä kauemmaksi. Pesimäaikaan on myös vältettävä liikkumista erityisesti lintujen suosimissa saarissa, luodoilla ja rantaniityillä. Maassa olevat pesät on vaikea havaita munien suojavärin ansiosta, ja pesän voi vahingossa tallata etenkin, jos liikkuu reittien ja polkujen ulkopuolella. Häiriö ajaa myös lintuja pois pesiltä, jolloin pedot voivat ehtiä pesälle ennen emoa.

Lintujen tahallinen häiritsemisen on myös lailla kielletty. Huomaavaiseen havainnointiin kuuluu lintujen huomioimisen lisäksi myös muiden ihmisten ja luonnon huomiointi. Vastuullinen retkeilijä ei jätä itsestään merkkejä, kuten roskia luontoon, ja ottaa huomioon sekä toiset luonnossa liikkujat että maanomistajat.

BirdLife julkaisi jo 2000-luvun alussa Havainnoi huomaavaisesti -ohjeen, jota seuraamalla voi varmistaa, ettei lintuharrastuksesta aiheudu haittaa. Tutustu: www.birdlife. fi/havainnoi-huomaavaisesti

Havainnot voi pian kirjata

Tiiran uudella lomakkeella

Tiira-lintutietopalveluun on tallennettu jo yli 29 miljoonaa havaintoa, ja järjestelmään on rekisteröitynyt yli 45 000 käyttäjää. Lähiviikkoina havaintoja pääsee kirjaamaan uudella tallennuslomakkeella.

Jan Södersved

Tiira-lintutietopalvelu (www.tiira.fi) otettiin käyttöön 18 vuotta sitten. Sen jälkeen digitaalinen maailma on muuttunut. Tiiraa ei alun perin suunniteltu käytettäväksi puhelimilla tai muilla mobiililaitteilla, ja vaikka havaintoja on voinut jo pitkään tallentaa selainversion lisäksi Android-puhelimiin sopivalla Tiira Nomadi -sovelluksella, Tiira on optimoitu pöytäkonekäyttöön.

Tiiran uusi versio tulee vähitellen korvaamaan nykyisen. Uudessa versiossa pyritään laiteriippumattomuuteen: järjestelmä mukautuu sen mukaan, käytetään-

kö sitä puhelimella, tabletilla vai tietokoneella. Uusi versio on hieman erinäköinen eri laitteilla. Tietokoneessa näkyy vasemmalla tekstivalikko, mobiililaitteessa valikko avautuu näytön alareunassa olevasta laatikosta.

Ensimmäisenä vaiheena otetaan käyttöön uusi havaintojen kirjauslomake. Myös perinteiset Tiiran tallennuslomakkeet toimivat edelleen, ja havainnot kopioituvat Tiiran eri versioiden välillä.

Uudella lomakkeella on uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi havainnoijan paikka ei ole enää pakollinen, ja paikka voi olla pistemäinen tai kartalla rajattu alue. Muuttoa kirjatessa ei tarvitse välittää kirjausjärjestyk-

sestä, vaan samaa lajia koskevat havainnot yhdistyvät automaattisesti saman havainnon havaintoriveiksi. Mobiilikäytössä itsensä voi paikantaa kartalle.

Vaikka havainnot siirtyvät ja näkyvät molemmissa Tiiran versioissa, tallennettua havaintoa voi muokata vain samassa versiossa, jossa se on tallennettu. Uudessa versiossa havainnon voi tallentaa lyhytaikaisesti myös luonnoksena, jolloin havainto on tallessa laitteen selaimessa uloskirjautumiseen saakka. Havaintojen hakutoiminnot ovat aluksi vain omiin havaintoihin rajoitettuja, joten haut kannattaa tehdä nykyisessä versiossa. Uuden havaintojen kirjauslomakkeen käyttöönottopäivä ja ohjeet käyttöönottamiseksi julkaistaan lähiviikkoina Tiiran etusivun uutisissa. Kannattaa siis tarkastella etusivulta muutakin kuin havaintoja.

Jotkut lajit, kuten tiirat, hyökkäilevät pesinnän häiritsijää kohtaan.

Hietakranu ja muita unilintuja

Petri Kuhno

Jotkut sanovat, etteivät näe unia − tai muista niitä. Itse kuulun niihin, jotka näkevät paljon ja värikkäitä unia. Koko ikäni lintuja harrastaneena niissä on tietysti usein lintuja. Jossain vaiheessa aloin pitää listaa lajeista, joita unissani näin. Kirjaaminen pitää mielellään tehdä heti kun herää, koska unet katoavat mielestä hyvin pian, elleivät ne ole erityisen mieleenpainuvia.

Unessa nähdyt lajit ovat unipinnoja. Itselläni on 395 unipinnaa, mikä lienee Suomen kärkilukemia. ”Vaikeimpia” lajeja nähdä unissa ovat yleiset lajit. Harvoin sitä uneksii puluista tai talitiaisista. Tyypillinen lintu-uni on henkeäsalpaavaa harvinaisuustykitystä: kerran Lahdessa kävellessäni ja taivaalle katsottuani alkoi kaupungin yllä hillitön lintumuutto, jossa paineli suulia, jäälokkeja ja kiharapelikaaneja.

Kerran olin Lahden Radiomäellä et-

simässä taigauunilintuja, mutta löysinkin valtavan parven keltakerttuleita, joita kuhisi puissa sadoittain. Jyväskylän Kesyn koulun pihalla olevalla rikkaruohokentällä taas oli yhtenä yönä ainakin viisi lajia taskuja, sellaisiakin, joita ei ole Suomessa oikeasti nähty.

Joskus lintu-unet ovat niin päättömiä, että herätessä ei pidä pokka. Orimattilan pelloilta löysin kerran emun! Yritin kävellä lähemmäs, jotta saisin kuvia, koska eihän tuota muuten kukaan uskoisi. Mitä lähemmäs emua pääsin, sitä vähemmän se näytti emulta. Loppujen lopuksi lintu olikin muuttunut huivipäiseksi talon emännäksi, joka pui nyrkkiä ja huusi: ”Poika pois mun pellolta!”

Eräänä yönä etsimme paksunokkakerttusta, ja kun se löytyi, se muuttui Shakiran näköiseksi pop-laulajaksi, jolle sitten annettiin kunnon aplodit.

Joskus näkee lintuja, joita ei oikeasti ole olemassa. Itse olen nähnyt muun muassa pöllökehrääjiä muistuttavan hie-

takranun, parven pikkujänkäsirriäisiä sekä pikkukirahvin − nimestään huolimatta lintu, joka näytti kirkkaankeltaiselta pölyhuiskulta.

Usein harvinaisuusuniin liittyy painajaismainen ilmiö: harvinaisesta linnusta pitää saada viesti Bongariliiton Lintutiedotukseen, mutta unessa se ei meinaa onnistua. Puhelimen näppäimet eivät toimi, sormet eivät toimi tai muuten vaan viesti ei lähde.

Kulttihahmo, ornirockstara Eelis Raritét järjestää vuosittain huhtikuussa Eeliksen päivän unipinnarallin, jossa kilpaillaan siitä, kuka näkee kisayönä eniten lintulajeja. Hauska kilpailu on saavuttanut yllättävän suuren suosion! Tapahtumaa voi seurata Facebookissa.

Kirjoittaja on kaikesta huolimatta melko täysjärkinen lintuharrastaja, joka on katsellut lintuja jo yli 40 vuotta. Niin hereillä kuin unissaankin.

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Kowa

66A

Selkälokki

Merilokki

Lajipari

Mustaselkäiset lokit

Ville-Pekka Liimatainen

BirdLifen vuoden lintu selkälokki ja sen raskaampi painos merilokki ovat ainoat mustaselkäiset lokkimme. Niin saaristossa kuin sisävesilläkin pesivää kaksikkoa tapaa erityisesti ravinnon perässä myös urbaanimmassa ympäristössä.

Selkälokki, silltrut (Larus fuscus)

Merilokki, havstrut (Larus marinus)

Koko 48−56 cm, harmaalokin kokoinen tai pienempi. 61−74 cm, harmaalokkia suurempi.

Rakenne Hoikka, pitkä- ja teräväsiipinen.

Siiven kuviointi lennossa Takareuna vaihtuu käsisiivellä valkeasta mustaksi. Kärjessä yleensä vain yksinäinen valkea täplä uloimmassa sulassa.

Suljetun siiven kärki Lähes kokomusta, näkyvissä hyvin vähän valkeaa.

Jalat Kirkkaan keltaiset.

Raskastekoinen, paksukaulainen ja jykevänokkainen.

Leveälti valkea takareuna jatkuu selkeinä täplinä kärkeen saakka. Kärjessä paljon valkoista.

Käsisulkien valkeat kärkitäplät jäävät selvästi näkyviin.

Punertavan harmaat.

10 kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä vanhoissa luonnontilaisissa metsissä viihtyvä pieni lintu?

2. Kuinka monta rengastusikäistä poikasta tuottivat yksitoista onnistunutta tunturihaukan pesintää pohjoisimmassa Lapissa viime kesänä?

3. Kuinka vanha ja minkä lajin edustaja on tiettävästi maailman vanhin luonnossa elävä lintu?

4. Kuinka monta kirvislajia Suomessa pesii?

5. Laita seuraavat sorsat järjestykseen pienimmästä suurimpaan: lapasorsa, sinisorsa, tavi, telkkä.

6. Missä tehtiin pohjoisin Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettu mehiläissyöjähavainto vuonna 2023?

7. Mikä meikäläinen varislintu pesii puissa suurina yhdyskuntina?

8. Minkä värinen on sinitiaisen selkä?

9. Mikä meikäläinen hyönteisiä syövä lintu on niin sopeutunut elämään hämärässä, ettei se voi pesiä Pohjois-Suomessa?

10. Monien lintulajien sulat ovat kärjistään tummimmat. Mitä hyötyä siitä on linnuille? Oikeat vastaukset sivulla 16.

michA FAgeR

Koulut, päiväkodit ja perheet linturetkelle!

Retkellä ei tarvitse tunnistaa lintulajeja, vaan katsotaan mitä linnut puuhailevat. Löydättekö yhdessä erilaisia pesinnän merkkejä?

Verkkosivuilta voitte tulostaa mukaan hauskat retkilomakkeet ja muuta materiaalia.

Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja palkintoja!

Lasten lintuviikko kerää vuosittain tuhansia osallistujia. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2004 alkaen.

Lisätiedot ja materiaalit: www.birdlife.fi/lintuviikko

På svenska: www.birdlife.fi/fagelvecka

In English: www.birdlife.fi/birdweek

Kuka kukin on?

Esittelyssä BirdLife Suomen hallituksen uudet jäsenet.

Pirkka Aalto, Kemijärvi pirkka.aalto@pp.inet.fi

”Elämäntapaorni jo vuodesta 1981.”

Visio tai tavoite hallituksessa: BirdLife Suomen jäsenmäärää tulee kasvattaa reilusti siirtymällä jäsenyhdistyskeskeisyydestä kattojärjestökeskeisyyteen. Järjestelmä tulee kehittää sellaiseksi, että jäseneksi voisi halutessaan liittyä myös muuten kuin alueellisten lintuyhdistysten kautta. Näin saataisiin kaikki linnuista kiinnostuneet tehokkaammin BirdLifen toiminnan piiriin, ja sitä kautta olisi innokkaimmat helppo houkutella mukaan myös alueellisiin yhdistyksiin.

Aila Tarvainen, Pori ailiza50@gmail.com

”Rengastaja: jos sie tarviit hyvvee kirjurii, täss siul ois sellanen!”

Visio tai tavoite hallituksessa: – Kannustan lintuharrastukseen matalalla kynnyksellä – oma yhdistys on hyvä tuki.

– Edistän yhteistyötä paikallisesti ja lintuyhdistysten kesken.

– Lisään neljännen lintuatlaksen havaintojen tekemistä ja ilmoittamista eteenpäin.

Muut hallituksen jäsenet 2024: Mika Asikainen (puheenjohtaja), Hanna Aalto, Jaakko Asplund, Hannu Lehtoranta, Jyrki Mäkelä, Jyrki Normaja ja Petri Varjonen.

Olli Haukkovaara, Valkeakoski

olli.haukkovaara@gmail.com

”Linturetkelle joka päivä!”

Visio tai tavoite hallituksessa: – Nuorisojaosto joka yhdistykseen. – Linnustonsuojelualue joka kuntaan.

– Lisää valtakunnallisia tapahtumia ja osallistumisia kansainvälisiin tapahtumiin.

kielellä!

TLY:n nuorten ryhmässä voi tutustua erilaisiin lintuharrastuksen

Nuorten palsta

TLY:n nuoret yhteisen harrastuksen parissa

Sofia Rönnqvist

Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY) nuorten ryhmä on linnuista kiinnostuneille nuorille yhteinen porukka, joka koostuu tällä hetkellä noin 20 nuoresta Turun seudulta.

Nuorten ryhmän suosikkitapahtumia ovat kevään pöllökävelyt ja nuorten omat rengastusdemot. Nuorten ryhmällä on WhatsAppissa oma keskustelukanava, jossa jutellaan linnuista, pyydetään havainnointiin apua ja suunnitellaan retkiä yhdessä muiden samanikäisten ja -henkisten kanssa. Ryhmässä on peruskoululaisia, lukiolaisia ja muita opiskelijoita.

Nuorten ryhmälle järjestetään omia lintuharrastukseen liittyviä tapahtumia. Nuoret voivat yhdessä suunnitella lintukävelyitä ja -retkiä, ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa toiveillaan tuleviin yhdistyksen nuorten tapahtumiin. Aikaisemmin olemme järjestäneet edellä mainittujen tapahtumien lisäksi retkiä nuorille Jurmon lintuasemalle, luonto- ja lintukuvaukseen liittyvää ohjelmaa ja rentoja havainnointikilpailuja. Lisäksi olemme olleet aktiivisesti mukana BirdLifen valtakunnallisissa tapahtumissa.

Kaikki TLY:n alle 26-vuotiaat jäsenet ovat tervetul-

leita mukaan nuorten ryhmään. Nuoret lintuharrastajat ovat tietenkin myös aina tervetulleita kaikkiin yhdistyksen tapahtumiin ja retkille, ja nuorten keskusteluryhmässä voikin aina kysyä muita nuoria mukaan vanhempien jäsenien joukkoon.

Ryhmään olet tervetullut, vaikka harrastus olisi uusi tai vaikka et olisikaan vielä aktiivinen lintuharrastaja, sillä joukossamme on kaiken ikäisiä nuoria, jotka ovat kiinnostuneita linnuista. Kannattaa pitää korvat ja silmät auki, sillä lisää pelkästään nuorille suunnattuja tapahtumia on luvassa!

Tietoa liittymisestä, tapahtumista ja nuorten ryhmästä löydät TLY:n verkkosivuilta.

Tulevia TLY:n ja nuorten ryhmän tapahtumia:

Rengastusdemo 21.4.

– Tornien taistoon 4.5. osallistuu nuorten yhteinen joukkue – Ruissalon lintukävelyt 11.5., 25.5. ja 8.6.

– Yölaulajaretki Aurajoen rantaan 29.5.

www.tly.fi/harrastus/nuorisotoiminta www.tly.fi/retket/retkikalenteri

Nuori, tule mukaan!

www.birdlife.fi/nuoret

– Liity BirdLifen Suomen WhatsAppkeskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla.

– Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla.

– Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille.

Mikä Lintuvisa?

Luokan, opetusryhmän tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Kenelle?

Koululuokille ja oppilaitoksille.

Sarjat: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja (toinen aste).

Miten?

Ryhmä opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

www.birdlife.fi/lintuvisa Tutustu:

Missä?

Luokkatilassa.

Milloin?

Milloin vain ryhmän oman aikataulun mukaan.

muotoihin, kuten valokuvaamiseen, oman kiinnostuksen mukaan. Kuvassa Miila Saari on saanut tähtäimeen jotain kiinnostavaa.

Kalalokkien kesä

Ylhäällä vasemmalla on kalalokin muna ja sen vieressä vasta kuoriutunut poikanen. Vasemmalla on poikanen ja emo, joka ruokkii sitä. Alhaalla on hieman isompi poikanen ja sen jälkeen sulkapeitteinen lentokykyinen nuori lokki. Viimeisenä on aikuinen, joka on mennyt veneellä lokkien jäätelökioskille ostamaan jäätelön. Nämä lokit eivät siis nappaa ihmisten jäätelöitä!

Verna Veneranta, 8 v.

Huuhkaja. Aada Aalto, 6 v.

Talitiainen, sinitiainen ja mustarastas. Isla Haavisto, 6 v.

Punarinta oksalla. Maiju Pulkkinen, 11 v.

Sinitiainen. Felicia Busck-Nielsen, 10 v.

Pikku-Tiira

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”.

Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi.

birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Lentävä lunni. Stella Tallgren, 5 v.

Mandariinisorsa. Jerry Ikonen, 10 v.

Tapahtumakalenteri

Valtakunnalliset

4.5. Tornien taisto (ks. s. 11)

4.–5.5. Bongaa päivä pihalla (ks. s. 11)

13.–19.5. Lasten lintuviikko (ks. s. 24)

8.–9.6. Pönttöbongaus (ks. s. 18)

17.8. Lintumessut pääkaupunkiseudulla

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

EteläKarjala

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, 0500 221 213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280. www.ekly.org

Tapahtumat:

28.4. Retki Lappeenrannan lintupaikoille. Kokoontuminen klo

8 Katariinantori 6:n aukiolla.

4.5. Foto Fennica esittelee ja myy optiikkaa pop up -maastoesittelyssä Parikkalassa Siikalahden patotien lintulavan luona klo 16–19. Paikan päällä voi kokeilla ja ostaa kiikareita, kaukoputkia, jalustoja ym.

5.5. Foto Fennica esittelee ja myy optiikkaa pop pp -maastoesittelyssä Lappeenrannassa Konnunsuon lintutornilla klo

11–14. Paikan päällä voi kokeilla ja ostaa kiikareita, kaukoputkia, jalustoja ym.

5.6. Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin P-paikalla klo 21. Retken kesto 2–3 tuntia. Sadesäällä retki perutaan.

7.6. Yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Lähtö klo 20 Imatran keskusliikenneasemalta

ja klo 21 Siikalahden P-paikalta. Retken kesto kolmisen tuntia.

29.–30.6. EKLY:n atlas-viikonloppu

6.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Kokoontuminen klo 8 P-paikalla (Tiuruniementie 247–249, entisen Tiuruniemen sairaalan P-paikka).

Oppaat ovat paikalla klo 8–12. 13.10. Syysmuuton seurantaa Lappeenrannan Linnoituksen valleilla Etelä-Karjalan museon pihapiirissä (Kristiinankatu 15).

Oppaat ovat paikalla klo 8–12. Parikkalan ja Rautjärven lintukerho: Yhteyshenkilö Hanna Aalto: hanna. aalto@ornio.net, p. 050 524 6597.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Pj. Kristiina Järvenpää, puheenjohtaja@oriolus. org, p. 045 160 6333. www.oriolus.org

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY). Pj. Pekka Helo, pekka.helo@kajaani.net, p. 050 361 4041. Yhteydenotot varapj. Juha Mannermaa, surfjulli@gmail. com, p. 044 589 2563. www.birdlife.fi/kly

Tapahtumat:

17.4. Sääntömääräinen vuosikokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla. Lisäksi Pekka Helon esitys maakotkan iänmäärityksestä.

28.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä klo 8–14 yhdessä Paltaniemen kyläyhdistyksen kanssa. Kuvaesityksen pitää Pekka Helo.

4.5. Tornien taisto.

9.5. Linturetki Kainuun Ladun kanssa.

11.5. Ekopinnakisa - 10 h.

15.5. Yhdistyksen kokous klo 18 Paltaniemen kylätalolla.

8.–9.6. Ylä-Kainuun pinnakisa Suomussalmella - 24 h.

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista. Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä. Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

8.–9.6. Pönttöbongaus.

31.8. Syyspinnakisa – 12 h.

1.–31.10. Lokakuun pinnakisa henkilökohtaisena kisana koko kuukauden ajan.

6.11. Sääntömääräinen vuosikokous Paltaniemen kylätalolla. 23.11. Yhdistyksen pikkujoulu klo 17–21 Paltaniemen kylätalolla (ruokailu ja kuvaesitykset).

KantaHäme

BirdLife Kanta-Häme, info@birdlifekantahame.fi. P.j Juhani Kairamo, puheenjohtaja@birdlifekantahame. fi, p. 050 336 3747. www.birdlifekantahame.fi

Tapahtumat:

Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu 2−3 euroa. Kukin retki kestää 2−4 tuntia. Retkien lähtöpaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon parkkipaikka. 17.4. Kuikkaretki klo 18−20, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi.

20.4. Lopen pönttöpäivä klo 9−13. Eräloppi Oy:n pihalla yleisöllä mahdollisuus rakentaa valmiista aihioista linnunpönttöjä. Yhdistyksen edustajat paikalla avustamassa ja esittelemässä yhdistyksen toiminta. Kauppatie 11, Loppi.

24.4. Kosteikkoretki klo 18−20, paikallisretki, RMK Sammalistonsuo.

Huhti−toukokuussa lintulaskentakurssi, tarkista päivämäärät kotisivuilta.

25.5. Hyönteissyöjäretki klo 9−13, paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka.

1.6. Yölaulajaretki klo 21−24, paikallisretki.

5.6. Lintukävely Hämeenlinnassa klo 18−20.

12.6. Lintukävely Hämeenlinnassa klo 18−20.

6.7. Yhdistyksen kesälinturalli, tarkemmat tiedot myöhemmin kotisivuilla.

Keski-Häme

BirdLife Keski-Häme ry. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023.

www.birdlife.fi/keh

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Keski- ja PohjoisUusimaa Ksek i a Pohjois-Uude anm anLintuharra s t a j a t yr Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry, Pj. Juha Honkala, honkala.juha@gmail. com.

www.birdlife.fi/apus

Tapahtumat:

30.4.–1.5. Vappukisa. Kisassa havainnoidaan ja ilmoitetaan havainnot Tiiraan. Parhaat havainnot palkitaan.

14.5. Kevättapahtuma Vanhankylänniemen kartanolla (Tuulimyllyntie 24, Järvenpää) klo 16–19.

KeskiPohjanmaa

KESKI-POHJANMAA

BirdLife Keski-Pohjanmaa. Pj. Johan Hassel, kp@birdlife.fi, p. 040 523 0392. www.kpbirdlife.fi

Tapahtumat:

20.4. Muutontarkailupäivä. BLKP, Gamlakarleby Fågel- och naturvänner sekä Ostrobothnia Australis järjestävät yleisölle suunnatun yhteistarkkailuaamupäivän. Klo 8–12 on useilla eri peltoaukioilla lintuopas, joka auttaa muuttolintujen tunnistamisessa. Varmistetut kohteet: Pitkäsenkylä, Kalajoki; Pahkaneva, Kokkola Marinkainen; Vitikka, Kokkola; Laajalahden pellot, Kruunupyy; Överby, Kruunupyy; Bråtö, Kruunupyy; Ravirata, Östensö, Pedersöre. Täydennetty lista ja tarkemmat ajo-ohjeet julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla.

20.4. Sääntömääräinen kevätkokous klo 15 alkaen MTK:n huvila Meriheinässä (os. Pitkäkarintie 2, Kalajoki).

21.4. Foto Fennican pop up -myyntiesittely klo 9–12 Nuorisokeskus Villa Elbassa (os. Sannanrannantie 60, Kokkola). Mahdollisuus tutustua alueen linnustoon lintuoppaan johdolla.

4.5. Tornien taisto.

4.–5.5. Bongaa päivä pihalla.

15.5. Lintukävely opastuksella Kokkolan Rantaraitilla. Lähtö Mustakarin P-paikalta klo 18.

8.6. Yhdistyksen kesäralli. Tarkemmat tiedot tulevat verkkosivuille.

8.–9.6. Pönttöbongaus.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Heinäkuussa Terassibongaus, jos riittävästi kiinnostuneita. Yhteisistä atlasretkistä ilmoitetaan myöhemmin.

KeskiSuomi

BirdLife Keski-Suomi ry, ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@gmail.com, p. 040 865 7053. www.birdlife.fi/ks

Tapahtumat:

Yhdistys pidättää oikeuden muutoksiin. Seuraa viestintäkanavia. 18. ja 25.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella ja Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa. Opas päivystää kaukoputkineen torneilla klo 17–19. Lisätiedot Muurame Jarmo Jokinen (jarmo. jokinen@tintti.net) ja Jyväskylä Sami Ylistö (sami.ylisto@gmail. com).

20.4. Lintutorniaamu Petäjäveden Piesalankylässä. Opas päivystää kaukoputkineen Piesalankylän tornilla klo 8–12. Lisätiedot: Lauri Ijäs (lauri.ijas@elisanet.fi, p. 040 717 2193)

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.

E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Kuvassa näkyvä meripelastusseuran tupa kunnostettiin Valassaarten lintuasemaksi vuonna 1965. Keskellä Carl-Gustav Taxell (asemanjohtaja 1975–1985), vasemmalla Gösta Hellman ja oikealla Jarl-Gunnar Andersson.

Ostrobothnia Australis 100 vuotta

Niclas Fritzén

Ostrobothnia Australis (OA) täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja on Suomen vanhimpia luonnontieteellisiä yhdistyksiä. Yhdistyksen nimi on latinaa ja tarkoittaa Etelä-Pohjanmaata.

Yhdistyksen tarkoitus on edistää luonnontieteellistä tutkimusta ja edistää sekä herättää kiinnostusta luontoa ja luonnonsuojelua kohtaan. Jäseniä on noin 200. Yhdistyksen toiminta-alue on ruotsinkielinen Pohjanmaa, eli rannikkokaistale Kristiinankaupungista Kokkolaan. Täten toiminta-alue on osittain päällekkäinen Suupohjan ja Merenkurkun Lintutieteellisten Yhdistysten sekä BirdLife Keski-Pohjanmaan alueiden kanssa.

OA on ollut BirdLife Suomen jäsen vuodesta 1986. OA:lla on oma havaintojenkeruualue, joka käsittää Valassaarten-Björkögrundenin luonnonsuojelualueen Mustasaaren kunnassa.

Talvikaudella OA järjestää kuukausikokouksia luonnontieteellisine esitelmineen. Keväällä, kesällä ja syksyllä järjestetään retkiä, kursseja ja erilaisia talkoita, muun muassa haitallisten vieraslajien torjuntaa, pienvesien kunnostusta, metsän ennallistamisia ja asematalkoita Valassaarilla. OA:lla on oma kirjasto sekä luonnontieteelliset kokoelmat. Yhdistyksen lehti OA-Natur ilmestyy vuosittain. Siinä julkaistaan tieteellisiä ja kansantieteellisiä artikkeleita sekä toimintaan tai toiminta-alueeseen liittyviä tutkimusraportteja.

Valassaaret tutkimusten tukikohtana

27.4. Seuturetki Joutsan lintukohteille. Lähde retkelle Keski-Suomen kaakkoiskulmaan. Liikumme kimppakyydein henkilöautoilla, varaa muutama euro bensakuluihin. Lähtö kauppakeskus Sepän parkkipaikalta autopesulan puoleisesta kulmauksesta klo 6. Myös matkan varrelta voi liittyä mukaan matkaan. Paluu iltapäivällä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sami Ylistö. Ilmoitathan puhelinnumerosi.

27.4. FotoFennican pop-up-myymälä Jyväskylän Lutakonaukiolla klo

15–18. Tule testaamaan kiikareita, kaukoputkia ja jalustoja – nyt on hyvä mahdollisuus laitteiden vertailuun! Lisätiedot: Mikko Kataja (mikko.kataja@fotofennica.fi, p. 0405267827).

2. ja 9.5. Lintutorni-ilta Jyväskylän Eerolanlahdella. Opas päivystää kaukoputkineen katselulavalla klo 17–19. Lisätiedot: Sami Ylistö.

4.5. Tornien taisto & lintutornipäivä Jyväskylän Jyväsjärven Pitkäruohossa. Tornien taiston yhteydessä Pitkäruohon lintutornilla on yleisölle avoin tornipäivä. Tule seuraamaan järvellä levähtäviä muuttolintuja ja tutustumaan lintuharrastukseen! Yhdistyksen nuorten tornikisajoukkue päivystää tornissa kaukoputkineen klo

5–13. Lisätiedot: Juho Hartikka (juho.hartikka@gmail.com).

7.5. Lintutorni-ilta Jämsän Vilusen lintutornilla. Opas päivystää kaukoputkineen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Juhani Heikka (jussi. heikka@gmail.com).

14.5. Lintutorni-ilta Jämsän Alhojärven lintutornilla. Opas päivystää kaukoputkineen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Juhani Heikka.

majoitukset ja aamupalat. Retki on fyysisesti vaativa maaston ja pitkien retkipäivien vuoksi. Sitovat ilmoittautumiset 21.4. mennessä vain osoitteessa: tinyurl.com/lapinretki. Retkimaksujen eräpäivä on 28.4., joiden maksamisesta ohjeistetaan ilmoittautuneita erikseen. Vain jäsenille. Retkelle mahtuu 22 henkilöä. Lisätiedot: Sami Ylistö. 15.6. Yölaulajaretki Jämsässä polkupyörillä. Kokoontuminen UPM Jämsänkosken tukkiautojen portilla klo 22. Retken kesto on 2–3 tuntia. Retki tehdään polkupyörillä ja tarkempi reitti määrittyy ajankohtaisen lintutilanteen mukaisesti. Osallistujamäärä 10 henkilöä. Retkellä on säävaraus. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Juhani Heikka.

17.8. Bussikyyti Helsingin Lintumessuille ja retki Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Messuilla esitellään lintuharrastusta ja lintuharrastusvälineitä sekä kuullaan tunnettujen lintuasiantuntijoiden esityksiä. Lähtö pikkubussilla Jyväskylän Harjun tilausajolaiturista klo 7.30 ja paluu Jyväskylään klo 20 mennessä. Myös reitin varrelta pääsee kyytiin. Kyydin hinta on 30 €/hlö, joka maksetaan käteisellä tai MobilePaylla retken aikana. Vain jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 2.8. mennessä Jarmo Jokiselle (jarmo.jokinen@ tintti.net, 044 5654 636). Ilmoitathan puhelinnumerosi.

Nuorisojaosto:

Nuorisojaosto kerää yhteen kaikki keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Jaostolla on oma WhatsApp-ryhmä. Lisätiedot: Juho Hartikka, juho.hartikka@hotmail. com, p. 040 960 7930.

Yhdistyksen ornitologinen jaosto pääasiassa vastaa lintutieteellisestä toiminnasta OA:n toiminta-alueen muissa osissa. Erityishankkeita liittyy muun muassa selkälokkiin, tuulihaukkaan ja sepelkyyhkyyn. Ornitologisen jaoston toimintaan luetaan myös liito-oravatutkimukset.

Valassaarten biologisella asemalla suoritetaan saaristolintulaskenta joka kolmas vuosi. Laskennan tavoitteena on dokumentoida linnustossa tapahtuvat muutokset. Työ on jatkoa Olavi Hildénin 1950-luvulla aloittamalle seurannalle. Valassaarilla tehdään myös helmipöllöjen syksyistä pyyntiä, joka on jatkunut vuodesta 1978 ja on tuottanut tähän asti yhteensä 5 723 rengastusta. Piekanoiden ja kurkien muutonseuranta on tärkeää huhtikuussa, toukokuussa myöhäisemmän arktikan tarkkailu. Viime vuosina myös aseman rengastustoiminta on laajentunut.

2000-luvulla hämähäkki- ja lepakkotutkimus ovat saaneet näkyvämmän rooliin Valassaarilla. Saarilla on havaittu 252 hämähäkkilajia, eli 40 prosenttia koko Suomen hämähäkkifaunasta. KvarkenBats-hankkeessa tutkitaan muun muassa Merenkurkun yli muuttavia pikkulepakoita. Lepakkorengastuksia on vuosina 2014–2023 kertynyt peräti 674, ja Valassaaret onkin eniten lepakkorengastuksia tuottanut yksittäinen tutkimuspaikka Suomessa.

Yhdistys toimii pääosin ruotsiksi, mutta olet tervetullut jäseneksi, retkille tai esimerkiksi Valassaarille rengastamaan ja havainnoimaan äidinkielestäsi ja kielitaidostasi riippumatta. Yhdessä hommat hoidetaan!

Yhdistyksessä keskityttiin alun perin paljon entomologiaan ja kasvitieteeseen, mutta jo 1930-luvulta lähtien ornitologialla on ollut hyvin näkyvä rooli, muun muassa Carl-Gustav Taxellin Valassaarilla suorittamien lintutöiden ansiosta. OA on ylläpitänyt Valassaarten biologista asemaa vuodesta 1966. Asema on virallinen lintuasema (VALS).

Lisätietoja, kuten Valassaarten lintuasematoiminnan yhteenveto myös suomeksi: www.oa.fi

19.5. Retki Kuhmoisten Kärppäjärvelle klo 10–15. Kärppäjärven suojelualue on retkeilyyn ja ulkoiluun sopivaa maastoa, jossa on luonnontilaista monimuotoista metsää, suorantaisia lampia ja puroja. Retkellä voit nähdä vaikka pikkusiepon, pohjantikan tai varpuspöllön. Ota mukaan sään mukaiset varusteet, eväät, kiikari ja havainnointivihko. Liikumme kimppakyydein henkilöautoilla, joten varaa bensakuluihin noin 4 € / hlö. Lähtö Jämsän Nesteen (Kauhkialantie 108) parkkipaikalta klo 10, paluu takaisin klo 15 mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 17.5.: Hannele Ahonen (lintuhavainnot@gmail. com).

22.5. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston Wolmarinsalissa (Vapaudenkatu 39–41). Esityslistalla ovat mm. viime vuoden vuosikertomus ja tilinpäätös. Tervetuloa keskustelemaan yhdistysasioista!

1.6. Muuramen yölaulajaretki. Kokoontuminen Muuramen Shell-huoltamon pihassa klo 23. Retken kesto on 2–3 tuntia. Retki tehdään henkilöautoilla kimppakyydein. Varaa muutama euro bensakuluihin. Retkellä on säävaraus. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sami Ylistö. Ilmoitathan puhelinnumerosi.

6.–10.6. Kaukoretki Lappiin. Opi lisää linnuista, koe Lapin eksotiikka ja tapaa muita kanssaharrastajia iloisessa retkiseurassa. Retkellä vieraillaan mm. Liminganlahdella, Ilmakkiaavalla, Kiilopäällä, Pulmankijärvellä, Piesjängällä ja muilla mielenkiintoisilla kohteilla. Lähtö Harjun tilausajolaiturilta torstaina 6.6. klo 17. Paluu maanantaina 10.6. illalla. Hinta aikuiset 450 € ja nuoret 400 € / hlö. Hinta sisältää bussikyydin,

Ajankohtaista:

Atlasretkiä yhdistyksen toimialueella. Tule mukaan osallistumaan Suomen 4. lintuatlakseen. Retkien kohteina ovat yhdistyksen toimialueen vähän retkeillyt ja huonosti kartoitetut atlasruudut. Retkiä järjestetään kiivaimpaan atlasteluaikaan kesä–heinäkuussa. Retkistä tiedotetaan tarkemmin ajankohtaisen atlastilanteen mukaan – seuraa ilmoittelua! Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Heikki Helle (heikki.helle@jyu.fi, p. 050 375 5626).

Kuusamo

Kuusamon Lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY), Pj. Elissa Soikkeli, kyly@birdlife.fi, p. 050 354 3012. www.kyly.fi

Tapahtumat:

1.1.–31.12. Koko vuoden kestävä ekopinnakisa käynnissä. Osallistumisohjeet verkkosivuilla. 18.4. 25.4. ja 2.5. Torniopastus Haminan Lupinlahdella klo 18–20.

20.4. Yhteishavainnointipäivä klo 5.30–13.30. Muutonseurantaa ja pinnakisa yhdistyksen

toiminta-alueella. Yhteyshenkilö Esa Partanen (esa.partanen@ yahoo.com).

28.4. Keväinen retki kaakonkulman lintujärville klo 8–13. Lisätiedot verkkosivuilla. Ilmoittautumiset Eetulle (eetu.paljakka@gmail. com).

1.5. Vappuralli klo 3–18. Järjestetään, mikäli ilmoittautuneita joukkueita on riittävästi. Ilmoittautumiset 28.4. mennessä Jukalle (jukka. kivilompolo@gmail.com).

4.5. Tornien taisto. Tiedot yleisöopastuksista verkkosivuilla.

9.–26.5. Virolahden Arktika-päivät. Lisätiedot: www.visitvirolahti.fi/ arktika

25.5. Ulko-Tammion risteily klo

5–14. Lähtö Kotkan Sapokasta. Hinnat ja ilmoittautumisohjeet verkkosivuilla.

2.6. Rengastusretki nuorille klo

15. Lähtö Virojoen S-Marketin pihasta. Retki on tarkoitettu alle 29-vuotiaille nuorille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Eetulle.

8.6. Kesäkuun ekopinnaralli. Ralliaika max 8 h, lopetus viimeistään klo

15. Yhteyshenkilö Esa Partanen.

9.6. Kesäaamun linturetki Miehikkälään klo 5–10. Kokoontuminen Virojoen S-Marketin pihassa. Lisätiedot verkkosivuilta ja ilmoittautumiset Eetulle.

9.6. Opastettu lintukävely Arboretum Mustila, Elimäki. Puistoon sisäänpääsymaksu. Kokoontuminen Puistokahvilalla klo 8.

Kesäkuussa yölaulajaretket

Kouvolan Saksanaholla ja Haminan Kirkkojärvellä sekä opastettu lintukävely Langinkosken alueella. Tarkemmat tiedot myöhemmin verkkosivuilla.

24.8. Elokuun ekopinnaralli. Ralliaika max 6 h, lopetus viimeistään klo 15. Yhteyshenkilö Esa Partanen. Lisätietoja näistä ja mahdollisista muista tapahtumista verkkosivuilla. Ota seurantaan myös Facebook-sivu.

Lappi

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Eetu Sundvall, puheenjohtaja@lly.fi. www.lly.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lohjan seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi

Tapahtumat:

17.4. Lintupäivä Lohjan Kukkumäellä klo 8–12.

4.5. Tornien taisto klo 5–13 Hakin alueen viidellä lintutornilla.

18.5. Lempoonsuon lintu- ja luontokävely klo 8.30–11.

19.5. Retki Karkalin luonnonpuistoon Tringan kanssa klo 8.30–12.30.

23.5. Lintukävely, Pähkinäniemi klo 18–19.

6.6. Lintukävely, Porla klo 18–19.

7.6. Yölaulajaretki pyöräillen tai kävellen klo 22–01. Lähtö Lo, Kirkkokenttä.

14.–15.6. Atlasretki/-laskenta.

15.6. Porlan järviluontoseikkailu klo

10–14.

29.6. Retki Aspkärin ruokkiluodolle.

8.8. Kahlaajaretki Lo, Osuniemen lintutorni klo 18–19.30.

7.9. Haukkaretki Hakin alueella klo 8–12.

21.9. Retki Hankoon klo 7–15. Lähtö Kirkkokentältä.

5.10. EuroBirdwatch, Kukkumäki klo 8–12.

6.10. EuroBirdwatch, Pusulanjärvi klo 8–12.

Lisätiedot ja päivitetty retkilista Hakin verkkosivuilla.

LounaisHäme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com. www.lhlhry.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@ gmail.com, p. 040 5353 754.

www.birdlife.fi/mly

Tapahtumat:

18.4. Sääntömääräinen kevätkokous klo

18 (ABC Kiitokaari, Vaasa). Ohjelmassa myös katsaus lintuatlaksen tilanteeseen sekä lintuäänivisa. Kahvitarjoilu.

Toukokuussa viikonloppuretki Norrskärin asemalle (jäätilanteen salliessa). Seuraa verkkosivujen tapahtumakalenteria.

4.5. Tornien taistossa lintuopastusta yhdistystorneilla. Tarkista tornit tapahtumakalenterista.

MeriLappi

Meri-Lapin Lintutieteellinen

Yhdistys Xenus ry. Pj. Allan Hamari, puheenjohtaja@xenus.fi. www.xenus.fi

Tapahtumat:

27.4. Raumonjärvi, retki.

4.5. Tornien taisto.

4.–5.5. Bongaa päivä pihalla.

11.5. Tuhka-allas, retki.

13.–19.5. Lasten lintuviikko.

17.–19.5. Virolahti, retki (jäsenille).

25.5. Martimonaapa, Simo, retki.

26.5. Kaupunginlahti, Tornio, retki.

26.5. Elijärvi, retki (jäsenille).

30.5–2.6. Xenus 24 h -linturalli.

8.–9.6. Pönttöbongaus.

Seuraa ilmoittelua viestintäkanavissamme.

Ajankohtaista:

Xenuksen toimialueen vuoden 2024 lintu on törmäpääsky, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi! Syynä on mm. pesimispaikkojen väheneminen. Merkitse havaintosi

Tiira-lintutietopalveluun (www. tiira.fi). Havaintoja kerätään mm. esiintymispaikoista, pesimispaikan ympäristöstä, yksilömääristä jne.

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. www.oa.fi

Tapahtumat / Aktiviteter:

17.4. Månadsmöte kl. 19. Michael Schneider från Länsstyrelsen i Västerbotten håller föredrag om Fladdermöss och vindkraft – ett grön-grönt dilemma. Mötet hålls i Terranovas auditorium på Österbottens museum, Museigatan 3, Vasa.

20.4. Fågelskådardag kl. 8-12 i samarbete med Gamlakarleby fågel- och naturvänner och Jakobstadsnejdens Natur. Kontaktperson Ralf Wistbacka (ralf@wbe.fi, 050 516 6817).

4.5. Tornens kamp på Valsörarna. Stationschefen ansvarar för OAs lag.

9.5. Dagsutflykt till Valsörarna. Ta med egen matsäck och kläder enligt väder samt

Juli Jättebalsamintalko i Vasa. Kontaktperson Lotta Eklund (lotta70.eklund@gmail.com, 050 525 0821, gärna sms).

Juli Jättebalsamintalko i Munsmo. Kontaktperson Lotta Flemming.

28.7. Skärgårdsexkursion för fältbiologer i samarbete med Jakobstadsnejdens Natur ordnas till Öuran i Larsmo skärgård. Begränsat deltagarantal. Deltagaravgift. Anmäl ditt intresse senast 15.7. till Ralf Wistbacka.

Juli/augusti Ängstalko på Valsörarna. Vi fortsätter med att sköta ängarna vid fyren på Valsörarna. Vi slår gräs med lie och räfsar ihop det. Anmäl ditt intresse till Lotta Flemming.

3.8. Historisk exkursion till Jakobstadstrakten och Fäboda i samarbete med Jakobstadsnejdens Natur och Oravaisnejdens Natur. Vi planerar att bekanta oss med den långa obebyggda sandstranden vid Lillsand-Storsand och dess vadarfåglar söder om Kaffestugan, fågeltornet vid Rågårdskatan, Sammetsskogen, samt med kikare sandbankarna vid Mjölvacka. Start med gemensam buss från OA kl 9 och retur ca 17. Möjligheter till förplägning i Kaffestugan. Deltagaravgift. Lokal guide Ralf Wistbacka. Anmälning senast må 22.7. till Lotta Flemming.

PohjoisKarjala

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY). Pj. Anniina Kontiokorpi, anniina.kontiokorpi@ gmail.com. www.pklty.fi

Tapahtumat:

26.4. Lintutornipäivystys. Rääkkylä, Oravilahden lintutorni klo 17–19.

7.5. Lintutornipäivystys Joensuu. Noljakan suiston lintutorni klo 17–19.

11.5. Linturetki Parikkalaan, koko päivä (ennakkoilmoittautuminen).

8.6. Yölaulajapyöräily. Joensuu, Reijola klo 22.30 alkaen. 29.–30.6. Yhteinen lintuatlasretki Ilomantsi–Lieksa-alueelle.

Lisätiedot Hannu Lehtoranta, lintuhannu57@gmail.com, p. 0500 186 607. Lisätiedot uutiskirjeessä. Tarkemmat tiedot retkistä yhdistyksen viestintäkanavissa.

Enon Lintukerho: Yhteyshenkilö Tapio Piipponen: tapsapiipponen@gmail.com, 050 341 8254.

Juuan Lintuharrastajat:

Yhteyshenkilö Hannu Lehtoranta: lintuhannu57@gmail.com, 0500 186 607.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

varma, vind- och vattentäta kläder för båtfärden. Begränsat deltagarantal. Deltagaravgift. Anmälning senast må 6.5. till Lotta Flemming (040 720 0389, gärna sms). Reservdag 11.5.

18.5. Historisk exkursion till Risön, Vasa. Samåkning från OA kl. 12.30. Under exkursionen (ca 4h) bekantar vi oss med strandängar, flygekorreskogar, ruiner och fornlämningar. Klä dig gärna i tidstypisk klädsel från förr. Ta egen matsäck med. Väderreservation. Anmälning senast må 15.5. till Lotta Flemming.

15.6. Historisk exkursion till Sydösterbotten och Bötombergen. Vi planerar att bekanta oss med bl.a. Varggrottan, jungfrudansen, Söderberget, Paradiset och sipprankan. Start med gemensam buss från OA kl. 9 och retur ca 17. Ta med egen matsäck! Deltagaravgift. Lokal guide Canne Lundberg. Exkursionen ordnas i samarbete med Sydbottens Natur och Miljö. Anmälning senast må 3.6. till Lotta Flemming.

13. eller 20.7. Ängsexkursion i Närpes i samarbete med Sydbottens Natur och Miljö. Vi bekantar oss med olika ängstyper med typiska örter och insekter som man kan hitta där. Kontaktperson Torgny Backman (torgny.backman@ gmail.com, 040 752 8423).

5.–9.8. Skogsrestaureringsläger på Mickelsörarna i samarbete med Jakobstadsnejdens Natur och Oravaisnejdens Natur. Uppföljning av skogsrestaureringen som påbörjades på Mickelsörarna 2008. Begränsat deltagarantal. Anmälning senast 1.8. till Ralf Wistbacka. Augusti Fladdermusexkursion. Tid och plats meddelas senare. Kontaktperson Niclas Fritzén (050 322 2347, nrfritzen@gmail.com).

16.11. Reservera kvällen för OAs 100-årsjubileumsfest på Svenska klubben i Vasa. Närmare program sänds ut med höstens medlemsbrev.

Pirkanmaa

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@pily.fi. Pj. Valtteri Rosenberg, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 598 7337. www.pily.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto:

Pily:n nuorten WhatsApp-ryhmään ovat tervetulleita kaikki alle 25-vuotiaat linnuista kiinnostuneet. Suunnittelemme yhteisiä retkiä ja muita tapahtumia. Lisätiedot Niklas

Paulaniemeltä: npaulaniemi@gmail. com, p. 044 211 1012. Nokian lintukoulu: Lisätiedot: www.pily.fi/ nokian-lintukoulu

Ajankohtaista:

Löydät tiedot käynnissä olevista pinnakisoista osoitteesta www. arkisto-pily.fi/Pinnakisat

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY), pply@pply. fi. Pj. Seija Rannikko seijarannikkoster@gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi

Tapahtumat:

21.4. Opastettu lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljällä (Pitkänmöljäntien luoteispään ranta ja viheralue). Muista myös Aamuvirkkujen polkupyöräretket, joista ilmoitetaan PPLY:n Facebook-sivuilla.

5.5. Opastettu lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljällä.

4.5. Tornien taisto.

4.–5.5. Bongaa päivä pihalla.

8.5. Kuukausikokous Oulun Sanginjoen Loppulassa (Sanginjoentie 1101). Ari-Pekka Auvisen esitelmä arosuohaukan pesinnöistä ja muuttoreiteistä. Kahvitarjoilu. Kokouksen päätteeksi retkeilyä Loppulan ympäristössä.

Toukokuun puolivälissä PPLY:n kolmepäiväinen kevätretki Kristiinankaupungin kuuluihin lintumaastoihin (Siipyy, Skaftung jne). Seuraa PPLY:n viestintäkanavia!

19.5. Opastettu lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljällä.

25.–26.5. PPLY:n kevätralli. Ohjeet ja säännöt verkkosivuilla.

29.6. PPLY:n atlasretki Pudasjärvelle. Tarkoituksena on kohentaa heikosti havainnoitujen atlasruutujen tilannetta. PPLY tarjoaa bussikyydin, josta pienissä ryhmissä jakaannutaan ruuduille. Jos olet kiinnostunut, ilmoittaudu pply@pply.fi.

11.9. Kuukausikokous. Jouni Pursiaisen esitelmä: 50 vuotta lintuharrastusta – muutoksia ja kokemuksia. Oulu, Linnanmaa, sali SÄ102 klo 18. Kokouspaikka kartalla: www.pply.fi/sali-sa102-sijainti/. Etäyhteys: oulu. zoom.us/j/61427222769

Lintuystävällinen lasirakentaminen toteutuu Helsingissä

Kuntalaisaloitteen eteneminen Helsingissä on osoitus siitä, että yhdistysten aktiivinen työ voi johtaa nopeasti konkreettiseen muutokseen.

Juho Leppänen

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys jättivät loppuvuodesta 2022 Helsingin kaupungille kuntalaisaloitteen lintuystävällisestä lasirakentamisesta. Seuraavan vuoden aikana aloite ja yhdistysten aktiivisuus johtivat samansisältöiseen valtuustoaloitteeseen ja lintuturvallisen rakentamisen työryhmän asettamiseen.

Tämän vuoden alussa Helsinki julkaisi lintuturvallisen rakentamisen asiakasohjeen rakennusvalvonnan käyttöön. Ohjeella ei ole juridista sitovuutta, mutta se tulee käytännössä ohjaamaan uudisrakentamista ja vähentämään törmäyskuolleisuutta. Oikeudellisesti velvoittavat määräykset Helsinki on ottamassa käyttöön seuraavan rakennusjärjestyksen päivityskierroksen yhteydessä. Toisin sanoen aloitteemme on ollut tärkeä askel lintujen ikkunatörmäysten aiheuttaman suuren lisäkuolleisuuden vähentämisessä.

Tätä kokemusta voi hyödyntää myös muissa kunnissa ympäri Suomen. Olemme laatineet kaikkien yhdistysten ja yksityishenkilöiden vapaasti käytettäväksi päivitetyn ja tarkastetun aloitepohjan, joka on jaossa BirdLifen yhdistyspalveluiden kautta. Toivomme, että tämä johtaa useisiin uusiin aloitteisiin eri puolilla maata.

Aloite on yleisluontoinen, mutta pohjaa saa myös vapaasti muokata ja sovittaa yhdistysten ja kuntien oloihin sopivaksi. Asiaan kannattaa tarttua senkin vuoksi, että törmäyskuolleisuuden vähentäminen on kunnille matalalla roikkuva hedelmä: tutkitusti toimivat keinot ovat

15.9. Opastettu lintukävely Oulun Toppilansaaren Möljällä.

Alueelliset harrastajaryhmät

PPLY:n alueella toimii useita paikallisia harrastajakerhoja ja niiden WhatsApp-ryhmiä. Tutustu täällä: www.pply.fi/yhdistys/toimialue/.

PohjoisSavo

− missä seuraavaksi?

verraten halpoja ja helppoja, eivätkä vaadi kunnalta esimerkiksi suuria muutoksia maankäyttöön.

Oma kokemuksemme prosessista on osoittanut, että asian etenemisen kannalta seurantatyö on äärimmäisen tärkeää. Kun aloite on jätetty kuntaan, on hyvä olla esimerkiksi puolen vuoden sisään yhteydessä kunnan päättäviin elimiin ja tiedustella aloitteen käsittelystä. Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta usein riittävä seuranta on muiden kiireiden vuoksi ensimmäisiä työlistal-

Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelis67@gmail.com, p. 050 569 9091.

www.lintuyhdistyskuikka.net

Tapahtumat:

Huhtikuussa opastuksia alueemme eri lintutorneilla. Seuraa yhdistyksen viestintäkanavia.

21.4. Lintuopastus Ruokojärven lintutornilla Varkaudessa.

4.5. Tornien taisto/Taesto. Osallistuvilla torneilla lintuopastusta. 4.–5.5. Bongaa päivä pihalla.

19.5. Kuikan 50 v -juhla Maaningan Haatalassa Nakurannan kodalla. Ks. tarkemmat tiedot verkkosivujemme tapahtumakalenterista.

Porvoon seutu

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens Fågelförening rf (BNFF). Pj. Jari Lehtinen, jari. lehtinen3@outlook.com, p. 050 379 4270. www.psly-bnff.com

Tapahtumat:

20.4. ja 18.5. Bosgårdin lintukävely klo 7.30

Tulossa lisäksi Loviisan lintukävely, Tolkislandetin kallion muutonseuranta sekä yölaulajaretki, joiden ajankohdat ilmoitetaan verkkosivuilla.

ta putoavia tehtäviä, ja ilman seurantaa aloitteella on suurempi riski hautautua hiljaisuuteen.

Luonnollisesti myös viestintä on tärkeää. Aloitetta on hyvä nostaa esiin säännöllisesti yhdistyksen omissa kanavissa, ja mediaa kannattaa ehdottomasti houkutella tarttumaan aiheeseen tiedotteiden ja muun yhteydenpidon avulla. Tässä auttaa myös aiheen ajankohtaisuus ja tietynlaisen uutuuden tuoma noste.

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY) / BirdLife Päijät-Häme, phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, p. 0400 972 421. www.phly.fi

Tapahtumat:

20.4. Perinteinen hanhi- ja petolinturetki.

4.5. Tornien taisto. Mukana olevat tornit ilmoitetaan jäsenpostissa ja verkkosivuilla.

13.5. Lintu- ja luontotapahtuma Lahden sataman Makasiinirakennuksessa.

18.5. Kevätralli.

8.6. Yölaulajaretki.

Kesällä Luhtikylän Tuorakan kosteikon katselupaikan avajaiset ja Kesäpäivät. Ks. tapahtumien tarkemmat tiedot ja muut tapahtumat: phly.fi/ toiminta/tapahtumat/tapahtumakalenteri/.

Nuortenryhmä: Nuorten toimintaan pääsee mukaan liittymällä WhatsApp-ryhmään. Laita viestiä Joonas Juujärvelle, p. 045 227 2464, joonas.juujarvi7@ gmail.com. Ryhmässä keskustellaan

kaikesta lintuihin liittyvästä ja sovitaan mm. yhteisistä retkistä. Tavoitteena on lisätä nuorten lintuharrastajien määrää Päijät-Hämeessä ja luoda harrastajille yhteistä tekemistä.

Rauman seutu

Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267.

www.rslh.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Satakunta

Porin Lintutieteellinen

Yhdistys PLY ry, ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@ gmail.com.

www.satakunnanlinnut.fi

Tapahtumat:

5.5. Polkupyöräretki luontokohteisiin ja lintupaikoille. Vapaa pääsy. Varapäivä 12.5.

Valtaosa lasipintoihin törmäävistä linnuista on pieniä varpuslintuja. Lintuturvallisen rakentamisen eteneminen auttaa esimerkiksi parvissa viihtyviä vihervarpusia.

11.5. Lintukävely klo 6 (Kirjurinluodontie 2, Pori). Vapaa pääsy.

1.6. Yölaulajaretki Hannes Tiiran reitillä klo 21 (Toukarintie 8, Pori). Vapaa pääsy.

15.6. Atlasretki Luvia–Nakkila. Säävaraus. Vapaa pääsy.

Heinäkuussa perinteiset Säpin kesäpäivät ja niittotalkoot.

6.7. ja 13.7. Atlasretket Pohjois-Satakuntaan. Säävaraus. Vapaa pääsy.

Elokuussa Järjestötori Porin kävelykadulla. Vapaa pääsy.

3.8. Lintukävely klo 6 (Kirjurinluodontie 2, Pori). Vapaa pääsy. Syyskuussa Näin Pori harrastaa -tapahtuma sekä jäsenretki Säppiin (säävaraus).

6.9. Kurkiretki Puurijärvelle.

7.9. Lintukävely klo 7 (Kirjurinluodontie 2, Pori). Vapaa pääsy.

11.9. Lintuilta Luontotalo Arkissa klo 18 (Pohjoispuisto 7, Pori). Vapaa pääsy.

29.9. Porin päivä -tapahtuma Toukarilla (Toukarintie 8, Pori). Vapaa pääsy.

Muutokset mahdollisia. Ks. ajankohtaiset tapahtumatiedot sekä syksyn tulevat tapahtumat yhdistyksen verkkosivuilta.

Suomenselkä

Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY), Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431.

www.sslty.fi

Tapahtumat:

20.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala, p. 040 541 0582.

4.5. Tornien taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.

8.−9.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

7.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa Tornien taiston säännöillä.

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja

Suupohjan

Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Uusimaa

Helsingin Seudun

Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@tringa.fi. www.tringa.fi

Tapahtumat: Tringa järjestää opastettuja linturetkiä Uudenmaan parhaille lintupaikoille ja välillä kauemmaskin. Suurin osa retkistä on maksuttomia ja kaikille avoimia. Kaikille retkille on ennakkoilmoittautuminen, ellei toisin ilmoiteta. Ajantasaiset retkitiedot ilmoittautumisohjeineen: tringa.fi/tapahtumakalenteri/.

23.4. klo 17.30−20 Viikin kävelyretki.

24.4. klo 18−20.30 Espoon Suomenojan iltakävely.

25.4. klo 18−20 Atlasretki Helsingin Kivinokkaan. Vain jäsenille.

27.4. klo 7−11 Torniopastus Vihdin Vanjärven lintutornissa. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

27.4. klo 11−14 Suomenojan aamukävely.

27.4. klo 11−14 Helsingin Vuosaarenhuipun kevätkatsaus. Vain jäsenille.

28.4. klo 8−10.30 Retki Helsingin Haltialassa.

28.4. klo 16−18 Torniopastus Espoon Villa Elfvikin lintutornissa. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

28.4. klo 18−21 Suomenojan valokuvausretki. Maksullinen kävelyretki, vain jäsenille.

29.4.−5.5. Porkkalan lintuviikko Kirkkonummella. Koko perheen lintu- ja luontotapahtuman ohjelmassa on mm. esitelmiä ja opastettuja retkiä. Katso tarkemmat tiedot tapahtuman verkkosivuilta: porkkalanlintuviikko.fi.

2.5. klo 18−20 Toukokuun lintuilta Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Helsinki). Heikki Lokki: ”Sommarn − pysyvää on muutos”. Maksuton, vapaa pääsy.

4.5. klo 10−14.30 Helsingin Kuninkaansaaren retki. Maksullinen retki, vain jäsenille.

5.5. klo 7−12 Viikin-Vanhankaupunginlahden retki. Maksullinen kävelyretki, vain jäsenille.

5.5. klo 18−20 Lintuopastus Lammassaaren piilokojulla. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista.

19.5. klo 7−14.30 Bussiretki Lohjalle Karkalin luonnonpuistoon. Maksullinen, vain jäsenille.

25.5. klo 7−18 Retki Kirkkonummen Rönnskärille. Maksullinen retki, vain jäsenille.

4.6. klo 9−14 Retki Sipoon Kaunissaareen. Maksullinen retki, vain jäsenille.

Nuorten linturyhmä: Nuorten linturyhmän retkiä suunnitellaan ja lintuhavaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä Ollilta ja Juholta, yhteystiedot: tringa.fi/nuorten-linturyhma/. Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret

Raaseporin paikallisjaosto Lullula: Tringan paikallisjaosto Raaseporin lintuharrastajat Lullula järjestää retkiä ja lintuaiheista ohjelmaa Raaseporin alueella. Ota yhteyttä: ko.virta@gmail.com

Ajankohtaista:

Opi lisää linnuista Tringan lintukursseilla! Kesän kurssiohjelmassa on suosittu kahlaajakurssi. Katso lisää: tringa.fi/lintukurssit/. Hangon lintuaseman retket ja lintuopastukset. Lähde tutustumaan lintuaseman toimintaan ja seuraamaan lintujen muuttoa Suomen mantereen eteläkärjessä. Paikat opastetuille kierroksille ja retkille varataan lintuaseman verkkokaupasta: halias.johku.com/.

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. www.tly.fi.

Tapahtumat:

27.4. Kevätretki Hankoon/ Haliakselle klo 5–17. Lähtö

linja-autolla Turun tuomiokirkolta. Retken hinta n. 45–50 e riippuen osallistujamäärästä (hinta TLY:n jäsenille 5 e halvempi.). Ilmoittautumiset (retket@tly.fi)

22.4. mennessä. e/hlö). Ilmoittautumiset (retket@ tly.fi) 3.5. mennessä. Majoittumismaksu ja retkimaksu suoritetaan etukäteen TLY:n tilille.

25.5. ja 8.6. Ruissalon lintukävely klo 5–8. Lähtö Ruissalon telakan portilta Marjaniemen suuntaan. Retki on ilmainen, ei ilmoittautumista.

29.–30.5. Yölaulajaretki

Aurajoen rantaan. Lähtö Tuomaan sillan kupeesta klo

22.30. Kierrämme Koroisten ja Ylioppilaskylän kautta takaisin Tuomaan sillalle. Matkalla voi kuulla mm. satakieliä, sirkkalintuja ja kerttusia. Retki on ilmainen, ei ilmoittautumista.

Nuorisojaosto:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

4.5. Tornien taisto klo 5–13. TLY osallistuu Tornien taistoon ainakin Järvelän lintulavalla Kaarinassa (TLY1) ja nuorison joukkue Friskalanlahden uudella lintulavalla.Yhdistyksen torneissa on opastusta. Seuraa ilmoittelua. Nuorison joukkueeseen ilmoittautumiset 28.4. mennessä Sofia Rönnqvistille (sofia.ronnqvist@ gmail.com).

5.5. Pyöräretki Kaarinaan Kuusiston lintutornille klo 9–14. Lähtö Turun tuomiokirkolta klo 9, mutta matkan varreltakin voi tulla mukaan. Tornilla ollaan n. klo 10–13, jonka jälkeen pyöräillään takaisin Turkuun. Retki on ilmainen. Ilmoittautumiset 3.5. mennessä (retket@tly.fi). Ilmoittautuminen lähinnä siksi, että matkalta tulevatkin osataan huomioida retkeä toteutettaessa.

11.5. Ruissalon lintukävely klo 8–11. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta. Retki on ilmainen, ei ilmoittautumista.

17.–19.5. Viikonloppuretki Aspön saarelle. Lähtö Pärnäisten lauttarannasta. Mukaan mahtuu 12 henkilöä, majoittuminen 2 hengen huoneissa vanhassa puutalossa. Talossa on keittiö, sauna ja ulkohuussi. Vesi kannetaan kaivosta. Omat pyyhkeet ja lakanat mukaan. Saaressa ei ole kauppaa, joten kaikki ruoka on otettava mukaan. Hinta on n. 40 e/yö/hlö. Lisäksi retkimaksu 20 e/hlö (ei-jäsen 30

TLY:n nuorisojaosto on kaikkien alle 25-vuotiaiden linnuista kiinnostuneiden jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ym. Tervetuloa mukaan jaoston toimintaan! (www. tly.fi/yhdistys/nuorisotoiminta)

Ajankohtaista:

Myynnissä TLY-kangasmerkkejä! Pitkästä aikaa on saatavilla kangasmerkkejä, joissa on tarrakiinnitys. Hinta 3 e. Toimitukset postitse tai yleisötilaisuuksissamme. Postitettaessa hintaan lisätään toimituskulut. Tilaukset: talous@tly.fi.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Ordf. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se, t. 040 588 1478.

www.alandsfagelskyddsforening.com

Aktiviteter:

8.4.–3.6 Fågelguidning varje måndag. Samling kl 17.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

1.5. Traditionell första maj utflykt. Samling kl 5.30 vid Notgrundet, Svibyviken.

4.5. Tornens kamp. ÅFF deltar med Jurmo utkikstorn, Kungsö batteris utkikstorn och Sviby fågeltorn mellan kl 5–13. 8.–12.5. Lågskär långhelg

11.5. Dagsutflykt till Lågskär Början av juni nattsångarutflykt. Datum meddelas senare.

Nro 2, 29. vuosikerta

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

Painopaikka

PunaMusta Oy, Joensuu, 2024

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 050 592 2722

juha.halminen@mediaosasto.fi

Ilmoitushinnat

5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

39 500 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna

2024 kolmena numerona: 24.1., 17.4. ja 11.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30:n maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on yhteensä 27 000 jäsentä ja tukijaa.

Henkilöstö

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved

Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori

Inka Plit

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija Aapo Salmela

Lintuvesiasiantuntija

Heikki Helle

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoapulainen Niko Jokinen

Puheenjohtaja Mika Asikainen

TÄYSI SUORITUSKYKY

NYHET

Uusi KOWA TSN-66 PROMINAR

TSN-66 PROMINAR on uusin jäsen Kowan PROMINAR-kaukoputkituoteperheeseen. Siinä on poikkeuksellinen kirkas fluoriittikristallioptiikka, joka on tuonut Kowalle maailmanlaajuista tunnustusta erottelukyvystään ja värintoistostaan.

Kompaktin, kevyen rakenteen ja 66 mm etulinssin ansiosta TSN-66 PROMINAR on täydellinen työkalu niille, jotka haluavat matkustaa kevyesti tinkimättä kuitenkaan yhtään kuvanlaadusta!

• Kompakti ja kevyt rakenne

• Erinomainen optiikka puhtaasta fluoriittikristallista

• Korkea valonläpäisykyky

• Erittäin täsmällinen tarkennustekniikka Tilaa omasi Kowa-jälleenmyyjiltä!

PIENI KOKO ILMAN KOMPROMISSEJA