NML-KONGRESSI JA KOKOUS OSLOSSA

TEKSTI ja KUVAT Kaija Sopenlehto ja Jenni Kalliomäki

Bioanalyytikkoliitto on jäsenenä Nordisk Medicinsk Laboratoriegruppe (NML) -järjestössä, jonka muodostavat pohjoismaiset bioanalyytikkoyhdistykset. Norjan kaksivuotinen puheenjohtajuus päättyi Oslossa järjestettyyn NML-kongressiin ja puheenjohtajuus siirtyi Islannille. Kongressi järjestettiin hienoissa puitteissa aivan Oslon keskustassa sijaitsevassa Clarion-hotellissa.

NML-kongressin yhteydessä järjestettiin myös kansallinen koulutustapahtuma, jonka luennot olivat norjaksi. Pohjoismaisen session luennot olivat englanniksi ja ne käsittelivät koulutusta, rekrytointia, etiikkaa, innovaatioita sekä tulevaisuuden trendejä. Kongressiin ja kokoukseen osallistuivat liiton edustajina puheenjohtaja Jenni Kalliomäki ja järjestösihteeri Kaija Sopenlehto.

Kongressi alkoi tervehdyksellä muille pohjoismaille lippukulkueen merkeissä. Kongressin avauspuheenvuoron piti Norjan bioanalyytikoiden puheenjohtaja Kaja Marienborg.

Maanantain session aiheet käsittelivät innovaatioita ja tulevaisuuden trendejä. Luennot ja aiheet laittoivat miettimään, kuinka monin eri tavoin uutta teknologiaa voidaan hyödyntää myös kliinisissä laboratorioissa ja kuinka se jo on muuttanut tapoja työskennellä. Koronapandemia on osaltaan myös vaikuttanut tähän kehitykseen.

Maanantai-iltana oli vastaanotto Oslon kaupungintalolla. Pääsimme viettämään iltaa varsin juhlavissa puitteissa samassa tilassa, jossa jaetaan myös Nobelin rauhanpalkinto. Pääsimme myös opastetulle kierrokselle, jossa pääsimme tutustumaan talon historiaan ja sen upeisiin taideteoksiin.

Tiistain aiheena oli etiikka. Bioanalyytikoiden ja myös muiden terveysalan työntekijöiden eettinen kuormitus puhuttaa tällä hetkellä myös Suomessa. Kaikissa pohjoismaissa tuntuu olevan samanlaiset haasteet. Kärsimme työtekijäpulasta, palkka koetaan riittämättömäksi ja työssä koetaan sekä psyykkistä että fyysistä kuormitusta. Kaikki tämä aiheuttaa eettistä kuormitusta, sillä haluamme hoitaa työmme hyvin ja tuottaa potilaille/asiakkaille luotettavia laboratoriotuloksia. Näistä aiheista puheenjohtaja Jenni Kalliomäki keskusteli iltapäivän paneelissa muiden pohjoismaisten edustajien kanssa.

Osallistuimme myös työpajaan, jossa pohdittiin työvoimapulaa ja kuinka parantaa alan veto- ja pito- voimaa. Suomessa emme Ruotsin tavoin kärsi hakijapulasta koulutukseen. Viime vuosina bioanalyytikkokoulutukseen hakijoiden määrä on ollut nousussa. Keskeytysprosentti on myös maltillinen.

Suomessa suurimpana haasteena on pitovoima. Uraseurantakyselyssä näkyy nousevana trendinä, että ei työskennellä enää alalla. Eläköitymisen myötä katoaa paljon osaamista ja tietoa ja ihan aina valmistuvien määrä ei riitä korvaamaan tätä poistumaa. Jatkuva työssä oppiminen ja urakehitysmahdollisuudet ovat myös merkittävä pitovoimatekijä alallamme.

Koulutus ja rekrytointi olivat keskiviikon aiheita – miten bioanalyytikkopula vaikuttaa, ja mitkä ovat sen seuraukset. Kuulimme tästä raportin Norjasta. Suomessa on koulutettu 70 vuoden ajan laboratorioalan ammattilaisia.

70 vuotta sitten nähtiin tarve sille, että tälle alalle tarvitaan omaa koulutusta sen erityispiirteiden vuoksi. Koulutus on pidentynyt ja muuttunut vuosien varrella, mutta tarve kouluttaa bioanalyytikoita on yhä. Tarve osaamiselle kliinisessä laboratoriossa työskentelyyn ei ole kadonnut mihinkään. Työntekijäpulassa ollaan kuitenkin valmiita korvaamaan osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa muilla henkilöillä.

Session viimeisenä aiheena oli paneelikeskustelu aiheesta, kuinka saada päteviä opettajia bioanalyytikkokoulutukseen. Osaamisvaatimukset kaikissa pohjoismaissa pätevyysvaatimukset ovat melko samat. Pätevien opettajien rekrytoinnissa on myös haasteita kaikissa maissa.

Kaiken kaikkiaan kongressissa oli hyvä tunnelma. Luentojen aiheet olivat mielenkiintoisia ja pistivät ajattelemaan, mitä voisimme tehdä toisin tai paremmin. Työpaja oli mukavaa vaihtelua pelkälle kuuntelulle. Lisäksi pääsimme verkostoitumaan ja juttelemaan pohjoismaisten kollegojen kanssa.

Torstaina kokoustimme yhdessä muiden pohjoismaisten liittojen edustajien kanssa. Kävimme aktiivista keskustelua kuluneista kolmesta päivästä sekä maidemme ajankohtaisesta tilanteesta. Keskustelimme myös yhteistyön merkityksestä ja yhteisten kannanottojen laatimisessa. Kamppailemme samanlaisten haasteiden parissa ja ratkaisu haasteisiin on samanlainen joka maassa.

Seuraava kongressi järjestetään toukokuussa 2025 Islannissa. Suosittelen lämpimästi osanottamista pohjoismaisiin kongresseihin. Kaikilla liiton jäsenillä on mahdollisuus hakea ammatinkehittämisapurahaa kongressia varten.