Page 1

Nro 1. Maaliskuu 2015

TIIRA

Millainen oli lintuvuosi 2014? — Tuleva lintukevät

Haara- ja räystäspääsky ovat vuoden linnut 2015

s. 14

PIHA Tilhi ja mustarastas kymmenennen Pihabongauksen kovimmat nousijat Tämä ja muut Pihabongauksen tulokset, s. 10


Zeiss Diascope 85FL

Tinkimätöntä kuvanlaatua haluavalle Zeiss on oikea valinta • iso etulinssi takaa kirkkaan kuvan ja linsseissä käytetetyt fluoridikiteet saavat kuvan teräväksi ja sävykkääksi • näppärä kaksoistarkennus toimii yhdellä säätimellä • ulottuva zoomokulaari suurentaa 20-75x, kaukanakin olevat kohteet on helppo tunnistaa • runko on kumipäällysteinen ja täysin vesitiivis • Nyt loistavaan kevään tarjoushintaan!

2350,00€

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 www.lintuvaruste.fi, lintuvaruste@birdlife.fi, puh. 09-386 7856


Tiira-lehti

3

1 | 2015

Pääkirjoitus

Tue työtämme lintujen hyväksi

Pienet purot Aleksi Lehikoinen

Mari Pihlajaniemi Arvaatteko, mikä sai minut hämmästymään aloittaessani järjestökoordinaattorin työt täällä toimistolla? BirdLife Suomi on minulle tuttu järjestö, mutta aiemmin olen katsellut sitä lähinnä ruohonjuuritasolta, jäsenyhdistystoimijan näkökulmasta. Tringalaisena tein yhteistyötä kattojärjestömme kanssa muun muassa toimiessani suojelusihteerinä ja hallituksen jäsenenä. Luulin siis tietäväni, mikä BirdLife on. Aloitettuani yhteydenpidon eri jäsenyhdistysten kanssa, olen kuitenkin päässyt näkemään jotain yllättävää. Nimittäin toiminnan laajuuden. Kattojärjestön näkökulmasta katsottuna maamme on täynnä vireitä yhdistyksiä, joiden monipuolista toimintaa ylläpitävät lukuisat aktiivit. Vapaaehtoisesti ja usein ilman korvausta. He pyörittävät yhdistysbyrokratiaa, retkitoimintaa, tapahtumia, suojelutoimintaa, laskentoja, talkoita, nuorisotoimintaa, lintuasemia ja ilmoittavat havaintoja, tuottavat materiaaleja, osallistuvat tapahtumiin ja jaksavat vielä raportoida säännöllisesti toiminnastaan kattojärjestölle. ”He” olette te. BirdLife International on maailman suurin luonnonsuojelujärjestö. Se koostuu kansallisista järjestöistä, joista yksi on BirdLife Suomi. BirdLife Suomi puolestaan koostuu jäsenyhdistyksistä ja jäsenyhdistykset koostuvat teistä. Monista toimijoista muodostuu vaikutusvaltainen kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa. Joka ikinen tapahtuma, kannanotto, ilmoitettu havainto tai vedetty retki on osa tätä koko-

Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan ja BirdLife-havaintovihkon. Jäsenetuina muun muassa Tiira-lehti neljä kertaa vuodessa sekä Linnut-lehti jäsenhintaan. www.birdlife.fi/liity

naisuutta. Pienistä puroista muodostuu suuri virta. Myös tämä lehti on osa näistä pienistä puroista. Päätoimittajana minua ovat auttaneet sekä monet vapaaehtoiset että toimiston väki. Lehdessä on juttuja muun muassa Pihabongauksesta, joka on Suomen suurin lintutapahtuma, sekä vuoden linnuista. Nämä aiheet ovat oivia esimerkkejä toimintamme laajuudesta ja monipuolisuudesta.

Talkoohengessä tehtävän työn kuolemaa on ennustettu jo pitkään. Kiireiset ihmiset eivät ole valmiita käyttämään aikaansa pyyteettömään vapaaehtoistyöhön. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä kaikki näyttää olevan toisin. Te teette vuosittain lukemattoman määrän työtunteja tärkeän asian eteen. Olenkin ylpeä ja iloinen, että saan työskennellä yhdessä näin hienon joukon kanssa.

Anna palautetta!

Tilaa Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/julkaisut

PIHA

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)? Lähetä vastauksesi 3.4. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kiinnostavin juttu oli: Kihujen ja marjalintujen syksy Arvonnassa Victorino classic little birds -taskutyökalun voittivat Tommi Haapaniemi, Mika Hermas, Sirpa Marttila, Leena Pekkarinen ja Seppo Uusitalo. Kansikuva: Räystäspääsky (Markus Varesvuo/Lintukuva.fi).

Nimensä ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl Lapin-vaeltajan lintuopasta. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihabongaukseen osallistuneille. Katso Pihabongauksen tulokset sivulta 10! Tiira on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman Tiira-lehden saat neljästi vuodessa esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi.


4

Sisällys Mitä Tiiran havainnot kertovat lintuvuodesta 2014 Talvesta numeroin

Lämmin talvi takana – Millainen lintukevät odotettavissa?

Euroopan joutsenkanta inventoitiin – Suomessa yli tuhat talvehtivaa laulujoutsenta Nimistön uumenista

4 5

lintuv

6 7 7 9

BirdLife maailmalla

Marjalintujen runsaus ilahdutti Pihabongauksessa

10

Kiikarin läpi

12

Lajipari

13

Yleisistä ruokavieraista elämänpinnaan – 10 vuotta pihabongausta Kiuruvedellä

11

Havainnoi huomaavaisesti

12

Tiesitkö tämän Tiirasta? – Jäsenedut Tiirassa

13

Vuoden lintu: Taantuvat haara- ja räystäspääsky ovat ihmisen seuralaisia

Yölaulajista esimerkiksi viitakerttusia esiintyi paljon.

14

Tringa kartoittaa Nuuksion metsäylängön

17

Usein kysytyt kysymykset

18

Lintujen uhanalaisuusluokitus päivitetään

19

Edustajisto kokoontuu Helsingissä

20

10 kiperää linnuista!

20

Toimiston uusi kasvo

21

Pikku-Tiira

23

Tapahtumakalenteri

24

Alueuutisia

29

Vetoomus: kysy sitoutuuko ehdokkaasi!

18

Kuikkia havainnoimaan

19

Tornien taisto

19

Vuoden lintulaskija valittiin ensimmäistä kertaa

20

50 vuotta Linnut-lehteä

21

Lukijan kuva

22

Lasten lintuviikko

23

Lintumaratonterveisiä Kuusamosta

26

Pet ri V ain io

Tero Toivanen BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalveluun on kirjattu viime vuosina havaintoja 340–350 luonnonvaraisesta lintulajista. Vuosi 2014 oli lajimäärien valossa hieman keskimääräistä huonompi, sillä Tiiraan ilmoitettiin 337 lajia. Rariteettikomiteoiden päätökset voivat vielä pienentää lajimäärää. Yhteensä lintuhavaintoja kirjattiin Tiiraan reilut 1,2 miljoonaa. Tiiran havaintojen perusteella voi arvioida myös yksittäisten lajien esiintymisessä tapahtuneita muutoksia. Havaintomääriin vaikuttavat kuitenkin myös havainnoijien määrä ja havaintojen ilmoitusaktiivisuus. Siksi tietyn lajin yleisyyttä kuvaa paremmin sitä koskevien havaintojen osuus kaikista Tiiraan vuoden aikana kirjatuista havainnoista. Suurina parvina nähtävien lajien osalta on mielekästä vertailla myös havaintojen keskimääräisiä yksilömääriä. Tuloksia tarkastellessa on syytä muistaa, että ne voivat todellisten runsausmuutosten ohella kertoa myös havaittavuuden muutoksista. Tässä etenkin kevät- tai syysmuuton aikaisilla sääoloilla on suuri merkitys.

Lämmin talvi ja kevät näkyvät monin tavoin Leudon talven jäljiltä mm. puukiipijäkannat olivat vuonna 2014 vahvat ja lajin havainto-osuus olikin vertailujakson 2007–2014 korkein. Lyhyen matkan muuttajille suotuisaan talveen viittaa myös punarintahavaintojen osuuden kasvaminen. Yhtä lailla peukaloisen havaintomäärät lähtivät nousuun. Pientä toipumista oli havaittavissa myös kangaskiurulla ja viiksitimalilla, vaikkakin muutaman vuoden takaisista lukemista ollaan vielä kaukana. Sen sijaan nokikanamäärät pysyivät yhä surkealla tasolla. Metsähanhia nähtiin sekä havainto- että yksilömäärien valossa tavallista enemmän. Tämä johtunee ensisijaisesti hanhien poikkeuksellisen aikaisesta saapumisesta ja pidemmästä oleskelusta länsirannikon levähdysalueilla. Varhainen lumien lähtö lienee vaikuttanut siihen, että pulmuset ja lapinsirkut eivät pysähdelleet muuttomatkallaan. Kummankin havaintomäärät jäivät kahteen kolmasosaan normaalista.

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan!

Havaintomäärä (1 = jakson keskiarvo)

viitasirkkalintu

peltosirkku

1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Viitasirkkalinnun ja peltosirkun havaintomäärät vuosina 2007–2014. Kuva kertoo, kuinka suuri havaintomäärä on ollut jakson keskimääräiseen vuoteen verrattuna (esim. 0,5 = havaintomäärä puolet jakson keskiarvosta).


Tiira-lehti

5

1 | 2015

Talvesta numeroin

Mitä Tiiran havainnot kertovat

vuodesta 2014? Vuonna 2014 esiintyvät Suomessa erityisen runsaina mm. taviokuurna ja viitakerttunen. Harvalukuisista lajeista nähtiin tavallista enemmän leveäpyrstökihuja ja viirusirkkalintuja. Vähän havaintoja tehtiin esimerkiksi käpytikasta ja pulmusesta. Monella yölaulajalla hyvä kesä Kesällä meillä oli selvästi tavallista enemmän viitasirkkalintu- ja viitakerttusreviirejä. Harvinaisista laulajista viirusirkkalintu oli ennätyksellisen runsas. Sen sijaan sinipyrstön havainto-osuus oli vertailujakson pienimpiä ja vain kolmannes kahden vuoden takaisesta huipusta. Taantuvat pelto- ja pohjansirkku tekivät jälleen kaikkien aikojen pohjanoteerauksensa. Pitkään jatkuneesta myyrälamasta kertovat niin helmi-, viiru- kuin sarvipöllönkin alhaiset havaintomäärät jo kolmatta vuotta peräkkäin. Huuhkajahavaintojen määrä on ollut varsin tasaisessa laskussa koko Tiira-ajan.

Syksyllä paljon leveäpyrstökihuja ja suuria taviokuurnaparvia

Syksyllä 2014 esiintyivät tavallista runsaampina mm. leveäpyrstökihu, pikkukajava, pähkinänakkeli ja punajalkahaukka. Leveäpyrstökihuhavaintojen osuus kaikista Tiiran havainnoista oli lähes nelinkertainen keskimääräiseen vuoteen verrattuna ja nakkelin yli kaksinkertainen. Taviokuurnan voimakas vaellus näkyi yli kolminkertaisena havainnon keskimääräisenä yksilömääränä ta-

Petri Vainio

vanomaiseen verrattuna. Sen sijaan havaintojen määrä ei poikennut normaalista – vaellus oli nopea ja Etelä-Suomessa, mistä eniten lintuhavaintoja ilmoitetaan, havainnot jäivät vähiin. Viime vuonna hyvin runsaina vaeltaneet närhi ja käpytikka olivat nyt vähissä ja havaintojen yksilömäärät vertailujakson pienimpiä. Viime vuoden tapaan pikkulintujen syysmuuttoa nähtiin huonosti – peippoja, järripeippoja ja rautiaisia kirjattiin tavattoman pieniä määriä. Vaikka huonolla pesimäkaudella on epäilemättä tässä osansa, suurempi syy lienee muuton huono havaittavuus ”liian hyvästä” muuttosäästä johtuen. Erinomaisesta pihlajanmarjasyksystä huolimatta tilhihavaintojen osuus on yllättäen Tiira-ajan pienin. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että alkuvuodesta tilhet olivat poikkeuksellisen vähissä. Lisäksi syksyn runsas esiintyminen ei ehtinyt tavoittaa maan eteläosaa. Yhteenvetoon vuoden 2014 havainnoista voi tutustua osoitteessa http://www. birdlife.fi/suojelu/lajit/ tiiran-tuloksia.shtml. Sivulta löytyvät myös kuukausittaiset tulokset.

 11  KULORASTASTA

muutti 4.2. Porkkalanniemessä Kirkkonummella. Näiden lisäksi muuttavina nähtiin muun muassa 39 räkättirastasta ja 14 tilheä. Syksyn muhkean pihlajanmarjasadon ansiosta rastaita on viipynyt Suomessa runsaasti helmikuuhun asti. Kulorastaita ei ole minään aiempana talvena havaittu yhtä runsaasti kuin nyt. Tiiraan on ilmoitettu yli 400 havaintoa yli 600 yksilöstä.

Ero jakson keskiarvosta (%)

20 0 -20 -40 -60 -80 2009

 318  PUNATULKKUA laskettiin 7.2. Ilomantsin taajamalaskennassa. Paikalliset lintuharrastajaryhmät ovat innostuneet eri puolilla Suomea kartoittamaan taajamien talvilinnustoa, mikä täydentää perinteisiä talvilintulaskentareittejä. Ilomantsin laskennassa ynnättiin punatulkkujen lisäksi muun muassa 878 tilheä, 490 talitiaista, 311 urpiaista, 60 taviokuurnaa, 4 kesykyyhkyä, fasaani ja harmaapäätikka.

 12  PEUKALOISTA hääri vielä 30.12. Paraisten Utössä, ja saman verran näitä laskettiin 4.1. Hammarlandissa Tellholmin talvilintureitillä. Toinen peräkkäinen leuto talvi sai sadat peukaloiset jättäytymään rannoille ja sulaojien varsille. Kolmea peukaloista enempää yhdeltä paikalta ei kuitenkaan ole ilmoitettu muualta kuin Utöstä. Valtaosa peukaloisista talvehtii eteläisimmässä Suomessa, pohjoisimmat Kokkolassa.

40

2008

ti 17.1. Kristiinankaupungissa lounaaseen koko aamupäivän kestäneen muutonhavainnoinnin kuluessa. Lokkisumma olisi noussut vielä suuremmaksi, sillä muutto jatkui havainnoitsijoiden poistuessa paikalta. Kalalokkeja muuttaa säännöllisesti vielä joulu- ja tammikuussakin, mutta näin suurta muuttajamäärää Tiiraan ei ole ennen kirjattu.

 92  SILKKIUIKKUA lepäili 29.11. Hämeenlinnan Vanajanselällä. Silkkiuikkuja viipyy sisämaan järvillä jäiden tuloon saakka, ja vielä joulukuussakin isommilla järvillä saattaa nähdä kymmeniä uikkuja. Lähemmäs sata silkkiuikkua joulukuun kynnyksellä on kuitenkin poikkeuksellisen suuri määrä. Isompia määriä täytyy hakea vähintään kuukautta aikaisemmin, lokakuun lopulta.

60

2007

 10 300  KALALOKKIA muut-

2010

2011

2012

2013

Koonnut Jan Södersved

2014

Peippohavaintojen keskimääräinen yksilömäärä vuosina 2007–2014. Kuva kertoo, kuinka monta prosenttia yksilömäärä eroaa jakson keskiarvosta.

Puukiipijäkanta oli leudon talven jäljiltä tavallista runsaampi.


6

Lämmin talvi takana

– Millainen lintukevät odotettavissa? Petri Vainio

Leuto talvi vaikuttanee muun muassa lehtokurppien runsauteen.

Aki Aintila ja Tero Toivanen Muuttolintujen kuolleisuus niiden talvehtimisalueilla voi vaikuttaa suuresti

pesimäkantojen kokoon. Länsi- ja Keski-Euroopassa talvehtivat muuttolintumme ovat sopeutuneet vaihteleviin sääolosuhteisiin, mutta hyvin kylmät ja runsas-

lumiset jaksot voivat koitua kohtalokkaiksi suurille lintumäärille. Tiira-lintuhavaintojärjestelmän aineistot kertovat, miten lähimuuttajien talvehtijamäärät sekä niiden keväinen runsaus vaihtelevat talven sääolojen mukaan. Tämä talvi on ollut hyvin leuto, ja maastossa on riittänyt sulapaikkoja, jopa pieniä ojia, helmikuulle asti. Tämä on näkynyt monen harvalukuisen talvehtijan runsautena: esimerkiksi punarintoja on kirjattu joulu-tammikuussa Tiiraan 1148 havaintoa (edellisenä talvena 276) ja peukaloisiakin 297 (edellinen vuosi 140). Sulien turvin on talven yli sinnitellyt eksoottisempaakin lajistoa, kuten jalohaikara Tampereella ja kuningaskalastajat usealla paikalla. Leudon talven jäljiltä sopii olettaa, että Suomessa havaitaan kevätmuutolla ja alkukesästä 2015 runsaasti sellaisia lajeja, joille talven sääolosuhteet voivat olla merkittävä kuolleisuustekijä. Tämä ”ennuste” saa tukea kahden edellisen kevään lintuhavaintojen vertailusta hyvin erilaisten talvien jälkeen. Myös talvi

2013/14 oli poikkeuksellisen leuto, siinä missä talven 2012/13 loppupuolta leimasivat ankarat pakkasjaksot. Niinpä keväällä ja alkukesällä 2014 ilmoitettiin Tiiraan esimerkiksi 3530 kaulushaikarayksilöä ja 1036 luhtakanaa, kun edellisen vuoden luvut olivat 2195 ja 436. Tulevana keväänä Suomessa havaittaneen edellisvuosia enemmän myös esimerkiksi harmaahaikaroita, mustaleppälintuja ja kangaskiuruja. Yleisten lajien runsausmuutokset ovat vaikeampia havaita ilman tarkkoja laskentoja, mutta Länsi-Euroopan leuto talvi näkyy todennäköisesti mm. töyhtöhyypän ja lehtokurpan keväisessä runsaudessa. Pääosin Suomessa talvehtivista lajeista esimerkiksi puukiipijän kannan voi odottaa olevan tavallista suurempi. Talvikuolleisuuden ohella lajien kantoihin vaikuttaa kuitenkin myös edellisen kesän pesintöjen onnistuminen, ja on epävarmaa, miten paljon suotuisa talvi kompensoi kesän 2014 yleisesti kehnoa pesimätulosta.


Tiira-lehti

1 | 2015 Pertti Rasp

Kevään kiikari- ja kaukoputkiesittelyt:

Euroopan joutsenkanta inventoitiin – Suomessa yli tuhat talvehtivaa laulujoutsenta Kim Kuntze Euroopan talvehtivat laulu- ja pikkujoutsenet laskettiin 17.–18.1.2015. Kyseessä oli Wetlands Internationalin koordinoima hanke, jota Suomessa tukivat Luonnontieteellinen keskusmuseo ja BirdLife Suomi. Suomessa pikkujoutsen on talvella harvinaisuus, joten laskennat koskivat vain laulujoutsenta. Kansallislintujamme jää talvehtimaan vuosittain satoja Ahvenanmaalle sekä pienempiä määriä etenkin Saaristomerelle ja etelärannikolle. Harrastajia pyydettiin kiertämään potentiaalisia joutsenpaikkoja ja ilmoittamaan havaintonsa Tiira-lintutietopalveluun. Lisäksi Luonnontieteellinen keskusmuseo järjesti Ahvenanmaan joutsenpaikkojen systemaattisen katsastuksen kahden autokunnan voimin. Laskennat saatiinkin kattaviksi Ahvenanmaan pääsaarilla Föglötä lukuun ottamatta, mutta pienemmät Ahvenanmaan saaret ja Saaristomeren eteläosat jäivät osittain kartoittamatta. Kaiken kaikkiaan Suomessa havaittiin 1293 laulujoutsenta, joista eniten Ahvenanmaalla (901), Varsinais-Suomessa (143), Uudellamaalla (143) ja Kymenlaaksossa (34). Pieniä joutsenmääriä havaittiin lä-

hes koko Suomessa Lappia myöten, pohjoisimmat Kolarissa ja Muoniossa. Suurin kerääntymä puolestaan laskettiin Jomalan Gottbyssä, missä lepäili 167 joutsenta. Ruotsin vastaavissa laskennoissa havaittiin 11 752 joutsenyksilöä, joista valtaosa maan eteläosissa. Vuosina 1995, 2000, 2005 ja 2010 vastaavat määrät olivat 7439, 7022, 8832 ja 4299 yksilöä, joten joutsenia oli nyt länsinaapurissamme ennätyksellisen paljon. Suomessa iälleen määritetyistä joutsenista 27 % ja Ruotsissa 22 % oli nuoria. Tämä viittaa kohtalaisen hyvään pesimätulokseen kylmästä alkukesästä huolimatta. Kansainväliset tulokset eivät valitettavasti vielä ehtineet valmistua ennen lehden ilmestymistä. Kymmenen vuotta sitten tehdyissä laskennoissa laulujoutsenen Luoteis-Euroopassa talvehtivaksi kannaksi arvioitiin noin 90 000 yksilöä. Nyt kanta lienee huomattavasti suurempi, sillä pelkästään BirdLife Suomen lokakuun lopun Joutsenbongauksessa havaittiin noin 57 600 joutsenta. Kiitos kaikille laskentoihin osallistuneille, maakunnissa laskentoja organisoineille ja yhdistyskohtaisia summia laskeneille harrastajille!

Hanko 11.4. Porvoo 12.4. Lappeenranta 18.4. Rauma 19.4. Pori 20.4. Kristiinankaupunki 21.4. Vaasa 22.4. Kokkola 23.4.

Liminka 25.-26.4. Keuruu 27.4. Kangasala 2.5. Espoo 3.5. Lahti 5.5. Hyvinkää 9.5. Virolahti 14.-17.5. ja 21.-24.5.

KIIKARIT JA KAUKOPUTKET

UUSI FF-staijauskeppi

Nimistön uumenista

Jukka Hintikka Suomen nimessä tiainen voi miltei kuulla tali- ja sinitiaisten kirkkaan laulun tai varoituksen. Nimen alkuosa juontuukin äänestä. Vanhoissa nimissä tiiainen ja tiitinen ääni on vielä aavistuksen helpommin kuultavissa. Indoeurooppalaiset ruotsin mes, saksan Meise ja ranskan mésange ovat sen sijaan alkuperältään epäselviä. Vaikka brittienglannissa käytössä on tit, jota on arveltu vuoroin pieneen viittaavaksi ja vuoroin ääneen perustuvaksi, niin amerikanenglannissa on myös sama

indoeurooppalainen sana: Atlantin toisella puolella käytetään yhä vanhaa nimeä titmouse. Sanan loppuosa on muodostunut erehdyksessä hiirtä tarkoittavan sanan mouse kaltaiseksi, vaikka kyse on itse asiassa samasta sanasta kuin ruotsin mes. Meikäläisistä tiaisista hömötiaisen nimen alku herättää useimmin kysymyksiä. Aukusti Juhani Melan käyttöön ottama nimi tarkoittaa hölmöä. Nimi perustuu lajin luottavaisuuteen, joka on tulkittu aikoinaan tyhmyydeksi.

Aija Lehikoinen

Tiitittävät tiaiset

puujalustat

kun tarvitset värinättömän vaihtoehdon!

Edustamamme tuotemerkit: Hawke, Opticron, Berlebach, Mulepack, Sirui, Nikon, Meopta, Gitzo, Swarovski, Velbon, Kowa, Zeiss, Vanguard, Manfrotto, Steiner,Lowepro,Kamakura ja Pentax

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti) Puh. (09) 6859 0800 tilauspalvelu@fotofennica.fi

fotofennica.fi


Focus Focus Handy 8x25 Focus Handy 8x42

79,00 119,00

Hawke Hawke Frontier ED 8x32 Hawke Frontier ED 8x43 Hawke Frontier ED 10x43 Hawke Sapphire 8x43 ED OH Hawke Sapphire 8x42 ED TH

299,00 430,00 445,00 607,00 525,00

Kite Kite compact 8x25 Kite Toucan 8x42 Kite Toucan 10x42 Kite Petrel 8x32 Kite Petrel 8x42 Kite Petrel 10x42 Kite Lynx 8x30 HD Kite Ibis 8x42 Kite Ibis 10x42 Kite Ibis 10x50

170,00 329,00 329,00 385,00 390,00 415,00 495,00 890,00 930,00 1 050,00

Kowa Kowa 8x32SV

235,00

Leica Leica Ultravid 8x20BR Leica Trinovid 8x42 Leica Ultravid 8x42BR HD

585,00 1 198,00 1 850,00

Meopta Meopta Meostar 8x32 B1 Meopta Meostar 10x42 B1

949,00 1 100,00

Olympus Olympus 8x40 DPS I Olympus 10x50 DPS I Olympus 8x42 EXPS I Olympus 10x42 EXPS I Olympus 8x42EXWP I

89,00 105,00 195,00 215,00 369,00

Pentax Pentax 6,5x25 Papilio Pentax 8,5x21 Papilio

149,00 159,00

Swarovski Swarovski 8x25 CL pocket Swarovski 10x25 CL pocket Swarovski 8x30 CL Swarovski 8x42 SLC Swarovski 10x42 SLC Swarovski 8x32 EL Swarovski 8,5x42 EL Swarovski 10x42 EL Swarovski 10x50 EL Swarovski 12x50 EL Swarovski 8x42 EL Range

635,00 679,00 959,00 1 510,00 1 590,00 1 845,00 2 259,00 2 289,00 2 430,00 2 460,00 2 730,00

Zeiss Zeiss 8x42 Conquest HD *Zeiss 8x42 Victory SF *Zeiss 10x42 Victory SF Zeiss 8x42 Victory HT Zeiss 10x42 Victory HT

795,00 2 485,00 2 525,00 1 895,00 1 920,00

Kaukoputket

Kite SP-82ED+20-60x Kite KSP80HD+25-50x Kowa TSN601+30x Kowa TSN883+25-60x+laukku Leica APO-televid 82+25-50x Meopta Meostar 82HD+20-70x Opticron ES80GA ED+20-60xSDL Swarovski ATX95+30-70x Swarovski ATX85+25-60x Zeiss Diascope 85+20-75x TARJ.

Jalustat

1490,00 2390,00 845,00 2 790,00 2 549,00 2 285,00 1 270,00 3 390,00 3 290,00 2 350,00

Berlebach 342 puu Cullman 50045 staijauskeppi Gitzo GT3542L hiilikuitu Manfrotto 500AH videopää Manfrotto MHXPRO-2W videopää *Manfrotto MT055XPRO3 *Manfrotto MT055CXPRO3 Sirui N3204X hiilikuitujalusta Sirui N3205X hiilikuitujalusta Sirui VH-10 videopää

Muuta kivaa

293,00 19,00 929,00 139,00 149,00 229,00 439,00 415,00 415,00 179,00

National Geographic laukut alk. 29.00 Lintumobilet alk. 11,00 Lintukoruja, runsaasti erilaisia kysy pehmolintuja n. 50 erilaista 10,00/kpl Scopac jalustareppu 89,00 Lentoaukon suojapelti 1,00 Ikkunatarra, nuolihaukka 2,50

Rengastusatlaksen toinen osa on ilmestynyt. Yksi Suomen lintutieteen merkkiteoksista käsittelee lajit lokeista sirkkuihin. Sivumäärä on 784. Kirja antaa erittäin monipuolisen kuvan, mitä rengastusaineistot kertovat linnuista ja miten aineistoja voi käyttää esimerkiksi suojeluun. Teos antaa vastauksen moneen aiemmin vastausta jääneeseen kysymykseen. Nyt 1 ja 2 osa yhteishintaan 69,00 (osa 2 hinta 49,00) Suomenkieliset kirjat

BirdLife havaintovihko 7,00 Lajiluettelo 13. Painos 5,00 Lapsen oma lintukirja Kuisma 19,90 Laululinnut CD 39,00 Lintuopas Svensson ym. 18,00 Lintupäiväkirja 2015 Koskimies 20,00 *Luonto soi osa 14 Hallikainen 20,00 Pihan linnut ja pöntöt Laaksonen 25,00 Pöllöt Tipling, Peltomäki 20,00 Suomen käärmeet ja liskot 37,00 *Suomen pöllöjen sulkasadon, iän ja sp määritysopas 20,00 Suomen päivä- ja yöperhoset 125,00 Suomen rengastusatlas 1 42,00 *Suomen rengastusatlas 2 49,00 *Vaeltajat Luhta 39,00 Viron linnut 1990-2010 20,00

Ibis

Muista linnunpöntöt, liikkeessämme on runsas valikoima erilaisia malleja.

Petrel

Ulkolaiset kirjat

Advanced Bird Id Handbook Duivendjik 35,00 *Birding Frontiers Garner 29,00 Birds of Central Asia Aye 39,00 Birds of Costa Rica Garrigues 37,00 Birds of Curonian Spit Castren 45,00 Bird Sounds in Flight MP3 45,00 Birds of East Asia Brazil 39,00 Birds Horn of Africa Fanshawe 42,00 Birds of Indian Subcontinent 45,00 Birds of New Zealand, Hawaii, Central and West Pacific Perlo 42,00 *Birds ID insights, Couzens 28,00 *Bird Identification in-depth look at confusion species 35,00 Birds of Panama Angehr 39,00 Birds of Senegal and Gambia 39,00 Birds of Sri Lanka Warakagoda 35,00 Birds of Western Africa 2. painos 65,00 Birdwatching Guide to S-E Brazil 20,00 Boreal Owl Korpimäki 85,00 Catching the bug 39,00 *Complete Checklist of Birds of the World, Howard & Moore 2. osa 105,00 Field guide to Birds of Brazil Perlo 37,00 Field Guide to the Birds of East Africa Stevensson 44,00 HBW Special Volume 149,00 *HBW illustrated checklist 159,00 History of Birdwatching in 100 Objects 29,00 Looking for Goshawk Jameson 24,00 *North American Bird Guide 2nd ed. 35,00 Owls of world, Photographic Guide, Mikkola 45,00 *Peregrine Falcons of World 29,00 *Rare birds of Canary Islands 32,00 Rare birds of North America Howell 36,00 Reed and Bush Warblers Kennerly 79,00 Shorebirds of Northern Hemisphere Chandler 42,00 Warbler Guide Stephenson 29,00 *Woodpeckers of the world 39,00 World rarest Birds, Hirschfeld 49,00

Meillä on erittäin laaja kokoelma kaukoputkia ja kiikareita. Niitä on helppo vertailla keskenään ja valita itselleen sopivin. Autamme ja opastamme asiakkaitamme valinnan helpottamiseksi. Tule tutustumaan.

Hinta

35,00

Hinta

29,00

Määritystiedon syventämiseen. Bird Identification ja Birding Frontiers Challenge series Autumn-kirjat täydentävät mainiosti Lintuopasta. Teoksissä keskitytään vaikeiden tai samannäköisten lajiparien tai -ryhmien eroihin.

Näe Swarovskin loistavat SLC, CL ja ATX mallit tai tule tutustumaan maailmalla erittäin kehuttuun huippu-uutuuteen, Zeissin SF kiikarimallistoon, myynti on alkanut.

Lynx HD

Miksi Kite? Kitet ovat optisesti erittäin hyviä ja niiden hinta-laatu on kohdallaan. Kite panostaa laatuun ja tuotteen pitkäikäisyyteen. Esimerkiksi kiikarien silmäkupit ovat metallia ja ne on helppo vaihtaa. Myös huoltoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Optiikka on lintuharrastajien suunnittelema ja erittäin suosittu Keski-Euroopassa. Siksi Kite.

www.lintuvaruste.fi tai Käy katsomassa koko hinnastomme kotisivullamme. Oikeudet hintojen muuttamiseen pidetään. Hinnat eivät sisällä postikuluja. www.suomenlintuvaruste.com Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856


Tiira-lehti

9

1 | 2015 BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

BirdLife maailmalla

Gr eg

&

Yv on ne

De an

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Koonnut Mari Pihlajaniemi

Euroopan lääkevirasto vaatii Euroopan komissiota ryhtymään toimeen korppikotkien diklofenaakkimyrkytysten estämiseksi.

1. EU BirdLifen pyrkimys estää korppikotkia tappavan diklofenaakki-eläinlääkkeen käyttö EU:ssa on saanut tukea Euroopan lääkevirastolta (EMA). Tämä on ensimmäinen askel diklofenaakin kieltämiseksi EU:ssa. EMA on yhtynyt BirdLifen näkemykseen, jonka mukaan diklofenaakin käyttö eläinlääkinnässä on vakava uhka korppikotkille. EMA vaatiikin Euroopan komissiota toimimaan välittömästi korppikotkien diklofenaakkimyrkytysten estämiseksi. BirdLife painottaa, että diklofenaakin vetäminen pois markkinoilta on on ainoa keino poistaa korppikotkien myrkytysriski kokonaan. Aineelle on olemassa hyviä vaihtoehtoja, joten sen kieltäminen ei vaikuta tuotantoeläinten hyvinvointiin. BirdLife on johtanut kansainvälistä kampanjaa diklofenaakin kieltämiseksi yhteistyössä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Nykyisin aine on kielletty monissa maissa, esimerkiksi Intiassa, Pakistanissa ja Bangladeshissa.

BirdLife Cyprus

3. Tyynenmeren saaret BirdLife International poistaa haitallisia tulokaslajeja Tyynenmeren saarilta. Tulokaslajit ovat suuri ongelma saarten lintulajis3. tolle. Tulokaspedot syövät lintujen munia ja poikasia, ja kasvinsyöjätulokkaat, kuten vuohet, muuttavat kasvillisuutta ja aiheuttavat eroosiota. Rotat ja muut tulokaspedot on poistettu nyt jo yli kolmeltakymmeneltä Tyynenmeren saarelta, ja samalla luotu turvallisia elinympäristöjä 12 uhanalaiselle lajille, joista yhdeksän on lintulajeja. Tilanne Ranskan Polynesiassa, erityisesti Tuamotun ja Gambierin saaristoissa, on kuitenkin edelleen huono. Näillä saarilla elää 22 kotoperäistä lajia, joiden kahdeksasta kotisaaresta ainoastaan kaksi on petovapaita. BirdLife International on aloittanut projektin petojen poistamiseksi lopuilta kuudelta saarelta. Käytännön toimet aloitetaan tänä vuonna.

Pete Morris

eres Szek nte Leve

Kyproksen BirdLife-järjestö jakaa tietoa koululaisille laittoman pikkulintupyynnin ongelmista.

4. Kypros Kyproksen BirdLife-järjestö pyrkii muuttamaan asenteita pikkulintujen pyyntiä kohtaan. Pikkulintujen pyynti liima-ansojen ja verkkojen avulla on Kyproksella laajamittaista, vaikka se on ollut laitonta jo vuodesta 1974. Yhteensä noin 2,5 miljoonaa lintua menettää tämän vuoksi henkensä joka vuosi. Syynä on perinneruoka ambeloboulia, jota moni ravintola myy edelleen, rikkoen tietoisesti lakia. Kyproslaiset eivät yleisesti pidä pikkulintujen laitonta pyyntiä ongelmana. Ainut keino saada pyynti loppumaan on vaikuttaa saarelaisten asenteisiin. Asenteiden muuttuminen lähtee parhaiten käyntiin lapsista. Tämän vuoksi Kyproksen BirdLife-järjestö on muun muassa käynnistänyt kampanjan kouluissa jakaakseen tietoa laittoman pyynnin ongelmista esimerkiksi animaation ja lautapelin avulla. Jerome Starkey

Sininärhi.

2. Serbia Serbian Birdlife-järjestön (BPSSS) ja Riparia Association of Naturalists -järjestön pöntötysprojekti on saanut sininärhen kannan kasvuun Serbiassa. Laji oli 1900-luvun alkupuoliskolla vielä hyvin yleinen monenlaisissa ympäristöissä maan keskija itäosissa, mutta 1950-luvun jälkeen alkoi kannan alamäki. Järjestöjen aktiivit ovat laittaneet lukuisia pönttöjä nuoriin puihin ja sähköpylväisiin alueilla, joilta vanhat kolopuut on kaadettu. Ensimmäinen pari pesi pöntössä vuonna 2003, ja vuonna 2014 pöntöissä pesi jo 147 paria, kertoo projektin johtaja Otto Szekers. Toimenpiteet ovat osoittautuneet varsin tehokkaiksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pöntöistä on lähtenyt maailmalle yli 1200 poikasta, ja linnut ovat hitaasti alkaneet asuttaa myös jäljellä olevia luonnonkoloja.

Tulokaslajien poistaminen auttaa erittäin uhanalaistaTuamotun puukyyhkyä.

1.

Camac Energy on perunut suunnitelmansa maaperän seismisistä tutkimuksista Arabuko-Sokoken metsäalueella Keniassa.

2.

5. Kenia

4.

5.

Öljy-yhtiö Camac ja sen alihankkija BGP ovat peruneet suunnittelemansa seismiset tutkimukset öljyn ja kaasun poraamiseksi Arabuko Sokoken metsäalueella Keniassa. Alue on suurin luonnontilainen osa Itä-Afrikan rannikkometsistä Kenian alueella. Sitä pidetään lintulajien kannalta toiseksi tärkeimpänä metsäalueena koko Afrikan mantereella. Alueella elää lukuisia uhanalaisia lintu- ja nisäkäslajeja, ja se on tunnettu monimuotoisuudestaan. Yhtiön suunnittelemat tutkimukset olisivat tehneet valtavaa vahinkoa alueelle. Kenian BirdLife-järjestö Nature Kenia ja lukuisat muut järjestöt vetosivat suunnitelmien lopettamiseksi, ja lopulta yhtiö ilmoitti peruvansa koeporaukset esitettyjen vetoomusten takia.


10 Petri Vainio

Pähkinänakkeleita havaittiin enemmän kuin koskaan aiemmin tapahtuman kymmenvuotisen historian aikana.

Marjalintujen runsaus ilahdutti

Pihabongauksessa Tero Toivanen Jo kymmenettä kertaa järjestettyyn Pihabongaukseen osallistui tammikuun viimeisenä viikonloppuna 23 000 henkilöä tarkkailemalla lintuja tunnin ajan lähes 15 000 paikalla ympäri maan. Osallistujamäärä on uusi ennätys, kasvua oli edellisestä vuodesta yli 2 000 paikan verran. Kaikkiaan havaittiin ennätykselliset 109 lintulajia ja noin 800 000 lintuyksilöä.

Tilhi ja mustarastas kovimmat nousijat Pihabongauksen runsaimmat lajit olivat jälleen talitiainen ja keltasirkku. Tilhi esiintyi runsaampana kuin tapahtumassa koskaan aikaisemmin ja oli kolmanneksi runsain laji. Yhteensä tilhiä havaittiin lähes 110 000 yksilöä. Tavallisimpien eli useimmilla pihoilla tavattujen lajien kolmen kärjen muodos-

Pihabongauksen 10 runsainta lintulajia ja niiden runsauden ero jakson 2006-2015 keskitasoon nähden.

Laji

Yksilöä/paikka

talitiainen

8,1

sinitiainen

4,3

keltasirkku tilhi

pikkuvarpunen räkättirastas naakka

viherpeippo punatulkku harakka

7,5

ero mediaanista (%)

-1

mustarastas

51,2

2,1

+48

1,8

ero mediaanista (%)

0

+4451

2,4

Osuus paikoista (%) 95,5

2,7 2,4

Laji talitiainen

+1566 +41

+27 -37

0

keellä, kun taas Suomen eteläisimmissä maakunnissa ei esimerkiksi taviokuurnaa tavattu lainkaan. Moni harvalukuinen talvehtija oli tänä vuonna tavallista yleisempi. Esimerkiksi punarintoja ja pähkinänakkeleita nähtiin enemmän kuin Pihabongauksessa koskaan. Selvästi keskivertotalvea runsaammin ilmoitettiin myös mustapääkerttuja, järripeippoja ja nokkavarpusia.

Pihabongauksen 10 yleisintä lintulajia ja niiden yleisyyden ero jakson 2006-2015 keskitasoon nähden.

0

-7

7,3 3,4

tivat perinteisesti talitiainen, sinitiainen ja harakka. Mustarastas oli yllättäen neljänneksi yleisin: se tavattiin nyt yli puolella pihoista. Mustarastas on ollut Pihabongauksen kymmenen tavallisimman lajin joukossa vain kerran aikaisemmin. Pihlajanmarjojen runsaus näkyi myös räkättirastaan ja taviokuurnan huippuesiintymisenä. Erityisen paljon marjalintuja nähtiin Oulun seudulta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhyk-

sinitiainen harakka

keltasirkku käpytikka

hömötiainen

pikkuvarpunen punatulkku närhi

82,4

64,9

40,0

38,9

35,8

35,1

34,8 34,1

0

+2

+83 -7

-7

-6

+30 +18 +9


Tiira-lehti

11

1 | 2015 Hanna Pesanto

Mika Gråsten

Tilhi oli Pihabongauksen kolmanneksi runsain laji.

Viherpeipon ja varpusen alamäki jatkuu Pihabongaushavaintojen perusteella varpunen vähenee edelleen, eikä viherpeippokantakaan osoita toipumisen merkkejä muutaman vuoden takaisesta romahduksesta. Varpusen havaintomäärä oli pihabongaushistorian alhaisin ja viherpeippoja on nähty vähemmän ainoastaan kaksi vuotta sitten. Viherpeippo putosi nyt ensimmäistä kertaa kymmenen tavallisimman lajin listalta. Esiintymiseltään suuresti ailahteleva urpiainen oli tällä kertaa vähissä. Kaksi vuotta sitten urpiainen oli Pihabongauksen runsain laji, mutta nyt vasta sijalla 16. Viime vuoden tapaan hömö- ja töyhtötiaisten määrät jäivät alhaiselle tasolle. Myös kuukkelin ja lapintiaisen laskeva trendi jatkui.

Pihabongaushavainnot kertovat talvilinnustomme vaihtelusta ja muutoksista. Kymmenen vuotta on vielä lyhyt aika muutosten havaitsemiseen, mutta monia mielenkiintoisia ilmiöitä on jo nähtävissä. Viimeisen kymmenen vuoden tuloksia on esitelty tarkemmin Linnut-lehden numerossa 1/2015. Tämän vuoden täydelliset tulokset löytyvät BirdLifen pihabongaussivuilta (http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/pihabongaus-tulokset-2015.shtml).

Anne Gråstenin Pihabongausvuosiin mahtuu havaintojen koko kirjo — nollatuloksesta aina elämänpinnaan asti. Anne on osallistunut Pihabongaukseen tapahtuman alusta lähtien. Miten talvilinnuston muutokset ovat Annen pihalla näkyneet? Mari Pihlajaniemi

Tilhen runsaus Pihabongauksessa 2015 BirdLife Suomen alueyhdistyksissä.

60 50 Osuus paikoista (%)

Yleisistä ruokavieraista elämänpinnaan 10 vuotta Pihabongausta Kiuruvedellä

Mustakurkkurautiainen harvinaisin

Pihabongauksen harvinaisin laji oli tällä kertaa Hailuodossa talvehtinut mustakurkkurautiainen. Muita harvinaisuuksia olivat jalohaikara Tampereella, valkopäätiainen Kolarissa ja viitatiaiset Kotkassa ja Siilinjärvellä. Mustakurkkurautiaisen ja jalohaikaran lisäksi uusi laji Pihabongaukselle oli myös Heinolassa havaittu lapasorsa.

Anne Gråsten on osallistunut aktiivisesti Pihabongaukseen tapahtuman alusta lähtien.

Etelärannikko 40

Itä-Suomi Länsirannikko

30

Pohjois-Suomi

20

Sisä-Suomi

10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Viherpeipon yleisyyden muutos Pihabongauksessa vuosina 2006-2015 eri osissa Suomea.

Kiuruveteläinen Anne on aina ollut kiinnostunut luonnosta. Jo lapsena hän tutki kaikenlaisia ötököitä kovakuoriaisista perhosiin. Linnuista hän innostui tarkkaillessaan mummolassa kottaraisten pesintää. Innostuksen huomattuaan mummo ja ukki ostivat kymmenvuotiaalle Annelle syntymäpäivälahjaksi lintukirjan. Siitä sai alkunsa Annen jo noin kolmekymmentä vuotta jatkunut lintuharrastus. Pihabongaukseen Anne lähti mukaan törmättyään tietoon tapahtumasta BirdLife Suomen verkkosivuilla. ”Halusin testata montakohan lajia omassa pihassa mahdollisesti käykään talvipäivän aikana”, Anne kertoo. Anne on pihabongannut aina omalla tai naapurin pihalla maaseudulla. Alueella on enimmäkseen havumetsää ja peltoa sekä myös jonkin verran avohakkuita. Anne pitää talviaikaan ruokintaa, jossa on tarjolla

auringonkukansiemeniä, siemensekoitusta, kauraa, silavaa ja talipötköjä. Nämä tarjottavat ovat myös pihabongauspäivänä houkuttimena linnuille. Lintumaailman yleiset ilmiöt vaikuttavat Annenkin pihaan. Kymmenessä vuodessa pihan talvilinnustossa on tapahtunut muutoksia, vaikka peruslajisto onkin pysynyt samankaltaisena. ”Esimerkiksi sinitiaiset ja pikkuvarpuset ovat runsastuneet, kun taas töyhtö- kuusi- ja hömötiaiset vähentyneet”, mainitsee Anne. Myös vaellukset näkyvät pihan lajistossa. Etenkin tilhiä vierailee hyvinä vuosina Annen bongauspaikalla. Tänä vuonna Anne odotti ruokinnalleen lähistöllä pyörinyttä pähkinänakkelia, mutta se ei sitten bongausaikana näyttäytynytkään. Entäs se elämänpinna? Se oli vuonna 2011 pihalla vieraillut pähkinähakki. Pähkinähakkihavaintoja ei viimeisen kymmenen vuoden ajalta Kiuruvedeltä ole kuin muutamia. Pihabongaus voi yllättää!


12

V-P Viklund

Noora Aaltonen

Kiikarin läpi

Retkikummitus Esa Aaltonen Kannustukseksi muille haluan kertoa kokemuksistani retkikummina. Kymmeniin retkiin sisältyy monenlaista: erilaisia retkiaikoja ja -paikkoja ja hyvinkin erilaisia ryhmiä. Jokaisen retken sisältö selviää vasta retkellä, ennakkosuunnitelmia voi tehdä, mutta niitä on oltava valmis muokkaamaan ”lennosta”. Linturetki voi oikeastaan olla melkein mitä vain. Ääriesimerkkinä mainittakoon kolmen tunnin pöllöretki yöllä, jonka aikana ei havaittu ainoatakaan lintua. Silti elämyksiä riitti yön pimeydessä, hiljaisuudessa ja tähtitaivaassa. Eräälle talviretkelle osallistui vain yksi henkilö, jolla ei ollut edes kiikaria. Hänkin oli täysin haltioitunut katsellessamme kaukoputkella räkättirastaan värikkyyttä. Toinen ääripää lienee bussilastillinen ala-asteikäisiä, joille yhdenkin linnun näyttäminen tai kuunteluttaminen on varsin haasteellista. Johtoajatuksenani on ollut tarjota elämyksiä luonnossa ja tunnistaa lintuja ja samalla jakaa oikeaa tietoa linnuista ja niiden käyttäytymisestä suojelunäkökohtia unohtamatta. Retkilläni ei yleensä lasketa pisteitä, kilpailua se ei saa olla. Pääasiassa keskitymme alkeisiin, peruslajien tunnistamiseen, ääniin ja käyt-

täytymiseen. Huonoja olosuhteita ja lintutilannetta varten pitää olla takataskussa varasuunnitelma. Paikan historia, tarinat, perhoset, sienet ja kaikki mahdollinen taustatieto on usein tarpeen. Olen koulutukseltani ja ammatiltani puutarhuri, joten lintujen puuttuessa selkeä paikallaan pysyvä kummastelukohde retkilläni ovat kasvit. Aloittelijoille voi kertoa kuusen ja männyn eroista, muille harmaa- ja tervalepän lehtien muodoista ja kasviharrastajien kanssa voi pohtia hies- ja rauduskoivuja välimuotoineen. Retken taso ja jaettu tieto on synkronoitava osallistujien mukaan. Opastetulle linturetkelle lähtemisen kynnys on oltava niin matala, että jokainen aloittelija ja lintujen ystävä, se kiikaritonkin, kokee voivansa osallistua. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, on vain tietämättömiä vastaajia. Yksi parhaista palkinnoista retkioppaalle oli se, kun pieni tyttö tuli nykimään hihasta kaupassa puoli vuotta retken jälkeen ja kiittämään näkemästään pöllönpoikasesta. Elämys oli ainakin hänelle jäänyt mieleen ja toivottavasti vaikuttaa myös hänen tulevaan luontosuhteeseensa. Voin suositella retkikummiksi ryhtymistä jokaiselle harrastajalle. Yhdessä retkeily on hyvin antoisaa. Paatuneinkin lintumies oppii uutta jokaisella retkellä.

Kirjoittaja on lohjalainen pitkänlinjan lintuharrastaja, retkikummi ja rengastaja. ”Hakkina” kiipeää puuhun etu- ja takaperin, ei usein, eikä korkealle, mutta nousee kuitenkin. Notkeus enää puhtaasti henkistä.

BirdLife Suomi on julkaissut verkkosivuillaan pinnaralliohjeen, jota noudattamalla ralli sujuu hyvässä hengessä ja lintuja häiritsemättä.

Havainnoi huomaavaisesti

Mitä kilpailun tuoksinassa olisi hyvä muistaa? Mari Pihlajaniemi Pinnarallit ovat suosittu lintuharrastuksen muoto, ja yhdistykset järjestävätkin monenlaisia ralleja. Pinnaralli on kilpailu, jossa pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia kilpailuaikana tietyllä alueella. Kuten lintuharrastus yleensäkin, myös pinnarallit perustuvat luottamukseen siitä, että jokainen joukkue ilmoittaa havainneensa ainoastaan ne lajit, jotka todella on havainnut. BirdLife Suomi on julkaissut verkkosivuillaan pinnaralliohjeen, jota noudattamalla voi varmistaa, että ralli sujuu hyvässä hengessä, eikä lintuja tai muita luonnossa liikkujia häiritä. Tärkeintä rallissa on muistaa noudattaa lakia. Erityisen tärkeää on toimia luonnonsuojelulain 39.1 §:n 3. -kohdan mukaisesti, jossa kielletään rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden: 3) tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.”

Pinnaralliohje: BirdLife Suomen verkkosivut: Havainnoi huomaavaisesti – ohjeita lintuharrastajalle (http://www.birdlife.fi/ lintuharrastus/havainnoi_ huomaavaisesti.shtml)

Rallisäännöissä tulisikin tästä syystä kieltää lintujen häiritseminen pesillä, esimerkiksi koputtelemalla pönttöjä tai kolopuita, jotta asukas näyttäytyisi. Niin lähelle levähdys-, yöpymistai pesimäpaikkoja ei ylipäätään saa mennä, että linnut häiriintyvät. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sulapaikat talvisin tai tunnetut yöpymispaikat esimerkiksi puissa ja pensasaidoissa. Valolaitteita tai nauhureita ja muita atrappeja ei tule käyttää, eikä lintuja saa pyydystää esimerkiksi verkkojen avulla. Pesimäaikaan tärkeillä pesimäpaikoilla, esimerkiksi kahlaajien pesimärannoilla, tulee liikkua ainoastaan vakiintuneilla reiteillä. Tämän lisäksi, jotta kilpailu olisi kaikille tasapuolinen, ei tule mennä paikkoihin, mihin kaikilla osallistujilla ei ole pääsyä. Ei vaikka joukkueella olisi lupa vierailla kyseisellä alueella. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi suljetut teollisuusalueet. Tärkeää on myös muistaa kunnioittaa kotirauhaa. Suoraan kohti talojen ikkunoita ei saa kiikaroida, eikä talojen pihoille ja mökeille saa mennä ilman lupaa. Lintujen ja muiden liikkujien huomioinnin lisäksi hyvään rallihenkeen kuuluu se, että havainnot ja myös ennen rallia tehdyt pohjustushavainnot tallennetaan Tiira-lintutietopalveluun. Tällöin havainnoista on hyötyä sekä linnustonsuojelulle että yhdistysten havaintojenkeruulle.


Tiira-lehti

13

1 | 2015

Metsähanhi

Piirrokset: Aija Lehikoinen

Merihanhi

Lajipari

Kotoiset harmaahanhet Metsä-ja merihanhi vertailussa Pauli-Pekka Österberg

Metsähanhi (Taigametsähanhi) Anser fabalis fabalis

Merihanhi Anser anser

Nokka

Kellanoranssi, musta tyvi ja kärki

Vahva oranssi porkkananokka

Pyrstö

Tumma, kapea vaalea kärki

Vaalea, leveä vaalea kärki

Pää ja kaulan seutu Siivet (lennossa) Vatsa Jalat

Esiintyminen Muuta

Tummanruskea Hyvin tummat

Lähes kuvioton Oranssit

Suosii Pohjois-Suomen soita pesimäpaikkoina Voimakkaasti taantunut, silmälläpidettävä laji

Vaaleanruskea

Kaksiväriset: etureuna vaalea takareuna musta Usein tummia täpliä

Hailakan vaaleanpunaiset

Pesii saarilla ja luodoilla etelärannikolta Perämeren pohjukkaan asti Elinvoimainen, kanta kasvussa

Tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus) Taigametsähanhea pienempi, lyhytkaulaisempi ja keskimäärin tummapäisempi. Nokka pieni ja kolmiomainen kuten lyhytnokkahanhella, mutta jalat oranssit ja selkä tumma.

Tiesitkö tämän Tiirasta?

Jäsenedut Tiirassa Timo Metsänen Alueellisten BirdLife-yhdistysten jäsenille on Tiira-lintutietopalvelussa (www.tiira.fi) tarjolla lukuisia lisäominaisuuksia. Ominaisuudet ovat käytettävissä, kun Tiiraan on rekisteröitynyt jäsennumerollaan. Tiirassa on yli 20 000 käyttäjää, mutta toistaiseksi vain joka neljäs on ottanut jäsenedut käyttöön.

Monipuolisempia hakuja, kuvia ja tarkempia karttoja

Laaja haku mahdollistaa monipuolisemman havaintojen hakemisen kuin kaikille rekisteröityneille käyttäjille avoin perushaku. Laajalla haulla voi etsiä havaintoja eri mielenkiintoisuus-

kriteerien avulla, hakea vain muuttavia tai paikallisia lintuja tai poimia vain tietyn yksilömäärärajan ylittävät havainnot. Laajalla haulla listaat kätevästi vaikka kaikki yli 500 joutsenen kerääntymät haluamaltasi ajanjaksolta! Havaintoihin liitetyt tallenteet kuten valokuvat tai äänitteet näkyvät vain alueyhdistysten jäsenille. Kuvia tai ääniä tietystä lintulajista on myös mahdollista hakea tallenneselaimen avulla. Esimerkiksi viime syksyn massaesiintymisen jäljiltä Tiirasta löytyy yli 120 kuvaa leveäpyrstökihusta. Jäsennumero avaa käyttäjälle myös tarkemmat kartat, joilla havainnoijan tai lintujen tarkat paikat ovat helposti nähtävissä. Lisäksi jäseniä hemmotellaan muun muassa listoilla vuoden ensim-

Yhtenä Tiiran jäsenetuna ovat huomattavasti tarkemmat kartat. Karttaa voi lähentää vieläkin enemmän kuin vasemmanpuoleisessa kuvassa.

mäisistä ja viimeisistä havainnoista niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin.

Miten käyttöön?

Jäsenedut saat käyttöön syöttämällä jäsennumerosi Tiiran ”Omat tie-

dot” –sivulle. Jäsennumero löytyy esimerkiksi Tiira-lehden osoitekentästä, ja voit tiedustella sitä myös BirdLife Suomen toimistolta tai osoitteesta tiira@birdlife.fi.


14 Pertti Rasp

Pertti Rasp

Taantuvat haara- ja räystäspääsky

VUODEN ovat ihmisen seuralaisia LINTU

Heikki Lokki ”Ei yksi pääsky kesää tee.” Vertauskuvan mukaan tarvitaan enemmän kuin yksi todiste, jotta näyttö jostakin tapahtumasta olisi uskottava. Suomalaisessa vanhassa kansanlorussa puolestaan seurataan kesän tuloa lintuhavaintojen mukaan: ” pääskysestä ei päivääkään”. Kun pääsky ilmestyi pihapiiriin toukokuussa, julisti talon väki kesän alkaneeksi. Eiköhän yksi pääsky – se odotettu ensimmäinen – riittänyt silloin todisteeksi.

Ihmistoiminta luo pesä­ paikkoja ja tarjoaa ravintoa

Emme tiedä tarkoittavatko sananlaskut haara- vai räystäspääskyä, koska molemmat ovat ihmisen seuralaisia. Pääskyt ovat hyötyneet suunnattomasti ihmisen toiminnasta. Uusimman Suomen lintuatlaksen mukaan räystäspääskykantamme oli 70 000 – 110 000 pesivää paria ja haarapääskyjen lukumäärä 100 000 – 150 000 paria. Nämä luvut ovat aivan eri suuruusluokkaa kuin ihmisettömän Suomen parimäärät olisivat. Ihmisen raivaamat pellot ja muut avomaat soveltuvat hyvin ilmasta hyönteisiä napsivien pääskyjen ravinnonhankinta-alueiksi. Karjatilat tuottavat runsaasti pääskyille sopivia kärpäsiä ja muita lentäviä ötököitä. Rakennusten ulkoseinillä on paljon räystäspääskyille soveliaita paikkoja pesien muuraamiseksi ja navetoiden ja rehulatojen sisällä on haarapääskyn avoimille pesille hyviä turva-

paikkoja. Suomessa tiedetään vain joitakin pääskyjen pesäpaikkoja luonnonympäristöissä, kuten kallio­pahdoilla.

Kannat puolittuneet viime vuosikymmeninä

Haara- ja räystäspääskyjen kulta-aika Suomessa oli silloin, kun navetoiden lukumäärä oli suurin. 2010-luvulla maatiloista on jäljellä vain noin joka viides. Tämä on eräs syy siihen, että haarapääskykanta on arviolta puolittunut viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana. Kun navetta tyhjenee karjasta, vähenee haarapääskykanta rajusti muutamassa vuodessa. Haarapääskyjä pesii edelleen jokseenkin koko maassa, mutta pohjoisimmissa osissa maatamme niitä on harvassa ja vähän. Räystäspääskyjen lukumäärät ovat myös vähentyneet. Räystäspääskykannan arvioidaan pudonneen selvästi alle puoleen viimeisen neljänkymmenen vuoden kuluessa. Monet lintuharrastajat ovat kiinnittäneet muutontarkkailupaikoillakin huomioita räystäspääskyjen vähäisyyteen. Ilman tarkkoja laskelmia ei räystäspääskyn kaltaisen yhdyskuntalinnun kannan koosta saada kuitenkaan luotettavaa kuvaa. Räystäspääskyjen laskentaa vaikeuttaa sekin, että niitä pesii myös taajamien rakennuksissa, joista haarapääskyt yleensä puuttuvat. Räystäspääskykannankaan pieneneminen ei vielä näy lajin levinneisyydessä: vain Pohjois-Suomessa esiintyminen on käynyt aukkoiseksi.

Haara- ja räystäspääsky ovat vuoden linnut 2015

Pääskyt vähenevät maaseudun muuttuessa Maaseudun muuttuminen on vaikuttanut pääskyihin monin tavoin. Vaikka vanhat pesäpaikat ovat tallella, karjattomaksi muuttuneet navetta ja pihapiiri ovat pääskyille kovin erilaisia. Poissa on karjan lämpö pesillä ja tilalla paksujen seinien säilyttämä talven kylmyys. Lantaa ei enää ole kärpästen ja muiden hyönteisten kehittyä. Kuivina alkukesinä voivat pääskyjen tarvitsemat märät savikuopat nykyisin puuttua, koska karjan juomavettä ei enää roisku sorkkien möyhentämään maahan. Pesien rakentaminen voi siksi rakennusaineen puuttuessa vaikeutua. Pellot on Suomessa salaojitettu ja haitallisia hyönteisiä torjutaan myrkyillä. Nämä toimet ovat omiaan vähentämään pääskyjen ravintoa. Kaikkialla levinneisyysalueillaan haara- ja räystäspääskyt ovat riippuvaisia ihmisten toiminnasta. Euroopan eri osissa maaseutuväestön ja erityisesti karjanpitopaikkojen väheneminen on alkanut eri aikoina ja jatkuu yhä. Pääskyt ovat joutuneet ja joutuvat edelleen mukautumaan tähän muutokseen, ja niiden lukumäärissä on odotettavissa edelleen vähenemistä. Onneksi suhtautuminen pääskyihimme on pääosin hyvin myönteistä, ja pihapiireissä seurataan mielenkiinnolla niiden elämää. Esimerkkinä laajasta myönteisestä suhtautumisesta voidaan todeta haarapääskyn olevan Itävallan ja Viron kansallislintu.

Vuoden lintu –hankkeessa kerätään tietoa: ── missä ovat pääskyjen tärkeimmät pesimäpaikat eri osissa Suomea? ── minkälaisissa paikoissa räystäspääskyjä pesii ja kuinka paljon? ── kuinka paljon pääskyt ovat vähentyneet? ── missä sijaitsevat tärkeimmät keväiset ja loppukesän ruokailualueet ja haarapääskyn yöpymisruovikot? Ilmoita pääskyhavaintosi! BirdLifen verkkosivuille tulevalla lomakkeella voit ilmoittaa mm.: ── ensimmäisen pääskyn saapumisesta pesimäpaikalle ── pesivien perien määrästä ja pesinnän onnistumisesta tai epäonnistumisen syistä ── pesintätietoja aiemmilta vuosilta – ovatko pääskyt kadonneet? Lisätietoa: http://www.birdlife.fi/ vuodenlintu


TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

ATS-/STS-SARJA

NÄKEMISEN KEVEYS Kahlaajia, merilintuja, hanhia – lintuharrastus voi avata oven uusiin maailmoihin joka päivä ja paljastaa hienoja näkymiä. Sopivan teleskoopin valinta on harrastuksen helpoimpia valintoja. Jos valitset jonkin SWAROVSKI OPTIKIN ATS-/STS-sarjan malleista, mukana on aina tarkoitukseen sopiva teleskooppi, jolla voit tarkkailla luonnon ja lintumaailman ihmeitä. Huipputarkka optiikka vakuuttaa terävyydellään ja auttaa paikantamaan jännittäviä kohteita. Puhumattakaan kestävästä ja linjakkaasta alumiinirungosta, jonka ansiosta ATS-/STS-sarjan teleskoopit kuuluvat maailman kevyimpiin. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM


Nyt on vuoden paras aika:

Liity jäseneksi nyt! Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Saat tietoa linnuista, tukea harrastukseesi ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä on yli 12 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon!

Liity jäseneksi 16.3.–30.6.2015, ja saat liittymislahjaksi: Lisäksi

BirdLife Suomen havaintovihko

: Kuukkelin n Muut jäsenedut stusokaltaiset -lintuharra i neljästi tiis ko i ht pas, Tiira-le nnus Linvuodessa, jäsenale sta sekä nut-lehden tilaukse n (www. elu alv op Tiira-lintutiet uudet! tiira.fi) jäsenominais

mm. lajin Uutuus! Mukana havaintojen luettelo ja ohjeita merkitsemiseksi. kansivihko •A6-kokoinen vaha i •Musta, paksu kans ua siv 0 •Nidottu, 10 •Ruudut 7x7 mm

Tervetuloa jäseneksi!

Kuvat: Petri Kuhno

• Kampanja on käynnissä 16.3.–30.6.2015. • Kampanjan aikana kaikki BirdLife Suomen jäsenyhdistysten uudet jäsenet saavat liittymislahjana BirdLife Suomen havaintovihon tavanomaisten jäsenetujen lisäksi. • Kampanja koskee myös niitä henkilöitä, jotka ovat jo jäseniä jossakin toisessa jäsenyhdistyksessä. • Kampanja ei koske perhejäseneksi liittyviä. • Liittymisajankohta lasketaan siitä hetkestä, kun henkilö on ilmoittanut liittyvänsä jäseneksi. • Lähetämme muutaman viikon kuluessa uuden jäsenen postia ja liittymislahjan.

Liity jäseneksi: • verkkosivuilla www.birdlife.fi/liity TAI • soita 09 4135 3300 (ark. klo 10–15) TAI • ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset


Tiira-lehti

1 | 2015

Keväällä 2015 kartoitettava alue.

Tringa kartoittaa

Nuuksion metsäylängön Margus Ellermaa Tringa on kartoittanut lintualueitaan vuodesta 2007 alkaen vuosittain. Vuoden 2015 pesimälinnuston pääkartoitusprojekti on Nuuksion IBA-alue tai laajemmin ottaen Nuuksion järviylänkö. Nuuksio on eteläisimmän Suomen suurin, tärkein ja yhtenäisin läntisen taigaluonnon alue. Alueen maisemat koostuvat pääosin kalliomänniköistä ja tuoreista kuusimetsistä, joita pilkkovat pienialaiset suot, harjanteet, kalliojyrkänteet, järvet ja lammet sekä niiden välillä virtaavat purot. Pääkaupunkiseudun läheisyydestä huolimatta Nuuksiossa pääsee aistimaan tiettyä erämaisuutta. Alueen IBA-kriteerilajeja ovat teeri, kehrääjä, harmaapäätikka ja isokäpylintu. Alue on lisäksi maakunnallisesti tärkeä (MAALI) lintualue, pääasiassa vanhojen metsien lintujen perusteella. Valtioneuvosto päätti 1.6.1989 noin 200 neliökilometrin laajuisen järviylängön kehittämisestä virkistys- ja suojelutarkoituksiin. Vuonna 1994 alueelle perustettiin Nuuksion kansallispuisto, joka kattaa noin neljänneksen tästä metsäwww.birdlife.fi/iba http://www.luontoon.fi/ nuuksio http://www.tringa.fi/ibaalueet/#079%20Nuuksio

Saalistaja „Rantaviivan tuntumassa, kosken kuohujen lomassa, huomioni kiinnittyi valkoisena loistavaan rintaan. Välillä se katosi hyiseen kuohuvaan koskeen, noustakseen taas pian tutulle kivelleen saalis nokassaan. Tämän pienen, mutta niin uskomattoman luontokappaleen seuraaminen on elämys joka ei jätä koskaan kylmäksi missään olosuhteissa.”

UUTUUS mantereesta. Alueen suojelustatus on parantunut viime vuosina lisäsuojelupäätösten myötä. Suojelupäätöksiin on käytetty myös Tringan aikaisemman, vuoden 2007 kartoituksen tuloksia. Muutama vuosi sitten Espoon kaupunki suojeli 550-juhlavuotensa kunniaksi merkittävän lisäalueen, ja lisäksi Helsinki on rauhoittanut joitain omia alueitaan. Alueelle sijoittuu myös kuntien virkistysalueita, mm. Pirttimäen, Karjakaivon ja Luukkaan ulkoilualueet. Keväällä 2015 kartoitettava alue on noin 120 neliökilometriä (ks. kartta). Alue jaetaan yhdessä aamussa kartoitettavissa oleviin, noin neliökilometrin kokoisiin kuvioihin. Laskenta suoritetaan kevään aikana kolme kertaa: välittömästi lumien sulamisen jälkeen, vapun aikaan ja touko–kesäkuun vaihteessa. Viimeisen käynnin yhteyteen suositellaan kehrääjäkuuntelua. Yleisimpiä varpuslintuja ei kartoiteta. Tärkein käynti on huhtikuun alkupuolen käynti, jolloin yleensä suurin osa arvolajistosta löydetään. Tähän mennessä laskentoihin on ilmoittautunut 85 laskijaa ja kaikki alueet ovat löytäneet vastuullisen laskijan.

MeoPro HD 10x42 ∞ MeoPro HD 8x32 ∞ MeoPro HD 8x42 ∞ MeoPro HD 10x32

MeoStar S2 82 HD

MeoStar B1 10x42 HD EUROPEAN OPTICS since 1933

Lähimmät jälleenmyyjäsi, tuotetiedot sekä lisävarusteet löydät osoitteesta www.remes.fi

Remes 112x335NEW.indd 1

www.meopta.com

26.01.15 11:32


18 Lauri Hänninen

Vetoomus:

Kysy sitoutuuko ehdokkaasi! Tulevissa eduskuntavaaleissa ratkaistaan, saadaanko luonnon monimuotoisuuden väheneminen pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä. Vain sinun äänesi voi sen ratkaista! Vetoamme, että näet vaivaa, otat yh-

teyttä ehdokkaisiin ja valitset sen, joka sitoutuu lopettamaan luonnon monimuotoisuuden vähentymisen ja kasvattamaan mantereen suojelualueiden pinta-alan 17 %:in kansainvälisten sitoumusten mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. Ota ehdokkaisiin rohkeasti yhteyttä, viestin lähettämiseen menee vain pari

Suomi ja EU eivät tavoitteeseen päässeet. Uusi määräaika asetettiin vuoteen 2020. Olemme nyt määräajan puolivälissä ja tilanne on se, että metsiensuojeluohjelma Metso on epäonnistunut, soidensuojeluohjelma on pysäytetty, maatalouden ympäristötuella ei ole monimuotoisuuden suojelutavoitteita, talousmetsien monimuotoisuuden suojelua ei tiuken-

nettu tarpeellisella tavalla, ympäristöhallinto ja ympäristövalvonta eivät toimi tehokkaasti (mm. Talvivaara), kosteikkojen hoito ja kunnostus on laiminlyöty ja uhanalaisten lajien metsästys on sallittua. Seuraavan hallituksen kausi on 2015–2019. Sen aikana on viimeinen mahdollisuus päästä vuoden 2020 tavoitteeseen.

Aki Arkiomaa

Miksi vuosi 2020? Kansainvälinen luonnon monimuotoisuussopimus solmittiin vuonna 1992. Sen tavoite on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen. Yli 20 vuotta sopimuksen tekemisen jälkeen tavoitetta ei ole saavutettu. Luonto köyhtyy edelleen. Ensimmäinen määräaikatavoite asetettiin 2000-luvun alussa vuoteen 2010.

minuuttia. Yhteystiedot löytyvät vaalikoneista (esim. Helsingin Sanomat), puolueiden verkkosivuilta, facebookista tai soittamalla puoluetoimistoihin. Ehdokas, joka ei vastaa sinulle, ei ole sinusta kiinnostunut. Lähetä sitoutuneen ehdokkaan vastaus osoitteella vaalit@birdlife.fi

Lähteitä: Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, Aichitavoitteet, www.cbd.int

Petri Vainio

Usein kysytyt kysymykset

”Miten muuttolinnut osaavat tulla takaisin Suomeen, ja miten ne löytävät perille” Aki Aintila

Suurin osa Suomessa tavattavista lintulajeista on muuttolintuja. Monet lajit muuttavat vuosittain samoja reittejä pitkin, ja yksilöt palaavat samoille reviireille pesimään kesästä toiseen. Miten linnut kykenevät pitkien matkojen ohella muistamaan muuttoreitit ja pesimäpaikan tarkan sijainnin? Entä miten ne osaavat olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan? Lähtökohtaisesti lintujen muuttokäyttäytyminen kytkeytyy oikean ajoituksen tavoitteluun: pesivien yksilöiden kannattaa saapua pesimäalueille suotuisina ajankohtina (takatalvien riski, ravinnonsaanti) ja ajoittaa pesinnän Lintujen muutosta on julkaistu runsaasti tieteellistä ja yleistajuista kirjallisuutta. –– Kalliola, I. (toim.) 2006: Suomen muuttolinnut WSOY. –– Newton, Ian 2010: Bird Migration - Collins New Naturalist Library –– Södersved, J., Hohtola, E., Lehikoinen, E. & Valste, J. (toim.) 2007: Linnut: luonnossa 1-3 - Weilin + Göös

tärkeät vaiheet (esim. poikasten kasvu) optimaalisiin olosuhteisiin, kuten runsaaseen ravintotilanteeseen ja lämpimiin jaksoihin. Lisäksi talvehtimisalueille on syytä päästä ajoissa, ennen kuin olosuhteet kääntyvät epäedullisiksi pesimäalueilla ja muuttomatkan varrella. Linnut ajoittavat muuttonsa ympäristöstään saamansa tiedon mukaan. Ensisijaisesti ne seuraavat muutoksia päivän pituudessa. Sen lisäksi ne havainnoivat ravinnon määrän vaihtelua ja säätilojen ja kasvillisuuden kehitysvaiheita. Euroopassa talvehtivien lajien muuton ajoittuminen vaihtelee eniten, sillä mitä lähempänä toisiaan pesimä- ja talvehtimisalueet sijaitsevat, sitä paremmin talvehtimisalueiden säätilat kertovat myös pesimäalueiden tilanteesta. Koska Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta ja trooppisesta Aasiasta käsin on hankalampaa ennustaa Euroopan pesimäalueiden olosuhteita, pitkänmatkan muuttajien on vaikeampaa säädellä muuton ajoittamista olosuhteiden muutosten mukaan. Siksi pitkänmatkan muuttajilla korostuvat sisäsyntyiset tekijät. Näillä lajeilla on valorytmin muutoksiin reagoiva sisäänrakennettu vuosikello, joka lähettää ne muutolle. Sisäsyntyiset mekanismit kuitenkin joustavat ympäristön vaihtelun mukaan. Navigointi on muuttolinnuille yhtä tärkeä ominaisuus kuin muuton ajoitta-

Kurjet oppivat muuttoreitit seuraamalla vanhempiaan.

misen arviointikykykin. Keinoja on monia, alkaen vanhemmilta opituista muuttoreiteistä ja päätyen sisäisiin kompasseihin, kuten magneettikentän aistimiseen. Yöllä muuttavat linnut käyttävät tähtitaivasta karttanaan. Monet pitkän matkan muuttolinnut joutuvat yhdistämään eri keinoja: magneettikentän heikentyessä päiväntasaajan seudulla muuttolinnut vaihtavat navigointitapaansa tähtitaivaan avulla suunnistamiseen. Hanhet, joutsenet, kurjet ja haikarat puolestaan oppivat muuttoreitit seuraamalla vanhempiaan. Petolinnuilla vanhat yksilöt osaavat korjata ulkoisten häiriöiden aiheuttamia navigointivirheitä paremmin kuin nuoret, joten oletettavasti muuttoreittejä opitaan myös harjoittelun avulla. Lisäksi linnut käyttävät apunaan auringon sijaintia, maamerkkejä sekä hajuaistia, jolloin muuttoreiteillä suunnistetaan sekä opittujen tietojen että sisäsyntyisten mekanismien avulla.

Mitkä lintujen fysiologiset ominaisuudet mahdollistavat tarkan suunnistamisen ja muuttoreittien oppimisen? Magneettikentän mukaan suunnistavilla linnuilla on kudoksissaan, muun muassa käpylisäkkeessä, paljon magneettisia kiteitä, joiden avulla linnut pystyvät aistimaan magneettikentän voimakkuuden, suunnan ja kulman maanpintaan nähden. Lintujen muisti puolestaan selittyy aivojen rakenteella ja suhteellisen suurella koolla. Lintujen paikkamuisti sijaitsee hippokampuksessa, joka on aivojen keskeisin elin myös muuttoreittien oppimisessa ja muistamisessa. Kokeellisten tutkimusten mukaan pitkänmatkan muuttaja muistaa tärkeitä ruokailupaikkoja paremmin kuin lähisukuinen paikkalintu. Koska monilla lajeilla aivojen koko on yhtä suuri tai suurempi kuin vastaavankokoisilla nisäkkäillä, linnut kykenevät yleisesti ottaen muistamaan huimia tietomääriä.


Tiira-lehti

1 | 2015 Petri Vainio

Tornien taisto la 9.5. klo 5–13

Kuikkia havainnoimaan Pekka Lehtonen Kuikka oli vuonna 2010 BirdLife Suomen vuoden lintu. Silloisista havainnoista on julkaistu kattava artikkeli Linnut-vuosikirjassa 2012. Kannanarviointi perustui kuitenkin puutteellisen havaintoaineiston takia osittain yleistyksiin. Arvioinnin perusteella todettiin, että Suomen kuikkakanta on lähes kaksinkertaistunut 25 vuodessa. Syyt ovat osittain epäselviä, mutta ainakin kevättulvien aikaistuminen on voinut vaikuttaa siihen, että haudonta-aikana pesät eivät joudu enää niin usein veden alle kuin aikaisemmin. Oma osansa lienee myös sillä, että ihmisten suhde kuikkiin on hiljalleen muuttunut hyväksyvämmäksi. Säännöllinen kuikkareviirien ja poikueiden havainnointi on tällä hetkellä harvojen käsissä ja keskittyy pääosin KSLY:n (Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys) alueelle. Tämän vuoksi BirdLife Suomen kuikkaryhmä (www.birdlife.fi/gavia) etsii henkilöitä, joilla olisi mielenkiintoa kuikkien pitkäaikaisseu-

rantaan alueellaan. Tavoitteena on saada luotettavaa tietoa kuikkakantojen kehityksestä eri puolilla Suomea. Tiedon karttuessa voidaan entistä luotettavammin selvittää kannan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja vaikuttaa kuikan ja vesialueiden suojeluun. Seurannaksi sopii esimerkiksi omalla mökkijärvellä tapahtuva havainnointi. Toivomme saavamme mukaan henkilöitä, jotka voisivat tehdä järvillä säännöllisiä kevätlaskentoja toukokuussa ja poikaslaskentoja heinäkuussa. Laskennat tulisi tehdä kiertämällä veneellä vesistöjä mahdollisimman tyynellä säällä aina samaa reittiä käyttäen, jotta ne olisivat luotettavia ja samanlaisia vuodesta toiseen. Pienempien vesien seuraamiseen voi myös riittää rannalta tapahtuva havainnointi. Laskentojen ei tarvitse välttämättä olla jokavuotisia. Ilmoittautua voi kuikkaryhmän puheenjohtajalle: Pekka Lehtonen, pelehtonen@gmail.com, p. 040 5211538, jolta voi myös kysyä lisätietoa ja ohjeita.

Lintujen uhanalaisuusluokitus

päivitetään

Teemu Lehtiniemi Suomen lajiston uhanalaisuustarkastelu on tehty kymmenen vuoden välein. Edellinen kaikki eliöryhmät kattanut tarkastelu julkaistiin vuonna 2000. Tänä vuonna tehdään uhanalaisuuden välitarkastelu, jossa on mukana linnut ja nisäkkäät. Muiden eliöryhmien päivitys tehdään vasta vuosikymmenen lopussa. Linnustossa saattaa tapahtua varsin nopeitakin muutoksia, minkä vuoksi välitarkastelu voi paljas-

taa uusien lajien uhanalaistumista, mutta myös positiivisia muutoksia. Käytettävien seuranta-aineistojen laatu ja käsittelytavat ovat myös jonkin verran kehittyneet, minkä ansiosta arvioinnin tietopohja on parempi. Uhanalaistarkastelun tekee eri organisaatioiden asiantuntijoista koostuva lintutyöryhmä. Tavoitteena on julkaista arvioinnin tulokset eli päivitetty uhanalaisten lajien lista vuoden lopussa.

Kevään suuri lintutornitapahtuma! Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa pyritään havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja linnustonsuojeluun.

Kerää joukkue ja osallistu! Tornien taistoon voivat osallistua kaikki halukkaat missä tahansa Suomen yli 400 lintutornissa. Hyväksyttyjä torneja ovat muun muassa kiinteät lintutornit, lintulavat, vesitornit, hyppyrimäen tornit, lennonjohtotornit ja näkötornit. Asuinrakennuksen katto ei käy. Joukkueen koko on 3–8 henkeä. Varatut ja varattavissa olevat tornit näkyvät tapahtuman verkkosivuilla (www.birdlife.fi/tornientaisto). Kaikkien osallistuneiden joukkueiden kesken arvotaan lahjakortti BirdLife Suomen Lintuvarusteeseen.

Ilmoittautuminen: –– Ilmoittautumisaika alkaa tiistaina 24.3. kello 12.00. –– Ilmoittaudu ensisijaisesti osoitteessa www.birdlife.fi/tornientaisto avautuvalla verkkolomakkeella tai toissijaisesti BirdLifen toimistolle p. 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15). –– Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita: joukkueen nimi, jäsenet, tornin paikka ja joukkueenjohtajan yhteystiedot. –– Maksa osallistumismaksu (10 e/osallistuja) viiden päivän kuluessa ilmoittautumisesta oma-aloitteisesti BirdLife Suomen tilille Danske Bank FI76 8000 1502 0958 06 (yksi maksu/joukkue, viestiksi: Tornien taisto/joukkueen nimi). Muussa tapauksessa torni vapautuu muille joukkueille varattavaksi.

Lähde linturetkelle! Yleisö on tervetullut vierailemaan kaikissa taistoon osallistuvissa torneissa! Useilla torneilla järjestetään lisäksi lintuopastus klo 10: katso päivittyvä lista retkitorneista tapahtuman verkkosivuilta (www.birdlife.fi/tornientaisto). Retkille on vapaa pääsy.


20

Edustajisto kokoontuu Helsingissä Mari Pihlajaniemi BirdLife Suomen edustajiston kevätkokous pidetään sunnuntaina 15.3. Helsingissä. Kokouksen asialistalla on muun muassa sääntömääräiset asiat kuten edellisvuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen sekä muut käsiteltäväksi vaaditut asiat. Kokouksessa kerrotaan myös ajankohtaisia kuulumisia Tiira 2:sta, Tuulivoima ja linnusto -hankkeesta ja järjestörekisterin uudistamisesta. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan järjestön ylimmän päättävän elimen kokousta. Kullakin jäsenyhdistyksellä on edustajistossa omat edustajansa. Jos sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia BirdLife Suomen toiminnan suuriin linjoihin, ota yhteyttä omaan edustajaasi. Edustajat löytyvät osoitteesta www. birdlife.fi/yhdistys/edustajisto.shtml. Lauantaina 14.3. järjestetään lisäksi Bongariliiton 30-vuotisjuhlat, joihinlauantaina kuuluu14.3.2015 juhlaseminaari Helsingissä sekä iltatilaisuus. IltajuhPäivä alkaa Bongariliiton sääntömääräisellä klo 12–13. on lan kevätkokouksella ilmoittautuminen Kaikille avoimet esitelmätilaisuudet lauantaina 14.3.2015 Helsingissä päättynyt, mutta seminaaalkaen klo 13.30. riinalkaa onBongariliiton vapaa pääsy! Päivä sääntömääräisellä

Päivi Sirkiä

Vuoden lintulaskija

valittiin ensimmäistä kertaa BirdLife Suomi / LUOMUS BirdLife Suomen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon 14.– 15.2.2015 järjestämässä lintulaskijoiden tapaamisessa valittiin vuoden lintulaskijaksi turkulainen Esko Gustafsson. Esko on osallistunut aktiivisesti sekä talvi- että pesimälinnuston laskentoihin useiden vuosikymmenien ajan ja erityisesti kunnostautunut pitkäjänteisessä laskentojen koordinoinnissa ja harrastajien innostamisessa laskentoihin Turun lintutieteellisen yhdistyksen alueella. BirdLife ja Luomus onnittelevat Eskoa! Vuoden lintulaskijalle luovutettiin Tom Björklundin tilhimaalaus sekä diplomi. Vuoden laskija nimetään jatkossa vuosittain. Jorma Tenovuo

Esko Gustafsson on vuoden lintulaskija.

1. Mikä on tämä maassamme hyvin runsaslukuinen lintu, jonka ponteva laulu on metsiemme yleisimpiä ääniä? 2. Mikä pöllöistämme on usein hyvin aggressiivinen puolustaessaan pesää ja poikasiaan? 3. Mikä lokeistamme on pitkämatkaisin muuttaja?

4. Mikä silmään liittyvä tuntomerkki erottaa pikkutyllin tyllistä? 5. Onko käkinaaraalle yhdentekevää, minkä kasvattajalajin pesään se munii?

6. Onko olemassa höyhenettömiä lintulajeja?

7. Millä ravinnolla kurjet ruokkivat poikasiaan?

10

8. Mikä tikoistamme on muuttolintu?

kiperää linnuista!

9. Mistä linnusta ja erityisesti kenen taiteilijan piirtämänä on tullut rauhan symboli?

10. Laita seuraavat lajit järjestykseen keskimääräisen haudonta-ajan perusteella: haarapääsky, hiirihaukka, kurki, käpytikka, naurulokki, sinisorsa, varis. Oikeat vastaukset löydät sivulta 22

kevätkokouksella klo 12–13. Kaikille avoimet esitelmätilaisuudet alkaen klo 13.30.

lauantaina 14.3.2015 Helsingissä Päivä alkaa Bongariliiton sääntömääräisellä kevätkokouksella 12–13. Hollantilainen Tim Worfolkklo kertoo Kaikille avoimet määrittämisestä esitelmätilaisuudet pienten lepinkäisten klo 13.30–15.00 alkaen klo 13.30. ”The identification and taxonomy of small Asian Shrikes – the cristatus complex”

Hollantilainen Tim Worfolk kertoo pienten lepinkäisten määrittämisestä klo 13.30–15.00

”The identification and taxonomy of small Asian Shrikes – the cristatus complex”

Lintukuva.fi -kuvaaja Arto Juvosen kuvaesitys klo 15.30–16.10 ”Sattumia ja yllättäviä onnistumisia”

Lintukuva.fi -kuvaaja Arto Juvosen kuvaesitys Hotelli Presidentti klo 15.30–16.10 Kaleva-sali, 4, 00100 Helsinki Hollantilainen Tim Worfolk kertoo pienten lepinkäisten määrittämisestä Hotelli Presidentti Tilaisuus järjestetään yhdessä klo 13.30–15.00 BirdLife Suomen kanssa. Kaleva-sali, ”The identification and taxonomy of small Asian Eteläinen Rautatiekatu 4, Shrikes – the cristatus complex” 00100 Helsinki ”Sattumia ja yllättäviä onnistumisia” Eteläinen Rautatiekatu

Tilaisuus järjestetään yhdessä BirdLife Suomen kanssa.

Lintukuva.fi -kuvaaja Arto Juvosen kuvaesitys klo 15.30–16.10 ”Sattumia ja yllättäviä onnistumisia”

Maatsalulahdella,

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta. Lähde nyt katsomaan kevätmuuttoa tutustumishintaan 30 euroa per henkilö 2:n hengen huoneissa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!


Tiira-lehti

1 | 2015

50 vuotta Linnut-lehteä Jan Södersved Kädessäsi olevan Tiira-lehden lisäksi BirdLife Suomi julkaisee Linnut-nimistä aikakauslehteä. BirdLife on julkaissut Linnut-lehteä vuodesta 1977 saakka. Lehden nimi oli tosin tuolloin Lintumies, mikä kuvasti hyvin senaikaista harrastuskulttuuria, ja järjestömme tunnettiin vielä Lintutieteellisten Yhdistysten Liittona (LYL). Aikaisemmin Lintumiestä julkaisi Suomen Lintutieteellinen Yhdistys, joka Lintumiehestä luopuessaan saattoi keskittyä tieteellisen Ornis Fennican toimittamiseen. Nyt BirdLife julkaisee myös Ornis Fennicaa eikä Suomen Lintutieteellistä Yhdistystä ole enää olemassa. Lintumies syntyi 50 vuotta sitten Suomen Lintutieteellisen YhdistykLinnut-lehden tilauslinkki sekä muun muassa vanhojen lehtien sisällysluettelot löytyvät osoitteesta www.birdlife.fi/ julkaisut/linnut.

sen nuorisojaoston suojissa. Nuorten pääkaupunkiseudun ornitologien toimittama lehti täyttyi alkuun Helsingin seudun lintukatsauksista, mutta myöhemmin mukaan saatiin kirjoituksia muualtakin. Ensimmäisessä numerossa 1/1965 oli 16 sivua tiuhaa tekstiä ja yksi valokuva. Sittemmin lehti on muuttunut useampaan otteeseen. Paikalliskatsauksista siirryttiin tieteellisiin artikkeleihin ja vähitellen lintuharrastuksen ja jokaisen linnuista kiinnostuneen erikoisaikakauslehdeksi. Väriä lehteen ilmestyi vähitellen: vuonna 1983 kannessa komeili ensi kertaa värivalokuva, mutta kesti yli kymmenen vuotta ennen kuin kaikki sisäsivutkin olivat värillisiä. Suurimmasta muutoksesta on vain 22 vuotta. Silloin Lintumiehestä tuli Linnut. Helmikuun lopulla ilmestyi Linnut-lehden 222. numero ja 50. vuosikerran ensimmäinen numero. Tänä päivänä lehti kertoo linnuista, niiden määrittämisestä, lintuharrastuksesta eri muodoissaan, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja joka numerossa on vähintään 52 sivua.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti! BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka joululahjaksi! Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Vuonna 2015 ilmestyy lehden 50. vuosikerta. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Toimiston uusi kasvo Liisa Siipilehto

Mari Pihlajaniemi Marraskuussa 2014 toimistolla aloitti työnsä uusi siviilipalvelusmies, Panu Siipilehto. Panun työtehtäviin kuuluu muun muassa postitus, laskutus ja puhelinvaihteen hoitaminen. Moni toimistolle soittanut onkin jo ehtinyt jutella Panun kanssa. Mutta millainen on henkilö äänen takana?

Panu päätyi BirdLife Suomen toimistolle suorittamaan siviilipalvelustaan, koska halusi työskennellä ympäristöaiheisessa työpaikassa, ja toimiston ilmapiiri tuntui kivalta. ”Ensimmäisen vierailun jälkeen jäi hyvä mielikuva mukavasta työympäristöstä ja henkilökunnasta, joiden kanssa työskentely on helppoa”, Panu kertoo. Panu on valmistunut ylioppilaaksi keväällä 2014. Hän aikoo siviilipalveluksen jälkeen pyrkiä opiskelemaan biologiaa. Panu on urheilullinen ja harrastaa muun muassa tennistä, sulkapalloa, jousiammuntaa ja keilaamista. Urheilun lisäksi Panun vapaa-aika kuluu piirtämisen ja maalaamisen parissa.

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)


Lu ki ja

n

ku va

22

Pihabongaus alkoi lupaavasti. Kun sain puhdistettua ruokintapaikat lumesta ja laitettua evästä esille, niin melkein heti ennätysmäärä tilhiä tupsahti valtavana parvena pihaamme. Päivä päivältä niitä oli pyörähtänyt pihapiirissämme yhä enemmän ja nyt tuli niin paljon, etten pystynyt niitä millään kunnolla laskemaan muiden siivekkäiden joukosta! Melkoinen lintusade ja kohahdus kävi niiden laskeutuessa maahan syömään kauranjyviä. Kun ne keltasirkkujen, pikkuvarpusten ja tinttien kanssa pelmahtivat taas ilmaan, taivas täyttyi hetkeksi siivekkäistä ja mahtava äänimaailma täytti pihamme! Kaarina Heiskanen Eräänä kylmänä tammikuisena lauantaiaamuna 2009 lähdin kameran kanssa katselemaan erään tutun ruokintapaikan tapahtumia ja tunnelmia, ja vähän ajan kuluttua sen lähelle lensi kesykyyhky kuusen oksalle. Sain kuvan kesykyyhkystä vähän tavanoimaisesta kaupunkimiljööstä poikkeavassa biotoopissa. Kesykyyhkyhän on kuitenkin ruokintapaikkojen vakio­lajistoa. Ismo Vähäsavo

Viikonloppuna käydessäni kotipuolessa Saarijärvellä toiveissa oli, että pääsisin kuvaamaan marjalintuja. Toive toteutui, kun tilhiparvi tuli läheiseen pihlajaan. Oli myös tuuria, kun aurinko sattui paistamaan muutoin niin pimeänä ajankohtana. Kimmo Varvikko

Aineiston tulee olla perillä viimeistään 24.4.

4. Pikkutyllillä on keltainen silmärengas.

3. Selkälokki, jonka talvehtimisalueet sijaitsevat trooppisessa Afrikassa.

2. Viirupöllö, joten liikkumista sen pesän liepeillä kannattaa välttää. 1. Peippo (kuvassa naaras).

8. Käenpiika, joka talvehtii trooppisessa Afrikassa.

7. Kurjet eivät ruoki poikasiaan. Poikaset etsivät itse ravinnokseen aluksi pieniä hyönteisiä, sitten sammakoita ja muita pikkueläimiä. 6. Ei.

Vastaukset:

tiira-lehti@birdlife.fi!

9. Kyyhkystä, joka Picasson maalaamana valittiin Pariisissa v. 1949 pidetyn ensimmäisen kansainvälisen rauhankonferenssin tunnukseksi.

10 kiperää linnuista (s. 20)

Lähetä kuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen

5. Ei. Kukin käkinaaras munii vain sen kasvattajalajin pesään, jossa se on itse varttunut.

Pihallamme Espoon Haukilahdessa vieraili kolme vuotta sitten mustarastas, jolta puuttui puolet ylänokasta. Se on viettänyt siitä eteenpäin kaikki talvet taloyhtiömme alueella nauttien tarjoamistamme rusinoista. Nokka ei ole muuttunut miksikään kolmessa vuodessa. Oheinen kuva on otettu joulukuussa 2014. Nokkapuolikin siis pärjää Suomen luonnossa – ainakin talvisten rusina-annosten avulla. Pekka Lehtonen

10. Käpytikka (11 vrk), haarapääsky (15 vrk), varis (19 vrk), naurulokki 24 (vrk), sinisorsa (26 vrk), kurki (30 vrk), hiirihaukka (34 vrk).

Kyyhky oli myös Picassolle muisto lapsuudesta, jolloin hänen taiteilijaisänsä luonnosteli perheen kotona pidettyjä kyyhkyjä.


Tiira-lehti

1 | 2015

Lintutapahtuma kouluille, päiväkodeille ja muille lapsiryhmille!

Pikku-

Tiira

Tunturipöllöä bongaamassa Lotta Perkkiö 3v. Tunturipöllö istuu pellolla kaatuneen puun päällä, ja Lotta perheineen on katsomassa sitä. Kyseessä on Tornion Raumolla nähty pöllö.

18.–24.5.2015 Lasten lintuviikon tarkoituksena on kannustaa kouluja, päiväkoteja ja muita lapsiryhmiä lähtemään omalle linturetkelle toukokuun lopulla. Silloin monien lintujen pesimäaika on parhaimmillaan, ja lintuja on helppo nähdä ja kuulla kai-

Kultatöyhtöpingviini Eemeli Perkkiö 5v

kissa ympäristöissä. Lintulajeja ei tarvitse tunnistaa, vaan retkellä etsitään ja havainnoidaan merkkejä lintujen pesinnästä. Lasten lintuviikko tarjoaa opettajalle tai muulle ryhmän vetäjälle valmista taustamateriaalia ja lapsille tulostettavat retkilomakkeet. Retken jälkeen havainnot pesinnän merkeistä ilmoitetaan BirdLife Suomelle helposti verkkolomakkeella. Samalla luokka tai ryhmä osallistuu hienojen luontoaiheisten palkintojen arvontaan!

Tapahtuma on maksuton ja ikärajaton,

eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Ohjeet ja monipuoliset materiaalit: www.birdlife.fi/lintuviikko

Punatulkku Emmiina Nordström 6v. Lohja, Lehmijärvi Yhdeksänvuotias Sisu Loukomies lähetti linkin uuteen blogiinsa. Sisu pitää luontokuvaamisesta ja perusti blogin kuviansa varten. Sisun tavoitteena on joskus saada kuvattua metso. http://metsoaetsimassa.blogspot.fi/

Mitä pesinnän merkkejä Lasten lintuviikolla etsitään? –– Lintu hakee tai kantaa pesämateriaalia (esim. oksa, heinä, sammal) –– Lintu rakentaa pesää (esim. tikka hakkaa koloa)

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui? Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 24.4. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

–– Lintu varoittelee tai hyökkäilee kohti petoa (esim. varista) tai ihmistä –– Lintu menee usein mahdolliseen pesäpaikkaan (esim. räystään alle) –– Lintu kantaa ruokaa (esim. toukkia) –– Lintu hautoo pesässä (istuu paikoillaan) –– Pesä tai pönttö, josta kuuluu poikasten ääniä –– Pesä tai pönttö, jossa nähdään munia tai poikasia –– Poikasia, jotka ovat jo lähteneet pesästä

Piirrokset: Petri Kuhno


24

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 14.–15.3. Edustajiston kevätkokous Helsingissä 9.5. Tornien taisto 18.–24.5. Lasten lintuviikko 6.–7.6. Pönttöbongaus

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto.fi. Puheenjohtaja Petteri Mäkelä, petteri. makela@gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi www.facebook.com/ groups/349189865297 Tämä on suljettu ryhmä vain jäsenille, ja Kalle Larsson hyväksyy ryhmään.

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com. Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups. com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn, jolla varmistetaan, että juuri kyseisen osoitteen haltija haluaa listalle (sähköpostia voi periaatteessa lähettää kenen nimissä hyvänsä, joten tämä varmistus on tarpeellinen). Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman ’vastaa’ -toiminnolla (engl. ’reply’). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2015: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e

Tapahtumat: 14.3. klo 12 sääntömääräinen kevätkokous, Helsinki, Hotelli Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4. Esitelmäosuus klo 13.30–16.10 on kaikille avoin. Esitelmät: Tim Worfolk ”The identification and taxonomy of small Asian Shrikes - the cristatus complex”. Arto Juvonen kuvaesitelmä “Sattumia ja yllättäviä onnistumisia” Liiton 30-vuotisjuhlakokous. Iltajuhla klo 18 ilmoittautuneille. 21.3. Perinteinen Ahvenanmaan Pinnakisa järjestetään, lisätietoja yhdistyksen kotisivulla. Ilmoittautumiset ja kyselyt osoitetaan Petteri Mäkelälle.

EteläKarjala Yhteystiedot: Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys, ekly@ekly.org, Juha Juuti; juuti.juha@ gmail.com; 050 022 1213

Verkkosivut: www.ekly.org www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Sähköpostilista:

18.–24.5. Lasten lintuviikko

Tapahtumat:

Verkkosivut:

EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös halukkaille jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLYn hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä viesti (tyhjä) omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

1.–17.6. Linja- ja pistelaskennat

19.3. klo 17–19. Risto Juvaste: ”Omalla veneellä lokkitutkimusta Venäjän Karjalassa 15 vuotta” Savonlinnan kaupungin pääkirjasto Joelissa (Asematie 5, kokoustila Miitti).

www.khly.fi

21.3. klo 12 Heikki Lokin esitys haara- ja räystäspääskyistä (Vuoden 2015 lintu) Mikkelissä. Esityksen jälkeen Orioluksen vuosikokous. Paikka: Mikkelin AMK, Mikpoli-sali (auditorio), Patteristonkatu 3. Alueella on paljon ilmaisia parkkipaikkoja.

khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@ yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups. com.

Jäsenmaksut : Varsinainen jäsen 34 e/vuosi; nuoriso (18 v. ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e/vuosi; perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5e/vuosi

Tapahtumat: Helmikuun loppu (pe) EKLY:n ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen yhteinen pöllöretki Imatralla. Päivämäärä ilmoitetaan verkkosivuilla, kun ajankohdan säästä on tietoa (noin viikkoa ennen retkeä). Kokoonnutaan Imatran uimahallin parkkipaikalla klo 18. Maaliskuun alku (pe) EKLY:n ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen yhteinen pöllöretki Imatralla. Päivämäärä ilmoitetaan verkkosivuilla, kun ajankohdan säästä on tietoa (noin viikkoa ennen retkeä). Kokoonnutaan Imatran uimahallin parkkipaikalla klo 18.

3.6. Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin parkkipaikalla klo 21. 5.6. EKLY:n ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Lähtöpaikat: klo 20 Imatran keskusliikenneasemalta kimppakyydein ja klo 21 Siikalahden parkkipaikalta. Retki on kaikille avoin. Tule mukaan aistimaan Siikalahden kesäöistä äänimaailmaa! 6.–7.6. Pönttöbongaus

Parikkalan–Rautjärven lintukerho 18.4. Tornipäivystys Siikalahdella. Patotien lava klo 9–11. Tervetuloa tutustumaan lintukerhoon. Säävaraus. 7.5. Kevätillan lintukävely. Parikkalan rantapolku klo 18–19. Kokoontuminen matonpesupaikalla, josta kävellään pieni lenkki. Säävaraus.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

25.4. klo 9–11. Retki Mikkelin lintupaikoille kevään muuttolintuja katselemaan. Kokoontuminen Kenkäveron pysäköintialueella. Oppaana Osmo Ojamies. 9.5. klo 5–13. Tornien taisto. Orioluksen edustajia ainakin Leppäselän tornilla Kangasniemellä ja Putkilahden tornilla Rantasalmella. 14.5. Retki Siikalahdelle Luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Lähtö tilausbussilla Mikkelistä klo 04.00 kirjaston pysäkiltä (Porrassalmenkatu). Paluu n. klo 15. 20 e/jäsen (Oriolus tai luonnonsuojeluyhd.), muut 25 e. Ilmoittautuminen viimeistään 11.5. p. 044 036 1306 tai aune.niira@gmail.com. Ajoreitti Juvan tai Puumalan kautta. 18.5.–24.5. Lasten lintuviikon tapahtumia. Seuraa Oriolusverkkoa ja fb:tä.

Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 12 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e

Tapahtumat: Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu 2-3 euroa. Kukin retki kestää 2-4 tuntia. Retkien kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon parkkipaikka (paitsi ke 1.4. Lokkiretki, jonka kokoontumispaikka on Hämeenlinnan uimahallin P-paikka). Tarkista tiedot kotisivuilta ennen retkeä. Mahdollisista lisätapahtumista ja retkistä ilmoitetaan yhdistyksen kotisivuilla. 7.3. Pöllöretki, paikallisretki. Kohde määräytyy myöhemmin pöllötilanteen mukaan, n. klo 20–23. 14.3. Merikotkaretki, paikallisretki. KAL Verhonkulma, klo 12–15.

8.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoonnutaan Pusupuiston esiintymislavan luona klo 10.

Jos olet kiinnostunut lintujen rengastuksesta, ota yhteyttä Maria Tirkkoseen, p. 040 745 0963.

Maaliskuun alku (pe) Pöllöretki Lappeenrannassa Joutsenon Konnunsuon suuntaan. Päivämäärä ilmoitetaan verkkosivuilla, kun ajankohdan säästä on tietoa (noin viikkoa ennen retkeä). Liikkeelle lähdetään autoilla (kimppakyydillä) Lauritsalan uimahallilta klo 18.

Seuraa myös ilmoittelua Oriolusverkossa ja Orioluksen Facebook-sivuilla.

16.3. Lintuilta (klo 18, Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna). Ohjelmassa mm. Zeissin optiikkaesittely.

Kainuu

28.3. Suomen Metsästysmuseon pönttöpäivä Riihimäellä.

Yhteystiedot:

1.4. Lokkiretki, paikallisretki. HML Uimahallin ranta, klo 18–20.

21.3. Yhdistyksen kevätkokous klo 14 Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutissa, Lääkäritie 15, 55330 Tiuruniemi. Sääntömääräisen kokousohjelman jälkeen n. klo 15.30 Jarmo Pirhosen esitys lintujen äänittämisestä. 29.3. Vuoksen lintukävely Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Kokoonnutaan Imatran uimahallin parkkipaikalla klo 9. 6.4. Pääsiäisretki Lappeenrannassa. Kokoontuminen kauppatorin linja-autopysäkillä klo 9. Retkikohde ilmoitetaan myöhemmin. 11.4. Pönttötalkoot Imatralla, klo 10 alkaen. Paikka on Imatran Niskalammella, Liippilahdentiellä, Vuoksen suulta puolisen kilometriä etelään, vanhalla Enso Gutzeitin varastolla Liippilahdentien ja Vuoksen välissä. Yhteystiedot: Timo Tikka (EKLY), 0400 174 785; Risto Aaltonen (Kaukopään Metsämiehet ry), 0400 207 617. 12.4. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoonnutaan Pusupuiston esiintymislavan luona klo 8.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLY:n sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa. Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville. Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

Etelä-Savo Yhteystiedot: Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com.

Verkkosivut:

18.4. Yhteishavainnointi klo 05.00– 15.00 (varapäivä sunnuntai 19.4.).

www.oriolus.org

18.4. Foto Fennican kaukoputki- ja kiikariesittely Konnunsuon lintutornilla klo 10–14.

Sähköpostilista:

19.4. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoonnutaan Imatran uimahallin parkkipaikalla klo 9. 26.4. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoonnutaan Pusupuiston esiintymislavan luona klo 8. 1.5. Vesilintulaskentakausi alkaa. 9.5. Tornien taisto.

www.facebook.com/Oriolusry Kaikille avoimessa Oriolusverkossa voit keskustella ajankohtaisista lintuasioista. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsenet 5 e.

Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry, kly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Teppo Piira, teppo.piira@opettaja.fi, p. 040 825 5371. Sihteeri Jouko Kotimäki, jouko.kotimaki@fimnet.fi, p. 044 592 9940.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/kly Yhdistyksellä on Facebook-sivut. Syötä Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ”etsi ihmisiä, paikkoja ja asioita” laatikkoon oman Facebook -sivusi ylälaidassa, niin pääset tutustumaan yhdistyksen tilapäivityksiin.

Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 25 e, perheenjäsenet ja alle 18-vuotiaat 10 e ja kannattajajäsenet 100 e.

Ajankohtaista: Jäsentiedot ajan tasalle. Toivomme, että yhdistyksen jäsenet tarkistavat omat osoite-, puhelin- ja sähköpostiosoitetietonsa ajan tasalle. Näin varmistetaan tiedotteiden ja Tiira-lehden kulku oikeaan osoitteeseen. Muuttuneet tiedot voit lähettää Kalle Heikkiselle, vkjheikkinen@ gmail.com.

14.–15.3. Edustajiston kevätkokous Helsingissä

4.4. Hanhiretki, paikallisretki. JAN Hakoinen ja Kernaalanjärvi, klo 9–13. 8.4. Peltolinturetki, paikallisretki. HML Vuorentaka ja HAT Mervi ja Suontaka, klo 18–20. 12.4. Vesilinturetki, paikallisretki. KAL Iittala Kutila ja Pirttikoski, klo 9–13. 13.4. Lintuilta (klo 18, Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna). 15.4. Kuikkaretki, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi, klo 18–20. 22.4. Kosteikkoretki, paikallisretki. JAN Turenki (TA) ja Tervakoski, klo 18–20. 25–26.4. Bussiretki Hankoon. Yhteisretki Janakkalan luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa (TÄYNNÄ). 25.4. Kosteikkoretki 2, paikallisretki. RMK Sammalistonsuo (VK), klo 9–13. 9.5. Tornien taisto. Tapahtumaan liittyvistä yleisöretkistä ilmoitetaan myöhemmin. 10.5. Hyönteissyöjäretki, paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka, klo 9–13. 23.5. Yölaulajaretki, paikallisretki. JAN Turenki/HAT Sattula, klo 21–24.

Kemi-Tornio Yhteystiedot:

Kanta-Häme

Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Puheenjohtaja Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570.

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry, khly@birdlife.fi, pj Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, 050 336 3747

www.xenus.fi

Jäsenmaksut 2015: Aikuiset 22 e, opiskelijat 17 e, perheenjäsenet 2 e.


Tiira-lehti

25

1 | 2015

Tapahtumat: 17.3. Lintukuvailta klo 17.30 Kulttuurikeskuksessa, huone 310. 13.3. Kevään viimeinen pöllökuunteluretki, ilmoittudu Kari: 040 731 3931. 3.–6.4. Norjan Varanginvuonon reissu, ilmoittautumisaika meni umpeen. 10 henkeä lähdössä. 9.5. Tornien taisto. 25.4. Tornion Raumojärvi Heinijänkän tiehaara, ilmoittaudu Kari: p. 040 731 3931.

ilmoittautua listalle seuraavasti: Lähetä sähköposti osoitteeseen: apus-lista-subscribe@yahoogroups.com siitä sähköpostiosoitteesta, johon haluat Apuksen viestejä. Kirjoita viestin otsikoksi SUBSCRIBE ja viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa automaattisesti saamaasi sähköpostiin muuttamatta mitään tietoja otsikossa tai sisällössä

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

16.5. Veitsiluodon altaat, lähtö Rytikarin työväentalolta, ilmoittaudu Jouko: 040 827 6176.

Ekokisa on taas käynnissä. Kisaan voi osallistua koko vuoden mittaisena tai lyhennettynä ajalla 1.1.–30.6.

17.5. Naisten ja lasten linturetki ilmoittaudu: Tuula 040 771 5570.

Talven aikana kunnostustalkoita Tuusulanjärven kosteikoilla ja Kaakkolan lintutornilla Järvenpäässä. Talkoista tiedotetaan tarkemmin Apuksen sähköisissä viestimissä (Apus-lista, nettisivut ja Facebook-ryhmä), joten seuraa niitä.

23.5. Tornion kaupunginlahti, ilmoittaudu: Pentti 040 729 1705. Seuraa myös Xenuksen omilla kotisivuilla Tapahtumat-osiota: www.xenus.fi.

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot: Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry. apus@birdlife.fi. Puheenjohtaja Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, p. 0400 251 0389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/lintuyhdistys.apus

Sähköpostilista: Apus-lista on Apuksen jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jonka kautta välitetään tuoreita alueen lintuhavaintotietoja, lyhyitä katsauksia, yhdistyksen ajankohtaisia tiedotteita ja muuta harrastukseen liittyvää. Palvelu on maksuton ja jäsenet voivat

Helmi-/maaliskuussa pöllöretki. Tästä tiedotetaan tarkemmin Apuksen sähköisissä viestimissä. 10.3. Yhdistyksen kevätkokous. Kokouksen yhteydessä pidetään suosittu tunnistusilta, jossa opetellaan lintujen tunnistusta äänin ja kuvin. Huhtikuussa hanhiretki Apuksen alueelle. Järjestetään, mikäli hanhia asettuu pelloille levähtämään. 26.4. Koko päivän retki Söderskärin lintuasemalle. 9.5. Tornien taisto. BirdLife Suomen valtakunnallinen lintuharrastustapahtuma, jossa mitellään yli 300 lintutornissa ympäri maan kahdeksan tunnin ajan, tavoitteena havaita mahdollisimman monta lintulajia. Yhdellä Apuksen torneista järjestetään yleisötapahtuma. 12.5. Aamuretki Helsingin Viikkiin. Ilmoittautumiset noora.andersson@gmail.com

18. – 24.5. Lasten lintuviikko. Etsimme parhaillaan jäsenistöstä henkilöitä, jotka voisivat viedä vaikkapa vain yhden koululuokan tai -ryhmän pienelle retkelle lähiluontoon. Ilmoittaudu mukaan Nooralle - noora.andersson@ gmail.com 6.6. Apuksen I ekoralli. Autottoman retkeilyn lisäännyttyä huimasti Apus järjestää ensimmäisen ekorallin. Kilpailuaika on klo 00:00 – 15:00 ja kisan purkutilaisuus järjestetään klo 18 alkaen. Osallistua voi 1 - 4 hengen joukkueella. Tarkemmat säännöt julkaistaan helmikuun aikana. Ilmoittautua voi sähköpostitse osoitteeseen apus@birdlife.fi tai tekstiviestillä 040 025 1389. 20.9. Kukkulan kuningas muutonseurantakisa. 26.9. Koko päivän retki Hankoon. 6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli.

Ajankohtaista: Nopeaa tiedottamista varten toivotaan jäsenistön ilmoittavan sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin. Lähetä viesti osoitteella apus@birdlife.fi ja kerro viestissä nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Haemme myös vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi tai kysy lisää mika.asikainen@saunalahti.fi

KeskiPohjanmaa

Verkkosivut:

kesäkuun alussa. Tiedustelut Reijo Jussilaiselta (jussire@netti.fi).

www.kply.fi www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com. Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

KeskiSuomi Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Puheenjohtaja Heikki Helle, heikki. helle@jyu.fi, 050 375 5626.

Jäsenmaksut 2015:

Verkkosivut:

Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

www.birdlife.fi/ksly

Tapahtumat: 27.3. Sääntömääräinen kevätkokous Ylivieskan uimahallilla klo 18 alkaen. Kokoukseen kutsutaan jäsentiedotteella ja siitä ilmoitetaan nettisivuilla sekä Facebookissa. 23.4. Foto Fennican tuote-esittely Villa Elban lintutornilla klo 16-19. Näytillä on optiikkaa ja muuta harrastustarviketta. Paikalla yhdistysaktiivit kertomassa yhdistyksen toiminnasta. 9.5. Tornien taisto klo 5-13. KPLY:n yhdistystorni on Marinkaisten Harjukarin torni. Tornissa esitellään yhdistystä ja lintuharrastusta. Myös muut tornit ovat avoinna yleisölle. Suunnitteilla on yhdistysretki Virolahdelle arktikaa seuraamaan toukokuun puolessa välissä (vko 20). Lisätietoja antaa Toni Uusimäki (044 017 0379/ toni. uusimaki@roller.fi). Ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla. Seuraa myös Facebook-sivustoamme!

Yhteystiedot:

Kerhotoiminta:

Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, kply@birdlife.fi, puheenjohtaja Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, 040 780 9307.

Lintukerho Laruksen kevään tapahtumista löytyvät tarkemmat tiedot osoitteesta www.lintukerholarus.fi. Larus järjestää retken Tankarin lintuasemasaarelle

Lintukurssit

www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita saa Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2015: Jäsenmaksu on 23 e, opiskelijoille ja koululaisille 18 e ja perhejäsenille 3 e.

Tapahtumat: 26.3. KSLY:n sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Jyväskylässä Keski-Suomen luontomuseon kokoustiloissa (Vesilinnan alakerta, Harju, sisäänkäynti Vesilinnan Mäki-Matin puoleisesta sivuovesta). 15.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramessa Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Lisätietoja Jarmo Jokinen (jarmo. jokinen@tintti.net, 040 710 4788). 18.4. Lintutorniaamu Petäjäveden Piesalankylässä. Opas päivystää kaukoputkineen Petäjävedellä Piesalankylän tornilla klo 8-11. Lisätietoja: Asko Ijäs (asko.ijas@gmail.com, 040 843 4783).

2015

Kristiinankaupunki (Krs) Viro ‒ Varanki ‒ Utö ‒ Kroatia ‒ Espanja Kevätmuutto, 16.–19.4.2015, Krs

Kahlaajakurssi, 24.–26.7.2015, Krs

Kristiinankaupungin kuuluisat lintupaikat ovat parhaimmillaan tarjoten runsaasti nähtävää niin kuvaajille, laskijoille kuin linnuista nautiskeleville.

Suomen kesä ja saaristo ovat kauneimmillaan, mutta kahlaajien syysmuutto on jo täydessä käynnissä. Paikallisten saaristolintujen poikueet liikkuvat viimeisiä viikkoja rannoilla ennen muuttomatkaansa, joten nähtävää ja kuvattavaa on joka puolella. Kurssilla on mukana myös kasviopas.

Wappukurssi, 30.4.–3.5.2015, Utö Lähde viettämään vappua Utöseen hotellitason mukavuuksin.

Viron kevätlinnut, 4.–7.5.2015 Uutuus Viron keväistä luontoa parhaimmillaan.

Skaftung Nature järjestää lintukursseja BirdLife

Suomen yhteistyökumppanina erityisesti länsirannikon Kristiinankaupungissa. Alue on tunnettu monipuolisesta linnustosta ja vilkkaasta muutosta. Merelliset maisemat ja luonnontilaiset saaret sekä monipuoliset merenlahdet luovat hienot puitteet retkeilyyn ja lintujen seuraamiseen. Lintukursseillamme pääset luontoon sisälle ja koet lintumaailman ja saariston kiehtovuuden aidoimmillaan ja hyvässä seurassa nautiskellen. Pidempiä lintumatkoja Skaftung Nature järjestää esimerkiksi Pohjois-Norjan vuonoille, Tanskan Wattimeren rannoille, Kroatian kesäisiin maisemiin sekä Espanjan kevääseen ja syksyyn. Kauttamme voit tilata esimerkiksi työporukallesi lintukävelyn Helsinkiin tai tyky-päivän Tuusulaan. Räätälöidään ryhmällesi ikimuistoinen luontokokemus. Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä.

Kurssi lintuharrastusta aloittaville, 8.–10.5.2015, Krs Lintuharrastuksen perusasiat tulevat tutuiksi monessa muodossa. Veneilemme Kristiinankaupungin saaristossa ja tutustumme lintulahtien lajistoon. Sopii hyvin myös enemmän harrastaneille ja valokuvaajille.

Pohjanlahden arktika, 14.–17.5.2015, Krs Keväisen Pohjanlahden arktika tarjoaa paljon nähtävää. Lajeja on enemmän kuin Suomenlahdella ja muutto etenee matalalla upeassa myötävalossa ilman tyhjiä ja hiljaisia päiviä. Lepäilevät kahlaajaparvet ja monipuolinen pesimälinnusto elävöittävät maisemaa. Kurssi sopii erityisen hyvin lintukuvaajille.

Lapin linnut ja Varanki, 21.–28.6.2015 Pohjoinen luonto tulee tutuksi monipuolisen ja eksoottisen lajiston elinympäristönä. Kurssilla on mukana myös kasviopas. Varanginvuonoon ja Jäämeren linnustoon tutustumme kahtena matkapäivänä.

Kroatia, elokuun alku 2015 Erinomaisesti onnistuneen pilottimatkan jatkoksi entistä parempi matka.

Syysmuutto, 17.–20.9.2015, Utö Kaksi täyttä retkipäivää Utön legendaarisessa lintu- ja majakkasaaressa syysmuuton ollessa vilkkaimmillaan.

Viron syksy, viikko 39, 2015 Uutuus Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 1.–4.10.2015, Krs Syksyn vilkkain muuttoaika tarjoaa paljon seurattavaa: vaelluslintuja, vesilintuja, kahlaajia, petoja ja pikkuharvinaisuuksia. Tähän aikaan voi tulla vastaan ihan mitä vaan. Vaelluslintujen ja pöllöjen rengastus sekä kurkien iltalento ovat syyskurssin erikoisuuksia.

Lokakuinen Espanja, viikko 44, 2015 Uutuus

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com


26 Jarmo Martiskainen

Lintukerholaisten rakentama Oivangin kosteikon lintutorni toimii SM- Lintumaratonin kisatoimistona torstaina 11.6.2015

Jarmo Martiskainen, Kuusamon Lintukerho Kuusamon lintukerhossa on noin 150 jäsentä. Kerho järjestää linturetkiä ja lintuaiheisia tapahtumia sekä osallistuu valtakunnallisiin lintulaskentoihin ja projekteihin. Kuusamossa on 10 lintutornia, joista uusimman eli Oivangin kosteikon tornin lintukerholaiset rakensivat talkootyönä kesällä 2013. Vuosittain kerho järjestää koko perheen joulu- ja kevätkisan, SM-lintumaratonin

21.4. Lintutorni-illat. Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa, Jämsässä Kaipolan Lokalahdella, ja Saarijärvellä Pajupuron Lautajärvellä. Opas kaukoputkineen päivystää torneilla klo 17–19. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö (sami. ylisto@gmail.com, 041 505 6246), Jämsä Jirka Lahtinen (jirka.lahtinen@ luukku.com, 045 130 7589), Saarijärvi Hannu Tammelin (htammelin@gmail. com, 0400 518 222). 23.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramessa Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Lisätietoja Jarmo Jokinen (jarmo. jokinen@tintti.net, 040 710 4788). 28.4. Lintutorni-illat. Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa, Jämsässä Olkkolanlahdella, Hankasalmella Leväsenlammella, Saarijärvellä Pajupuron Lautajärvellä ja Uuraisilla Särkilammella. Opas kaukoputkineen päivystää Jyväskylän, Jämsän, Hankasalmen ja Saarijärven torneilla klo 17–19 ja Uuraisilla klo 16–18. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö (sami.ylisto@ gmail.com, 041 505 6246), Jämsä Jirka Lahtinen (jirka.lahtinen@luukku.com, 045 130 7589), Hankasalmi Tuomo Pihlaja (tuomo.pihlaja@fcg.fi, 040 7321 439), Saarijärvi Hannu Tammelin (htammelin@gmail.com, 0400 518 222) ja Uurainen Mika-Petri Harju (mipe.orni@yahoo.com, 050 5547217). 29.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramessa Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Lisätietoja Jarmo Jokinen (jarmo. jokinen@tintti.net, 040 710 4788). 5.5. Lintutorni-illat. Jyväskylässä Jyväsjärven Pitkäruohossa, Jämsässä Alhojärvellä ja Saarijärvellä Pajupuron Lautajärvellä. Opas kaukoputkineen päivystää torneilla klo 17–19. Lisätietoja oppailta: Jyväskylä Sami Ylistö (sami. ylisto@gmail.com, 041 505 6246), Jämsä Jirka Lahtinen (jirka.lahtinen@ luukku.com, 045 130 7589), Saarijärvi Hannu Tammelin (htammelin@gmail. com, 0400 518 222). 9.5. Tornien Taisto & Lintutornipäivä Laukaan Lapinjärvellä. Laukaan Hohon Lapinjärvellä järjestetään tornien taiston yhteydessä yleisölle avoin tornipäivä. Tule seuraamaan järvellä levähtäviä muuttolintuja ja

Lintumaratonterveisiä Kuusamosta ja talvirallin itsenäisyyspäivän aikoihin. Valtakunnallisesti tunnetuin tapahtuma on Kuusamon SM-lintumaraton. Tapahtuma on järjestetty jo 31. kertaa, eli vuodesta 1984 alkaen. Vuosikausia kisaa vetänyt Olli Lamminsalo on luovuttanut kisan vetovastuun uudelle järjestelytoimikunnalle, jonka jäseninä toimivat Pentti Kallio, Kalle Larsson ja Jarmo Martiskainen.

Uudistunut 32. Kuusamon SM-lintumaraton järjestetään 12.–13.6.2015

Kuusamon luonto on alkukesällä täynnä elämää ja kätkee syliinsä vuosittain myös lintuharvinaisuuksia. Maratonin 31-vuotisen historian aikana joukkueiden reiteille on osunut 221 lintulajia. Mukana on ollut todellisia harvinaisuuksia kuten amerikanjääkuikka, keisarikotka, yöhaikara, valkosiipitiira ja mustaotsalepinkäinen. Kuitenkin helpotkin lajit ovat välillä haastavia vaihtelevissa olosuhteissa (lumisateesta paahtavaan

tutustumaan lintuharrastukseen! Kisajoukkue päivystää tornissa kaukoputkineen klo 05–13. Lisätietoja Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@tintti. net, 040 710 4788). 16.5. Mustakurkku-uikkuretki Konneveden Pyhäjärvelle. Teemaretkellä tutustutaan mustakurkku-uikkuun sekä retkeillään Pyhäjärven ympäristössä. Reitin varrella on myös muita lintupaikkoja, joilla pysähdymme ajankohtaisen tilanteen mukaan. Retki tehdään kimppakyydein; varaa muutama kolikko matkakuluihin. Lähtö Jyväskylästä Minimanin parkkipaikalta klo 06:00. Myös matkan varrelta voi liittyä porukkaan. Paluu iltapäivällä. Oppaana toimii Sami Ylistö. Ilmoittautumiset ja kyselyt 14.5. mennessä Samille (sami.ylisto@gmail. com, 041 505 6246). 6.6. Yölaulajaretki Putkilahdelle. Kokoontuminen Muuramen Shell-huoltamon pihassa klo 23:00, josta jatkamme matkaa kohti Putkilahtea. Myös matkan varrelta ja Jyväskylästä pääsee mukaan. Retken kesto noin 4 tuntia. Liikumme henkilöautoilla, joten varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pessi Lyyra (pessi.lyyra@gmail.com, 041 5011573). 12.–13.6. Keski-Suomen XIX Kuntaralli. Kisa-aika on 18 tuntia alkaen perjantaina klo 21 ja loppuen lauantaina klo 15. Arvottu kisa-alue paljastetaan vasta muutama tunti ennen lähtöä. Kerää 2–5 hengen joukkue ja lähde mukaan taistelemaan spontaanin retkeilyn kuninkuudesta! Ilmoittautumiset ja tiedustelut 5.6. mennessä rallimestari Pekka Kyllöselle (pky.kyllonen@kolumbus.fi, 0400 544 616).

helteeseen). Vuosittain rallissa tavataan keskimäärin noin 160 lajia. Vuosien varrella 749 joukkuetta on ottanut vastaan Kuusamon kutsun ja osallistunut lintumaratonille. Yli 550 kisaajaa on jo kisannut maratonilla vähintään kerran. Tule sinäkin mukaan! Vuoden 2015 kisan järjestelyt ovat täydessä vauhdissa. Kisa käydään hieman uudistettuna 12.– 13.6.2015. Kisan uutena kilpailukeskuksena toimii Oivangin Lomakartano, jossa aloituskokous ja purkutilaisuus pidetään. Kilpailussa on kaksi sarjaa, eli 24 tunnin kilpasarja ja 15 tunnin puolimaraton. Liikkumistapa on vapaa molemmissa sarjoissa. Kisa aloitetaan 3 tunnin liukumasääntöä käyttäen perjantaiaamuna. Kisatoimiston löydät ennen kisaa Vihtasalmen ja Oivangin kosteikon torneilta. Virallinen kisakutsu löytyy Kuusamon Lintukerhon verkkosivuilta www.kuusamonlintukerho.fi Samassa osoitteessa voit tutustua myös lintumaratonin historiaan.

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2015:

Yhdistys ylläpitää Kuusamon linnut -postituslistaa, jota seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu.

Varsinaiset jäsenet 28 e, koululaiset ja opiskelijat 17 e, perhejäsenet 5 e.

Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjille Heikki Seppäselle (ht.seppanen@ gmail.com) tai Olli Lamminsalolle (olli. lamminsalo@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Tapahtumat: 12.3. Kevätkokous klo 18, kokouspaikkana Galleria Nikolai, Kotka. 25.4. Yhteishavainnointi klo 05–13. Yhteyshenkilö Esa Partanen. 9.5 Tornien taisto klo 05–13. Yhdistystornit ilmoitetaan kylyverkossa ja kyly.fi.

Tapahtumat:

23.5. Arktikaretki Lähtö laivalla Haminan Tervasaaresta klo 5.00 ja paluu klo 14. Ilmoittautumiset sähköpostilla hannu.sorsa@pp3.inet.fi tai tekstiviestillä p. 040 055 8714.

1.–14.4. Koko perheen kevätkisa

6.6. Ekoralli. Yhteyshenkilö Esa Partanen.

9.5. Tornien taisto

Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin ajallaan kylyverkossa ja kyly.fi

Jäsenmaksut 2015: Aikuiset 23 e, Alle 18-vuotiaat/ opiskelijat 12 e, Perhemaksu (koko perhe) 28 e

10.5. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma 17.5. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma 24.5. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma 31.5. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma 12.–13.6. 32. SM-lintumaraton Ajankohtaisin tieto tapahtumista päivitetään sähköpostilistalle ja lintukerhon www-sivuille

Ajankohtaista: Muistathan uudistuneen SM-lintumaratonin Kuusamossa 12.–13.6.2015. Katso lisätiedot ja kisakutsu osoitteesta www.kuusamonlintukerho.fi

Kymenlaakso Yhteystiedot:

Lappi Yhteystiedot:

21.2.–8.3. Talvilintulaskennan kevätlaskenta. 1.10.–30.4. Luonnontieteellisen keskusmuseon linnustonseurannan koordinoima ruokintapaikkaseuranta. Vuoden 2015 aikana toteutetaan linnustoselvitys Rovaniemellä Sierilään suunniteltavan voimalaitoksen vaikutusalueella. Hanke toteutetaan välillä Vanttauskoski-Rovaniemen keskusta. Jos haluat osallistua selvitykseen, ota yhteys antti.pekki@hotmail.com. Maakunnallisesti tärkeiden lintukohteiden kartoitus. Mikäli tiedossasi on mielestäsi tärkeitä lintujen lintujen kokoontumis- tai pesimäalueita tai uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikkoja, ilmoita niistä Veikko Isomursulle (veikko.isomursu@netti.fi).

Lohjan seutu

Verkkosivut:

Yhteystiedot:

www.lly.fi www.facebook.com/pages/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry/103659903035407

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, puheenjohtaja Arvi Hägglund, arvi.hagglund@vaasan.com p. 040 589 0487.

Sähköpostilista:

Verkkosivut:

Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly.

www.birdlife.fi/hakki

Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu.fi/pipermail/lly

Sähköpostilista:

Kuusamo Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2015:

Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi, puheenjohtaja Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail. com, 040 550 2609

Kyly.fi KyLY on myös Facebookissa.

työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

Sähköpostilista:

Tapahtumat:

Listalle pääsee lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen kylysubscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä sähköpostia.

18.4. Linturetki yleisölle klo 8, Pello. Kokoontuminen klo 8 Eeron puistoon. Oppaana Jorma Halonen.

www.kuusamonlintukerho.fi

Ajankohtaista:

LLY, PL 69, 96101 Rovaniemi. Pj. Esa Huhta, p. 050 391 3510, puheenjohtaja@lly.fi. Sihteeri Juhani Jalkanen p. 040 832 3161 sihteeri@lly.fi.

Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys, puheenjohtaja Jukka Rokkanen, rokkaju@gmail.com, 050 557 1804. Jäsensihteeri Mäkinen Antto, antto. makinen@gmail.com.

Verkkosivut:

16.5. Kolmen tornin kierros klo 6, Ylitornio Portimojärvi. Kolmen tornin kierros kokoontuminen Portimojärven tornille. Oppaana Jorma Halonen.

Listan hoitajana toimii Pekka Rahko, jolta saa lisätietoja sähköpostilla pekka. rahko@dnainternet.net tai puhelimella 040 545 6355.

9.5. Tornien taisto klo 5–13, LLY:n toimialue. Säännöt www.birdlife.fi/ lintuharrastus/tornientaisto-saannot. shtml. Yhdistystornina Pellojärvi.

facebook.com/hakkiry Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@yahoogroups. com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Jäsenmaksut 2015: Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: 23.3. Pöllöretki klo 19–23 Aluksi tutustumme pöllöihin Lohjan pääkirjastossa, jonka jälkeen retki kimppakyydein.


Tiira-lehti

27

1 | 2015

26.3. Sääntömääräinen kevätkokous Lohjan yhteislyseon lukiossa (Karstuntie 6) klo 18. 11.4. Linturetki Pusulan lintujärven tornille. Lähtö kirkkokentältä klo 8. 25.4 Lintupäivä Virkkalan Kukkumäellä klo 06–12 Lintujen muutonseurantaa, samalla opastetaan yleisöä. 30.4–3.5 Viron Haapsalun linturetki, ilmoittautuminen ja lisätiedot Arvi Hägglung, 040 589 0487. 9.5. Tornien taisto klo 5–13 Katteluksessa, Savijärvellä ja Tjusträskillä. 23.5. Muuton seurantaa ja lintukävely Pähkinäniemessä klo 9­–13, perhetapahtuma yhteistyössä Virkkalan Säästöpankin kanssa. Tapahtumista tiedotetaan myös Hakkiverkossa ja kotisivuilla www.birdlife. fi/hakki

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019 321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma–pe klo 9:00–17:00. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH). Sähköposti: lhlh@birdlife.fi. Pj. Annika Tatterbach, p. 050 321 7676.

Verkkosivut: www.lhlhry.fi/ www.facebook.com/lintuharrastajat

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 27 e. Nuoriso-, opiskelija- sekä perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: 23.3. Vuosikokous ja maaliskuun lintuilta. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi käsitellään hallituksen ehdotus yhdistyksen nimen muuttamisesta BirdLife Lounais-Hämeeksi (sääntömuutos). Heti kokouksen jälkeen lintuilta ja kahvitarjoilu. Aloitetaan klo 18 Kuhalan koululla, Opintie 4, Forssa. Sisään vasikkapatsaan viereisestä A-ovesta. Tervetuloa! 18.–19.4. Muutontarkkailu. Muutontarkkailua eri puolilla yhdistyksen aluetta. Hyvä tilaisuus mennä opettelemaan lintujen tunnistusta kokeneempien harrastajien seurassa. Tarkkailupaikoista löytyy tietoa kotisivujen keskustelupalstalta lähempänä viikonloppua. 26.4. Huhtiralli. Ralli starttaa klo 6 joukkueen valitsemasta paikasta. Rallin purku Forssan luonnonhistoriallisella museolla klo 13.15. Kokoa joukkue, kisaa yksin tai kysele paikkaa jostain joukkueesta. Ilmoittautuminen keskustelupalstalle. 9.5. BirdLife Suomen Tornien taisto. Tornien taisto on BirdLife Suomen järjestämä leikkimielinen kilpailu, jossa pyritään havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tarkempia tietoja BirdLife Suomen kotisivuilta. 24.5. LHLH:n oma Tornien taisto. Yhdistyksen alueen tornien välinen taisto klo 6-12. Torneja ei voi etukäteen varata, mutta keskustelupalstalla voi ilmoittaa,

mihin torniin aikoo mennä. Samassa tornissa tarkkailevat muodostavat joukkueen. Kisan avulla saadaan hyvä kuva sen hetkisestä lintutilanteesta yhdistyksen alueella, joten yritetään saada alueen kaikkiin torneihin miehitys! Kaikki linnuista kiinnostuneet ovat tervetulleita poikkeamaan kisassa mukana olevissa torneissa. 5.–7.6. Koijärven tarkkailuviikonloppu. Koijärven tarkkailuviikonloppu on vuosikymmeniä jatkunut perinne. Tarkkailu alkaa perjantaina klo 18 ja päättyy su klo 18. Oman tarkkailu-

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Ekopinnakisa 2015. Koko vuoden kestävä ekopinnakisa starttasi vuoden alussa, mutta siihen voi liittyä mukaan myöhemminkin. Tarkoitus on havaita vuoden aikana mahdollisimman monta lintulajia ilman moottoriajoneuvoja. Tarkemmat ohjeet ja säännöt löytyvät kotisivuilta. Löytäjäkisa 2015. Koko vuoden kestävässä löytäjäkisassa pisteitä saa esim. löytämällä alueellemme uusia tai muuten harvinaisia/mielenkiintoisia lajeja. Osallistuminen on taas helppoa: kirjaa havaintosi tuoreeltaan Tiiraan. Tarkemmin kisasta keskustelupalstalla.

Merenkurkku Yhteystiedot: Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ry, mly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Joel Karvonen, joel.karvonen@gmail.com. Sihteeri Jere Topp, jere.topp@pp.inet.fi, p. 050 509 3683. www.birdlife.fi/mly

Sähköpostilista:

vuoron voi varata keskustelupalstalla. Tarkkailun keston voi valita itse. Havainnot kirjoitetaan tornissa yhteiseen havaintovihkoon, johon voi myös kirjoitella tunnelmia yms. Lisäksi havainnot kannattaa kirjata tietysti myös Tiiraan.

Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf oa@oa.fi, Ordförande Victoria Hallbäck 045 868 1008 vicha1982@gmail.com

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2015/Medlemsavgift 2015:

Verkkosivut:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Ostrobothnia Australis

MLY:n uutisryhmän jakelulistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups.com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2015: 30 e aikuiset, 10 e alle 18-vuotiaat ja perheenjäsen puoleen hintaan. Kannatusjäsenmaksu 40 e.

Vuxna 16 e, barn och ungdomar under 18 år 8 e

Tapahtumat/Evenemang: 11.3. Månadsmöte kl. 19 på OA, Museigatan 3 i Vasa. Hållbar livskvalitet i lokalmiljö ur ett miljöpedagogiskt perspektiv – HÅLLiLIV presenteras av Ida Berg och Linda Degerman från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi. 8.4. Månadsmöte med vetenskapligt föredrag kl. 19 på OA, Museigatan 3 i Vasa. 9.5. Tornens kamp. Vill du delta i OAs lag vid Nojärv träsk i Petalax, kontakta Ditte Smeds-Weijola (040 937 1109, dittesw@hotmail.com). 16.5. Dagstur till Valsörarna. Deltagaravgift. Begränsat deltagarantal. Anmälningar till oa@oa.fi eller 06-325 3791 (OA). 30.–31.5. (reserv 6.–7.6.) Mickelsörsläger i samarbete med Jakobstadsnejdens Natur, Oravaisnejdens

Lintuharrastajan kevään kohokohta:

Kuva: Ari Seppä

ARKTIKA VIROLAHDELLA KYLTTIOPASTUS TARKKAILUPAIKOILLE 24.4.–7.6. ARKTIKA-PÄIVÄT 14.–24.5. LEERVIIKISSÄ • Arktika-näyttely avoinna • Lintuopastukset iltaisin • Ravintola- tai kahvilakioskipalvelut päivittäin • Infopiste

PÄÄTAPAHTUMA 14.–17.5. LEERVIIKISSÄ

MAJOITU MUKAVASTI

• Myynti- ja infopisteitä: kirjallisuutta, optiikkaa, Arktika- ja luontotuotteita • Koululaispäivä pe 15.5. • Luentoja, ohjelmaa • Laurin Luontokirkko su 17.5.

• Harjun oppimiskeskus, www.harjunopk.fi, 044 739 4040 • Seudun majoitus- ja palvelutarjonta: www.kaakko135.fi

Lisätiedot: www.arktikavirolahti.fi


28 Naturvetarklubb och Forststyrelsen. Kontaktperson: Ralf Wistbacka (050 516 6817, ralf@wbe.fi ). Juni Dagsexkursion till Syd-Österbotten och Bötombergen är under planering 10.–12.7. OAs sommarresa till Koli. Kontaktperson: Tuija Warén (tuija. waren@gmail.com, 050 303 3658).

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi. Puheenjohtaja Jukka T. Helin puheenjohtaja@pily.fi p. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi/ www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

Sähköpostilista: Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen sisäiseen tiedottamiseen, keskusteluun ja lintuhavaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu sähköinen postituslista. Liity lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: PiLY-lista-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2015: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 13.3. PiLY:n perinteinen pöllöretki. Yhdistyksen pöllöretki tehdään bussilla ajankohdan parhaille pöllöpaikoille. Vetäjänä Jukka T. Helin. Lähtö Tampereen linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 18, paluu yöllä vähän puolenyön jälkeen. Hinta jäsenille 12 e, ei-jäsenille 17 e. Nuorisojäsenille ilmainen. Lisätietoja kotisivuilta. 27.3. Maaliskuun lintuilta. Sääntömääräinen kevätkokous, jossa käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus. Ennen kokousta järjestetään klo 18 alkaen määrityskisa, jonka laatii viimekertainen voittaja Kim Kuntze. Lintuilta pidetään pääkirjasto Metson toisessa kerroksessa Pietilä-salissa klo 18 alkaen. Kaikki lämpimästi tervetulleita määrityskisaan. 28.3. Lintukävely Tampereella Hatanpäänniemellä. Kävelyn lähtöpaikkana on Takon soutustadionin itäpuoleisen parkkipaikan kohta rannan vierustaa kulkevalla kävelytiellä klo 10. Oppaana toimii PiLY:n retkikummi Suvi Sergejeff. Kävely sopii erinomaisesti perheille ja uusille jäsenille. 31.3. Perinteiset lokki-iltamat. Pyhäjärven rannalla hotelli Rosendahlin kohdalla Jalkasaaressa. Paikalla opastusta klo 18.30 alkaen. 17.4.–19.4. PiLY osallistuu Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettäville supermessuille, tarkemmin ottaen OutdoorErä-messuille, sillä ovathan lintuharrastajat ulkoilmaihmisiä! Yhdistyksellä on oma osastonsa (C921). 18.4. Lintujen tarkkailua Nokian Taivalkunnassa Alasenlahdella klo 10 alkaen. Oppaana Jukka T. Helin ja Nokian Lintukoulusta Anne Viitalaakso ja Jarmo Koivisto. 23.4. PiLY:n lintukävely pidetään Oriveden asemalla Pappilanniemessä. Oppaana toimii PiLY:n retkikummi Kimmo Karppinen Eräjärveltä. Kävelyn lähtöaika on klo 18 Satamarannantien pysäköintipaikalta lintutornille lähtevän tien kohdalta. 24.4. Huhtikuun lintuilta. Pilyläinen maailmanmatkaaja ja lintuvalokuvaaja Timo Havimo pitää meille kuvaesitelmän: Digiajan huippuhetkiä maailmalla. Lintuilta pidetään pääkirjasto Metsossa toisessa kerroksessa Pietilä-lukusalissa klo 18 alkaen. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

25.4. Pirkanmaan kierros kevään hyville lintupaikoille. Lähtö Tampereen linja-autoasemalta tilausajolaiturista (nro 8, aseman takapihalla) klo 6, paluu noin klo 16. Kyytiin pääsee myös Lielahden Löytötavaratalon pihasta. Hinta 12 e jäsenille, 17 e muille. Nuorisojäsenille retki on ilmainen! Oppaana Petri Seppälä. Ilmoittautumiset Tuija Paloselle tuija.m.palonen@ gmail.com tai kotisivujen kautta.. 2.5. PiLY järjestää tapahtuman uusille jäsenilleen ja kaikille muillekin, jotka ovat kiinnostuneet tutustumaan yhdistyksen toimintaan tai uuteen optiikkaan. Kangasalan Pohtiolammella Sääksikeskuksen tiloissa on ohjelmassa klo. 10 yhdistyksen ja sen toiminnan esittely. Paikalla on myös Foto Fennican esittelijä. 3.5. Tornitapahtuma Orivedellä Pappilanniemessä klo 10–13. Tule tutustumaan keväiseen lintumaailmaan Pappilanniemen Valkosiiipi-lintutornille! Voit kysellä paikalla olevilta PiLY:n aktiiveilta linnuista ja katsella kaukoputkilla. 5.5. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä. Lähtö järven länsipäästä Lokintaival sillan pielestä klo 18. Oppaana toimii PiLY:n retkikummi Olavi Kalkko. 9.5. BirdLife Suomen valtakunnallinen Tornien taisto kello 5–13. Mistä tornista havaitaan eniten lintulajeja? Tervetuloa tutustumaan lintuharrastukseen yhdistyksen joukkueiden torneille Pirkkalan Pappilan tornille ja Oriveden Pappilanniemeen Valkosiipi-tornille! 17.5. Linturetki Seitsemisen kansallispuistossa. Lisätietoja myöhemmin PiLY:n kotisivuilta.

Verkkosivut: www.pklty.fi www.facebook.com/pages/Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry/114769091896912

Sähköpostilista: PKLTY ylläpitää lintuaiheista keskustelua ja jäsentiedotusta varten sähköpostilistaa (pk_lintulista@lists.uel.fi). Listalle pääsee maksamalla jäsenmaksun ja ilmoittamalla halukkuudestaan osoitteeseen hannu.huuskoen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

4.6. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemessä. Kävelyn oppaana toimii PiLY:n retkikummi Kimmo Karppinen Eräjärveltä. Kävelyn kokoontumispaikkana on Satamarannantien pysäköintipaikka lintutornille vievän tien kohdalla. Kävelyn lähtöaika on klo 18.

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2015 saavat liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset-lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon. PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suoleje pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön kotisivuille avataan oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla. Poliisihallitus on myöntänyt Luonnonperintösäätiölle rahankeräysluvan 28.6.2013 päätöksellään nro 2020/2013/1186. Lupa on voimassa 1.9.2013–31.8.2015 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 050 018 6607. Jäsen- ja tiedotussihteeri Tarmo Sotikov, tarmo.sotikov@gmail.com, p. 050 529 1539.

13.5. Kuukausikokous 16.–17.5. Lasten lintuleiri Tauvossa 23.–24.5. Kevätralli Kuukausikokoukset Oulun yliopistolla Linnanmaalla alkaen klo 18. Salit ilmoitetaan yhdistyksen internet-sivuilla ja sähköpostilistalla. Voit seurata myös etänä, ohje löytyy osoitteesta: www. oulu.fi/biology/EH/pply.htm

PohjoisSavo

Tapahtumat:

Yhteystiedot:

Seuraa tapahtumakalenteria: www. pklty.fi

Lintuyhdistys Kuikka, c/o Kuopion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj Mikko Pärssinen, 040 967 4008, mikko. parssinen123@gmail.com. Jäsensihteeri Sanna Mäkeläinen, jasensihteeri@ lintuyhdistyskuikka.net

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, PL 3000, 90014 Oulun yliopisto, www.pply.fi, Meidät löydät myös Facebookista! Pj Risto Tornberg, Painijantie 1, 90650 Oulu, ristotorn@ gmail.com, p. 044 545 5005.

www.lintuyhdistyskuikka.net www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Kuikkalista, liittymisohjeet löytyvät kotisivuilta.

Jäsenmaksut 2015:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

19.5. Lintukävely Tampereella Iidesjärvellä. Lähtö järven länsipäästä Lokintaival-sillan pielestä klo 18. Oppaana toimii PiLY:n retkikummi Olavi Kalkko. 21.5. Lintukävely Orivedellä Onnistaipaleella. Tutustutaan Onnistaipaleen monipuoliseen linnustoon. Lähtö klo 18 Onnistaipaleen entisen koulun kohdalta. Oppaana Eila Smolander.

9.5. Tornien taisto. Yhdistystornit ilmoitetaan netissä.

Varsinaiset jäsenet 25 e, nuoret alle 18 v 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: Seuraa kotisivujemme kalenteria, tapahtumia voi tulla lisää!

Porvoon seutu Yhteystiedot:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Porvoon seudun lintuyhdistys ry., psly@ birdlife.fi, pj. Juha Tuomaala, juha. tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932, jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi

Verkkosivut: www.birdlife.fi/psly

Jäsenmaksut 2015:

www.facebook.com/psly.ry

Aikuiset 41 e/24 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 35 e/18 e, perheenjäsenet 5 e (ei sis. Jäsenlehteä), tukijäsenmaksu 50 e.

Sähköpostilista:

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2015:

Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata. Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18-v.)13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Tapahtumat:

12.4. Lintuharrastustapahtuma ja Foto Fennican optiikkaesittely klo 10–14 Koddervikenin lintutornilla (Haikkoontie, Tolkkinen).

Tässä mainittujen tapahtumien lisäksi kevään aikana järjestetään muita linturetkiä, joista tiedotetaan niin ikään internetissä ja Facebookissa. 11.3. Kuukausikokous. Esitelmä: Erkki Korpimäki: Olemassaolon taistelu vaihtelevassa elinympäristössä: pöllöt ja myyräsykli. 8.4. Kuukausikokous. 18.4. Kevätmuutontarkkailu, Kellon Kiviniemen tornissa opastus, muut opastuspisteet ilmoitetaan myöhemmin netissä. 25.4. Hanhiretket bussilla ja polkupyörillä. Polkupyöräretki lähtee aamuyöstä ja kestää koko päivän. Bussiretki yhteistyössä OLSY:n kanssa. Ilmoittautumisohjeet myöhemmin netissä. 24.–26.4. Liminganlahden Lintukuvafestivaali

Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com

Tapahtumat: Maaliskuussa pöllöretki. 26.3. Sääntömääräinen kevätkokous Amarillossa klo 18.30 alkaen (Rauhankatu 29, Porvoo).

Ajankohtaista: Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa sekä yhdistyksen verkkosivuilla.

Päijät-Häme

Sähköpostilista: Yhdistyksellä on jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jossa välitetään ajankohtaisia lintuhavaintoja ja tiedotetaan jäsenistöä. Huom! Yhdistyksen vanha sähköpostilista (linnut@edu.lahti.fi) ei toimi! Ylläpito lopetettu. Kaikkien, jotka haluavat olla mukana sähköpostilistalla, on tehtävä uusi liittyminen. Ohjeet liittymisestä on yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v.) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e. Perhejäsen saa muut jäsenedut, mutta ei omaa lehteä.

Tapahtumat: 18.3. Lokki-ilta Asikkalan Pulkkilanharjun Karisalmessa klo 17. Tunnistetaan lokkilajit, opetellaan ikämääritykset ja lasketaan yöpymään jäävät lokit. Oppaana Tapani Saimovaara. 25.3. Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous ja lintuilta klo 18.30, Harjun koulu, Vuorikatu 29. Kokouksen jälkeen nimetään PHLY:n vuoden 2014 lintuharrastaja ja valkoselkätikkaguru Timo Laine kertoo valkoselkätikan tämän hetken tilanteesta Suomessa. 18.4. Perheenpäivä klo 10-14 Nuorisosali 8-Sali, Sammonkatu 8, Lahti. Tapahtumaan sisältyy paljon lapsille kohdistuvaa ohjelmaa mm rakennetaan pikkulinnunpönttöjä. 23.4. Lintukävely Kariniemen puistossa. Lähtö klo 17 Lahden satamasta Karirannan kahvilan edestä. Oppaana Petri Kuhno. 25.4. Hanhiretki Orimattilan Artjärvelle ja Kurunkulmalle. Tarkka aikataulu tiedotetaan yhdistyksen internet-sivuilla ja lintuverkossa. Oppaana Paavo Posti. 5.5. Lintuilta Lahden satamassa yhteistyössä Lahden ympäristöpalveluiden kanssa alkaen klo 17. Tilaisuudessa mm. kiikareiden ja kaukoputkien esittelyä, linnunpönttöjä, lintumaalausta ja ympäristöauto. 9.5. Valtakunnallinen tornien taisto klo 05–13. Tervetuloa kannustamaan yhdistyksen joukkuetta Lahden Luhdanjoen lintutornille. 16.–17.5. Perinteinen kevätpinnaralli. Kilpailu alkaa vapaavalintaisesta paikasta lauantaina klo 08–10 ja päättyy sunnuntaina aloitusaikaan. Sunnuntaina järjestettävästä purkutilaisuudesta tiedotetaan myöhemmin yhdistyksen internet-sivuilla. 5.6. Yölaulajaretki. Retkeä varten on varattu linja-auto. Lähtö Lahden kaupungin turisti- pysäkiltä Rauhankadulta klo 22. 6.–7.6. Kuntapinnaralli Nastolassa. Ralli alkaa lauantaina klo 18 ja päättyy sunnuntaina klo 12. Lähtöpaikka ja kokoontuminen karttojen jakoon Nastolan ABC-huoltoasemalla klo 17. Sunnuntaina klo 13 alkavasta purkutilaisuudesta tiedotetaan myöhemmin yhdistyksen internet-sivuilla.

Ajankohtaista: Vuoden 2014 lintuhavainnot pyydetään ilmoittamaan viipymättä Tiiraan havaintokatsauksen laatimista varten. Osoitteenmuutoksista ja uusien jäsenien liittymisestä kannattaa ilmoittaa jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle. Postiosoite: Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki, p. 09 4135 3300, toimisto@birdlife.fi. Ilmoituksiin tulee merkitä, että kyse on PHLY:n jäsenyydestä.

Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@edu.lahti.fi, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, pnousiainen@phnet.fi, 040 5080 492.

Rauman seutu

Verkkosivut:

Rauman seudun lintuharrastajat ry, rslh@birdlife.fi. Puheenjohtaja Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, 040 839 5543.

www.phly.fi, phly@phly.fi.

Yhteystiedot:


Tiira-lehti

29

1 | 2015

Jäsensihteeri Marja Salin, marja.salin@ dnainternet.net.

Verkkosivut: www.rslh.info/

Rauman saaristoon. Tapahtumista tiedotetaan lähempänä ajankohtaa yhdistyksen kotisivuilla, Facebook-sivulla, RSLH-verkossa ja paikallislehdissä.

Satakunta

Sähköpostilista:

Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen Yhdistys, ply@ satakunnanlinnut.fi. Puheenjohtaja Heli Perttula, heli.perttula@dnainternet.net, varapuheenjohtaja ja median yhdyshenkilö Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail. com, p. 040 841 2524.

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2014:

www.satakunnanlinnut.fi

Varsinainen jäsen 20 e, nuorisojäsen (alle 20 v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Tapahtumat:

Sähköpostilista:

Lintuillat ja Lintukoulut tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille (ks. yhteystiedot edellä) tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle.

Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

15.3. Lintukuvailta Posellissa klo 17. Jari Peltomäki: Peltsin matkassa maailmalla – Lintukuvia eri puolilta maailmaa; tarinat ja tekniikkaa kuvien taustoilta. Lähde palkitun luontokuvaajan siivellä kuvamatkalle maailman ympäri. Paikkana kulttuuritalo Poselli (Nortamonkatu 12, Rauma). Pääsymaksu 5 e/ 3 e (lapset < 12 v.). Ennakkolippuja saatavilla ma 2.3. alkaen palvelupiste Pyyrmannista (Valtakatu 2, Rauma), loput ovelta puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

12.4. Lintukoulu Uotilan nuorisotalolla klo 17.00. Lintukoulussa tutustutaan lintujen pesintään ja pesäpoikasrengastukseen Tarja Pajarin johdolla. Tervetuloa kaikki linnuista kiinnostuneet ja harrastustaan aloittelevat! HUOMAA MUUTTUNUT PÄIVÄ!

17.3. klo 18.30 Lintukuvailta Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7, Pori). Lintukuvaaja Jari Peltomäki kuvaesitys ”Peltsin matkassa maailmalla” - Lintukuvia eri puolilta maailmaa. Tarinat ja tekniikkaa kuvien taustoilta.

12.4. Lintuilta Uotilan nuorisotalolla klo 18.00. Biologi Timo Vuorisalo kertoo kuvin ja esimerkein, miten linnut kaupungistuvat. Kahvitarjoilu. HUOMAA MUUTTUNUT PÄIVÄ! 19.4. Optiikkaesittely Pursiseuran paviljongilla Kuuskarissa klo 10–15. Optiikka-alan ammattilainen Mikko Kataja esittelee kiikareita ja kaukoputkia. Opastusta ja vinkkejä niin ensimmäistä kiikaria hankkivalle kuin kokeneemmallekin optiikan käyttäjälle. 23.4. Lintutorni-ilta Unajanlahden lintutornilla klo 18. Tervetuloa seuraamaan kevään edistymistä lintuoppaan johdolla. Säävaraus. 3.5. Lintuilta Unajanlahden lintutornilla klo 18. Kevään viimeisessä Lintuillassa siirrytään sisätiloista lintuvesien äärelle viettämään mukava ilta makkaranpaistamisen ja rennon havainnoinnin merkeissä. Tervetuloa! Säävaraus. 7.5. Lintutorni-ilta Otajärven lintutornilla klo 18. Säävaraus. 9.5. Tornien taisto klo 5–13. Yhdistyksen joukkueet kisaavat Kauklaistenjärven ja Unajanlahden lintutorneilla, joilla on mahdollisuus osallistua klo 10 alkavalle opastetulle linturetkelle tornin ympäristössä. Tervetuloa seuraamaan kisaa ja kannustamaan joukkueita! 14.5. Lintutorni-ilta Unajanlahden lintutornilla klo 18. Säävaraus. 18.–24.5. Lasten lintuviikko. 21.5. Lintutorni-ilta Otajärven lintutornilla klo 18. Säävaraus. 28.5. Lintutorni-ilta Unajanlahden Lintutornilla klo 18. Säävaraus.

Ajankohtaista: Maalis–huhtikuun ohjelmassa lisäksi pöllöretki, hanhiretki ja linnunpönttöpaja, jotka järjestetään yhteistyössä Rauman Seudun Luonnonystävien kanssa. Huhti– toukokuussa tehdään myös kevätretki

www.sslty.fi Olemme myös Facebookissa!

Sähköpostilista:

www.facebook.com/pages/ Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727 RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2015:

Tapahtumat: 12.3. Lintuilta Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7, Pori). Klo 18 PLY:n sääntömääräinen kevätkokous. Kokouksessa hyväksytään myös PLY:n rahaston uudet säännöt. Kahvitauon jälkeen klo 19 museomestari Juha Honkala esitelmöi aiheesta: ”Mitä Satakunnan talvilintulaskennat kertovat”.

11.4. Huhtikuun linturetki (n. klo 8–15). Perinteisellä huhtikuun alun linturetkellä liikutaan jälleen Porin, Ulvilan ja Nakkilan peltoalueilla ja kosteikoilla levähtäviä lintuja tarkkaillen. Kevään eteneminen ratkaisee sen suuntautuuko retki hanhipelloille vai vesistöjen ääreen. Kävelymatkaa kertyy muutamia kilometrejä. Maastojalkineet, säänmukainen pukeutuminen ja eväät mukaan! Retkelle otetaan max. 50 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ma 6.4. alkaen Porin kaupungin ympäristövirasto, os. Valtakatu 11, 28100 Pori, p (02) 621 1212. Avoinna ma-pe klo 8–16.15. Retki on maksuton. Lähtö la 11.4. yhteiskuljetuksella Luontotalo Arkin edestä, Pohjoispuisto 7, klo 8.00. Kuljetus tarvittaessa (klo 7.45) Noormarkun urheilukentän P-alueelta, os. Ruosniementie 3. Retken yhteyshenkilö: kimmo.nuotio@ pori.fi, p. 044 701 1211. 20.4. klo 18 Lintuilta Etelärannan lintutornilla Porissa. Foto Fennica Oy:n optiikkaesittely klo 15–20 samassa paikassa. 9.5. Tornien taisto. 18.–24.5. Lasten lintuviikko.

Paikallisryhmä(t)/kerho(t) /nuorisojaosto: Lisätietoja tulee www-sivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin lintuasemanhoitaja Jan Lundgren, jan. lundgren@kolumbus.fi, p. 050 571 5198.

Suomenselkä Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry, Matti Aalto, puheenjohtaja@sslty.fi, 040 574 3645.

Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2015: Jäsenmaksu on 30 e (sis. SSL-lehden 4 numeroa vuodessa ja BirdLife Suomen jäsenpalvelut). Perheenjäsenmaksu on 5 e, pelkkä lehden tilaus 30 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta on 20 e. Kannatusjäsenmaksu on 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 18.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. 9.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa. 13.–14.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita. Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n nettisivuilla.

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry., sply@saunalahti.fi , puheenjohtaja Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, 040 831 5440. Aluevastaava Ilkka Iivonen, ilkka. iivonen@netti.fi, 050 574 0150

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta. Listalle liitytään lähettämällä (tyhjä) viesti osoitteeseen splty-subscribe@ yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2015: 22 e, alle 15-vuotiaille 15 e ja perhejäsenmaksu 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: 14.3. Pöllöretki – kevätyön ääniä kuuntelemaan Kauhajoella. Tarkemmin retkestä tiedotetaan yhdistyksen nettisivuilla ja sähköpostilistalla. Lisäksi Suupohjan kevääseen suunnitellaan retkeä hanhipelloille sekä tutustumista lintutorneihin. Seuraa nettiä.

Ajankohtaista: Linnunpönttöjen nikkarointi tarjoaa leppoisaa puuhaa kevättalven iltoihin. Ohjeita pönttöjen rakentamiseen löytyy yhdistyksen nettisivuilta.

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. Verkkosivut: www.tringa. fi, Pj. Seppo Vuolanto, puheenjohtaja@ tringa.fi, p. 0445120757, Järjestösihteeri Otso Häärä, jarjestosihteeri@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi www.facebook.com/Tringary

Sähköpostilista: Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun. Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@

helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 35 e. Koululaiset ja opiskelijat 20 e. Perhe/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yrityksiltä ja yhteisöiltä 120 e. Pelkkä Tringa-lehden tilaus 40 e.

Tapahtumat: Huom! Retki-ilmoittautuminen uudistunut ja tapahtuu Tringan sivuilla www. tringa.fi, ellei toisin mainittu. 7.3. klo 7–18. Alkukevään retki Itä-Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon. Lähtöpaikka Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkki, Pohjoinen Rautatiekatu. Retken hinta: 25e/30e, 5e/10e (jäsen/ei-jäsen, alle 18v). Oppaina: Hannu Holmström ja Jouni Rytkönen. Tiedustelut: hannu. holmstrom@gmail.com. Huom! Retki-ilmoittautumiset nykyisin sähköisen lomakkeen kautta Tringan sivuilla (www.tringa.fi). 8.3. klo 8–12. Retki Viikkiin. Lähtö Gardenian edestä (Koetilantie 1, Helsinki). Oppaina: Otso Häärä ja Aleksi Mikola. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: jarjestosihteeri@tringa.fi. 14.3. klo 8.30–12.00. Retki Vartiosaareen. Lähtöpaikka Laajasalon kirjaston edusta (Koulutanhua 2). Oppaana Juha Lindy. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: jsplindy@gmail.com 21.3. klo 08.30–11.30. Retki Kallvikiin Vuosaareen. Lähtöpaikka: Kallvikin uimarannan huoltorakennus Rantapaadentien päässä. Oppaana Jukka Hintikka. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: jukka_hintikka@hotmail.com 2.4.–6.4. Pääsiäisretki Ahvenanmaalle. Retki on vain jäsenille. Retkelle mahtuu 7 osallistujaa. Oppaana: Juha Lindy. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: jsplindy@gmail.com. 18.4. klo 7–18. Retki Porkkalaan ja Suomenojalle. Lähtöpaikka: Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkki, Pohjoinen Rautatiekatu. Oppaina: Jouni Rytkönen ja Otso Häärä. Retken hinta: 25 e/ 30 e, 5 e/ 10 e. Ilmoittautuminen www.tringa.fi. Tiedustelut: Otso Häärä jarjestosihteeri@tringa.fi. 22.4. klo 18–21. Lähtöpaikka: Matinsillan Pornaistenniemen puoleinen pää, Jokisuuntien päästä 100 m etelään. Oppaana Otso Häärä. Ei ilmoittautumisia. Lisätietoja: otso.haara@ helsinki.fi. 25.4. klo 7–18. Lähtöpaikka: Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkki, Pohjoinen Rautatiekatu. Oppaina: Jukka Hintikka ja Peter Buchert. Retken hinta: 25e/30e, 5e/10e. Ilmoittautuminen www.tringa.fi. Tiedustelut: jukka_hintikka@hotmail.com. 30.4.–3.5. Vappuretki Kaakkois-Viroon. Lisätietoja retkestä tulee alkuvuodesta. Retkelle mahtuu mukaan max 25 hen-

kilöä. Retki on vain jäsenille. Oppaana: Roland Vösa. Lähtöpaikka ja retkiaika: alustava aikataulu: lähtö torstaina 30.4. Länsiterminaalista Tallink Superstarilla klo 16.30. Paluu sunnuntaina 3.5. Tallinnasta Tallink Superstarilla klo 19.30, Helsingissä klo 21.30. Retkihinta: alustavasti 280 e, sisältäen laivaliput, majoituksen, kuljetukset ja aamiaiset sekä päivällisen. Ilmoittautuminen: roland.vosa@helsinki.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita ruokarajoitteet ja puhelinnumero. 6.5. klo 18–21. Iltaretki Laajalahdelle. Lähtöpaikka: Konemiehentien ja Sähkömiehentien kulmaus lintutornin opastuskyltin luona. Oppaana Juha Lindy. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: jsplindy@gmail.com. 9.5. klo 7–18. Retki Hankoon. Lähtöpaikka: Eduskuntatalon matkailuliikennepysäkki, Pohjoinen Rautatiekatu. Oppaina: Peter Buchert ja Jouni Rytkönen. Retken hinta: 25 e/30 e, 5 e/10 e. Ilmoittautuminen www.tringa.fi. Tiedustelut: peter.buchert@hbl.fi. 13.5. klo 18.30–20.30. Iltaretki Suomenojalle. Lähtöpaikka: Suomenojan altaan pohjoinen parkkipaikka, Hyljeluodontie. Oppaana Juha Lindy. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: jsplindy@gmail.com. 14.5. klo 8–11. Vestran vitonen. Lähtöpaikka: Vestrantie, runsaat 3 km Vanhalta Hämeenlinnantieltä länteen, bussipysäkin ”Vestranmäki” kohdalla. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: retkivastaava@tringa.fi. 21.–24.5. Arktikaretki Kristiinankaupunkiin. Lisätietoja retkestä tulee myöhemmin. 23.5. klo 9–11. Linturetki lapsille ja perheille Vantaan Martinlaaksossa. Lähtöpaikka: Raappavuoren metsään lähtevän kevyenliikenteenväylän alku, ilmoitustaulun luona paikassa, johon Martinlaaksontie päättyy. Oppaina: Anna-Maija Myllynen ja Sirkku Levosalo. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: myllysenanna@hotmail.com. 24.5. klo 10.00–17.30. Retki Vallisaareen. Lähtöpaikka: Royal Linen laituri, Kauppatori. Oppaana: Jarmo Nieminen. Retki on vain Tringan jäsenille. Retkihinta: 50 e. Sitovat ilmoittautumiset 16.5. mennessä www.tringa.fi. Tiedustelut: Retkivastaava@tringa.fi. 27.5. klo 18–21. Iltaretki Viikkiin. Lähtöpaikka: Gardenian edusta, Koetilantie 1. Oppaina: Otso Häärä ja Jouni Rytkönen. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja: otso.haara@helsinki.fi. 29.–31.5. Viikonloppu Pohjois-Karjalassa. Lisätietoa tulossa myöhemmin. Sitovat ilmoittautumiset 3.5. mennessä www.tringa.fi. Retki on vain Tringan jäsenille. Retkioppaana: Harri Hölttä. Retkihinta: Ilmoitetaan myöhemmin, tullee olemaan 200–250 e. Tiedustelut: Jaana Sarvala (retkivastaava@tringa.fi).

Alueuutisia Uudenmaan linnusto -kirja vielä uusille Tringan jäsenille Kannattaa liittyä Tringaan nyt, sillä tarjoamme uusille jäsenille Uudenmaan linnusto -kirjan jäsenlahjaksi. Kirja on noudettavissa Lintuvarusteesta tai Foto Fennicasta jäsenmaksukuittia vastaan. Tuhti, yli 500-sivuinen tietopaketti kokoaa yhteen Uudenmaan linnuston keskeiset tiedot muutosta talvehtimiseen. Jäsenenä pääset myös osallistumaan Tringan monipuoliseen retkitarjontaan jäsenhintaan, ja saat neljästi vuodessa ilmestyvän Tringa-lehden. Lisätietoa jäsenyydestä www.tringa.fi. Otso Häärä [Tringa]


30 30.–31.5. klo 22.00–00.00. Yölaulajaretki Pornaistenniemeen ja Lammassaareen. Lähtöpaikka: Matinsillan Pornaistenniemen puoleinen pääty. Oppaana: Otso Häärä ja Jouni Rytkönen. Ei ilmoittautumisia. Lisätietoja: otso.haara@helsinki.fi.

Verkkolehti

Nro 1 20. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Mari Pihlajaniemi mari.pihlajaniemi @birdlife.fi

Ulkoasu

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

6.–7.6. klo 22.00–01.30. Yölaulajapyöräily Länsi-Vantaalla. Lähtöpaikka: Pitkäjärven lintutorni. Tornin luo pääsee Uudenkyläntieltä Kehä III:n yli menevää kävelysiltaa Askistontiestä noin 1 km länteen. Huom! Tiessä on vain pieni levike, monta autoa ei mahdu. Oppaina: Anna-Maija Myllynen ja Sirkku Levosalo. Ei ilmoittautumisia. Lisätietoja: myllysenanna@hotmail.com. 4.7. klo 7–18. Ruokki- ja kiislaretki Loviisan Aspskärille. Lähtöpaikka: Eduskuntatalon matkailuliikenteen pysäkki, Pohjoinen Rautatiekatu. Oppaina: Otso Häärä ja Jaana Sarvala. Retken hinta: 80 e (Tringan jäsenet), 90 e (ei-jäsenet). Ilmoittautuminen: Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 31.5. sähköpostitse: retkivastaava@tringa.fi.

Henkilöstö

Seppo Alanko

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2015

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat

2,5 e / palstamm, yksivärinen

Painos

30 000 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2015 neljänä numerona: 6.3., 22.5., 4.9. ja 4.12.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Vs. järjestökoordinaattori, Tiira-lehden päätoimittaja Mari Pihlajaniemi

Sähköpostilista:

Turun tuomiokirkon parkkipaikalta klo 7. Maastoon siirrytään joko Pukkipalon aarnialueen parkkipaikalta tai Mynäjoen tien varresta klo 8. Latu avataan maastosuksin, mukaan voi lähteä myös tavallisilla suksilla. Jollei lunta ole, kävellään. Retken hinta on 6 e. Ilmoittautuminen 28.2 mennessä retket@tly.info tai 050 344 66 35.

groups.yahoo.com/group/laniusverkko

Jäsenmaksut 2015: Aikuiset 19 e, nuoret (alle 18 v) 9 e.

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 TURKU. Puheenjohtaja Raimo Hyvönen puheenjohtaja@tly.info 045 6731 271. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen kirsi.peltonen@birdlife.fi 09 4135 3300. HUOM! Osoitteenmuutoksen voi helpoimmin tehdä TLY:n kotisivujen Jäseninfo-osiosta tai BirdLife Suomen kotisivujen (www.birdlife. fi) Osoitteenmuutos-linkistä avautuvan lomakkeen avulla.

Verkkosivut: www.tly.fi www.facebook.com/pages/Turun-lintutieteellinen-yhdistys

Sähköpostilista:

Valkeakoski

Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry, valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com, puheenjohtaja Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, 040 502 5023, jäsensihteeri Ville Työppönen, ville. tyopponen@gmail.com, 040 063 6450.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh www.facebook.com/groups/Valkeakosken.Lintuharrastajat twitter.com/vlhry

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 29 e. Nuorisojäsen (alle 25v.) 20 e, Perhejäsen 11 e, Jurmon asemamaksut: jäsenet 24 e/ vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat yli 10-vuotiaat perheenjäsenet 24 e/vuosi. Jäsenen mukana majoittuvat korkeintaan 10-vuotiaat maksutta muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi.

Tapahtumat: 7.3. Lintupainotteinen hiihtoretki Kurjenrahkan kansallispuistoon. Lähtö

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

13.3. Pöllöretki Ruissalossa. Lähtö kasvitieteellisen puutarhan parkkipaikalta klo 19, retken kesto n. 2-3 tuntia. Retki on ilmainen eikä tarvita ilmoittautumista. 14.3. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 11. 17.3. Sääntömääräinen kevätkokous ks. alla. 20.–21.3. Pöllöretki Raasinkorven suuntaan. Lähtö Turun tuomiokirkolta klo 18. Menemme bussilla pöllöpaikoille. Paluu yöllä klo 01.00. Ilmoittautuminen 13.3. mennessä retket@tly. info tai 050 344 6635. Retken hinta määräytyy osallistujamäärän mukaan. 27.–29.3. Viikonloppuretki Utöseen. Lähtö Pärnäisten lauttarannasta. Mukaan mahtuu 12 nopeinta. Yöpyminen Hanna Kovasen tiloissa, ensisijaisesti Luotsimäellä, mutta tarvittaessa myös Gamla Postenilla. Ilmoittautuminen viimeistään 16.3 mennessä osoitteeseen retket@tly.info tai 050 344 6635. Retki on omakustanteinen. 11.4. opastettu lintukävely Ruissalossa. Opastuskeskus Tammenterhon kevätkauden avajaisten yhteydessä järjestetään 1-2 lintukävelyä. Lähtöajat ovat klo 11 ja mahdollisesti klo 13, seuraa kotisivun tiedotuksia. 7.4. Luento Martinkatu 5. Luennon aihe on ajankohtaisen kauden muuttolinnut. Retki ja luento järjestetään

Hankekoordinaattori Timo Metsänen Projektityöntekijä Aki Aintila

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen, siviilipalvelusmies Panu Siipilehto Puheenjohtaja Johan Hassel

MEOPTA HD-SARJA MeoStar B1 10x42 HD

MeoPro HD

8x32,10x32

MeoPro HD

8x42 ja 10x42

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Meopta S-2 82 HD

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Notandum Oy, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti) Puh. (09) 6859 0800 tilauspalvelu@fotofennica.fi

fotofennica.fi


Tiira-lehti

1 | 2015

yhdessä Turun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Luentoon liittyvä retki lähialueelle järjestetään sunnuntaina 12.4. aamulla, tarkka aika ja retken kohde sovitaan luennolla 7.4. Luennon jälkeen tarkat tiedot tulevat TLY:n sivuille näkyviin. Kaikki ovat tervetulleita! Luento on ilmainen, retki omakustanteinen. 11.4. Retki Marttilankorpeen. Lähde kuuntelemaan metsälintujen laulua ja etsimään metsäkanalintuja niiden kotimaisemista! Marttilankorpi on aliretkeilty hienojen soiden ja vaihtelevan metsämaan mosaiikki. Matkaamme Turusta kimppakyydein, lähtö tuomiokirkolta klo 6. Muualta kuin Turusta tulevien autokuntien kanssa sovitaan kokoontumispaikka lähempänä retkeä. Omat eväät mukaan, pidämme tauon tulentekopaikalla. Retken hinta on 6 e, ilmoittautumiset viimeistään 1.4. retket@tly.info tai 050 344 6635 (Leena). 18.4. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 9. 9.5. Tornien taisto. 16.5. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 5. 23.5. Kevätretki Nuuksioon. Lähtö aamulla klo 5 Turun tuomiokirkolta, paluu n. klo 17. Menemme bussilla, retken hinta määräytyy bussikustannusten / osallistujamäärän mukaan. Nuuksiossa teemme n. 10 km kävelyn retkipolkuja pitkin ja käymme hyvillä lintupaikoilla. Omat eväät ja hyvät kengät mukaan! Ilmoittautuminen viimeistään 16.5 mennessä retket@ tly.info tai 050 344 6635 (Leena).

Suolintuprojekti: Varsinais-Suomen avosoiden linnusto kartoitetaan tämän vuoden aikana. Viime vuonna saatiin laskettua 40 % ja varaamattomia soita on vielä 20. Lisää laskijoita kaivataan – ota yhteyttä Kim Kuntzeen sähköpostitse osoitteeseen nuoriso@tly.info tai p. 050 343 2181 ja varaa itsellesi sinua kiinnostava suo! Kartoitukset tehdään touko-kesäkuussa. Tarkempia ohjeita ja lista soista löytyy osoitteesta www.tly.info > Tutkimus > Suoprojekti 2014–2015. Jurmon lintuasema Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@tly.info tai asemanhoitaja Petri Vainio 040 836 3413.

Lintu-/luontoretkien opastusta yrityksille

Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Juuri nyt ajankohtaisin suojeluasia on MAALI-hanke (www.birdlife.fi/suojelu/paikat/maali/index.shtml). Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauk-

B

irdLife Suomi tarjoaa yrityksille ja yhteisöille opastettuja luontoretkiä pk-seudulla. Luontoretki voidaan suunnitella osaksi muuta tyhy-päivän ohjelmaa tai erillisenä aamupäivän tai iltapäivän luontoretkenä. Retkien pääoppaana toimii luontotoimittaja Paul Segersvärd. Tarjouspyynnöt, varaukset ja lisätiedot: BirdLife Suomi ry puh. (09) 4135 3300 (arkisin klo 10–15) toimisto@birdlife.fi

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Lisätietoja: www.birdlife.fi/lintuharrastus/linturetkiopastus.shtml

13.4.–28.5. Arki-iltaisin klo 18–20 usealla tornilla torniopastuksia. Tarkempi aikataulu tulee kotisivuille myöhemmin.

Nuorisojaosto:

Nuorisojaostolla on oma sähköpostilista, johon voit liittyä lähettämällä vapaasisältöisen sähköpostiviestin osoitteeseen tlynuoriso-subscribe@yahoogroups.com. Viestejä listalle voi liittymisen jälkeen lähettää osoitteeseen tlynuoriso@yahoogroups.com. Nuorisojaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös yhdistyksen nettisivujen tapahtumakalenterista. Jaoston puheenjohtajan Kim Kuntzen tavoittaa puhelimella numerosta 050 343 2181 tai sähköpostilla osoitteesta nuoriso@tly.info.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity sesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä Markus Aholaan linnustonsuojelu@tly. info tai 0400 544 923.

BirdLife Suomi on osa BirdLife Internationalia, joka on maailman suurin ympäristöjärjestöjen yhteenliittymä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter:

Ajankohtaista:

Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF). Ordförände Jörgen Eriksson, t. 018 410 57.

Kokouskutsu

Webbsidor:

TLY:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 17.3. klo 18 Turun Yliopistolla. Luonnontieteiden talo 1, 2. krs., Ekologian seminaarihuone. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen esitelmöijäksi on lupautunut Jorma Tenovuo: ”Linnut lennossa”. Kuvaesitys ja jutustelua linnuista sekä kuvaamisesta siinä lomassa.

www.aff.ax

Vuoden laji – Räystäspääsky

April/maj Fågelguidningar med Anki & Bror Johansson. Närmare info i lokaltidningarnas föreningskalendrar.

BirdLife Suomen vuoden laji on räystäspääsky. Muista ilmoittaa Tiiraan niin pesintään viittaavat kuin muutkin räystäspääskyhavaintosi! Lisää tietoa myöhemmin keväällä.

BirdLife Suomi on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö, joka edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@ tly.info mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Medlemsavgift 2015: Vuxna 20 e, ungdomar under 15 år 10 e.

Händelser: 21.3 Ålands Fågelkryss (tillsammans med Bongariliitto) 27.3 Årsmöte. Kl. 19 på rest Nautical.

9.5 Tornens kamp. ÅFF finns med i Torpfjärdens fågeltorn.

Kuvat: Petri Kuhno

TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Keväällä on luvassa pari retkeä Jurmon lintuasemalle, ja lähiretkiä suunnataan ympäri maakuntaa: alkukeväällä ohjelmassa on ainakin pöllöjen kuuntelua, kesäkuun alussa puolestaan yölaulajaretkiä. Kesäkuun puolivälissä teemme pidemmän reissun Lappiin. Mikäli haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan.


Polttoväli: 600mm Valotus F/9 1/100 sek ISO800

Nopea ja vakaa.

SP 150-600mm F/5-6.3 Di VC USD

Jopa 600 mm ulottuva polttoväli tavallista paremmille kuville 150-600 mm polttovälialue, optinen kuvanvakaaja ja erittäin nopea automaattitarkennus tekevät tästä objektiivista erinomaisen valinnan urheilu- ja luontokuvaukseen. Objektiivissa on myös Tamronin uusi eBAND-pinnoite, joka on uuden sukupolven antireflex-käsittely. Eron entiseen huomaa selkeästi lisääntyneenä valonläpäisynä, vähentyneinä heijastuksina, sekä parempana värintoistona. Objektiivi on myös sääsuojattu useilla tiivisteillä, jotka estävät kosteuden pääsyn objektiiviin rakenteisiin. Vastavalosuoja sisältyy pakkaukseen. Kiinnitykset: Canon, Nikon ja Sony. * Sony-mallissa ei ole kuvanvakaajaa, koska se on sisäänrakennettuna Sonyn kamerarungoissa.

Objektiivi, joka soveltuu sekä täyden kennon että APS-C kennon kameroille. Optinen kuvanvakaaja Ultranopea tarkennusmoottori

Tamronin objektiivejä myyvät hyvinvarustetut foto-jälleenmyyjät www.tamron.fi / www.focusnordic.fi

UUTUUS

Profile for BirdLife Suomi

Tiira 1/2015  

BirdLife Suomen tiedotuslehti Tiira esittelee järjestön tapahtumia ja suojelutyötä sekä ajankohtaisia asioita lintumaailmasta. Tässä numeros...

Tiira 1/2015  

BirdLife Suomen tiedotuslehti Tiira esittelee järjestön tapahtumia ja suojelutyötä sekä ajankohtaisia asioita lintumaailmasta. Tässä numeros...

Advertisement