BirdLife 3/2025

Lintuatlaksen viimeinen kesä s. 17

Metsähanhia on kaksi lajia s. 11 ja 25

Kiharapelikaani

Kökarissa s. 6

Lämpökamerasta apua yöretkille s. 20

BE CONFIDENT BE COLORFUL LIKE NATURE

BURNT ORANGE COLLECTION

Sillä luonnossa itsevarmuus ei tarkoita äänekkyyttä, vaan selkeyttä. Selkeyttä siitä, mitä näet, miten reagoit sekä kuka olet. Burnt Orange Collection yhdistää tuotteet NL Pure 42, CL Curio, NL Pure 32 ja ATC – neljä tuotetta niille, jotka arvostavat huippuluokan optiikkaa, intuitiivista käsittelyä ja erottuvaa muotoilua. Halusitpa sitten kompaktin tuotteen aktiiviseen käyttöön tai tehokkaan tuotteen mukaansatem paavaan katseluun, kukin valikoiman tuotteista herättää itsevarmuuden jo ensi silmäyksellä.

PURE 42

Pääkirjoitus

Merituulivoima voi pelastaa – tai tuhota

Jukka

PÖNTTÖ

Jukka Hintikka

Google-haku sanalla ilmastonmuutos tarjoaa 631 000 tulosta. BirdLifen kotisivuillakin sana mainitaan 755 kertaa. Niin lintuja kuin ihmisiä uhkaava ongelma on siis varmasti kaikille tuttu.

Muutos uhkaa erityisesti pohjoista lintulajistoa. Järripeipon ja monen muun pohjoisen lajin esiintymisen eteläraja vetäytyy reilun parin kilometrin vuosivauhtia kohti Jäämerta. Tilalle tulleet eteläiset tulipäähippiäiset ja pähkinänakkelit lämmittävät lintuharrastajan mieltä, mutta eivät ne pelasta pohjoisia lajeja kiipelistä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää, että siirtyminen vihreään energiaan onnistuu mahdollisimman kivuttomasti. Tätä varten tarvitaan runsaasti tuulivoimaloita, mielellään ripeäl-

Tämä lehti on lähetetty kaikille kevään tapahtumiin osallistuneille. Katso Pönttöbongauksen tuloksia sivulta 19!

BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje.

Tässä lehdessä:

Lintumessut vetivät väkeä s. 10

lä aikataululla. Nykyinen pääasiassa fossiilisiin energianlähteisiin perustuva energiantuotanto on ongelma, jonka laskua maksavat järripeipot, sinirinnat ja monet muut lintulajit parin kilometrin verran vuodessa.

Tuulivoimaloihin pätee sama kuin moneen muuhun ihmistoimintaan. Väärään paikkaan toteutettuna tuulivoimala saattaa aiheuttaa vakavia ongelmia linnuille. On siis pidettävä huolta, että tuulipuistot ja voimalat sijoitetaan oikeisiin paikkoihin.

Maatuulivoiman osalta sijoittelussa on jo tehty virheitä. Näitä ei pidä toistaa, kun merituulivoima tekee nyt tuloaan Suomeen. Tämän lehden sivulla 12 kerrotaan tarkemmin Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta selvityksestä, jossa selvitettiin merituulivoiman tuotantoon sopivat ja sopimattomat alueet.

Se on huolella tehty tietopaketti, jossa on arvioitu alueita niin lintujen pesimä- ja lepäilyalueiden kuin muuttoreittien näkökulmasta.

Hyvä uutinen on, että merituulivoimalle soveltuvia alueita löytyy etenkin Pohjanlahdelta runsaasti. Tärkeille lintualueille tuulivoimaa ei pidä tuoda.

Pitää myös muistaa, että joidenkin lintulajien osalta puuttuu tietoa tuulivoiman vaikutuksesta. Esimerkiksi pohjoisten havumetsien pöllöjen ja tuulivoiman rinnakkaiselosta ei tiedetä oikeastaan mitään. Myös monen merilinnun osalta on vielä paljon selvitettävää.

Tiedonpuute on helppo ratkaista tutkimuksella. Erityisesti lähetinseuranta on tuonut paljon uutta tietoa. Sitä kerryttävät myös BirdLifen satelliittimaakotkat Oleg ja Kanerva, joiden seikkailuista voi lukea sivulta 16.

Tue linnustonsuojelua

Liity jäseneksi

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme

Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue

Merituulivoiman alueet selvitetty s. 12

Kansikuva: K äKi (Micha Fager)

Sebastian Andrejeff

Olli Haukkovaara

Kanalintukesä oli kehno. Erityisesti riekkopoikueita havaittiin vähän, ja niissäkin oli tavallista vähemmän poikasia.

Kylmää, hellettä ja poikueita

– lintukesä 2025 pähkinänkuoressa

Menneenä kesänä lintujen pesinnät sujuivat hieman paremmin kuin lähes katastrofaalisena vuonna 2024. Monilla myöhään pesivillä varpuslinnuilla oli hyvä tai jopa erinomainen pesimämenestys, mutta alkukesän viileys vaikutti joihinkin lajeihin.

Jukka Hintikka

kuitenkin tuhosi ensimmäisiä pesintöjä. Myös kesäkuu oli melko viileä, mikä vaikutti varmasti monen lintulajin pesinnän onnistumiseen.

Vasta heinä–elokuun hellejakson mukanaan tuomat hyönteiset tarjosivat varpuslintujen poikasille runsaasti

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi

Kesän erikoisuuksiin kuului Suomen toinen kattohaikaran pesintä Turun Topinojan jäteasemalla, jonne Turun Lintutieteellinen Yhdistys rakensi tekopesän yhdessä Lounais-Suomen Jätehuollon suosiollisella avustuksella. Haikarat saivat yhden poikasen, joka sai nimikilpailun kautta nimekseen Topi.

Huhtikuun lämpöaalto toi Suomeen esimerkiksi paljon hyönteissyöjiä, kuten leppälintuja ja kirjosieppoja. Sitä seurannut keskimääräistä selvästi kylmempi toukokuu ravintoa. Helteen haittapuolena tervapääskyn poikasia loikkasi pois paahteisista pesäkoloistaan poikkeuksellisen paljon. Monessa lintuhoitolassa olikin täysi työ tervapääskyn poikasten hoitamisessa lentokykyisiksi.

Havainnot Tiiraan – yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Petri Vainio

Myyrät vähissä, riekot kateissa Petolintuvuosi oli vaihteleva. Ainakin Saaristomerellä merikotkan poikastuotto jäi niukaksi. Tarkemmissa tutkimuksissa toivottavasti selviää, onko kyse normaalista vaihtelusta, lintuinfluenssasta vai jostakin muusta. Haarahaukkoja ilmoitettiin keväällä tavallista runsaammin Tiira-lintutietopalveluun, ja moni haarahaukka jäi viipymään kesän läpi Suomeen. Pesintäkin varmistettiin ainakin Sastamalassa. Haarahaukka on opportunistinen raadonsyöjä, joten haarahaukkoja havaittiin myös useilla jäteasemilla ja jopa Itä-Suomen karhukojujen haaskoilla.

Tunturi-Lapissa piekanat olivat täysin kateissa. Tarkastetuista 51 piekanareviiristä vain viisi oli heinäkuussa asuttuina, eikä yhdelläkään reviirillä ollut poikasia. Piekanojen pesimätulos on riippuvainen myyristä, eikä niitä ole ollut tuntureilla pariin vuoteen. Myyrät ja niitä syövät pöllöt ja petolinnut olivat muutenkin tänä vuonna vähissä Pohjois-Suomessa, vaikka Etelä- ja Itä-Suomessa myyriä ja pöllöjä oli paikoitellen vähintään kohtalaisesti.

Kanalintujen kesä ei ollut erityisen hyvä. Syyt ovat todennäköisesti sääoloissa, ja Pohjois-Suomessa myyrien puuttuessa kanalintuihin on voinut kohdistua tavallista kovempi saalistuspaine. Etenkin riekolla sekä poikueiden että poikasten määrät olivat erittäin alhaisia. Metsäkanalinnuista vain pyyn kanta pysyi viime vuoden tasolla.

Ruovikoissa rapisee

Rengastajat keräävät tietoa hyönteissyöjälintujen pesimämenestyksestä Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimassa sisämaan seurantapyynnissä (SSP). Siinä rengastetaan lintuja samoilla paikoilla läpi kesän vakioidusti noin kymmenen päivän välein. Koko maan kattavan SSP-verkoston avulla voidaan tutkia runsaimpien lajien poikastuottoa. Alustavien tulosten perusteella ainakin joillakin paikoilla ruovikko- ja pensaikkolajien pesimämenestys vaikutti viime vuotta paremmalta. Esimerkiksi nuoria ruoko-, luhta- ja viitakerttusia sekä pajusirkkuja oli loppukesällä mukavasti liikkeellä. Pajulintu puolestaan esiintyi joillakin paikoilla runsaana, kun taas toisilla se oli suorastaan kateissa. SSP:n tarkemmat tulokset julkaistaan myöhemmin Linnut-vuosikirjassa.

Saaristolinnuilla suurta vaihtelua

Saaristolintujen osalta vuosi oli vaihteleva. Esimerkiksi

Saaristomerellä tiirojen ja lokkien poikastuotto oli kohtalainen, kun taas Loviisassa Aspskärin lintuaseman ympäristön tiirayhdyskunnista ei päässyt ensimmäistäkään tiiranpoikasta siivilleen. Sama pätee sorsien ja kahlaajien pesimätulokseen: joillakin luodoilla ja alueilla pesinnät onnistuivat, toisilla eivät.

BirdLifen viime vuoden linnun selkälokin tilanne oli puolestaan kehno. Vaikka suurimmissa yhdyskun-

nissa on edelleen kymmeniä pareja, niin lajin poikastuotto on liian heikko kääntämään kantaa nousuun. Merilokin taantuminen tuntuu jatkuvan useimmilla saaristoalueilla.

Syysmuutto alkoi ajat sitten

Kahlaajien syysmuutto alkaa jo alkukesällä. Hyvällä säällä, kuten tämän kesän heinäkuun hellejaksolla, kahlaajat lentävät korkealla eikä niillä ole tarvetta pysähtyä lepäilemään. Vanhojen kahlaajien määrät jäivät siksi useimmilla paikoilla pieniksi.

Mukavia poikkeuksia mahtui silti mukaan. Esimerkiksi Kouvolassa voimakkaasti tulvinut Elimäenjärvi keräsi satamäärin vikloja ja muita kahlaajia. Noin tuhannen töyhtöhyypän lukumääriä ilmoitettiin Tiira-lintutietopalveluun ainakin kolmelta eri paikalta ympäri Etelä-Suomea.

Kesän harvinaisin lintu oli juhannuksena Kökariin tupsahtanut Suomen ensimmäinen kiharapelikaani (ks. s.

Kesästä numeroin

920 LIROA enimmillään oli 2.8. Kouvolan Elimäenjärvellä. Todellinen määrä oli varmasti yli tuhat, sillä tulvivan ja liettyneen pellon keskiosassa olevia liroja oli mahdoton havaita. Samana päivänä paikalla oli myös muun muassa 950 töyhtöhyyppää ja yli 100 valkovikloa. Lirokerääntymä oli kuluneen kesän suurin ja sisämaasta kaikkien aikojen suurin Tiiraan tallennettu syyskerääntymä.

470 HEMPPOA laskettiin 20.8. Helsingissä Etu-Viikin rypsipelloilla. Hemppo on viime vuosina runsastunut: kaikki yli 250 linnun parvet ovat viimeisen kymmenen vuoden ajalta ja pääkaupunkiseudulta. Syys–lokakuussa suurimmissa parvissa voi olla jopa yli tuhat hemppoa, mutta kesäkuukausilta ei aiemmin ole ilmoitettu näin suurta määrää.

6). Muita kesän suurharvinaisuuksia olivat muun muassa Kuhmossa puputtanut Suomen toinen idänkäki ja Merijärvellä havaittu samoin Suomen toinen aasianpääskykahlaaja. Nilsiässä kuvattiin jalohaukka, joka paljastui kuvista maan kolmanneksi välimerenhaukaksi.

Afrikkaan muuttavista hyönteissyöjälinnuista monet ovat jo lähteneet. Metsäkirvisen ja monen muun lajin muuttohuippu on jo takanapäin. Toisaalta taigauunilintuja ja muita itäisiä harvinaisuuksia voi alkaa jo odotella. Syyskuussa muutto on monen lintuharrastajan mielestä parhaimmillaan. Esimerkiksi varpushaukkoja voi nähdä hyvillä muuttopaikoilla kymmenittäin läpi syyskuun. Viilenevän syksyn myötä myös kurkia ja peippoja alkaa muuttaa eneneviä määriä, ja pian mukaan liittyy myös arktisia hanhia ja vesilintuja. Syysmuutto hiipuu tavallisesti loka–marraskuun vaihteeseen mennessä. Sen jälkeenkin voi vielä havaita esimerkiksi lokkien ja joutsenten muuttoa tai vihervarpusten ja urpiaisten kiertelyä.

62 LIEJUKANAA näkyi 27.7. Espoon Suomenojan altailla. Tämä oli suurin paikalla havaittu määrä 16 vuoteen. Ennätys on heinäkuun lopulta 2007, jolloin samalla paikalla havaittiin peräti 146 liejukanaa. Suomenoja on ylivoimaisesti Suomen paras liejukanapaikka. Yli 40 liejukanan havaintoja on Espoon lisäksi ainoastaan Kaarinasta Järvelän kosteikolta.

7 PELTOSIRKKUHAVAINTOA on tallennettu Tiiraan menneen elokuun aikana. Erittäin uhanalainen peltosirkku on taantunut voimakkaasti, mikä näkyy myös muuttoaikaan. Elokuulta 2015 Tiirassa on elokuulta 47 havaintoa ja Tiiran julkaisuvuonna 2006 elokuulta on 63 havaintoa. Ei uskoisi, että 50 vuotta sitten elokuun lopulla saattoi yhtenä yönä kuulla satoja muuttavien peltosirkkujen kutsuääniä. Koonnut Jan Södersved

Mikko Niemi

Masi Kopsa ja Sebastian Andrejeff mittasivat ja rengastivat Topiksi nimetyn kattohaikaran poikasen.

Jukka Hintikka

Juhannuksena Ahvenanmaan Kökarissa paikalliset asukkaat joutuivat hieromaan silmiään: luodolla näytti olevan lokkien ja merimetsojen lisäksi pelikaani! Linnusta otetut kuvat levisivät sosiaalisen median kautta lintuharrastajien tietoon. Laji varmistui kiharapelikaaniksi, joka pesii meitä lähinnä Kaakkois-Euroopassa. Lintu viihtyi Kökarissa viisi päivää, jolloin moni mantereelta kiiruhtanut bongari onnistui näkemään sen.

Havainto ei ollut odottamaton, sillä kuvien perusteella sama esiaikuinen kiharapelikaaniyksilö oli nähty jo kesäkuun alussa Ruotsissa. Suomen-matkansa jälkeen lintu myös palasi länsinaapuriin, jossa se liikkui vielä ainakin elokuun alkupuoliskolla.

Kiharapelikaani on maailmanlaajuisesti vähentynyt ja silmälläpidettävä laji. Euroopan pesimäkanta on kuitenkin kasvanut suojelutoimenpiteiden ansiosta tällä vuosituhannella. Lajia pidetään myös eläintarhoissa, joten BirdLifen rariteettikomitea joutuu tulkitsemaan, onko lintu luonnonvarainen harhailija vai tarhakarkuri.

Suomen ensimmäinen kiharapelikaani ilmestyi Kökariin EnjoyNature B&B

Keitä kahvit aamuyöstä yhteiskeittiössämme ja nauti saunan löylyistä bongausreissun jälkeen.

Ville Wallinmaa

Kiharapelikaani kierteli kesän Ruotsissa, mutta piipahti myös Ahvenanmaalla. Lintu havaittiin kerran myös Norjan puolella.

Pulsar lämpökamera

on nykyaikaisen luontoharrastajan tehotyökalu. Lämpökameralla löydät niin pienet kuin suuret linnut hämärällä ja pimeällä, läheltä ja kaukaa.

Taskukoon Pulsar Axion

Compac lämpökamerat kulkevat helposti mukana.

Pulsarin eurooppalaiseen laatuun voit luottaa.

Soita ja kysy miten lämpökamera vastaisi sinun tarpeitasi! 040 484 3501 www.pulsarsuomi.fi

Länsi-Afrikassa BirdLifen hankkeissa sitoutetaan paikalliset asukkaat mukaan suojeluun ruohonjuuritasolla.

Länsi-Afrikka

Länsi-Afrikassa suojellaan elinympäristöjä yhteistyön kautta

Sierra Leonen, Senegalin ja Guinean BirdLife-järjestöt tekevät töitä paikallisten yhteisöjen sitouttamiseksi suojeluun ja elinympäristöjen ennallistamiseen.

Yhteistä eri maiden hankkeille on, että työhön otetaan mukaan alueella asuvat ihmiset. Se on osoittautu-

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2025/03/19/promotingsustainable-agroforestry-insierra-leone/

nut parhaaksi tavaksi saada asukkaat sitoutumaan suojeluhankkeisiin kestävällä tavalla. Parhaissa tapauksissa elinympäristöjen kunnostuksen ja suojelun myötä pystytään luomaan uusia työpaikkoja ja parantamaan ihmisten elinolosuhteita.

www.birdlife.org/

news/2025/05/19/in-senegallocal-communities-areprotecting-critical-sites-whileimproving-their-livelihoods/

BirdLife maailmalla

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 119 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Italia

Iso päivitys Italian IBA-verkostoon

Italian BirdLifen tekemä kattava tutkimus on merkittävästi laajentanut maan kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (Important Bird and Biodiversity Areas, IBA) verkostoa. Uusimman tiedon perusteella tehdyssä uudelleenarvioinnissa tunnistettiin peräti 113 uutta IBA-aluetta ja tarkasteltiin 118:aa aiemmin nimettyä. Italiassa on nyt 240 IBA-aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 93 500 neliökilometriä.

Tämä oli Italian IBA-verkoston mittavin päivitys tähän mennessä. Sen mahdollistivat muun muassa parantu-

nut tutkimus- ja havaintotieto sekä paikallisten lintuyhdistysten, tutkijoiden ja luonnonsuojelijoiden aktiivisuus. IBA on BirdLife Internationalin maailmanlaajuinen hanke tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. IBA-alueet muodostavat maailmanlaajuisen tärkeiden lintualueiden verkoston, joka tarjoaa lajeille turvaa niiden pesimä-, muutto- ja talvehtimisaikana. Arvokkaimpien kohteiden tunnistaminen on tärkeää, jotta suojelutoimia voidaan keskittää paikkoihin, joissa niitä eniten tarvitaan.

Eri maiden suojeluhankkeilla turvataan mm. kahlaajille tärkeitä kosteikkoalueita sekä silmälläpidettävän kuparipyrstökottaraisen ja vaarantuneen keltapääkaljukkaan pesimäalueita.

www.birdlife.org/ news/2025/03/22/promotingcommunity-led-forestconservation-in-guinea/

Koonneet Jukka Hintikka ja Inka Plit

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2025/05/09/113-newimportant-bird-and-biodiversityareas-found-in-italy

IBA Suomessa: www.birdlife.fi/iba

Guinée Écologie

Paksujalka on roteva kahlaajalintu, joka pesii kuivilla nummija niittymailla. Se on aktiivinen myös yöllä, etenkin soidinaikaan.

Etelä-Afrikka

Korkein oikeus määräsi pingviinien ruokailualueet turvaan

Etelä-Afrikan korkein oikeus määräsi tänä keväänä kymmenvuotisen kalastuskiellon erittäin uhanalaisen afrikanpingviinin kuuden tärkeän pesimäpaikan ympärille. Tarkoitus on turvata pingviinien ravinnonsaanti suojelemalla kalakantoja. Ravinnon hupeneminen on yksi tärkeimpiä syitä sille, että afrikanpingviinien kanta on kutistunut yli 90 prosenttia 1950-luvulta. Jäljellä on enää noin 20 000 yksilöä.

Päätöksen taustalla oli Etelä-Afrikan BirdLifen ja sen yhteistyökumppaneiden pitkäjänteinen työ, johon kuului muun muassa neuvotteluja kalastusteollisuuden ja hallinnon kanssa, vaikuttamistyötä, viestintää sekä korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, jolla vaatimukset menestyksekkäästi perusteltiin. Rajoitusalueet perustuvat pingviinien seurantatutkimuksiin ja niiden toimivuutta arvioidaan rajoituskauden aikana.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2025/03/23/landmarkcourt-victory-secures-criticalprotection-for-african-penguins

Iso-Britannia

Paksujalan suojelutyö kantaa hedelmää Englannissa ennen yleisten paksujalkojen määrä oli vuonna 1985 pudonnut vain 150 pesivään pariin, pääasiassa sopivan elinympäristön hupenemisen ja maatalouden tehostumisen vuoksi, kun Ison-Britannian BirdLife aloitti laajan hankkeen lajin suojelemiseksi. Mukaan saatiin muita yhdistyksiä, maanviljelijöitä, vapaaehtoisia sekä valtion tukea.

40 vuoden aikana on tapahtunut paljon. Tällä hetkellä yli 200 hankkeeseen osallistuvaa viljelijää ja maanomistajaa on varannut paksujalalle yli 300 pesimäaluetta, joilla BirdLifen vapaaehtoiset seuraavat lintujen pesimämenestystä. Lisäksi on ennallistettu satoja hehtaareja avointa nummea, joka on paksujalan luonnollista elinympäristöä.

Sitkeä suojelutyö on tuottanut tulosta. Etelä-Englannissa pesivien parien määrä on nelinkertaistunut 120

Etelä-Afrikan BirdLifen työn ansiosta afrikanpingviini sai suojakseen kalastuskieltoalueen.

pariin, ja Itä-Englannissa yli kaksinkertaistunut 226 pariin. Menestys osoittaa, että maanviljely ja luonnonsuojelu voivat toimia yhteistyössä. Ison-Britannian BirdLife onkin vaatinut, että valtion on tuettava enemmän viljelijöitä, jotka ottavat osaa luonnonsuojeluun.

Lue lisää: www.birdlife.org/news/2025/03/18/the-returnof-the-stone-curlew-a-conservation-triumph/

Huppu-uikkuja suojellaan tarhakasvatuksella

Erittäin

Eteläisimmän Argentiinan ylänköjärvillä pesivän äärimmäisen uhanalaisen huppu-uikun poikastuottoa elvytetään Argentiinan BirdLifen ja muiden paikallisten suojelujärjestöjen yhteistyöhankkeessa. Huppu-uikun suurimmat uhat ovat vieraslajeja. Pohjoisamerikkalainen minkki tuhoaa pesintöjä ja tappaa aikuisia lintuja. Istutetut kirjolohet kilpailevat samasta ravinnosta huppu-uikun poikasten kanssa, mikä on johtanut huppu-uikun poikastuoton romahdukseen. Huppu-uikku munii kaksi munaa, mutta poikasia varttuu aikuiseksi yleensä vain yksi. Löydetyistä uikunpesistä otetaan jokaisesta yksi muna, joka haudo-

taan poikaseksi koneellisesti. Poikaset kasvatetaan tarhassa lähes täysikasvuisiksi ja palautetaan luontoon. Huppu-uikkuja on maailmassa alle tuhat yksilöä. Hanke on ensimmäinen kerta, kun minkään uikkulajin kantaa vahvistetaan tarhakasvatuksella.

Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2025/05/05/first-everrelease-of-captive-bredhooded-grebes-into-the-wild/

uhanalaisen huppu-uikun ongelma on romahtanut poikastuotto.

5.

Argentiina

5.

Messulavalla haastateltiin monenlaisia lintu- ja luontoalan osaajia ja ammattilaisia erilaisista ajankohtaisista aiheista. Jukka Hintikan kanssa keskustelemassa on luontokirjailija Juha Kauppinen, jonka haastattelu keräsi yleisön penkkirivit täyteeen.

Lintumessuilla riemuittiin retkistä ja esityksistä

Jukka Hintikka

Suomen kahdeksannet Lintumessut järjestettiin 16.8. Helsingin Viikissä. Messutarjontaa kävi katsomassa satamäärin messuvieraita. Lintuvaruste-myymälässä ja näytteilleasettajien pisteillä oli helppo kohdata tuttuja lintuharrastajia.

Messuohjelma oli edellisten vuosien tapaan korkeatasoinen. Kuvateltassa oli tarjolla lintu- ja luontokuvaesityksiä. Mukana olivat Instagramissa yli 400 000 seuraajaa kerännyt luontokuvaaja Ossi Saarinen, harrastajakuvaajan oivalluksia esitellyt Terhi Paavola sekä huippuluontokuvaajat Mikko Oivukka, Jouni Ruuskanen ja Tomi Valtonen Lisäksi kuultiin muun muassa Jari Ullakon esitys vesilintujen häirintävapaasta levähdysalueverkostosta, Nadja Weisshauptin selostus muuton seuraamisesta tutkalla, Heikki Helteen yhteenveto vakiolinjojen kahdesta vuosikymmenestä ja Karoliina Hämäläisen esi-

Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan oppaat vetivät jatkuvasti lintukävelyitä ja pari pidempääkin retkeä messuvieraiden iloksi. Retkille osallistui lähes 200 ihmistä.

BirdLifen omalla pisteellä oli tarjolla kaikenlaisia BirdLife-tuotteita. Messupiste oli myös hyvä paikka tulla kysymään lintuasiantuntijoilta mitä erilaisimmista aiheista.

tys lämpökameran käytöstä lintujen tarkkailussa ja rengastuksessa.

BirdLifen Helsingin seudun alueyhdistys Tringa järjesti messupäivänä pari pidempää aamuretkeä sekä lyhyempiä lintukävelyitä noin puolen tunnin välein. Retkille ja lintukävelyille osallistui yhteensä lähes 200 ihmistä. Retkeläiset näkivät esimerkiksi valko- ja mustavikloja, hemppoja ja monenlaisia muita Vanhankaupunginlahden lintuja. Eero Haapasen vetämällä teemaretkellä päästiin tutustumaan uuttukyyhkyjen poikasten rengastukseen.

Messut juontaneen Jukka Hintikan haastattelussa olivat muun muassa Muuttolintujen kevät -sovellusta

tekemässä ollut väitöskirjatutkija Patrik Lauha, selkälokkiguru Martti Hario, luontokirjailija Juha Kauppinen ja BirdLifen nimistötoimikunnan puheenjohtaja Harri Högmander

Lintuasemapisteellä esiteltiin Suomen lintuasemien toimintaa. Luomus oli mukana kertomassa linnustonseurannasta ja rengastuksesta. Nuorille ja lapsille oli omat pisteensä, joissa järjestettiin monenlaista ohjelmaa. Matkanjärjestäjiä oli esittelemässä omia lintuja kuvauskohteitaan.

Tervetuloa seuraaville Lintumessuille 15.8. 2026!

Inka Plit

Inka Plit

Olli Haukkovaara

Tundraurpiainen ei ole uuden luokittelun mukaan enää oma itsenäinen lajinsa.

AviList muuttaa Suomen lintujen lajilistaa

BirdLife on siirtynyt seuraamaan uutta maailman lintujen lajiluetteloa. Suomessa havaittujen lintujen lajimäärä kasvaa kolmella. Merkittävimpiä muutoksia ovat metsähanhen jakaminen kahdeksi lajiksi ja tundraurpiaisen luokittelu urpiaisen alalajiksi.

Tero Toivanen & Jukka Hintikka

Uusi maailman lintujen lajiluettelo, AviList, julkaistiin kesäkuun alussa. AviList korvaa useat aikaisemmat, keskenään hyvinkin erilaiset lajiluettelot. Suomessa seurataan jatkossa AviListin luokittelua.

Mikä on laji?

Laji on lintuharrastuksen perusyksikkö, mutta lajin määrittely ei ole suoraviivaista. Lintujen pesiessä samalla alueella tehtävä on yleensä helppo: jos populaatiot eivät sekoitu keskenään, kyse on eri lajeista. Mutta miten määritellä laji, kun linnut esiintyvät kaukana toisistaan?

Monen "lajin", kuten vaikka keltavästäräkin, levinneisyysalue on laaja ja siitä voidaan erotella jopa kymmeniä "alalajeja", joiden vaihettuminen toiseksi on vähittäistä. Silti levinneisyyden ääripäiden linnut voivat olla hyvin erinäköisiä, eivät koskaan kohtaa toisiaan eivätkä välttämättä pystyisi lisääntymään keskenään. Aina ei tarvita suurta etäisyyttäkään. Eristyneissä vuo-

ristoissa tai saarilla pesivät linnut voivat aikojen saatossa kehittyä niin erilleen lähisukulaisistaan, että niitä on perusteltua pitää omina lajeinaan.

Tällä vuosituhannella lajikäsitystä ovat mullistaneet DNA-tutkimukset. Ne ovat paljastaneet yllättäviä sukulaisuussuhteita sekä monen "kryptisen" lajin olemassaolon: esimerkiksi jotkut ulkonäöltään identtiset, samoilla paikoilla mutta eri aikaan vuodesta pesivät merilinnut ovat osoittautuneet eri lajeiksi.

Suomelle kuusi uutta lintulajia

Uuden luokittelun myötä Suomen lajilistalle lisätään kuusi uutta lajia, mutta samalla kolme entistä lajia luokitellaan jatkossa alalajeiksi. Kokonaisuutena Suomen lintujen lajiluettelo pitenee siis kolmella 493:sta 496:een.

Eniten lintuharrastajien havaintovihkoihin vaikuttava muutos on metsähanhen jako kahdeksi lajiksi: taiga- (Anser fabalis) ja tundrametsähanheksi (Anser serrirostris). Molemmat ovat Suomessa muuttoaikaan yleisiä. Taigametsähanhen päämuuttoreitti kulkee länsirannikolta Pohjanmaalle ja Lappiin ja alati laajeneva

tundrametsähanhen esiintymisalue ulottuu jo suureen osaan eteläistä ja keskistä Suomea. Soilla pesivät metsähanhet ovat pääosin taigametsähanhia, viime vuosina on paljastunut myös pieni pohjoisimmassa Lapissa pesivä tundrametsähanhikanta.

Muut Suomen lajilistalle lisättävät lajit ovat satunnaisvieraita. Kyhmypilkkasiipi, ruostepääsky ja punapyrstölepinkäinen on jaettu kukin kahdeksi lajiksi, joista molemmat on tavattu Suomessa. Omaksi lajikseen on erotettu myös itäiset isolepinkäisen ja keltavästäräkin entiset alalajit, jotka ovat Suomeenkin harhautuneet.

Jäähyväiset tundraurpiaiselle

Suomessa on tähän asti tulkittu pesivän kaksi urpiaislajia: pääosassa Suomea urpiainen ja arktisimmilla alueilla tundraurpiainen. DNA-analyysien mukaan eri alueilla pesivät urpiaiset eroavat toisistaan geneettisesti äärimmäisen vähän. Linnun ulkonäön näyttäisi määräävän vain se, missä se on sattunut syntymään! Tundraurpiainen siirtyy Suomen lajiluettelossa urpiaisen alalajiksi. Suomen lajilistalta poistuvat myös amerikantavi ja etelänisolepinkäinen (alalaji pallidirostris), jotka luokitellaan jatkossa alalajeiksi. Isolepinkäisryhmän sekavasta taksonomiasta on tuskin viimeistä sanaa vielä sanottu. AviListin myötä myös monien lintulajien tieteelliset nimet muuttuvat. Tästä ja muistakin muutoksista kerrotaan tarkemmin BirdLifen sivustolla: www.birdlife.fi/ birdlife-ottaa-kayttoon-avilistin-taksonomian/

Petri Vainio

Alalajina sen voi edelleen kirjata Tiira-lintutietopalveluun.

Tornien taisto jo 30. kerran, Bongaa päivä pihalla -tapahtumassa lähes 5 000 pihaa

Kiveä nokkaan -joukkue nakutti Helsingin Kivinokan lintulavalta komeasti 101 lajia ja sijoittui Tornien taistossa viidenneksi.

Jukka Hintikka

Kevään suurena lintuviikonloppuna 3.–4.5. käytiin Tornien taisto ja osallistuttiin Bongaa päivä pihalla -tapahtumaan. Tornien taistossa kilpaillaan leikkimielisesti siitä, ketkä havaitsevat eniten lajeja lintutornista kahdeksan tunnin aikana. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma ei ole kilpailu, vaan siinä on tarkoitus syventyä oman pihan lähiluontoon.

Tornien taistossa pisimmän korren veti Kristiinankaupungin Siipyyn lintutorni, josta ynnättiin 107 lajia. Siipyyn torni on Suomen parhaita taistotorneja, sillä tämä oli jo yhdeksäs voittotulos. Tornien taiston osallistumismaksulla tuettiin tänä vuonna äärimmäisen uhanalaisen peltosirkun suojelua. Bongaa päivä pihalla -tapahtumaan osallistuttiin yli 4 700 pihalla. Keskimäärin pihoissa havaittin 17 lintulajia. Havaittuja lajeja oli yhteensä 210, ja vähintään 50 lajia havaittiin yli 50 paikassa. Yleisimmät lajit olivat talitiainen, peippo ja sinitiainen, jotka havaittiin vähintään kolmella pihalla neljästä.

Merituulivoima ja lintujen hyvinvointi sovitettavissa yhteen

Teemu Lehtiniemi

Heinäkuun alussa julkaistu merituulivoimarakentamiselle herkät lintualueet selvittänyt tutkimus osoittaa, että merituulivoimalat tulee sijoittaa ulkomerelle kauas rannikosta.

Merituulivoimala-alueilla voi olla haitallisia linnustovaikutuksia. Monet linnut ruokailevat pesäpaikkojen tuntumassa, mutta osa lajeista hakee ravintoa hyvinkin kaukaa, jopa kymmenien kilometrien päästä. Vastaavasti osa lintulajeista ei kiinnitä juurikaan huomiota merituulivoimala-alueisiin, mutta useat lajit, esimerkiksi monet vesilinnut pitävät ruokaillessaan jopa kilometrien etäisyyttä voimaloihin.

Rannikkoalueet herkkiä linnuston vuoksi

Uudessa selvityksessä Suomen merialueille laadittiin lintuherkkyyskartat tuulivoimaloiden sijoittamisen avuksi. Alueiden arvottaminen perustui tietoihin lajien esiintymisestä, elintavoista ja tuulivoimalaherkkyydestä. Pohja-aineistona käytettiin lintuhavaintoihin perustuvia tietoja ruokailu- ja pesimisalueista sekä muuttoreiteistä.

Selvityksen mukaan rannikkoalueet ovat erityisen herkkiä, samoin lähes koko Suomenlahti, joka on monipuolisen pesimälinnuston lisäksi yksi maailman tär-

keimmistä vesilintujen muuton keskittymäalueista. Vähäriskisiä, tuulivoimatuotantoon todennäköisesti hyvin soveltuvia alueita sijaitsee runsaasti Pohjanlahden ulkomerellä, erityisesti Suomen talousvyöhykkeellä.

Selvityksen mukaan merituulivoimasta voi tulla keskeinen osa Suomen energiaomavaraisuutta ilman merkittäviä linnustovaikutuksia, mutta se vaatii tuulivoimala-alueiden huolellista valintaa.

Merituulivoimalle riittää tilaa

Ideaalimaailmassa tuulivoimaloiden sijoittamista ohjaavat selvitykset olisi tehty ennen ensimmäistäkään tuulivoimalasuunnitelmaa. Reaalimaailmassa ohjeet tulevat usein jälkijunassa. Muutamia merituulivoimaloita onkin suunnitteilla selvityksen mukaan suurimman riskin alueille, joille tuulivoimala-alueita ei pitäisi rakentaa. Samanlaisia ristiriitoja on myös muissa maissa, joihin on laadittu vastaavia selvityksiä. Uudet tiedot on kuitenkin huomioitava, jos halutaan varmistaa, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen kiihdytä luontokatoa. Selvitys laadittiin Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, BirdLife Suomen, Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston asiantuntijoiden yhteistyönä. Selvityksessä käytettiin BirdLife Internationalin tuottamaa Avistep-menetelmää, jota kehitettiin Suomen oloihin. Selvityksen julkaisi Suomen ympäristökeskus.

Kartta merituulivoimalle herkistä lintualueista. Vihreillä alueilla tuulivoima aiheuttaa vain vähäisen riskin lintukannoille. Keltainen soveltuu varauksin tuulivoimatuotantoon. Oranssilla alueella tuulivoima aiheuttaa suuren ja punaisella hyvin suuren riskin lintukannoille.

Suomen ympäristökeskus

Kaisa Kivimäki

Säilyykö Suomen suurin lintuyhdyskunta tehtaan varjossa?

Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Suomen kaikkien aikojen suurimpaan lintuyhdyskuntaan kohdistuvan poikkeusluvan rauhoitettujen lintujen häirintään.

Teemu Lehtiniemi

Rauman sataman edustan saarella noin 10 hehtaarin metsässä pesi tänä vuonna 6 600 merimetso-, 230 harmaahaikara- ja 23 jalohaikaraparia. Saaressa pesii Suomen merimetsoista noin 20 %, harmaahaikaroista vajaa 15 % ja jalohaikaroista noin 80 %.

Samaan saareen halutaan rakentaa e-metaania tuottava tehdas. Tehtaan hankealueeseen rajautuva lintujen pesimämetsä säilyy, mutta toiminta vaikuttaa ympäristöön. Poikkeuslupa sallii lintujen pesinnän häiritsemisen, kuten työmaaliikenteen sekä rakennus- ja maanrakennustoiminnan.

Sataman välittömässä läheisyydessä pesivät linnut ovat tottuneet sataman meluun ja meriliikenteeseen. Itse pesimäsaaressa ei kuitenkaan ole ollut juurikaan ihmistoimintaa. Tältä osin tilanne muuttuu.

Vaikuttaako suotuisaan suojelutasoon?

Lupapäätös on erityisen kiinnostava jalohaikaran ja suotuisan suojelutason näkökulmasta. Jalohaikara on viime vuosina Suomeen vakiintunut laji. Suomen populaatio on niin pieni, että se täyttää kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisen lajin populaatiokokokriteerin. Se ei siis ole saavuttanut valtakunnallisesti suotuisaa suojelutasoa.

Lain mukaan poikkeuslupaa ei voi myöntää, mikäli se haittaa lajin suotuisaa suojelutasoa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten mukaan vaikutus tulee arvioida alueellisella – ei valtakunnallisella – tasolla.

Jalohaikara on myös lintudirektiivillä erityisesti suojeltu liitteen 1 laji. Tällaisten lajien tärkeimmät pesimäpaikat tulisi suojella Natura-verkostossa. Jäsenmaiden on huomioitava myös lajille erityisen tärkeät suojelemattomat paikat.

Onko vaikutuksesta tarpeeksi tietoa?

Luonnonsuojelulain keskeisenä tavoitteena on, ettei merkittäviä luontoarvoja uhkaavia toimenpiteitä sallita, jos vaikutusten luonteesta tai haitallisuudesta on huomattavaa epävarmuutta. Jos vaikutuksista ei ole riittävää tutkimustietoa, ei luonnonsuojelulain mukaista lupaa voi myöntää.

Lintutorneissa ja konttoreilla on keskusteltu siitä, oliko ELY-keskuksella riittävä varmuus siitä, ettei tehtaan rakentaminen haittaa kolonialajien suotuisaa suojelutasoa. Kysyimme asiaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ylitarkastaja Robin Ramstedtilta

1. Tulkitsitteko, ettei toimenpiteiden toteuttaminen vaikuta jalohaikaran suotuisaan suojelutasoon eli jalohaikarayhdyskunnan pesintä alueella jatkuu toimenpiteistä huolimatta?

Kyllä. Hankkeen vaikutukset aiheutuvat toiminnan seurauksena syntyvästä häirinnästä. Vaikka hankkeen tosiasiallinen karkotusvaikutus on vaikea arvioida, vaikutuksia arvioitaessa on syytä tunnistaa, että lähtökohtaisesti pesimäympäristöä ei olennaisesti muuteta. Hankkeen yhteydessä varataan vierestä saari, jonka houkuttelevuutta lisätään suurella määrällä keinopesiä. Lajien pesimäympäristö Järviluodoilla ei ole poikkeuksellinen ja lintujen mahdollisesti karkottues-

sa vastaavat olosuhteet on luotu viereiselle saarelle.

2. Mihin tutkimuksiin tai selvityksiin tulkinta perustui?

Asian arvioimisessa oli käytössä Suomen ympäristökeskuksen lausunto. Ainakin Yhdysvalloissa on haikaroillekin rakennettu keinopesiä, ja haikarat ovat ot-

M vai p?

Linnulla on Tiira-lintutietopalvelussa kaksi perustilaa: paikallinen (p) ja muuttava (m). Havainnoija tulkitsee, onko kyse paikasta toiseen muuttavasta vai paikallisesta linnusta. Lentävä lintu voi olla paikallinen. Jopa suoraviivaisesti havainnointipaikan ohittavat suuret lintuparvet voivat koskea paikallisia lintuja, jos vaikkapa iso hanhiparvi lentää ruokailupellolta yöpymään. Muuttava lintu on sen sijaan pois-

taneet ne käyttöönsä.

ELY-keskuksen päätöksestä ei valitettu hallinto-oikeuteen. Se on lainvoimainen ja rakentaminen voi alkaa. Tulevaisuus näyttää, tulevatko Suomen historian suurimman lintukolonian jalohaikarat ja muut lajit toimeen uuden tehtaan ja sen rakennustöiden kanssa.

tumassa seudulta.

Tilaa on hyvä tarkentaa lentosuunnalla. Merkintä p, SE kertoo havainnon koskeneen seudulla paikallisia lintuja, jotka lensivät kaakkoon.

Pelkkä suunta ei silti kerro tilaa. Havainnossa on siis syytä olla aina joko p tai m. Tiesitkö

Irma Harila

Rauman sataman edustalla pesi tänä kesänä 23 paria jalohaikaroita.

Nuoret lintuharrastajat kokoontuivat Turussa

Aaro Luoma

BirdLife Suomen nuorten lintuharrastajien kesäpäiviä vietettiin 2.–3.8. Turussa kahdentoista nuoren voimin. Viikonlopun aikana kävimme mm.

Nuori, tule mukaan!

www.birdlife.fi/nuoret

–

rengastusdemossa Ruissalossa ja teimme retken Mietoistenlahdelle, joka on yksi Varsinais-Suomen parhaista lintukohteista. Lisäksi visailimme lintujen äänistä ja kuulimme Kim Kuntzen mielenkiintoisen esityksen Australian värikkäästä linnustosta.

Osa porukasta kävi myös moikkaamassa Topi-kattohaikaraa Topinojan jäteasemalla. Vuodenpinnoja napsahti monelle, osalle eliksiäkin!

Liity BirdLifen Suomen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla.

– Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla.

– Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille.

Nuorten lintuharrastajien kokoontumisessa käydään tietysti myös retkellä, tällä kertaa Mietoistenlahdella.

Pääasiana oli kuitenkin rento yhdessäolo, tuttujen tapaaminen sekä uusiin ihmisiin tutustuminen. Meininki olikin hyvä koko vii-

konlopun.

Kiitos kaikille osallistujille ja muuten mukana olleille, ensi vuonna uudestaan!

Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Ter vetuloa ostoksille

Aaro Luoma

Kowa 66A

Salametsästys kohdistuu Välimeren alueella muun muassa petolintuihin, pikkulintuihin ja viiriäisen kaltaisiin riistalajeihin.

Lintujen salametsästys jatkuu edelleen

Välimeren alueella

Jukka Hintikka

Euroopassa asetettiin viisi vuotta sitten tavoitteeksi puolittaa lintujen laiton tappaminen vuoteen 2030 mennessä. Keväällä julkaistun BirdLifen selvityksen mukaan tavoitetta ei saavuteta nykytahdilla. Selvitys kattoi 46 Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maata. Vain kahdeksassa oli tehty riittävän tehokkaita toimenpiteitä.

Eniten lintuja pyydystetään laittomasti Italiassa (5,6 miljoonaa lintua vuodessa), Egyptissä (5,4 milj.), Syyriassa (3,9 milj.), Libanonissa (2,6 milj.) ja Kreikassa (643 000).

Lintulive

Tärkeimmät syyt lintujen laittomaan tappamiseen ovat taloudellinen hyöty, perinteeseen vetoaminen, laiton eläinkauppa ja virkistysmetsästys. Vain Syyriassa ja Egyptissä lintujen laittomalla tappamisella on suurempaa merkitystä ihmisten perustoimeentulon kannalta.

Oikeilla keinoilla salametsästykseen pystytään puuttumaan. Erityisesti Espanjassa on viime vuosina panostettu lintujen laittoman tappamisen vähentämiseen menestyksekkäästi. Mikäli on tahtoa ja resursseja, valvonnan ja valistuksen yhdistelmällä voi saada tuloksia melko lyhyessä ajassa.

Vieraile BirdLifen Lintulivessä! Yksi kamera seuraa Espoon Laajalahden harmaahaikaroita, kahlaajia ja vesilintuja, toinen Vaasan Söderfjärdenin kurkia. Molempia pääsee katsomaan osoitteessa birdlife.fi/lintulive.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti!

BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!

Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Uusimmassa numerossa muun muassa:

• Kiharapelikaani kävi täällä

• Mikä ihmeen AviList?

• Syysmuuttoa Luoteis-Virossa

• Kisapalkintona huippukaukoputki

Toimi näin:

• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti

• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Watter AlBahry

Oleg-maakotkan kesä on kulunut ympäri Keski-Lappia kulkien. Ruotsi ja Venäjä ovat tulleet myös tutuiksi.

Martin kesäiset seikkailut viittaavat siihen, että 23-vuotiaan selkälokkiveteraanin pesintä meni mönkään jo alkumetreillä.

Mitä kuuluu satelliittikotkille ja -selkälokeille?

BirdLife seuraa tällä hetkellä kahden edelliskesänä syntyneen maakotkan ja kolmen aikuisen selkälokin liikkeitä. Kotkien talvehtiminen ja kesän vietto on sujunut suotuisasti, mutta selkälokit hämmästyttävät pitkillä liikkeillään.

Tero Toivanen

BirdLifen seurantamaakotkat Oleg ja Kanerva talvehtivat onnistuneesti ja kevätmuuton jälkeen niiden liikkeitä on saatu seurata koko kesän ajan. Molemmat linnut ovat Kuusamossa edelliskesänä syntyneitä nuoria kotkia. Maakotkat saavuttavat aikuisikänsä vasta noin viisivuotiaina. Sitä ennen kotkat varttuvat ja viettävät kiertolaisen elämää.

Oleg tutustuu naapurimaihin

Varsinais-Suomessa talvehtinut Oleg lähti tutkailemaan pohjoisempia seutuja jo huhtikuun alkupuolella, mutta palasi Keski-Suomeen ulottuneen maakuntakierroksen jälkeen takaisin tutuille ruoka-apajilleen. Pohjoinen Suomi kutsui vasta toukokuun alussa. Oleg on kesän mittaan osoittautunut hyvin liikkuvaiseksi nuoru-

kaiseksi, joka on vieraillut vuoroin niin Ruotsin, Norjan kuin Venäjänkin maaperällä.

Venäjällä Novgorodin lähistöllä talvehtinut nuori kotkaneito Kanerva viihtyi talvehtimisalueellaan huhtikuun puoleenväliin asti, ja hitaasti edenneen kevätmuuton jälkeen se saapui Suomen puolelle vasta 7.5. Monet aiemmin seuratut Venäjällä tai Ukrainassa talvehtineet maakotkat ovat saapuneet Suomeen jo vapun tienoilla. Kanervan kesän vietto on sujunut lähinnä pohjoisimmassa Lapissa, etenkin Muotkatunturin erämaassa. Olegiin verrattuna se on ollut hyvin uskollinen valitsemilleen saalistusseuduille.

Selkälokit kiertelevät laajalti

BirdLifen satelliittiselkälokeista Martin, Achillesin ja Victorian talvehtiminen sujui onnistuneesti ja ne palasivat Suomeen pesimään. Martin ja Victorian kevät-

muuton alkutahdeista on kerrottu jo BirdLife-lehden edellisessä numerossa.

Jo 23-vuotias selkälokki Martti saapui Suomeen huhtikuun lopussa vierailtuaan matkalla muun muassa ukrainalaisella kaatopaikalla. Myös pitkään Guineanlahdella viivytelleen Achillesin kevätmuutto sujui lopulta ripeästi. Sen sijaan Victoria pysähtyi yli kuukaudeksi Välimerelle saapuen Suomeen vasta toukokuun lopulla, mikä on varsin myöhään pesinnän kannalta. Selkälokkien pesimäaikainen seuranta on paljastanut ennen kaikkea valtaisan pitkät ravinnonhakumatkat. Suupohjan rannikolla pesivä Achilles on ehtinyt kesän mittaan vierailla aivan Itämeren eteläosissa asti. Victoria on ruokaillut säännöllisesti Satakunnan pelloilla, mutta myös kymmenien kilometrien päässä Selkämerellä.

Martin pesintä todennäköisesti epäonnistui, koska lintu säntäsi jo kesäkuun alussa pohjoiseen viihtyen sittemmin viikkokausia sisämaassa Utajärven pelloilla. Sittemmin lokki on sujuvasti siirtynyt eteläiselle Itämerelle. Ensi vuonna kokenut, Victoriajärvellä talvehtiva lokkivanhus varmasti yrittää taas uudestaan?

Pohjansirkku löytyi lintuatlaksessa yli 1 400 ruudulta. Pesintä varmistettiin 597 ruudulta.

Lintuatlaksen loppukiri onnistui hienosti

Aapo Salmela

Vuonna 2022 alkaneen Suomen neljännen lintuatlaksen viimeinen maastokausi sujui yli odotusten. Atlashavaintojen yhteismäärä lähestyy vauhdilla kahden miljoonan rajapyykkiä. Myös alueellinen kattavuus parani huikeasti kesän 2025 aikana: viimeisiä puutealueita

Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet vuosien 2022–2025 aikana sekä tutkitaan lajien levinneisyyksissä tapahtuneita muutoksia. Havainnot kerätään koko Suomen kattavilta 10 × 10 kilometrin atlasruuduilta. Lintuatlas on kansalaistiedehanke, johon kuka tahansa voi osallistua.

Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Valtakunnalliset lintuatlaskoordinaattorit Heidi Björklund (Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife): lintuatlas@luomus.fi

paikattiin eri puolilla maata hyvin tehokkaasti, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Vähintään tyydyttävästi selvitettyjä atlasruutuja on nyt jo yli 3 500, joka vastaa yli 90 prosenttia koko maan ruuduista. Vähintään tyydyttävästi selvitettyjen ruutujen lukumäärä on siis jo suurempi kuin kolmannessa lintuatlaksessa! Kiitokset näistä huikeista saavutuksista kuuluvat kaikille havaintojaan kirjanneille.

Vielä ehdit kirjata havaintoja

Nyt on hyvä aika käydä läpi kesäkauden havaintoja ja kohentaa tilannetta entisestään. Tarkista kesäretkiesi ja mökkisi atlasruutujen tilanne: puuttuuko ruudun listalta lajeja, joita olet havainnut? Tai onko yleiselle lajille merkitty vasta mahdollinen pesintä, vaikka itse havaitsit lajin useana eri päivänä? Kirjaa havaintosi atlakseen nyt, kun ne ovat vielä tuoreessa muistissa. Havainnot pitää olla tallennettuina 1.11. mennessä.

Tutki oman retkeilyalueesi ruutujen tiedot lintuatlaksen tulospalvelusta: tulokset.lintuatlas.fi

Lintuatlas 4 (2022–2025)

Pohjansirkku Emberiza rustica

Pesintä varma todennäköinen mahdollinen Yhteensä

Ruutuja 597 466 351 1414

Petri Vainio

Koko Eurooppa on linturetkellä 4.–5.10.

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetään EuroBirdwatch-tapahtuma, joka kattaa Euroopan ja Keski-Aasian. EuroBirdwatchiin osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Viime vuonna tapahtumassa havaittiin yli 3,5 miljoonaa lintua. Tapahtumaan voi osallistua omin päin menemällä retkelle ja ilmoittamalla havainnot Tiira-lintutietopalveluun. Moni BirdLifen alueyhdistys järjestää tuolloin kaikille avoimia retkiä, joista ohessa muutama nosto:

La 4.10.

Asikkala

muutonseurantaa Pulkkilanharjulla

Espoo muutonseurantaa

Bergön lintutornilla

Helsinki muutonseurantaa Herttoniemessä Majavatien kalliolla

Kuopio muutonseurantaa Puutossalmella

Su 5.10.

Jyväskylä

Muutonseurantaa

Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11.

Lappeenranta Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen klo 8–12.

Lieto

muutontarkkailutapahtuma Linnavuorella klo 8–12

Lohja

opastus Kukkumäellä klo 8–12.

Nokia lintukävely Siuron koululta klo 10

Pori

lintukävely luotojen alueella klo 8

Rääkkylä opas Vuoniemen kärjessä klo 8–10.

Lohja opastus Pusulanjärven lintutornilla klo 8–12.

Vihti

muutonseurantaa Vihdin Vanjärven lintutornilla

Vantaa

muutonseurantaa Vantaan Pitkäjärven lintutornilla

Katso kaikki tapahtumat ja lisätiedot: birdlife.fi/ebw

Anna Haukka osallistui Nuuksion IBAkartoituksiin käymällä kevään mittaan neljästi omalla alueellaan laskemassa pesiviä lintuja.

Tringalaiset selvittivät Nuuksion IBA-alueen linnuston

Jukka Hintikka

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa teki kesän aikana linnustonselvityksen Nuuksion järviylängöllä Espoon–Vihdin rajamailla. Nuuksio on kansainvälisesti arvokas lintualue eli IBAalue (Important Bird and Biodiversity Area). Edellisen kerran Tringa laski Nuuksion linnut 2015. Selvitysalue oli laajempi kuin kansallispuisto. Takserattavaa aluetta oli 12 000 hehtaaria. "Näin suurta aluetta ei voi selvittää kuin isolla laskijajoukolla", kertoo laskentoja koordinoinut Tringan suojelusihteeri Juho Leppänen. "Mukana oli yli sata laskijaa, joille kaikille kuuluu kiitos valtavan arvokkaasta vapaaehtoistyöstä", Leppänen kertoo. Tringalainen Anna Haukka oli yksi laskijoista. "Olin aiemmin ollut mukana lähinnä talvilintulaskennoissa ja kokeillut tutun matkassa linjalaskentaa oppimismielessä. Laskennat sujuivat tosi hyvin", Haukka kertoo.

Haukka osallistui Tringan laskentakoulutukseen. Siinä käytiin läpi, miten laskenta tehdään. Lintuja ja niiden ääniä oppii silti par-

haiten maastossa. Oppimisen apuna voi käyttää myös tekoälysovelluksia, vaikka määritystä ei voi laskea pelkästään niiden varaan. "Metsässä on kiva olla aamutuimaan. Nyt laskettiin tavallisia metsälajeja, mikä oli minulle lopulta aika helppoa. Hömötiainen lauloi heti ensimmäisellä laskentakerralla, ja teeren soidinta oli upeaa kuunnella", Haukka kertoo.

Laskennat opettavat tekijäänsä, ja joka kerta oppii jotakin uutta. "Kannattaa lähteä liikkeelle helpoista laskennoista. Niitä voi myös harjoitella etukäteen itsekseen tai kaverin kanssa. Tekemällä oppii kyllä", Haukka korostaa.

Anna Muotka

Antti Strang

Nuuksion

PÖNTTÖ

Perinteinen pönttölintujen seurantatapahtuma oli tänä vuonna ennätyksellisen suosittu.

Tavallisista pönttölinnuista kirjosiepon pesintöjä havaittiin paljon, kottaraisia sen sijaan vähän.

Tero Toivanen

Pönttöbongaus järjestettiin jo 13. kerran 7.–8.6.2025. Tapahtuma keräsi ennätysosanoton: pönttölintuhavaintoja kertyi noin 6 100 paikalta ja osallistujat ilmoittivat yhteensä lähes 49 000 pöntön tiedot.

Pesintöjä havaittiin tänä vuonna varsin paljon. Tarkkailluista pöntöistä 53 prosentissa oli asukkaat, mikä on selvästi keskimääräistä enemmän. Eniten asuttuja pönttöjä oli Etelä- ja Länsi-Suomessa, ja idässäkin yli puolessa pöntöistä oli asukkaat. Pohjoisessa pesintöjä ilmoitettiin sen sijaan tavanomaista vähemmän, mikä voi johtua sinne osuneista toukokuun takatalvista.

kottarainen leppälintu

Kirjosieppoja pesi paljon

Runsaimmat Pönttöbongauksessa havaittavat pönttöpesijät ovat vuodesta toiseen kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Kirjosiepolla oli hyvä vuosi. Lajin pesintä havaittiin yli 21 prosentissa pöntöistä, mikä on pönttöbongaushistorian toiseksi suurin määrä.

Tali- ja sinitiaisen pesintämäärät nousivat viime vuoden pohjalukemista, mutta olivat edelleen keskitasoa alhaisemmat. Tiaiskantoja ovat voineet verottaa ko-

Pönttöbongauksessa 2025 havaittujen pesintöjen määrä sekä 10 runsainta lajia (%-osuus tarkkailluista pöntöistä) eri osissa Suomea.

Kirjosieppo

Leppälintu

Pesintöjä YHT

10. Valkopäämerikotkaa ei ole havaittu Suomessa. Toisinaan nähdään merikotkia, jotka näyttävät hyvin vaaleapäisiltä, mitä vaikutelmaa kova auringonpaiste voi tehostaa.

9. Uunilintu. Se rakentaa maahan ruohostoon -korsis ta kootun, höyhenillä vuoratun uunimaisen pesän.

8. Riskilän jalat ovat punaiset ja ruokin mustat.

7. Ravinto-olosuhteiden vaihtelun takia. Tervapääskyemo saattaa hyönteisiä etsiessään kiertää satojen kilometrien matkan väistäessään saderintamia. Sateisilla ja kylmillä säillä poikaset vaipuvat useiksi päiviksi energiaa säästävään horrostilaan.

vat talvet, eikä viime kesäkään ollut niiden pesinnöille erityisen suosiollinen.

Kottaraiset kateissa

Kottaraisia havaittiin Pönttöbongauksessa vähemmän kuin koskaan: ensimmäistä kertaa kottaraisten osuus asutuista pöntöistä jäi alle yhden prosentin. Vaikka eteläisimmässä Suomessa kottaraisella menee edelleen varsin hyvin, monet pohjoisemmat ja sisämaan pesimäpaikat ovat vuosien saatossa autioituneet.

Vähissä olivat viime vuosien tapaan myös esimerkiksi käenpiika ja leppälintu. Näillä lajeilla pesintöjen määrä on laskenut tasaisen varmasti pönttöbongausvuosien mittaan.

Aikaisia pesintöjä

Talvi oli leuto ja kevät varhainen. Moni lintu ehti aloittaa pesintänsä tavallista aikaisemmin. Kottaraisen poikueista olikin jo poikkeuksellisen suuri osa ehtinyt jättää pesänsä. Myös tiaisilla pesinnät vaikuttivat edenneen tavallista ripeämmin. Sen sijaan myöhään Suomeen saapuvalla kirjosiepolla ei pesinnän ajoituksessa ollut suurta eroa viime vuosiin verrattuna.

Seuraavan kerran pönttöbongataan kesäkuussa 2026. Tervetuloa silloin mukaan!

Lisätietoa Pönttöbongauksesta ja aiempien vuosien tuloksia: www.ponttobongaus.fi

10 päivän ajan. Siihen mennessä poikanen pystyy huolehtimaan itsestään, ja kiiviemojen tarvitsee harvoin ruokkia jälkeläisiään.

6. Kiivin munasta noin 65 % on ruskuaista. Kuoriutumisen jälkeen poikanen saa sille kehittyneestä ulkoisesta ruskuaispussista lähes kaikki tarvitsemansa ravintoaineet ensimmäisten

5. Korppi (The Raven).

Kottaraisen ja leppälinnun runsauden vaihtelu (%-osuus tarkkailluista pöntöistä) Pönttöbongauksessa 2013–2025. 1.

Punarinta (nuori).

2. Nakukaahari. 3. 58–64 vrk:n iässä.

4. Kiharapelikaanin SV 270–320 cm (merikotkan SV 190–240 cm).

Lämpökameralla tehoa yöretkeilyyn

Yöretkillä kuunnellaan lintuja, kun niitä ei hämärän tai pimeän vuoksi näe kunnolla. Näin on pitkään ajateltu. Lintuharrastuskäyttöön viime vuosina tulleet lämpökamerat ovat tehneet yöretkistä aivan toisenlaisia. Lämpökameroille on käyttöä myös päiväretkillä.

Jukka Hintikka

Pohjoiskarjalainen lintujen rengastaja Karoliina Hämäläinen sai tietää lämpökameran tehokkuudesta brittiläisten rengastajien webinaarissa, jossa kerrottiin sen käytöstä esimerkiksi lehtokurppien rengastuksessa. "Esittely oli sen verran vakuuttavaa, että hankin lämpökameran omaan käyttööni keväällä 2022", Hämäläinen kertoo. Lämpökamera ilmaisee lämpötilaeroja. Kuumana kesäpäivänä siitä ei ole iloa, kun kaikkialla maastossa on suurin piirtein yhtä lämmintä. Kylmällä säällä lintujen ruumiinlämpö saa ne erottumaan viileämmästä ympäristöstä. Lämpökamera toimiikin parhaiten, kun on viileää. Laitteiden hintahaarukka on valtava. "Halvimmat mallit soveltuvat huonosti lintuharrastuskäyttöön, mutta vähän kalliimmilla pääsee jo alkuun. Lämpökameroiden näkökenttä on hyvin kapea, mihin kestää jonkin aikaa tottua", Hämäläinen korostaa.

Apuna pesimälinnuston seurannassa

Hämäläinen ja hänen rengastajaystävänsä Laura Oinas seuraavat vuosittain Enontekiön Pöyrisjärven alueella kahlaajien parimäärää ja poikastuottoa.

Lämpökamera on osoittautunut tehokkaaksi työkaluksi poikasten etsinnässä Lapin kesäöissä.

"Pöyrisjärven tutkimusalueella rengastamme kaikkien kahlaajien poikasia, mutta erityisesti meitä kiinnostaa kapustarinnan ja jänkäsirriäisen pesimämenestys", Hämäläinen kertoo. Lajit pesivät erilaisissa ympäristöissä, mutta pohjoisina lajeina ilmastonmuutoksella voi olla vaikutusta molempien lajien kannankehitykseen.

Poikasten etsiminen tunturinummilta ja hetteiköistä pelkän emojen varoittelun perusteella on haastavaa ja aikaa vievää. Lämpökameran avulla poikaset löytyvät varmemmin ja nopeammin, jolloin lintuja ei tarvitse häiritä yhtä kauan.

Heinäkurppia Karjalan pelloilla

Syksyllä 2022 Hämäläinen oli etsimässä pimeältä pellolta lehtokurppia brittien esimerkin mukaisesti, kun hän löysikin lämpökameralla yllättäen neljä heinäkurppaa. Alkuhämmästyksen jälkeen selvisi, että Pohjois-Karjalan pelloilla levähtää paljon enemmän heinäkurppia kuin oli aiemmin tiedetty.

Heti samana syksynä Hämäläinen ja Oinas rengastivat 16 heinäkurppaa. Seuraavana syksynä asiaan osattiin kiinnittää paremmin huomiota. Pohjois-Karja-

lassa rengastettiin silloin lämpökameran avulla 200 heinäkurppaa. Tutkimusta kurppien liikkeistä ja tärkeimmistä levähdysalueista jatketaan edelleen. Lämpökameran käyttöön liittyy myös varoituksen sana. "Vaikka heinäkurpat löytyvät helposti lämpökameralla, niin vastuullinen lintuharrastaja ymmärtää olla häiritsemättä uhanalaista lajia. Lintuja voi oikein hyvin tarkkailla kauempaa lämpökameran avulla", Hämäläinen muistuttaa.

Monipuolista käyttöä

Sopivissa oloissa lämpökameroilla voi olla käyttöä myös päivisin. Viileänä päivänä puskassa piilotteleva pikkulintu löytyy sen avulla helposti. Talvella lämpötilaerot ovat suuret, jolloin linnut löytyvät ruuminlämpönsä ansiosta helposti. Yömuuton seurannassa ei tarvitse olla vain äänien varassa, vaan esimerkiksi yössä huutavan hanhiparven koon pys-

tyy laskemaan yksilön tarkkuudella. "Oikein käytettynä lämpökameralla aiheuttaa vähemmän häiriötä linnuille", Hämäläinen korostaa. "Esimerkiksi sulaojassa talvipäivänä piilottelevaa jänkäkurppaa ei ole mitään syytä kompata lentoon, kun sen voi löytää helposti lämpökameralla parinkymmenen metrin päästä ja tarkkailla häiritsemättä sitä", Hämäläinen korostaa.

Haittapuolena Hämäläinen mainitsee, että käyttöön voi jäädä koukkuun. "Kun tottuu lämpökameraan, niin tekisi mieli liimata se silmään kiinni", hän kertoo. "On hauska tarkkailla asioita, joiden olemassaoloa ei ole aiemmin huomannut. Jopa hyönteistenkin katsominen voi tuottaa elämyksen 'oho, en ole tajunnut että näitä on näin paljon'."

"Itse pidän lämpökameraa mukana esimerkiksi koiran kanssa ulkoillessa ja katselen jäniksiä ja rusakoita, jos ei muuta löydy", Hämäläinen kertoo.

Karoliina Hämäläinen

Heinäkurpan soidinta on helppo seurata lämpökameralla häiritsemättä lintuja.

Lämpökameralla on käyttöä monenlaisissa tilanteissa. Karoliina Hämäläinen käyttää lämpökameraa muun muassa Enontekiön Pöyrisjärven erämaa-alueella.

Laura Oinas

Retkillä kertyi havaintoja hauskoihin lintubingoihin.

Rauman normaalikoulun kakkosluokkalaiset etsivät valppaasti pesinnän merkkejä.

This birdwatching tower in Nasulampi offered a nice view.

Tornin täydeltä pieniä vierailijoita Espoon Suomenojan lintutornissa.

toi kevään lähelle

Inka Plit

Perinteisellä Lasten lintuviikolla 12.–18.5. koettiin jälleen monia ikimuistoisia luontoelämyksiä, kun lapset ja aikuiset lähtivät yhdessä vakoilemaan lintujen kevätpuuhia. Tässä matalan kynnyksen tapahtumassa ei tarvitse tunnistaa yhtään lintulajia, vaan retkellä lähiympäristössä tarkkaillaan, mitä linnut tekevät.

Helppojen pesinnän merkkien etsimiseen johdattava kolmikielinen materiaali sai jälleen runsaasti kehuja

"Lapset olivat todella innoissaan!"

osallistujilta. Verkkolomakkeen kautta havaintojaan ilmoitti tänä vuonna 259 ryhmää, joissa oli kaikkiaan yli 2 800 lasta ja nuorta sekä yli 600 aikuista. Yleisimmin havaitut pesinnän merkit olivat linnun laulu, linnun lentäminen usein sopivaan pesäpaikkaan sekä pesämateriaalin tai ravinnon kantaminen nokassa.

Osallistuneiden kesken arvottiin kivoja palkintoja. Pääpalkinto, viidet lasten käteen sopivat kiikarit, matkasivat Tuorilan kouluun Karkkilaan.

BirdLife, Luontoliitto ja Natur och Miljö kiittävät osallistujia ja toivottavat kaikki tervetulleiksi mukaan taas ensi keväänä 18.–24.5.2026!

Lisää tuloksia ja kuvia: www.birdlife.fi/lintuviikko

Many rewarding nature experiences once again took place during the traditional Kids' Birdwatching Week 12–18 May. This year over 2 800 children and youth with 600 adults in 259 groups searched for signs of nesting with the help of fun materials. We wish to thank all participants and welcome you to join again next year! (www. birdlife.fi/birdweek)

Under den traditionella Barnens fågelveckan 12–18 maj bjöds det återigen på många givande naturupplevelser. I år letade över 2 800 barn och ungdom med 600 vuxna i 259 grupper efter tecken på fåglarnas häckning med hjälp av roliga material. Vi tackar alla deltagare – välkommen att delta igen nästa år! (www.birdlife.fi/ fagelvecka)

Sähkölinjat muodostavat riskin erityisesti suurikokoisille linnuille, kuten laulujoutsenelle.

Jan Södersved

Sähkölinjat tappavat lintuja

Sara Haalahti & Aapo Salmela

Sähkölinjat aiheuttavat linnuille vaaraa kahdella eri tavalla. Törmäyskuolemia aiheutuu, kun lintu lentää sähkölinjoja päin ja menehtyy törmäykseen. Sähköiskukuolemia puolestaan tapahtuu eniten pylväillä ja muuntajilla, kun lintu koskettaa yhtä aikaa esimerkiksi kahta eri johdinta.

Yhdysvalloissa on arvioitu, että ihmisen rakennelmista sähkölinjat aiheuttavat rakennusten jälkeen eniten lintujen kuolemia. Arvioiden mukaan sähkölinjoilla kuolee USA:ssa jopa kymmeniä miljoonia lintuja vuosittain. Suomessa sähkölinjakuolemien määrää ja niiden vaikutusta on toistaiseksi tutkittu vähän.

Isot linnut vaarassa

Sähkölinjatörmäysten riskiä kasvattavat muun muassa isokokoisuus, nopea ja suoraviivainen lentotapa sekä taipumus liikkua parvissa. Myös lentely ruokailu- ja yöpymispaikkojen välillä kasvattaa törmäysriskiä, sillä tällöin linnut lentävät tyypillisesti matalalla ja usein hämärän aikaan. Suomessa esiintyvistä linnuista riski törmätä johtimiin on suhteellisesti korkein sorsa- ja kanalinnuilla, kuikka-, uikku-, haikara- ja petolinnuilla sekä kohtalainen kahlaajilla, pöllöillä ja kehrääjillä.

Sähköiskuille ovat altteimpia osittain samat lajiryhmät kuin törmäyksille. Niihin kuuluvat etenkin pitkäkaulaiset ja -jalkaiset haikarat, kurjet ja joutsenet sekä suuret petolinnut, pöllöt ja varikset, jotka usein tähystävät saalista, lepäilevät tai pesivät sähköpylväillä. Petolinnuilla sähköiskut ovat jopa merkittävämpi kuolinsyy kuin törmäykset sähköjohtoihin.

Sijoittelu ja merkinnät auttavat

Ainut varma tapa tehdä sähkölinjoista täysin turvallisia linnuille on maakaapelointi. Tämä on kuitenkin kallista, koska erityisesti korkeajännitelinjojen maakaapelointi on teknisesti haastavaa. Törmäyksiä voi ehkäistä myös johtimia merkitsemällä sekä huomioimalla linnut jo suunnitteluvaiheessa.

Uusia sähkölinjoja suunniteltaessa niiden sijoittelu on olennainen keino vaikuttaa lintujen sähkölinjakuolemiin. Lintujen kannalta huonoja sähkölinjan paikkoja ovat suuria parvia houkuttelevat ruokailu-, pesimä- ja levähdyspaikat sekä päämuuttosuuntaan poikittain olevat johtimet. Uusia linjoja ei BirdLifen näkemyksen mukaan saa sijoittaa tärkeille lintualueille. Jo olemassa olevat linjat tulee näillä alueilla maakaapeloida tai vähintäänkin merkitä.

Sähkölinjatörmäykset ja lintujen sähköiskukuolemat ovat ongelma myös sähkönsiirtoyhtiöille, sillä niistä aiheutuu oikosulkuja ja sähkökatkoksia. Linnuille vaarallisista sähkölinjoista tai havaituista törmäyksistä voi ilmoittaa paikalliselle sähkönsiirtoyhtiölle. Tapahtumapaikka, ongelma ja havainnot tulee kuvailla mahdollisimman tarkasti.

Lue lisää sähkölinjatörmäyksistä ja niiden ehkäisystä, kuten erilaisista johtimien merkitsemistavoista BirdLifen kotisivuilta: www.birdlife.fi/suojelu/omaymparistomme/lintujensahkolinjatormaykset/

Sähkölinjat uhkaavat huuhkajaa

Törmäykset sähkölinjoihin ja sähköiskut ovat uhka erittäin uhanalaiselle huuhkajalle.

Aapo Salmela

BirdLifen vuoden lintu 2025 on erittäin uhanalainen huuhkaja. Huuhkaja on maailman suurimpia pöllölajeja, jolle törmäykset sähkölinjoihin ja sähköiskut esimerkiksi muuntajista ovat todellinen riski. Taantuvalla, harvalukuisella lajilla kaikki lisäkuolleisuus on haitallista. Rengastusaineiston perusteella törmäykset autoihin ja sähköjohtoihin ovat

tällä hetkellä huuhkajan merkittävimmät kuolinsyyt. Toisin kuin törmäyksiä autoihin, törmäyksiä sähkölinjoihin ja suoria sähköiskuja olisi mahdollista ehkäistä varsin pienin kustannuksin. Esimerkiksi Saksassa sähkötolppien rakentamista koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin lintuystävälliseen suuntaan. Sen jälkeen huuhkajan ja muiden isojen lintujen, kuten kattohaikaran ja sääksen, kuolleisuuden on todettu vähentyneen.

Micha Fager

Julia Keipi kansainvälisen

BirdLifen asiantuntijatyöhön

Julia Keipi

Aloitin heinäkuussa BirdLife Internationalissa tittelillä Senior Policy Officer for Biodiversity. Työskentelen Helsingin Annankadun toimistolta käsin. On ollut mahtavaa päästä tutustumaan BirdLifen porukkaan.

Toimin YK:n biodiviersiteettisopimuksen (CBD) ja uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimuksen (CITES) pääneuvottelijana Global Policy & Business -tiimissä.

Olen aiemmin työskennellyt kansainvälisen ympäristöpolitiikan parissa niin ympäristöministeriössä kuin Suomen Nairobin edustustossa. Olen innoissani, kun pääsen nyt edistämään tiedepohjaista päätoksentekoa ja ajamaan kunnianhimoisempaa luontopolitiikkaa BirdLifen edustajana.

On tärkeää, että BirdLife on edustettuna myös kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi CITES käsittelee mo-

nien uhanalaisten lintulajien kansainvälistä kauppaa. Tavoitteenamme on vaikuttaa siihen, että uusia lintulajeja lisätään CITES-sopimuksen liitteisiin ja näin ollen kansainvälisen sääntelyn piiriin. Tämä edistää lintujen suojelua, kun kansainvälisellä tasolla tehdyt päätokset heijastuvat myos kansalliselle tasolle.

CBD:n puitteissa taas voidaan edistää lajien suojelun lisäksi elinympäristojen tilan parantamista ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamista. Se vaikuttaa kaikkeen päätoksentekoon ja yhteiskunnan osa-alueisiin.

Prosessi-ihmisenä olen kuluttanut enemmän kokoussaleja kuin lintujen elinympäristöjä, joten lintuharrastajana olen vielä ummikko. Olen kuitenkin innokas oppimaan ja suunta on vain ylöspäin. Nähdään siis Tringan retkillä! Lempilintuni on loistokottarainen, joita pääsin ihastelemaan Keniassa asuessani.

Julia on BirdLife Internationalin edustaja suojelusopimusneuvotteluissa. Hänen työpisteensä on BirdLife Suomen toimistolla Helsingissä.

Haahkan pesiä ja EU-lainsäädäntöä: työharjoittelussa BirdLifessä

Sara Haalahti

Tein ympäristötieteiden opintoihini kuuluvan työharjoittelun BirdLifessa alkukesällä 2025. Aiempaa työuraa minulla on jo takana EU- ja kansainvälisten asioiden viestinnästä valtionhallinnossa, mutta nyt oli uusien opintojen myötä aika palata pitkästä aikaa harkkarin rooliin. Lintuja olen harrastanut lapsesta asti, joten oli luontevaa hakea harjoitteluun juuri BirdLifeen.

Aiemmasta työkokemuksesta olikin harjoittelussa hyötyä, sillä tehtäviin kuului muun muassa taustaselvitys EU:n ennallistamisasetuksesta sekä BirdLifen mahdollisen kehitysyhteistyöhankkeen kartoittamista. Toisaalta itselle aivan uusiakin teemoja oli työlistalla: tein verkkosivun lintujen sähkölinjatörmäyksistä ja siitä, miten niitä voidaan estää.

Pelkkää ruudun ääressä istumista työ ei ollut, vaan myös muutama maastopäivä mahtui joukkoon. Yhden aamun vietin laskennoissa Kouvolan takana sijaitsevalla suolla, joka aiotaan poistaa metsätalouskäytöstä ja ennallistaa ojituksia tukkimalla. Tällä laskentakerral-

la runsain havaittu siivekäs oli hyttynen, mutta on kiinnostavaa myöhemmin nähdä, miten lintulajisto tai yksilömäärät muuttuvat ennallistamistoimien jälkeen.

Ehkä mieleenpainuvin kokemus olivat kuitenkin Porvoon Söderskärin saariston pesimälintulaskennat, joihin pääsin avustamaan Metsähallituksen kollegaa. Haahkojen pesien etsintä katajikoista ei varsinaisesti ollut siistiä sisätyötä, vaan päivän päätteeksi oli hiki otsalla ja vaatteiden yleisväritys siitepölystä keltainen. Maakrapua ilahduttivat erityisesti havikset ulkosaariston lajeista kuten riskilästä, ruokista ja luotokirvisestä – ja elämänpinna saukosta! Saarilla on pesimäaikaan maihinnousukielto, eli vastaavaan retkeen ei ehkä tule toista mahdollisuutta.

Jo lyhyessä harjoittelussa ehdin oppia paljon uutta ja tutustua BirdLifen työhön. Muita opiskelijoita kannustan selvittämään oman oppilaitoksen tarjoamat harjoittelutukimahdollisuudet ja lähettämään rohkeasti myös avoimia hakemuksia. Linnuista kiinnostuneelle BirdLife on hyvä vaihtoehto!

BirdLifen harjoittelija Sara Haalahti pääsi toimistotöiden ohella myös maastoon, kun tarvittiin osaavaa lintulaskijaa.

Edustajisto kokoontuu Vantaalla

BirdLife Suomen edustajiston syyskokous järjestetään sunnuntaina 23.11. Vantaan Tikkurilassa. Kokouksessa on myös etäosallistumismahdollisuus.

Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2026 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä liittohallituksen puheenjohtajan ja neljän hallituksen jäsenen valinta. Viikonlopun aikana myös juhli-

taan 40-vuotiasta jäsenyhdistystämme Bongariliitto ry:tä. Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, ja se kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/edustajisto.

Inka Plit

Katariina Oivo

Leena Kultanen

Suomen laiskin lintukuvaaja

Jukka Peltonen

Olen tehnyt laiskuudesta lintukuvaukseni periaatteen. Jokainen on erilainen lintukuvaaja. Arvostan kovaa työtä tekeviä ammattilaisia ja kunnianhimoisia harrastajia. Vuosien varrella olen oppinut vähentämän harrastusten luomaa stressiä, joten määrittelin itselleni periaatteet, jottei lintukuvauksesta tulee kuormittavaa. Lintukuvauksessa laiskuus saattaa olla hyve. Suorittaminen tappaa tai ainakin heikentää luonnonrauhan kokemusta. Haaveminälläni on taipumus suunnitella rankkoja kuvausretkiä. Reaaliminäni välttää stressiä ja vaivannäköä, jotta laiskuuden tunteeseen pääsee solahtamaan mahdollisimman helposti ja usein. Siksi määrittelin Suomen laiskimman lintukuvaajan periaatteet.

1. Pysy lähellä. Kuvaa siellä missä muutenkin olet.

2. Vältä matkustamista pelkästään lintujen takia. Linnut lentävät, pomppivat, uivat ja muuttavat sinun luoksesi, kunhan maltat olla paikoillasi.

3. Älä ahnehdi. Suomessa on niin vähän lintulajeja, ettei niitä kannata ahnehtia muiden havaintojen perässä säntäilemällä. Jätä uusia lajeja ja harvinaisuuksia seuraaville vuosille.

4. Keskity reviiriisi kunnolla. Minulla on tällä hetkellä kuusi reviiriä, jotka kaikki ovat polkupyörämatkan etäisyydellä.

5. Valokuvauksessa tulee ensin valo, vasta sitten kuvaus. Jos valo ei ole

Taiga- ja tundrametsähanhen erottaminen ei ole helppoa. Oranssi raita tummassa nokassa paljastaa tämän tundrametsähanheksi.

Jukka Hintikka

Metsähanhi on vanha linnunnimi, joka esiintyy ensi kerran Henrik Florinuksen sanakirjassa vuonna 1678 muodossa metzähanhi. Metsähanhien varsinaista elinympäristöä ovat sisämaan suot eivätkä metsät, mutta nimi on näppärä pari rannikoiden niittyjä ja luotoja asut-

hyvää, ei tule hyvää valokuvaa. Luovaa laiskuutta on tehdä jotain muuta, kun valo ei ole kaunista.

6. Älä säntäile muiden havaintojen perässä. Varo annoskateutta. Saalistusahneus ja kateus ovat pilanneet valitettavan monta lintukuvaajaa laiskuuden lumouksen parista.

7. Älä kopioi muiden kuvia. Haluan yllättyä luonnossa spontaanisti ja kuvata tilanteen ja valon lahjoittamista aineksista mahdollisimman hyvän kuvan itseäni varten.

8. Vältä julkkislintuja. Lintupaparazzien röyhkeyden takia moni lintu joutuu kärsimään.

9. Keskity yhteen tai muutamaan teemaan kerrallaan. Omalla reviirillä tallentuu usein peräkkäisinä päivinä ja vuodenaikojen rytmissä toistuvia tapahtumia, jotka syvenevät, kun oppii aiheesta lisää. Jatkuvana teemana minulla on ollut "Mitä linnut syövät" sekä "Kauniit, urbaanit tavislinnut".

10. Ole valmiina. Kuvausvalmis kamera lähes aina mukanani, kun menen ulos.

Olen kirjottamassa Laiskan lintukuvaajan toimintaopasta vapauttaakseni uusien ja nykyisten lintukuvaajien turhia paineita, Tarkempaa aikataulua ei ole vielä olemassa, sillä en ole saanut kenttätyötä pysäytettyä.

Taigametsähanhi ja tundrametsähanhi

taigametsähanhi (Anser fabalis). Nykyinen oma lajinsa tundrametsähanhi tunnettiin aiemmin metsähanhen alalajina Anser fabalis rossicus. Tästä lähtien Suomen havainnot koskevat alalajia Anser serrirostris rossicus. Uuden nimen serrirostris tarkoittaa sahanokkaista, ja rossicus viittaa lajin tärkeimpään pesimäalueeseen Venäjään. Ruotsissa uuden taksonomian myötä otettiin käyttöön kokonaan uudet nimet metsähanhilajeille. Metsähanhea tarkoittanut sädgås siirtyi historian lehdille. Taigametsähanhi on tätä nykyä ruotsiksi skogsgås ja tundrametsähanhi tundragås

Jukka Peltonen

Tundrametsähanhi

Kaksi lajia metsähanhia

Ville-Pekka Liimatainen

Taigametsähanhi

Tuoreen taksonomiauudistuksen myötä taiga- ja tundrametsähanhi ovat jatkossa alalajien sijasta omia lajejaan. Kumpikin kuuluu kotimaiseen pesimälinnustoomme. Lähes kaikki pesivät metsähanhet ovat taigametsähanhia, mutta tundrametsähanhi on läpimuuttajana erityisen runsaslukuinen. Lajien tyypillisimmät yksilöt eroavat toisistaan kaulan, pään ja nokan rakenteen ja värityksen perusteella.

Tundrametsähanhi, tundragås (Anser serrirostris)

Taigametsähanhi, skogsgås (Anser fabalis)

Koko ja rakenne suorassa vertailussa

Pienempi ja kompaktimpi, lyhyt- ja paksukaulainen. Kookas, pitkä- ja solakkakaulainen.

Pään muoto ja väritys Pyöreä pää, korkea otsa. Pää korostuneesti kaulaa tummempi. Loiva otsa- ja leukalinja ilman pykälää nokkaan. Ei selvää sävyeroa pään ja kaulan välillä.

Nokan rakenne Lyhyt, korkean tyven myötä kartiomainen. Alanokan tyvi paksu. Leveä "irvistys" leikkauspinnoilla.

Nokan väritys tyypillisimmillään (vaihtelee molemmilla) "Kaukaa tumma"; pääosin mustassa nokassa oranssia yleensä vain kapeana vyönä kärkipuolikkaalla.

Pitkä, loivaharjainen kärkeä kohti. Alanokan tyvi matala.

"Kaukaa vaalea"; valtaosalla enemmän oranssia kuin mustaa.

Lintutietoa keltanokille

– opeta lintujen tunnistamista Lintuvisan avulla

Mikä Lintuvisa?

Luokan, opetusryhmän tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.

Kenelle?

Koululuokille ja oppilaitoksille. Sarjat: 1.–3. lk, 4.–6. lk, 7.–9. lk ja avoin sarja (toinen aste).

Miten?

Ryhmä opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!

www.birdlife.fi/lintuvisa Tutustu:

Missä? Luokkatilassa.

Milloin?

Milloin vain ryhmän oman aikataulun mukaan.

Lajipari

Olimme saapuneet Päijät-Hämeen lintuyhdistyksen järjestämällä retkellä Vedagrundetin uimarannalle lintuja katsomaan. Otin kuvan kaukana lentävästä isosta lintuparvesta, jotta saisin tietooni, mitä lintuja lentää parvessa. Ne osoittautuivat suosirreiksi.

Tuttavani kertoi 100 lintulajia -ryhmästä ja haastoi minut. Innostuin siitä, ja haasteeni on saada kuvattua sata lajia vuoden aikana. Harrastus on tuonut ystäväpiiriin samanhenkisiä ihmisiä. Ruokahalu kasvaa, mitä enemmän oppii linnuista. Hangon retkellä sain aikaisemman ennätykseni rikki, joten seuraava etappi olisi 150 lajia.

Päivi Leinonen (Hanko, 9.8.2025)

Kiritä lintuharrastusta syksyyn ja tunnista sata!

Tämän suositun haasteen voi aloittaa vaikkapa syysmuuttoa seuraamalla.

Anna Tuominen

Mitä luulet, olisiko mahdollista tunnistaa sata lintulajia vielä kuluvan kalenterivuoden aikana? Suosittuun haasteeseen voi tarttua milloin vain ja vähintäänkin ottaa lentävän lähdön seuraavaan vuoteen.

Haasteesta löytyy eri versioita valokuvauksesta äänien tunnistamiseen. Tähän vuoteen huipentuu atlassarja, jonka avulla kerätään tietoa pesimälintujemme le-

vinneisyydestä. Sarjaan voi ilmoittaa takautuvasti pesimäkauden havaintoja.

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia. Jaa kokemuksesi Facebookin 100 lintulajia -ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Näin ovesta vilaukselta, että tiltaltti kävi nokkimassa kaktustani koira-aitauksen laidalla. Juoksin hakemaan kameraa keittiöstä. Kaikki tapahtui muutamassa sekunnissa, niin kuin pikkulintujen kohdalla usein käy. Aloitin lintuharrastuksen aikuisiällä. Nelisen vuotta sitten aloin laittaa lajit vuoden alusta paperille ylös ja kerätä sataa lintulajia. Keväisin saatan pyöräillä kymmeniä kilometrejä tiiraillen ja kuunnellen lintuja. Kun sain ensimmäisen kamerani, innostus lisääntyi entisestään. Olen saanut myös vanhempani ja poikani mukaan tämän todella mielenkiintoisen harrastuksen pariin.

Mari Katiska (Muhos, 10.8.2025)

1. Mikä on tämä nappisilmäinen, pihapiirissä liikkuva utelias tiksuttaja?

2. Mikä seuraavista ei ole lintulaji: jymykiitäjä, nakukaahari, puuhalaiskuri, tyrannitanssija?

3. Missä iässä kattohaikaran poikanen on lentokykyinen?

4. Kumman siipien kärkiväli on suurempi, kiharapelikaanin vai merikotkan?

5. Erityisesti kauhukirjailijana tunnetulta yhdysvaltalaiselta Edgar Allan Poelta ilmestyi v. 1845 kuuluisa linnun mukaan nimetty runo. Mikä on runon nimi?

6. Uudesta-Seelannista peräisin oleva lentokyvytön kiivi on suunnilleen kanan kokoinen, mutta sen muna on kuusi kertaa suurempi kuin samankokoisten lintujen. Miten poikanen hyötyy munan suuresta koosta?

7. Miksi tervapääskyn pesäpoikasajassa (37–56 vrk) on suurta vaihtelua?

8. Minkä väriset ovat riskilän ja ruokin jalat?

9. Millä toisella nimellä pajulintu myös tunnetaan, ja mistä nimi juontuu?

10. Onko Suomessa nähty Yhdysvaltain kansallislintua, valkopäämerikotkaa? Oikeat vastaukset sivulla 19.

Pertti Rasp

istuu puussa.

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia

Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella "Pikku-Tiira".

Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi.

birdlife-lehti@birdlife.fi

BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Afterschool

A duck. Eskil, 6 years. The Preschool

Club of The English School of Tampere made a lot of lovely drawings during Kids' Birdwatching Week!

Tikka. Väinö Pulkkinen, 9 v.

Pöllö

Julia Kaihlavirta, 7 v.

Joutsen. Elli Katajamäki, 5 v.

Punatulkku. Tuure Halme, 8 v.

Tuulihaukka. Hanna Lajunen, 13 v.

Hömötiainen. Aava Pitkonen, 8 v.

Amalia Aniluoto, 6 v.

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys järjesti BirdLifen ja UPM:n talkootuella pönttötalkoot yhteistyössä Lappeenrannan siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa. Hyvän sään vallitessa ja kahvittelun lomassa syntyi muutamassa tunnissa nelisenkymmentä pikkulinnunpönttöä.

Tapahtumakalenteri

Bongariliitto

Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi

Tapahtumat:

22.11. Bongariliitto 40 vuotta, Hotelli Vantaa Ohjelma: Alexander Lees – Vagrancy in Birds

Pierre-André Crochet – Chasing 950 species in the Western Palearctic

Petteri Mäkelä – Miten löytää harvinaisia lintuja?

Tomi Muukkonen – Bongausta ennen ja nyt

EteläKarjala

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, puheenjohtaja@ekly. org, 0500 221 213. Jäsensihteeri Liisa

Laitinen, jasensihteeri@ekly.org, p. 040 843 6280. www.ekly.org

Tapahtumat:

5.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Kokoonnumme parkkipaikalla (Tiuruniementie 247-249) klo 8. Oppaat paikalla niemen kärjessä klo 8–12.

12.10. Syysmuutton seurantaa Lappeenrannan linnoituksen valleilla Etelä-Karjalan museon pihapiirissä (Kristiinankatu 15). Oppaat paikalla klo 8–12. 26.11. Yhdistyksen sääntömääräinen syysvuosikokous klo 18. Käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio ja valitaan puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2026. Paikka ja tarkempi ohjelma ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla.

Lisätietoa tapahtumista yhdistyksen verkkosivujen tapahtumakalenterissa.

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho:

Yhteyshenkilö Hanna Aalto: hanna. aalto@ornio.net, p. 050 524 6597. 3.11. Lintuilta Parikkalassa Kirjolan koulun auditoriossa klo 18–20. Syksyn aikana on useita talkoita. Siikalahdelle rakennetaan lokkilintujen pesimälautta, pesimäsaarekkeita kunnostetaan ja Pohjanrannassa tehdään pressutuksia. Ilmoittaudu talkoolistalle lähettämällä tekstiviesti Hannalle.

Etelä-Savo

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Pj. Kristiina Järvenpää, puheenjohtaja@oriolus. org, p. 045 160 6333. Sihteeri Elina Enho, sihteeri@oriolus.org. www.oriolus.org

Tapahtumat: 14.9. Lintukävely, Pieksämäki 4.–5.10. EBW Savonlinnassa, Mikkelissä ja Pieksämäellä 15.11. Syyskokous Juvalla klo 11. Tarkempi paikka ilmoitetaan

myöhemmin. Huom! päivämäärämuutos!

Syksyn lintukurssit alkavat sekä torni- ja peltopäivystyksiä tulossa. Tarkempia tietoja tapahtumista ja retkistä löydät www.oriolus.org/ Tapahtumat

Kainuu

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY). Pj. Juha Mannermaa, surfjulli@gmail.com, p. 044 5892 563. Yhteydenotot siht. Marjatta Kurvinen, marjattakurvinen@gmail.com, p. 040 7026 255. www.birdlife.fi/kly

Tapahtumat: 11.9. Syyskuun kuukausikokous, Kajaanin pääkirjasto, Elias-sali, klo 18. 1.–31.10. Lokakuun pinnakisa

5.11. Sääntöm. syys- ja kuukausikokous, Kajaanin pääkirjasto, Elias-sali, klo 18.

22.11. Yhdistyksen pikkujoulu, jouluateria ja kuvaesityksiä klo 17–21.

Jokaisesta tapahtumasta ilmoitetaan etukäteen yhdistyksen sähköpostiringissä kainuunlintuharrastajat@googlegroups.com sekä yhdistyksen kotisivuilla www. kainuunlintutieteellinenyhdistys.fi

KantaHäme

BirdLife Kanta-Häme ry, info@birdlifekantahame.fi. Pj. Juhani Kairamo, puheenjohtaja@birdlifekantahame. fi, p. 050 336 3747. www.birdlifekantahame.fi

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa ja tapahtumakalenterissa.

Kalenteri on alustava ja yksittäisiin tapahtumiin voi tulla kevään aikana muutoksia ja tapahtumia voi tulla lisää. Muutoksista ja tarkemmista yksityiskohdista ilmoitetaan yhdistyksen koti- ja facebook-sivuilla. Muutoksista lähetetään jäsenille myös sähköpostia, joten pidä huoli ja tarkista, että yhdistyksellä on ajan tasalla oleva sähköpostiosoitteesi. Erityisesti retkien osalta kannattaa tilanne tarkistaa kotisivuilta edeltävänä päivänä.

Kirsi Hovilehto

KeskiHäme

BirdLife Keski-Häme ry. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@ gmail.com, p. 040 502 5023.

www.birdlife.fi/keh

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Keski- ja PohjoisUusimaa Ksek a Pohjois-Uude anm anLintuharra s a j a t yr Apus

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry. Pj. Juha Honkala, sähköposti: apus@ apus-birdlife.fi kotisivut: https://www.apus-birdlife.fi/

Tapahtumat:

1.10. Luontomusiikki soi Järvenpää-talolla klo 18. Esiintymässä Vantaan tanssiopiston tanssiryhmä, Mariia Bertus (sopraano), Tatu Eskelinen (piano), Tatu Eskelinen (viulu). Järj. Järvenpään kaupunki ja Con Anima Pro bono. Konsertin tuotto ohjataan Apus ry:n toimintaan Tuusulanjärvellä. Liput alkaen 23,60 € www.lippu.fi

KeskiPohjanmaa

KESKI-POHJANMAA

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Johan Hassel, kp@birdlife.fi, p. 040 523 0392.

www.kpbirdlife.fi

Tapahtumat:

1.–31.10. Lokakisa käydään

Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen ja BirdLife Keski-Pohjanmaan kesken. Mainetta ja kunniaa mitataan yhdistyksen alueella havaittujen lintulajien määrällä, joten Tiiraan havainnot myös tavallista lajeista.

1.–5.10. Oktobirdfest Kalajoella. Ke vapaata retkeilyä, to ja pe aamuretket Kalajoen Maakallaan (Venekyydin hinta 50 €, BLKP:n jäsenille 25 €). Ilm. Jarno Rasmukselle 040-755 5820,yaparasmus@gmail.com. Pe Fotofennican pop-up-tapahtuma Hotelli Lokkilinnan alasalissa klo 17–19. La Linturalli klo 7–18, su aamuretkeilyä. Majoitus: Hotelli Lokkilinna, 75 €/1 hh/ vrk, 95 €/2hh/vrk, 120 €/3hh/vrk. Huonevaraukset Mika Kumpulaiselle WhatsApp 044 0130 182 tai mika.k.kumpulainen@gmail.com. Tarkempi ohjelma yhdistyksen nettisivuilla sekä yhdistyksen WhatsApp ryhmässä.

4.–5.10. EuroBirdwatchiin osallistutaan seuraamalla lintujen syysmuuttoa ja tallentamalla havainnot Tiiraan.

Marraskuu: BirdLife Keski-Pohjanmaan sääntömääräinen syyskokous. Tarkempi ajankohta kokouskutsussa ja yhdistyksen nettisivuilla.

Syksyn yhteiset linturetket ilmoitetaan erikseen yhdistyksen nettisivuilla sekä BLKP:n WhatsApp-ryhmässä.

KeskiSuomi

BirdLife Keski-Suomi ry, ksly@ birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi. nokelainen@gmail.com, p. 040 865 7053. birdlifekeskisuomi.fi

Tapahtumat:

13.9. Syysralli klo 6–18. Pelialueena on yhdistyksen toimialue. Kerää 2–5 hlö:n joukkue ja lähde mukaan. Yhteyshenkilö: Seppo Mertanen (seppo.mertanen@ pp.inet.fi).

28.9. Muutonseurantaa Säynätsalon aallonmurtajalla. Muutonseurannan saloihin opastetaan klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami. ylisto@gmail.com.

29.9. Torni-ilta Äänekosken Äänemäen lintutornilla. Opas päivystää lintutornilla klo 15–19. Lisätietoja: Seppo Mertanen (seppo.mertanen@pp.inet.fi).

4.10. Lintujen rengastusta. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Myös taivaalle tarkkaillaan mahdollisten muuttajien varalta. Rengastaja ja staijari paikalla klo 7.30–11.30. Säävaraus. Oppaana toimii Heikki Helle (heikki.helle@ gmail.com, p. 050 375 5626).

5.10. Muutonseurantaa Säynätsalon aallonmurtajalla. Muutonseurannan saloihin opastetaan klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami. ylisto@gmail.com.

20.11. Syyskokous. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjastolla (Vapaudenkatu 39–41). Esityslistalla sääntömääräiset asiat.

Nuorisojaosto:

Nuorisojaosto kerää yhteen keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Lisätietoja nuorisojaoston toiminnasta ja sen WhatsApp -ryhmästä saat Juho Hartikalta, juho.hartikka@hotmail. com, p. 040 960 7930.

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.

Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa toisen vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.

Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!

Norrskär on oiva kohde vieraslajihankkeelle saaren kaukaisen sijainnin ansiosta. Sinne ei kulkeudu kovin herkästi uusia siemeniä, vaikka mantereella ruusupensaat rehottavatkin.

Norrskärin lintuhavaintoasemalla torjutaan kurtturuusua

Anne Paadar

Merenkurkun ulkosaaristossa Norrskärillä on aloitettu hanke haitallisen vieraslajin kurtturuusun torjumiseksi. Saarella sijaitsee Merenkurkun Lintutieteellisen Yhdistyksen havaintoasema. Yhdistykselle myönnettiin saariston ympäristönhoitoavustusta, jonka turvin järjestettävillä talkoilla torjuntatyötä tehdään. Näin estetään ruusun räjähdysmäinen leviäminen hiekkaisille rantaniityille, jotka ovat linnustollisesti erittäin arvokkaita.

Hankkeen kesto on kolme vuotta. Joka kesä

Kuusamo

Kuusamon Lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho. fi. Pj. Matti Komulainen, matti. komulainen@live.fi Puh +358400964567 www.kuusamonlintukerho.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kymenlaakso

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY), Pj. Antto Mäkinen kyly@birdlife.fi. www.kyly.fi

järjestetään kahdet talkoot. Yhdistykselle kertyy mukavasti tietoa ulkosaariston linnustosta kesäajalta, kun talkooporukat majoittuvat havaintoasemalle ja huolehtivat samalla saaren ympäristön lintujen vakiolaskennat.

Kurtturuusua torjutaan niin kutsutulla näivettämismenetelmällä, eli kasvustoista leikataan pois kaikki vihreät osat. Kerralla kasveja ei saada hävitettyä, koska juurakkoon jäävä kasvin voima saa vesomisella ongelman vain laajenemaan. Sitkeään ruusuun tepsii sitkeä työ. Näin saadaan pidettyä etäinen Merenkurkun saari ruusulta vapaana toivottavasti pitkälle tulevaisuuteen.

Tapahtumat: 11., 18. ja 25.9. Lintutornipäivystys Lupinlahden lintutornilla klo 17–19.

19.–21.9. Virolahden syyslintupäivät. Lisätietoja: visitvirolahti.fi/arktika 4.10. Yhteishavainnointipäivä klo 7–13 (varapäivä 5.10.) Muutonseurantaa ja havaintopaikkojen välinen pinnakisa. Yhteyshenkilö Esa Partanen (esa.partanen@ yahoo.com)

12.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Valkealan kirjastossa.

1.12.–28.2. Talven pihapinnakisa. Osallistumisohjeet verkkosivuilla.

6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli klo 6.30–16.30. Kilpailualueena KyLYn toiminta-alue.

Lisätietoja näistä ja muista tapahtumista verkkosivuilta. Ota seurantaan myös Facebook-sivu.

Lappi

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Eetu Sundvall, puheenjohtaja@lly.fi. www.lly.fi

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Lohjan seutu

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi

Tapahtumat: 4.10. EuroBirdwatch Kukkumäellä klo 8–12. Oppaana Esa.

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi. E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!

Anne Paadar

5.10. EuroBirdwatch Pusulanjärven lintutornilla klo 8–12. Oppaina Aki ja Arvi.

19.10. Laavujen kierros, Ikkalan luontopolku klo 11–13. Hakki mukana esittelemässä toimintaansa.

Tarkemmat tapahtumatiedot kotisivuilla.

LounaisHäme

Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com www.lhlhry.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Merenkurkku

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail. com, p. 040 5353 754. www.birdlife.fi/mly

Tapahtumat:

26.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Vaasan pääkirjastolla, 2. kerros. Esityslistalla sääntömääräiset asiat: valitaan pj tulevalle vuodelle, toimihenkilöitä ensi toimikaudelle sekä käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio. Oheisohjelma tarkentuu kotisivuille.

Muusta toiminnasta ilmoitetaan kotisivujen Tapahtumia-osiossa.

MeriLappi

Meri-Lapin Lintutieteellinen

Yhdistys Xenus ry. Pj. Allan Hamari, puheenjohtaja@xenus.fi. p. 040 838 2567. Seuraa Xenuksen kotisivuja: www.xenus.fi

Ostrobothnia Australis

Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. www.oa.fi

Aktiviteter:

Information om aktuella aktiviteter fås via förenings informationskanaler.

Pirkanmaa

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife

Pirkanmaa, pily@pily.fi. Pj. Valtteri Rosenberg, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 598 7337. www.pily.fi

Tapahtumat:

20.9. Lintujen tarkkailua Nokian Alasenlahdella, lisätietoja nettisivuilta.

23.10. Lintuilta: Haukan piirtoja pilvissä – Tunturihaukkojen vieraana Lapin katolla. Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa klo 18–20, puhujana Pertti Koskimies.

20.11. Sääntömääräinen syyskokous, Tampereen pääkirjasto Metson Pihlaja-sali.

Nokian lintukoulu:

4.10. Lintukävely Nokialla, lisätietoja nettisivuilta.

15.11. Patikkaretki Nokialla, lisätietoja nettisivuilta.

PohjoisKarjala

PohjoisPohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY), pply@pply. fi. Pj. Seija Rannikko seijarannikkoster@gmail.com, p. 0400 435 569. www.pply.fi

Tapahtumat:

10.9. Kuukausikokous. PPLY:n Varangin retken kuvakertomus. Koostajana Lauri Lajunen. 20.9. PPLY:n jäsenretki Hailuotoon. Seuraa PPLY:n viestimiä. 1.–31.10. Lokakisa PPLY vs. BirdLife Keski-Pohjanmaa. Tarkemmin: https://www.pply. fi/pinnat-ja-rallit/linturallit/ lokakisa-2025/ 8.10. Kuukausikokous. PPLY 50 vuotta 2023 – vielä kerran. Päivitetty kuvakavalkadi vuosien varrelta yhdistyksen toiminnasta ja lintuharrastuksesta.

Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry (PKLTY). Pj. Anniina Kontiokorpi, anniina.kontiokorpi@ gmail.com. www.pklty.fi

Tapahtumat:

14.9. Avoimet ovet Höytiäisen lintuasemalla klo 8–10. Säävaraus.

27.9. Hanhi-ilta Rääkkylässä Oravilahden tornilla klo 17. Oppaana Henrik Rantanen.

4.10. Syysmuuton havainnointia Rääkkylän Vuoniemen kärjessä osana EuroBirdWatch-tapahtumaa klo 8–10. Oppaana Jani Varis.

Enon Lintukerho:

Yhteyshenkilö Tapio Piipponen: tapsapiipponen@gmail.com, 050 341 8254.

Juuan Lintuharrastajat:

Yhteyshenkilö Hannu Lehtoranta: lintuhannu57@gmail.com, 0500 186 607.

Poltsin lintujen ystävät: Polvijärveläinen lintukerho, yhteyshenkilö Janne Leppänen: janneleppanen@hotmail.com, 045 227 9080

Arla, Finnature, Finnglass, Lintukuva.fi, Suomen Lintuvaruste ja Ylläksen Yöpuu.

12.11. Sääntömääräinen syyskokous. Kokouksen jälkeen Pauliina Rautio ja Ari-Pekka Auvinen esitelmöivät aiheesta: 15 vuotta loukkaantuneiden lintujen hoitoa Oulussamiten uusi eläinten hyvinvointilaki on muuttanut toimintaa?

7.12. PPLY:n talviralli. Tarkemmin https://www.pply.fi/pinnat-ja-rallit/linturallit/talviralli-2025/ 10.12. Kuukausikokous. Perinteinen Pohjois-Suomen määrittäjämestaruus -kisa. Illan aluksi määrityspähkinä uusille harrastajille.

Kaikki kokoukset Oulun Linnanmaalla salissa SÄ102 klo 18–20. Alueelliset harrastajaryhmät: Alueelliset ryhmät, niiden verkkosivut ja WhatsApp-ryhmät liittymisohjeineen löydät täältä: https://www.pply.fi/yhdistys/ toimialue/

Löydät kaikki tiedot PPLY:n toiminnasta näistä viestimistä: www.pply.fi, Facebook.com/pply. fi ja PPLY-lintuharrastus WhatsApp-ryhmästä (liittymisohje yllä).

PohjoisSavo

Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelis67@gmail.com, p. 050 569 9091. www.lintuyhdistyskuikka.net

Tapahtumat: 20.9. SyysTaesto 4.10. Muutonseurantaa Puutossalmella osana EuroBirdwatch-tapahtumaa 6.12. Talvipinnaralli

Tarkemmat tiedot tapahtumista päivittyvät kotisivuillemme. Ilmoitamme tapahtumista lisäksi Facebook-sivuillamme, WhatsApp-ryhmässä sekä sähköpostilistalla.

Porvoon seutu

Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens Fågelförening rf (BNFF), psly@birdlife.fi. Pj. Jari Lehtinen, p. 050 379 4270. www.psly-bnff.com

Tapahtumat: Tapahtumista, retkistä ja muusta toiminnasta ilmoitetaan tarkemmin verkkosivuillamme, Corvus-verkossa, Instagramissa (psly_bnff) sekä Facebookissa (Porvoonseudun Lintuyhdistys ry).

Päijät-Häme

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY)/ BirdLife Päijät-Häme, phly@phly. fi. Pj. Tapani Saimovaara, p. 0400 972 421. www.phly.fi

6.9. Petolinturetki

13.9. Kujalan lokkiretki

4.10. EuroBirdWatch Asikkalan Pulkkilanharjulla

5.10. EuroBirdWatchin kotka- ja hanhiretki

Muut tapahtumat ja lisätiedot yhdistyksen tapahtumakalenterissa: https://phly.fi/toiminta/tapahtumat/tapahtumakalenteri

Rauman seutu

Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267. www.rslh.fi

Tapahtumat:

4.–5.10. EuroBirdwatch. Osallistu tallentamalla viikonlopun havaintosi Tiiraan!

4.10. Syysretki Kylmäpihlajaan osana EBW-tapahtumaa klo 7–14. Lisätietoja kotisivuilta.

5.10. Lintuilta klo 18.

2.11. Syyskokous ja Ari Ahlforsin vetämä määrityskisa klo 18. 6.12. Itsenäisyyspäivän kisa klo 8–16.. Tapahtumien tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin kotisivuilla www.rslh.fi ja muissa yhdistyksen tiedotuskanavissa!

Satakunta

Porin Lintutieteellinen

Yhdistys PLY ry, ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@ gmail.com. www.satakunnanlinnut.fi

Tapahtumat:

24.9. Lintuilta, Pertti Koskimies. Luontotalo Arkki (Pohjoispuisto 7, Pori) klo 18.

28.9.Porin Päivä -tapahtuma Toukarilla klo 9–13.

4.10. Lintukävely, Porin luotojen alue klo 8.

22.10. Lintuilta, museomestari Heikki Helle: "Talvilintulaskennat Satakunnassa".

Luontotalo Arkki (Pohjoispuisto 7, Pori) klo 18.

25.10. Pyhäjärviralli. Lisätiedot: www.pyhajarviralli.info

1.11. Lintukävely, Porin luotojen alue klo 8.

12.11. Syyskokous klo 18 ja Lintuilta klo 19, Ismo Nuuja: "Merikotka-addiktio".

Luontotalo Arkki (Pohjoispuisto 7, Pori). Lintuiltaan vapaa pääsy.

6.12. Porin Talviralli. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Petteri Mäkelä p. 040 0187028

7.12. Lintukävely, Porin luotojen alue klo 9.

10.12. Lintuilta, saaristokuvaaja Raimo Sundelin. Luontotalo Arkki (Pohjoispuisto 7, Pori) klo 18.

3.1. Talvilintulaskenta ja lintukävely, Porin luotojen alue klo 9.

17.1. Kääkkäkokous yli 40-vuotiaille PLY:n jäsenille klo 12. Lisätiedot: Johanna Inomaa p. 0405199909

Pidätämme oikeuden muutoksiin. Katso ajankohtaiset tapahtumatiedot sekä tulevat tapahtumat yhdistyksen verkkosivuilta www. satakunnanlinnut.fi.

Suomenselkä

Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431.

www.sslty.fi

Tapahtumat:

20.9. Syysmuuton yhteishavainnointi.

4.10. Perinteinen Karsturalli edellisvuosien säännöillä klo 7–15. Tavoitteena havaita mahdollisimman monta lintulajia Karstulan kuntarajojen sisällä. 6.1. Loppiaisralli. Sydäntalven linnuston katselmus nyt jo 28. kerran. Kisa-alueena SSLTY:n toimialue, kilpailuaika klo 8–16. Lisätietoja SSLTY:n Facebook-sivulta, Suomenselän Linnut -lehdestä sekä yhdistyksen verkkosivuilta.

Suupohja

Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi

Tapahtumat:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Uusimaa

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola: puheenjohtaja@tringa.fi. www.tringa.fi

Retkikoordinaattori Jaana Sarvala: opastukset@tringa.fi .

Tapahtumat:

Tringa järjestää ympäri vuoden opastettuja linturetkiä alueensa parhaille lintupaikoille ja välillä kauemmaskin. Kaikille retkille on ennakkoilmoittautuminen, ellei toisin mainita. Retkikalenteri täydentyy vielä loppusyksyn retkillä. Kaikki tapahtumatiedot löydät verkkosivuiltamme: tringa.fi/ tapahtumat/list/ 10.9. Aloittelevan lintuharrastajan Viikin retki

11.9. Isosaaren retki

13.9. Länsi-Uudenmaan petoretki

13.9. Viikin retki

13.9. Opastus Haltialassa Kellarimäentiellä

13.9. Opastus Laajalahdella Villa Elfvikin tornissa

14.9. Opastus Vanhankaupunginlahdella Hakalan lavalla

18.9. Vallisaaren retki

20.9. Sammalistonsuon retki

20.9. Lapinlahden puistoretki

20.9. Vuosaarenhuipun retki

21.9. Pähkinärinteen Lammaslammen retki

21.9. Opastus Vanhankaupunginlahdella Hakalan lavalla

24.–27.9. Utön retki

27.9. Hangon lintuaseman retki

27.9. Nuuksion Haukkalammen retki

27.9. Muutonseurantaa Vuosaarenhuipulla

28.9. Hanikan luontopolun retki

4.10. EBW-muutonseurantaa

Herttoniemessä Majavatien kalliolla

4.10. EBW-muutonseurantaa

Espoossa Bergön lintutornilla

5.10. EBW-muutonseurantaa Vihdin

Vanjärven lintutornilla

5.10. EBW-muutonseurantaa

Vantaan Pitkäjärven lintutornilla 11.10. Virolahden retki

Nuorten linturyhmä:

Nuorten linturyhmän retkiä suunnitellaan ja lintuhavaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n.12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Kysy lisää yhteyshenkilöiltä Ollilta ja Juholta, ks.: tringa.fi/nuorten-linturyhma/

Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret

Raaseporin paikallisjaosto

Lullula:

Tringan paikallisjaosto Raaseporin lintuharrastajat Lullula järjestää retkiä ja lintuaiheista ohjelmaa Raaseporissa. Lisätietoja pj Kimmo Virralta: ko.virta@gmail.com

Ajankohtaista:

Lähde tutustumaan Hangon lintuaseman toimintaan ja seuraamaan lintujen syysmuuttoa Suomen mantereen eteläkärjessä. Paikat opastetuille kierroksille ja retkille varataan lintuaseman verkkokaupasta: halias.johku.com

VarsinaisSuomi

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. www.tly.fi.

Tapahtumat:

13.9. Syyskuun lintukävely klo 8. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta. Kesto 3h. 20.9. Rengastusdemo Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa. Tule tutustumaan lintujen rengastukseen kokeneiden rengastajien johdolla. Osallistujamäärä on rajoitettu ja ilmoittautumiset etukäteen sähköpostilla retket@ tly.fi. Säävaraus.

4.10. EuroBirdwatch 2025 -muutontarkkailutapahtuma Liedon Linnavuorella klo 8–12. Tule seuraamaan lintujen syysmuuttoa mukavassa porukassa TLY:n oppaiden avustuksella. Säävaraus.

11.10. Lokakuun lintukävely klo 9. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta. Kesto 3h.

25.10. Pyhäjärviralli. Kokoa joukkue ja lähde tutustumaan Säkylän Pyhäjärven syksyiseen lintumaailmaan. Ilmoittautumiset Erkki Kalliolle erkki.kallio48@gmail. com tai 040-523 6815. Lisätietoja TLY:n kotisivuilla.

8.11. Marraskuun lintukävely klo 9. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta. Kesto 3h.

6.12. Talviralli klo 7–17, rallialueena Varsinais-Suomi. Ilm. seba.

andrejeff@gmail.com. Purkutilaisuus järjestetään klo 19 alkaen Saaristobaarissa (Aurakatu 14, Turku).

13.12. Joulukuun lintukävely klo 10. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan isolta parkkipaikalta. Kesto 3h. Seuraa muutosten osalta ilmoittelua TLY:n verkko- ja FB-sivuilla ja Ukuliverkossa.

TLY seuraa Varsinais-Suomen linnustossa tapahtuvia muutoksia mm. osallistumalla erilaisiin linnustonseurantoihin, kuten talvilintu-, linja-, piste- ja vesilintulaskentoihin ja BirdLife Suomen 'vuoden lintu'-projekteihin. Kaikkiin seurantoihin tarvitaan lisää vapaaehtoisia. Jos haluat kantaa kortesi kekoon, löydät lisätietoja eri seurantamuodoista ja osallistumisesta yhdistyksen kotisivuilta www. tly.fi.

Åland –Ahvenanmaa

Ålands fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com. Ordf. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo.se, t. 040 588 1478.

www.alandsfagelskyddsforening.com

Aktiviteter:

Måndagsguidningar: Höstens guidningar börjar måndagen den 18.8 och vi håller på fram till den 29.9. Samling 17.15 på notgrundet bredvid Svibyviken. Kläder efter väder. Alla är varmt välkomna! 17.–21.9. Årets resa till Öland blir i mitten av september. Observera att det finns ett begränsat antal platser. Anmälningar tas emot till föreningens mail eller direkt till Lars Olof Hellman. Kostnaden brukar ligga runt 200 €/ person

2.–5.10. Långhelg på Signilskär. Vi har reserverat Signilskärs fågelstation åt föreningens medlemmar i början av oktober. Anmälningar till Johan via föreningens mail. Pris ca 50€/ person.

5.10. Dagsutflykt till Signilskär åt våra medlemmar. Vi startar 7.30 från Käringssunds gästhamn (Bodegan). Matsäck, gummistövlar och varma kläder rekommenderas. Pris ca 50€/person.

1.–30.11. Novemberrally: vem ser mest arter under novembermånad på Åland?

Eventuella andra utflykter kan ordnas under hösten. Vi återkommer med information om dessa så fort vi kan.

Nro 3, 30. vuosikerta

Julkaisija

BirdLife Suomi ry

Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Jukka Hintikka jukka.hintikka@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu Seppo Alanko

Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu, 2025

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 050 592 2722 juha.halminen@mediaosasto.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Painos

33 800 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2025 kolmena numerona: 22.1., 9.4. ja 10.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen

BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30:n maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on yhteensä 31 000 jäsentä ja tukijaa.

Henkilöstö Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Viestintäpäällikkö, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori Inka Plit

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Suojeluasiantuntija Aapo Salmela Lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko

Viestintäasiantuntija Jukka Hintikka

Ohjelmistoasiantuntija

Antti J. Lind

Taloussihteeri

Merja Taiminen-Vähätalo

Toimistoassistentti Niko Jokinen

Puheenjohtaja Mika Asikainen

Tringan tytöille ja nuorille naisille suunnatun retken kuluja Hangon lintuasemalle katettiin BirdLifen ja UPM:n talkootuella. Kuvassa Taiga Burgas, Susanna Viukari, Maria Hänninen ja Salla Saario.

Olli Keskikallio

MATKUSTA KEVYESTI, NÄE KIRKKAASTI.

TUTKI ILMAN RAJOJA.

TSN-55

55mm PURE FL UORITE CR YS TA L SERIES

Uudessa TSN-55 PROMINAR-kiikarissa on kaikki puhtaan PROMINAR-fluorikristallioptiikan edut, jotka takaavat, että kuvat ovat eläviä, teräviä ja todentuntuisia. Sen kompakti koko ja höyhenenkevyt rakenne tekevät siitä vaivattomasti kannettavan, joten se on ihanteellinen valinta retkeilijöille, jotka etsivät poikkeuksellista optista suorituskykyä ilman ylimääräistä taakkaa. Kowa TSN-55 PROMINAR -kaukoputken kanssa ei tarvitse tehdä kompromisseja reissussa - vertaansa vailla olevat visuaaliset kokemukset kevyessä paketissa.

55 MM

17-40X WIDE ZOOM