2 minute read

Urapolkuni bioanalyytikosta lehtoriksi ja väitöskirjatutkijaksi

TEKSTI ja KUVA Krista Salo-Tuominen

Oma urapolkuni käynnistyi oikeastaan jo heti valmistumisen jälkeisenä vuonna 2007. Heti valmistumisen jälkeen pääsin töihin Tykslabiin. Tykkäsin silloin ja tykkään edelleen laboratoriotyöstä, aina näytteenotosta analytiikkaan, mutta halusin kuitenkin vielä opiskella jotakin, mutta mitä. Ehkä hoitotiedettä? Opiskelinkin avoimessa yliopistossa hoitotieteen aineopinnot, mutta en kokenut sen olevan ihan sitä mitä hain. Tässä kohtaa tuli hyvä hetki miettiä äitiyslomien ja hoitovapaiden aikana mitä seuraavaksi ja kun hoitovapaa loppui, odotti opiskelupaikka valmiina.

Advertisement

Aloitin syksyllä 2012 Turun ammattikorkeakoulussa kehittämisen ja johtamisen YAMK:n opinnot ja valmistuin keväällä 2014. Opintojen ajan ja opintojen jälkeen työskentelin Tykslabissa ja tein työn ohessa klinikkaohjaajan sijaisuutta, johon kuului myös yhteistyötä Turun AMK:n bioanalyytikkokoulutuksen kanssa. Opiskelijoiden kanssa työskentely ja ohjaus tuntui siltä ”omalta jutulta”, joten lähetin sähköpostia silloiselle bioanalyytikkokoulutuksen koulutusvastaavalle, jos olisi tarvetta sijaiselle, olisin kiinnostunut. No, sijaisuus löytyikin heti ja syksyllä 2015 aloitin päätoimisena tuntiopettajana Turun AMK:ssa bioanalytiikan koulutusohjelmassa ja koska opettaminen tuntui edelleen mukavalta, aloitin syksyllä 2016 Hämeenlinnassa opettajaopinnnot ja valmistuin jouluna 2017.

Keväällä 2019 erinäisten sattumien kautta sain mahdollisuuden lähteä tavoittelemaan haavettani tohtorin tutkinnosta ja syksyllä 2020 sain Turun yliopistoon lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskeluoikeuden tohtoriohjelmaan. Tällä hetkellä työskentelen edelleen Turun AMK:ssa bioanalytiikan koulutusohjelmassa lehtorina sekä Master Schoolissa vastuuopettajana kliininen asiantuntija, bioanalyytikko -koulutuksessa ja Turun yliopistossa väitöskirjatutkijana. Toisinaan minut saattaa löytää tekemästä ihan kliinistä näytteenottotyötäkin kentällä. Töitä on paljon joka saralla, mutta koen, että saan tehdä nyt juuri sitä mihin olen päämäärätietoisesti pyrkinyt. Saan olla monessa mukana ja kaikki jotenkin kummasti täydentävät toinen toisiaan. Se mikä ei ole lähes kymmenessä vuodessa muuttunut, niin koen opettamisen ja opiskelijoiden kanssa työskentelyn edelleen olevan se ”oma juttu”.

Oman urani etenemistä on vauhdittanut osittain onnelliset sattumukset, mutta ennen kaikkea perheen lisäksi ihmiset ympärilläni silloisessa Tykslabissa, Turun AMK:ssa sekä yliopistolla ovat olleet suuressa roolissa mahdollistamassa omaa urapolkuani.

Krista Salo-Tuominen

This article is from: