Lumme Valmistuvan bioanalyytikon osaaminen

TEKSTI Riitta Lumme, yliopettaja, Metropolia AMK KUVAT AdobeStock

VALMISTUVAN BIOANALYYTIKON OSAAMINEN

Tänä vuonna valmistuu yli 200 bioanalyytikkoa, jotka siirtyvät työelämään. Heiltä odotetaan vahvaa ammatillista osaamista. Laboratoriotutkimusprosessiin liittyvä osaaminen on työn ydintä, mutta sen rinnalla tarvitaan esimerkiksi asiakaspalvelu-, ohjaus- ja kehittämisosaamista.

Väestön kasvavat palvelutarpeet, nopea teknologinen kehitys, digitalisaatio ja robotiikka vaativat bioanalyytikolta jatkuvaa itsensä kouluttamista ja kehittämistä. Osa uusista työtehtävistä ei olisi mahdollisia ilman teknologisia muutoksia, osa voi rikastuttaa tai köyhdyttää työtehtäviä riippuen siitä, miten työ muutoksessa organisoidaan. Oppimiskyvyllä ja muutoksenhallintaan liittyvillä metataidoilla on entistä suurempi merkitys tulevaisuudessa. Työelämän kasvava kompleksisuus vaatii syy-yhteyksien jäsentämistä ja ongelmanratkaisutaitoja.

Ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto antaa yksilölle hyvän perustan osaamiselle, mutta vaatii systemaattista kehittämistä ja oppimista. Sitä vaaditaan myös työorganisaatioilta. Työntekijät arvostavat mahdollisuutta kehittää osaamistaan. Työnantajien kannattaa panostaa siihen myös siksi, että työntekijöiden kehittyvällä osaamisella on kiistaton vaikutus työn tuottavuuteen ja palvelujen laatuun.

Artikkelissa tarkastellaan osaamisperustaisuutta ja kompetensseja sekä bioanalyytikon osaamista esimerkkien kautta. Bioanalyytikon keväällä 2022 päivitetyt kompetenssit ovat kokonaisuudessaan luettavissa Kliinlab-lehdessä 3/2022.

Osaamisperustaisuus ja kompetenssit

Bioanalytiikan tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat perustuvat valtakunnallisesti laadittuihin kompetenssikuvauksiin ja ammattikorkeakoulusta valmistuvien geneerisiin kompetensseihin sekä ammattikorkeakoulujen omiin strategisiin tavoitteisiin. Vaikka opetussuunnitelmien sisällöissä ja opintojen laajuuksissa on jonkin verran eroja, voi bioanalyytikon osaamista pitää melko tasalaatuisena riippumatta siitä, mistä ammattikorkeakoulusta hän on valmistunut.

Tutkintojen opetussuunnitelmissa osaamisperustaisuus on ollut käytössä lähes kaksikymmentä vuotta. Osaamisperustaisuuteen siirryttäessä haluttiin siirtää fokusta opiskelijoiden oppimisen tuloksiin ja Euroopan tasolla kyse oli korkeakoulututkintojen työelämärelevanssin lisäämisestä ja opiskelijoiden joustavasta siirtymisestä työelämään. Aiemmin opetussuunnitelmissa kuvattiin opetustavoitteita ja -sisältöjä, nykyisin oppimistavoitteita ja oppimisten tuloksia.

Korkeakoulututkintojen ja niiden tuottaman osaamisen harmonisointi liittyy vuonna 1999 solmittuun Bolognan sopimukseen. Tällöin laadittiin tutkintojen ja osaamisen viitekehys EQF (European Qualification Framework) sekä kansallisia viitekehyksiä. Niissä osaaminen kuvattiin tietoina, taitoina ja kompetensseina (knowledge, skills and competences). Myös opintojen mitoitusjärjestelmää yhtenäistettiin ottamalla käyttöön opintopistejärjestelmä (1 op = 27 h opiskelijan työtä).

Eurooppalaisen (EQF) ja kansallisen (NQF) viitekehyksen mukaisesti osaamistavoitteissa kuvataan, mitä opiskelija tietää, ymmärtää ja kykenee tekemään opinnot suoritettuaan. Viitekehyksessä on kahdeksan tasoa, joista alempi korkeakoulututkinto (amk- ja kandidaattitutkinto), esim. bioanalyytikon koulutus sijoittuu tasolle 6. Viitetasot perustuvat oppimistuloksiin, jotka kuvataan tietoina (knowledge), taitoina (skills) ja pätevyytenä (competence). Bioanalyytikon valmistumisvaiheen osaamista tarkastellaan suhteessa näihin viitekehyksiin.

Työntekijöiden osaamisen kehittämisellä on kiistaton vaikutus työn tuottavuuteen ja palvelujen laatuun.

Kompetenssista on käytetty suomenkielistä käsitettä pätevyys, joka tarkoittaa tietojen, taitojen ja asenteiden muodostamaa kokonaisuutta. Sitä, miten yksilö suoriutuu ammattiin kuuluvista tehtävistä ja käyttää tietojaan ja taitojaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti vuonna 2005 ECTS -hankkeen, jolloin ammattikorkeakouluissa siirryttiin osaamisperustaisiin opetussuunnitelmiin. Koulutuksen tavoitteet määritettiin konkreettisina oppimistuloksina ja osaamisena. Tuolloin julkaistiin myös ammattikorkeakoulusta valmistuvien geneeriset kompetenssit ja samaan aikaan laadittiin tutkintojen alakohtaiset osaamiset.

Korkeakoulujen osaamisperustaisten opetussuunnitelmien taustalla on liikkuvuuden lisäämisen ja jatkuvan oppimisen tavoitteiden ohella arvioitu olevan uusliberalistisia painotuksia. Opetussuunnitelmien elinkeino- ja työelämän käytännöstä ohjautuvia lähtökohtia on myös kritisoitu. Ongelmallisena on pidetty tiedon ja tietämisen työlle alisteisuutta sekä sitä, korkeakoulutuksen tiedon merkitys rajautuu vain sen käyttöarvoon. Kriittisissä puheenvuoroissa on kysytty myös sitä, tarvittai-

siinko uudenlaisia tapoja opetussuunnitelmien kehittämiseen.

Bioanalyytikon osaaminen

Tällä hetkellä bioanalytiikan opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja niissä on kuvattu alalla vaadittava osaaminen. Kuvaukset edustavat tutkinnon suorittaneen osaamista. Bioanalyytikon ammattialakohtaisen substanssiosaamisen ytimen muodostaa laboratoriotutkimusprosessiin liittyvää osaaminen. Tämän rinnalla tarvitaan geneeristä (yleistä) osaamista, jolla tarkoitetaan toimintaympäristöstä riippumattomia tietoja, taitoja ja asenteita. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto julkaisi vuonna 2022 ammattikorkeakoulusta valmistuvien osaamisvaatimukset, jotka sisältävät kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja ennakoinnin, oppimaan oppimisen, eettisyyden ja työelämätoiminnan sisältöjä.

Ammattialakohtaisista osaamisista laboratoriotutkimusprosessin ja sen eri vaiheiden preanalytiikan, analytiikan ja postanalytiikan osuus on koulutuksessa merkittävä, yli puolet tutkinnon opinnoista. Käytännössä tätä osaamista voisi hyödyntää työelämässä nykyistä paremmin ja bioanalyytikoilla itsellään tulisi olla halua ja kiinnostusta tuoda osaamistaan käyttöön.

Asiakas- ja käyttäjälähtöiset laboratoriopalvelut tarjoavat bioanalyytikoille mahdollisuuden erilaisiin asiakaspalvelu- ja ohjaustehtäviin, joissa on käyttämätöntä potentiaalia. Bioanalyytikoilla on osaamista tuottaa terveydenhuollon muutostarpeisiin vastaavia asiakaslähtöisiä palveluita.

Suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä uudistuu vuoden vaihteessa. Se edellyttää bioanalyytikoilta muutosvalmiutta ja näyttöön perustuvan, parhaan saatavilla olevan tiedon hyödyntämistä laboratoriopalveluprosessissa. Uudistus tarjoaa bioanalyytikoille mahdollisuuksia, mutta se edellyttää oman työn, työyhteisön ja asiakkaille tarjottavien laboratoriopalveluiden kriittistä tarkastelua ja kehittämistä.

Bioanalyytikoilla on monipuolista osaamista, jota voidaan hyödyntää laajasti terveydenhuollon laboratoriopalveluissa. Työntekijöiden osaaminen, motivaatio, töiden organisointi ja johtaminen on keskeisiä tekijöitä siinä, minkälaisia terveydenhuollon laboratoriopalveluita jatkossa saamme.

Lähdeviitteet saatavilla sähköpostitse toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.