Page 1

Nro 3. syyskuu 2020

Merikotka Jykä auttaa tutkijoita Tulipäähippiäisen ensipesinnät Äänet tutuiksi äänittämällä

Valkoposkihanhi puhututtaa

s. 12

s. 14 s. 7 s. 21


MORE

NL PURE SOPUSOINNUSSA LUONNON KANSSA SEE THE UNSEEN


3 | 2020

3

Pääkirjoitus

Tunne linnut

Jan Södersved

Inka Plit

Seurasin heinä–elokuun vaihteessa useampana iltana Lokkilive-kameramme näyttämää reaaliaikaista kuvaa lintusaarelta (ks. s. 15). Jo lähes aikuisen kokoiset merimetson poikaset olivat kerääntyneet yhteen saaren keskelle, ja niiden ympärillä seisoskeli jopa kymmenkunta merikotkaa. Aina välillä joku kotkista lennähti lähimmän merimetson niskaan, raahasi saaliin syrjemmälle ja alkoi syödä. Merimetsoilla ei ollut tilanteessa mitään mahdollisuuksia, vaikka jotkin poikaset yrittivät paeta rantaan ja osa emoista puolusti niitä oman henkensä uhalla. Lähes kaikki poikaset syötiin muutamassa päivässä. Näkymä ei ollut kaikin puolin mukavaa katsottavaa, vaikka jokainen ymmärtää, että petolinnun on tapettava elääkseen ja että on luonnollista ottaa ravintoa sieltä, mistä sitä helpoimmin saa. Biologian perusteisiin kuuluu sekin, että pedot ottavat aina oman osansa saaliseläinten populaatioista, mutta hyvin harvoin tuho on isommassa mittakaavassa vakava: vaikka tämän yhdyskunnan pesintä meni pieleen, se ei tarkoita, että muillakin pesimäsaarilla olisi käynyt samoin. Merimetsot eivät merikotkien vuoksi häviä Suomesta, vaikka kotkat rajoittavatkin merimetsojen määrää. Lokkiliven tapahtumissa ei siis ollut mitään hälyttävää, vaan kyse oli luonnon kiertokulusta. Yksilötasolla tapahtumat kuitenkin synnyttivät monenlaisia tunteita, mikä näkyi verkkosivun kommenteissa ja sosiaalisessa mediassa. Jotkut ajattelivat inhoa ja vihaa helposti herättävien merimetsojen saaneen ansionsa mukaan – kyllä niitä on varaakin syödä. Toisaalta monelle ne olivat yhtäkkiä puolustuskyvyttömiä uhreja, ja

Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Tilaa Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/linnut-lehti

Liity jäseneksi

kommenteissa näkyi paljon sääliä ja sympatiaa. Huomattiin, ettei merimetson elämä olekaan niin helppoa, vaan ne joutuvat kamppailemaan hengestään siinä missä muutkin luontokappaleet. Merikotkat puolestaan saivat osakseen paitsi kauhistelua, myös arvostusta tasapainon tuojina ja saariston uljaina huippupetoina. Linnut ja luonnon tapahtumat herättävät tunteita ja niin saakin olla. Tunteitaan ei voi valita, mutta jo lapsille opetetaan, että tärkeintä on, miten tunteen vallassa toimii: kun esimerkiksi vihastuttaa, alkaako lyödä tunteen aiheuttajaa, vai vetääkö henkeä ja yrit-

Tämä lehti on lähetetty kaikille Pihojen taistoon, Pönttöbongaukseen tai Lasten lintuviikkoon osallistuneille. Katso tapahtumien tuloksia sivuilta 8, 9 ja 24! BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi. Lehden lisäksi julkaistaan 6–8 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife.fi/uutiskirje). Kansikuva: Valkoposkihanhi (Lassi Kujala).

Tue linnustonsuojelua

tää päästä sopuratkaisuun. Vaikka merikotkien toiminta lintusaarella saattoi tuntua julmalta, tunne ei ole hyväksyttävä syy vainota merikotkia. Vaikka merimetsot tai vaikkapa valkoposkihanhet (ks. s. 12) voivat herättää vihaa, niiden elämään kannattaa kunnolla tutustua ja etsiä keinoja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Onneksi yleisimpiä lintuharrastajien kaikkiin lintuihin liittämiä tunteita ovat varmasti ihastus, ilo ja kunnioitus, jopa rakkaus. Niitä tunteita kannattaa vaalia ja kanavoida ne myös toiminnaksi lintujen ja muun luonnon hyväksi.

PÖNTTÖ

Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy tukijaksemme Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue

Lahjoitustili FI75 8000 1200 1636 33 Rahankeräyslupa RA/2017/607, myönnetty 7.6.2017.

Älä heitä luettua lehteä pois – anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

Palautetta BirdLife-lehdestä voi lähettää osoitteeseen birdlife-lehti@birdlife.fi


4

Sisällys Eteläisten lajien runsautta ja ennätyksellisesti sinipyrstöjä Kesästä numeroin

Pesimävuosi 2020 – pedoilla puutetta, merellä menestystä Tulipäähippiäinen liittyi Suomen pesimälinnustoon

Kolumni: Kansalaisaloitteilla suojelemaan ja surmaamaan Pihojen taisto piristi kevättä

4 5 6 7 8 8 9

Menestystä ja tappioita kesän Pönttöbongauksessa

10

Hanhivahingot pienenevät hanhia ohjaamalla

13

BirdLife maailmalla

Valkoposkihanhi ja lupa tappaa Jykä-kotkan seikkailut

12 14

Lyijyhaulien käyttöä rajoitetetaan

14

Lokkilive keräsi ennätysyleisön

15

Peltosirkkukartoitukset osoittavat vähenemisen jatkuvan Sanajono

IBA-laskentaa Kuusamossa ja Lapissa Nimistön uumenista

SOTKA-levähdysaluehanke käyntiin

Heikki Helle keskustoimistolle lintuvesiasiantuntijaksi Tuulivoima on sijoituskysymys

Tuulivoimaa miljoonan linnun kohtauspaikalla EuroBirdwatch 3.–4.10. Tartu haasteeseen!

Äänet talteen ja tunnistamaan Kiikarin läpi

Neljä kuukautta aikaa saada 13 lajia Lajipari

15 15 16 16 17 17 18 19 19 20 21 22 22 23

10 kiperää linnuista!

23

Pikku-Tiira

25

Lasten lintuviikko tarjosi luontoelämyksiä poikkeuskeväänä Lisävoimia toimintaan talkootuella Hoitotalkoot Kuusistonlahdella

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä Nuori Keski-Pohjanmaalla: lähde mukaan! Nuorten ryhmät

Upea nuortenretki upeaan Porkkalanniemeen

24 26 26 26 28 28 29

Tapahtumakalenteri

30

Alueuutisia

32

Pitkäaikainen haave toteutui yhteistyöllä – Lohjan Kirkniemeen valmistui lintutorni Orvot sääkset saivat uuden kodin Vaihda verkkolehteen!

Tringan lintumatkailu­hanke käynnissä Hangon lintuasemalla

31 33 34 35

Suomen töyhtötiaiskanta on pudonnut alle puoleen 2000-luvun alun tilanteesta.

Eteläisten lajien runsautta j Kesällä 2020 Suomessa esiintyivät erityisen runsaslukuisina eteläiset lintulajit, kuten mustarastas ja peukaloinen. Myös poikkeuksellisen hyvä siemensato näkyi lintukannoissa. Hömö- ja töyhtötiaisen sekä pääskyjen taantuminen jatkui. Tero Toivanen

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi

Poikkeuksellisen leuto talvi ja lämmin alkukevät olivat suosiollisia monelle levinneisyydeltään eteläiselle, Euroopassa talvehtivalle lintulajille. Niinpä esimerkiksi peukaloinen, mustarastas ja tiltaltti olivat Suomessa tänä kesänä ennätyksellisen runsaita. Kaikki nämä lajit ovat runsastuneet tällä vuosituhannella ilmaston lämpenemisen myötä, mutta niiden kannat vaihtelevat suuresti talven ankaruuden mukaan.

Siemensyöjien paljoutta

Mainion kuusenkäpysadon ansiosta esimerkiksi pikkukäpylintuja oli Etelä-Suomessa pitkästä aikaa runsaasti. Myös käpytikka oli paikoin huomattavan yleinen. Pohjoisessa

taas kirjosiipikäpylinnun määrät olivat vuosikymmenen huippuluokkaa. Runsas lehtipuiden siemensato houkutteli puolestaan kotoisen flammea-alalajin urpiaisia jäämään tavallista etelämmäksi: urpiaisia havaittiin kesän mittaan säännöllisesti Pirkanmaata ja Päijät-Hämeen pohjoisosia myöten. Flammean pesinnät Suomen eteläpuoliskolla ovat viime vuosikymmeninä käyneet hyvin harvinaisiksi – sen sijaan eteläinen cabaret-alalajin ”ruskourpiainen” on hiljattain saanut jalansijan etelärannikolta. Metsiemme muutoksista kärsivien hömöja töyhtötiaisen kannat eivät edelleenkään osoittaneet elpymisen merkkejä, vaan surulliset pohjalukemat kirjattiin tänäkin vuonna. Myös haara- ja räystäspääsky olivat jälleen kovin vähälukuisia – hyönteisten väheneminen lienee suurin syy pääskyjen alamäkeen.


3 | 2020

5 Micha Fager

Kesästä numeroin

Pe kk aK om i

 4 235  NAURULOKKIA muutti 10.7. Uudessakaupungissa lounaaseen. Suurin osa naurulokeista muuttaa etelään jo heinäkuussa, vaikka paikoin voi nähdä tätäkin suurempia kerääntymiä jopa syyskuun alussa. Tiirassa on vain yksi suurempi syysmuutto: Helsingissä laskettiin lähes 6  000 muuttavaa naurulokkia 1.8.1987.

Yksilömäärä 1 2 3–5 6–10

 3 500  JÄRRIPEIPPOA

oli kerääntynyt Tyrnävälle 26.8. Yli tuhannen järrin keskittymiä laskettiin elokuun lopulla myös Oulussa. Edellisen kerran yli tuhannen järripeipon kerääntymiä elokuussa on ilmoitettu vuosina 2010 ja 2011. Silloin Iissä laskettiin 4 150 muuttajaa huippupäivänä 12.8.2011.

> 10

Sinipyrstöreviirit Suomessa vuonna 2020. Luvut ovat 1x1 kilometrin suuruisilla alueilla Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettuja maksimimääriä, jotka voivat sisältää samoja havaintoja esimerkiksi epätarkasta paikan ilmoituksesta johtuen.

 159  VALKOVIKLOA  muutti 10.7. Uudessakaupungissa lounaaseen. Vain kerran Tiiraan on ilmoitettu vielä suurempi syksyinen muuttajamäärä: Kalajoella muutti 197 valkovikloa 28.6.2013. Valkoviklojen lisäksi Uudessakaupungissa oli muitakin kahlaajia hyvin liikkeellä. Suosirrejä laskettiin 5 120, mikä on toiseksi suurin Tiiraan tallennettu päiväsumma syysmuutolla.  102  ÄÄNITALLENNETTA

ja ennätyksellisesti sinipyrstöjä Huolissaan on pian syytä olla myös lehtokertun taantumisesta: etenkin Pohjois-Suomessa lajin heikot vuodet jatkuivat. Kuhankeittäjän levinneisyysalue puolestaan supistuu edelleen huolestuttavaa tahtia – tänä vuonna esimerkiksi Keski-Suomessa ei tehty enää yhtään reviiriin viittaavaa havaintoa!

Sinipyrstöjen ennätyskesä

Lukuisat jo varhain kevätmuuton aikaan tehdyt sinipyrstöhavainnot antoivat aiheen odottaa hyvää vuotta tälle pohjoisen taigametsän tunnuslinnulle. Odotuksissa ei petytty, sillä kesän mittaan sinipyrstöreviirejä ynnättiin ennätyksellisesti. Laulavia sinipyrstöjä löydettiin nyt vähintään 730 yksilöä, mikä on toistasataa enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna 2012. Monilla itäisen Suomen vaaroilla sinipyrstö oli yksi yleisimmistä lintulajeista – esimerkiksi Kuusamon Val-

tavaaran–Konttaisen alueella havaittiin kesäkuun lopussa jopa 42 laulavaa sinipyrstöä! Havainnot painottuivat kuitenkin varsin suppealle alueelle Kainuuseen ja Koillismaalle: kenties vahva lumipeite pysäytti lajin kevätmuuton näille seuduille?

Suosirrit rynnistivät heinäkuussa

Vaelluslintujen osalta kesä 2020 jäi tavallista vaisummaksi – edes vahvat käpytikka- ja käpylintukannat eivät poikineet isompia vaelluksia. Useimmiten näiden lajien massavaellukset lienevätkin lähtöisin kauempaa idästä.

Sen sijaan suosirrit yllättivät massamuutollaan: 10.7. Uudessakaupungissa laskettu yli 5 000 yksilöä on kautta aikojen toiseksi suurin Tiira-lintutietopalveluun ilmoitettu syysmuutto. Heinäkuun puolenvälin tienoilla myös Keski-Päijänteellä laskettiin kahtena peräkkäisenä päivänä yli tuhannen suosirrin lukemat. Muuton ajankohta oli tavallista varhaisempi, mikä saattaa kertoa suosirrin pesintöjen epäonnistumisesta Pohjois-Venäjällä. Kahlaajamuutot ovat kuitenkin arvoituksellisia: voimakkaatkin muutot jäävät meillä helposti havaitsematta, elleivät sateet tai vastatuuli pakota lintuja alempiin korkeuksiin.

Tiedot kesän lintukannoista perustuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa koordinoimien vakiolinjalaskentojen tuloksiin sekä lintuharrastajien Tiira-lintutietopalveluun ilmoittamiin havaintoihin.

on liitetty kesän aikana Tiiraan tallennettuihin havaintoihin. Eniten äänitteitä on sinipyrstöstä ja viitasirkkalinnusta (molemmista 8), ja kaikkiaan kesän äänitteillä on 51 lajia. Tiiran havaintoihin voi liittää kuvia, äänitteitä, videoita tai linkkejä muille sivustoille. Ylivoimaisesti eniten on ladattu kuvia. Kesän aikana lähes 4 000 havaintoon on liitetty kuvia.

 11  RIUTTATIIRAA näh-

tiin 15.8. Helsingissä. Lajista ilmoitettiin Tiiraan elokuun aikana peräti 59 havaintoa, joista yksi Oulusta, yksi Porista ja kaikki muut Paraisten ja Loviisan väliltä. Vain kerran aiemmin on ilmoitettu suurempi päiväsumma: 9.8.2011 Loviisassa nähtiin 14 riuttatiiraa. Tämän lisäksi vain kahdesti on ilmoitettu yli viiden linnun päiväsummia. Koonnut Jan Södersved


6 Micha Fager

Hippiäiskanta oli vahva jo lämpimän talven jäljiltä. Myös lajin pesinnät onnistuivat ilmeisen hyvin, koska loppukesästä hippiäisiä näkyi maastossa huomattavan runsaasti.

Pesimävuosi 2020

– pedoilla puutetta, merellä menestystä Pesimäkesän ilonaiheita olivat muun muassa vesilintujen hyvä poikastuotto saaristossa ja kaakkurin pesintöjen onnistuminen sisämaassa. Erittäin uhanalaisen selkälokin tilanne on sen sijaan huolestuttava. Tero Toivanen ja Teemu Lehtiniemi Lintujen pesinnät sujuivat tänäkin vuonna perinteisen vaihtelevasti. Touko- ja heinäkuun kylmät jaksot sekä hyönteisten ja pikkujyrsijöiden vähyys heikensivät monen lajin pesimätulosta, vaikka laajamittaisilta pesätuhoilta pääosin vältyttiinkin.

Myyräkato kiusasi petolintuja

Petolinnuille riitti ruokaa Varsinais-Suomessa ja ainakin paikoin Etelä-Savossa, mutta monilla alueilla myyränpurijat olivat vaikeuksissa. Pohjois-Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuneessa myyrätyhjiössä useimpien pöllöjen ja päiväpetolintujen pesinnät säännönmukaisesti epäonnistuivat. Myös monet muuttohaukkasuot ammottivat tyhjyyttään, mahdollisesti pitkään viipyneen lumipeitteen takia. Lapissakin petolintujen ravintotilanne kävi ilmeisesti kesän mittaan kovin heikoksi ja niinpä esimerPesintätiedot perustuvat rengastajien ja muiden vuosia lintujen pesintöjä seuranneiden harrastajien raportteihin. Kiitos kaikille tietoja toimittaneille!

kiksi piekanoiden perinteiset pesäpaikat olivat enimmäkseen tyhjiä tai pesinnät epäonnistuivat. Sääksen pesinnät onnistuivat enimmäkseen kohtalaisesti, vaikka muun muassa Etelä-Karjalassa paljon poikasia kuoli myrskyihin ja sateisiin.

Vesilinnuissa paljon onnistujia

Merialueilla vesilintujen pesimävuosi oli ilahduttavan hyvä. Esimerkiksi tukkasotkan poikastuotto oli paikoin jopa ennätyksellinen ja haahkat menestyivät selvästi edellisvuosia paremmin Suomenlahdella ja Selkämerellä. Kyhmy- ja laulujoutsen sekä isokoskelo saivat hyvin poikasia niin saaristossa kuin sisämaassakin. Sisävesillä muiden lajien pesinnät sujuivat kuitenkin vaihtelevasti. Kaakkurin pesinnät onnistuivat esimerkiksi Keski-Suomessa erinomaisesti monen huolestuttavan heikon vuoden jälkeen. Sen sijaan kuikan pesimätulos oli järvillä ilmeisen huono, ja silkkiuikun ja härkälinnun pesinnöistä jälleen suuri osa tuhoutui. Erittäin uhanalaisen nokikanan raportoitiin onnistuneen pesinnässään monin paikoin hyvin.

Huoli selkälokista kasvaa

Erittäin uhanalaisella selkälokilla pesimävuosi oli kokonaisuutena jälleen surkea ja lajin kanta näyttää ole-

van edelleen voimakkaassa laskussa. Valonpilkahduksia toivat sentään kohtalaisesti onnistuneet pesinnät muun muassa Längelmävedellä ja Pohjois-Päijänteellä. Hyvin ei mene harmaalokillakaan, jonka poikastuotto romahti esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa merikotkien saalistuksen takia ennätyksellisen alas. Naurulokin pesintöjen raportoitiin sujuneen enimmäkseen hyvin niin rannikolla kuin sisämaassakin, mutta kalalokin suoriutuminen vaihteli merialueiden paikoin erittäin hyvästä tuloksesta Keski-Suomen järvien liki täydelliseen katovuoteen. Tiirojen pesinnät onnistuivat merialueilla pääsääntöisesti hyvin.

Hyönteissyöjät jäivät nälkäisiksi

Hyönteissyöjille vuosi 2020 oli ainakin Etelä-Suomessa ilmeisen huono. Syy voi löytyä ravinnon puutteesta: lumettoman talven ja kylmän toukokuun seurauksena hyönteisiä oli todennäköisesti tarjolla niukasti. Merkillepantavia olivat esimerkiksi useat havainnot nälkään kuolleista aikuisista pääskyistä. Tali- ja sinitiaisen pesinnät keskeytyivät yleisesti toukokuun kylmän jakson aikana ja uusintapesyeiden poikaskoot jäivät pieniksi. Myöhemmin pesintänsä aloittavat kirjosiepot selviytyivät tiaisia paremmin ja myös kottaraisten pesinnät onnistuivat pääosin hyvin. Lumipeitteen viipyminen Pohjois-Suomessa pitkälle alkukesään saattoi hankaloittaa siellä monen pikkulinnun pesintää, mutta Pohjois-Suomen pesinnöistä saatiin tähän katsaukseen vain niukasti tietoja. Kuitenkin esimerkiksi urpiainen ja pohjansirkku tuottivat Keski-Lapissa ilmeisen hyvin poikasia.


3 | 2020

7

Tulipäähippiäinen liittyi Suomen pesimälinnustoon

Antti J. Lind

Tero Toivanen

Suomen pesimälinnustoon on tänä kesänä saatu uusi laji, tulipäähippiäinen. Nopeasti runsastuvan lajin ensipesintää on odotettu jo useita vuosia. Tulipäähippiäisen pesintä onnistui sekä Porissa että Helsingissä. Porissa pesineellä parilla havaittiin heinäkuun alussa ainakin viisi poikasta ja Helsingissä peräti seitsemän. Jo vuonna 2017 Helsingissä tavattiin poikasia ruokkiva tulipäähippiäinen, mutta silloin poikasten todettiin kuuluvan tavalliselle hippiäiselle. Tulipäähippiäinen havaittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1968. Koko viime vuosisadan aikana laji nähtiin meillä vain 14 kertaa. 2000-luvulla tulipäähippiäinen on ollut Suomessa lähes jokavuotinen vieras, ja havainnot ovat lisääntyneet erityisesti viiden viime vuoden aikana: vuonna 2019 nähtiin jo 18 yksilöä. Tulipäähippiäisen runsastuminen Suomessa liittyy sen levinneisyysalueen nopeaan laajenemiseen todennäköisesti ilmaston lämpenemisen myötä. Esimerkiksi Ruotsissa se vakiintui pesimälinnuksi vasta vuosituhannen taitteessa, mutta nyt lajin pesimäkanta arvioidaan jo 4 000 pariksi. Myös Virossa tulipäähippiäinen on runsastunut viime vuosina, ja sielläkin pesinee nykyisin toista tuhatta paria. Suomessa tulipäähippiäiset suosivat vanhoja kuusikoita, mutta jo Ruotsissa elinympäristövaatimukset

Tulipäähippiäinen muistuttaa tavallista hippiäistä, mutta sillä on räikeämmät pään kuviot, muun muassa pitkä valkeahko silmäkulmanjuova.

ovat selvästi väljemmät. Molemmat nyt todetut pesinnät olivat taajamissa varsin vilkkaasti liikennöityjen kulkuväylien varrella. Tulipäähippiäisen laulu ei kanna

kauas ja lajin havaitseminen on vaikeaa: onkin ilmeistä, että tulipäähippiäisiä – ja niiden pesintöjä – on Suomessa jo paljon enemmän kuin havainnot kertovat.

Finnaturen valokuvauskurssit ja piilokojut Oulun seudulla! Kotkakuvauskurssi 2.-4.10.2020 Tule kuvaamaan kotkat ruskan väreissä!Kouluttaja: Jari Peltomäki - 2 PAIKKAA JÄLJELLÄ!

Kotkakojut - Utajärvi Sesonki: 15.9.-31.3. Paikalla vierailee jopa 10 yksilöä talvipäivänä!

Linnut lennossa 23.-25.10.2020 Lintujen kuvaaminen lennossa, lintujen houkuttelu, ruokintapaikan somistaminen ja valaistus. Kouluttaja: Jari Peltomäki

Metsäruokintakojut - Liminka Sesonki: 15.9. - 15.6. Huuhkaja ja kanahaukka mukavasta asuntovaunukojusta. Huuhkajalle erityisvalot yökuvaukseen.

Luontokuvauksen perusteet 31.10.2020 Oletko vasta hankkinut kameran? Tule tutustumaan luontokuvauksen perusteisiin. Kouluttaja: Kaisa Peltomäki

Teerikojut - Utajärvi Sesonki: 15.3-15.5. Teerikukkojen pulina on varma kevään merkki

Kotkakuvauskurssi 8.-10.1.2021 Kuvaa kotkien taistelut talvimaisemassa. Kouluttaja: Jari Peltomäki Kotkakuvauskurssi NAISILLE 22.-24.1.2021 Leppoisa viikonloppu kotkakuvauksen parissa vain naisille. Vähemmän tekniikkaa, enemmän taidetta! Kouluttaja: Kaisa Peltomäki TULOSSA: Lintukuvauksen perusteet Birdlife Suomen jäsenille 23.-25.4.2021!

Suokukkokojut - Liminka Sesonki: 5.5.-31.5. Koe kevään kohokohta, upeiden suokukkojen tanssi Lisätiedot www.finnature.fi Kaikista normaalihintaisista kojuista ja kursseista -10% BirdLife Suomen jäsenille! Voit maksaa myös ePassilla ja Smartumilla. Finnature on BirdLife Suomi ry:n yhteistyökumppani.


8

Kolumni

Kansalaisaloitteilla suojelemaan ja surmaamaan Lauri Hänninen

Aki Arkiomaa toiminnanjohtaja, BirdLife Suomi Kansalaisaloite löytyy myös ympäristöasioissa toimivien järjestöjen tai niitä lähellä toimivien yksityishenkilöiden työkalupakista, ja viime aikoina oikeusministeriön aloitepalvelun luukulla on ollut

ruuhkaa. Tänä vuonna on aloitettu ainakin neljä ympäristöalan kansalaisaloitetta, joilla tähdätään eduskuntaan ja lainmuutoksiin. Aloitteentekijöissä erottuu karkeasti kaksi eri linjaa: ne, jotka haluavat suojella ja ne, jotka haluavat tappaa. BirdLife on mukana Irti turpeesta -aloitteessa, jota johtaa Suomen luonnonsuojeluliitto. Aloitteen tavoitteena on lopettaa turpeen energiakäyttö eli turpeen poltto. Tällä pyritään säilyttämään viimeiset luonnontilaiset suot ja torjumaan ilmastonmuutosta. Turpeen poltto saastuttaa yhtä paljon kuin Suomen henkilö- ja kuorma-autoliikenne yhteensä, ja lisäksi sitä tuetaan lähes 200 miljoonalla eurolla vuosittain. Toinen meneillään oleva suojeluun tähtäävä kansalaisaloite on uhanalaisten lajien rauhoittaminen metsästykseltä. Tunnetusti metsästyslaissa on paljon lintu- ja muita eläinlajeja, jotka ovat uhanalaisia, mutta joita siitä huolimatta saa metsästää. Tavoite on, että uhanalaisuus lopettaa metsästyksen, saa aikaan tehokkaat suojelutoimenpiteet, ja

kun lajin uhanalaisuus runsastumisen myötä päättyy, laji olisi jälleen metsästettävissä. Aloitteentekijänä on muun muassa stand up -koomikko Iikka Kivi, joka on aktiivinen lintuharrastaja. BirdLife tukee myös tätä aloitetta. Aiemmin eduskunnan käsittelyyn läpi menneitä suojelualoitteita ovat ”Avohakkuut historiaan” avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla sekä lentoveron säätäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toista linjaa edustavat aloite valkoposkihanhien metsästyksen sallimiseksi sekä aloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi ja susivahinkojen estämiseksi. Molemmat aloitteet saivat tarvittavat allekirjoitukset täyteen hyvin nopeasti, jopa yhdessä viikossa! Suojelualoitteissa nimien keruu vie yleensä kuukausia ja ne on voitu saada kasaan vasta viimeisinä päivinä. Mi­ tenköhän suojeluaiheissa nimet saataisiin kertymään samanlaisella raivolla? Toinen merkittävä eroavuus on siinä, että tappamisaloitteissa ei ole selkeästi mainittu, mitä halutaan eduskunnan

Pihojen taisto piristi kevättä

Inka Plit

Koronaviruspandemian takia toukokuun perinteinen Tornien taisto peruttiin tältä keväältä. Sen sijaan järjestettiin leikkimielinen Pihojen taisto, jossa Tor-

nien taiston tapaan pyrittiin havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia lauantaina 9.5. klo 5–13 välisenä aikana, mutta lintutornien sijaan kuka tahansa sai osallistua omalla koti- tai mökkipihallaan.

Kyseessä ei ollut kilpailu, vaan tarkoitus oli iloita lähiluonnosta ja järjestää turvallinen ja mukava lintupäivä kaikille kiinnostuneille. Tapahtumaan osallistui yli 4 700 ihmistä lähes 3 000 pihalla Hangosta Utsjoelle. Mukana oli sekä

säätävän. Niissä muutostarve näyttäisi olevan EU-säädöksissä, joihin eduskunta ei voi vaikuttaa. Nyt on siis jo nähtävissä, että näillä aloitteilla ei ole mahdollisuuksia mennä läpi. Suojelualoitteissa on mukana tarkat pykäläkohtaiset muutokset Suomen lakiin. Kansalaisaloitteilla on se hyvä ominaisuus, että puolueiden on otettava niihin kantaa ja paljastettava arvonsa. Sitä tietoa BirdLifekin jakaa tukijoiden ja kansalaisten arvioitavaksi. Viimeistään vaaleissa äänestäjät voivat valita kuka heidän arvomaailmaansa parhaiten ajaa. Sillä välin on hyvä käydä allekirjoittamassa kansalaisaloite, joka ylläpitää elämää ja elinmahdollisuuksia. Allekirjoita kansalaisaloitteet turpeen energiakäytön lopettamiseksi ja uhanalaisten lajien metsästämisen kieltämiseksi metsästyslaissa: www.kansalaisaloite.fi

lintuharrastuksen aloittelijoita että konkareita, ja moni yllättyi siitä, kuinka paljon lintuja voi nähdä tai kuulla pihassa! Pihoista havaittiin keskimäärin vähän yli 20 lintulajia ja seitsemässä pihassa päästiin vähintään 90 lajiin. Yhteensä päivän aikana saatiin havintoja yli 200 lintulajista. Harvinaisimpia tapahtumassa havaittuja lintuja olivat isohaarahaukka Porvoossa, harjalintu Haminassa, riuttatiira Raaseporissa ja tunturikiuru Kuusamossa. Parhaiten tunnetut lajit hallitsivat useimmilla pihoilla havaittujen lajien listaa. Taulukko kertoo kymmenen yleisimmin havaittua lajia sekä kuinka suuressa osassa pihoista kukin laji havaittiin.

Maatsalulahdella,

Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

talitiainen

sinitiainen

lintuhotelliksi!

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta. Lähde nyt katsomaan syysmuuttoa tutustumishintaan yhden hengen huone vain 45 euroa ja 2 :n hengen huone 60 euroa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Uusi saunaostomme avattu toukokuussa. Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

peippo varis

räkättirastas mustarastas harakka

kirjosieppo västäräkki käpytikka

Osuus osallistuneista pihoista (%) 93 84 83 72 69 67 64 62 59 56


3 | 2020

9

Menestystä ja tappioita kesän Pönttöbongauksessa

PÖNTTÖ

Ari Ahlfors

Kahdeksatta kertaa järjestetyssä Pönttöbongaus-tapahtumassa tarkkailtiin pönttölintuja lähes 3 000 paikalla. Asuttujen pönttöjen osuus kasvoi ilahduttavasti edellisvuodesta. Pikkuvarpusen voittokulku jatkui, ja kottaraisen pesintöjä havaittiin ennätysmäärä.

Pönttöbongaukseen 8.–9.6.2020 osallistuttiin yhteensä 2 830 paikalla ja tapahtumaan ilmoitettiin havaintoja yli 26  000 linnunpöntön pesinnöistä. Tapahtuman osallistujamäärä on vakiintunut noin 3 000 paikkaan, ja sen tulokset kertovat hyvin yleisimpien pönttölintujemme kannanmuutoksista. Asuttujen pönttöjen määrä kasvoi selvästi tänä vuonna: pesintä todettiin lähes 57 prosentissa pöntöistä. Tätä enemmän pönttöpesintöjä on tapahtumassa havaittu vain vuonna 2014.

Kirjosieppokanta elpyy

Vuodesta toiseen runsaimman pönttöpesijän, kirjosiepon, havaintomäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta ja lähestyi jo vuosien 2013–2015 tasoa. Huippuvuosien jälkeen kylmät ja sateiset kesät ovat koetelleet kirjosieppokantaa, mutta väliaikainen alho on havaintojen perusteella nyt taittumassa. Pohjois-Suomessa, missä kirjosieppo on tavallisesti ollut jopa runsaampi kuin etelämpänä, lajin pesintöjä havaittiin kuitenkin selväsLisää Pönttöbongauksen tuloksia: www.ponttobongaus.fi

ti edellisvuosia vähemmän. Vielä kesän kynnyksellä vahva lumipeite peitti Pohjois-Suomen, joten ehkäpä osa kirjosiepoista päättikin jäädä nyt lumirajan eteläpuolelle pesimään? Harvinaisen lauhan talven jälkeen sinitiaisen runsastuminen ei ollut yllätys. Jopa Pohjois-Suomessa sinitiainen oli jo lähes yhtä yleinen kuin serkkunsa talitiainen, jolle vuosi olikin vain keskinkertainen. Viime vuoden ilmiö Pönttöbongauksessa oli pikkuvarpusen valtava runsastuminen ja lajin menestystarina jatkuu yhä: nyt pesintöjä havaittiin noin viidennes edellisvuotta enemmän. Jo joka kahdennenkymmenennen Pönttöbongaukseen ilmoitetun pöntön asukas oli pikkuvarpunen.

Kottaraisen pesintöjä ilahduttavan paljon

Kottaraisten pesintöjä havaittiin Pönttöbongauksessa enemmän kuin koskaan ennen. Silti useimmat kottaraispöntöt jäivät edelleen vaille asukkaita. Kottarainen menestyy nykyisin Etelä- ja Länsi-Suomen laajoilla viljelysmailla, mutta on idässä ja pohjoisessa jo hyvin harvinainen. Suomen vesilintukantojen alennustila näkyy myös Pönttöbongauksessa: telkän pesintöjä ilmoitettiin jälleen ennätyksellisen vähän. Muista Pönttöbongaus-vuosien aikana taantuneista lajeis-

Yleisimmät (%-osuus havaintopaikoista) Pönttöbongauksessa havaitut lajit eri osissa Suomea.

Kirjosieppo Sinitiainen Talitiainen

Pikkuvarpunen Telkkä

Kottarainen

Harmaasieppo Leppälintu Varpunen

Kuusitiainen Puukiipijä Käenpiika

Tervapääsky

Koko Suomi

Etelä

65,0

65,2

78,3

68,2

23,6

10,2 8,0

6,5

5,1

4,5

3,5

2,7

1,2

1,1

Itä

Länsi

Pohjoinen

67,3

66,3

53,8

75,4

81,5

24,0

19,6

68,9 6,1

12,3 5,2

2,9

3,7

4,2

3,8

1,5

1,4

70,7

12,2 4,0

8,0

8,8

4,7

2,1

2,6

1,3

0,3

80,5

69,3

28,9

11,2 7,8

7,2

3,5

5,8

4,8

1,9

1,1

1,5

75,0

54,9

17,0

18,9 1,5

6,1

8,3

2,7

0,4

0,4

0,4

1,1

Kottaraiskanta on myös Pönttöbongauksen tulosten mukaan ilahduttavassa nousussa, mutta ei vielä yllä takavuosien tasolle. Kottaraisia voi auttaa ripustamalla pönttöjä esimerkiksi karja- ja hevostilojen läheisyyteen.

ta leppälinnulla ja varpusella oli nyt havaittavissa ilahduttavaa nousua, mutta esimerkiksi käenpiian pesintämäärät pysyivät edelleen surullisen alhaisina.

Epäonnistumisia kylmässä

Alkuvuosi 2020 oli poikkeuksellisen lämmin, mutta kylmä toukokuu py-

25

kirjosieppo

talitiainen

2013

2015

säytti monien pikkulintujen jo pitkällekin edenneet pesinnät. Etenkin tiaiset kärsivät kylmänpurkauksesta, ja Pönttöbongauksessa epäonnistuneita tiaisten pesintöjä raportoitiinkin tavallista enemmän. Sen sijaan esimerkiksi kottaraiset vaikuttivat selvinneen kylmyydestä hyvin.

sinitiainen

pikkuvarpunen

20

Osuus pöntöistä (%)

Tero Toivanen

15 10 5 0

2014

2016

2017

2018

2019

2020

Kirjosiepon, tali- ja sinitiaisen sekä pikkuvarpusen runsauden muutos Pönttöbongauksessa vuosina 2013–2020.


10

BirdLife Europe and Central Asia

Pikkukorppikotka on yksi monista lajeista, jonka osilla on kysyntää uskomushoidoissa.

1. Nigeria Kasvisvaihtoehdot säästävät korppikotkia Afrikan 11 korppikotkalajista seitsemän on uhanalaisia, ja joidenkin kannat ovat pienentyneet muutamassa vuosikymmenessä jopa 97 prosenttia. Petoeläinten vähentämiseen tarkoitetut, myrkytetyt eläinten raadot ovat yksi suurimmista ongelmista, mutta läntisessä Afrikassa uhkana on myös korppikotkien osien ja munien käyttäminen uskomushoidoissa. Karmaiseva esimerkki tästä saatiin alkuvuonna Guinea-Bissaussa, kun eri puolilta maata löydettiin lyhyen ajan sisällä yli 2 000

4. kuollutta korppikotkaa, joilta monilta oli viety pää. Nigerian BirdLife on tarttunut ongelmaan menestyksekkäästi ruohonjuuritasolla. Yli 80 perinteisiä hoitomuotoja käyttävää parantajaa on jo osallistunut tapaamisiin, joissa heille esitellään yhtä lailla perinteisiä, mutta luontoystävällisiä kasvipohjaisia vastineita korppikotkista valmistetuille rohdoille. Kasvivalmisteet on lisäksi testattu African Traditional Medicine Collegessa. Esittelytilaisuuksissa käyneet parantajat ovat ottaneet

uudet vaihtoehdot hyvin vastaan: he ovat siirtyneet käyttämään kasvipohjaisia lääkkeitä ja levittävät nyt tietoa asiasta muillekin muun muassa sosiaalisen median ryhmässä.

Lue lisää: www.birdlife.org/africa/news/working-traditional-healers-end-vulture-poaching www.birdlife.org/worldwide/news/investigating-mystery-behind-guinea-bissaus-mass-vulture-deaths Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

BirdLife maailmalla BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

Koonnut Inka Plit

2. Yhdysvallat

2.

BirdLife-perhe laajenee

Maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto kasvoi kesällä, kun American Bird Conservancy (ABC) liittyi BirdLife-järjestöjen joukkoon. Vuonna 1994 perustetusta ABC:stä tulee Yhdysvaltojen toinen BirdLife-järjestö vanhemman, jo vuonna 1905 perustetun Audubon Societyn rinnalle. Yleensä kussakin maassa on yksi BirdLife-järjestö, mutta perustelluissa tapauksissa mukaan voidaan

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/abc-joins-flock

hyväksyä useampikin. ABC tekee laajaa ja vaikuttavaa linnustonsuojelutyötä paitsi Yhdysvalloissa, myös 14 muussa Amerikan maassa ja vahvistaa hienosti BirdLife-verkostoa. Kun samaan aikaan myös Uzbekistaniin saatiin BirdLife-järjestö, meitä on nyt 116 järjestöä 113 maassa. Hienoa, että sinäkin olet mukana!

3

1.


3 | 2020

11

3. Pohjois-Makedonia Parempaa suojaa vuoristoluonnolle Luonnoltaan monimuotoiset ja maailmanlaajuisesti arvokkaiden IBA-alueiden (Important Bird and Biodiversity Area) verkostoon kuuluvat Šar- ja Osogovo-vuoristot Pohjois-Makedonian raja-alueilla ovat pitkään kärsineet muun muassa laittomista metsänhakkuista ja salametsästyksestä. Pohjois-Makedonian BirdLifen yli kahden vuosikymmenen työn ansiosta Šar-vuoristoon on nyt perustettu kansallispuisto, ja osa Osogovon alueesta on julistettu suojelluksi. Tämän hienon lopputuloksen saavuttamiseksi BirdLife järjesti naapurivaltioiden ympäristöministerien tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia, teki tieteellisiä tut-

Muun muassa kalliokiipijät, lumivarpuset ja alppinaakat ovat nyt paremmassa turvassa jylhien Šar-vuorten uudessa kansallispuistossa.

kimuksia sekä osallisti paikallisia asukkaita alueen tulevaisuuden suunnitteluun. Yli 80 prosenttia Šar-vuoriston juurella asuvista kannattaakin vuoristoluonnon suojelemista. Koska vuoristoalueet sijaitsevat useam-

MES

man valtion alueella, tavoitteena on, että niistä muodostuu vielä yksi Euroopan suurimmista valtionrajat ylittävistä suojelualueista.

Lue lisää: www.birdlife.org/europe-and-central-asia/news/save-mountains-uphill-battle-protect-%C5%A1ar-and-osogovo

SEO/BirdLife

4. Espanja Tuhoisa patohanke ei toteudu Espanjan BirdLife on yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa onnistunut kaatamaan sekä luonnon että asukkaiden kannalta tuhoisan Biscarruésin pato- ja tekoallashankkeen. Alueella elää muun muassa pikkukorppikotkia ja isohaarahaukkoja. Padon toteutuessa veden alle olisi jäänyt arvokkaita luontoalueita Gallegojoen varrella Huescan maakunnassa, mikä olisi vakavasti vahingoittanut myös läheisiä Natura 2000 -alueita ja paikallisten asukkaiden luonnosta riippuvaisia elinkeinoja. Espanjan hallitus ajoi yleiseen etuun vedoten patohanketta eteenpäin huolimatta siitä, että se oli selkeästi myös EU:n vesipuitedirektiivin vastainen. Allas olisi tuottanut kasteluvettä naapurimaakunnan alueelle. Ympäristöjärjestöjen kanta kuitenkin voitti ensin alemmissa oikeusasteissa ja lopulta Espanjan korkeimmassa oikeudessa. Kyseessä on Espanjan ensimmäinen vesipuitedirektiivin tulkintaan perustuva tuomio, ja sillä on varmasti vaikutusta myös vastaaviin hankkeisiin tulevaisuudessa.

3.

Lue lisää: www.birdlife.org/europe-and-central-asia/news/ victory-destructive-biscarrues-dam-will-not-be-built

5.

Näitä upeita maisemia uhannutta patoa vastaan kampanjoitiin muun muassa kumilauttamielenosoituksella.

Malesia

Sarvinokat metsien pelastajina Malesian BirdLifen 15 vuoden kova kenttätyö on tuonut paljon uutta tietoa Malesian sarvinokista, mikä alkaa nyt näkyä sekä lintujen että niiden elinympäristöjen suojelussa. Hankkeessa on koulutettu eri alkuperäiskansojen edustajista sarvinokkien asiantuntijoita, jotka etsivät hyvin tuntemiltaan metsäalueilta sarvinokkien pesiä ja 5. tarkkailevat pesin-

töjen sujumista. Tiedot yhdeksän sarvinokkalajin yli sadasta pesästä on jo kerätty tietokantaan, mukaan lukien puulajit, joissa sarvinokat pesivät ja ruokailevat. Tämän tiedon avulla Malesian BirdLife on saanut edistettyä tutkituimman metsäalueen suojelua, mutta tietoja voidaan pikkuhiljaa käyttää myös laajemmin: maankäyttöä koskevissa päätöksissä sarvinokkia voidaan pian hyödyntää samanlaisina ”sateenvarjolajeina” kuin tiikereitä tai orankeja. Useimmat sarvinokat ovat riippuvaisia yhtenäisestä, vanhasta sademetsästä, joten suojelemalla sarvinokkia suojellaan samalla koko metsän ekosysteemiä.

Lue lisää: www.birdlife.org/worldwide/news/why-birds-are-answer-savingmalaysian-forests

A.Baih aqi C C BY-S A 4.0

Järjestöjen lisäksi myös Malesian viranomaiset ovat alkaneet kannustaa asukkaita osallistumaan kansalaistieteelliseen havainnointiin. Uusi tieto auttaa muun muassa uhanalaista sulttaanisarvinokkaa.


12

Entistä suurempi osa läpimuuttavista valkoposkihanhista levähtää Suomessa. Ne aiheuttavat aiempaa enemmän vahinkoja maataloudelle, mutta ongelmiin on löydettävissä kestäviä ratkai

Hanhivahingot pienenevät hanhia o Suomesta on tullut tärkeä hanhien levähdysalue, mikä on lisännyt maanviljelylle aiheutuvia vahinkoja ja vaatimuksia hanhikantojen vähentämisestä. Vahinkoja voidaan kuitenkin rajoittaa hanhien esiintymistä ohjaamalla. Teemu Lehtiniemi

Suomessa muuttoaikoina levähtävien valkoposkihanhien lukumäärä on paljon suurempi kuin reilu vuosikymmen sitten. Syysmäärät ovat olleet jo joku-

sen vuoden samalla tasolla, mutta kevätesiintyminen on edelleen voimistunut. Keväisin myös tundrametsähanhia ja tundrahanhia levähtää paljon aiempaa enemmän. Hanhien kannat eivät ole kasvaneet

niin räjähdysmäisesti kuin Suomessa levähtävien hanhien perusteella näyttää. Niiden talvehtimis- ja levähdysalueet ovat siirtyneet pohjoisemmaksi ja kevätmuutto aikaistunut ilmaston lämpenemisen vuoksi, joten entistä suurempi

osa hanhista viivähtää Suomessa. Kyse ei ole väliaikaisesta vaan pysyvästä ja todennäköisesti tulevaisuudessa edelleen voimistuvasta muutoksesta.

Ennätysvahingot viime keväänä

Valkoposkihanhien aiheuttamat viljelysvahingot ovat kasvaneet. Koska valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla suojeltu, valtio korvaa sen aiheuttamat


3 | 2020

13 Jan Södersved

sään siivittämänä suurin joukoin aikaisessa vaiheessa kevättä. Toukokuun alkupuoliskolla oli kylmää, mikä hidasti nurmien kasvua. Tämän vuoksi hanhet ruokailivat edellisvuosia laajemmalla alueella, ja vahinkoja syntyi enemmän. Maanviljelijät ovat hakeneet korvauksia viime kevään vahingoista yhteensä 2,7 miljoonan euron edestä, mikä on noin kaksinkertainen summa koko vuoden 2018 hakemuksiin nähden. Valkoposkivahinkojen kasvun kanssa rinnan ovat kasvaneet vaatimukset löytää tilanteeseen ratkaisu. Alkukesällä valtio asetti jopa hanhityöryhmän, jonka tehtäväksi annettiin kesän aikana laatia esitys hanhien aiheuttamien ongelmien ja haittojen vähentämiseksi. MTK vaati valkoposkihanhen siirtämistä luonnonsuojelulaista metsästyslain piiriin ja lajin kontrolloidun metsästyksen aloittamista. Vaatimuksissa haettiin esimerkkiä muun muassa Tanskasta, jossa lintudirektiivin erityisesti suojelemien lajien, kuten valkoposkihanhien, tappamiseen suhtaudutaan Suomea vapaamielisemmin. Tanska poikkeaa Suomesta myös siten, ettei valtio maksa lainkaan korvauksia lintujen aiheuttamista vahingoista.

Hanhien esiintymisen ohjaaminen

isuja.

ohjaamalla

vahingot. Metsästyslaissa olevien lintulajien, kuten meri- ja metsähanhen, aiheuttamia vahinkoja ei korvata. Hanhet aiheuttavat viljelysvahinkoja erityisesti keväisin, jolloin sopivia ruokailualueita on vähän. Syysmuuton aikaan syyskuun puolivälin jälkeen nurmisadot on jo valtaosin korjattu, ja sänkipeltoja ja muita sopivia ruokailualueita on runsaasti. Syksyisin vahinkoja syntyy lähinnä syysviljojen oraalle. Keväällä 2020 hanhet saapuivat lämpimän

Hanhivahinkoja hillitään parhaiten ohjaamalla hanhien esiintymistä maisematasolla. BirdLifen vuonna 2019 tekemä selvitys osoitti, että hanhien karkottaminen pelloilta on tehotonta, jos linnuilla ei ole vaihtoehtoista ruokailupaikkaa. Ruokailu kannattaisikin keskittää niitä varten viljellyille, maataloustuen kautta rahoitettaville lintupelloille, jotka sijoitetaan hanhien suosimille paikoille. Niiltä pelloilta, joilla suuret hanhiparvet aiheuttavat merkittävää haittaa, hanhet voidaan tällöin karkottaa. Hanhipellot ovat käytössä useissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa, ja niistä saadut kokemukset ovat hyviä. Itä-Suomen alueilla, joilla valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet eniten vahinkoja, on viime vuosina karkotettu hanhia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämien poikkeuslupien turvin, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia. Erityisesti keväällä, jolloin vahinkoja syntyy eniten, karkotus on toiminut huonosti – useimmiten siksi, ettei linnuilla ole ollut muita ruokailupaikkoja jonne siirtyä. Hanhien on ollut pakko voittaa pelkonsa ja palata samoille pelloille. Karkotustehoa ovat vähentäneet myös tehottomat menetelmät ja samojen karkottimien käyttö koko kauden ajan. Kansainvälisten kokemusten mukaan karkotusmenetelmiä ja karkottimien sijaintia pitää vaihtaa usein, etteivät linnut totu niihin. Tilanteen parantamiseksi on tehty töitä useissa hankkeissa. Suunnitelmissa on oikein kohdennettujen hanhipeltojen saaminen mukaan seuraavalle vuonna 2023 alkavalle maatalouden tukikaudelle sekä tuki vahinkoja ennaltaehkäisevien karkottimien hankintaan. Hanhityöryhmä sai työnsä valmiiksi 1. syyskuuta. Työryhmän esittämät ratkaisut perustuvat pääosin viime vuosien selvityksiin. Esityksen mukaan tarvitaan hanhien ohjaamista maisematasolla hanhipeltojen ja ongelmapaikoilta karkottamisen avulla. Esityksen pidemmän aikavälin tavoitteena on EU-lainsäädännön muutos, joka sallisi valkoposkihanhen siirtämisen riistalinnuksi.

Valkoposkihanhi ja lupa tappaa

Varsinais-Suomen ELY-keskus muutti lupapolitiikkaansa ja myönsi keväällä kahdelletoista tohmajärveläiselle viljelijälle poikkeusluvan tappaa tänä ja ensi syksynä kumpanakin yhteensä 375 valkoposkihanhea. Aiemmasta linjasta poikkeava lupa on herättänyt huolta luonnonsuojeluväen keskuudessa. Lain mukaan tappoluvan myöntämiselle tulee olla erityisen hyvä syy, eikä merkittävien vahinkojen estäminen ole mahdollista muilla keinoin. Avasiko ELY Pandoran lippaan – voivatko sadat tai tuhannet muutkin viljelijät saada vastaavan luvan? Kysyimme asiaa ELY-keskuksen ylitarkastaja Salli Uljakselta.

Miksi muita toimivia vaihtoehtoja ei ollut? ”Muun tyydyttävän ratkaisun on oltava tehokas sekä taloudellisessa mielessä että muutoinkin toteuttamiskelpoinen. Valkoposkihanhien on muuttavien yksilöiden määrän kasvaessa tämänhetkisen tiedon perusteella havaittu tottuvan nopeasti niitä vahingoittamattomiin karkotusmenetelmiin. Viljelijöillä ei ole käytettävissä resurssia, jolla valkoposkihanhien karkottamista niitä vahingoittamattomilla menetelmillä voitaisiin tehdä sellaisella intensiteetillä, jolla satovahinkoja saataisiin estettyä. Tämän vuoksi on ollut perusteltua myöntää lupa vahingoittamattomien karkotuskeinojen tehostamiseen. On syytä huomata, että lintupellot ovat välttämätön osa valkoposkihanhien aiheuttamien satovahinkojen estämistä. Lupaa myönnettäessä lupaviranomaisella ei ole ollut käytettävissään instrumenttia, jolla voitaisiin perustaa uusia lintupeltoja, joten luvan myöntämisen hetkellä lintupellot eivät ole olleet toteuttamiskelpoinen menetelmä tilanteen ratkaisuun.” Onko kyseisellä alueella jotain erityistä, minkä vuoksi lupa myönnettiin? Voidaanko vastaava lupa myöntää kaikille valkoposkihanhialueiden viljelijöille? ”Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että valkoposkihanhet aiheuttavat vakavia satovahinkoja (tai aiheuttaisivat, ellei lupaa myönnetä) eikä vahinkojen ehkäisemiseen ole ollut osoitettavissa muita tyydyttäviä vaihtoehtoja kuin aikaisemmin käytettyjen menetelmien tehostaminen pelotteeksi ampumalla. Lupa-alueen peltolohkot eivät sijoittuneet linnustoarvojen takia Natura-verkostoon otetuille kohteille tai niiden välittömään läheisyyteen, joten Natura-alueiden heikentämiskielto ei vaikuttanut poikkeusluvan myöntämiseen, kuten monilla muilla alueilla valkoposkihanhien muuttoreitillä.” Onko vastaavia tappolupahakemuksia tullut lisää? ”Vastaavia lupahakemuksia on tullut lisää. 19.8.2020 Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on vireillä 8 poikkeuslupahakemusta, jotka sijoittuvat valkoposkihanhien arktisen muuton reitille itäiseltä Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan. Edellä mainituilla kahdeksalla poikkeuslupahakemuksella haetaan lupaa hieman yli sadalle tilalle.” Haastattelun jälkeen syyskuun alussa ELY-keskus myönsi lisää tappolupia. Lupia hakeneet valkoposkihanhialueen viljelijät saivat kukin luvan 20–40 hanhen ampumiseen – yhteensä poikkeusluvilla saa tappaa jo tuhansia yksilöitä. Poikkeuksesta tuli sääntö. Tutkimusten valossa on ilmeistä, että tilanne pahenee. Kontrolloimaton ampuminen ilman hanhipeltoja tekee hanhista varovaisempia ja parvet liikkuvat yhä laajemmalla alueella. Vahingot laajenevat yhä useamman viljelijän pelloille.


14

Jykä-kotkan seikkailut Jyrki Mäkelä

Hoitoon tuotu merikotka löytöpäivänään Kuusamossa Marko Baasin sylissä. Baas havaitsi loukkaantuneen kotkan tien varrella ja ilmoitti siitä lintuyhdistykselle.

Kuusamosta loukkaantuneena löytynyt merikotka vapautettiin hoidon jälkeen lähettimellä varustettuna. Nyt se auttaa tutkijoita ymmärtämään perheettömän aikuisen koiraan elämää. Inka Plit Huhtikuisena lauantaina kuusamolainen lintuyhdistysaktiivi ja kotkarengastaja Jyrki Mäkelä sai puhelun: autotien varressa oli nähty kotka, joka oli pystynyt lentämään vain lyhyitä matkoja. Mäkelä lähti tarkastamaan asiaa. Hän jäljitti kotkaa suksilla kolmen tunJos kaikki sujuu hyvin, pääsemme seuraamaan Jykän liikkeitä vielä useamman vuoden ajan. Tieto on arvokasta merikotkien tutkimukselle ja suojelulle. Päivitämme Jykän kuulumisia BirdLife Suomen Facebook-sivuille ja myöhemmin sivulle satelliitti.laji.fi.

Kiitos kaikille lahjoittajille!

nin ajan, kunnes lopulta löysi sen uupuneena metsästä hangen päältä. Lintu oli merikotka, Suomen suurin petolintu, joita pesii Kuusamossa useita pareja. Mäkelä koppasi kotkan tottunein ottein kainaloonsa ja hiihti takaisin tielle. Kotka pääsi suureen pahvilaatikkoon rauhoittumaan ja söi hyvällä halulla sille tarjottua haukifilettä. Tutkimuksissa selvisi, että lintu on aikuinen koiras, arviolta seitsemänvuotias. Se laahasi toista siipeään, koska oli saanut pistohaavan kainaloonsa. Se oli alipainoinen, muttei onneksi nälkiintynyt. Eläinlääkäriltä saatujen neuvojen kera kotka pääsi Mäkelän luokse suureen häkkiin toipumaan koettelemuksistaan.

Reippaasti matkaan

Melkein kaksi viikkoa jännitettiin, miten kotkan kävisi. Se parani kuitenkin vauhdikkaasti ja sai vapautusluvan eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen. Tällä välin hankittiin BirdLifen nopeasti toteutta-

man rahankeräyksen turvin kotkalle pieni, 70 grammaa painava GPS-paikannin, ja ELY-keskus myönsi luvan paikantimen asettamiseen. 24. huhtikuuta merikotka vapautettiin löytöpaikalleen. Lentokyvystä ei ollut täyttä varmuutta, mutta ilahduttavasti lintu lähti suorilta jaloilta lentoon, jatkoi lentämistään ainakin puoli kilometriä ja katosi horisonttiin. Hiukan myöhemmin BirdLifen Facebook-sivuilla järjestetyssä nimikilpailussa kotka nimettiin hoitajansa mukaan Jykäksi. Aikuisen merikotkan liikkeitä on harvoin päästy seuraamaan tarkasti – Jykä on vasta toinen aikuinen merikotka, jota Suomessa jäljitetään, ja ensimmäinen sisämaassa elävä yksilö. Lähetin tuottaa siis arvokasta tutkimustietoa ja varmistaa samalla, että linnulla on kaikki hyvin.

Poikamiehen elkeitä

Koska Jykä on aikuinen koiras ja löytöpaikan lähistöllä tiedettiin olevan asuttu merikotkareviiri, arveltiin, että Jykää odottaisi pesällä munia hautova puoliso. Kolme päivää se oleskelikin vapautuspaikan lähellä, mutta odotusten vastaisesti ei mennytkään pesälle. Se olikin siis ehkä tunkeilija, joka sai mahdollisesti reviiritaistelussa siipeensä. Jykä vaihtoikin pian maisemaa ja seikkaili kesän aikana eri puolilla Kainuuta, Koillismaata ja Lappia. Aluksi se liikuskeli Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon alueilla, ja pistäytyi itärajan takana Pistojärvelläkin. Oli selvää, että se oli täysin toipunut vammastaan. Kesäkuussa Jykä päätti tehdä pidemmän reissun. Se siirtyi juhannuksen viettoon aina Pohjois-Inariin saakka, minkä jälkeen se viihtyi kaksi viikkoa Lokan tekoaltaalla. Tämä ”Lapin meri” houkuttelee merikotkia runsaiden kalaja vesilintukantojen vuoksi, mutta koska Lokan rannoilla viettävät aikaansa kymmenet pesimättömät merikotkat, on mahdollista, että Jykä silmäili samalla sopivia puolisokandidaatteja. 11. heinäkuuta Jykä otti siivet alleen ja lähti takaisin kohti etelää. Se palasi löytökuntaansa Kuusamoon, kierteli taas lähialueilla ja asettui elokuussa Suomussalmelle.

Lyijyhaulien käyttöä rajoitetetaan Teemu Lehtiniemi

EU päätti syyskuun alussa kieltää lyijyhaulien käytön kosteikkoperäisillä mailla eli vesistöissä, soilla ja turvemailla. Rajoitus astu voimaan vuonna 2023. Myöhemmin rajoituksia on tulossa lisää. Suomi vastusti rajoitusta asiasta

päättäneessä EU-komiteassa. Äänestyksen tulos oli selkeä: 90 prosenttia äänistä kiellon puolesta, 7 prosenttia vastaan. Suomen kanssa samassa rintamassa olivat vain Tšekki, Unkari, Malta ja Slovakia. Lyijyn käyttö on sen myrkyllisyyden vuoksi kielletty muun muassa bensiinissä ja uudenvuoden tinatuotteissa. Lyijy-

haulien käytön rajoittaminen on osa samaa jatkumoa ja tärkeää lintukantojen hyvinvoinnille. Tutkimusten mukaan Euroopassa kuolee joka vuosi miljoona vesilintua lyijymyrkytykseen ja noin kolme miljoonaa muuta saa myrkytysoireita. Lyijy on ongelma myös petolinnuille, jotka myrkyttyvät esimerkiksi lyijyn

20.6.

30.6.

10.6.

10.7.

31.7.

24.4.

10.8.

31.5.

20.7.

20.5.

30.4.

10.5. 19.8.

BirdLifen lähetinmerikotka Jykän liikkeet vapautuspäivästä alkaen, 24.4.– 19.8. (vihreästä kolmiosta siniseen neliöön).

Perhettä perustamaan? Lähes neljän kuukauden liikkeiden perusteella näyttää siltä, että Jykä on kotonaan Pohjois-Suomen maisemissa ja on todennäköisesti syntynytkin siellä. Se on eri maata kuin Itämeren rannikon merikotkat, eikä haikaile merelle, vaan seurailee matalia vesistöjä ja käy tutuilla paikoilla ravintoa etsimässä. Jos Jykän kaltainen lisääntymisikäinen merikotka aikoo saada jälkeläisiä ensi keväänä, on sen syksyn aikana pariuduttava ja asetuttava reviirille. Myös pesä on rakennettava ajoissa – keväällä pesää vain koristellaan ennen munien munimista. Olisiko Jykällä jo kumppani mukanaan? Katsotaanko tulevaa pesäpaikkaa jo yhdessä? Kaikki Jykän viipyilemät rantamaisemat sopisivat mainosti myös pesäpaikoiksi. Täytyy vain löytää alue, joka ei ole vielä muiden merikotkaparien varaama, tai kiertää alueita, joissa voi olla juuri leskeksi jäänyt naaraskotka. Toivotaan Jykälle onnea!

vuoksi sairastuneiden saaliidensa kautta. Suomalaistutkimuksen mukaan 31 prosenttia kuolleena tai heikkokuntoisena löydetyistä ja myöhemmin kuolleista merikotkista oli kuollut lyijymyrkytykseen. Myös maakotkista on mitattu korkeita lyijypitoisuuksia.


3 | 2020

15

Peltosirkkukartoitukset osoittavat vähenemisen jatkuvan

Lintuharrastajat kunnostautuivat vuoden linnun, peltosirkun, kartoituksissa. Alueellisten lintuyhdistysten koordinoimat inventoinnit onnistuivat hyvin valtaosassa maata, ja ilahduttavan suuri joukko harrastajia osallistui tämän äärimmäisen uhanalaisen lajin nykyesiintymisen selvittämiseen, mistä suuri kiitos kaikille. Kevään ja kesän etsinnöissä löydettiin lähes tuhat peltosirkkureviiriä. Eniten reviirejä havaittiin Pohjanmaalla, josta on tullut lajin vahvinta esiintymisaluetta. Valitettavasti inventoinnit osoittavat peltosirkun hävinneen kokonaan laajoilta alueilta, kuten monista sisämaan maakunnista. Alustavien tulosten mukaan peltosirkkukanta on edelleen viime vuodesta vähentynyt. Vuosittaisessa seurannassa olevilla tutkimusalueilla reviirien lukumäärä pysyi Pohjanmaalla viime vuoden tasolla, mutta Vuoden lintu -hanketta koordinoivat peltosirkkuasiantuntijat Markus Piha ja Tuomas Seimola. Hankkeen tarkemmat tulokset julkaistaan seuraavassa Linnutvuosikirjassa.

LINTU

etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa reviirimäärät pienenivät.

Peltosirkku tarvitsee apua

Peltosirkun Suomen pesimäkannasta on hävinnyt peräti 99 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Vähenemisen taustalla on ilmeisesti useita tekijöitä. Peltosirkkuja voivat kurittaa elinympäristön muutokset talvehtimisalueilla Länsi-Afrikassa sekä maatalouden muutokset ja torjunta-aineiden, etenkin neonikotinoidien, käyttö lajin pesimäalueilla. Suomessa poikastuotto vaikuttaa riittämättömältä, joten iso osa taantumisen syistä sijaitsee todennäköisesti kotimaassa. Suomen peltosirkkukannan pelastaminen vaatii lajin elinmahdollisuuksien huomioonottamista sen tärkeimmillä esiintymispaikoilla. Keskeistä on saada pesinnät onnistumaan niillä alueilla, missä peltosirkkuja vielä on. Niillä on tarpeen ylläpitää ja suosia aukeiden keskellä sijaitsevia harvakasvustoisia kesantoja. Ojien reunoille tarvitaan suojakaistoja, ja valtaojien ja jokivarsien pienet puut ja pensaat sekä peltomaiseman puustoiset saarekkeet on syytä säilyttää. Haitallisimpien kasvinsuojeluaineiden käyttöä pitäisi peltosirk-

Juss i Va kka la

Teemu Lehtiniemi

VUODEN

Touko–heinäkuussa 2020 havaittujen peltosirkkujen esiintymispaikat, lisäksi laji havaittiin yhdessä paikassa Kemi-Tornion seudulla ja kahdessa paikassa Lapissa. Taustakarttaan on korostettu keltaisella peltoalueet. Lähde: Tiira-lintutietopalvelu (noin 1 100 havaintoa). Pohjakartta: Maanmittauslaitos.

kukohteilla rajoittaa. Peltosirkkua hyödyttävät toimet auttavat myös monia muita vähentyneitä peltolintulajeja.

Sanajono

Lokkilive keräsi ennätysyleisön Aki Arkiomaa

Kesäkuussa BirdLifen verkkosivulla avattu Lokkilive-nettikamera keräsi kymmeniä tuhansia saaristolintujen elämästä kiinnostuneita katsojia. Nettikameralla kuvattiin Itämerellä sijaitsevan lintusaaren asukkaita vuorokauden ympäri. Kuvausta ei järjestetty huvin vuoksi, vaan kamera oli yksi osa lokkitutkija Risto Juvasteen tutkimushanketta, jossa tutkittiin selkälokkien pesimämenestystä useassa eri paikassa meri- ja järvialueilla. Kameroiden avulla pesimäsaaria pystyttiin myös valvomaan ilkivallalta. Lokkiliven kuvaus oli järjestetty ainutlaatuisesti. Kamerassa oli 25 kertaa suurentava zoom-objektiivi, jota pystyi etäohjaamaan tutkijan kotisohvalta. Lintuja saattoi etsiä pitkänkin etäisyyden päästä ja muun muassa lukea niiden renkaita. Muina aikona kamera kääntyili ennalta ohjelmoitua reittiä pitkin, joten se ei kuvannut vain yhtä paikkaa saaresta. Selkälokkien määrät ovat vähentyneet pitkään, ja laji on nyt erittäin uhanalainen. Juvasteen vetämässä suojeluhankkeessa selvitetään, mitkä tekijät pesimäpaikoilla voivat vaikuttaa selkälokkien poikastuottoon ja onko poikastuottoa mahdollista parantaa suojelutoimilla. Selkälokki on pitkänmatkan muuttaja, joka talvehtii Keski-Afrikassa – onpa suomalainen selkälokki havaittu jopa Etelä-Afrikassa saakka. Yhtenä merkittävimmistä syistä uhanalaistumiselle pidetään ympäristömyrk-

Nettikameran kautta päästiin seuraamaan muun muassa selkälokkien, harmaalokkien ja merimetsojen elämää niitä häiritsemättä.

Anne Kotiharju

kyjä, joita selkälokit saavat talvehtimisalueilta ja muuttomatkoilta. Lintusaarella asustaneiden 50 selkälokin, 450 harmaalokin ja 400–500 merimetson rauhaa rikkoi lähes päivittäin saalistava merikotka, jonka reviiriin saari kuului. Merikotka ei ollut mieluinen vieras ja se sai aina päälleen kymmenien lokkien hyökkäyksen. Kotka kuitenkin usein poistui paikalta lokinpoikanen kynsissään. Saaren elämässä koettiin dramaattisia käänteitä heinäkuun lopulla, kun saaren löysivät kymmenet merikotkat. Alle viikossa ne söivät melkein kaikki merimetsojen poikaset. Kaikesta huolimatta saarelta varttui lentokykyisiksi parikymmentä harmaalokin poikasta ja ainakin yksi selkälokin poikanen.

Päästä jalkoihin: Pulputtelee avosuolla * Kaukomatkan lentelijä * Tavataan torilla tuolla * Tumma Lapin maapesijä * Sorsa, nähdään joka puolla

Vihjeet

Jaloista päähän: Pilkatut * Ovat kuoren alla * Haittaa näkyvyyttä * Pyydettävä * Konflikti * Määrää * Vedettäviä Oikea ratkaisu julkaistaan seuraavassa numerossa. Viime numeron oikea ratkaisu jaloista päähän: AKKUAHOTTUUMARAKIAHOLAJORILILLYT

Sanajonotehtävässä kuvio täytetään peräkkäisillä sanoilla vihjeiden mukaisessa järjestyksessä, yksi kirjain per ruutu. Ratkaisu on luettavissa molempiin suuntiin. Toiseen suuntaan sanat ovat lintulajeja, toiseen suuntaan kaikenlaisia sanoja. Sanat voivat olla yksikössä tai monikossa.


16

IBA-laskentaa Kuusamossa ja Lapissa Ari Aalto

on Koillismaallakin ollut rajua: laskija sai talsia kymmeniä linjakilometrejä havaitsematta ensimmäistäkään hömö- tai lapintiaista.

Puljussa ilmansuunnat kohtaavat

Myyräkannat olivat Kaldoaivissa kesällä 2020 runsaat, ja jopa arosuohaukka saattoi pesiä alueella.

Vuoden 2020 IBA-laskentojen tulokset kertovat monien metsälintujen säilyneen IBA-alueilla ilahduttavan runsaina, mutta suolinnut vetäytyvät pohjoiseen hälyttävää tahtia. Monia huonosti tunnettuja seutuja koluttiin laskennoissa ennennäkemättömän tarkkaan. Tero Toivanen BirdLife Suomi seuraa Suomen kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden eli IBA-alueiden (Important Bird and Biodiversity Area) linnuston muutoksia. Vuosittain tehdään kattavia laskentoja noin kymmenellä IBA-alueella. Tänä vuonna laskennat painottuivat Kuusamoon ja pohjoiseen Lappiin. Lisäksi tietoa kerättiin mahdollisilta uusilta IBA-alueilta, kuten Kaldoaivin erämaasta.

Kuusamon tiaiset ahdingossa

Tehometsätalous on muuttanut eteläisen Kuusamon lähes yhdeksi laajaksi hakkuaukioksi, ja alkuperäistä luontoa on säästynyt enää muutamilla suojelualueilla.

Närängänvaaran–Virmajoen–Romevaaran sekä Pajupuronsuon–Isosuon–Kivisuon IBA-alueilla moni metsälintu pärjää edelleen, mutta huolenaiheitakin riittää. Pohjantikka on Etelä-Kuusamon IBA-alueilla jopa yleisin tikkalaji, ja pohjansirkkuja havaittiin ilahduttavan paljon – silti laji on taantunut vuosikymmenen takaisiin laskentoihin verrattuna. Harmaasiepon ja leppälinnun tiheydet ovat alueilla Suomen huippuluokkaa. Sinipyrstön ennätysvuosi näkyi monin paikoin: parhaalla kuuden kilometrin mittaisella linjalla kirjattiin jopa yhdeksän laulavaa yksilöä. Miinuspuolelle Kuusamossa meni etenkin suolintujen vähyys: aiemmin jopa runsaat jänkäkurppa ja jänkäsirriäinen ovat laskentojen perusteella kadonneet alueiden lajistosta. Myös metsätiaisten väheneminen

Kittilän pohjoisosista Enontekiölle, Norjan rajalle asti ulottuva Puljun erämaa osuu vain harvoin linturetkeilijän reitille. Alueen linnusto on jännittävä sekoitus pohjoista, itäistä ja eteläisempääkin lajistoa. Erämaan metsäisiin eteläosiin ulottuu juuri ja juuri esimerkiksi kirjosiipikäpylinnun, pohjantikan ja kuukkelin levinneisyysalue, pohjoisosien puuttomilla tunturinummilla ja soilla tulevat puolestaan vastaan ensimmäiset lapinsirkut, vesipääskyt ja tunturikihut. Toisin kuin Kuusamossa, suolinnut olivat Puljussa vielä ilahduttavan yleisiä. Vaikka petolintuvuosi olikin pohjoisessa yleisesti kehno, lukuisat hiiri- ja suopöllöhavainnot viittasivat paikallisesti kelvollisiin myyräkantoihin. Joka paikan pajulinnun kanssa alueen runsaimman lintulajin tittelistä kilpailee tasapäisesti niittykirvinen, ja Suomessa suuresti taantunut pajusirkku on Puljussa paikoin häkellyttävän yleinen.

Uutta tietoa Kaldoaivista

Utsjoen ja Inarin itäosiin sijoittuva Kaldoaivin erämaa-alue on linnustollisesti varsin tutkimatonta seutua. Tänä kesänä alueen inventointiin osallistui useita laskijaryhmiä. Kaldoaivi on eittämättä monen lintulajin tärkeimpiä pesimäalueita Suomessa, ja täyttäisi varmuudella IBA-alueiden valintakriteerit. Vaikkapa suosirrin tiheys on paikoin huikea ja myös punakuireja ja vesipääskyjä tavattiin huomattavan runsaasti. Myyriä oli Kaldoaivissa tänä kesänä hyvin, ja tunturikihu olikin laskennoissa hyvin yleinen. Ilmastonmuutoksesta kärsivistä pohjoisista lajeista lapinsirkku vaikutti alueella selvästi taantuneen ja lapinkirvisiä tavattiin enää yksittäisiä – laji on Suomessa nykyisin erittäin harvinainen pesimälintu. Myös tunturilampien vesilinnusto näyttää olevan hupenemaan päin, vaikka esimerkiksi mustalintuja ja alleja parhailta paikoilta vielä tapaakin.

Kurmitsoista kapustarintaan Jukka Hintikka

Suomessa nimi kurmitsa on tätä nykyä käytössä lähinnä Pluvialis-suvun linnuilla, mutta aiemmin sitä on käytetty myös muille kahlaajille. Käytössä ovat olleet muun muassa nimet tyllikurmitsa ja paksujalkakurmitsa, vaikka sanan viimeinen osa on sittemmin pudotettu näistä pois. Kurmitsa on ollut käytössä kahlaajan nimenä ainakin Tornionlaaksossa ja Itä-Suomessa, ja kielentutkijoiden mukaan se on samaa sanaperhettä kuin

toinen kahlaajan nimi kurppa. Näiden nimien on arveltu perustuvan kahlaajien ääneen. Kovin monen kahlaajan ääni ei todellisuudessa ole kurnuttava, mutta jos nimet todella ovat äänteellisesti motivoituja, niin lehtokurpan kurnuttava soidinääni lienee todennäköisin nimen lähde. Lehtokurpan nimi olisi tällöin siirtynyt myös muille kahlaajalinnuille. Kapustarinnan nimi perustuu juhlapukuisen linnun etumuksen mustaan kuvioon, joka muistuttaa leveän vatsakuvion ja kapean, pystysuoran rintajuovan myötä etäisesti kapustaa eli kauhaa. Nimeä käy-

tettiin jo 1800-luvulla, mutta virallisesti se korvasi aiemman tunturikurmitsan vasta 1920-luvulla. Kurmitsoilla on monessa kielessä yhteys sateeseen. Siihen viittaavat esimerkiksi tieteellinen nimi Pluvialis (lat. pluvia ”sade”), saksan Regenpfeifer (kapustarinta; saks. Regen ”sade”) ja monesta eri kielestä tunnetut kansanomaiset nimet. Lintuharrastajalle on tuttua, että kahlaajia näkee parhaiten sadesäällä, mutta pohjimmiltaan yhteys kurmitsojen nimien ja sateen välillä on epäselvä.

Kapustarinta. Petri Vainio

Nimistön uumenista


3 | 2020

17 Heikki Helle

Metsästykseltä rauhoitettujen lintuvesien määrä on Suomessa riittämätön. Monilla suojeluohjelmiin kuuluvilla arvokkailla lintujärvilläkin sorsastus on sallittu, mikä ajaa vesilinnut ennenaikaiselle muuttomatkalle.

SOTKA-levähdysaluehanke käyntiin Heikki Helle

Tällä hallituskaudella maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeessa kiinnitetään huomiota taantuneiden riistavesilintujen elinympäristöihin. SOTKA jakautuu neljään osahankkeeseen, joissa kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja vesilintujen pesintä- ja poikasalueiksi, kehitetään häirintävapaata levähdysalueverkostoa, tehopyydetään haitallisia vieraspetoja sekä kunnostetaan riekon elinympäristöjä. Muutonaikaiset levähdys- ja ruokailupaikat ovat vesilinnuille erittäin tärkeitä. Suomen lintuvesillä 20. elokuuta käynnistyvä sorsanmetsästys ajaa kuitenkin vesilinnut usein ennenaikaiselle muuttomatkalle. Olemassa olevat metsästykseltä rauhoitetut lintuvedet eivät riitä turvaamaan niille rauhallisia tankkauspaikkoja.

SOTKA-levähdysaluehankkeessa kehitetään metsästyshäirinnältä vapaiden lintuvesien ja kosteikkojen verkostoa BirdLife Suomen ja Metsästäjäliiton yhteistyönä. Molempiin järjestöihin on palkattu lintuvesiasiantuntija markkinoimaan vapaaehtoisiin metsästysrauhoituksiin perustuvaa hanketta metsästäjien ja maanomistajien keskuudessa sekä tuottamaan aiheeseen liittyvää materiaalia. Ensi vaiheessa tavoitteena on perustaa muutamiin sisämaan maakuntiin pilottikohteita, joiden esimerkin innoittamana verkosto myöhemmin laajenee ja tihentyy. Tanskan kokemusten perusteella mittavakaan levähdysalueverkosto ei vähennä sorsastussaaliita, vaan pidempään alueella viihtyvät vesilinnut jatkavat metsästyskautta pidemmäksi ja saaliin määrä pysyy ennallaan. Lintuharrastajan näkökulmasta pidempään Suo-

messa viihtyvät vesilinnut tarjoavat lintujärvillä katseltavaa pidemmälle syksyyn, kun nykyisessä tilanteessa turhan monella lintuvedellä syksyinen kiikarointi katkeaa ennenaikaisesti jo elokuussa. Ennen kaikkea voittajia ovat kuitenkin muuttavat vesilinnut. Kun rauhallisia lintuvesiä on riittävästi sekä lukumäärällä että pinta-alalla mitattuna, vesilinnut löytävät käynnistyvästä metsästyksestä huolimatta rauhallisia alueita, joille vetäytyä jatkamaan valmistautumista syysmuutolle. Lisätietoja: www.birdlife.fi/suojelu/alueet/ hairintavapaa-verkosto

Heikki Helle keskustoimistolle lintuvesiasiantuntijaksi Alvar Helle

Inka Plit Jyväskyläläinen Heikki Helle on aloittanut BirdLife Suomessa SOTKA-levähdysaluehankkeen lintuvesiasiantuntijana. Hänen käytännön työnsä painottuu le-

vähdysalueverkoston markkinointiin eri puolilla maata metsästysseuroissa sekä erilaisissa metsästäjien ja metsästysjärjestöjen tilaisuuksissa. Heikki on 40-vuotias lintuharrastaja, jonka kiinnostus lintuihin alkoi luultavasti jo äidinmaidon kautta – biologivanhempien kirjahyllystä kun löytyi lähinnä lintukirjoja. Ensimmäiset lintumuistiinpanot Heikki kirjasi heti kun kynä viisivuotiaana alkoi pysyä kädessä. Lapsuuden ja nuoruuden lintuharrastus sijoittui lähinnä kotikonnuille Lappiin, mutta maailmanpinnalista karttui myös vuoden verran Yhdysvalloissa. Innostus lintuihin vei Heikin Rovaniemeltä Jyväskylään opiskelemaan biologiaa syksyllä 1998 ja Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen toiminnassa vaikuttamisesta tuli luonteva osa harrastusta. Kuusi vuotta hän toimi yhdistyksen puheenjohtajanakin. Työurallaan Heikki on vaikuttanut pitkään yliopis-

tolla puukiipijään, teereen ja pikkunisäkkäisiin liittyvissä maastotöissä. Metsämyyrän kannanvaihteluihin liittyvä väitöskirjatyö jäi puolivalmiina pöytälaatikkoon, kun veri veti vaikuttamaan asioihin toista kautta. Viime vuosina Heikki onkin työskennellyt erilaisissa luonnon monimuotoisuuteen, riistaan ja vesiensuojeluun liittyvissä hankkeissa. Heikin ehdoton suosikkilintu on kuukkeli lapsuuden maisemista. Valitettavasti nykyisellä kotiseudulla Keski-Suomessa kuukkelin nähdäkseen on täsmäretkeiltävä muutamilla harvoilla tunnetuilla reviireillä. Lintuharrastuksessaan Heikki on jo vuosia keskittynyt lintujen rengastukseen – rengastuslajeista suosikki on lapinpöllö – mutta aina riittää aikaa myös lähiluonnon ja -lintujen ihmettelyyn omien lasten sekä erilaisten retkiporukoiden kanssa. Myös lintuasemalle on päästävä ainakin kerran vuodessa!


18 Pasi Parkkinen

Euroopan koko ajan laajenevan tuulivoimalaverkoston kokonaisvaikutuksia linnustolle on hyvin vaikea arvioida, minkä vuoksi linnuille erityisen tärkeät alueet on jätettävä vapaiksi.

Tuulivoima on sijoituskysymys Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset ovat yleensä pienempiä kuin mielikuvissa. Huoli lukuisten voimaloiden yhteisvaikutuksista on kuitenkin kasvanut. Kansainväliset sopimukset velvoittavat sijoittamaan tuulivoimalat linnustollisesti vähäarvoisemmille alueille, mutta linnustovaikutusarviointien vaihtelevan tason vuoksi tämä ei aina toteudu. Teemu Lehtiniemi Suomeen suunnitellaan ja rakennetaan koko ajan enemmän tuulivoimaa. Tavallisimmin kohdealueiden asukkaat ovat huolissaan voimaloiden vaikutuksista maisemaan ja lintuihin. Tuulivoimalat eivät kuitenkaan ole mielikuvien lintusilppureita, vaan oikein sijoitettuina voimaloihin törmää vain vähän lintuja. Toisaalta yksittäisten voimaloiden vaikutukset summautuvat. Tuulivoimaloita rakennetaan lisää myös muualla – maissa, joiden kautta muuttolintumme muuttavat ja joissa ne talvehtivat. Vaikka linnustovaikutukset jäisivät alueellisesti vähäisiksi, voivat lintujen vuotuisen elinalueen kaikkien hankkeiden yhteenlasketut vaikutukset olla merkittäviä. Ecology and Evolution -tiedelehdessä julkaistiin tänä vuonna artikkeli, jonka mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama lisäkuolleisuus olisi populaatiovaikutuksiltaan aiemmin esitettyä merkittävämpi. Paljon vesilintututkimusta tehneet Anthony Fox ja Ib Petersen nostivat esiin huolensa merituulivoiman summautuvista populaatiovaikutuksista Tanskan BirdLifen lehdessä jo viime vuonna.

Varovaisuusperiaate

Tuulivoimarakentamista ohjataan kansainvälisten luonnonsuojelusopimusten, kuten Itämeren suojelusopimuksen (HELCOM) ja Euroopan luonnonsuojelusopimuksen (Bernin sopimus) suosituksilla. Niiden mukaan linnuille tärkeille kerääntymisalueille ja muuton keskittymäalueille ei tule rakentaa tuulivoimaa, ja riskialueiden tuntumaan suunniteltujen voimaloiden vaikutukset on arvioitava laaja-alaisesti koko vuosi- ja elinkierron

alueella summautuvat vaikutukset huomioon ottaen. Ongelmallista on, ettei ole saatavilla koottua tietoa siitä, kuinka paljon ja minkälaisille paikoille tuulivoimaa on kaikissa lintujen elinkierron maissa lähivuosikymmeninä suunnitteilla tai rakenteilla. Tämä tekee summavaikutusten kokonaisarvioinnista käytännössä mahdotonta. Siksi kansainvälisten sopimusten suositukset perustuvat varovaisuusperiaatteeseen. Linnuille tärkeimmät alueet on jätettävä vapaaksi, koska silloin on epätodennäköisempää, että laajan alueen tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset uhkaisivat populaatioita nyt tai tulevaisuudessa.

Linnustoselvittäjän suuri vastuu

Suomessa tuulivoimahankkeissa tehdään linnustoselvitys, jonka perusteella arvioidaan hankkeen vaikutuksia linnustolle ja alueen soveltuvuutta tuulivoimaloille. Linnustovaikutusten arviointi on virallinen selvitys, jonka perusteella kuntapäättäjät tekevät hankkeita koskevat päätökset ja johon tuomioistuimet tukeutuvat hankkeita koskevissa valituksissa. Selvityksen laatijalla, useimmiten konsulttiyhtiöllä, onkin asiassa suuri valta ja vastuu. Reilu vuosikymmen sitten linnustoselvitys saattoi olla varpuslintukantojen seurantaan kehitetyn linjalaskennan tekeminen tuulivoima-alueen halki. Tämä ei tuottanut juurikaan käyttökelpoista tietoa, koska tuulivoimaloiden vaikutukset varpuslintuihin ovat vähäisiä. Tuulivoiman linnustovaikutusten keskiössä ovat sen sijaan suurikokoiset ja harvalukuiset lajit. Tarvitaan tietoa esimerkiksi petolintujen pesimispaikoista, reiteistä ja kaartelupaikoista, tärkeistä vesilintukohteista, suurikokoisten lintujen kerääntymiskohteista sekä alueen lävitse säännöllisesti muutto- tai ruokailulennossa liikkuvista linnuista. Nämä ovatkin nykyään yhä useam-

massa linnustoselvityksessä mukana ja tietoa alueiden linnustosta kerätään enemmän.

Ongelmana vertailukelpoisuus

Selvitysten laadun parantumisella ja tiedon määrän kasvulla ei ole kuitenkaan aina suoraa vaikutusta lopputuloksiin. Arvioinneille ei nimittäin ole velvoittavia, lakiin perustuvia raja-arvoja, joilla varmistettaisiin arviointien vertailukelpoisuus ja varovaisuusperiaatteen toteutuminen. Vaikka linnustoselvitys paljastaisi alueen linnustollisesti erityisen tärkeäksi, vaikutusten arvioinnin tekevä konsulttiyhtiö voi vähätellä tuloksia ja todeta alueen sopivaksi tuulivoimatuotantoon. Toisaalta toinen konsulttiyhtiö voi todeta samankaltaisen hankkeen toteuttamiskelvottamaksi linnustovaikutusten vuoksi paljon vähäarvoisemmalla alueella. Kysyimme yhdeksältä linnustoselvityksiä tehneeltä konsultilta heidän käyttämiään lajiryhmäkohtaisia raja-arvoja alueen läpi lentävien suurikokoisten lintujen vuotuisista yksilömääristä – missä karkeasti menee toteut­ta­mis­kel­poisen ja -kelvottoman voimalahankkeen raja? Kaksi saatua vastausta vahvistavat nykytilanteen ongelmallisuuden. Suuressa yhtiössä työskentelevän vastaajan mukaan lajiryhmäkohtaiset raja-arvot ovat: joutsenet 500, hanhet 1 000 (valkoposkihanhi 10 000), vesilinnut 5 000, kuikkalinnut 500, suuret petolinnut 200 ja kurki 1 000. Toinen konsultti taas ilmoitti, ettei raja-arvoja ole: kun lintuja on paljon, vaikutuksia vähennetään voimaloiden määrää laskemalla ja voimaloiden sijoittelulla, mutta hankkeesta ei ole tarpeen luopua. Tämä pienikin otos osoittaa, että lainsäädäntöä ja käytäntöjä pitää kehittää. Tuulivoimatuotannon lisääminen on ympäristösyistä välttämätöntä, mutta linnut ja muu luonto on otettava huomioon voimaloiden sijoittelussa. Lakikeinoin tulisi varmistaa, että arvioinnit ovat keskenään vertailukelpoisia, jotta varovaisuusperiaatetta voidaan noudattaa eivätkä erillisten tuulivoimahankkeiden summautuvat vaikutukset voi kasvaa liian suuriksi.


3 | 2020

Jan Södersved

Teemu Lehtiniemi

Söderskärin lintuasemalla on vuosikymmenten aikana kerätty korvaamattoman arvokas aineisto arktisten lintujen muutosta. Keskeisimmälle muuttoväylälle on esitetty tuulivoimala-aluetta.

Tuulivoimaa miljoonan linnun kohtauspaikalla

Tuulivoimalla on hyvä maine ympäristöystävällisenä energiana. Tuulivoiman osoittaminen niille kohteille, joille se ei esimerkiksi linnustoarvojen vuoksi sovi, heikentää kuitenkin sen mainetta ja hyväksyttävyyttä. Nykytilanne onkin nurinkurinen, sillä lintu- ja luonnonsuojeluyhdistykset joutuvat säännöllisesti tekemään valituksia tuulivoimahankkeista, vaikka ne periaatteessa kannattavat tuulivoimaa. Vuonna 2017 hyväksytyssä Uudenmaan maakuntakaavassa on tuulivoimala-aluevaraus ulkomerellä Porvoossa. Aluerajauksen ensi kerran suunnitteluohjelmaan piirtäneillä ei liene ollut käsitystä siitä, että alue on arktisen muuton tunnetuin keskittymäalue Suomessa ja poikkeuksellinen koko Euroopan mittakaavassa. Söderskärin lintuaseman vuosikymmenien havainnointi on osoittanut muuton päävirran kulkevan yleensä kyseisen alueen kautta. Vaikka lintu- ja luonnonsuojelujärjestöt toivat kaavaprosessissa toistuvasti esiin alueen poikkeuksellisuuden, tuulivoimalavaraus pysyi. Konsulttiyhtiö Ramboll teki kaavan linnustovaikutusten arvioinnin, jossa arvioitiin kyseisen alueen kautta muuttavan keskimäärin lähes miljoona suurikokoista lintua vuodessa. Hyvinä lintuvuosina määrä voi olla selvästi suurempikin. Valtavasta lintumäärästä huolimatta Ramboll arvioi alueen soveltuvan tuulivoimarakentamiseen. Porvoon Seudun Lintuyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri valittivat kaavasta oikeuteen. Lopulta kaava sai kuitenkin lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä keväällä 2020. Koska kaavan virallisen vaikutusarvion mukaan alue soveltuu tuulivoimatuotantoon, katsoi KHO kaavan lainmukaiseksi. Uudenmaan maakuntakaavaprosessi onkin osoitus nykykäytännön ja -lain ongelmallisuudesta. Euroopan mittakaavalla hyvin poikkeuksellinen lintualue, jonka kautta lentää suurikokoisia lintuja enemmän kuin minkään muun alueen Suomessa, sopii tuulivoimatuotantoon, jos arvioinnin tehnyt konsulttiyhtiö niin toteaa.

10 kiperää linnuista (s. 23)

1. Punavarpunen (koiras). 2. Helsingissä ja Porissa. 3. 482 lintulajia. Suomelle uudet lajit otetaan mukaan vasta sitten, kun harvinaisuushavainnot tarkistava BirdLife Suomen rariteettikomitea on havainnot käsitellyt ja hyväksynyt. 4. Kaulushaikaran, jonka puhkuminen kuuluu jopa 9 kilometrin päähän. 5. 45.

Vastaukset:

EuroBirdwatch 3.–4.10. Osallistu Euroopan suurimpaan lintuharrastustapahtumaan! EuroBirdwatch-tapahtumalla herätetään kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan. Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tule sinäkin mukaan nauttimaan syksyisestä luonnosta! BirdLife Suomi kannustaa kaikkia lintuharrastajia retkeilemään tapahtuman aikana ja tallentamaan viikonlopun kaikki lintuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi) su 4.10. klo 16 mennessä! Havaittujen lintuyksilöiden määrä ilmoitetaan eteenpäin kustakin maasta, joten jokainen havainto kannattaa kirjata. Voit myös osallistua viikonlopun aikana BirdLifen alueyhdistysten järjestämiin tapahtumiin:

Etelä-Karjala ■ 4.10. Syys­muutto­

retki Lappeen­rannan Joutsenon Tiuruniemeen.

Keski-Pohjanmaa ■ 30.9.–4.10. Lintu­

harrastus­tapahtuma Oktobirdfest Kalajoella.

Keski-Suomi ■ 4.10. Muuton­seurantaa

Jyväskylän Säynät­salon aallon­murtajalla klo 8–11.

Kymenlaakso ■ 3.10. Yhteis­havainnointi­ päivä, muuton­seurantaa useassa eri kohteessa.

Lohjan seutu ■ 3.10. Muuton­seurantaa

Kukkumäellä klo 8–12. ■ 4.10. Muuton­seurantaa Siuntion Kasabergetillä klo 8–12.

Lounais-Häme ■ 3.10. Lintuoppaat

Kiljamon tornilla klo 9–12.

Pohjois-Karjala ■ 3.10. Muuton­seurantaa Rääkkylän Vuoniemen lintutornissa klo 8–10.

Pohjois-Pohjanmaa ■ 3.10. Lintukisa Hailuodossa.

Päijät-Häme ■ 5.10. Vaelluslinturetki ja päivystävät oppaat Pulkkilanharjulla.

Satakunta ■ 3.10. Opastettu

lintukävely Porissa klo 9 alkaen.

Suomenselkä ■ 3.10. Lintukisa Karstulassa. Åland – Ahvenanmaa ■ 4.10. Signilskär, dagsutflykt. ■ 1–4.10. Signilskär, långhelg.

tavattavissa Torronsuon

Katso lisätiedot kunkin yhdistyksen tapahtumakalenterista (s. 30–35) sekä ajantasaisimmat tiedot yhdistysten omilta verkkosivuilta. Tapahtumiin voi tulla muutoksia.

6. Mauritiuksella eläneitä lentokyvyttömiä jättikyyhkyjä, jotka hävitettiin sukupuuttoon 1660-luvulla. 7. Intiassa (perustettu vuonna 1883), Isossa-Britanniassa (1889) ja Saksassa (1899). 8. Australiassa. 9. Keisaripingviini, jonka tiedetään sukeltaneen jopa 564 metrin syvyyteen. 10. Kuukkelin.


20

Innostuin upeista linnuista vuosi sitten 100 lintulajia -haasteen myötä. Uuden kameran kanssa olen alkanut myös kuvata lintuja. Nyt kuvattuna on jo 133 eri lintulajia! Kuvan metsäviklon tapasin Helsingin Lauttasaaressa. Anne Seppälä (Helsinki 7.8.2020) Aloitin tämän harrastuksen tammikuussa melko lailla nollatietämyksellä. En ajatellut, että voisin saada sataa lajia täyteen. Olikin yllätys, miten monipuolisesti Suomessa onkaan lintuja, ihan lähelläkin, eikä tunnistaminen ole mahdottoman vaikeaa, kunhan intoa on. Senkun vain pysähtyy tarkkailemaan. Koukkuunnuin äkkiä! Kevään kuluessa tunnistaminen kehittyi, muuttolintuja saapui, sain lainakiikarit käyttöön, ja lopulta hankin omat. Facebook-ryhmä on opettanut paljon. Vaasassa kohtasin sitten sen sadannen lintulajin: tiibetinhanhen (kuvassa)! Intoa riittää yhä, vaikka yksi tavoite onkin jo saavutettu. Petteri Mäkiniemi (Vaasa 22.7.2020)

Tartu haasteeseen!

Sieniretkeltä palatessani auton editse lensi haukka, ja näin, että se istahti läheisen puun oksalle. Auto parkkiin, kamera päälle ja hiipimään varovasti lähemmäksi. Oksien seassa oli sopivasti aukko, josta sain kuvattua linnun, ja se paljastuikin kanahaukaksi. Innostuin linnuista viime vuonna. Luin netistä 100 lintulajia -haasteesta, ja ajattelin kokeilla, montako lintulajia löytäisin. En olisi todellakaan uskonut, että nyt elokuussa koossa on jo 133 lintulajia kotimaasta! Tämä harrastus on sitten vienyt ihan totaalisesti mennessään. Kiikarit ja kamera kulkevatkin yleensä aina mukana. Vapaapäivinä tulee usein lähdettyä metsään tai lintupaikkoja tutkimaan. Kaikkein parasta tässä harrastuksessa kuitenkin on, että tästä on myös tullut mummin ja lastenlasten yhteinen harrastus. Marja-Leena Taivassalo (Pieksämäki 11.8.2020)

Lintuharrastuksen voi mainiosti aloittaa syksyllä. Lähde mukaan suosittuun ”Tunnista 100 lintulajia” -haasteeseen! Tunnista 100 lintulajia -haaste on hauska tapa oppia tuntemaan lisää lintuja. Ideana on kokeilla, onnistutko havaitsemaan sata lintulajia Suomessa kalenterivuoden aikana. Tueksi on tarjolla erilaisia materiaaleja, nettisivu havaintojen kirjaamiseen sekä kannustava Facebook-ryhmä. Pertti Rasp

Kyseessä ei ole kilpailu vaan henkilökohtainen haaste: havainnoi lintuja omaan tahtiisi. Mukana on tänä vuonna kolme sarjaa, joista valita: perinteinen, eko- ja kuvasarja. Syyskauden aikana voit myös hyvin kokeilla, onnistutko havaitsemaan esimerkiksi 50 lajia. Vuodenvaihteessa laskenta lähtee taas nollasta.

Petri Vainio

Nämä voit löytää nyt Jan Södersved

Sinisuohaukka Peltoaukeilta kannattaa nyt etsiä petolintuja. Sinisuohaukka lentää väsymättä matalalla myyriä tähyillen. Komea koiras on vaalean siniharmaa, vain siivenkärjet ovat laajalti mustat. Naaraat ja nuoret linnut ovat ruskeankirjavia, ja pyrstön tyvellä on selvästi erottuva valkoinen laikku.

Pyrstötiainen Sinisuohaukka.

Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia. Jaa kokemuksiasi Facebook-ryhmässämme (100 lintulajia) tai muualla sosiaalisessa mediassa tunnisteella #100lintulajia – poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!

Pyrstötiaisia voi päästä ihailemaan talvella ruokintapaikoilla, mutta

syys–lokakuussa niitä voi nähdä missä vain, kun kuivasti tirskuvat parvet vaeltavat muuttomatkalla. Niemennokissa ja muilla muuttoa ohjaavilla paikoilla voi parhaina päivinä nähdä kymmeniä tai satoja pyrstötiaisia.

Pyrstötiainen.

Taigauunilintu

Onnekas voi löytää Suomen kautta itäiseltä taigalta muuttavan taigauunilinnun. Nykyään joka syksy havaitaan satoja yksilöitä. Tiaisten ja hyönteissyöjälintujen sekaparvista lajin paljastaa kirkas, nouseva kuusitiaismainen kutsuääni tsyiit. Siivellä erottuu kaksi selvää vaaleaa siipijuovaa.

Taigauunilintu.

Pertti Rasp


3 | 2020

21 Jan Södersved

Kännykän mikrofoni kannattaa suunnata mahdollisimman suoraan kohti äänitettävää lintua. Mikrofoni sijaitsee yleensä alareunassa.

Olli Tenovuo

Vaativamman lintuäänittäjän laitteistoon kuuluvat esimerkiksi mikrofoni, ääniä heijastava peili, jalusta, kuulokkeet ja nauhuri. Kaupoille ei kuitenkaan kannata rynnätä heti, sillä kännykällä pääsee hyvin alkuun.

Äänet talteen ja tunnistamaan Jokaisella linnuista kiinnostuneilla on kokemuksia mieltä askarruttamaan jääneistä äänistä. Moni lintulaji laulaa äkkikuulemalta varsin samalla tavalla, kutsu- ja varoitusäänistä puhumattakaan. Mikä laji tuonkin äänen taas päästi?

Tero Linjama

Lintujen äänet ovat oma mielenkiintoinen maailmansa, johon tutustuessa ei tarvitse enää nykypäivänä jäädä pelkkien muistikuvien varaan. Upeita äänimaisemia tai tunnistusta kaipaavia ääniä voi tallentaa, jolloin oma subjektiivinen kokemus, äänen sanallisen kuvaamisen hankaluus, sävelkorva tai sen puute eivät enää häiritse lajintunnistusta. Tunnistamisessa tallenne on lahjomaton. Äänien tallentaminen on lähes jokaisen käden ulottuvilla, sillä avuksi voi kaivaa oman älypuhelimen. Se on tallentamiseen varsin mainio väline ja ohikiitävään hetkeen yleensä myös nopein ja helpoin. Lajin tunnistamiseen mikä tahansa dokumentti on aina parempi kuin ei mitään. Tarkista alkajaisiksi, löytyykö kännykästäsi äänittämiseen tehty sovellus. Se löytyy yleensä nimellä Ää-

Kiinnostuitko äänittämisestä? Opi lisää äänittämisestä liittymällä suomenkieliseen Luontoäänittäjät-sähköpostiryhmään, jossa on mukana monia Suomessa lintuja äänittäviä. Ryhmässä voit keskustella ja kysyä ohjeita. Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen luontoaanittajat-subscribe @yahoogroups.com.

ninauhuri, vaikka nauhojen ajasta alkaakin jo olla aika monta vuosikymmentä. Voit myös käyttää puhelimesi kameran videointitoimintoa tai ladata mieleisesi ääninauhurisovelluksen omasta sovelluskaupastasi.

Hiljaa hiljaa hiivitään

Kännykän mikrofoni sijaitsee yleensä puhelimen alalaidassa ja se on herkin noin puolipallon muotoisella alueella mikrofonin edessä. Tällöin sanotaan, että mik­ rofonin herkkyysalue eli suuntakuvio on muodoltaan hertta. Testaa mikrofonin toimintaa vaikkapa äänittämällä puhettasi suuntaa ja etäisyyttä vaihdellen. Kuuntelemalla äänitteet huomaat, että tietystä suunnasta ääni kuulostaa luonnollisimmalta. Aivan suoraan suuntaaminen ei siis ole välttämätöntä, mutta luonnollisin ääni tulee täsmälleen keskeltä suuntakuviota. Lintujen äänet ovat ympäristön ääniin verrattuna yleensä melko heikkoja. Kohteet ovat valitettavasti usein myös aika kaukana. Tunnistamista ajatellen kännykkä olisi saatava riittävän lähelle ääntelijää. Kun luonnossa tapaa oudon äänen, kannattaa hyvälaatuisen tallenteen saamiseksi aloittaa äänittäminen heti. Vaikka lintu hiljeneekin, se saattaa aivan kohta jatkaa ääntelyä. Älä siis katkaise äänitystä suotta, sillä äänen taas alkaessa äänityksen aloittaminen on jo myöhäistä. Tallenna koko ajan, pidä kännykän mikrofonipuolta äänen lähteeseen päin ja liiku hiljaisina hetkinä varovasti lähemmäs. Pysähdy, jos ääntely alkaa, sillä vaatteiden

kahina ja askeleet pilaavat helposti äänityksen. Jos lintu viihtyy vaikkapa juuri tietyssä pensaassa, voit laittaa kännykän toviksi pensaan alle äänittämään. Näin äänitteelle ei tule myöskään käden synnyttämiä häiriöääniä.

Ääntelijälle nimi

Opettele seuraavaksi äänien yksinkertainen käsittely. Se on helpointa tehdä tietokoneella, mutta kännykkäsovelluksiakin on. Mikäli haluat apua lajitunnistukseen, kannattaa äänite tai video avata sopivassa ohjelmassa ja leikata (trim) siitä lyhyempi, tunnistettavaksi haluttu kohta omaksi tiedostokseen. Tallenteen avulla voi lajin tunnistamiseen saada helposti apua muilta harrastajilta tai tekoälyltä. Voit ladata äänitteen tai videon esimerkiksi sosiaalisen median linturyhmiin. Puhelimeen löytyy myös sovelluksia, joihin voit tallentaa ääntä tekoälyn tunnistettavaksi. Tällainen varteenotettava sovellus on tällä hetkellä ainakin BirdNET. Tekoälyn tunnistuksiin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Xeno-Canton (www. xeno-canto.org) valtaisa äänitearkisto on mainio paikka käydä kuuntelemassa vertailuaineistoja ja esimerkiksi tarkistamassa tekoälyn tarjoamaa tunnistusta. Vaikka kännykällä saa hyviä tallenteita, saatat huomata, että kännykän äänitteiden laatu ei pärjää lintulevyjen tai netin äänitearkistoiden kristallinkirkkaille äänille. Tämä johtuu tietenkin siitä, että ne on taltioitu paremmilla laitteilla ja vuosien kokemuksella. Tietoa äänittämisestä ja laitteistoista löytyy internetistä. Äänien tunnistaminen on usein aivan opeteltavissa oleva asia. Tallentaminen ja analyyttinen kuunteleminen ovat tuossa taidossa tärkeitä. Ota viimeistään nyt kännykkä mukaan maastoon ja kokeile äänittämistä!


22

Juha Kylänpää Petri Saarinen

Kiikarin läpi

Raskasta pinnaamista Vilppu Välimäki Kun syyskuun ensimmäisinä päivinä 2019 tein positiivisen raskaustestin, aloin merkitsemään ylös raskauden aikana havaitsemiani lintulajeja eli raskauspinnoja. En ole kova bongari, mutta erilaiset pinnahaasteet ovat minulle mukavia retkeilymotivaation ylläpitäjiä. Siksi raskauspinnaaminen tuntui mukavalta tavalta viettää viimeiset vapaat kuukaudet rakkaan harrastuksen parissa. Koska en tiennyt, onko olemassa virallisia raskauspinnasääntöjä, päätin laskea mukaan havaitut lajit koko raskausajalta, eli siitä kun kuukautiset jäävät pois. Heti ensimmäiseksi sainkin siis kaivella havisvihkostani edellisen kuukauden aikana havaittuja lajeja, takautuvasti. Onneksi olin ollut elokuussa ruovikossa rengastushommissa ja viettänyt viikonlopun Hangon lintuasemalla – sain listalleni helposti monia kesäisiä lajeja, joita en olisi keväällä enää saanut. Raskautta suunnitellessa kannattaakin pitää hyvää havista! Harva pinnaprojekti on luonteeltaan yhtä arvaamaton kuin raskauspinnaaminen. Et voi päättää, milloin projekti alkaa tai loppuu, ja huonossa tapauksessa se sijoittuu pääosin talvikaudelle kuten allekirjoittaneella. Toisaalta koska jokainen raskauspinnaprojekti on yksilöllinen, voit kilpailla siinä vain itseäsi vastaan. Omalta kohdalta kilvoittelu onnistui vaihtelevasti. Työkiireet, asunnon vaihto ja raskauden mukanaan tuoma pohjaton väsymys verottivat normaalia retkeilyintoa. Pinnaprojektin kannalta harmittavaa oli sekin, että usein syksyllä lintuasemilla viettämäni lomaviikot käytin lokakuun alussa tehtyyn Kiinan-retkeen. Korvaukseksi lapsella on nyt masueliksissä lusikkanokkasirri ja 250 muuta Kiinan-pinnaa. Kevätkauden aikana sain kartutettua pinnalistaa mukavilla täsmäbongauksilla kuten mustakaularastaalla, jääkuikalla ja tunturikiurulla. Koronan mukanaan tuomat liikkumisrajoitukset torppasivat kuitenkin äitiyslomalle kaavaillun Hanko–Ahvenanmaa–Kuusamo -kiertueen. Onneksi rajoitusalueen sisälläkin nähtiin lintuja. Sain muun muassa isohaarahaukan ja tulipäähippiäisen vihdoin elämänpinnoihin. Raskauspinnataktiikkani nojasi vahvasti siihen, että esikoiset usein syntyvät hieman lasketun ajan jälkeen, ja voisin harrastaa vielä pitkälti toukokuun alkupuolelle. Toisin kuitenkin kävi: rakas poikanen syntyi viikkoa ennen laskettua aikaa 29.4. Lopullinen raskauspinnamääräni oli 205. Viimeiseksi lajiksi jäivät synnytystä edeltävänä päivänä Viikistä jo raskaasti lyllertäen bongatut lapinsirkut. Kokonaisuudessaan olin tyytyväinen. Etenkin äitiysloman aikana oli mahtavaa, että joka aamu oli hyvä motivaatio lähteä ulos, työläästä liikkumisesta ja univajeesta huolimatta. Suosittelenkin raskauspinnaamista kaikille tuleville odottajille! Kirjoittaja on monipuolisesti lintuja harrastava biologi.

Ekopinnaennätyksen tavoittelijan on helppo hymyillä, kun Karigasniemellä poikkeama päätieltä on juuri tuottanut havainnon tunturikihusta.

Neljä kuukautta aikaa saada 13 lajia Juha Kylänpää

Ekovuodenpinnojen ennätysyritykseni on edennyt pitkälle edellisen katsauksen jälkeen (ks. BirdLife-lehti 2/2020). Maaliskuuhun ehtivät vielä isohaarahaukka Uudessakaupungissa ja kyhmyhaahka Kemiönsaarella. Huhtikuu tuotti leppoisasti lajeja. Aiemmin epäonnistunut isolokki tuli Turusta, mandariinisorsa Eurasta, virtavästäräkki Merikarvialta ja tulipäähippiäinen Raumalta. Toukokuu oli odotuksissa kovien rarien eli harvinaisuuksien kuukausi, vaan toisin kävi. Pohjoisen–luoteen puolella pysytelleet tuulet jarruttivat sellaisten eksymistä Suomeen. Tottahan kaksi reissua Uudellemaalle aina Porvooseen ja Pernajaan asti tuottivat paljon pikkukivaa, mutta ne kovat jäivät puuttumaan. Kesäkuu alkoi lyhytvarvaskiurun bongauksella Porissa, jatkuen erittäin hyvin onnistuneella retkellä Utsjoelle. Lapin lajit sain kaikki. Menomatkan suurin yllätys oli pinnarallissa Kokkolasta suunnitellun reittini varrelta löytynyt taigauunilintu – olin tiedon tullessa vain 40 kilometrin päässä, joten lintu oli helppo käydä kirjaamassa pinnalistalle. Paluumatkaa siivittivät länsirannikolle park-

keeranneet kuusi makeaa bongattavaa: punakottarainen, mustajalkatylli, tiibetinhanhi, pikkukultarinta, mustaotsalepinkäinen sekä kruununa nokitasku vain 53 kilometriä ennen kotia. Yksittäisistä lajeista eniten töitä on teettänyt riuttatiira. Heinäkuussa väijyin sitä Hangossa kaksi ja puoli päivää, elokuussa Helsingissä melkein päivän. Viikon varaus Hangon lintuasemalle vihdoin laukaisi paineen: odotettu ekoelämänpinnani löytyi kolmantena aamuna. Kirjoitan tätä reissun päältä elokuun viimeisenä päivänä. Kirjattuna on 265 ekovuodenpinnaa, kotiin vietäväksi kaksi lisää. Suomen ennätyksen, 280 lajin tavoittaminen näyttää edelleen mahdolliselta. Syksyn aikana pitää varmistaa useampi laji, joista helpoimmat lienevät pikku-uikku, tunturikiuru sekä lapin- ja isokirvinen. Sen lisäksi tarvitsen hyvää tuuria harvinaisuuksien kanssa. Pyöräilyssä 14 000 kilometrin raja meni rikki eilen, minkä lisäksi kävelykilometrejä on aavistuksen alle 200. Tähän astisen tuloksen ovat silti mahdollistaneet vain monien ornien jakamat tiedot, neuvot ja käytännön apu.

Laitilalainen Juha Kylänpää yrittää tänä vuonna rikkoa Suomen ekovuodenpinna­ ennätyksen. Samalla hän kerää lahjoituksia muuttolintujemme suojeluun Välimeren alueella. Seuraa Juhan ennätysyritystä blogissa (juhakyl.1g.fi) ja Facebookissa (www.facebook.com/pyorailevabongari). Julkaisemme Juhan huikean harrastusvuoden yhteenvedon myös seuraavassa BirdLife-lehdessä. Vielä ehtii mukaan kannustusjoukkoihin! Lahjoittajaksi voi ilmoittautua Juhan blogin etusivun yhteydenottolomakkeella. Lahjoitus maksetaan tammikuussa 2021, kun pinnavuoden tulos on selvinnyt.


3 | 2020

23

Kapustarinta.

Tundrakurmitsa.

Aija Lehikoinen

Lajipari

Kaksi kurmitsaa Aki Aintila

Vertailussa kaksi melko suurikokoista kahlaajaa nuoruuspuvuissaan. Molemmilla on tukeva vartalo, suuri pää ja pitkät jalat. Molemmilla lajeilla vanhat pesimäpukuiset yksilöt ovat värikkäitä, mutta nuoret ulkonäöltään vaatimattomampia. Selän väri

Selän kuviointi

Siiven yläpinta lennossa Yläperä lennossa Kainalo Ääni

Vuodenaikaisesiintyminen Mistä löytää

Kapustarinta, ljungpipare (Pluvialis apricaria)

Tundrakurmitsa, kustpipare (Pluvialis squatarola)

Heikko siipijuova, joka on vahvin siiven keskiosassa.

Leveä siipijuova käsisiivellä.

Aina lämpimänruskea.

Täplitys heikompaa, hienompaa ja pienempää. Selän sävyinen. Valkoinen.

Yksiosainen, suora ”pjyy”.

Vaaleanharmaa tai harmaankeltainen.

Karkeampaa, suurikokoisempaa täplitystä. Valkea, erottuu selän väristä. Selvä musta laikku.

Kolmiosainen, hieman laskeva ”pli-ee-u”.

Kevätmuutto huhtikuulta toukokuulle, syysmuutto heinäkuulta lokakuun Kevätmuutto toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, syysmuutto alkuun. Yleinen pesimälaji suurilla suoalueilla ja tunturipaljakalla. heinäkuulta lokakuun loppuun. Läpimuuttaja, ei pesi Suomessa. Levähtää lähinnä peltoaukeilla. Suosii “kuivempaa” ympäristöä, harvemmin rantavedessä tai lietteillä. Micha Fager

10

Lähinnä rannikkoalueilla, harvemmin sisämaassa. Saariston luodoilla, vesirajassa, rantalietteillä, harvoin kuivilla pelloilla.

kiperää linnuista!

1. Mikä on tämä etelärannikolta Etelä-Lappiin asti pesivä, pensaikkoa kasvavilla kosteikoilla ja maatalousalueilla viihtyvä laji, jonka koiras laulaa näkyvällä paikalla helposti tunnistettavaa lauluaan? 2. Tulipäähippiäinen pesi ensi kertaa Suomessa tänä kesänä. Missä kahdessa kaupungissa pesinnät tapahtuivat? 3. Kuinka monta luonnonvaraista lintulajia on Suomessa hyväksytysti havaittu 15.3.2020 mennessä?

4. Minkä linnun ääni kantaa kauemmas kuin minkään muun suomalaisen linnun? 5. Kuinka monta lihasta on linnun siivessä? 6. Mitä olivat dodot? 7. Missä maissa toimivat kolme vanhinta BirdLife-järjestöä? 8. Missä Euroopassa yleisenä tarhalintuna jo pitkään pidetty mustajoutsen luontaisesti pesii? 9. Mikä lintu sukeltaa syvimmälle? 10. Minkä suomalaisen varislinnun yläperä ja pyrstön reunat ovat ruosteenpunaiset?

Oikeat vastaukset sivulla 19.


Virpi Hieta mäki

24

”Ma lapsia htava ja in mater nostava iaali!”

Kurik ka päivä laisen Kan ­kodin k lintuv aan huipe iik nt luonn ui retkeen ko lä on Jyllink suojelu­alu heiselle eelle oskell e.

”Barn e prom n tyckte var sp enaden och b ännande obser lev väldig v t fåglaranta på alla s o m flög förbi träd o och sjöng i ch bu skar.”

Arvid, 3 år, ha riktig de en t mysi g utflyk t. Fanny Sonnt ag-La mberg

Jamalin koulussa Lieksassa piirrettiin lintuja retken jälkeen. Metson taiteili 11-vuotias Kristian Lampinen.

int ligt f l, o r t ”O teria ma t med rolig bingo.” l fåge

”Meill ä oli retkipaivan ihana äivä.”

tarjosi luontoelämyksiä poikkeuskeväänä Tuija Lauhkonen

Perhepäivähoitoryhmä Haminasta oli toista vuotta mukana Lasten lintuviikon retkellä.

Perinteinen Lasten lintuviikko -tapahtuma houkutteli jälleen lapset ja aikuiset ulos retkeilemään parhaaseen lintuaikaan. Lasten lintuviikkoon on kenen tahansa helppo osallistua, sillä yhtään lintulajia ei tarvitse tunnistaa. Sen sijaan retkellä havainnoidaan lintujen käyttäytymistä ja etsitään helppoja merkkejä niiden pesinnästä. Retki voidaan tehdä päiväkodin, koulun tai kodin lähellä, ja avuksi on tarjolla valmiit retkilomakkeet ja ohjeet. Vaikka tapahtumaviikolla 11.–17.5. vallitsi ajankohtaan nähden melko viileä sää, matalan kynnyksen tapahtumalle ja sen maksuttomille materiaaleille oli selvästi kysyntää kevään poikkeusoloissa: tapahtumaan osallistuneiden ryhmien määrä hyppäsi kertaheitolla noin 70 prosenttia ylöspäin! Tänä keväänä Lasten lintuviikkoon osallistui yli 4 300 lasta ja nuorta sekä lähes 1 000 aikuista yli 530 ryhmässä ympäri maata. Koululaiset olivat etäopetuksessa viikon alkupuolella, joten aiempaa suurempi osa osallistujista oli perheitä koululuokkien sijasta. Osallistujien joukossa oli kaksi ryhmää Ruotsistakin. Tapahtuman kaikki materiaalit ovat saatavina kahdella kielellä BirdLifen, Luonto-Liiton ja Natur och Miljön yhteistyön ansiosta. Tämän vuoden uutuutena olivat hienot lintubingot.

Laulava lintu oli ensimmäistä kertaa mukana retkellä etsittävissä pesinnän merkeissä, ja sen havaitsikin melkein jokainen osallistunut ryhmä! Muut yleisimmin havaitut pesinnän merkit olivat linnun käyminen mahdollisessa pesäpaikassa sekä pesämateriaalin kantaminen nokassa. Tarkemmat tulokset ja lisää kuvia löytyy tapahtuman verkkosivuilta (www.birdlife.fi/lintuviikko). Osallistuneiden ryhmien kesken arvottiin runsaasti hienoja palkintoja. Pääpalkintokiikarit matkasivat Kokkolaan, Laihialle ja Liperiin. Kiitos kaikille osallistujille ja tervetuloa mukaan taas ensi toukokuussa! I år under undantagstillståndet var de kostnadsfria materialen av Barnens fågelvecka populära! Det blev ett jättefint rekord: över 4 300 barn och undom med nästan 1 000 vuxna i över 530 grupper letade efter tecken på fåglarnas häckning, inklusive två grupper från Sverige. Vi tackar alla deltagare – välkommen att delta igen nästa maj! (www.birdlife.fi/fagelvecka)


3 | 2020

25

Emma Rantanen, 5 v.

Meriharakka, punatulkku, talitiainen, mustarastas ja peippo. Teo Ylä-Anttila, 6 v.

Meriharakka. Lilja Autioniemi, 2,5 v. Talitiainen talvipuvussa. Venni Henttonen, 8 v.

Sinitiainen. Silva Plit, 8 v.

Punatulkku istuu oksalla ja ihailee maailmaa. Siiri Pakarinen, 6 v.

Satulintu. Noomi Sapir, 6 v.

Pikku-

Palokärki. Alex Kitunen, 6 v.

Tiira Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”. Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! birdlife-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki Tiaisgalleria. Maiju Pulkkinen, 8 v.


26

Lisävoimia toimintaan talkootuella Inka Plit

BirdLifen alueyhdistyksillä oli tänäkin vuonna mahdollisuus hakea talkoo- ja toimintatukea erilaisiin esimerkiksi elinympäristöjen kunnostusta, lasten ja nuorten toimintaa tai vapaaehtoisten lintulaskijoiden koulutusta edistäviin hankkeisiin. BirdLife Suomen ja UPM:n yhteistyösopimuksen tuoma tuki mahdollistaa monia sel-

laisia toimintamuotoja, joihin yhdistyksissä ei muuten riittäisi resursseja. Talkootukea oli jaossa tänä vuonna yhteensä 6 000 euroa. Tukea saivat muun muassa nuorten lintuasemakurssit, niittotalkoot, lintutornien ja rengastuspyyntipaikan rakenteiden korjaukset, saaristolintulaskennat sekä lasten linturetket ja pönttötalkoot. Osa talkoista toteutuu vielä myöhemmin. Ota yh-

teyttä oman alueesi lintuyhdistykseen ja kysy, voisitko tulla avuksi talkoilemaan!

Hoitotalkoot Kuusistonlahdella Esko Gustafsson

Turun Lintutieteellinen Yhdistys on yli 15 vuotta järjestänyt Kaarinan Kuusistonlahdella rantaniityn hoitotalkoita. Alun alkaen talkoot järjestettiin yhdellä laidunniityllä, nykyisin kahdella. Viime vuosina myös luonnonsuojeluviranomaisten kustantama ruovikon juurakkoa rikkova kone on tuonut helpotusta rantaniityn hoitoon. Tämän kesän talkoot heinäkuun lopulla noudattivat perinteistä kaavaa. Sovitulle tapaamispaikalle saapui maanantai-iltana hiukan alle kymmenen henkilöä, ja kohta yhdistyksen raivaussaha pyöri ja viikatteet heiluivat vesirajassa. Vesiraja ja matalan veden alueet ovat talkoiden ensisijaisena kohteena, sillä laiduntava karja tai kone eivät pysty niiden kasvillisuuteen kunnolla vaikuttamaan. Talkooväki levittäytyi rannalle pienin välimatkoin. Näin kaikille jäi turvallinen toimintaympäristö. Välillä viikatteita teroitettiin ja saha hiljeni polttoainetäydennykseen. Hiki virtasi ja juotavalla oli kysyntää. Yhteinen huoli oli siitä, että merivesi oli suhteellisen korkealla ja työ oli hidasta. Parin tunnin reippaan työskenTalkoisiin saatiin BirdLife Suomen talkootukea.

Turkka Kulmala

Pitkäjänteisen hoitotyön ansiosta Kuusistonlahden alueella voi havaita satojen töyhtöhyyppien lisäksi kaikki tavalliset viklot, tyllin, suo- ja lapinsirrin ja joskus harvinaisempiakin lajeja.

telyn jälkeen kaikki olivat uupuneita, ja tyytyväisinä lopetimme työt. Seuraavana iltana oli talkooväki osin vaihtunut. Työ edistyi hyvää vauhtia, ja illan aikana saimme eteläisen niityn hyvään kuntoon kahlaajille, joita voi tarkkailla lintutornista. Kolmantena iltana olimme kartanon nii-

tyllä. Täällä korkea merivesi häiritsi vielä enemmän, ja osa niityllä ja sen reunoilla kasvavasta ruovikosta jäi odottamaan, josko kone myöhemmin hoitaisi edes osan siitä. Lopettaessamme uupuneina tuntui, että kyllä linnuston eteen tehtävä työ palkitsee. Oli hienoa olla mukana!

BirdLife Suomen edustajiston kokousterveisiä

Edustajiston kevätkokousviikonloppu, joka oli määrä pitää maaliskuussa Lahdessa, peruuntui koronaviruspandemian vuoksi. Sen sijaan järjestettiin sunnuntaina 7.6. edustajiston historian ensimmäinen etäkokous, johon jokainen edustaja pystyi osallistumaan kotoaan käsin. – Kokoukseen osallistui 58 edustajaa 27 jäsenyhdistyksestä. – Edustajiston puheenjohtajana valittiin jatkamaan kaudella 2020–2021 Petri Seppälä. Varapuheenjohtajaksi valittiin samoin jatkokaudelle Arto Kalliola. – Kokouksessa esitettiin BirdLife Suomen vuosikertomus ja vahvistettiin

tilinpäätös vuodelta 2019. – Edellisessä kokouksessa hyväksytyt sääntömuutokset olivat sääntöjen määräämässä toisessa käsittelyssä ja ne hyväksyttiin. Sääntömuutokset koskevat edustajiston kokouskutsun lähetystapaa, etäosallistumista sekä edustajiston kokoonpanon mahdollisia muutoksia kesken kauden. – Kokouksessa käynnistettiin keskustelu BirdLife Suomen strategiasta vuosille 2021–2023. Päivitetty strategia on tarkoitus hyväksyä edustajiston syyskokouksessa marraskuussa. – Tiira-lintutietopalvelun uuden version kehityksestä esitettiin tilanne-

katsaus. Järjestelmäpuolen kehitys on sujunut hyvin, mutta käyttäjille näkyvän osan tekemisessä on ollut vastoinkäymisiä. Uudistusten julkaisemiselle ei ole vielä aikataulua. Nykyinen Tiira on kuitenkin katkoitta toimintakunnossa ja sitä käytetään paljon. – Edustajisto tiedotti mediaa vaatimuksestaan, että yhteiskunnan on pidettävä huolta lintutorneista samalla tavoin kuin muista harrastuspalveluista.

Edustajiston syyskokous pyritään järjestämään keväältä perutun ohjelman mukaisena 21.–22.11. Lahdessa. Sään-

tömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2021 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä liittohallituksen varapuheenjohtajan ja neljän hallituksen jäsenen valinta. Kokousviikonlopun ohjelmaan kuuluu myös 50-vuotisjuhlaansa viettävän Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen juhlaseminaari ja iltajuhla. Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto.


Lintuharrastajan oma kauppa Ostamalla Lintuvarusteesta tuet samalla BirdLife Suomen kautta lintujen suojelua. Tervetuloa ostoksille

Ageing and Sexing of migratory Asian passerines

Oceanic Birds

Moult and ageing

Petolinnut Suomen Luonnossa

Linnut ja ilmasto

Swarovski ATX ja BTX 115

Swarovski Pure NL

Zeiss Victory SF 32

Kowa 883

Lisää tuotteita löydät kotisivultamme Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki ma 11.00–17.00, ti–pe 11.00–17.30 email. lintuvaruste@birdlife.fi, puh. (09) 386 7856

www.suomenlintuvaruste.com


Nuorten sivu Veera Pitkäkangas

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti! BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi! Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä. Uusimmassa numerossa muun muassa: • Hotelli räystäspääskyille • Pentti Linkola – maasto-ornitologian tiennäyttäjä • Sendari – lintuharrastajien jumalolento • Mustapyrstökuirin alalajien määritys

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti • tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)

Kuva on otettu Kokkolassa Vanhansatamanlahdella. Sen lähellä sijaitsevat Rummelön lintutorni ja Elban lintulava, jotka ovat loistavia lintupaikkoja aloittelijoille.

Nuori Keski-Pohjanmaalla: lähde mukaan! Nea Pitkäkangas

Olen 23-vuotias nuori lintuharrastaja ja alueyhdistykseni on BirdLife Keski-Pohjanmaa. Yhdistys tarjoaa nuorille lintuharrastajille toimintaa, mutta lisää nuoria kaivattaisiin mukaan. Lintubongaus on mukavaa, ja samalla saa liikkua luonnossa mitä hienoimmissa maisemissa! Itse aloitin lintuharrastuksen viisivuotiaana pappani antaman kipinän myötä. Linnut ovat olleet siitä lähtien suuri osa elämääni. Paikallisen lintukerhon löysin 11-vuotiaana, minkä jälkeen olen saanut paljon oppia kokeneemmilta lintuharrastajilta. Kerhosta sain hyviä ystäviä, joiden kanssa retkeilemme ja vietämme aikaa edelleen. Nykyään käyn säännöllisesti linturetkillä yksin, isän tai kavereiden kanssa. On erittäin antoisaa päästä näkemään niin harvinaisia kuin yleisiäkin lintulajeja. Linnut ovat kauniita, ja on hienoa, kun saa kirjoittaa lintuvihkoon yhden uuden lajin lisää. Osallistun vuosittain myös erilaisiin tempauksiin, ku-

ten linturalleihin ja Kalajoen Oktobird-festivaaliin. Tapahtumien myötä lintuharrastukseen saa lisää ulottuvuuksia. Tänä päivänä olen itse jatkamassa nuorisotoimintaa lintujen parissa. Toimin BirdLife Suomen nuorisotoimikunnan puheenjohtajana. Haluan innoittaa nuoria luonnon ja lintujen pariin, opettelemaan lintulajien tunnistamista ulkonäön ja äänen perusteella sekä luomaan samalla uusia, elinikäisiä ystävyyssuhteita. Tavoitteena on perustaa Keski-Pohjanmaalle nuorten oma ryhmä, jonka kanssa voidaan käydä retkillä, tutustua lintujen rengastamiseen tai pitää vaikkapa valokuvausiltoja. Ryhmän kanssa voidaan myös osallistua esimerkiksi linturalleihin, joissa kilpaillaan muita joukkueita vastaan. Ryhmään ovat tervetulleita alle 29-vuotiaat, niin aloittelevat kuin jo kokeneemmat lintuharrastajat. Mikäli kiinnostuit nuorisotoiminnasta, ole yhteydessä minuun! Yhteystiedot löytyvät tämän sivun infolaatikosta.

Nuorten ryhmät

Jos olet noin 13–25-vuotias ja linnuista kiinnostunut, tule mukaan nuorten ryhmään! Ota yhteyttä lähimmän paikkakunnan yhteyshenkilöön. – Helsingin seutu: Jiri Lilja: jirililja@hotmail.com

– Jyväskylän seutu: Juho Hartikka: juho.hartikka@hotmail.com, 040 960 7930 – Kokkolan seutu: Nea Pitkäkangas: tikli97@hotmail.com

– Lappeenrannan seutu: Ahti Pulli: ahti.pulli@gmail.com, 044 986 0400 – Parikkala-Rautjärvi: Hanna Aalto: hanna.aalto@ornio.net

– Porvoon seutu: Emmalotta Kittilä: emma.kittila@luukku.com

– Rauman seutu: Hannes Halminen: nuorisojaosto.rslh@gmail.com – Tampereen seutu: Niklas Paulaniemi: npaulaniemi@gmail.com – Turun seutu: Sebastian Andrejeff: nuoriso@tly.fi, 044 096 8080

Puuttuuko ryhmäsi luettelosta? Etkö löytänyt ryhmää omalta alueeltasi? Ota yhteyttä: inka.plit@birdlife.fi


3 | 2020

29

Nuorten sivu

Pyry Laurikka

Muuttavia sepelhanhiparvia pääsee Porkkalan kärjessä parhaimmillaan ihastelemaan mukavan läheltä.

Upea nuortenretki upeaan Porkkalanniemeen Pyry Laurikka

Viikonlopun kohokohta: tarkkailupaikan hienosti ohittanut mustahaikara.

Eetu Paljakka ja Pyry Laurikka Jo vuosikymmenien ajan on Uudenmaan alueen nuorilla lintuharrastajanaluilla ollut tapana viettää keväisin ainakin yksi viikonloppu telttaillen Kirkkonummella Porkkalanniemen kärjessä, Pampskatanin legendaarisen kovalla muutontarkkailupaikalla. Usealle meistä seitsemästä innokkaasta nuoresta tämä oli aivan uusi kokemus, josta oli kuultu lähinnä aikuisten tarinoissa. Perjantai-iltana 22.5. retkueemme saapui Porkkalanniemen ulkoilualueen parkkipaikalle. Kävelimme puolentoista kilometrin matkan ja pystytimme leirin telttoineen ja riippumattoineen niin kutsuttuun välikärkeen, joka sijaitsee vain kivenheiton päässä oikeasta niemenkärjestä. Makkaranpaiston jälkeen lehtokurpat ja rantasipit tuudittivat meidät äänillään uneen raikkaassa meri-ilmassa.

Vesilintuja, petoja ja yllätyksiä

Lauantaiaamun havaittavat muutot alkoivat varhain: aamukahden aikoihin muutamat valveilla olleet retkeläiset kuulivat yömuuttavan liejukanan ääniä. Varsin hyvä laji Kirkkonummelta! Aamu valkeni, ja yhtäjaksoinen staijaus eli muutontarkkailu aloitettiin kello 3.50. Oli tyyni ja kirkas aamu, erittäin hyvä muuttosää. Heti aamusta alkoi mennä kuikkalintuja sekä sepelja valkoposkihanhia. Lisäksi aivan kärjessä lauloi kak-

si pikkusieppoa. Päivän ensimmäinen rari eli harvinaisuus oli Huippuvuorilla asusteleva hrota-alalajin sepelhanhi, joita nähdään Suomessa vain kourallinen vuosittain. Etelänkiislakin on aina mukava laji nähdä, nyt peräti kaksi lintua. Hyvä muuttosää oli saanut lintujen lisäksi ihmisetkin liikkeelle: parhaimmillaan kärjessä oli staijareita melkein viitisenkymmentä! Lapasotkien ja merikihujen osalta lauantai oli todennäköisesti yksi kevään päämuuttopäiviä. Merikihuja nähtiin neljäkymmentä yksilöä ja lapasotkiakin lähes seitsemänkymmentä. Päivän ensimmäinen muuttava mehiläishaukka nähtiin aamuyhdeksän pintaan, ja niitä laskettiin päivän mittaan yhteensä 33 yksilöä. Petomuutto oli melko runsaslajista, muttei kovinkaan yksilörikasta. Lajilistalle päätyivät muun muassa ruskosuohaukka, varpushaukka, nuolihaukka, hiirihaukka, ampuhaukka ja tuulihaukka. Kova havainto oli yhdeksän pohjoista kohti muuttavan keräkurmitsan parvi. Laji on todella vaikea havaita Uudellamaalla. Niin nopeasti meni parvi ohi, että vain muutamat ehtivät saada kopin linnuista. Onneksi murhe oli lyhytaikaista, sillä päivän kovin rari oli vielä tulossa. Radiopuhelimeen tuli viestiä Söderskäriltä, noin 4,5 kilometriä Pampskatanilta kaakkoon. Viesti oli hiukan epäselvä, mutta siitä erottui yksi sana: mustahaikara. Suuntasimme kaukoputkemme heti ulkomerta kohti ja lintu löytyi pian: se lähestyi suoraviivaisesti meitä Rönnskärin päällä. Lintua saatiin katsella pitkään ja loppujen lopuksi se ohitti onnellisen staijiväen aivan edestämme korkealla kohti pohjoista. Iltapäivällä kolmen maissa lopetimme staijaamisen muuton hiljentyessä ja pidimme päivälevon. Osa lähti retkeilemään sisämaahan, toiset kaupoille nyt kun siihenkin oli aikaa. Iltamuutto oli melko vaisua. Illan kohokohtana paistoimme lettuja.

Sepelhanhien ja kahlaajien sunnuntai

Sunnuntai osoitti, kuinka kaksi säätyypiltään melko samanlaista peräkkäistä päivää voivat olla lajistonsa puolesta hyvin erilaisia. Kuikkia ja valkoposkihanhia meni

vain rippeet eiliseen verrattuna, mutta sepelhanhia alkoi muuttaa päivällä hyvänkokoisiakin parvia. Tämä huipentuikin myöhemmin samana iltana nähtyyn sepelhanhien päämuuttoon, jota emme ikävä kyllä olleet enää todistamassa. Sunnuntaipäivä oli myös kahlaajien. Suosirrejä laskettiin muutaman parven voimin yli kolmesataa lintua ja vesipääskyjäkin seitsemän linnun parvi. Myös punakuirit, tundrakurmitsat ja pikkukuovit olivat uutta viikonlopulle, vaikkei niitä kovin suuria määriä mennytkään. Mainittakoon myös lähiluodolla levähtänyt lapinsirri. Hieno havainto oli myös turkinkyyhky, joka löytyi aluksi luotsikärjestä Porkkalanniemen luoteisrannalta, josta sen ilmoitettiin lähteneen Pampskatanin suuntaan. Lintu löytyikin myöhemmin huhuilemasta telttapaikaltamme! Vaikka se lensikin pian hiukan kauemmas vastarannalle, pääsi sitä kuulemaan silti ihan hyvin. Kirkkonummella kyseinen laji on nykyisin yhtä harvinainen kuin mustahaikara, vaikka onkin vielä 1990-luvulla pesinyt kunnan alueella. Puolenpäivän maissa lopetimme staijauksen vaatimattoman muuton takia ja aloimme purkaa leiriämme. Fiilikset olivat mahtavat. Tämä upea lintuviikonloppu muistetaan vielä pitkään!

Vaihda e-laskuun!

BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi. E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja. Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!


30

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset

Parikkalan ja Rautjärven lintukerho:

3.–4.10. EuroBirdwatch (ks. s. 19)

Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintu- ja luontohavaintoja. Liittyminen: hanna.aalto@ornio.net.

1.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskenta

21.–22.11. Edustajiston syyskokous (ks. s. 26) 25.12.–7.1. Talvilintulaskentojen talvilaskenta 25.–29.1.2021 Pihabongauksen koululaisviikko 30.–31.1.2021 Pihabongaus

21.2.–6.3.2021 Talvilintulaskentojen kevätlaskenta

Bongariliitto Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi www.facebook.com/groups/ Bongariliitto Sähköpostilista Bongariverkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Jäsenmaksu 35 e, Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Tapahtumat:

Ajankohtaista:

Jäsenmaksut 2020:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Apuksen retkitoiminta käynnistyy jälleen. Vallitsevan koronatilanteen johdosta isoja ryhmäretkiä ei toistaiseksi järjestetä, vaan retket ovat luonteeltaan lintukävelyitä. Kullekin retkelle otetaan enintään 10 henkeä ja ainoastaan ennakkoilmoittautumisten kautta. Ilmoittautuminen tapahtuu suoraan retken vetäjälle, eikä sairaana pidä retkelle osallistua. Retkillä käytetään vain omaa optiikkaa. Tiedot retkistä julkaistaan Apuksen sähköisissä kanavissa. Ainakin osa retkistä järjestetään lyhyellä varoitusajalla.

Varsinainen jäsen 23 e, opiskelija/ koululainen 18 e, perhejäsen 3 e.

Etelä-Savo

Keski- ja PohjoisUusimaa

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@hotmail.com, p. 040 745 0963.

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Pj. Mika Asikainen, mika.asikainen@saunalahti. fi, p. 0400 251 389.

www.oriolus.org. www.facebook.com/oriolusry Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta tai maria. tirkkonen@hotmail.com.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kainuu Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@gmail.com.

www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/ lintuyhdistys.apus

Jäsenmaksut 2020:

Suositut lintuillat keskeytyivät keväällä koronaepidemiaan. Kokeilemme syksyn aikana lintuiltoja etäyhteyksillä. Katso tulevat tapahtumat ja Teams-linkki Apuksen verkkosivuilta ja tule kuulolle! Lintuiltoja voi seurata tietokoneella tai älypuhelimella.

Varsinainen jäsen 26 e, perhejäsen 5 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 13 e, kannattajajäsen (vapaaehtoinen korkeampi jäsenmaksu) 50 e.

KeskiPohjanmaa

www.facebook.com/ groups/169813490292083 Sähköpostilista apus-lista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Jäsenmaksut 2020:

www.facebook.com/kailintuyhd Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail.com, p. 050 022 1213. Jäsensihteeri Liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280.

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsenet ja alle 18-v. 10 e, kannattajajäsenmaksu 100 e.

www.ekly.org

Jäsenmaksut 2020:

Tapahtumat:

Kanta-Häme

Jäsenmaksut 2020:

BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@ birdlife.fi. Pj Juhani Kairamo, juhani. kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747.

Tapahtumat: 4.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBirdwatch-viikonloppuna. Seuraamme syysmuuttoa perinteisesti Tiuruniemen kärjessä. Kokoonnumme klo 8 P-paikalla (Tiuruniementie 247–249, entisen Tiuruniemen sairaalan P-paikka). 11.10. Seuraamme syysmuuttoa Lappeenrannan Linnoituksen valleilla Etelä-Karjalan museon pihapiirissä (Kristiinankatu 15). Oppaat ovat paikalla klo 8–12. 14.11. Yhdistyksen syyskokous klo 15 Lappeenrannan Linnoituksessa, Satamatie 8 (Saimaarium). Tarkempi ohjelma ilmoitetaan kokouksen lähestyessä verkkosivuilla ja ekly-verkossa. Tapahtumat järjestetään ajankohdan epidemiatilanteen turvasuositusten mukaisina ja tilanteen vaatiessa perutaan (ks. yhdistyksen verkkosivujen tapahtumakalenteri).

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

Tapahtumat:

Sähköpostilista EKLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta. Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso- ja opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsen 50 e.

Varsinainen jäsen 25 e, nuorisojäsen (alle 21-v). 15 e.

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

www.facebook.com/eklyry

www.khly.fi www.facebook.com/ birdlifekantahame Sähköpostilista khly-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 13 e, perhejäsen 5 e, vapaaehtoinen korotettu jäsenmaksu 45 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kemi-Tornio Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Pj. Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi. www.xenus.fi www.facebook.com/ groups/1257825654299957

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 2 e.

www.kpbirdlife.fi www.facebook.com/BirdLifeKeskiPohjanmaa

www.birdlife.fi/kly

EteläKarjala

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry. Pj. Juhani Hannila, juhani.hannila@ kokkola.fi, p. 044 780 9307. Siht. Johan Hassel, johan.hassel@multi.fi, p. 040 523 0392.

20.9. Kukkulan kuningas -muutonseuranta klo 9–13. Kisassa seurataan porukalla syysmuuttoa ja lasketaan isoja lintulajeja. Kaikki ovat tervetulleita mukaan, harrastusvuosiin ja taitoihin katsomatta, myös ilmoittautumatta. Voit myös koota oman porukan. Osallistuvat kukkulat julkaistaan Apuksen sähköisissä kanavissa. 25.9. Yhdistyksen kevätkokous klo 18.30. Kokous järjestetään koronatilanteesta johtuen ulkona, Lemmenlaakson laavulla Järvenpäässä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä valitaan yksi hallituksen jäsen. Tie laavulle lähtee frisbeegolfradan P-paikalta (Skogsterintie 126). Varaa paluumatkaa varten taskulamppu ja sateen sattuessa myös sateenvarjo mukaan. Yhdistys tarjoaa makkarat ja muuta pientä evästä sekä juotavaa. Illan pimetessä kuulostellaan syysvaelluksella olevia pöllöjä. Kokouksessa noudatetaan turvavälejä. Ethän tule sairaana kokoukseen! 26.11. Syyskokous Järvenpää-talolla klo 18. Kokouksessa valitaan mm. yhdistykselle uusi puheenjohtaja sekä käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Mahdollisesta muusta ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin Apuksen sähköisissä kanavissa.

Tapahtumat: 30.9.–4.10. Lintuharrastustapahtuma Oktobirdfest Kalajoella. Oktobirdfestiin kuuluu yhteisretkiä, lintuaiheisia esitelmiä, mukavaa yhdessäoloa sekä perinteinen Kalajoen linturalli. Tarkemmat tiedot ohjelmasta, majoituksesta ja ilmoittautumisesta tulevat yhdistyksen verkkosivuille. 3.–4.10. EuroBirdwatch-viikonloppu. Syksyn yleisöretkistä ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja muilla viestintäkanavilla.

Ajankohtaista: Koronatilanteen vuoksi siirretty yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous sekä sääntömääräinen syyskokous tullaan järjestämään samana päivänä ja samassa tilassa. Jäsenille lähetetään erillinen kutsu myöhemmin syksyllä. Tankarin lintuasemalle kaivataan syysjaksolle rengastajia ja havainnoitsijoita. Asemalle on rakennettu uusi rengastustila ja saunarakennus. Mikäli rengastus- tai havainnointijakso lintuasemalla kiinnostaa, ota yhteyttä asemahoitajaan: Hannu Tikkanen, p. 040 016 2072.

KeskiSuomi Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@ gmail.com, p. 040 865 7053. www.birdlife.fi/ksly www.facebook.com/kslyry Sähköpostilista Kaakkuriverkko ja kolme Tulkku Whatsapp-ryhmää, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Tapahtumat: 19.9. KSLY:n Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 hlön joukkue ja ilmoittaudu: tuomas.syrja@gmail.com, p. 040 776 6794. 27.9. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Sami Ylistö (sami.ylisto@ gmail.com, p. 041 505 6246). 4.10. Muutonseurantaa Jyväskylän Säynätsalon aallonmurtajalla. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut Sami Ylistö (sami.ylisto@ gmail.com, p. 041 505 6246). 18.11. KSLY:n sääntömääräinen syyskokous klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa (os. Vapaudenkatu 39–41). Syyskokouksessa esityslistalla ovat sääntömääräiset asiat: valitaan mm. yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2021 ja hallituksen jäseniä toimikaudelle 2021–22 sekä käsitellään tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. 27.11. Määrityskisa-pikkujoulut. Perinteinen toimintavuoden päätös järjestetään toistaiseksi tuntemattomassa paikassa – seuraa ilmoittelua! Mahdollisten muutosten vuoksi seuraathan ajankohtaista tiedotusta Kaakkuriverkossa, yhdistyksen verkkosivuilla ja Facebookissa.

Kuusamo Kuusamon Lintukerho ry, info@ kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@ gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi www.facebook.com/ kuusamonlintukerho Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Aikuiset 24 e, alle 18-v. ja opiskelijat 13 e ja perhemaksu 29 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Kymenlaakso Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com, p. 050 379 3325. Jäsensihteeri Paula Uotila, uotilapaula@gmail.com. www.kyly.fi www.facebook.com/KymenlaaksonLintutieteellinenYhdistys Sähköpostilista KyLY-verkko, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, koululais- ja opiskelijajäsen 17 e, perhejäsen 5 e.


3 | 2020

31

Pitkäaikainen haave toteutui yhteistyöllä – Lohjan Kirkniemeen valmistui lintutorni Arvi Hägglund

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry on useamman vuoden ajan etsinyt hyvää lintutornipaikkaa lähialueelta. Tornille sopivia paikkoja on Hakin alueella useita, mutta monissa hankaluutena on parkkialueen puute tai se, että paikalla on lintuja vain lyhyen aikaa vuodesta. Lohjalla Metsä Groupin omistamilla Kirkniemen kartanon mailla sijaitseva Osuniemenlahti todettiin ihanteelliseksi paikaksi. Lahti on lähes ympäri vuoden sula, sillä siihen lasketaan lämmintä lauhdevettä. Osuniemenlahti todettiin myös parkkipaikan osalta hyväksi. Hakin hallitus laati joulukuussa 2019 esityksen suoraan konsernin pääjohtajalle. Metsä Groupilta saatiin nopeasti lämminhenkinen vastaus: he olivat perehtyneet ehdotukseemme ja ideamme kiinnosti heitä. Sovimme yhteisen palaverin heti tammikuulle. Ennen ensimmäistä palaveria Hakin hallitus laati tornihankkeelle suunnitelman: tulevan tornin piirustukset (pääpiirustus lujuuslaskelmineen), materiaalimenekki, tarvittavat vuokrakoneet, pohjatutkimus, kartta ja muut lupiin liittyvät asiat sekä hankkeen kustannusarvio. Ensimmäinen tapaaminen pidettiin Kirkniemen kartanossa tammikuussa, jolloin kävimme myös katsastamassa tulevalle tornille luonnosteltua paikkaa. Hakin esittämä suunnitelma kokonaisuudessaan sai positiivisen vastaanoton. Metsä Group ehdotti tapaamisen lopuksi, että he pitävät oman palaverin ja palaavat asiaan mahdollisimman pian. Seuraavassa yhteisessä palaverissa saimme kuulla, että Metsä Group ottaisi mielellään vastuulleen koko hankkeen kustannuksineen. Tämä suunnitelma sopi Hakille, sillä kustannukset olisivat olleet pienelle yhdistykselle mittavat. Alkuperäinen paikka oli haasteel-

Tapahtumat: 29.9. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 Kumppanuustalo Viikarissa (Mariankatu 24, 48100 Kotka). Esillä sääntömääräiset asiat. Väliaikaisen lain nojalla kevätkokous voidaan järjestää syyskuun loppuun mennessä ja ennakkoilmoittautumista voidaan edellyttää. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä Google Meet -ohjelman avulla. Mikäli osallistut etäyhteydellä, ilmoittaudu ennakkoon viimeistään 28.9. klo 18 sähköpostilla puheenjohtajalle (antto.makinen@gmail.com). 3.10. Yhteishavainnointipäivä. Ideana on seurata lintujen syysmuuttoa samaan aikaan useassa eri paikassa. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com). 19.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Kouvolan pääkirjastossa (Salpausselänkatu 33). Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä Google Meet -ohjelman avulla. Mikäli osallistut etäyhteydellä, ilmoittaudu ennakkoon viimeistään 18.11. klo 18 sähköpostilla puheenjohtajalle (antto.makinen@gmail.com). 1.12.–28.2. Perinteinen talven pihapinnakisa. Ilmoittautumiset Joni Räsäselle (joni.rasanen1@ gmail.com).

Metsä Group

Hakin puheenjohtaja Arvi Hägglund (kaukoputkella) sai avajaisissa kunnian kirjata uuden lintutornin ensimmäisen havainnon Tiiraan. Infotauluun valittiin viisi Kirkniemen alueella esiintyvää lintulajia.

linen maaperän pehmeyden vuoksi, joten yhdessä Hakin kanssa tornin paikkaa muutettiin hieman. Tornin rakentajaksi valikoitui pitkän linjan lintuharrastaja ja erittäin kokenut lintutornien suunnittelija ja rakentaja Jouko Alhainen. Yhteisiä palavereja pidettiin usein etänä johtuen koronatilanteesta. Palaverit sujuivat hyvässä yhteishengessä yhteisen päämäärän hyväksi. Torni valmistui suunnitellusti elokuussa ja otettiin käyttöön syyskuun alussa. Tornin lisäksi Metsä Group rakensi uuden parkkipaikan,

6.12. Perinteinen Itsenäisyyspäivän pinnaralli klo 6.30–16.30. Ks. lisätiedot lähempänä ajankohtaa yhdistyksen verkkosivuilta sekä Kyly-verkossa.

Ajankohtaista: Koko vuoden ekopinnakisa on käynnissä. Yhteyshenkilönä Esa Partanen (esa.partanen@yahoo.com).

Lohjan seutu

www.lhlhry.fi

Jäsenmaksut 2020:

www.facebook.com/lintuharrastajat

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry (Hakki), hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@gmail. com, p. 040 589 0487.

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- ja perhejäsen 12 e.

Varsinainen jäsen 30 e, alle 20-v. 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan. Kannatusjäsen 40 e.

www.hakkilohja.fi

3.10. Retkikummit Ulla ja Reijo Leino päivystävät klo 9–12 Kiljamon tornilla (Torronsuo). Tervetuloa paikalle kyselemään linnuista ja lintuharrastuksesta.

facebook.com/hakkiry instagram.com/hakki_ry

Lappi

Jäsenmaksut 2020:

Lapin Lintutieteellinen Yhdistys (LLY), info@lly.fi. Pj. Ismo Kreivi, puheenjohtaja@lly.fi, p. 040 768 6448. Siht. Esko Nevala, sihteeri@lly.fi, p. 040 543 2045.

Tapahtumat:

www.lly.fi www.facebook.com/ LapinLintutieteellinenYhdistys Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Työssäkäyvät 29 e, muut 18 e, perhejäsenyys 15 e, tukijäsenyys 40 e, kannatusjäsenyys 200 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

käyntiportin sekä polun opasteineen ajotieltä tornille. Lisäämme Kirkniemeen tehtäviä retkiä ja lintukävelyjä. Hakin ja Metsä Groupin toiveena on, että ihmiset innostuvat luontoharrastuksesta ja ottavat uuden tornin retkikohteekseen. Haluamme Hakin puolesta kiittää Metsä Groupia hyvästä yhteistyöstä ja pitkäaikaisen haaveen toteuttamisesta. Lintutornin käyttöönoton yhteydessä oli mukava yhdessä todeta, että valmis lintutorni ylitti sekä Hakin että Metsä Groupin odotukset.

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 6 e. 3.10. EuroBirdwatch Kukkumäki klo 8–12. 4.10. EuroBirdwatch Siuntio Kasaberget klo 8–12.

Jäsenmaksut 2020:

Tapahtumat:

3.–4.10. EuroBirdwatch 4.10. Lokaralli klo 9–15, kuntana Urjala. Seuraa tapahtumia ja niiden muutoksia verkkosivuilta ”Tapahtumat” ja ”Keskustelu”-välilehdiltä.

Tapahtumat: 1.–31.10. Lokakuun pinnakisa. 31.10. Pyhäinpäivän ekopinnaralli valoisaan aikaan. 6.12. Perinteinen Itsenäisyyspäivän pinnaralli. Tapahtumien yksityiskohdista sekä mahdollisista uusista tapahtumista ilmoitetaan MLY:n verkkosivuilla ja muilla yhdistyksen viestintäkanavilla.

Ostrobothnia Australis

26.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Lohjan pääkirjaston Järnefelt-salissa. Kokouksen jälkeen lintuaiheinen esitys.

Merenkurkku

Ostrobothnia Australis rf, oa@ oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621.

Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin verkkosivuilla ja paikallislehdissä.

Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry. mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail.com, p. 050 351 4551. Sihteeri Hanna-Kaisa Mikkola, hanna.mikkola@gmail.com, p. 040 845 1412.

www.oa.fi

LounaisHäme Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com.

www.birdlife.fi/mly www.facebook.com/merenkurkunlty Sähköpostilista MLY-lista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

www.facebook.com/ OstrobothniaAustralis

Jäsenmaksut / Medlemsavgift 2020: Vuxna 20 e, barn och ungdomar under 18 år 10 e.

Tapahtumat / Aktiviteter: Följ med Oas Facebook och webbsidor.


32 Alueuutisia Lintutorni Pyhäjärven Tikkalansalmeen BirdLife Keski-Pohjanmaan alueeseen kuuluva Pyhäjärvi on saanut uuden lintutornin Tikkalansalmeen. Kaupunginhallituksessa istuva Raija Leppäharju innostui tämän jutun kirjoittajan ehdotuksesta ja vei asiaa eteenpäin parhain mahdollisin tuloksin. Vastavalmistuneen tornin ylätasanne on noin 5 metrin korkeudessa, mistä salmen linnut ovat havaittavissa entistä paremmin. Tikkalansalmi on otollinen paikka linnuille salmen mataluuden ja virtauksen ansiosta. Salmi aukeaa jäistä varhain keväällä ja jäätyy myöhään talvella. Lämmin kiitos Raija Leppäharjulle ja Pyhäjärven kaupungille. Pauliina Saarinen (BirdLife Keski-Pohjanmaa)

Kymmenen vuotta lintujen hoitoa Oulussa Oulussa toimiva loukkaantuneiden luonnonvaraisten lintujen hoitola täyttää kymmenen vuotta. ”Pihalinnun hoitola” aloitti toimintansa syyskuussa 2010 osana Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (PPLY) toimintaa ja Ari-Pekka Auvisen vetämänä. Kymmenen vuoden aikana hoitolassa on hoidettu satoja lintuja, aina Jäämereltä Pohjois-Pohjanmaalle eksyneestä pikkuruokista paikallisiin varislintuihin. Nyt kymmenvuotiskesänä hoidossa on kolme orpoa laulujoutsenen poikasta. Pihalinnun hoitola toimii Pauliina Raution kotona ja vapaaehtoistyössä on mukana joukko PPLY:n aktiivijäseniä. Pauliina Rautio (PPLY)

Uusi kirja lintuharrastuksen alkuajoilta Joukko Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (PiLY) veteraanijäseniä on julkaissut kirjan lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella. Kirjassa kerrotaan silloisista lintuharrastusvälineistä ja -paikoista Pirkanmaalla, harrastajan vuodenkierrosta, paikallisesta petolintu- ja koskikaratutkimuksesta sekä retkistä lähelle ja kauas. Mukaan on päässyt harvinaisuuksia, kuten Tampereen Iidesjärveltä löytynyt Suomen ensimmäinen tundravikla. Lintujen viemää – muisteluja lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella -kirjan on toimittanut yhdistyksen alkuvuosien sihteerinä ja puheenjohtajana toiminut Mikko Jokinen. Kirjassa on 228 sivua ja lähes 260 kuvaa Pirkanmaan lintuharrastuksen historiasta. Kirjan hinta- ja tilaustiedot löytyvät yhdistyksen kotisivuilta (www.pily.fi/lintujenviemaa). Tuija Palonen (PiLY)

Pirkanmaa Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys (PiLY) – BirdLife Pirkanmaa, pily@ pily.fi. Pj. Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 356 3231. www.pily.fi www.facebook.com/pirkanmaan. lintutieteellinen.yhdistys.ry Pikaviestiryhmä ja foorumi, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 1.1.–31.12. Ekopinnakisa PiLYn toimialueella. Tarkemmat ohjeet PiLYn verkkosivuilta. 1.1.–31.12. PiLYn juhlavuoden kotiseutukisa 2020. Kuka havaitsee vuoden aikana PiLYn toimialueella eniten lajeja omalla kotiseudullaan? Kotiseutuskaba on avoin kilpailu kaikille alueen lintuharrastajille. Kilpailussa kotiseutu on ympyrän muotoinen alue, joka ulottuu omalta kotiovelta 1 000 metriä joka suuntaan. Ks. ohjeita PiLYn verkkosivujen tapahtumista. 24.9. Sääntömääräinen kevätkokous klo 18 alkaen Tampereella pääkirjasto Metsossa Lehmussalissa (alakerta). Kokouksessa käydään läpi ja hyväksytään toimintakertomus sekä tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä myönnetään hallitukselle vastuuvapaus. Kevätkokous jouduttiin siirtämään myöhemmäksi koronakriisin rajoitusten vuoksi. Lämpimästi tervetuloa! 26.9. Säpin retki. Ks. retkeä koskevat viimeisimmät tiedot, ohjeet sekä ilmoittautumislomake PiLYn verkkosivujen tapahtumista. 29.10. Lintuilta Tampereella pääkirjasto Metsossa Lehmus-salissa (alakerta). Saliin pääsee sisälle klo 17.50 alkaen. Ohjelma avoin. Kaikki lämpimästi tervetuloa! 14.–15.11. Perinteinen joutsenlaskenta Pirkanmaan maakunnassa. Paljonko laulujoutsenia löytyy Pirkanmaalta juuri ennen talven saapumista? Käy tarkistamassa paikkakuntasi järvenlahtia tai muita sopivia levähdyspaikkoja viikonlopun aikana ja ilmoita havainnot Tiiraan. Tiiraan on hyvä ilmoittaa yksilömäärä, tarkka paikka ja kellonaika, jotta saamme hyvän kuvan todellisesta syksyisestä joutsenmäärästä Pirkanmaalla. Laskenta järjestetään nyt 12. kerran. 24.11. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ja marraskuun lintuilta Tampereella pääkirjasto Metsossa Lehmus-salissa (alakerta). Kokous alkaa klo 18 ja saliin pääsee klo 17.50 alkaen. Kokouksessa valitaan 4 hallituksen jäsentä seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle sekä toiminnantarkastajat ensi vuodelle. Kokouksessa vahvistetaan jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2021. Kokouksessa myönnetään PiLYn jokavuotinen linnustonsuojelupalkinto sekä palkinto aktiivisesta vapaaehtoistyöstä lintuharrastuksen tai lintutietämyksen edistämiseksi. 1.12.–28.2. Osallistu talvipihapinnakisaan ja tarkkaile kotipihasi talvilintuja. PiLYn toimialueella järjestetään jo perinteeksi muodostunut talvipihapinnakisa. Tavoitteena on havaita omalta,

lainatulta, vuokratulta tai muutoin haltuun saadulta tontilta, kerrostalon parvekkeelta, pihalta, mökkitontilta tai muulta vastaavalta paikalta mahdollisimman monta eri lintulajia siten, että havainto tehdään kyseisellä paikalta seisten, maaten, käsinseisoen tms. asennossa kyseisenä kilpailuaikana. Voittaja saa kunniaa, muut myös raikasta ilmaa. Kisaan voit rekisteröityä osoitteessa www.arkisto-pily.fi/Pinnakisat.

PohjoisKarjala Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 0186 607. www.pklty.fi www.facebook.com/pklty Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Seuraa säännöllisesti PiLYn verkkosivujen tapahtumia, koska sinne päivitetään jatkuvasti uusia tapahtumia. Verkkosivuilta löytyy tapahtumista myös lisätietoja. Varsinkin nyt koronakaudella tapahtumien lisäykset ja muutokset jo ilmoitettuihin tapahtumiin näkyvät verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2020:

Nuorisojaosto:

Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto järjestää alle 25-vuotiaille suunnattua toimintaa. Vetäjä Niklas Paulaniemi, npaulaniemi@ gmail.com.

Nokian Lintukoulu Tietoja Nokian Lintukoulusta voi lukea linkistä: www.pily.fi/lintukoulu.

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Varsinainen jäsen 26 e, opiskelijat 20 e, perhejäsenet 6 e.

Tapahtumat: 3.10. Rääkkylän Vuoniemen tornissa EuroBirdwatch -muutontarkkailua klo 8–10. Oppaana Jani Varis.

Enon lintukerho: Enon lintukerho, tapsapiipponen@ gmail.com, p. 050 341 8254.

PohjoisPohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY). Puh. ark. klo 10–16: 040 936 7749 (ei tekstiviestejä). Pj. Ari-Pekka Auvinen, aripekka00@ hotmail.com, p. 050 413 3403. Jäsensihteeri Esa Hohtola, esa.hohtola@ oulu.fi, p. 040 751 5572. www.pply.fi www.facebook.com/pply.fi Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia. Ajankohtaista: PiLY myy ensi talvenakin linnunruokaa. Myynti tapahtuu PiLYn verkkosivujen kautta. Sieltä löytyvät hinnat, tilausohjeet ja nouto-ohjeet. PiLYn uudet jäsenet saavat liittymislahjana Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon. Pirkanmaan linnustokirja on valmistunut keväällä 2016, ja siitä on otettu toinen painos. Ks. lisätiedot kirjasta ja sen tilaamisesta PiLYn verkkosivuilta. Uusi kirja ”Lintujen viemää – muisteluja lintuharrastuksen alkuvuosista Tampereella” (ks. s. 32) on ennakkotilattavissa hintaan 18 e + mahdolliset posti- ja pakkauskulut alkaen 7 e. Kirjan ilmestymisen jälkeen hinta on 20 e + posti- ja pakkauskulut. Tilatun kirjan voi myös noutaa kirjan julkaisutilaisuudesta, jolloin postikuluja ei laskuteta. PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan “Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualueita uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLYn että Luonnonperintösäätiön verkkosivuille on avattu oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanjan kautta on jo hankittu yksi vanhan metsän alue Mänttä-Vilppulasta. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (RA/2020/921, pts. 30.7.2020). Lupa on voimassa 1.9.2020 alkaen koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

Jäsenmaksut 2020: Aikuiset 42 e/25 e (painettu/sähköinen Aureola-vuosikirja), opiskelijat ja koululaiset 36 e/19 e, perhejäsenet 5 e (ei Aureolaa), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Lokakuu. Lokakisa eli lokakuun pinnakisa PPLY vs. Keski-Pohjanmaa. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen verkkosivuilla. 3.10. Hailuotoralli klo 7–18. Ohjeet ja purkupaikka, ks. www.pply.fi/ pinnat-ja-rallit/linturallit. Samana viikonloppuna on EuroBirdwatch: rallihavainnot Tiiraan su klo 16 mennessä! 14.10. Kuukausikokous. Nadja Weisshaupt esitelmöi aiheesta ”Kaukokartoitus lintututkimuksessa”. 1.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskenta. Haluatko mukaan? Täältä voit valita reitin, jolta tällä hetkellä puuttuu laskija: laji.fi/ theme/talvilintulaskenta/stats/ routes. Voit myös perustaa oman reitin, ohjeet: www.luomus.fi/fi/ talvilintulaskennat. 11.11. PPLY:n sääntömääräinen syyskokous klo 18. Kokous pidetään etäyhteyksillä, ks. www.oulu.fi/ biology/EH/pply.htm 11.11. Kuukausikokous. Aluksi sääntömääräinen syyskokous. Esitelmä: Matti Tynjälä ja Seija Rannikko, ”Linturetki Ugandaan”. 5.12. Talviralli, ks. www.pply.fi/ pinnat-ja-rallit/linturallit 9.12. Kuukausikokous. Pohjois-Suomen määrittäjämestaruuskisa. Järjestäjinä viime vuoden voiton jakaneet Kalle Hiekkanen ja Tuomo Jaakkonen. 24.12.–7.1. Talvilintulaskennan joululaskenta. 13.1. Kuvakavalkadi lintuvuoden 2019 tapahtumista Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikki syksyn kokoukset (lintuillat) järjestetään etänä kuukauden toise-


3 | 2020

33

Orvot sääkset saivat uuden kodin Janne Leppänen

Uusperheen hyvinvoiva poikue rengastuspäivänä. Hilu vasemmalla ja Vilu oikealla, pesän alkuperäinen poikanen niiden välissä.

Janne Leppänen Heinäkuun alkaessa Pohjois-Karjalaa runteli Päivö-myrsky, johon liittyi runsaita sateita ja erittäin kova puuskainen tuuli. Kontiolahtelainen maanomistaja kävi myrskyn jälkeen 2.7. aamulla katsomassa, oliko myrsky kaatanut puita. Samalla hän kävi tilallaan olevalla sääksenpesällä ja kauhukseen totesi, että myrsky oli täysin hajottanut ikimännyn latvassa vuosikymmeniä olleen pesän. Ainakin yksi poikanen oli maassa, sentään elävänä. Isäntä ilmoitti tapahtumasta Pohjois-Karjalan lintutieteelliseen yhdistykseen (PKLTY) ja tämän jutun kirjoittaja, sääksiäkin rengastava lintuharrastaja, lähti käymään paikalla. Maasta löytyi yksi kuollut poikanen ja kaksi elävää. Ne olivat nälkäisiä oltuaan maassa ilman emojen ruokintaa ehkä jo puolitoista vuorokautta, mutta ihme kyllä muuten kunnossa. Poikaset ruokittiin pikkuahvenilla ja nostettiin puuhun hätäratkaisuna tehtyyn laatikkopesään. Koko aamuna emoja ei näkynyt paikalla. Kuitenkin toiveissa oli, että emot yhä olisivat alueella ja jatkaisivat poikasten hoitamista. Maanomistaja kävi tarkastamassa poikasten tilanteen vielä samana iltana.

na keskiviikkona klo 18. Etäyhteyteen tarvitset vain selaimen ja kaiuttimen/ kuulokkeet; ohjeet täällä: www.oulu. fi/biology/EH/pply.htm

Hailuodon lintuseura: Hailuodon lintuseura perustettiin tammikuussa. Lisätietoja: Juha Markkola, jmarkkol@gmail.com.

PohjoisSavo Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelisri67@gmail.com, p. 050 569 9091. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net. www.lintuyhdistyskuikka.net www.facebook.com/ lintuyhdistyskuikka

Emoja ei edelleenkään näkynyt, mikä oli jo huolestuttavaa. Tilanteesta konsultoitiin Sääksisäätiötä, mistä saatiin ohje odottaa vielä aamuun. Emot kenties olivat säikähtäneet myrskyä ja luulleet poikasten kuolleen pesän hajottua yöllä ja siksi lähteneet pois. Ne saattaisivat kuitenkin palata, ja ehdottomasti parasta olisi, että omat emot kasvattaisivat poikasista luonnossa selviytyviä villilintuja.

Epävarma kohtalo

Seuraavana aamuna 3.7. emoja ei vieläkään näkynyt. Oli aika siirtyä B-suunnitelmaan. Hain aamuöisen sateen kastelemat, viluiset ja jälleen nälkäiset poikaset kotihoitoon mökilleni. Maanomistaja oli jo antanut niille nimiksi Hilu ja Vilu. Ruokin poikaset ja sijoitin ne sääksiemon lämpöiseksi lämmitettyyn saunaan kuivumaan ja lepäämään. Lopun päivää Hilu ja Vilu lähinnä nukkuivat ruokintataukoja lukuun ottamatta. Iltaa kohti poikasten voimat palasivat ja aamuyöllä ne jo liikehtivät vilkkaasti laatikossaan ja herättivät minut useita kertoja vaatimalla äänekkäästi ruokaa. Selväksi tuli, että kotihoidossa niistä tulisi nopeasti liian kesyjä ja

Sähköpostilista Kuikkalista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinaiset jäsenet 26 e, nuoret alle 18-v. ja perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: 19.9. SyysTaesto. 3.–4.10. EuroBirdwatch 2020. 5.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18. Klo 19 alkaen kaikille avoin Pohjanmaan ja Kainuun luontopalveluiden aluejohtajan Pirkko Siikamäen luento Koillismaan lintupaikoista, linnustosta ja sen muutoksista. 5.12. Talvipinnaralli 2020 Mahdollisista lintuopastuksista ilmoitetaan verkkosivuillamme.

Porvoon seutu Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne. nakari@gmail.com, p. 050 555 4006. www.psly-bnff.com www.facebook.com/psly.ry Sähköpostilista Corvus-verkko ks. ohjeet verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2020: Jäsenmaksu 28 e, perheenjäsenet ja nuoret 13 e, kannatusjäsenmaksu 40 e.

Tapahtumat: 19.9. Söderskär-retki klo 7–15, maksullinen. Oppaana Jari Lehtinen. Marraskuussa Tiira-kurssi. Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin.

ihmiseen tottuneita, jolloin niiden kohtaloksi luultavasti tulisi elää loppuikänsä tarhalintuina häkissä. Petorengastaja ja PKLTY:n puheenjohtaja Hannu Lehtoranta oli samaan aikaan selvittänyt muiden sääksenpesien tilannetta. Tietoon oli saatu juukalainen pesä, jossa kolmesta munasta vain yksi oli kuoriutunut ja poikanen oli suunnilleen samankokoinen kuin Hilu ja Vilu. Sääksisäätiön Jouko Alhainen neuvoi kokeilemaan Hilun ja Vilun viemistä kasvattilapsiksi toiselle pesälle. Haukoilta ja pöllöiltä tiedetään onnistuneita adoptioita, kunhan vain omat ja vieraan poikaset ovat samankokoisia ja vielä pieniä, eikä yhdistetyn poikueen pääluku nouse liian suureksi. Kolme poikasta on sääkselle vielä tavanomainen määrä, jonka kasvattaminen lentoon asti usein onnistuu. Niinpä lauantaiaamuna 4.7. vein Juha-Matti Ovaskaisen kanssa Hilun ja Vilun uuteen kotiin. Adoptioemot tarkkailivat tapahtumia korkealla kaarrellen. Poikasten ja pesän emolintujen ensikohtaamista ei voitu jäädä katsomaan – emot eivät pesälle laskeutuisi niin kauan kuin ihmiset olisivat näkyvissä, ja tokkopa ihminen voi sääksen katsetta minnekään piiloutua. Siispä emme voineet muuta kuin poistua paikalta ja toivoa parasta.

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Puolitoista vuorokautta myöhemmin Hannu kävi tarkastamassa tilanteen. Lähestyttäessä emo lähti pesästä lentoon, niin kuin pitikin. Pesän reunalle kiivettyään Hannu näki huojentavan näkymän: kaikki kolme poikasta olivat hyväkuntoisia ja makasivat rinnakkain kuin aito sisarusparvi. Kun adoptiosta oli kulunut 10 vuorokautta, kävin pesällä rengastamassa poikueen. Kaikki poikaset olivat kasvaneet paljon, jokaiselle oli painoa kertynyt 600– 800 grammaa lisää. Pesän alkuperäinen poikanen ja Hilu ovat luultavasti naaraita ja Vilu luultavasti koiras, joka petolintujen yleiseen tapaan jääkin kevyemmäksi. Naarasemo oli pesällä vartiossa kuten kuuluu, ja tarkastusaikana koiraskin saapui paikalle lahnaa kantaen. Hilu ja Vilu saivat näin mahdollisuuden kasvaa adoptioemojen hoidossa oikeiksi sääksiksi, ja tätä kirjoittaessa ne luultavasti tekevät ensilentojaan uuden kotisuonsa ilmatilassa. Rengastuksen ansiosta niistä saatetaan saada havaintoja vielä tulevaisuudessakin. Renkaiden merkit voidaan lukea kaukoputkella tai hyvällä kameralla, ja linnut saatetaan tavata pesivinä, kunhan ne siihen ikään varttuvat.

5.11. Sääntömääräinen kokous (yhdistetty kevät- ja syyskokous) klo 18.30. Kokouksen jälkeen kuvaesitys. 6.12. IP-ralli Kaikista tapahtumista ja mahdollisista muutoksista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa, verkkoja Facebook-sivuilla.

Ajankohtaista: PSLY:n vuodarikisa 2020 on käynnissä (www.tringa.fi/kisa). Tarkemmat säännöt PSLY:n verkkosivuilla.

Päijät-Häme Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. (PHLY), phly@phly.fi. Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@ outlook.com, p. 0400 972 421. Jäsen-

sihteeri Päivi Nousiainen, p.nousiainen@phnet.fi, p.040 5080 492. www.phly.fi www.facebook.com/phlyry www.instagram.com/phly1970 Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v.) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e.

Tapahtumat: 26.9. Lauantaina ILO-ralli klo 6–18. Kolmen naapuriyhdistyksen yhteinen syyslinturalli ILO = Iitti/ Lapinjärvi/Orimattila. Joukkueet rallaavat siten, että KyLYn jäsenet Iitissä, PSLY:n jäsenet Lapinjärvellä ja PHLY:n jäsenet Orimattilan


34 kaupungissa. Purkutilaisuus ilmoitetaan Tapahtumakalenterissa. Lokakuussa yhdistyksen syyskokous

Nro 3, 25. vuosikerta ISSN 2489-7906

Verkkolehti

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 010 406 6200 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 14 000 jäsentä ja 8 000 tukijaa.

Julkaisija

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi birdlife-lehti@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Henkilöstö

Painopaikka

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Botnia Print, Kokkola, 2020

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 5 e / palstamm, nelipalstainen

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori Inka Plit

Painos

27 000 kpl

Ilmestyminen

BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2020 kolmena numerona: 17.1., 9.4. ja 18.9.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.

3.10. Lauantaina Vaelluslinturetki Pulkkilanharjulle. Lähdemme seuraamaan vaelluslintujen ja vesilintujen muuttoa. Lähtö Heinolasta turistipysäkiltä klo 8 ja Lahdesta Marolankadun turistipysäkiltä klo 8.30. Hinta: 10 e/hlö, alle 18-vuotiaat 5 e/ hlö. Mukaan otetaan enintään 35 henkeä turvavälien säilyttämiseksi. Sitovat ilmoittautumiset 28.9. mennessä. Mukaan mahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä. Retkelle omat eväät ja sään mukainen varustus. Ilmoittautuminen: phly. fi/toiminta/ilmoittaudu-tapahtumaan/ tai Paavo Postille (posti. paavo@outlook.com, p. 050 322 3087). Tervetuloa paikalle myös omatoimisesti! Opastus paikalla aamun sarastaessa. 3.–4.10. EuroBirdwatch-tapahtuma 21.11. PHLY:n 50-vuotisjuhla. Tilaisuus järjestetään, mikäli infektiotilanne sen sallii. Aikataulu ja ohjelma päivitetään Tapahtumakalenteriin. Mahdolliset muutokset ja muu toiminta Tapahtumakalenterissa (phly. fi/toiminta/tapahtumakalenteri).

Rauman seutu Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, p. 040 839 5543.

Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

www.rslh.info

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Tatu Turunen Ohjelmoija William Linna

Puheenjohtaja Mika Asikainen

www.facebook.com/pages/raumanseudunlinnut www.instagram.com/rslh_linnut

Satakunta Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry (PLY), ply@satakunnanlinnut.fi. Pj. Heli Perttula, heli.k.perttula@ gmail.com. Median yhdyshenkilö (lintutilanne) Petteri Mäkelä, petteri. makela@gmail.com, p. 040 018 7028. www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e, kannatusjäsen 100 e.

Tapahtumat: 3.10. Opastettu lintukävely klo 9.  Kokoontuminen klo 9 Kirjurinluodon P-paikalla (Raumansillan ylityksen jälkeen heti oikealla oleva asfalttialue). Varusteet: kiikari (jos on), säänmukainen vaatetus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Linturetken luonteen mukaisesti pysähdymme vähän

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Tapahtumatietoihin voi tulla muutoksia ja peruutuksia.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 22 e, nuorisojäsen (alle 20-v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Nuorisojaosto: RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Lisätietoja antaa nuorisojaoston puheenjohtaja Hannes Halminen, nuorisojaosto. rslh@gmail.com.

väliä katsomaan ja kuuntelemaan kohdalle osuneita lintuja. Ei ennakkoilmoittautumista, tilaisuus on maksuton. Kesto 2–3 tuntia. 14.10. Lintuilta klo 18.30 Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7, 28100 Pori). Ks. tarkemmat tiedot verkkosivuilta lähempänä tilaisuutta. 31.10. Pyhäjärviralli. Ralli on Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen (TLY), Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen (PLY) sekä Pyhäjärven Suojeluyhdistyksen yhdessä järjestämä lintukisa. Ks. lisätiedot verkkosivuilta lähempänä tilaisuutta.

7.11. Opastettu lintukävely klo 9. Kokoontuminen klo 9 Kirjurinluodon P-paikalla (Raumansillan ylityksen jälkeen heti oikealla oleva asfalttialue). Varusteet: kiikari (jos on), säänmukainen vaatetus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Linturetken luonteen mukaisesti pysähdymme vähän väliä katsomaan ja kuuntelemaan kohdalle osuneita lintuja. Ei ennakkoilmoittautumista, tilaisuus on maksuton. Kesto 2–3 tuntia. 11.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7, 28100 Pori). Klo 19 alkaen Lintuilta. Ornitologi William Velmalan esitys: ”Syyskuinen rengastusretki Mongoliaan 2019”. 5.12. Talviralli. Ks. lisätiedot verkkosivuilla lähempänä tapahtumaa. 9.12. Lintuilta klo 18.30 Luontotalo Arkissa (Pohjoispuisto 7, 28100 Pori). Tutkija Martti Harion esitys selkälokista. Lasten ja nuorten tapahtumista ilmoitetaan erikseen verkkosivuilla.

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin asemanhoitaja Kimmo Nuotio, nuotio.kimmo@ gmail.com, p. 040 125 2855.

Suomenselkä Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY). Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431. www.sslty.fi www.facebook.com/SSLTY Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Jäsenmaksu 35 e, perhejäsen 5 e, pelkkä lehden tilaus 35 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 15 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 19.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala, p. 040 541 0582. 3.10. Karsturalli Karstulassa klo 7–15. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: santtu.ahlman@gmail.com, p. 044 509 6814.

Tämä lehti on painettu ympäristö­ystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Vaihda verkkolehteen!

BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista. Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaih-

toehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä. Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!


3 | 2020 6.1. Loppiaisralli. Koko toimialueen tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 20 joukkuetta. Lisätiedot: Esko Rajala, p. 040 541 0582. Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi www.facebook.com/SuupohjanLTY Sähköpostilista ja Whatsapp-ryhmä, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 25 e, alle 15-v. 15 e, perhejäsen 5 e, kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

Ajankohtaista: Yhdistys kehittää toimintaansa. Millaista ohjelmaa, tapahtumia tai sisältöä verkkosivuille sinä haluaisit? Laita viestiä sply@saunalahti.fi tai ota yhteyttä muussa muodossa.

35

vlhry.fi www.facebook.com/groups/ Valkeakosken.Lintuharrastajat twitter.com/vlhry www.instagram.com/ valkeakosken_lintuharrastajat Sähköpostilista ja Telegram-ryhmät, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Aikuiset 20 e, alle 18-vuotiaat 10 e.

Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.

VarsinaisSuomi Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Jari Kårlund, puheenjohtaja@tly.fi, p. 040 835 8313. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@ birdlife.fi, p. 010 406 6200. www.tly.fi www.facebook.com/turunlty www.instagram.com/turunlty Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Uusimaa

Jäsenmaksut 2020:

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry, toimisto@tringa.fi. Pj. Jukka Hintikka, puheenjohtaja@ tringa.fi, p. 044 566 5593.

Tapahtumat:

www.tringa.fi www.facebook.com/tringary instagram.com/tringa.ry twitter.com/tringa_ry Sähköpostilista, ks. ohjeet verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2020: Varsinainen jäsen 38 e, koululaiset ja opiskelijat 21 e, perhe-/sukulaisjäsen 10 e.

Tapahtumat: Koronatilanteen vuoksi Tringan retki- ja tapahtumakalenteri saattaa muuttua pitkin syksyä. Bussiretkien sijaan luvassa on etenkin lähiretkiä ja lintukävelyitä. Kaikki syksyn retket ja muut tapahtumatiedot löytyvät tapahtumakalenterista: www.tringa. fi/tapahtumakalenteri.

Nuorten linturyhmä: Tringan nuorten linturyhmä tekee retkiä Tringan alueen parhaille lintupaikoille hyvässä seurassa. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Ryhmä järjestää retkiä lähelle ja kauemmas. Tringan nuoret Instagramissa: @tringa.nuoret.

Ajankohtaista: Hangon lintuasema. Lähde miehittäjäksi Tringan omalle lintuasemalle! Asemamaksut: 35 e/vuosi (opiskelijat, työttömät/vähävaraiset 10 e/ vuosi). Varaukset: halias@tringa.fi. Lisätietoja: www.halias.fi. Tringan ekopinnaskaba 2020 ja muut kisat. Ekopinnaskaba jatkuu vuoden loppuun. Tämän vuoden uutuuskisa on Kotikuntaskaba. Tulossa on myös talviskaba. Katso lisätiedot ja osallistumisohjeet verkosta: www. tringa.fi/kisa.

Valkeakoski Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken.lintuharras-

Hanna-Maija Kehvola

tajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, m3ktor@gmail.com, p. 040 738 3386.

Varsinainen jäsen 34 e, nuorisojäsen (alle 25-v.) 22 e, perhejäsen 12 e. 9.–11.10. Viikonloppuretki Utön saarelle. Kokoontuminen Pärnäisten lauttarannassa ennen Baldur-yhteysaluksen lähtöä. Laivalle on Turusta linja-autoyhteys. Retkelle on pakollinen ennakkoilmoittautuminen. Ks. lisätiedot ja mahdolliset viime hetken muutokset verkkosivujemme etusivun tapahtumakalenterin linkistä. 17.10. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 9–12. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). 14.11. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 10–13. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). 30.11. Sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset klo 18–21. Kokouspaikka ja -tapa ovat vielä auki. Etäkokous on mahdollinen, samoin pakollinen etukäteisilmoittautuminen. Ks. tarkemmat tiedot verkkosivuiltamme lähempänä kokouspäivää. 12.12. Opastettu lintukävely Ruissalossa klo 10–13. Lähtö Kasvitieteellisen puutarhan isolta P-paikalta (Kansanpuistontie 3). Koronavirustilanteen takia tapahtumat voivat vielä muuttua tai peruuntua. Päivitämme ajantasaiset tiedot verkkosivuillemme, mistä löytyy myös lisätietoja kaikista tapahtumistamme.

Nuorisojaosto: TLY:n Nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Mikäli haluat mukaan jaoston toimintaan, ks. liittymisohjeet verkkosivuiltamme: www.tly.fi/yhdistys/ nuorisotoiminta. Nuorisojaoston lähiaikojen tapahtumista löydät tietoa myös yhdistyksen verkkosivujen tapahtumakalenterista.

Ajankohtaista: Jurmon lintuasema. Fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia,

Ensimmäiselle opastuskierrokselle osui sateinen sää, mutta se ei osallistujien intoa laimentanut. Oppaana Aki Aintila (keskellä).

Tringan lintumatkailu­hanke käynnissä Hangon lintuasemalla Johannes Silvonen

Hangon lintuasemalla eli Haliaksella on käynnissä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan lintumatkailuhanke, jonka myötä asemalle kehitetään uudenlaisia opastuksia. Tavoitteena on luoda Haliakselle ja Hankoon pysyvää lintumatkailutoimintaa, tehdä Haliaksen toimintaa tutummaksi yleisölle sekä vahvistaa lintuaseman taloutta. Lintumatkailu ja opastukset ovat keskeinen osa monen ulkomaisen lintuaseman toimintaa, mutta suomalaisilta lintuasemilta löytyy vasta vähän kokemusta matkailutoiminnasta. Puolet hankkeen rahoituksesta tulee Tringalle myönnetyn Leader-tuen myötä. Yleisölle avoimet, noin tunnin mittaiset opastetut kierrokset saatiin Haliaksella käyntiin heinäkuussa. Opastuspäivät ovat kesäkaudella olleet keskiviikko ja lauantai. Koronatilanteen vuoksi osallistujamääriä on jouduttu rajaamaan, mutta silti lintuaseman toimintaan kävi loppukesän aikana tutustumassa lähes sata vierailijaa. Paikat opastuksille varataan Haliaksen verkkokaupan kautta. Opastuksia on tarjolla myös kou-

näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@ tly.fi. Jäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat yli 10-vuotiaat perheenjäsenet 24 e/vuosi, jäsenen mukana majoittuvat alle 10-vuotiaat maksutta, muut kuin edellä mainitut 36 e/vuosi. Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä: linnustonsuojelu@tly.fi.

luluokille, yritysryhmille sekä muillekin ryhmille, lintuharrastajia unohtamatta. Tulevista opastuksista kerrotaan tarkemmin aseman verkkosivuilla (halias.fi/opastukset).

Liikkumisrajoitukset ennallaan

Hankkeen myötä käynnistyneet opastukset tarjoavat uusia mahdollisuuksia retkeillä Suomen mantereen eteläkärjessä ja Haliaksen alueella, mutta muuten alueella liikkumista koskevat rajoitukset ovat ennallaan. Hangon lintuasema sijaitsee Uddskatanin luonnonsuojelualueella, jossa liikkuminen on sallittu ainoastaan merkittyjä polkuja pitkin. Lintuaseman piha- ja verkkoalue sijaitsevat luontopolun ulkopuolella, ja näillä liikkuminen on opastuskierroksia lukuunottamatta sallittu vain lintuaseman havainnoijille ja rengastajille. Samoin on Gåsörsuddenilla, jolla lepäilevien lintujen laskenta kuuluu lintuaseman havainnoijien tehtäviin. Mikäli haluat Haliakselle havainnoijaksi, ota yhteyttä asemanhoitajiin – yhteystiedot löytyvät tapahtumasivuilta.

TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@tly.fi mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikket olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Medlemsavgift 2020:

Åland – Ahvenanmaa

1–4.10. Signilskär långhelg. Begränsat antal platser. Anmälan till jekholm78@yahoo.se.

Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), info@fagelskyddsforeningen.ax. Johan Ekholm, jekholm78@yahoo. se, t. 040 588 1478. www.fagelskyddsforeningen.ax www.facebook.com/ fagelskyddsforeningen

Vuxna 20 e, ungdomar under 18 år 10 e.

Aktiviteter: Aktiviteter: 22.9. Höstfågelguidning. Start kl 17.45 från Notviken, Svibyviken. 26.–27.9. Big Day Åland 29.9. Höstfågelguidning. Start kl 17.45 från Notviken, Svibyviken.

4.10. Dagsutflykt till Signilskär. Begränsat antal platser. Anmälan till jekholm78@yahoo.se. 11.10. Dagsutflykt till Lågskär. Begränsat antal platser. Anmälan till jekholm78@yahoo.se.


LAAJENNA NÄKÖKULMAASI

10 YEAR WARRANTY

BD II XD WIDE-ANGLE XD LENS SERIES

Uusissa Kowa BDII-XD -kiikareissa on ainutlaatuisen laaja kuva-ala, korkea valonläpäisy sekä erinomainen terävyys ja tarkkuus koko kuva-alalla. Laajakulmaoptiikan ansiosta kohteen löytäminen on helpompaa ja nopeampaa. Kiikarien linssit ovat ympäristöystävällistä Kowa XD-lasia, korkeatarkkuuksista kuvaa tuottavaa mataladispersio (ED) lasia joka sisältää runsaasti fluoriittia. Fluoriittilasin ansiosta kiikarin kuvassa ei juurikaan näy kromaattista värimuutosta (värivuotoa). Kestävä ja keveä runko on magnesiumseosta, joka kestää kolhuja ja käyttöä. Vedenpitävät kiikarit on täytetty typpikaasulla huurtumisen estämiseksi lämpötilan muuttuessa nopeasti. Kowan KR-pinnoite hylkii likaa ja rasvaa, helpottaen linssipintojen pitämistä puhtaana. Kowan laadukkaat kiikarit pysyvät toiminnassa vuosikausia. Kowa BDII-XD -kiikarit tarjoavat luonnollista värintoistoa, korkeaa kontrastia ja erinomaista tarkkuutta aamuhämärästä iltaruskoon.

Facebook “f ” Logo

www.focusnordic.fi

CMYK / .eps

Facebook “f ” Logo

CMYK / .eps

FocusNordic

Profile for BirdLife Suomi

BirdLife 3/2020  

BirdLife Suomen tiedotuslehti BirdLife esittelee järjestön tapahtumia ja suojelutyötä sekä lintumaailman ajankohtaisia asioita Suomesta ja m...

BirdLife 3/2020  

BirdLife Suomen tiedotuslehti BirdLife esittelee järjestön tapahtumia ja suojelutyötä sekä lintumaailman ajankohtaisia asioita Suomesta ja m...

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded