HYVÄN OHJAAJAN OMINAISUUKSIA bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien näkökulmasta

TEKSTI Leena Lauos ja Anniina Friman

Ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) kehittämisprojektina laadittiin opiskelijaohjaukseen liittyvää opetusmateriaalia Erasmus+ -rahoituksen saaneen BioTriCK-hankkeen verkkosivustolle. Opetusmateriaalin laadinnassa pyrittiin ottamaan huomioon bioanalyytikko-opiskelijoiden käytännönjaksoihin kohdistuvat erityispiirteet, mutta opiskelijaohjauksen perusteita käsittelevä materiaali laadittiin niin, että se soveltuu kaikille ohjausta tekeville.

YAMK-kehittämisprojekti saatiin toimeksiantona BioTriCK-hankkeelta, missä keskeisimpänä tavoitteena on kehittää bioanalyytikkokoulutuksen opettajien, työelämän ohjaajien sekä opiskelijoiden osaamista. Opetusmateriaalia tuotettiin bioanalyytikko-opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen teetettyjen kyselytutkimusten sekä aiheeseen liittyvän kirjallisuuden ja tutkimustulosten pohjalta. Valmis opetusmateriaali jaettiin myös Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) käyttöön.

JOHDANTO

Opetusmateriaalia tuotettiin bioanalyytikko-opiskelijoille sekä ohjaajille teetettyjen kyselytutkimusten ja aiheeseen liittyvän kirjallisuuden pohjalta. Kehittämisprojekti oli oma osaprojektinsa BioTriCK-hankkeen alaisuudessa. Opetusmateriaalin avulla halutaan tuoda esille hyvän ohjaajan ominaisuuksia ja toimintatapoja. Opiskelijoiden ohjaus harjoittelussa ja työssäoppimisessa kuuluu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön. Ohjauksella on keskeinen merkitys opiskelijan oppimisessa ja osaamistavoitteiden saavuttamisessa.

Opintojen alkuvaiheessa ohjaaja on malli, tuki ja turva, jolloin opiskelija ei kyseenalaista ohjaajan toimintaa ja ajattelumalleja vaan ottaa enemmänkin mallia ohjaajan työarvoista ja asenteista. Parhaimmassa tapauksessa ohjaus onnistuu molempien ohjattavan ja ohjaajan näkökulmasta. Prosessien kautta ohjattava löytää tyydyttäviä, tietoisia ja perusteltuja ratkaisuja koulutus- ja uravalintaansa.

Ohjaajalla on usein lukuisia kokemuksia vastaavista tilanteista mutta ohjattavalle tilanteet ovat ainutkertaisia. Ohjattava on usein ohjaustilanteessa haavoittuvammassa asemassa ja ohjaukseen liittyvät asiat ovat hänelle henkilökohtaisesti merkityksellisiä ja voivat olla lisäksi vaikeita tai kuormittavia.

KEHITTÄMISPROJEKTIN TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITE

Ohjaajat vaihtuvat laboratorioympäristössä usein työpisteiden mukaan. Opiskelijoilla ei välttämättä ole opiskelijavastaavan lisäksi erillistä nimettyä ohjaajaa. Kehittämisprojektin lähtökohta syntyi halusta vahvistaa ja edistää tasapuolisesti opiskelijaohjaukseen liittyvää perusosaamista sekä tietoa hyvästä opiskelijan ohjauksesta. Ohjaajien koulutuksella voidaan vaikuttaa ohjauskäytänteiden hallitsemiseen ja laadukkaan ohjauksen kehittämiseen. Erityisesti ne ohjaajat, jotka ovat käyneet opiskelijaohjauskoulutuksen kokevat, että pystyvät tukemaan opiskelijaa tasokkaammin.

Kehittämisprojektin tavoitteena on opetusmateriaalin avulla parantaa opiskelijoiden kliinistä ohjausta ja saada ohjauksesta tasalaatuisempaa myös harjoitteluyksiköissä, joissa lähiohjaaja vaihtuu usein. Opetusmateriaali koostettiin niin, että sisältö on kaikkien ammattialojen hyödynnettävissä, koska materiaali koskee yleisiä hyviä opiskelijaohjaukseen liittyviä käytäntöjä. Opetusmateriaalia on mahdollista myöhemmin täydentää tai muokata.

TUTKIMUKSEN TEKOVAIHEET (TIIVISTELMÄ)

• Integroiva kirjallisuuskatsaus (10 valikoitua tutkimusartikkelia).

• Muun aiheeseen liittyvän kirjallisen materiaalin etsiminen: mm. ohjekirjat, hyvät käytännöt ja oppikirjat.

• Kaksi erillistä Wepropol®-kyselyä (ohjaajat ja opiskelijat).

• Aineistolähtöinen sisällön analyysi.

• Verkko-oppimateriaalin tuottaminen.

Tutkimusmetodit

YAMK-opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus tehtiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi ihmisistä lähtöisin olevia ja ihmiseen päättyviä tapahtumia, ajatuksia, päämääriä sekä ihmisten välistä sosiaalista merkitysmaailmaa.

Tutkimukselliseen osuuteen kuului kirjallisuuskatsaus sekä Wepropol®-kyselyt Turun ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoille ja Turun yliopistollisen keskussairaalan eli Tyksin laboratoriotyöntekijöille, jotka osallistuvat bioanalyytikko-opiskelijoiden ohjaukseen. Kyselyyn osallistuvilla opiskelijoilla tuli olla kokemusta työelämän harjoittelujaksosta. Kyselyt lähetettiin vastaajille anonyymeinä Wepropol®-kyselyinä. Ohjaajille ja opiskelijoille laadittiin omat erilliset avoimet kysymykset. Kyselytulokset käsi- teltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, jossa tutkijan tavoite oli löytää tutkimusaineistosta jonkinlainen toiminnan logiikka tai tutkimusaineiston ohjaamana jokin tyypillinen kertomus. Analyysia vertailtiin aiempaan tutkimustietoon ja teoriaan teoreettisen viitekehyksen avulla. Keskeisiä aiheita eli teemoja muodostettiin aineistolähtöisesti etsimällä tekstimassasta yhdistäviä tai erottavia seikkoja.

Kysymykset ohjaajille:

1. Minkä koet olevan hyvän käytännön ohjaajan vahvin ominaisuus? (n=42)

2. Mitä hyvän opiskelijan ohjaajan ominaisuutta haluaisit itsessäsi kehittää enemmän? (n=41)

3. Minkälainen verkko-opintomateriaali tukisi opiskelijan ohjaustaitojasi parhaiten? (n=40)

4. Tuleeko mieleesi jotakin muuta ”hyvä ohjaaja”-aiheeseen liittyen? (n=24)

Kysymykset opiskelijoille:

1. Mitä hyviä ominaisuuksia harjoittelujaksosi käytännön ohjaajilla oli? (n=28)

2. Mitä hyviä ominaisuuksia olisit kaivannut käytännön ohjaajilta lisää? (n=24)

3. Tuleeko mieleesi jotakin muuta ”hyvä ohjaaja” -aiheeseen liittyen? (n=18)

Kyselytuloksista

Taulukosta 1. käy ilmi, mitä ominaisuuksia kyselyyn vastanneet bioanalyytikko-opiskelijat ja laboratoriossa työskentelevät ohjaajat mieltävät hyvän opiskelijaohjaajan ominaisuuksiksi. Lihavoituina ovat ominaisuudet, jotka mainittiin useamman kerran kyselyvastauksissa.

Taulukosta 2 käy ilmi, mitä ominaisuuksia kyselyyn vastanneet bioanalyytikko-opiskelijat olisivat toivoneet enemmän heidän ohjaajiltaan ja mitä ominaisuuksia laboratoriossa työskentelevät ohjaajat haluaisivat itsessään kehittää. Lihavoituina ovat ominaisuudet, jotka mainittiin useamman kerran kyselyvastauksissa.

Kyselytutkimuksen johtopäätöksiä

Tässä YAMK-opinnäytetyössä tehdyn kirjallisuushaun perusteella ei löytynyt monia tutkimuksia, joissa olisi kartoitettu juuri bioanalyytikko-opiskelijoiden ja heidän ohjaajiensa kokemuksia työelämässä tapahtuvasta harjoittelujaksosta. Tämä YAMK-opinnäytetyö toi lisäinformaatiota erityisesti bioanalyytikko-opiskelijoiden ohjaukseen liittyen.

Ohjaajien vaihtuvuus

Kyselyissä kävi ilmi, että bioanalyytikko-opiskelijoiden ohjaajat vaihtuvat usein ja heillä voi olla useampiakin ohjaajia harjoittelujakson aikana. Opiskelijat kokivat vaihtuvuuden olevan osittain huono asia, mutta näkivät tilanteessa kuitenkin myös hyviä piirteitä.

Jatkuva palautteenanto

Jatkuvaa jopa päivittäistä palautteenantoa pidettiin tärkeänä. Ohjaajat toivat useissa vastauksissaan esille, että haluaisivat kehittää osaamistaan ohjauskeskus- telu- ja palautteenantotilanteissa. Ohjaajat kokivat tarvitsevansa enemmän rohkeutta kritiikin antoon mutta totesivat, että myös positiivista palautetta tulisi antaa säännöllisemmin. Myös opiskelijat toivat esille palautteenannon tärkeyden. Opiskelijat toivoivat vastauksissaan säännöllisempää sekä monipuolisempaa palautetta ohjaustilanteissa.

Kiire

Kiireellä on vaikutusta ohjauksen laatuun ja opiskelijoiden oppimiskokemukseen. Myös ohjaajat olisivat toivoneet enemmän kiireettömämpää aikaa ohjaamiseen. Ohjaajien vastauksista ilmeni, että kiire vaikutti omaan jaksamiseen, kärsivällisyyteen ja motivaatioon ohjata opiskelijaa työn ohessa. Opiskelijaohjaukseen toivottiin resursoitua työaikaa ja tukea ohjaajien jaksamiseen. Opiskelijoiden vastauksista vastaavasti kävi ilmi että, ohjaajilta toivotaan enemmän kärsivällisyyttä ja ystävällisempää ohjausta myös kiireessä.

Kehittämisprojektin arviointi ja jatkotutkimusaiheet

Tämän YAMK-opinnäytetyön kyselyvastaukset ovat samansuuntaisia kuin kirjallisuushausta poimituille sairaanhoitajaopiskelijoille toteutetuissa aiemmissa tutkimuksissa saadut tutkimustulokset. Sairaanhoitajaopiskelijat olivat aiemmissa tutkimustuloksissa kuvanneet hyvän ohjaajan muun muassa ymmärtäväiseksi, kannustavaksi ja motivoivaksi sekä avoimeksi, ystävälliseksi, osallistavaksi ja joustavaksi.

Lähdekirjallisuuden mukaan opiskelijat ovat tuoneet ilmi, että toivoisivat jatkuvampaa ja säännöllisempää palautetta harjoittelun aikana. Ohjaajien vaihtuvuus on mietityttänyt myös sairaanhoitajaopiskelijoita eri tutkimuksissa. Opiskelijaohjaajien vaihtuvuutta pidetään mainittujen tutkimustulosten mukaan pääosin ohjausta heikentävänä asiana mutta tämän kehittämisprojektin tutkimuskyselyistä käy kuitenkin ilmi, että osa opiskelijoista piti siitä, että näki erilaisia tapoja toimia. Opiskelijoita kuitenkin hämmensi se, jos seuraava ohjaaja kritisoi opiskelijaa, kun hän toimi aiemmin toiselta ohjaajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti.

Työvoimapulan haastaessa terveysalaa hyviä ohjaustaitoja tarvitaan entistä enemmän. Tulevaisuudessa ohjaukseen liittyvää perehdytysmateriaali olisikin hyvä täydentää esimerkiksi videoiden avulla.

Tutkimuksen jatkotutkimusaiheena olisi hyvä kartoittaa, miten tuotettu verkkomateriaali on saatu integroitua eli jalkautettua eri tahojen käyttöön ja palveleeko tuotettu materiaali käyttäjäkuntaansa. Opiskelijaohjaajien ohjauksen laatuun liittyviä tutkimus olisi helposti toteutettavissa eri ammattiryhmille suunnattuina. Mielenkiintoista olisi myös toteuttaa kysely samalla tutkimusasettelulla esimerkiksi toisessa hankeyhteistyön kohdemaassa ja verrata saatuja vastauksia tässä opinnäytetyössä saatuihin vastaustuloksiin.

Kaipaatko lähdeviitteitä? Laita meiliä toimisto@bioanalyytikkoliitto.fi.