Page 1

2/2005

Ayrshire-lehti


Ayrshire-lehti

2

2/2005


2/2005

Ayrshire-lehti

Pääkirjoitus

Kissanhäntiä ja keisareita Pikku yhdistyksemme täyttää tänä syksynä viisi vuotta. Olen aikoinaan osallistunut jonkun yhdistyksen viisivuotisjuhliin huomionosoituksineen, mutta taidamme sittenkin ohittaa merkkipäivän huomiotta. Tämän taipaleen mukana olleena voin sentään tehdä joitain arvioita tähän astisesta toiminnasta. Kun yhdistystä käynnistettiin, oli keskeinen tavoite keskustelun herättäminen ayrshirelehmän ympärille. Ja keskustelun siinä mielessä, että kaikki rodusta kiinnostuneet lehmillä tai ilman voivat siihen osallistua. Olemme onnistuneet. Keskustelua käydään kaikilla viestinnän välineillä ja koko ajan. Yhdistyksenä emme usein tuo julki ns. virallisia kannanottoja, monestakaan syystä. Esimerkiksi siksi, että luotamme karjaihmisten omaan ajatteluun ja kykyyn muodostaa mielipiteitä ihan itse. Vaikka keskustelu välillä lainehtii hyvän maun rajoilla ja ylikin, näyttää se aina lopulta tasaantuvan niin, että ne todelliset asiat kirkastuvat ja saavat myös laajempaa kannatusta. Tässä kohtaa pitää vertailun vuoksi kommentoida ruotsalaisia. SRB-yhdistyksen vuosikokouksen tiivistelmä näkyi olevan, että nostetaan häntä pystyyn. Rodun ongelmat kotimaassa ilmeisesti hoituvat kunhan opitaan kehumaan tarpeeksi. Pakko tehdä se johtopäätös, että napanuora Svensk Avelin kanssa tuottaa kyllä sisäsiistiä ja kultivoitua keskustelua, mutta aika vähän uusia ideoita Ruotsin punaisen kehittämiseksi. Rodun puolesta silti toimitaan lahden silläkin puolen. Kaikki eivät keskustele tai osallistu karjatapahtumiin, mutta kiinnostusta karjan kehittämiseen on silti. Tätä kiinnostusta yhdistys pyrkii virittämään ja vahvistamaan, sillä valveutuneet

karjanomistajat ovat rodun kehityksen paras tae. Kun saa karjaansa edes muutamia hyviä lehmiä ei huonojen kanssa halua takuta, vaikka maitoa tulisi saman verran. Laadukas eläinaines on karjatilan menestystekijä, oli navetta pieni tai suuri, parsi tai pihatto. Yhdistyksen omien luokitusten aloittaminen vuosi sitten oli siksikin merkittävä askel. Nyt voi jokainen luokittaa oman karjansa puolueettomasti ja todeta sitten miten tavoitteet karjan jalostuksessa ovat toteutuneet rakenteen osalta. Luokitus on osa todellista laatujärjestelmää. Laatua pitää vaatia myös suurilta jalostustoimijoilta. Jäljempänä lehdessä käsitellään O-ikäluokan nuorsonnien tytärten luokituksia. Tulos on huonompi kuin itsekään osasin odottaa. Rakenne ei näytä uusien ikäluokkien myötä paranevan, pikemminkin päinvastoin. Mutta ilmeisesti olemme kuin hurraava kansanjoukko Keisarin uudet vaatteet -sadussa. Kalliin sonniketjun seinät alkavat vähitellen olla rakennettuna, mutta lisää käyttökelpoisia sonneja saadaan odottaa arvostelusta toiseen. Karjanomistajat nämäkin kuprut maksavat, joten vielä ei käsiä saisi nostaa pystyyn. Hyviä neuvoja toivottavasti otetaan vastaan ja ne voi toimittaa vaikka Oulun jalostuspäiville nyt marraskuussa, kehut saa vielä odottaa. Kehua pitää kuitenkin niitä taustajoukkoja rotuun katsomatta, jotka yhdessä toteuttivat Välkky 2005 näyttelyn Farmarin yhteydessä. Upeat lehmät näyttävissä puitteissa saivat presidenttiparinkin vieraakseen ja karjaväki voinee jo valmistautua linnan juhliin vastavierailulle. Mirja Koljonen

3


Ayrshire-lehti

Kuva: Jouko Laiholahti

Sisällysluettelo

4

• • • 5 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Pääkirjoitus – Kissanhäntiä ja keisareita – Mirja Koljonen .......... 3 Sisällysluettelo......................................................................... 4 George Templeton – Ayrshire-vuosinäyttelyn tuomari esittelyssä Suomalainen Ayrshire – kansainvälinen karjarotu – Seppo Niskanen...................................................................... 6 Niemelän Ooppium – Oopiumia karjanomistajille – Seppo Niskanen...................................................................... 7 Lehmä ja sen perhe – Ylihaaviston Elisabeth............................... 8 Ayrshire-matkalla Kanadassa keväällä 2005 – Jari Ahlholm............ 12 Kanada valmistelee kaikkien rotujen yhteistä luokitusjärjestelmää – suom. Sari Alhainen.............................................................. 16 Tuontihiehoja Ruotsista............................................................. 18 AF Class - kesäkuun 2005 luokituskierros – Laura Laiholahti........ 22 Rakenneluokitus karjanomistajan näkökulmasta – Sari Änkö.......... 24 Rakenneominaisuuksien ja kestävyyden väliset yhteydet kanadalaisella Ayrshirellä ja Jersyellä .......................................... 27 Ayrshirekasvattajien jäsenkarjoissa syntyneet sonnit, joiden jalostusarvo vähintään +12, arvostelu 2005/03......................... 30 Näyttelyistä yleensä ja viime kesän Ayrshire-karjanäyttelyt – Julkaistu Suomen Ayrshirekarja -lehden numerossa 6, v. 1928 ..... 31 Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä................ 32 Osallistu Ayrshire-Finland 2005 -valokuvakilpailuun!.................... 34 Kasvattajanimirekisteri ............................................................. 34 Tarvikemyyntihinnasto ............................................................. 36 Haralan Berit ja Haralan Bertta – Sari Alhainen............................ 37 Ayrshire Satatonnarit – Ynnykkä – Päivi Eronen......................... 38 Ayrshire Satatonnarit – Ebba – Johanna Hiltunen..................... 39 Ayrshire Satatonnarit – Ihme – Tarja Saarinen......................... 39 Ayrshire Satatonnarit – Pohjolan Ibiza – Auli Himanen ja Anna-Maija Pohjola.................................................................. 40 Ayrshire Satatonnarit – Ynnä – Tarja Lahtinen-Kuortti............... 40 Ayrshire Finland 2004 -valokuvakilpailun luokkavoittajat............... 42 Huutokauppa ja Semex-päivä – Miia Ikonen................................ 43 Kevätkokous ja kasvattajapäivä Jurvassa....................................... 44 VÄLKKY KARJATILA 2005 – Seija Viitanen................................ 48 KESÄN NÄYTTELYTULOKSIA.................................................. 50

2/2005

n:o 2 2005

Ayrshire-lehti n:o 2/2005 Viides vuosikerta Julkaisija: Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Áyrshire Breeders ry Toimituskunta: Laura Laiholahti (päätoimittaja) Mirja Koljonen Olavi Ahonkivi Miia Ikonen (ilmoitukset) Sari Alhainen (toimitussihteeri) Ilmestymis- ja aineistopäivät 2006: N:o aineisto ilmestyy 1 25.2. 23.3. 2 30.8. 22.9. Ilmoitusmyynti: Yhteyshenkilö Miia Ikonen miia.ikonen@reppu.net Puh. 050 546 6499 Taitto: SeT-Print Teija Seppälä Mäensivuntie 69 61800 KAUHAJOKI puh./fax: (06) 231 4334 e-mail: set-print@co.inet.fi Paino: Oy Botnia Offset Ab, Närpiö Kannen kuva: Rannan Pretevä Isä: Forever Schoon MM Cornelius Emä: Aito Emänisä: Haraldsholm Nitro Kasvattaja ja omistaja: Aaro ja Mirja Koljonen, Teuva Kuva: Tiina Tahvonen

Suomen Ayrshirekasvattajat Finnish Áyrshire Breeders ry


2/2005

Ayrshire-lehti

George Templeton – Ayrshire-vuosinäyttelyn tuomari esittelyssä George ja Jan Templeton saapuivat Suomeen ensimmäistä kertaa elämässään torstaiyönä 28.7.2005. Maisemia ei juuri voinut nähdä matkalla Helsingistä Tampereelle. Seuraavana päivänä oli heti ayrshirerodun arvostelu. Georgen mielestä oli rohkaisevaa nähdä 70 ayrshire-eläintä kehässä, ja erityisesti hän oli vaikuttunut nuorten Junior Handler kilpailijoiden innokkuudesta. George Templeton tuomaroi yleensä noin kolme näyttelyä vuodessa. Tänä vuonna tuomarointeja kertyy neljä ja yksi niistä Suomessa, joten Templeton totesi leikillisesti olevansa uransa huipulla. Tuomarointiurakan jälkeen Templetonin pariskunta vieraili Varsinais-Suomessa Tammenpään tilalla sekä Pirkko ja Jaakko Suomisen tilalla, jonka jälkeen he matkustivat takaisin Skotlantiin. Vierailu oli lyhyt ja työntäyteinen ollakseen pariskunnan ensimmäinen yhteinen “lomamatka” naimisiinmenon jälkeen.

sijaitsee Ayrin maakunnassa Skotlannissa. George toimii Iso-Britannian Ayrshire yhdistyksen (The Ayrshire Cattle Society of Great Britain and Ireland) neuvostossa ja hänen vastuullaan ovat yhdistyksen talousasiat. Pariskunnalla on 16,14- ja 8 -vuotiaat tyttäret. Vaimo Jan työskentelee tilan ulkopuolella. Tilalla on kolme työntekijää Georgen lisäksi, viljelyssä on 115 ha peltoa. Knowen tilan lehmät ovat pääasiassa maidontuotantoa varten, mutta hän käy myös näyttelyissä silloin

tällöin. Georgen lehmät ovat voittaneet muutaman kerran rodun Championin, ja kerran koko näyttelyn Championin vuonna 1987 Ayr:n näyttelyssä. Tilalla on yhteensä 240 lehmää, joista ayrshireä 200 ja holsteinia 40. Lehmät asustavat pihattonavetassa ollen sisällä 7 kuukautta vuodesta ja laitumella 5 kuukautta jos säät sallivat. Karja ruokitaan appeella, joka sisältää säilörehua, vehnää, soijaa, sokerijuurikasleikettä ja kalajauhoa. Lypsy tapahtuu tandem-

KNOWE’n tila

George ja Jan Templetonin omistaman Knowen tilan perusti Georgen isoisoisä vuonna 1920. Kantakirjattuja ayrshirelehmiä on tilalla ollut vuodesta 1940. Tila

George Templeton ayrshire-kehässä Farmarissa, Mirja Koljonen tulkkaa. (Kuva: Jari Ahlholm)

lypsyasemalla, mikä on hidas: lypsy kestää kolme tuntia. Mr Templeton on harkinnut siirtymistä kalanruotoasemaan. Tilan viimeisin keskituotos on 8003 kg maitoa, 4,21 rasva-%, 3,36-valk-%. Siemennyksiin käytettiin pääasiassa brittiläistä ayrshiresiementä vuoteen 1980 asti, jolloin alettiin käyttää myös vähän kanadalaista ayrshiresiementä. Nyt siemennyksistä tehdään kolmasosa brittiläisellä, kolmasosa kanadalaisella ja kolmasosa punaisella holsteinilla. Viimeksi mainittua käytetään parantamaan eläinten kokoa ja tuotosta. Punaisen holsteinin käytössä on Georgen mukaan oltava tarkkana et­tei­vät utare- ja jalkarakenne huonone. George Templeton voisi hyvinkin kuvitella käyttävänsä suomalaista ayrshirespermaa ja ostavansa suomalaisia alkioita hyvärakenteisista vanhemmista. George ja Jan Templeton suunnittelevat tulevansa Suomeen seuraavan kerran Ayrshire Kongressiin 2008. Toivon mukaan meillä olisi silloin listoilla ayrshiresonneja hyvillä tuotos-, rakenne- ja käyttöominaisuuksilla ja hyvärakenteisia lehmiä sekä heille että muille ulkolaisille vieraille. Silja Sundell

5


Ayrshire-lehti

2/2005

Suomalainen Ayrshire – kansainvälinen karjarotu Kiinnostusta suomalaiseen ayrshireen on ollut vuosikymmenten ajan eri puolilta maailmaa. Suomesta vietiin neljän vuosikymmenen aikana 1956-1997 yhteensä lähes 440 000 annosta suomalaisten sonnien spermaa, suurin osa ayrshire-sonnien spermaa. Viedyistä annoksista suuri osa meni kehitysyhteistyön kautta Afrikan kehitysmaihin sekä Kaakkois-Euroopan maihin. Osa annoksista on käytetty puhdasjalostukseen, mutta melkoinen osa risteytyksiin eri rotujen kanssa, eikä kaikesta ole jäänyt välttämättä mitään jälkeä. Varsinainen siemenmyynti on ollut mittakaavaltaan melko pientä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun sonneista kerättiin 40-50 000 annosta, oli parhaiden sonnien kaikille annoksille kysyntää kotimaassa eikä vientiin tai markkinointiin ollut tarjota käytännöllisesti katsoen mitään. Lisäksi osa eläinlääkinnällisistä vaatimuksista oli mahdoton täyttää, koska sonnien teurastamisen jälkeen näytteenotto vientimaiden vaatimusten mukaisesti oli luonnollisesti mahdoton toteuttaa. Lähimmälle yhteistyökumppanille, Ruotsille, on pyritty kuitenkin aina saamaan kaikista heidän haluamistaan sonneista pienet

6

Ayrshire on maailmanlaajuisesti melko pieni rotu. Vaikka rotua löytyy lähes kaikilta mantereilta, on eläinten kokonaislukumäärä kuitenkin melko alhainen. Silti rodusta löytyy runsaasti hyviä puolia, joiden perusteella aineksen levittämisestä ollaan kiinnostuneita niin puhdas- kuin risteytysjalostuksessakin. annosmäärät, minkä takia suomalaisten sonnien osuus ruotsalaisissa linjoissa on hyvin merkitsevä ja perinnöllisiä linkkejä on saatu muodostettua maiden välille.

Vientimahdollisuudet kasvavat

Sonnilogistiikan muuttaminen ja siirtyminen odotusaikamenetelmään on tuonut ja tuo vielä tulevaisuudessa paljon muutoksia siemenen tuotantoon ja kansainväliseen kauppaan Suomesta ulkomaille. 1990-luvun lopulla tehtiin kovasti suunnitelmia odotusaika- ja valiosonninavetoiden rakentamisesta. Sonnit, jotka ovat syntyneet vuonna 2000 tai sen jälkeen, on pidetty hengissä uuden järjestelmän mukaisesti. Tällä hetkellä siementuotantoon hyväksytyiltä sonneilta kerätään noin 5000 annosta spermaa, minkä jälkeen nuorsonnit siirtyvät ns. odotusajan sonneiksi. Annoksista n. 1400 käytetään testisiemennyksissä, loput annoksista jäävät varmuusvarastoihin. Sonnit pidetään

odotusaikanavetassa jälkeläisarvostelun valmistumiseen saakka, jolloin ne ovat noin neljän ja puolen vuoden ikäisiä. Tässä vaiheessa teurastetaan noin 90 % sonneista eli ne sonnit, jotka eivät ole jalostuksellisesti tarpeeksi korkeatasoisia. Vain parhaat sonnit pääsevät varsinaiseen siementuotantoon Sonnihoviin Pieksänmaalle. Odotusaikajärjestelmän myötä parhaista sonneista on mahdollisuus tuottaa siementä niin paljon kuin annoksille on kysyntää. Kun sonnit ovat elossa, myös eri maiden vaatimukset eläinlääkinnällisten testien tekemiseen pystytään täyttämään. Siemenenvientiä ja markkinointia on käynnistetty kuluneen vuoden ajan. Tavoitteet ensimmäisen vuoden osalta täyttyvät ja kauppoja on saatu tehtyä aivan uusiin maihin. Suurimmat kaupat on saatu tehtyä USAan, minne ei aiemmin ole voitu viedä siementä. Vientejä on ollut tähän mennessä kaksi ja annoksia on mennyt kaupaksi yhteensä noin 24 000, viidestä

eri sonnista. Siemen menee risteytyskäyttöön pääasiassa holstein-rotuisille eläimille. Risteytyssiemennysten osuus niin USAssa kuin monissa muissakin maissa on lisääntynyt viime vuosien aikana runsaasti ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Parhaiten tällä hetkellä myydään Purolan Orkon annoksia. Kuluneen vuoden aikana siementä on viety ensimmäistä kertaa myös Liettuaan, Israeliin ja Sveitsiin, joskin annosmäärät näihin maihin ovat olleet vielä melko pieniä. Lisäksi vientimaita ovat olleet Ruotsi, Tanska, Etelä-Afrikka, Uusi-Seelanti ja Venäjä. Tulevaisuuden vientien ja ennen kaikkea kotimaisen jalostuksen kannalta on äärettömän tärkeää, että testaamme tarpeeksi paljon nuoria sonneja. Näihin talkoisiin pystyvät osallistumaan kaikki suomalaiset karjanomistajat, sillä tulevaisuuden valiosonnit tulevat parhaista vanhemmista valituista nuorsonneista. Mitä enemmän nuorsonneja testataan, sitä suurempi mahdollisuus on löytää joukosta todellisia huippuja. Suomalaisella ayrshirella on kysyntää kotimaamme rajojen ulkopuolellakin! Seppo Niskanen Osastopäällikkö, Naudanjalostus Osuuskunta Jalostuspalvelu


2/2005

Ayrshire-lehti

Niemelän Ooppium – Oopiumia karjanomistajille

Niemelän Ooppium AAA 41638 D. (Kuva: Elly Geverink)

Heinäkuun arvostelussa sai ensimmäisen arvostelunsa sonni Niemelän Ooppium AAA 41638 D. Kokonaisjalostusarvolla +27 se on toiseksi korkeimmalla sijalla kokonaisjalostusarvojen suhteen Kangassalon Kellin ja Pärepuusaaren Osandurin jälkeen. Niemelän Ooppium on syntynyt 15.10.2000 Petri Kärkkäisen karjassa Varkaudessa. Sonnin isä on vahva periyttäjäsonni Laurilan Ipollo, joka poikiensa kautta on käyttölistojen kärjessä. Ipollon oma kokonaisjalostusarvo 6205 tyttären perusteella on edelleen +25, joten arvosteluvarmuus on maan korkeimpia. Ooppiumin emä Minttu on Kuusijoen Etronin tytär ja se on juuri saavuttamassa 50 000 kilon tuotantorajan.

Samalla kokonaisjalostusarvolla +27 Ooppiumin kanssa ovat myös Asmo Omatunto ja Suontaan Nocturno, mutta Ooppium on monessa suhteessa näitä parempi käyttösonni. Ooppiumin kaikki tuotosindeksi ovat yli sadan. Maitotuotos on 104, mutta erinomaisten

pitoisuuksien takia rasva- ja valkuaistuotosindeksit nousevat yli 110:n. Kooltaan ja rungoltaan Ooppiumin tyttäret ovat keskikokoisia, mutta jaloiltaan keskimääräistä parempia. Erityisen hienoa Ooppiumissa on sen jalostusarvot utarerakenteessa ja –terveydessä.

Utareterveys on peräti 117 ja solut 118. Myös utarerakenne on 118. Parhaimmat yksittäisindeksit saavat etukiinnitys (117), muoto (112) ja takakiinnityskorkeus (110). Myös käyttöominaisuuksien suhteen Ooppium on erinomainen käyttösonni. Sen luonneindeksi on 112, vuotoindeksi 109 ja lypsettävyys 103. Poikimaominaisuudet ovat pääosin hyvin lähellä keskimääräistä, tosin poikimavaikeus emänisänä –indeksi on 88. Niemelän Ooppium on siementuotannossa Sonnihovissa, joten annoksia on käytettävissä kaikille halukkaille. Sonni itse on keskikokoinen, hyvärakenteinen ja erittäin hyväluonteinen yksilö. Seppo Niskanen Osastopäällikkö, Naudanjalostus Osuuskunta Jalostuspalvelu

Suski (isä Niemelän Ooppium), om. Neliapila Maatila, Vieremä. (Kuva: Elly Geverink)

7


Ayrshire-lehti

2/2005

Lehmä ja sen perhe – Ylihaaviston Elisabeth Anna-Liisa Ylihaavisto kasvattaa ayrshire karjaa Etelä-Pohjanmaalla Jurvassa yhdessä kihlattunsa Mika Mäkelän kanssa. Tähän uusperheeseen kuuluu myös viisi kouluikäistä lasta, joten touhua riittää niin tuvassa kuin navetassakin. Oman perheen lisäksi Anna-Liisan sydäntä lähellä on lehmät ja niiden perheet, joista yhdestä, tässä jutussa kerrotaan. Emäntäkouluaikanaan vuonna 92 Anna-Liisa oli tulevassa kodissaan harjoittelijana. Ayrshire vasikka Elisabeth syntyi samana kesänä, ja vasikasta tuli harjurin nimikko, jonka kehitystä seurattiin ja raportoitiin harjoittelukertomukseen. Elisabethin emä Toivikki oli ostettu karjaan ei-tarkkailutilalta, joten polveutumista emän puolelta ei tunnettu sen pidemmälle. Isänä oli Haraldsholm Nitro, Lierin poika, joka jätti monia muitakin kestäviä lehmiä. Pitkä syvä runko, hyvin kiinnittynyt

Silvia. (Kuva: Mirja Koljonen)

8

Elisabeth 9 kertaa poikineena. (Kuva: Sakari Äijö)

utare ja erinomaiset joskin nykymakuun lyhyehköt jalat, olivat Elisabethin ja monen muun Nitron tyttären tuntomerkkejä. Mutta Elisabethin olemuksessa näkyi myös voimakas lypsytyyppi, jota se on onneksi periyttänyt tyttärilleen. Kaikkiaan yhdeksän poikimista tuotti 3 lehmää ja 6 sonnia. Puutteelliset polveutumistiedot jättivät Elisabethin ilman jalostusar vostelua, mutta ilman indeksejäkin lehmä erottui nopeasti karjan kärkeen ja jokainen siemennys tehtiin lehmävasikka tähtäimessä. Kaksi ensimmästä tytärtä: Kuningatar ja Lisbeth olivat Ojaniemen Vakiosta. Kuningattaren linjaa ei Ylihaavistossa enää ole, mutta

tyttärentytär Y.Sorja (Jurist x Ivar) myytiin vasikkana Teuvalle ja emälinja näkyy, AF luokitus ensikkona G 78 ja kok.jalostus­arvo +19. Toista vakiolaista tytärtä Lisbethia Anna-Liisa piti parhaimpana, sen kaikki kolme tytärtä ovat karjassa ja niistä Pricilla(Sköle x Vakio) on ks-nuorsonni Ylihaaviston Tonnin(Iceman) emä. Pricilla osallistui ensikkona myös Lakeus 2003 näyttelyyn ja sijoittui luokassaan toiseksi (kuva lehdessä 1/2004)). Tonnin lisäksi Pricillasta on saatu kaksi tytärtä, joista Silla(Heligo) on jo ensikkona karjassa(kuva 4). Perheen kolmas haara on Madelaine(Etuveto), jonka kahdesta tyttärestä Pernilla

(K.Huvitus) lypsää edelleen karjassa ja tyttärentytär Riemu(Jerry) on keväällä poikinut näyttävä ensikko (kuva 8). Madelainen toinen tytär, Y.Silvia (Ivar) myytiin yhdessä Y.Sorjan kanssa vasikkana Teuvalle ja emälinja näkyy Silviassakin: luokitus enskkona, AF GP 82 on

Sorja. (Kuva: Laura Laiholahti)


2/2005

Ayrshire-lehti

Riemu. (Kuva: Mirja Koljonen)

tähän mennessä ivarilaisten paras(kuva 12). Kesällä 2002 Ylihaavistossa elettiin raskaita aikoja. Anna-Liisan puoliso ja kahden pienen pojan isä Sami oli sairastunut

Silla. (Kuva: Mirja Koljonen)

Pricilla. (Kuva: Sakari Äijö)

toistamiseen vakavasti ja tulevaisuus näytti olevan harmaan sumun peitossa. Samoihin aikoihin uusseelantilainen Gordon Glentworth vieraili Suomessa ja Pohjanmaalla katsastamassa

uuden kärkisonnin Kellin tyttäriä. Yksi lypsyssä oleva tytär löytyi Ylihaavistosta ja kaiken murheen keskelläkin Anna-Liisa lupasi ottaa meidät lehmiä katsomaan. Kookas, hyvä utareinen ja edelleen huipputuotoksia karjassa lypsävä Nassikka oli Kellille oivaa mainosta. Olin mukana tulkkina ja lopuksi halusimme näyttää Gordonille vielä Elisabethin, joka kymmenvuotiaana oli edelleen karjan keskipiste ja johtajatar. Se olikin sitten rakkautta ensi silmäyksellä , Gordon halusi Elisabethista alkioita, indekseillä tai ilman. Mutta huuhtelu oli silloin mahdotonta. Vaikka AnnaLiisan kiinnostus lehmiin ei hiipunut synkimpinä hetkinäänkään Samin sairauden

ja menetyksen aikoihin, niin joka päiväisissä askareissa oli kylliksi jaksamista. Elisabethin viimeinen poikiminen tuotti kookkaan ja komean sonnin Pardnerista ja emän periyttäjän kyvyt tuntien siitä tuotettiin tilasonnina muutama nyt siemennysiässä oleva tytär. Elinaikanaan tämä kelpo lehmä tuotti 78 600 kg maitoa hyvin pitoisuuksin. Paitsi maitoa se jätti jälkeensä lehmäperheen, joka näyttää tuottavan hyviä lehmiä polvesta polveen hyvinkin erilaisista sonneista. Ylihaaviston Elisabeth oli, kuten kansainvälisesti sanotaan “ a true brood cow”, todellinen periyttäjä. MirjaKoljonen

9


Ayrshire-lehti

10

2/2005


2/2005

Ayrshire-lehti

KANADALAISTA SIEMENTÄ TARJOLLA Margot CALIMERO *2000 CANM 10310847 AAA 43903 I: Trident EI: Dropstad EEI:Chief

Jan o Monika Gowenius sekä Charlotte Arnason Gårdsby, 355 92 VÄXJÖ, Ruotsi *Puh: 46 470 61104 * Faksi: 46 470 612 04 *E-mail: semex@home.se

* Uusi Ayrshire-sonni * Tyttäret korkeita ja raamikkaita * Erinomaiset utareet, erityisesti takakiinnitys, utarekudos ja keskiside * Hyvä hedelmällisyys

www.semexsweden.com

Sonniluettelot, lisätiedot ja tilaukset osoitteesta: Sari Alhainen puh. 040-550 7643 e-mail: sari.alhainen@pp.inet.fi

11


Ayrshire-lehti

2/2005

AYRSHIRE INTERNATIONAL — kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Ayrshirematkalla Kanadassa keväällä 2005 Kaunis aamuauringon puna loisti sisään hotellin ikkunasta herätessämme Saint-Hyacinthessä Kanadassa karjareissumme ensimmäiseen aamuun. Edessämme olisi tutustuminen International Dairy Showcase-eläinnäyttelyyn sekä 13 huippu ayrshirekarjaan

kuuden seuraavan päivän aikana. Ennen reissuun lähtöä olimme tarkastelleet tarkasti omaa karjaamme ja etsineet sieltä parhaita yksilöitä ja ominaisuuksia. Odotukset opintomatkalle olivat kovat; ovatko kanadalaiset karjat rakenteellisesti selvästi parempia suomalaisiin karjoi-

hin nähden ja kuinka oma karjamme pärjää vertailussa? Opintomatkamme oli järjestänyt Suomen Ayrshirekasvattajat yhdessä Ayrshire Kanadan kanssa. Ja mitäpä olisi opintomatka ilman innokkaita ja asialleen omistautunutta karjaväkeä ”lehmäjengiä”. Kotimaatakaan emme unohtaneet matkallamme kiitos yhteis-

Vasemmalla Linda Ness, Ayrshire Kanadan toiminnanjohtaja, Mirja Koljonen, Suomen Ayrshirekasvattajien puheenjohtaja ja Christopher Studer Semex-allianssista. Lehmäjengi ja Yves.

12

pohjoismaisen rakennearvostelumallin julkaisemisen, josta saimme ajankohtaista tietoa tekstiviesteillä Kivilahden Janin kännykkään.

Näyttelyssä

Näyttelyalueella oli niin paljon nähtävää, ettei aluksi tiennyt mistä aloittaisi. Näkyi vain toinen toistaan upeampia lehmärivistöjä ja tilakylt-


2/2005

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL — kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Vasikat ovat jo pienestä pitäen syvärunkoisia. Vas. isänä Romeo ja oik. Pat Laro.

Semexin osastolla olleet Margot Calimeron tyttäret edustivat hyvää lypsytyyppiä ja upeaa utarerakennetta.

tejä. Heti ensi kierroksella ihastuin hieho-osastoihin ja eläimiin siellä. Hiehot olivat puhdaslinjaisia ja siroja. Aivan kuin ne olisivat tienneet jo pienestä pitäen että minusta tulee isona hyvärunkoinen kestävä lehmä. Ne kantoivat ylpeänä päätään eikä niiden täytynyt miettiä tuleeko minusta parempi lihan- vai maidontuottaja.

Semexin osastolla näimme uutuussonni Margot Calimeron tyttäriä, joista pidin erityisesti niiden hyvien jalkojen ja utarerakenteen vuoksi. Lisäksi osastolla esiteltiin Visserdale Dilligentin tyttäriä.

Junior Champion voittaja Yellow Brair Bromise 3 on syntynyt 2.9.2004. Isänä Ripken.

Jatkuu seuraavalla aukeamalla Omassa ensikkoluokassaan kymmenenneksi sijoittunut Dennis Ice Marie Happy s. 17.2.2003. Isänä Kellcrest Ice Man ET.

Lashburnin tilan lehmärivistö hiveli silmää tasaisuudellaan. Viisi vuotta vanhojen lehmien sarjan upea rivi. Voittajana rivissä ensimmäisenä Lashburn Faith s. 18.5.2000. Isänä Blackaddar BB Kellogg.

13


Ayrshire-lehti

2/2005

AYRSHIRE INTERNATIONAL — kansainvälistä kasvattajayhteistyötä Itse näyttely alkoi hieholuokilla ja silmiinpistävää oli huomata, että esittelijät olivat aikuisia ja asiaansa paneutuneita. Hiehoja paineltiin tarpeen vaatiessa selkärangan eri kohdista tai nipisteltiin mahan alta parhaan näyttelyasennon saavuttamiseksi.

Kellcrest Happy EX 2E 94 s. 6.9.1997, jonka isänä BBB Kellogg ja emänä K. Happy Spirit. Lehmän kokonaisrakenne on ollut Kanadan paras vuonna 2004. Maitotuotos 12 748, 4,4 – 3,5.

Woodland View Betty EX 5E s. 1992, jonka isänä B.B. Coronation. Maitotuotos 12 132, 3,57 – 3,20. Takana vuonna 1999 syntynyt BBB Kelloggilainen.

Jos olet kiinnostunut Ayrshire-matkasta Kanadaan huhtikuussa 2006, seuraa tiedotuksia yhdistyksen kotisivuilla!

14

Hiehoja oli luokissaan runsaasti ja ne olivat todella hyvin kehittyneitä. Hiehojen jälkeen estradille astuivat lehmät, joista olisin voinut taluttaa omaan navettaani minkä vain. Luokka toisensa jälkeen näimme tasaisen rivin hyväutareisia, syvärunkoisia ja siroluisia eläimiä jotka kulkivat nöyrästi mutta ylväästi esittelijän toiveiden mukaan. Eniten ihmetystä aiheutti vanhempien lehmien luokka. Voiko lehmä säilyttää utarerakenteensa- ja muotonsa noin hyvin. Erityisesti takakiinnityksen leveys ja korkeus ihastuttivat minua.

tarkastelu oli helppoa ja joissa karjojen tasalaatuisuus korostui vierailijoille. Lehmärivejä katsellessa totesin, että tiloilla on ollut selvä tavoite minkälaisia eläimiä he karjaansa haluavat ja he olivat pystyneet myös saavuttamaan tavoitteensa. Sellainen tunne minulle tuli katsellessani isäntäväen tyytyväisiä ilmeitä tila toisensa jälkeen. He olivat selvästikin ylpeitä saavutuksistaan. Eikä suotta. Saimme otetuksi kuvia monista hienoista eläimistä, joista seuraavassa vain muutama esittelyineen.

Mitä opimme

Uskoisin kanadalaisten oivaltaneen jo ajat sitten, että maitotuotoksen ihannoiminen rakenteen kustannuksella on mahdotonta tavoiteltaessa karjanomistajille taloudellista hyvinvointia.

Mieleenpainuvia lehmiä

Tilavierailujen ansiosta meillä oli mahdollisuus nähdä useita satoja lehmiä kotioloissaan Saint-Hyacinthin sekä Quebecin ympäristössä. Matkat alkoivat aikaisin aamusta ja hotellille tultiin vasta illansuussa joten mikään hupireissu ei ollut kysymyksessä. Navetat olivat parsinavetoita joissa lehmien

Lagace Trident Modaline ET EX 90, jonka isänä Trident. Lehmässä yhdistyy kova maitotuotos vahvaan kestävään rakenteeseen. Paras maitotuotos 14 549 kg.


2/2005

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL — kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Marbraen tilalta löytyi varsin hieno lehmä Renlea Electra VG 85 s. vuonna 2000, isänä Birghdale Copper. Maitotuotos 9006, 3,82 – 3,3.

Malliesimerkki ummessa olevasta utareesta Lessard Patrick Idalia EX 94 s. vuonna 1997, isänä Patrick. Mahtava rungon kapasiteetti mahdollistaa myös erinomaisen tuotoksen 14 929, 4,2 – 3,8.

Parhaat palat reissultamme kulminoituvat seuraavaan kuvaan, joka on painunut ikuisesti takaraivooni.

JK. Niin ja ne meidän lehmät. Ei siinä paljon ikeniä naurattanut kun tulimme

Joskus yksi kuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa; päätelkää itse.

kotiin, mutta peli jatkuu ja pysyy rehellisenä. Kuvat ja teksti Jari Ahlholm

Näyttelyn parhaat lehmät. Vasemmalla toiseksi sijoittunut Ross BB Kellogg Andrea ET s. 11.12.1998, jonka isänä BBB Kellogg. Oikealla näyttelyn Championiksi valittu Forever Schoon Jessie 2 s. 10.12.1998, jonka isänä Forever Schoon BK Price.

15


Ayrshire-lehti

2/2005

Kanada valmistelee kaikkien rotujen yhteistä luokitusjärjestelmää Artikkeli on julkaistu Canadian Dairy networkin sivuilla. Muutoksilla on jatkossa vaikutusta myös Suomessa tehtäviin AFluokituksiin. Holstein Kanada esitteli elokuussa 2005 uuden kaikille lypsyroduille tarkoitetun luokitusjärjestelmän. Tämä artikkeli aloittaa sarjan, jossa käsitellään uuden järjestelmän käytännön vaikutuksia

rakenneominaisuuksien jälkeläisarvosteluun Kanadassa. Sarjaa voi seurata internetissä osoitteessa www.cdn. ca kohdasta articles (suom. huom).

Uusi kaikkien rotujen luokituspalvelu

Seitsemän eri rotujärjestön hanke luoda maahan yksi yhteinen luokitusjärjestelmä

kaikkia maidontuottajia palvelemaan on toteutumassa. Holstein Canadan tuottama palvelu tarjoaa selviä etuja ja tehokkuutta: langaton tiedonsiirto ja kämmenmikrot mahdollistavat tiedon syötön ja tulosteiden saannin paikan päällä. Samalla tiedot tallentuvat yhdistyksen pääkonttoriin ja sieltä CDN:än kautta muiden yhteistyöorganisaatioiden käyttöön.

Kämmenmikroihin ladataan luokitusta varten valmiiksi karjantarkkailusta saatava ajantasainen tieto eläimistä. Uusi järjestelmä aiheuttaa joitain muutoksia luokitettavissa ominaisuuksissa erityisesti muiden kuin holstein-rodun osalta. Eräs tärkeimmistä kaikkia rotuja koskevista muutoksista on frame/capacity (kapasiteetti)

Rakenneominaisuuksien jälkeläisarvostelussa tapahtuvat muutokset eri roduilla Kanadassa osa-alue

holstein

värilliset rodut (mm. ayrshire, jersey, brown swiss, canadienne, short horn)

Rakenne – kokonaispisteet

• Kaikki 60 pistettä tai alle saavat saman luokituksen (F-60) ,aiemmin alaraja oli 65.

• Kaikki 60 pistettä tai alle saavat saman luokituksen (F-60),aiemmin alaraja oli 65.

arvioitavat ominaisuudet

• Dairy strength korvaa kohdat Frame/capacity (kapasiteetti) ja Dairy Character (lypsytyyppisyys) • Dairy strenght korvaa frame/capacityn LPI-kokonaisjalostusarvossa • Etu-utare ja takautare jäävät pois • Todelliset pisteet välillä 40-97 korvaavat aiemmin käytetyt 3 luokkaa kussakin kuudessa osa-alueessa (ennen GP1, GP2, GP3, nyt suoraan pisteinä)

• Dairy strength korvaa kohdat body capacity (kapasiteetti) ja Dairy Character (lypsytyyppisyys) • Dairy strenght korvaa body capacityn LPI-kokonaisjalostusarvossa • Etu-utare ja takautare jäävät pois • Todelliset pisteet välillä 40-97 korvaavat aiemmin käytetyt 3 luokkaa kussakin kuudessa osa-alueessa (ennen GP1, GP2, GP3, nyt suoraan pisteinä)

lineaariset arvostelukohdat

• Indeksit lasketaan 24 lineaariselle ominaisuudelle, joista 7 mitattavia. • Size (koko, rinnanympärys) jää pois. • Angularity (lypsytyyppisyys, särmikkyys) lisätään. • Etuvedinten pituus muuttuu vetimien pituudeksi, joka mitataan takavetimistä.

• Indeksit lasketaan 24 lineaariselle ominaisuudelle, joista 7 mitattavia. • Size (koko, rinnanympärys), style (tyylikkyys, lavasäteily)ja head (pää) jäävät pois. • Thurl width (lonkkanivelten väli) korvataan pin width’llä (istuinluiden leveys). • Seuraavat uudet ominaisuudet tulevat mukaan: Angularity (lypsytyyppisyys, särmikkyys), teat length (vedinten pituus), heel depth (sorkan kantaosan vahvuus takaa), rear legs rear view (takajalat takaa) body depth (rungon syvyys) sekä relative height at front end (etukorkeus verrattuna takakorkeuteen, =onko etu- vai takakorkea)

Korjaustekijät (rakenteen epäkohdat)

• Nykyisessä jälkeläisarvostelussa käytettävä 41 korjaavan rakenneominaisuuden lista korvataan uudella 29 ominaisuuden listalla kaikilla roduilla.

jälkeläisarvostelussa käytettävä 62 41 korkor• Nykyisessä jälkeläisarvostelussa käytettävä rakenneominaisuuden lista lista korvataan korvataan uudella uudella jaavan rakenneominaisuuden 29 ominaisuuden listalla kaikilla roduilla.

16


2/2005

– ja dairy character (lypsytyyppisyys) -kohtien yhdistäminen dairy strength’iksi. Vanhat luokitukset tullaan holsteinilla korjaamaan virallisiin dokumentteihin niin, että uuteen dairy strengthominaisuuteen otetaan mukaan frame 60%:n ja dairy character 40%:n painotuksella. Samaan uudistukseen liittyen on uutena lineaarisena ominaisuutena otettu mukaan angularity (särmikkyys, lypsytyyppisyys). Size (koko, rinnanympärys) on pudotettu pois. Jatkossa luokitukset jakaantuvat kaikilla roduilla viiteen pääluokkaan (final class): Excellent (9097), Very Good (85-89), Good Plus (80-84), Good (70-79), and Fair (60-69). Vanhat luokitukset korjataan

Ayrshire-lehti

automaattisesti vastaamaan uuttaa järjestelmää.

Vaikutukset jälkeläisarvosteluihin

Luokitusjärjestelmän uudistaminen vaikuttaa luonnollisesti myös indeksilaskentaan, johon etenkin värillisillä roduilla on tulossa merkittäviä muutoksia. Muutokset tulevat voimaan kahdessa vaiheessa: Marraskuun 2005 arvosteluissa käytetään sekä sonneilla että lehmillä uudistettua jälkeläisarvostelutaulua, jossa on paikat kaikille uusille indekseille. Holsteinrodulla kaikki uudet indeksit myös näkyvät, mutta värillisille roduille saadaan uusien ominaisuuksien indeksit ajetuksi vasta toukokuussa 2005. Suom. Sari Alhainen

17


Ayrshire-lehti

2/2005

AYRSHIRE INTERNATIONAL — kansainvälistä kasvattajayhteistyötä

Tuontihiehoja Ruotsista Toukokuun lopulla pidettyyn Semex päivään osallistuttiin Suomesta neljän hengen voimin. Semex päivä pidettiin tällä kertaa Leif Larssonin Lundenin tilalla upeissa puitteissa, joskin ikävän sateisessa säässä. Tila on kokonaisuudessaan erittäin hyvinhoidetun näköinen ja siisti ja karjassa

on onnistuttu yhdistämään korkea 12 000 tuotos sekä raamikkaat lypsytyyppiset eläimet. Tilan hieholaitumet tutkittiin tarkkaan ja kaupat syntyivät kuudesta eriikäisestä hiehosta, joilla on luultavimmin edessään kestävä ja tuottoisa tulevaisuus Suomessa.

LUNDEN NOLAN LINDA

LUNDEN ROMEO RIKA

synt. 20.05.04 isä Bonnie Brae Nolan emä 912 Linda ei. Roi Galant eei. Forever Schoon MM Cornelius omistaja Sari Änkö,Ikaalinen Lindan emän paras tuotosvuosi on 10 184 4.5-3.5 ja luokituspisteet 83-78-81 yht. 81 Sari oli jo jonkinaikaa miettinyt ostavansa hiehon, joka olisi useamman polven kanadalainen. Olavin ja Lauran toimiessa makutuomarina Sari oli eritoten kiinnostunut Nolanilaisesta Lindasta koska ei voinut omassa karjassaan käyttää Nolania oman typpisäiliön puuttumisen takia.Kaupat syntyivät ja Sari kertoo olevansa tyytyväinen ostokseensa. Linda huuhdellaan syyskuussa Yvesin suosituksen mukaan Calimerolla.

LUNDEN PARDNER PIRPANA

synt. 05.02.2004 isä Woodland View Pardner emä 881 Pirpana ei. Lunden eei. Vaaralan Aika omistaja Seija ja Hannu Viitanen, Lammi Pirpanan emän paras tuotosvuosi on 10 687 4.0-3.3 (3) ja luokituspisteet 85-90-84 yht. 86

18

synt.15.11.2004 isä Covey-Farm Romeo ET emä 844 Rika ei. Bonnie Brae Heligo eei. Torpane omistaja Seija ja Hannu Viitanen, Lammi Rikan emän paras tuotosvuosi on 11 589 4.6-3.4 (3) ja luokituspisteet 84-82-88 yht. 85 Seija laittoi viestiä Olaville Ruotsiin “jos löydät jotain kivaa, osta mullekin”. Rikasta tehtiin pikakaupat ja pienen harkinnan jälkeen syntyi kaupat myös Pirpanasta.Pirpana on siemennetty 02.05 Connilla.Seija kertoo olevansa erittäin tyytyväinen hiehoihinsa.


2/2005

Ayrshire-lehti

AYRSHIRE INTERNATIONAL — kansainvälistä kasvattajayhteistyötä ULLFORS ICE BRUNETTA

LUNDEN ROMEO TOMETTA

synt. 29.07.2003 isä Kellcrest Ice Man ET emä 411 Brunetta ei. Plum-Bottom Trident´s Lot eei. Bonnie Brae Heligo omistaja Kuorikoski mty, Kaustinen

synt.17.08.2004 isä Covey-Farm Romeo ET emä 898 Tometta ei. Embryo-Star Stone ET eei. Bonnie Brae Heligo omistaja Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila

Brunetan emän ensimmäinen täysi tuotosvuosi on 8496 4.6-3.4 ja luokituspisteet 83-80-82 yht. 82 Leif oli myynyt Brunetan emän hiehona ja vasikka oli tullut sopimuksesta takaisin Lundenin tilalle.Brunetta erottui Mallan mielestä laitumelta edukseen kuivien jalkojensa ansiosta ja kaupat syntyi.Brunetta on ehtinyt kotiutua todella kiitettävästi ja sen odotetaan poikivan syyskuun alussa Connista.

Tomettan emän keskimääräinen tuotos on 12 489 4.33.3 ja luokituspisteet 87-85-86 yht. 86

STJÄRNA

synt.18.07.2003 isä Woodland View Pardner emä 796 Stjärna ei. Bonnie Brae Heligo eei. Nyåker omistaja Laura ja Jouko Laiholahti, Marttila Stjärnan emän keskimääräinen tuotos on 8 526 4.0-3.4 Tomettaan Laura ihastui heti ensisilmäyksellä. Tomettan emästä tuotiin Suomeen jo viime vuonna kaksi hiehoa,toinen Ice Manista ja toinen Jerrystä. Stjärnan Leif oli ostanut luomutilalta alkionkantajaksi ja se olikin kanadalaisesta alkiosta tiine kaupantekohetkellä.Ikävä kyllä se loi Ruotsin karanteenissa seitsenkuisen tiineyden mutta on sittemmin siemennetty Special K.lla. Malla Karhu

19


Ayrshire-lehti

20

2/2005


2/2005

Ayrshire-lehti

21


Ayrshire-lehti

2/2005

AF Class - KESÄKUUN 2005 LUOKITUSKIERROS Luokituspäivä Lammilla

Tämän vuoden ensimmäinen luokituskierros alkoi kesäkuun 8. päivänä Lammilta, Seija ja Hannu Viitasen tilalta, jossa pidettiin kaikille avoin luokituspäivä. Yleisöä oli paikalla runsaasti, osa melko kaukaakin saapuneita. Päivän aikana yleisö sai seurata Rasilan tilan lehmien luokitusta ja samalla Yves Charpentier kertoi yksityiskohtaisemmin luokituksen suorittamisesta. Luokitusdemonstraation jälkeen siirryttiin hetkeksi toiseen aiheeseen. Yvesillä on pitkä kokemus niin eläinten esittelijänä kuin tuomarinakin, joten häntä pyydettiin kertomaan kuinka näyttelyvasikan koulutus aloitetaan Kanadassa. Yves kertoi, että näyttelyeläimeksi pitäisi aina valita ikäisekseen hyvin kehittynyt eläin, jolla on vahva lanneselkä, hyvät jalat, lantio ja runko. Vasikan koulutus aloitetaan parin kuukauden iässä “roikuttamisella” ja siitä edetään pesemiseen, klippaamiseen ja talutusharjoituksiin. Lisäksi Yves neuvoi muutamia kehäesiintymisessä tarvittavia niksejä sekä kertoi seikoista, joihin tuomari kiinnittää huomiota. Ensikkolehmien kohdalla Yves varoitti jättämästä liikaa maitoa utareeseen ennen kehään menoa. Ajan puutteen vuoksi asiaa ehdittiin käsitellä vain pintapuolisesti, vaikka kiinnostusta

22

Yves kertoo vasikan näyttelykoulutuksen aloittamisesta. (Kuva: Laura Laiholahti)

olisi riittänyt pidemmänkin esityksen kuuntelemiseen. Toivottavasti seuraavan luokituskierroksen yhteydessä voidaan Yvesin avulla järjestää näyttelyistä ja eläinten esittelemisestä kiinnostuneille pelkästään handlerasioihin keskittyvä kurssi.

Luokituskierroksen satoa

Luokituskierros jatkui Lammilta periaatteella “Suomi tutuksi”, sillä eteläisen ja keskisen Suomen lisäksi luokituksia tehtiin tällä kertaa myös Lapissa - Torniossa ja Tervolassa saakka. Luokituksia tehtiin lähes 500 kpl, joista ayrshirejä luokitettiin yli 350 kpl. Tällä kierroksella ei löytynyt yhtään excellent-lehmää, mutta VG-lehmiä luokitettiin 3 kpl. Nyt kun takana on kaksi luokituskierrosta on

luokitettuja ayrshire-eläimiä jo lähes 600 kpl. Tällä kierroksella luokitettiin myös kolme sonnia. Sonnien luokitus eroaa hieman lehmien luokituksesta. Jalat ja runko arvostellaan samoin kuin lehmillä, mutta lisänä tulevat rungon pituus ja “särmikkyys” (angularity). Lonkkanivelen sijaintia ei arvostella, vaan sen sijaan is SONNI

tuinluiden leveys (pin width). Kaikki kolme tilasonnia saivat erinomaiset luokitukset, VG85 – VG86. Tulokset eivät varmaan tulleet yllätyksenä, sillä kaikki sonnit ovat excellent-lehmien poikia hyvistä isäsonneista. Olisi mielenkiintoista saada vertailun vuoksi luokituksia myös kotimaisille sonneille.

LUOKITETTUJA % SAANUT GP TAI TYTTÄRIÄ PAREMMAN

Bonnie Brae Heligo 15 Kildare Jerry Forever Schoon Cornelius Woodland View Pardner Kangassalon Kelli Ristitien Johde Korkeakummun Ivar Roi Galant Suontaan Jehta Haralan Etro Laurilan Ipollo Saukon Joachim Vehkalan Kullero

40 % 10 40 % 14 36 % 32 34 % 48 19 % 26 19 % 18 11 % 10 10 % 25 4 % 12 0 % 12 0 % 12 0 % 10 0 %


2/2005

Ayrshire-lehti

AF Class - KESÄKUUN 2005 LUOKITUSKIERROS Yhteenvetoja

Luokitusten määrä on jo sen verran suuri, että sonnikohtainen luokitusten tilastointi on voitu aloittaa. Yksittäisten sonnien tytärmäärät ovat hyvin pieniä, joten tilasto on toistaiseksi enintään suuntaa antava. Ilahduttavaa oli kuitenkin huomata, että tilaston yläpäähään pääsivät sonnit Kangassalon Kelli ja Ristitien Johde. Viereisellä sivulla olevassa taulukossa näkyvät sonnikohtaiset luokitukset vain niiden sonnien osalta, joilla on vähintään 10 luokitettua tytärtä. Saman tuloksen saaneilla sonneilla järjestyksen ratkaisee luokitettujen lukumäärä.

Luokitukset herättävät ajatuksia

Näiden n. 600 luokitetun ayrshirelehmän tulosten perusteella voisi päätellä, että suomalaisen ayrshiren rakenne on vielä melkoisen kaukana kanadalaisten kanssasisartensa rakenteesta. Kun kaikki kesäkuun luokitukset on tilastoitu, nähdään tämä selkeästi eri luokitusluokkien jakautumisesta: VG 1 % GP 10 % G 26 % F 29 % P 34 % Se, että rodustamme yli 60 % on sijoittunut rakenteeltaan kahteen huonoimpaan luokkaan, ei voi olla havahduttamatta ketään. Luokitustapa on nyt ensimmäistä

kertaa sellainen, että todellakin voimme vertailla omia eläimiämme kansainvälisesti, joten näemme, että töitä on tehtävä vielä paljon rakenteen kohentamisen eteen. Toinen seikka, joka kiinnittää huomiota, ovat O-ikäluokan sonnien tyttärien luokitustulokset, sillä yksikään tyttäristä ei saanut parempaa tulosta kuin G, ja tähänkin ylsi vain 10 tytärtä eli noin kolmannes luokitetuista. Vastaava tilanne näkyy O-ikäluokan holsteinsonneilla, kolmannes luokitetuista sai tuloksen G, muut sitä heikomman. Molemmilla roduilla tuontisonnien vaikutus näkyy selvästi parempina luokitus-

tuloksina. Pohtimisen aihetta siis riittää tämänkin valossa. Ei kuitenkaan päätetä kirjoitusta synkkiin ajatuksiin. Niin tällä kuin edelliselläkin kierroksella oli hienoa huomata kuinka upearakenteisia eläimiä tiloilta kuitenkin löytyy, olipa kyseessä tuontisonnin tai suomalaisen sonnin jälkeläinen. Olisi

vain löydettävä jokin menetelmä, jolla nämä hienot rotunsa edustajat saataisiin poimittua jalostuskäyttöön. Tavoitteeksi voisi ottaa sen, että tulevaisuudessa kaikki sonninemät olisi luokitettu. Tästä olisi varmasti hyötyä kaikille tahoille. Laura Laiholahti

SONNIN NIMI

LKM % KAIKISTA YHT. GP TAI PAR. EX VG

GP

G

F

P

Asmo Ohitus (Charlot) Kotirannan Oiste (Stensjö) Raitalan Oja (Ivar) Kantolan Okke (Stensjö) Nikkilän Okku (Stensjö) Kälän Oklas (Stensjö) Nikolan Oleg ET (Dröpstad) Välilän Olomies (Stensjö Pulkkalan Olvi (Stensjö) Ylivainion Omeli (Emppu) Pihlajan Onnikka (Stensjö) Vettenrannan Onyx (Stensjö) Majaniemen Ooboy (Backgård) Seppälän Opa (Ivar) Purolan Opi (Ilmiö) Asmo Opium ET (Ipollo) Näädänlahden Opo (Ilmiö) Haralan Optio ET (Ilmiö) Söyringin Origo (Eskil) Pohjolan Orleans (Etro) Asmo Orlo ET (Charlot) Yläpihan Osuma (Stensjö) Tammenpään Osvald (Sköle) Pirskan Oumari (Etroni) Asmo Ouzo ET (Ilmiö) -

1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - 1 1 1 1 - 1 - - - 1 - - 1 - - 1 1 - - - - 1

- 1 1 - - - - 1 - - 1 - - 1 1 - - - - - 1 - 1 1 -

1 - 1 1 1 1 1 1 1 -

0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

23


Ayrshire-lehti

2/2005

AF Class - KESÄKUUN 2005 LUOKITUSKIERROS

Rakenneluokitus karjanomistajan näkökulmasta Kun Yves Charpentier kävi Suomessa ensimmäisellä luokitusmatkallaan viime vuonna, en rohjennut vielä silloin varata luokitusta. Tänä keväänä kun luin mahdollisuudesta saada Yves luokittelemaan, rohkaistuin varaamaan hänet heti meillekin käymään. Muilta “asiantuntijoilta” sitten kyselin

niin lopulta melkein kaikki päätyivät listalle. Sitten on helpompi valita siemennyssonneja ja muutenkin päättää, kenestä jää tyttäriä jatkamaan. Ja ennen kaikkea tietää mikä on rakenteellinen lähtötilanne, kun olen alkanut käyttää kanadalaisia sonneja siemennyksiin. Sitten nähdään paraneeko rakenne.

oli myös millaisia pisteitä olisi tulossa eli odotukset eivät olleet kovin korkealla, koska meidän lehmät ovat tavallisia kotimaisia. Yves kertoi koko ajan pisteitä antaessaan miten ne määräytyvät. Kertoi hyvät ja huonot puolet eläimestä ja lopuksi tuli siemennyssuositus tai useimmille kaksi parasta vaihtoehtoa. Eniten suosituk-

Rakenneluokitus käynnissä Sari Änkön navetassa. (Kuva: Esko Änkö)

miten luokitustapahtumaan pitää varautua - vastaus oli: ei mitenkään. Ainoastaan eläinten tiedot piti täyttää kaavakkeelle etukäteen, ettei siihen kulu turhaan aikaa h-hetkellä. Ensin ajattelin luokittaa vain muutaman, mutta kun en osannut päättää ketkä, 24

Sunnuntai-illan koittaessa jännitys tiivistyi. Vähän paikkojen siivoilua ja pientä naposteltavaa kotiviinin kera varattuna Yvesin ja Siljan vierailulle. Vähän tiesin jo luokitustapahtumasta etukäteen, kiitos Viitasella järjestetyn luokituspäivän tiiviistä tietopaketista. Pientä tuntumaa

sia tuli Connilla ja Copperilla, jokunen Calimerolla, Romeolla ja Special K:lla. Onneksi muutamat olivat jo tiineinä “oikeista” sonneista. Luokitustapahtuma omassa navetassa ja omilla eläimillä opetti aivan erityisen paljon näkemään ja arvioimaan lehmän rakennetta

osissa, kun pystyy paperista tarkistamaan arvostelun ja vertaamaan niitä myöhemminkin keskenään. Varsinkin “virhelista” rakenteellisista virheistä oli minulle aivan uutta. Siinä oli monia kohtia, minkä tunnistamisesta ja tietämisestä on paljon hyötyä esimerkiksi rakenteen kestävyyden kannalta. Tosin osa oli ns. kauneusvirheitä, joilla ei ole merkitystä eläimen kestävyyteen. Suurimmat puutteet kotimaisissa lehmissä on utareessa ja jaloissa. Yves sanoi useammastakin lehmästä, että olisivat saaneet paljon paremman luokituksen, jos utare olisi korkeammalla ja jalat suoremmat vaikka ne minusta eivät vielä kiveriltä näyttäneetkään. Myös kuivemmat jalat saisivat olla. Rungon osalta löytyi jopa exellenttejä ja varsinkin näillä lehmillä huomaa valtavan syöntikyvyn. Todistetusti ne paremman luokituksen saaneet lehmät ovat juuri niitä suursyömäreitä, jotka syövät kaiken, tuottavat eniten ja pysyvät terveempinä. Tosin varsinkin ensikot olivat aivan rungottomia. Tulevaisuudessa aion luokituttaa kaikki lehmät, jos siihen vain on mahdollisuus, oli se niin hyödyllinen toimitus. Sari Änkö


2/2005

Ayrshire-lehti

AF Class -luokitukset 8.–20.6.2005 LUOKITUS AYRSHIRE VG 85 VG 85 VG 85

ELÄIN

LAKT. ISÄ

EMÄNISÄ

OMISTAJA

Hjärterum Roselee ET Palmu Joukolan Pirtelö

1. 2. 2.

Cornelius Kainuunmäen Molskis Pardner

Marathon Höyssän Höylä Kuusijoen Etroni

Kallio Merja Kulju Vuokko ja Esko Laiholahti Laura ja Jouko

GP 84 GP 84 GP 84 GP 84 GP 83 GP 83 GP 83 GP 83 GP 82 GP 82 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 81 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 Gp 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80 GP 80

Hjärterum Rosetti ET Sanrosa Ramona Kellcrest Rhea ET Rannan Sipuli Rubin Rannan Sisäkkö Hjärterum Gunnel Tuomelan Rookus Asmo Regina ET Y. Silvia Kristall Oja Pulmu Opri Asmo Rehti Seastar Rannan Ramona Joukolan Reseda H. Pinja Rannan Rude Lollipop Joukolan Piisi Pella Pipari Rosalinda Rasilan Safira Hjärta 240 Rentukka Rosmarin Rannan Riina Kurhilan Sorja ET Uusi-Suon Risella Peso Laudatur

1. 1. 1. 1. 1. 1. 2. 1 1. 1. 7. 3. 2. 3. 1. 1. 1. 1. 3. 1. 5. 2. 3. 1. 2. 1. 2. 1. 1. 2. 1. 1. 2. 5.

Cornelius Kangassalon Kelli Heligo Jerry B Jurist Ripken Pardner Kangassalon Kelli Jerry Korkeakummun Ivar Ojaniemen Vakio Harjunpään Ilmiö Galant Korkeakummun Ivar Ristitien Johde Kangassalon Kelli Kangassalon Kelli Jerry Koivuharjun Iekki Kangassalon Kelli Niemen Verneri Heligo Stensjö Huhtakankaan Hörö Pardner Jerry Cornelius Kangassalon Kelli Pardner Ristitien Johde Kangassalon Kelli Pardner Suontaan Jehta Tervaniemen Ylkä

Marathon Vaaralan Aika Bonnie Brae Kellogg Backgård Ojaniemen Vakio Kummum Kupari Lunden Pinoniemen Etuveto Backgård Pinoniemen Etuveto Tron Vaaralan Aika Pyyahon Ynnä Saaren Ugri Trident Vaaralan Aika Trident Arkkilan Einiö Pirkkulan Eemil Rannan Jooseppi Kuusiston Mainio Hyllela Pirkkulan Eepa Heikkilän Kingi Vaaralan Aika Haralan Etro Marathon Vanhapaikan Emppu Västigård Niemen Verneri R. Etykki Ojaniemen Vakio Arkkilan Einiö Kauppilan Pantteri

Laiholahti Laura ja Jouko Alhainen Sari Alhainen Sari Koljonen Aaro ja Mirja Tammenpään mty Koljonen Aaro ja Mirja Suutari Pekka Kelkka Ossi ja Päivi Alhainen Sari Koljonen Aaro ja Mirja Tammenpään mty Nieminen Nina ja Jukka Vettenranta Marko ja Katja Tervolan koulutila Kuorikoski mty Tanner Jyri Koljonen Aaro ja Mirja Koljonen Markus ja Himanen Auli Koljonen Aaro ja Mirja Koljonen Aaro ja Mirja Pöysä Petri Laiholahti Laura ja Jouko Laiholahti Laura ja Jouko Suominen Jaakko ja Pirkko Tammenpään mty Viitanen Hannu ja Seija Ahonkivi Olavi Kulju Vuokko ja Esko Yli-Hynnilä Mervi ja Jorma Koljonen Aaro ja Mirja Kallio Merja Pöysä Petri Ikonen Miia ja Putkonen Juha Peltola Riikka

G 79 G 79 G 79 G 79 G 79 G 79 G 79 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 78 G 77 G 77 G 77 G 77 G 77

Joukolan Ringa Rypsi Nene Puru Puolukkapeti Punakorva Ranska Joukolan Rooma Riemu Rasilan Rusetti Soma II Ovela Rosolli Rento Peppilotta Pimu Rinsessa Palosuo Rosen Y. Sorja Kurhilan Oliivia Saara Tuomelan Sokka Ressa Ruusu Joukolan Senssi Prima Rexona

2. 1. 4. 2. 2. 2. 2. 1. 1. 1. 1. 3. 1. 1. 2. 2. 1. 2. 1. 1. 3. 1. 1. 1. 1. 1. 2. 1.

Wandringeye Pardner Vanhapaikan Emppu T Bruno Cornelius Pardner Pardner Kellcrest Nelson ET Majaniemen Ooboy Jerry Jerry Juntulan Leima Pardner Kangassalon Kelli Korkeakummun Ivar Ristitien Johde Kangassalon Kelli Pulkkalan Näky Kangassalon Kelli B Jurist Backgård Pardner A. Opium ET Lammin Jiffe K. Karelin Kangassalon Kelli Pardner Kangassalon Kelli

Ojaniemen Vakio Kaipian Huvitus Harjunpään Jarmi Ö. Karl Västigård Haralan Etro S. Eden Ylirannan Arkadi Backgård Isotalon Ysikymppi Isotalon Ysikymppi K. Kuningas Lagace Billy Yli-Aron Hurri Vanhapaikan Emppu Pirkkulan Eepa M. Epo Vestergårds Akilles Korkeakummum Ivar Ingvasta Niemen Verneri Pinoniemen Etuveto Haralan Etro Teriboy Joukolan Niilo Liikolan Hilppu Stensjö

Laiholahti Laura ja Jouko Rauhamaa Antti Tammenpään mty Suominen Jaakko ja Pirkko Kulju Vuokko ja Esko Kulju Vuokko ja Esko Tanner Jyri Laiholahti Laura ja Jouko Tammenpään mty Viitanen Hannu ja Seija Vettenranta Marko ja Katja Änkö Sari Ahlholm Jari ja Anu Ahlholm Jari ja Anu Kulju Vuokko ja Esko Venetjoki Pekka Tanner Jyri Tanner Jyri Tanner Jyri Koljonen Aaro ja Mirja Kallio Merja Suutari Pekka Kelkka Ossi ja Päivi Tanner Jyri Tanner Jyri Laiholahti Laura ja Jouko Tammenpään mty Lemola Niina ja Pekka

25


Ayrshire-lehti LUOKITUS ELÄIN G 77 Ressu G 77 Rommi G 77 Nyyrikki G 77 Pekkolan Rypsi G 77 Rasmus G 77 Reipas G 77 Riina G 77 Kurhilan Rasta ET G 77 Karhilan Roosa ET G 77 Poimu G 77 Röykky G 77 Tuomelan Rulla G 77 Piste G 76 Kurhilan Rora ET G 76 Rounion Rulaace G 76 Oase G 76 Palestra G 76 Sulake ET G 76 Lasso G 76 Oranssi G 76 Sammal G 76 Alhaisten Ruletti G 76 Petty G 76 Ritu G 76 Rentukka G 76 Rannan Retiisi G 76 Runsas G 76 Siiru G 76 Salli G 76 Reetu G 75 Nereid G 75 Rita G 75 Runotyttö G 75 Sherry G 75 Pyrola G 75 Narciss G 75 Melba G 75 Riemu G 75 Oivallus G 75 Nancy G 75 Sissy G 75 Reppu G 75 Romanssi G 75 Uusi-Annilan Olisko G 75 S. Rubiini G 75 Rosyvin G 75 Savanni G 75 Ransui G 75 Pilkku G 75 Alhaisten Punssi G 75 Punos G 75 Sentteri G 75 Reeti G 75 Sahtikas G 75 P. Ora G 75 Onnekas G 75 Kurhilan Maituri G 75 Ria G 75 Paras G 75 Uusi-Suon Ruusu G 75 Sani G 75 Rosa G 75 Pilli G 75 Tuomelan Rita G 75 Reppu G 75 Platina AYRSHIRESONNIT LUOKITUS VG 86 Visserdale Sheriff ET VG 85 Kildare Tradi ET VG 85 Rounion Danesco

26

2/2005 LAKT. ISÄ 1. Saukon Joachim 1. Volage 3. Vettenrannan Labstig 1. Saukon Joachim 1. Pulkkalan Olvi 2. Suontaan Jehta 1. Saukon Joachim 1. Kangassalon Kelli 2. Stöpafors 3. Korkeakummun Ivar 2. Suontaan Jehta 1. Kantolan Okke 2. Metsäpellon Ino 1. Cornelius 1. Volage 3. Laurilan Ipollo 2. G Ross 1. Ristitien Johde 6. Vaaralan Aika 3. Gäddnäs Eskil 1. N.Okku 1. Volage 2. Stöpafors 1. Vehkalan Kullero 1. Suontaan Jehta 1. Marathon ET 1. Kangassalon Kelli 1. Kildare Oliver ET 1. K. Oklas 1. Suontaan Jehta 4. Vettenrannan Labstig 1. Kangassalon Kelli 1. Heikkilän Kingi 1. Jerry 2. Ristitien Johde 4. Vanhapaikan Emppu 4. Arkkilan Einiö 1. Söyringin Origo 3. Stensjö 4. Pirkkulan Eepa 1. Volage 1. Suontaan Jehta 1. Volage 3. Trident 1. Nikolan Oleg ET 1. Brendan 1. Heligo 1. Krejstad 2. Etu-Kolin Haamu 2. Viitaniemen Mylläri 2. Suontaan Jehta 1. Pardner 2. Asmo Ouzo ET 1. Lammin Jiffe 3. Laurilan Ipollo 3. Gäddnäs Eskil 4. Pirkkulan Eepa 1. Pardner 2. K. Maitopoika 1. Kangassalon Kelli 1. Kangassalon Kelli 2. Suontaan Jehta 2. Suontaan Jehta 2. Rauhaniemen Ike 1. Lammin Jiffe 2. Korkeakummun Ivar ISÄ Pardner Tradition Pardner

EMÄNISÄ Kaipian Huvitus Hyllela Vaaralan Aika Setälän Oko P. Eepa Pirkkulan Eepa Liikolan Hilppu Backgård Vaaralan Aika Kallen Airo Pirkkulan Eepa A. Kansleri P. Jet Torpane Vestergårds Akilles Mäkelän Ulaus Haralan Etro Charlot Pelttarin Vaisto Pelttarin Vaisto Pirkkulan Eepa Heligo Trident U. Isto Pyyahon Ynnä Kulmalan Arkki Kuusijoen Etroni T. Maks Y-H. Illari J. Moku Tervaniemen Ylkä Höyssän Lana S. Lasse Mäkelän Ulaus Vanhapaikan Emppu Tervaniemen Ylkä Anttilan Upuli Harjulan Tentti Neuvosen Voltti Hyllela Korkeakummun Ivar Pirkkulan Eemil Vaaralan Aika Kettulan Repo Uusitalon Uisti Hyllela Stöpafors Rauhamaan Ilana Kallen Airo Mätäniemen Uklaus Pirkkulan Eepa P. Eetu Paavolan Heiluri Pirkkulan Eepa Västigård Mäkelän Ulaus R. Etykki Kallen Airo Kettulan Repo Laurilan Ipollo Korkeakummun Ivar Huhtakankaan Valtti V. Urpo L-A. Kaski Arkkilan Einiö Matin Tupla

EMÄ Sunniside Serena EX-2E 92 Saguenayenne Tri Valentine EX-2E 92 Saga AF-EX90

OMISTAJA Rauhamaa Antti Lemola Niina ja Pekka Vettenranta Marko ja Katja Kivilahti Jani Ahlholm Jari ja Anu Tervolan koulutila Tervolan koulutila Kallio Merja Kallio Merja Ikonen Miia ja Putkonen Juha Ikonen Miia ja Putkonen Juha Kelkka Ossi ja Päivi Peltola Riikka Kallio Merja Ahonkivi Olavi Tammenpään mty Tammenpään mty Lemola Niina ja Pekka Rauhamaa Antti Rauhamaa Antti Lemola Niina ja Pekka Viitanen Hannu ja Seija Vettenranta Marko ja Katja Venetjoki Pekka Venetjoki Pekka Kuorikoski mty Erkkilä Leena ja Jari Tanner Jyri Kelkka Ossi ja Päivi Peltola Riikka Vettenranta Marko ja Katja Uusitalo Perttu ja Näyskä Iina Nieminen Nina ja Jukka Tammenpään mty Tammenpään mty Tammenpään mty Rauhamaa Antti Rauhamaa Antti Lemola Niina ja Pekka Lemola Niina ja Pekka Lemola Niina ja Pekka Lemola Niina ja Pekka Lemola Niina ja Pekka Viitanen Hannu ja Seija Viitanen Hannu ja Seija Vettenranta Marko ja Katja Vettenranta Marko ja Katja Vettenranta Marko ja Katja Änkö Sari Änkö Sari Ahlholm Jari ja Anu Kumpula Eliisa ja Martti Erkkilä Leena ja Jari Tanner Jyri Koljonen Aaro ja Mirja Koljonen Aaro ja Mirja Kallio Merja Pöysä Petri Pöysä Petri Pöysä Petri Suutari Pekka Ikonen Miia ja Putkonen Juha Ikonen Miia ja Putkonen Juha Kelkka Ossi ja Päivi Peltola Riikka Peltola Riikka

EMÄNISÄ BBB Kellogg Trident Trident

OMISTAJA Koljonen Aaro ja Mirja Kuorikoski mty Laiholahti Laura ja Jouko


2/2005

Ayrshire-lehti

Rakenneominaisuuksien ja kestävyyden väliset yhteydet kanadalaisella Ayrshirellä ja Jersyellä Yleistä

Tutkimuksen tarkoituksena oli Weibull Propotional Hazards-mallia käyttäen tutkia rakenneominaisuuksien yhteyttä kestävyyteen kanadalaisilla ayrshireillä ja jerseyllä. Aineistossa oli 900 karjasta yhteensä 49 791 jersey-lehmää ja 921 karjasta 77 109 ayrshirelehmää, jotka olivat poikineet vuosina 1985-2003. Rakenneinformaatio koostui fenotyyppisistä luokituksista, joista 8 yhdistelmä-ominaisuutta (final score, mammary system, feet and legs, dairy character, rump, capacity, fore udder, rear udder) ja 19 lineaarista arvostelukohtaa. Tutkimuksessa huomioitiin lypsykauden vaihe, vuodenaika, karjakoko, karjantarkkailutyyppi, poikimaikä

Artikkeli on lyhennelmä A.Sewalem’in, G.J. Kistemaker’in ja J.Vaan Dormaalin tutkimuksesta, joka on julkaistu J.Dairy Sci 88:1552-1560 (American Dairy Science Association, 2005).

Suom. Sari Alhainen

ensikkona, maito- rasvaja valkuaistuotokset karjavuosi-menetelmällä korjattuina, poikima-ajankohta, lineaariset rakennearvostelut ja eläimen isä. Teuraaksi joutumisen eli poistoriskin todennäköisyys laskettiin jokaiselta eläinryhmältä ja jokaiselta arvostelukohdalta erikseen edellä mainittujen kohtien huomioimisen jälkeen. Merkittävin yhteys poistoriskin pienenemiseen oli kokonais-luokituspisteillä (final score) sekä ayrshire-

että jersey-roduilla. Utareen luokituspisteet (yhdistelmä) oli jerseyllä toiseksi tärkein kestävyyteen vaikuttava tekijä, ayrshirellä kakkostilalle nousivat jalkapisteet. Lehmällä, jonka luokituspisteet jäivät arvosanaan POOR (=alle 70 pistettä), oli 5 kertaa suurempi todennäköisyys joutua teuraaksi kuin lehmillä, joiden luokituspisteet olivat GP (>80) tai parempi. Molemmissa roduissa lehmillä, jonka jalkojen luokituspisteet jäivät alle 70,

oli viisinkertainen riski joutua teuraaksi kuin lehmillä, joiden jalkapisteet olivat EX (>90). Utareestaan EXluokituksen saaneet lehmät pysyivät karjassa yli yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin utareestaan POOR eli alle 70 pistettä saaneet. Kestävyys on erittäin tärkeä karjatalouden kannattavuuteen vaikuttava ominaisuus. Kestävyyden periytyvyysaste on kuitenkin alhainen, ja poistotiedot kertyvät hitaasti. Rakenneominaisuuksia on käytetty mittaamaan epäsuorasti eläimen poistoriskiä, koska tiedot rakenteesta saadaan jo nuorella iällä ja rakenneominaisuuksien periytyvyysasteet ovat korkeampia kuin kestävyyden. Saadaksemme luotettavaa tietoa kestävyydestä on meidän saatava myös todellisia poistotietoja sonnien tyttäriltä, mutta koska tämä informaatio kertyy hitaasti, on tarkoituksenmukaista käyttää nopeammin mitattavia ominaisuuksia, kuten lineaarisia rakennearvosteluja, ennustamaan sonnin tytärten kestävyyttä jo ennen kuin tytärten lopulliset poistotiedot ovat käytettävissä. (Kuva 1)

Tuloksia Kuva 1

Molemmilla roduilla kaikki rakenneominaisuudet olivat selkeästi positiivisessa 27


Ayrshire-lehti

yhteydessä kestävyyteen (P<0.001). Kuvassa 1 on esitetty kaikki tutkimuksessa mukana olleet ominaisuudet ja niiden yhteys lehmän todennäköiseen elinikään karjassa (-2logL). Molemmilla roduilla kokonaisluokituspisteet vaikuttivat kestävyyteen selvästi eniten. Ayrshirellä kokonaispisteitä seurasivat jalat, sitten utarepisteet, taka-utare ja lypsytyyppisyys. Etukiinnitys, utarekudos, utareen muoto, takakiinnityksen korkeus ja leveys sekä keskiside olivat tärkeimmät kestävyyteen vaikuttavat tekijät edellä mainittujen yhdistelmäindeksien jälkeen. Jalkaominaisuuksista eniten kestävyyteen vaikuttivat luuston laatu ja sorkkakulma. Koko, lantion leveys ja takakorkeus olivat ayrshirellä vähiten kestävyyden kanssa korreloivat ominaisuudet, Jerseyllä vähiten kestävyyteen vaikuttavat ominaisuudet olivat lantion kulma ja kinnerkulma. Kuvassa 2 näkyy lehmien luokituspisteiden ja poistoriskin välinen yhteys. Keskimääräistä poistoriskiä kuvataan luvulla 1, joka ayrshirellä on taulukon kohdassa GP. Esim. luokituspisteet POOR lisäävät poistoriskin viisinkertaiseksi luokkaan GP verrattuna. Luokkaan

Kuva 4.

28

2/2005

Kuva 2.

EX pisteytettyjen lehmien poistoriski on 0.5 -kertainen luokkaan GP verrattuna, eli niiden todennäköisyys joutua teuraaksi on 50% pienempi kuin GP-lehmän. Kuva 4 osoittaa selvän yhteyden utarerakenteen ja poistoriskin välillä. Utarepisteiltään POOR lehmän poistoriski on 3,5 kertainen GP-lehmään nähden. Kuva 6 kuvaa poistoriskin yhteyttä jalkojen, lantion, lypsytyypin ja kapasiteetin välillä. Ayrshire, joka saa lypsytyyppiarvostelukseen POOR, joutuu teuraaksi 3 kertaa todennäköisemmin kuin lehmä joka on saanut arvostelun GP.

Lineaariset arvostelukohdat Utare: Etukiinnitys, keskiside, takakiinnityksen leveys ja

Kuva 6.

korkeus ja utarekudos olivat suoraviivaisessa yhteydessä kestävyyden kanssa siten, että mitä korkeampi lineaarinen arvo, sitä pienempi poistoriski. (Taulukko 2) Utareen muoto sen sijaan oli ominaisuus, jossa kumpikin ääripää lisäsi poistoriskiä. Lehmät, joiden takavedinten sijainti oli utareen ulkolaidalla, poistettiin 4 kertaa todennäköisemmin kuin ne joiden vetimet sijaitsivat lohkon keskellä. Takavetimien sijainti lohkon sisälaidalla paransi edelleen lehmän kestävyyttä, kuitenkin niin että arvosana 9 (aivan kiinni toisissaan) antoi suuremman poistoriskin kuin ar vosana 8. Etuvetimien sijainnissa optimi sijaitsi Ayrshirellä utarelohkon keskellä, mutta jersey-rodulla kestävyys parani sitä mukaan kun etuvetimet lähenivät toisiaan. Molemmilla roduilla utareen

ominaisuuksilla oli merkittävä yhteys eläimen elinikään karjassa. Tähän vaikuttaa myös hyvän utarerakenteen positiivinen vaikutus terveyteen. Huono utarekudos vaikutti voimakkaasti ayrshirelehmien poistoriskiin verrattuna hyvän utarekudoksen omaavaan lehmään. Lihasutare, (fleshy udder,) on vaikea saada tyhjenemään kunnolla, mikä vaikuttanee negatiivisesti utareterveyteen. Runko ja lypsytyyppisyys: Taulukossa 3 on kuvattu rungon lineaaristen arvostelukohtien vaikutus kestävyyteen. Lehmät, jotka olivat rakenteeltaan rotutyypillisiä, kestivät parhaiten molemmissa roduissa. Lyhytlinjaiset, pienet ja kapearintaiset lehmät kestivät huonosti. Sewalem et.al (2004) havaitsivat, että holstein-rodulla poistoriski oli takakorkeuden lineaarisilla arvosteluilla 2 ja 9 samansuuruinen, mikä tarkoitti että erittäin suurikokoisten holstein-lehmien poistoriski oli yhtä suuri kuin erittäin pienten. Vastaavaa ei havaittu ayrshire- ja jersey-roduilla, vaan rungon ominaisuuksilla (style, chest width, stature, size, head) todettiin olevan positiivinen yhteys kestävyyden kanssa. Lantio: Lantion ominaisuuksien suhde poistoriskiin esitetään taulukossa 4. Molemmilla roduilla selkälinjan lanneosan vahvuudella (loin strength) oli selvä yhteys kestävyyteen. Kapea lantio (thurl width) lisäsi poistoriskiä, mutta erityisen leveä lantio ei lisännyt lehmän selviytymismahdollisuuksia. Lantion


2/2005

Ayrshire-lehti

Taulukko 2.

kulma osoittautui selkeästi optimiominaisuudeksi: Sekä nouseva että laskeva lantio lisäsi poistoriskiä. Jalat: Taulukossa 4 esitetään myös jalkarakenteen vaikutus kestävyyteen. Luuston laadulla ja sorkkakulmalla oli selvä, suoralinjainen yhteys lehmän poistoriskiin molemmilla roduilla. Raskasluustoisten lehmien kestävyys oli selvästi kuivaluustoisia heikompi. Kinnerkulmassa havaittiin keskiverto optimiksi: sekä suora että kiverä kinner lisäsivät poistoriskiä. Raskas luustolaatu, huono sorkkakulma ja joko kiverät tai suorat kintereet olivat merkittävimmät kestävyyttä heikentävät tekijät jalkarakenteen osalta. Tutkimus osoitti selviä rotukohtaisia eroja rakenteen vaikutuksesta lehmän poistoriskiin Kanadalaisella Holsteinilla (Sewalem et. al. 2004) sekä Kanadalaisella Jerseyllä ja Ayrshirellä. Jerseyllä ja Ayrshirellä rotutyyppiin liittyvillä ominaisuuksilla kuten tyylikkyys (style) ja pää (head) oli suurempi positiivinen korrelaatio kestävyyden kanssa kuin holstein-rodulla. Suuri koko ja takakorkeus eivät holsteinilla parantaneet

kestävyyttä, mutta ayrshireja jersey-roduilla niillä oli selvä positiivinen vaikutus. Molemmilla roduilla luokituksen kokonaispisteet (final score) sekä utarerakenne nousivat merkittävimmiksi tekijöiksi lehmän poistoriskiä arvioitaessa.

Loppupäätelmä

Kanadalaisen Ayrshiren

ja Jerseyn rakenteen vaikutusta eläinten kestävyyteen tutkittiin “Survival analysis” menetelmällä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että merkittävin yhteys kestävyyteen oli luokituksen kokonaispistemäärällä. Myös utare- ja jalkarakenteella oli merkittävä positiivinen yhteys kestävyyden kanssa. Kaikki rakenteen yhdistelmäominai-

suudet olivat suorassa yhteydessä poistoriskin vähenemiseen siten, että ao. kohdasta arvostelun EX saanut lehmä kesti karjassa pitempään kuin huonomman arvostelun saanut eläin. Lineaarisissa arvostelukohdissa etukiinnitys, utarekudos ja utareen muoto vaikuttivat eniten kestävyyteen. Utareen muoto, lantion kulma ja kinnerkulma olivat ominaisuuksia, joissa optimi löytyi skaalan keskeltä. Rakenteen kehittämisellä joko jalostuksen keinoin tai eläinten olosuhteita parantamalla voidaan selkeästi parantaa lehmien kestävyyttä. Näin ollen tytärten rakennearvosteluja voidaan käyttää hyväksi ennustettaessa sonnin jälkeläisten tulevaa todellista kestävyyttä.

Taulukko 3.

Taulukko 4.

29


Ayrshire-lehti

2/2005

Ayrshirekasvattajien jäsenkarjoissa syntyneet sonnit, joiden jalostusarvo vähintään +12, arvostelu 2005/03 Nimi ja sv Kasvattaja

Jalostusarvo

KANGASSALON KELLI 96 Arvo ja Seija Rajala SUONTAAN NOCTURNO 99 Cecilia Rydbeck LUSI-KOTTILAN LUIRO 97 Tapio Lusi SATULIN ORIGINAALI 00 Marko ja Marianne Mänki LAMMIN JIFFE 95 Jari ja Marianne Morri MÄEN LAPATOSSU 97 Olli ja Kari Mäki ALHAISTEN LÖÖPERI 97 Sari ja Risto Alhainen KOIRAHARJUN LENKKI 97 Merja ja Arto Vornanen MÄEN OPAALI 00 Olli ja Kari Mäki JOUKOLAN OOKKE 00 Laura ja Jouko Laiholahti KARHILAN ONASSIS 00 Pekka Suutari KURVILAN MILIONÄÄRI 98 Jukka-Pekka Köngäs HEIKKILÄN KINGI 96 Juha ja Päivi Kallio LAMMIN LIFE 97 Jari ja Marianne Morri PUROLAN ORKKO 00 Heikki Juntunen KOTIRANNAN NOSTE 99 Antti ja Anna-Liisa Suokas KOTIRANNAN OISTE 00 Antti ja Anna-Liisa Suokas KORKEAKUMMUN IVAR 94 Juha Forsell POCKARGÅRD KOWBOY 96 Pukaron kartano KIASEN NAALI 99 Antti ja Johanna Heiskala YLI-HINKKALAN MAILAJUSSI 98 Juhani Yli-Hinkkala RANTALAN OHARI ET OO Tiina ja Juha Eskelinen SÖYRINGIN ORIGO 00 Tapio Vähäsöyrinki KURHILAN NEUMAN ET 99 Merja Kallio HUITIN INET ET 94 Hannu Huitti NIKOLAN NÖRTTI ET 99 Taina ja Erkki Kärkkäinen HEIKKILÄN MIIKKA 98 Juha ja Päivi Kallio HARALAN OPTIO ET 00 Jouko Harala

isä

emä

emänisä

emänemä

+28

N.Verneri

Äly2

M.Tina

Tupo

+27

H.Esko

Kuoro

O.Vakio

Urku

+26

K.Airo

Ihme

U.Uisti

Ananas

+24

Stensjö

Lapa

P.Ilaus

Hinku

+22

K.Vihtori

Hifa

Tron

N.Tifa

+22

N.Verneri

Juuli

M.Uklaus

Aloe

+21

O.Vakio

Herukka

K.Repo

Ulpukka

+18

N.Verneri

Haka ET

K.Repo

Tähti

+18

Stensjö

Juuli

M.Uklaus

Aloe

+18

H.Ilmiö

Lisa

Torpane

Lisa

+18

H.Ilmiö

Linnea

V.Aika

Hildur

+17

P.Eepa

Kuurankukka

K.Vihtori

Impi

+17

A.Unssi

Atomi

S.Nolla

Olvi

+16

N.Voltti

Hifa

Tron

N.Tifa

+16

G.Eskil

Leku

O.Vakio

Alku

+15

P.Eepa

Loiste

O.Vakio

Ihme

+15

H.Ilmiö

Loiste

O.Vakio

Ihme

+15

Hyllela

Visti

M.Tina

Tutta

+15

K.Vihtori

Ennu

A.Parkki

Unni

+14

H.Etro

Kekseliäs

N.Verneri

Älli

+14

K.Etroni

Juutti

M.Tunnus

Ypi

+14

Stensjö

Jatta

Hyllela

Yyteri

+13

G.Eskil

Killi

M.Uklaus

Illi

+13

H.Etro

K.Jasmiina

R.Etykki

Elmiina ET

+13

U.Uisti

Ämmy

K.Mainio

Risella

+12

K.Etroni

Itkuiita

Hyllela

Unikuva

+12

K.Etroni

Jella

A.Siivari

Aine

+12

H.Ilmiö

H.Mariella

V.Aika

Isabella

KASVATTAJAT HUOMIO! ILMOITTAKAA JÄSENTIEDOISSA KASVATTAJA/TILAN NIMI, NIIN MYÖS OIKEAT SONNIT LÖYTYVÄT LEHTEEN!

30


2/2005

Ayrshire-lehti

Julkaistu Suomen Ayrshirekarja -lehden numerossa 6, v. 1928

Näyttelyistä yleensä ja viime kesän Ayrshire-karjanäyttelyt Karjatalouden tai oikeammin karjanjalostuksen keskittämistä tarkoittavista toimenpiteistä on kesäisillä näyttelyillä epäilemättä erittäin huomattava merkitys. Jo ammoisista ajoista ovat esim. Tanskassa tällaiset kesäiset paikalliset karjanäyttelyt olleet maalaisväestön kesän keskeisimpiä yhtymätilaisuuksia. Ne ovat tapauksia, joita varten jo aikoja ennen ryhdytään monenlaisiin valmistuksiin ja ne ovat tilaisuuksia, joihin jokaisen mieli palaa ja joissa jokaisen karjanomistajan on oltava mukana, jollei juuri näytteillepanijana niin ainakin toisten työn tarkastelijana ja “arvostelijana”. Näyttelyissä karjanomistajan kotoiset jokapäiväiset karja-askartelut

tulevat naapurien ja toisten karjankasvattajain vastaavien työsaavutusten kanssa rinnastettaviksi ja vertailtaviksi ja siellä voi “suuri yleisö” omakohtaisesti tutustua niihin tuloksiin joihin kukin on työskentelyissään tullut ja joista usein kuulee muuten vain suupuheita ja ehkä väritettyjä juttuja.

Karjanomistajille, niin vanhoille kuin nuorille ja kaikelle muullekin maalaisväestölle, ovat karjanäyttelyt nähtävyyksineen ja esityksineen erittäin hyödyllisiä ja opettavaisia tilaisuuksia. Ne ovat paikkoja, joissa itserakkauden usein suuret kuvitelmat siitä, että “oma on parasta” särkyvät

ja ne ovat paikkoja, joissa oma saamattomuus alastomuudessaan katsojalle ehkä selvenee havaitessaan ne mahdollisuudet, jotka hänelläkin ovat käytettävissään ja ne tulokset, joihin paikkakunnallakin voidaan lypsätyksessä päästä. Erittäin arvokkaita ovat sellaiset paikalliset näyttelyt, joissa osanotto on mahdollisimman runsas ja joihin eivät ole osallistuneet esim. vain paikkakunnan suurempien karjojen omistajat, vaan joissa eritoten pienkarjalaiset ovat lukuisasti mukana. Kuluneena kesänä pidettiin kaiken kaikkiaan n. 20 paikallista ayrshirenäyttelyä. Näyttelyistä oli suurin osa suomalaisella ja ruotsalaisella Pohjanmaalla. Osaksi oli näyttelyjen järjestäjinä paikalliset ayrhirekerhot , mutta suuremmalta osalta olivat niiden järjestelyistä huolehtineet asianomaiset maanviljelysseurat ja osaksi myös maamiesseurat, olipa eräs tarkastusyhdistyskin järjestänyt toimialuellaansa näyttelyn.

31


Lehmä

Viivu K.Ärrä Yty Ilokki K.Jasmiina Ynnä Isabella Ynnykkä Ibiza Ihme Halla K.Hasseli Jelena Ifa Helix Hattara Hilla Jopo Juvena Lupiini Illamo Iris Kaunokki Kuiske Hely Kristall Juutas Jatsi Jäkälä Limpopo Juhlava Julia Vett Ilona

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33

32 emä

K. Raide Tutteli H.Nitro Rilla S. Nolla Olvi M.Ennus Arpa R.Etykki Elmiina-et S.Nolla Ruusu R.Europoika Ella N. Mies Tummeli L.Rööri Yyteri T.Atro Maikki L.Rööri Ujo Y.Ritari Ässä H.Patentti - K.Efesos Esmi Y.Ritari Yonex K.Ämyri Alku H. Sopuli Vala A. Einiö Audi H. Valtti Elovena L.Ärä Elokki Ö. Albanus Vellamo P. Arhippa Emilia M. Uklaus Aapeli A-V.Vara Isabella T. Tasu - O.Vakio Electra V.Horsma Hassu K.Edustus Emäntä N.Verneri Venla S. Joviaali Hämy T.Tasu Hilla Hyllela Auli M.Ulaus Dixie

poik. isä

24.01.1989 13 10.12.1990 12 06.05.1990 14 16.12.1994 8 15.01.1995 8 12.02.1990 9 04.11.1994 7 13.09.1990 13 26.01.1994 8 20.02.1994 9 26.12.1993 10 17.08.1993 9 10.04.1995 8 23.10.1994 9 26.12.1993 8 11.07.1993 10 28.07.1993 9 12.01.1995 8 20.12.1995 8 06.03.1997 4 18.08.1994 8 28.03.1994 8 02.04.1996 6 13.01.1996 8 08.09.1993 9 01.11.1996 7 01.10.1995 7 03.07.1995 7 08.10.1995 7 23.09.1997 6 09.12.1995 6 26.06.1995 6 10.02.1994 8

synt.aika 157 846 kg 04.09.2005 119 047 kg 19.08.2005 115 102 kg 21.08.2005 112 335 kg 15.02.2005 108 946 kg 19.08.2005 106 269 kg 15.08.2005 103 702 kg 18.08.2005 102 221 kg 31.08.2005 101 574 kg 11.08.2005 100 814 kg 27.06.2005 99 355 kg 31.08.2005 99 283 kg 19.08.2005 99 094 kg 05.08.2005 95 924 kg 05.08.2005 94 962 kg 15.08.2005 94 433 kg 18.08.2005 94 411 kg 27.07.2005 93 894 kg 01.09.2005 91 922 kg 01.09.2005 91 645 kg 01.09.2005 89 838 kg 01.09.2005 87 584 kg 18.08.2005 85 010 kg 03.02.2005 83 185 kg 21.08.2005 82 146 kg 19.08.2005 78 480 kg 15.08.2005 77 728 kg 05.09.2005 75 697 kg 31.08.2005 75 045 kg 31.08.2005 75 038 kg 01.09.2005 73 516 kg 19.08.2005 73 514 kg 04.09.2005 72 681 kg 31.08.2005

omistaja

Katja ja Marko Vettenranta Merja Kallio Päivi ja Juha Kallio Juha, Tarja ja Marko Hirvinen Merja Kallio Terhi ja Raimo Kuortti Krista ja Jari Katara Jouni Paakkonen A-M ja Tuomo Pohjola Pekka ja Tarja Saarinen Pekka Suutari ja Silja Sundell Merja Kallio Olavi Ahonkivi Sari Vestman ja Tommi Halonen Tamenpää mty Riitta ja Matti Lehtinen Pekka Suutari ja Silja Sundell Viikin Opetus- ja tutkimustila Viikin Opetus- ja tutkimustila Juha, Tarja ja Marko Hirvinen Viikin Opetus- ja tutkimustila Heli ja Antti Teiskonlahti Eliisa ja Martti Kumpula Päivi ja Juha Kallio Merja Kallio Tammenpää mty Anu ja Jari Ahlholm Mirja ja Aaro Koljonen Pekka Suutari ja Silja Sundell Viikin Opetus- ja tutkimustila Merja Kallio Katja ja Marko Vettenranta Jouni Paakkonen

emänemä elinikäistuotos

S. Optimi Tutteli K.Osmo Osmariini N. Latu Lulla V.Noomi Rantu A.Parkki Piltti K.Nike Olive H.Vuori Viili H.Iisakki - K.Tatar Raila H. Raksu Iris H.Loisto Oma R.Lonni Umikosan R.Jokeri - A.Parkki Ymy V.Kilpa Orion H.Ulrik Veera L. Miklaus Kauno P. Vehka Vauhti A. Parkki Vilja K.Meilari Älli S. Nolla Oma M. Mainio Ulla K. Uurto - K.Urhea Unilla - - Tron Ylistys I.Äkeä Assu L.Ärä Ahkera M.Supo Taina K. Repo Äly N.Yppo P. Veto Vivica A. Parkki Yes

emänisä

Ayrshire-lehti 2/2005

Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä


M. Uklaus A.Unssi N.Verneri N.Voltti V.Aika L.Apotti N.Voltti V.Akilles A.Unssi H.Umo O.Vakio O.Vakio L.Apotti K.Etroni Y.Arkadi T. Ylkä P.Ynnä Torpane V.Aika M.Iskelmä P.Ynnä H.Esko P.Ynnä M.Iikka N.Voltti N.Verneri K.Etroni L.Apotti

Hilla Iines Yrtti Jutsu Äly Iisoppi Untuva Kaunokki Ilona Histamiini Äppi Eppa Veera Joiku Juhlava Iitu Electra V.Lisa Heta Juhla Anis Kaneli Josefine Impi Essi Kuiske Kuusama Jatko

emä A.Siivari I.Sivari M.Nasta K.Rokki M.Mainio K.Malmi L.Rööri Miklaus P.Runsas V.Astro L.Teko K.Repo P.Leku Uisti M.Uklaus K. Arska Tron Jägarbo T.Tasu M.Ulaus N.Ludvig T.Tasu P.Etuveto M.Ulaus K.Rokki A-V.Vara O.Vakio N:Verneri

emänisä Ässä - Reetta Ansu Taru Yrtti Lelu Aapeli Yvonne Amini Urea Tyyni Malla - Aamu - Ylistys Lisa Veitikka - Sumu Iisoppi - Estetiikka Rusina Isabella Imikkä Alku

72 358 kg 70 894 kg 70 601 70 055 kg 69 845 kg 69 126 kg 68 238 kg 68 019 kg 68010 67 450 kg 66 121 kg 65 950 kg 65 252 kg 65 018 kg 64 749 kg 63 950 kg 63 398 kg 62 845 kg 62 707 kg 61 974kg 61 751 kg 61 576 kg 61 218 kg 61 033 kg 60 882 kg 60 676 kg 60 515kg 60 159 kg

06.03.2005 01.09.2005 12.04.2005 21.08.2005 05.02.2005 15.08.2005 05.09.2005 31.08.2005 02.08.2005 11.08.2005 21.08.2005 10.02.2005 31.08.2005 15.02.2005 01.09.2005 11.08.2005 15.08.2005 01.08.2005 27.08.2005 19.08.2005 05.08.2005 15.08.2005 01.09.2005 31.08.2005 10.02.2005 21.08.2005 06.09.2005 02.02.2005

omistaja

Leena ja Lasse Ristiluoma Aki ja Marjo Jaakkola AMT Kaihlajärvi Päivi ja Juha Kallio Jani Kivilahti Terhi ja Raimo Kuortti Anu ja Jari Ahlholm Eliisa ja Martti Kumpula AMT Kaihlajärvi A-M. Ja Tuomo Pohjola Päivi ja Juha Kallio Antti ja Mari Mäenpää Petri Pöysä Jukka Pekka Köngäs Juha, Tarja ja Marko Hirvinen A-M ja Tuomo Pohjola Tamenpää mty Laura ja Jouko Laiholahti Seija ja Hannu Viitanen Merja Kallio Sari Vestman ja Tommi Halonen Terhi ja Raimo Kuortti Aki ja Marjo Jaakkola Mirja ja Aaro Koljonen Antti ja Mari Mäenpää Päivi ja Juha Kallio Pauliina Pakkasmaa Kallio M. , Ahonkivi O.

emänemä elinikäistuotos

Seuraavaan lehteen tulevat kestävien lehmien tiedot tulee lähettää Merja Kalliolle 20.02.2006 mennessä, osoite merja.kallio@reppu.net tai soita 050-325 4462. Lehdessä julkaistaan tiedot lehmistä, jotka ovat lypsäneet vähintään 60 000 kilon elinikäistuotoksen.

Jane 10.08.1995 6 Klaara 07.09.1996 8 Kerttu 11.02.1996 7 Linda 13.07.1997 6 Lila - 5 Meirami 22.02.1998 5 Koli 02.08.1996 7 Muurikki 09.10.1998 5 Kolmekympp 17.08.1996 7 Jasmiini 31.12.1995 8 Loisto 03.03.1997 6 K.Karpalo 05.10.1996 6 R.Lempi 16.06.1997 5 Muusa - - Loistokas 02.12.1997 6 Letti 27.04.1997 6 Libra 04.11.1997 5 Lisa 20.10.1996 6 R.Manta 01.01.1998 5 Loiske 25.02.1997 7 Lupaus 01.11.1997 5 K.Neilikka 20.02.1999 5 Loviisa 26.08.1997 6 Likka 25.10.1997 6 K.Keiju 15.12.1996 7 Milla 10.01.1998 1 P.Misteli 04.11.1998 5 Lemmari 05.11.1997 6

poik. isä

34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61

synt.aika

Lehmä

2/2005 Ayrshire-lehti

Kestävät lehmät elinikäistuotoksen mukaan järjestettynä

33


Ayrshire-lehti

2/2005

OSALLISTU AYRSHIRE-FINLAND 2005 -VALOKUVAKILPAILUUN! Kaikki hyvärakenteiset ayrshire-lehmät eivät pääse mukaan yhteisille kilpa-areenoille, Mutta monia hyviä eläimiä kuvataan vuosittain joko omin voimin tai ammattilaisten toimesta. Nyt kutsumme mukaan kaikki vuoden 2005 aikana otetut ayrshire-potrettikuvat Ayrshire Finland 2005 valokuvakilpailuun. Kuvat julkaistaan Ayrshire-lehden kevään numerossa eläimen iän mukaan sarjoihin jaettuna. Sijoitukset ratkaisee jäsenille ja lehtitilaajille avoin äänestys. Äänestäjät laittavat kilpailukuvat paremmuusjärjestykseen mielestään parhaan rakenteen perusteella ja äänestävät vielä erikseen Junior ja Senior Championia. Parhaille kuville jaetaan rahapalkinnot ja tietysti mainetta ja kunniaa.

Säännöt:

· Kuva on otettu ensisijaisesti vuoden 2005 aikana, tilan salliessa myös vanhempia kuvia voidaan ottaa mukaan.

· Kuva on ns. potretti, eli eläin on kylki kuvaajaan päin, pää kohotettuna ja riimusta pideltynä. · Eläimestä ilmoitetaan omistaja- kasvattaja- ja polveutumistiedot, sekä eläimen ikä ja poikimakerta kuvaushetkellä. · Kuvista ei makseta julkaisupalkkiota, mutta ayrshirelehti ei myöskään käytä kuvia muuhun tarkoituksen ilman oikeuksien omistajan suostumusta. · Kuvat tulee toimittaa mielellään sähköisessä muodossa (kuvan leveys vähintään 1050 pikseliä) 31. tammikuuta 2006 mennessä.

Lisätietoja ja kuvien lähetysosoite: Sari Alhainen Viikatetie 3 91900 LIMINKA gsm: 040- 550 7643 sähköposti: sari.alhainen@pp.inet.fi

Kasvattajanimirekisteri Suomen Ayrshirekasvattajat ry on ryhtynyt pitämään kirjaa jäsentensä kasvattajanimistä. Kasvattajanimi on se nimi, jota karjanomistaja halutessaan käyttää tilalla syntyneiden lehmien ja sonnien etuliitteenä. Useimmiten se on sama kuin tilan nimi, mutta jos tilan nimi on kovin yleinen tai samalla nimellä on myyty ks-sonneja joltain toiselta kasvattajalta, voi kasvattajanimeksi ottaa minkä tahansa sopivan nimen jota muut eivät vielä käytä. Kasvattajanimirekisteriä ylläpitää Miia Ikonen, jolle voi ilmoittaa tilalla käytössä olevan nimen osoitteeseen: Miia Ikonen Kyytiseläntie 28 77330 VIRTASALMI E-MAIL: miia.ikonen@reppu.net

Kasvattajanimen rekisteröinti

1. Nimi rekisteröidään kirjallisella ilmoituksella yhdistykseen 2. Yhdistyksen jäsenet eivät voi rekisteröidä itselleen toisella jäsenellä jo käytössään olevaa kasvattajanimeä 3. Kasvattajanimeksi ei valita myöskään sellaista nimeä, joka on vakiintuneessa käytössä keinosiemennykseen sonneja 34

myyvällä tilalla, vaikka ko. tila ei olisikaan yhdistyksen jäsen. 4. Kasvattajanimen saa käyttöönsä se joka ensin ehtii sen rekisteröidä 5. Mikäli useammalta tilalta on jo myyty ks-sonneja samalla nimellä, ei kasvattajanimeä tarvitse vaihtaa. Suosituksena on, että se joka on myynyt vähemmän sonneja, vaihtaa nimen. 6. Rekisteröityjen kasvattajanimien luettelo julkaistaan Ayrshire-lehdessä ja kaksi kertaa vuodessa

Kasvattajanimen käyttö

1. Pääsääntöisesti eläin saa sen tilan kasvattajanimen, jonka omistuksessa emä on vasikan syntymän hetkellä. 2. Alkiovasikat nimetään sen tilan mukaan, jonka omistuksessa geneettinen emä huuhteluhetkellä oli. Suosituksena on, että myös ulkomaiset alkiot saisivat huuhtelutilan kasvattajanimen. 3. Mikäli eläin on myyty kantavana tilalta toiselle, voivat ostaja ja myyjä keskenään sopia, kumman tilan nimi vasikalle annetaan.


2/2005

Ayrshire-lehti

2.9.2005 mennessä kasvattajanimirekisteriin ilmoittautuneet Ahlholm Anu ja Jari

Kärsämäki

Korkiakosken

Ojala Pirjo

Ahoniemi MTY

Ullava

Ahoniemen

Paakkonen Jouni ja Eronen Päivi Ylöpirtti

Paakkosen

Ahonkivi Olavi

Pori

Rounion

Paananen Erja ja Markku

Keitele

Maaherran

Alhainen Sari

Tyrnävä

Alhaisen

Pakkasmaa Pauliina

Saukkola

Pakasen

Anttila Katri ja Kyösti

Jalasjärvi

Luopajärven

Peltola Riikka

Haarajoki

Lehmuston

Hakamaa Heli ja Asko

Kauhajoki

Hakamaan

Pukaralammi Raila ja Pertti

Honkajoki

Pukaralammin

Huitti Hannu ja Ranta Mikko

Pilpala

Huitin HH

Pöyry Riina ja Teemu

Ristiina

Laasolan

Hämäläinen Timo ja

Sippola

Hasun

Pöysä Petri ja Jaana

Pellosniemi

Uusi-Suon

Rahikka Eija ja Juha

Kilvakkala

Rahikan

Hannola-Hämäläinen Kirsi

Huittinen

Hakalanmäen

Ikonen Miia ja Putkonen Juha

Virtasalmi

Kyytselän

Rastila MTY

Iittala

Rastilan

Jaakkola Marjo

Mietoinen

Jaakkolan

Salmela Liisa ja Pekka

Pilpala

Portaankorvan

Johansson Pauli ja Raija

Heinävesi

Vihtarlahden

Saviniemi Heli ja Turunen Mika

Hämeenlinna Mäntylän

Järvenkylä Reiska ja Hanna-Leena Klamila

Vanhalan

Sikanen Jouni ja Sari

Lahnalahti

Järvenpää Virva

Riitiala

Järvenpään

Sirkka Ville

Hämeenkyrö Sirkan

Kallio Juha ja Päivi

Nivala

Heikkilän

Suokas Antti ja Anna-Liisa

Jokioinen

Kallio Merja

Solkei

Kurhilan

Suutari Pekka ja Sundell Silja

Hangastenmaa Karhilan

Katara Krista

Viljakkala

Kataran

Taivalmäki Susanna ja Asko

Riitiala

Taivalmäen

Kelkka Päivi ja Ossi

Ruotila

Tuomelan

Tapola Marja-Leena

Hauho

Kivikon

Kirvesmäki Siru

Kiiminki

Takalan

Teiskonlahti Antti ja Heli

Viljakkala

Majaniemen

Kivilahti Jani

Kuorevesi

Päivölän

Toikka Hannu ja Tiina

Nurmijärvi

Toikan

Kivilahti Leena ja Simo

Jämijärvi

Kivilahden

Trast Marko ja Rajakangas Minna Vieremä

Kiviranta Jari

Viinijärvi

Louhelan

Ukkonen Pentti

Jäminkipohja Koivulinnan

Koljonen Mirja ja Aaro

Peltola

Rannan

Uusitalo Eeva ja Kyösti

Ylikannus

Kulju Vuokko ja Esko

Tornio

Martin

Vestman Sari ja Halonen Tommi Niittylahti

Kotikummun

Kumpula Eliisa ja Martti

Nivala

Kuusiniemen

Viitanen Seija ja Hannu

Rasilan

Kuortti Terhi ja Raimo

Tevaniemi

Kuortin

Vähäsöyrinki Tapio ja Eija Kodis Nivala

Söyringin

Kuorikoski MTY

Kaustinen

Kuorikosken

Ylihaavisto Anna-Liisa

Kesti

Ylihaaviston

Kärkkäinen Arto ja Anneli

Viekijärvi

Lähteelän

Änkö Sari

Ikaalinen

Änkön

Kärkkäinen Asko ja Arja

Kiuruvesi

Laukkalan

Köngäs Jukka Pekka

Tervola

Kurvilan

Laiholahti Laura

Ollila

Joukolan

Laitinen Jari ja Annina

Hankasalmi

Otsaniemen

Laitinen Markku ja Eija

Kangasniemi Ollinahon

Laurikainen Tuula ja Ilmo

Laksiainen

Laurikaisen

Leikkonen Tuula ja Jukka

Mäntyharju

Kaituen

Matinolli Markku ja Erkki

Tyrnävä

Pirskan

Morri Marianne ja Jari

Virrat

Lammin

Mäenpää Mari ja Antti

Iittala

Yli-Tarpeenniemen

Nissinen Ulla

Runni

Akulan

Numminen Eija

Rimmilä

Vuorelan

Nykänen Anne ja Jarmo

Mikkeli

Jakolan

Nykänen Mirka ja Jyrki

Pohjavaara

Nykäsen

Oikarinen Marianna ja Vesa

Kärsämäki

Oikarisen

Lammi

Mäntykankaan Kotirannan

Trastilan Ojatalon

YLI SATA LEHMÄÄ VARASTETTU, kalifornialaiselta lypsykarjatilalta, paikallisen sanomalehden mukaan. Omistajat uskovat, että varkaus on tapahtunut joskus kesäkuu 2004 ja helmikuu 2005 välisenä aikana. Hoard´s Dairyman 25.4.2005

35


Ayrshire-lehti

2/2005

Tarvikemyyntihinnasto (hintoihin ei tilakylttejä lukuunottamatta tule arvonlisäveroa) Lehti 17,00 euroa vuosikerta (Jäsenmaksu 60 euroa sis.lehden, + marketin ja jäsensivujen käytön) Irtonumero 5,00 euroa vanhat numerot, 8,00 euroa vuoden 2005 numerot Ayrshire-kalenteri 2005 10,00 euroa Ayrshirelehti-kansioita 10,00 euroa, mahtuu 5 vuoden lehdet Kortit, 4kpl sarja 2,00 euroa Pinssi 2,00 euroa Lippis 10 ,00 euroa Paita, valkoinen 30,00 euroa T-paita, värit sin. tai valk. 10,00 euroa Toppatakki 35,00 euroa Hihamerkki 8,50 euroa Tissipipo 20,00 euroa Ayrshire-hattu (lipaton) 8,00 euroa

Näyttelytarvikkeet: Clear Magic muotoilusuihke

13,00

euroa

Firm Grip Powder 13,00 selkälinjantuki

euroa

White Touch Up 15,00 kalkkikivi valkaisuun

euroa

Touch Up Medium Brown

15,00

euroa

Final Mist

13,00

euroa

Selkälinjaharja 10,00 euroa Orvus-saippua 29,00 euroa

CD-rompullinen kuvia Kanadanmatkalta 11.-19.4.2004, kuvia 437 kpl 10,00 euroa Nimitaulut

5,00 1,00

euroa (laminoitu) euroa (paperinen sis.muovitaskun)

Kanadan Ayrshire yhdistyksen jälk.arvostelu moniste kanadalaisista sonneista ja parhaista lehmistä: vuosikerta postimaksuineen 4 0,00 euroa / 4 numeroa

Postimaksut lisätään hintoihin. Lisätiedot ja tilaukset: Olavi Ahonkivi, puh. 040- 5038 475 tai e-mail: olavi.ahonkivi@pp.inet.fi

Tilakyltit: iso pieni taustavaneri

60,00 15,00 20,00

euroa (sis.alv) euroa (sis.alv) euroa (sis.alv)

Tilakylttien tilaukset ja lisätiedot : Tiina Visasalo, Nixi-Vakka Oy Saarentie 87, 23120 MIETOINEN Puh. 0400 213 636, Fax. (02) 430 8074 e-mail nixi-vakka@co.inet.fi www.nixi-vakka.fi

AYRSHIRE MARKET on jäsenten maksuton ilmoituskanava.

Kun haluat ostaa tai myydä eläinainesta tai muuta alaan liittyvää, käytä hyväksesi! Ilmoitukset näkyvät Marketissa vuorokauden kuluessa. Marketissa nyt paljon hyviä eläimiä myytävänä! www.ayrshire-finland.com

36


2/2005

Ayrshire-lehti

SONNINEMÄ ESITTELYSSÄ

HARALAN BERIT JA HARALAN BERTTA Haralan Berit, Haralan Bertta ja Haralan Birre

i. Ristitien Johde e. Kamomilla ei. Niemen Verneri eei: Pirkkulan Eemil Kasvattaja: Jouko ja Kaija Harala, Kangasala Omistaja: Terhi Lahtinen-Kuortti ja Raimo Kuortti

Kuvassa oikealta Haralan Berit, Bertta ja Birre. (Kuva: Elly Geverink)

Parhaat tuotokset:

Terhi Lahtinen-Kuortti ja Raimo Kuortti Ikaalisista omistavat harvinaisen sisarussarjan: Kolmoisvasikat, joista kaksi on hyväksytty sonninemiksi. Sisarukset syntyivät Haralan karjaan Kangasalaan vuonna 2001. Haralan emäntä Kaija kertoo yllätyksen olleen melkoinen, kun Kamomilla yhtenä aamuna täysin ilman ennakkovaroitusta pyöräytti maailmaan terveet ja reippaat kolmostytöt. Kamomillan emä Isabella ostettiin emänsä Essin kanssa Haralaan Harri Ala-Kapeen kotikarjasta Teiskosta. Kaija Harala kertoo, että Isabella oli todella kaunis lehmä. Se poseerasi mm. suomalaisen ayrshiren kansainväliseen markkinointiin tehdyssä neliväriesitteessä, jota jaettiiin Ayrshire 2000maailmankonferenssissa. Isabellan lehmäperhe on ollut Kaijalle erityisen mieleinen “hoitajaystävällisyytensä” ja hyvärakenteisuutensa. takia. Terhi kertoo kolmosten hankinnasta seuraavaa: “Kun aikanaan Haralan eläimet tulivat myyntiin halusin ehdottomasti ostaa sieltä jotain ikäänkuin muistoksi Joukosta, joka oli erittäin suuresti arvostamani karjankasvattaja ja jalostaja ja ihmisenä hieno persoona. Hiljaa mielessäni ajattelin kolmosia mutta en uskonut onnistuvani ostamaan niitä kaikkia. Olin todella iloinen ja yllättynyt, kuin puulla päähän lyöty, kun sitten huutokaupassa kävikin niin että kaikki saatiin meidän karjaan. Niinpä nyt

Haralan Berit (sonninemä) Paras 10938-440-4,02-376-3,44. Keskimäärin 10353-411-3,97-352-3,4. Poika Kuortin Sombrero (i. Hirvivainion Kuopus) Haralan Bertta (sonninemä) Paras 10409-399-3,83-352-3,38. Keskimäärin 9106-350-3,84-306-3,36. Poika Kuortin Tamburiini (i. Mörby) Haralan Birre Paras tuotos 10335-371-3,59-357-3,45. Keskimäärin 10470-379-3,62-353-3,37.

yritän viedä niitä mahdollisen onnekkaasti eteenpäin.” Terhi on onnistunut tavoitteessaan loistavasti: Kolmoset ovat nyt kolmesti poikineita, hyvärakenteisia ja hienosti lypsäviä lehmiä.

Kaikkien jalostusarvot olivat ensimmäisellä lypsykaudella reippaasti yli +20. Bertta ja Berit hyväksyttiin sonninemiksi, ja molemmilla on poika nuorsonnikäytössä. Bertalta on myyty kaksi poikaa, mutta

lööperiläinen Kuortin Sorbetti karsiutui jatkosta. Nuorempi poika Kuortin Tamburiini, isä Mörby, on nuorsonnikäytössä, samoin kuin Beritin poika Kuortin Sombrero Hirvivainion Kuopuksesta. Birren poika Kuortin Toblerone Jerrystä on saanut jäädä kotitilalleen tilasonniksi Terhi kertoo kolmosten olevan kaikin puolin erittäin mieluisia lehmiä. Ne käyvät ahkerasti robotilla ja ovat nopealypsyisiä. “Kolmoset ovat myös todella ilmiömäisen hyviä poikijoita. Hiehonakin kaikki poikivat ilman apua, vasikat vain luisuvat ulos vierestä katsellessa”, Terhi kertoo sisarussarjan poikimisominaisuuksista. Kolmoset ovat myös rakenteellisesti hyviä lehmiä. Siitä on osoituksena Beritin ja Bertan hieno kaksoisvoitto kahdesti poikineiden sarjassa Ayrshire- Finland 2004- valokuvakisassa. Harmittava kyllä, yhteensä 9:stä poikimisesta on ollut tuloksena vain yksi tytär, Birren tekemä Kuortin Sabrina A.Löö­peristä. Beritin lehmävasikka Galantista syntyi kuolleena. Nyt Berit on siemennetty Calimerolla, Bertta on kantavana Ice Manista, ja Birre odottelee vielä siemennysaikaa poikimisen jälkeen. Toivotaan, että tällä kierroksella saataisiin lisää lehmävasikoita ja tämä hieno lehmäperhe jatkaisi menestystään niin Kuortin karjassa kuin poikiensa kautta koko Suomessa. Sari Alhainen

37


Ayrshire-lehti

Ynnykän tarina alkoi 13.9. 1990, se oli ensimmäinen vasikkamme. Tila oli siirtynyt kesäkuun alusta Jounin nimiin. 8.8. 1992 meillä oli aamulla suuri hätä, kun Ynnykkä-hieho ei ollutkaan muiden hiehojen mukana. No löytyihän se metsälaitumen perimmästä nurkasta jaloissaan reipas sonnipoika, joka oli varmaan syntynyt jo iltayöstä. Lypsylehmän ura meinasi katketa tapaturmaisesti kesäkuun alussa 1994, kun Yrmelö puski Ynnykän takautareeseen melkoisen reiän ja verta tuli ämpärikaupalla. Onneksi eläinlääkäri Pekka Penttilä oli puolen tunnin päästä pihassa ja kursi reiän umpeen. Sen verran viisastuimme vahingosta, että samana syksynä aloimme nupouttaa kaikki vasikat. Ynnykkä poiki 13:sta kerran 25.5.2005, ikävä kyllä

38

2/2005

Ynnykkä sonni-pojan. Se pärjäilee hyvin edelleenkin, soluluvutkin ovat vain kahdella kaudella menneet hiukan yli 100 000, muulloin ovat aina olleet alle sen, ja vielä me siemennettiinkin vanha rouva Pardnerilla. Ynnykältä ei ikävä kyllä ole yhtään jälkeläistä, emme ole tainneet oikein osata arvostaa sitä. Se on välillä siemennetty liharodullakin, koska rouva lypsää muodikkaasti kevyt-maitoa r% 3.92 v% 2.79. Toki mamma on ehtinyt muutaman utaretulehduksenkin elämänsä aikana sairastamaan ja poikimahalvauskin on ollut pariinkin kertaan. Kerran niin paha, että luultiin ettei se enää nouse. Muistan kun käänneltiin sitä monta tuntia

köysillä ja yritettiin saada ylös, siinä kuitenkaan onnistumatta. Yhdeltätoista aikaan illalla luovutettiin, ja jätettiin irti parteen ja yritettiin nukkua. En tietenkään saanut unenpäästä kiinni ja kävin parin tunnin päästä katsomassa, ja riemu oli mitä suurin kun lehmä oli pystyssä. Aamuun mennessä se oli tosin halvaantunut uudestaan ja tarvitsi vielä pullon kalkkia. Eläinlääkäri ei meinannut löytää suonta ja manasi tyhmiä karjaomistajia, jotka pitävät näin vanhoja lehmiä. No tuosta on jo aikaa ainakin viisi vuotta. Ynnykän syntymän aikoihin ei kuuluttu vielä karjantarkkailuunkaan vaan siihen liityttiin vasta seuraavana vuonna. Ynnykän isä on Nenyen

Mies ja emän isä Haalin Iisakki, entistä isäntäväkeä ei jalostus kiinnostanut. Ja Ynnykkä onkin semmareiden jalostustyön tulos, ennen vanhaan kun tähän taloon soitettiin vain sonnia, sitä sen ihmeemmin nimeämättä. Nyt isäntä valitsee sonnit ja emäntä siementää. Monta muutakin muutosta on tapahtunut sinä aikana kun Ynnykkä on tuottanut maitoa tasaisen varmasti vuodesta toiseen. Navetta on kertaalleen peruskorjattu ja kannukonelypsystä siirrytty putkilypsyyn, kuivaheinävaltaisesta ruokinnasta säilörehuun. Suomi on liittynyt EU:n jäseneksi ja Ynnykkäkin saanut pakollisen korvarenkaan, mutta vain yhden, nythän niitäkin on oltava jo kaksi. Päivi Eronen


2/2005

Ayrshire-lehti

Ebba Ebba on syntynyt 4.12.1992. Sen isä on Kettulan Repo ja emänisä Sakrintalon Lätsä. Sen emä Vaapukka poiki kymmenen kertaa ja saavutti 89470 kilon elinikäistuotoksen. Ebballa on kolme tytärtä, joista Omena (isä Stensjö) on vasta lypsyssä. Täplä (isä Puustilan Kisko) on syntynyt 6/04 ja nuorimmainen Uniik­ki (isä Peltosaaren Melli) on syntynyt 6/05.

Ihme syntyi 20.2.1994 Virroilla Tarjan enon Yrjö Kahilan karjassa. Tarja oli silloin vielä lomittajana Virroilla ja saattoi Ihmeen maailmaan yksin kun talonväki oli poissa kotoa. Synnytys oli hidas ja vaikea takatilan vuoksi ja näin ollen vasikka oli “hengetön” syntyessään. Tekohengityksen ja ravistelun jälkeen siihen tuli henki. Vasikka rahisi ja rohisi pitkään mutta elämä voitti. Jonkun ajan kuluttua Yrjö alkoi puhua, että vasikka laitettaisiin välitykseen kun ei omassa karjassa ole sille tilaa. Siitä paikasta Tarja soitti tulevalle anopilleen ja tiedusteli josko voisi tuoda vasikan jo ennen kuin itse muuttaa tilalle. Näin tehtiin. Ihme sai itseään kuvaavan nimen ja on palkinnut vaivat moninkertaisesti. Ihmeen isä on Tuukkalan Atro. Emä on Harjulan Raksulainen Maikki. Kahilan tila ei kuulu tarkkailuun, joten emän puolelta ei ole tuo-

Muut poikimiset ovat olleet sonneja, ja kaksi kertaa Ebba on tehnyt kaksoset. Satatonnarin raja saavutettiin 13.3.2005. Ebba on ollut koko pienen ikänsä määrätietoinen ja hallitseva ja vanhemmiten saanut hieman omia vapauksia navetassa. Johanna Hiltunen

Ebba satatonnarina keväthangilla 20.3.2005. (Kuva: Johanna Hiltunen).

Ihme 100-1030697 A

Kasvattaja Yrjö Kahila sekä omistajat Pekka & Tarja Saarinen satatonnari Ihmeen kanssa. (Kuva: Erika Särkijärvi)

tostietoja. Lehmät lypsävät kuitenkin hyvin ja Harjulaan on ostettu Ihmeen jälkeen useita lehmäväsikoita. Ihme on poikinut 9 kertaa ja tyttäriä on kolme, joista kaksi on vielä karjassa. Ensimmäinen tytär on Tarjan risteyttämiskokeilun tulos Lahjakas jonka isä on

fr-sonni Kivimäen Vapa. Lahjakas on lypsänyt jo yli 60 000 kg maitoa. Tyttäriä Lahjakkaalla on kaksi, F. Jabatista Reliikki ja O. Kabusta Sattuma. Toinen tytär N. Verneristä, Nousukas jouduttiin poistamaan 3. Poikimisen jälkeen mahona. Karjaan jäi

H. Kingiläinen Simppeli. Kolmas tytär on Kallen Airolainen Oikukas, joka on lypsänyt tähän mennessä 30 000 kg. Tyttäriä on tullut kolme, K.Kellistä Runsas, V. Laivasta Sonera ja L.Lifestä Temppu, mutta kaikki on myyty eteenpäin muille tiloille. Ihmeen keskim. tuotos on 10 vuodelta on 10491400-3,83-331-3,16 Paras vuosi oli 4. 13955 kg Ihme on nyt kantavana Orrarydistä ja poikii tammikuussa .Lehmävasikka olisi tervetullut neljän sonnivasikan jälkeen. Vanha rouva on edelleen hyvässä kunnossa. Utare ei ole enää kovin kaunis, mutta jalat ja terveys on ok. Uuteen pihattoon muuttokin v. 2000 sujui ongelmitta rohkean luonteen vuoksi. Jos vaan kaikki menee hyvin jatkosakin, Ihme saa jatkaa karjassa vaikka ikää on kertynytkin. Tarja Saarinen

39


Ayrshire-lehti

2/2005

Pohjolan Ibiza 100-tonnariksi Juhannukseksi “ Mikä ihmeen karvaturri tuo on”, muistaa entinen jalostusneuvoja Auli Himanen kysyneensä, kun tuli Pohjolan navettaan osallistuakseen perinteeksi muodostuneeseen mittalypsykilpailuun. Karvaturri oli Ibiza, yksi tuon talven tulevista ensikoista, jotka olivat olleet rantalaitumella hieman liian pitkään Kevättalvella karvaturri paransi lypsyään muiden, parempikuntoisten hiehojen lypsykäyrän laskiessa. Monet tonnarijuhlat käyneenä tuntui Pohjolan Anna-Maijasta uskomattomalta omistaa hieno ja ansioitunut satatonnari omassa karjassaan. Ibizan “Queen´in” sukujuurten historia on mielenkiintoinen. Suku Pohjolan tilalla sai alkunsa Kairisen

Ibiza. (Kuva: Anna-Maija Pohjola)

Merkitysläisestä Ostosta, joka nimensä mukaisesti ostettiin tiineenä Esko ja Aila Rannikolta Mietoisten Meripäästä. Osto oli hyvä ostos: Se lypsi yli 70 000 kiloa val-

kuaispitoista maitoa ja sai sonniemästatuksen ja jopa pojan Pohjolan Vaarin keinosiemennykseen. Tullessaan Pohjolaan Osto poiki melkein heti Railanimisen lehmävasikan Äijälän Jokerista. Railaltakin meni

aikanaan sonnivasikka kaupaksi H. Nitrosta, Pohjolan Atomi. Raila ylitti 50-tonnin rajan hyvillä pitoisuuksilla, ja sen tytär Yyteri Koirasalmen Tatarista periytti kovia lypsäjiä sonnista kuin sonnista. Yyterikin ylitti 70-tonnin rajan, tosin alemmilla valkuaisprosenteilla. Yyteri synnytti Laurilan Rööristä Ibizanimisen tyttären, joka on ollut huomaamaton, mutta toisaalta kirkas tähti muitten lehmien joukossa. Queen-Ibsulla on ollut tyttäriä, mm. Hyllelasta Kärliga, joka oli emänsä tyyppinen, mutta jouduttiin poistamaan juoksutusmahavaivojen takia. Viime syksynä syntyi tytär Teneriffa Ice Man’ista. Auli Himanen ja Anna-Maija Pohjola

Ynnä Ynnä ostettiin Kuortille Paasin tilalta 5 krt poikineena v. 1996. Tilalla lopetettiin silloin karjanpito isäntäväen ikääntymisen vuoksi. Ynnän isä on Sormulan Nolla ja emänisä Kyykän Nike. Ynnästä on vain yksi tytär, Kuortin Plus, jonka isä on Vanhapaikan Emppu. Plussan Peterslundilaista tytärtä Saldoa huuhdeltiin kahdesti, sonneilla Ice Man ja Lindero. Ensimmäisestä huuhtelusta on kolme tiineyttä ja Linderosta ilmeisesti 40

Ynnä yhdessä kasvattajiensa Raili ja Eino Paaston sekä Terhi LahtinenKuortin kanssa. (Kuva: Katriina Kuortti)

yksi, mutta siirtämättömiä alkioita on vielä. Ynnällä jälkeläisineen on korkeat rasvaja valkuaisprosentit, ja Terhi ottaisi mielellään karjaansa lisää samanlaisia lehmiä. Ynnän utarerakenne on myös kestänyt hyvin. Tiinehtyminen on ollut ongelmallisin asia, ja poikimavälit on olleet pitkänpuoleisia. Ynnä on haluttu silti pitää karjassa hyvän rakenteensa ansiosta. Sen pitäisi poikia seuraavan kerran joulukuussa. Terhi Lahtinen-Kuortti


2/2005

Ayrshire-lehti

41


AYRSHIRE FINLAND 2004 VALOKUVAKILPAILUN LUOKKAVOITTAJAT

Ayrshire-lehti

2/2005

Ayrshire Finland 2004 –valokuvakisan luokkavoittajat ratkesivat eläimen sijoituksista lasketun kokonaispistemäärän perusteella. Junior ja Senior championia vastaajat äänestivät erikseen.

Luokka 1: Kuva F Hjärterum Rosetti ET ( Forever Schoon MM Cornelius - Lagace Marathon). Kasv. Merja Kallio/Urban Svensson, om. Laura ja Jouko Laiholahti. Kuva: Elly Geverink. JUNIOR CHAMPION

Luokka 2: Kuva E Alhaisten Rosella ET (Woodland View Pardner ET Bonnie Brae Kellogg). Kasv.&om. Sari Alhainen, Liminka. Kuva: Sakari Äijö.

Luokka 3: Kuva B Haralan Berit (Ristitien Johde - Niemen Verneri). Kasv. Kaija ja Jouko Harala, Kangasala, om. Terhi ja Raimo Kuortti, Ikaalinen. Kuva: Elly Geverink.

Luokka 4: Kuva C Saga (Ardrossan EV Kates Trident - Ferme Nadeau Sterne). Kasv. Urban Svensson, om. Olavi Ahonkivi, Pori. Kuva¨Elly Geverink. SENIOR CHAMPION

Kanadalainen rakenneluokittaja Yves Charpentier sijoitti Ayrshire Finland 2004-kuvien eläimet seuraavaan järjestykseen: Luokka 1: hiehot: L.J. Lisa (E), L.J. Tometta (D), L.C. Orre (B), H. Rosetti (F), Suopursu (C), Ä. Sydän (A) Luokka 2: ensikot: R. Pretevä (F), R. Beliissa (D), J. Pooli (C), J. Risella (B), Roica ET (A), A. Rosella (E) Luokka 3: kaksi kertaa poikineet: H. Berit (B), H. Bertta (C), K. Ornamentti (A), Marie Sue (D) Luokka 4: kolme kertaa poikineet: Saga (C), R. Namu (D), Nuppu (B), Ovela (A)

42


2/2005

Ayrshire-lehti

Huutokauppa ja Semex-päivä Joukolan tilalla Marttilassa 12.7.2005

Polttavan aulöytyi sitten eläimiä sijan jakoivat Alhaisen Sarilta rinkoisena päivänä “kalliimpaankin” ma- saapunut Kataran Sarin-Snajoukko karjaihmisiä kuun. Huutokaupan di ja Kallion Merjalta tullut ympäri Suomen otti kallein eläin tuli Olavi Kurhilan Siia. Sarin-Snadin suunnakseen Laura Ahonkiven karjasta. suku on G. Eskil x K. Ivar ja ja Jouko LaiholahRounion Teliissan se on tiine mielenkiintoisesta den Joukolan tilan. suku ja emälinja an- alkiosta Kellcrest Rhea ET Ayrshirekasvattajien tavat odottaa todella x T. Miqur. Kurhilan Siian ydinjoukko oli järjespaljon. Teliissa vaih- suku on Morty x S. Milton. tänyt karjahuutokautoi omistajaa 3200 Siia on tiine Stormaticista. pan, jonne eläimiä eurolla. Teliissan emä Molempien hinnat nousivat myytäväksi tuli useon Rounion Beliissa 2200 euroon. asta jäsenkarjasta. AF-GP84 ja isä on Suvuistakin löytyi jokaiKaikki eläimet olivat Woodland V Pard- seen makuun jotakin. Oli luonnollisesti BVD ner. Toiseksi kallein tuontisonneja sekä kotimaisvapaita, salmonellat eläin saapui paikalle ta jalostusta. Myös erittäin oli tutkittu ja jokaiRistiinasta Suutarin mielenkiintoisen tilasonnin sen eläimen mukana Pekan ja Sundellin jälkeläinen oli kaupan. seurasi ETT:n ter­ Siljan karjasta. KarHuutokauppaa ennen, veystodistus. hilan Tikru ET:n emä sen aikana ja jälkeen tarjolla H u u t o k a u p - Petri Uusitalo toimi meklarina ja Seija Viitanen on Roosa AF-GP82 oli boolia, makkaraa, virvokpapaikka oli ihan- piti hiehojen paperit ojennuksessa. (Kuva: Sari ja isänä Lancelot. Hin- keita ja tietysti karjaihmisten teellinen. Lauran ja Alhainen) taa Tikrulle huudettiin “lupsakkoo” (savoa) seuraa. Joukon uuden pi2600 euroa. Tikru Päivä oli kaikin puolin onHuutokaupan meklarina oli siinä mielessä erikoinen nistunut ja sen toivotaan haton valmistuttua huutokauppaeläimille oli tilaa toimi Uusitalon Petri Maito- eläin, että se oli ensimmäinen saavan jatkoa tulevaisuudesmajoittua heidän vanhassa Aurasta. Petri oli sonnus- sukupuolilajitellusta alkiosta sa. Maitoisia vuosia uusille parsinavetassaan. Navetassa tautunut sarkahousuihin ja syntynyt vasikka Pekan ja omistajille! Miia Ikonen pystyi lypsämään ja trimmaa- pellavapaitaan vanhan ajan Siljan karjaan. Kolmannen maan eläimet. Myös tarjoilu isäntämiehen tyyliin. Petri huutokaupattaville eläimille on saman kylän poikia ja pitää myös itse karjatilaa. sujui mukavasti. Päivän aluksi Alhaisen Huutokaupan eläimissä oli Sari kertoi jalostus-asiaa kaikille jotakin. Myytävänä aiheesta “tasapainoinen ja- oli molempia rotuja vasikoislostus”. Termillä tarkoitetaan ta lehmiin. Yksikään myytävä sellaisten eläinten jalosta- eläin ei joutunut palaamaan mista, joiden rakenne kes- takaisin kotitilalleen, vaan tää niiden tuotoksen. Tällä kaikki menivät kaupaksi. Huutokaupan hintataso motolla eläimiä on jalostettu rapakon takana jo pitkään ja oli kohtuullinen. Kaikkien tulokset näkyvät. Myös me eläinten keskihinnaksi muosuomalaiset karjanomistajat dostui 1482 euroa. Alkipääsemme toteuttamaan ta- onkantajahiehonkin saattoi Huutokaupan korkein hinta 3200 € + alv maksettiin 10-kuisesta sapainoista jalostusta oikeilla saada 1600 eurolla ja vasi- hiehosta Rounion Teliissa (Pardner- Rounion Beliissa) Olavi Ahonkivi kan 500 eurolla. Kyllä listalta (kasv.). (Kuva: Sari Alhainen) sonnivalinnoilla. 43


Ayrshire-lehti

2/2005

Kevätkokous ja kasvattajapäivä Jurvassa Tilavierailut

Kevätkokouksen paikkakunnaksi oli valittu eteläpohjanmaalainen Jur van kunta hyvän sijaintinsa vuoksi – sen läheltä kun löytyy kaksi todella mielenkiintoista Teuvalla sijaitsevaa tilavierailukohdetta, Rannan Ayrshire sekä Aro-Tannerin tila, joita molempia oli kovasti toivottu tutustumiskohteiksi. Kokoustapahtuma aloitettiin “edellispäivän” tilavierailulla Jyri ja Tiia Tannerin omistamalle Aro-Tannerin tilalle, jossa on ayrshirekarjan lisäksi myös herefordeja. Tannerien lehmät viettävät aikaansa kylmäpihatossa ja käyvät lypsyllä vanhaan navettaan rakennetulla lypsyasemalla. Eläinten esittely tapahtui kylmäpihaton puolella, jonne oli otettu kiinni iso joukko hienorakenteisia ayrshirelehmiä sekä joitakin hiehoja. Tannerin karja koostuu näyttävistä ja tasaraken-

Hallituksen kypsyttelemä idea kasvattajapäivän järjestämisestä kevätkokouksen yhteydessä toteutui nyt ensimmäistä kertaa. Kasvattajapäivän aikana on tarkoitus vuosittain käsitellä ajankohtaisia asioita juuri karjanomistajan näkökulmasta sekä antaa puheenvuoro jollekin kasvattajalle. Myös keskustelulla on tärkeä osa tapahtumaa. Tällä kertaa oli puheenvuoro pyydetty Jani Kivilahdelta, joka kasvattaa eläimiä Päivölän tilalla Jämsässä. Toisena pääaiheena oli “Cow comfort – lehmille mukava ympäristö”, josta eläinlääkäri Mervi Yli-Hynnilä kertoi hyvin käytännönläheisesti. Kuulijoille myös välittyi molemmista esityksistä selkeästi se, että puhujilla on omakohtaista kokemusta karjan hoidosta. Pelkkää teoriaa ei kasvattajapäivän aikana kuultu. Sekä Jani Kivilahden että Mervi Yli-Hynnilän esityksistä on toisaalla lyhennelmät.

teisista eläimistä, joilta löytyy hyviä AF-luokitustuloksia. Erityisesti tilalta jäi mieleen upea viisi kertaa poikinut lehmä Meritähti-AF-GP82, jonka suku on Vaaralan Aika x Tron. Karjasta löytyi myös useita Meritähden lehmäperhettä olevia jälkeläisiä, jotka kaikki erottuivat hyvän rakenteensa puolesta. Harmi, ettei tällaisesta leh-

Tannerin upeaa lehmäriviä. Meritähti 4. oikealta. (Kuva: Laura Laiholahti)

44

mästä ole ostettu sonnia keinosiemennykseen, vaikka jalostusarvokin on huidellut +20 paikkeilla. Myös aivan nuorten hiehojen puolelta löytyi sen näköisiä tyttösiä, että Aro-Tannerin tilan karjan tulevaisuus vaikuttaa vähintäänkin turvatulta. Joku yritti vähän kauppaakin hieroa, mutta ilmeisesti tulosta ei syntynyt, vaan isäntä päätti

itse katsoa mitä hiehoista kasvaa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan! Kokouspäivän tilavierailu tehtiin Aaro ja Mirja Koljosen tilalle, jossa kasvatetaan korkeatuottoista Rannan Ayrshirekarjaa. Kohde oli varmasti kiinnostava jo sen vuoksi, että siellä tehtyjen luokitusten perusteella oli odotettavissa komeata katseltavaa. Rannan kasvattajanimi on tullut tutuksi myös lukuisista näyttelymenestyksistä. Koljosten tila on kokonaan luomutuotannossa keskituotoksen ollessa yli 10000 kg ja monia varmaan kiinnostikin kuinka on mahdollista päästä luomuruokinnalla tällaiseen tuotostasoon. Punamultarakennuskantaan tottunut vieras hieraisi silmiään pihalle saavuttuaan, sillä tilan kylmäpihattorakennus näytti arkkitehtoonisesti

Vieraat kahvilla Koljosten konehallissa. (Kuva: Laura Laiholahti)


2/2005

Ayrshire-lehti

Koljosen pihatossa on lehmille ruhtinaalliset olot. (Kuva: Laura Laiholahti)

koko lailla mielenkiintoiselta ratkaisulta. Kokonaan puusta tehty rakennus on seiniltään kaareva ja navetan sisällä on rinne, katosta tulee mieleen bambumaja. Sisällä on puolivarjoisaa, mikä jäljittelee metsän antamaa suojaa ja lehmien olot ovat ruhtinaal-

liset vahvasti kuivitettujen parsien ansiosta. Lehmät kulkevat kujannetta pitkin lypsylle vanhan navetan AIVtorniin tehdylle pyöreälle lypsyasemalle, josta joku totesi, että “kätevä karuselliasema – lehmät seisovat paikallaan ja lypsäjä pyörii”.

Lehmärivissä oikealta: Isinä Kelli, Kelli, Jurist, Ketolan Lekari ja Jerry. (Kuva: Laura Laiholahti)

Vanhaan navettaan tuodut esittelyeläimet sekä kylmäpihatossa käyskentelevä muu karja veivät kyllä nopeasti huomion pääasiaan. Lehmät olivat kerrassaan upeita, sekä kotimaisista että kanadalaisista suvuista olevia hyväutareisia, syvärun-

koisia ja kookkaita eläimiä. Tällaisten eläinten kanssa on varmasti ilo työskennellä eikä kenellekään enää jäänyt epäselväksi miksi tilan eläimillä on niin korkeita luokituspisteitä. Laura Laiholahti

ELÄINLÄÄKÄRIN PUHEENVUORO Eläinlääkäri Mervi Yli-Hynnilän esitys Kasvattaja-päivillä

Cow comfort – mukava ympäristö lehmälle Tuntemalla lehmän käyttäytymistä mahdollisimman hyvin, voimme kuvitella millaisia asioita lehmä olosuhteissaan arvostaa. Perustarpeet ovat kotoisin ajoilta, jolloin lehmä liikkui laumoissa laitumilla ja varoi saalistajia. Ruoka oli kerättävä pureskelematta suojattomilta alueilta, jonka jälkeen asetuttiin makuulle suojaisaan paikkaan märehtimään. Juominen on luonnollisinta avoimista vesilähteistä, joista lehmä muutamia kertoja vuorokaudessa tankkaa suuret määrät kerralla. Liikkuminen onnistui pehmeillä ja tuntevilla

sorkkapohjilla, kun kävelyalustat olivat joustavia. Lehmän päivän kulku perustuu edelleen samoihin toimintoihin. Lehmä viihtyy enimmän osan vuorokautta makuullaan, märehtimässä ja ruokaa sulattelemassa. Jalkeilla olo on rasittavaa painavalle eläimelle, jolla on herkkä tunto sorkan pohjassa ja paljon painoa pienillä sorkilla. Makuulla ollessa jalat ovat myös erossa lannasta. Makuulla oloon lehmä käyttää hyvissä oloissa 14 tuntia vuorokaudessa. Jalkeilla oloon käytetystä noin 10 tunnista kuluu syömiseen 5-6 tuntia

vuorokaudessa. Jäljelle jäävä aika on käytettävissä lypsyyn ja pihatossa paikasta toiseen siirtymiseen. Jonottaminen ja jalkeilla turhaan seisoskelu on lehmälle epämiellyttävää. Ensisijaisesti lehmä arvostaa hyvää makuupaikkaa. Ylösnousu ja maata meno vaatii metrin tilaa lehmän edessä sekä kytkimet, jotka sallivat tämän liikkeen. Maatessaan lehmä liikuttelee päätään eli suoraan edessä tulee olla tilaa myös maatessa. Valitettavasti lähes kaikki markkinoiden parsikalusteet ovat lehmän kannalta hyvin rautaisia ja rajoittavia. Usein

näkee lehmien makaavan kytkimet kuristavan kireällä, sillä ne ovat peruuttaneet mahdollisimman taakse saadakseen tilaa pään etupuolelle. Nupot lehmät löytävät helpommin tilaa pään liikkeille kuin sarvipäät. Makuuparren pehmeys on painavalle eläimelle tärkeää. Parsimatot ja pedit ovat osoittaneet hyötynsä. Niiden ansioista eläimet nousevat jopa kaksi kertaa useammin ylös ja makaavat useita tunteja enemmän kuin betoniparressa. Noustessaan lehmä usein myös syö, ainakin parsinavetassa. 45


Ayrshire-lehti

Hyöty näkyy lisääntyvänä tuotoksena ja ehjempinä jalkoina. Kunnossa olevilla jaloilla on helppo kävellä ruokailemaan pihatossa. Luontaisesti lehmä ei näytä kipua. Luonnon olosuhteissa se oppi, että kivun näyttäminen tietää saaliiksi joutumista. Monet lehmän sairaudet ja oireet johtuvat kuitenkin kivusta, mutta niiden tulkinta hämärtyy. Lehmä arvostaa parsimaton ohella myös kuivikkeita, sillä ne lisäävät alustan pehmeyttä ja joustavuutta sekä maatessa että seistessä. Vasikoille ja kevyille naudoille makuualustassa ykkösasia on lämpö. Lämpimällä alustalla maatessa pieni, huonosti lämpöä tuottava eläin tuntee itsensä lämpimäksi. Ruokinnassa lehmä arvostaa vapautta. Stressitön

2/2005

Parren jatke: Pieneksi jääneen parsinavetan parren jatkaminen kumisella parrenjatkeella. Jalat ja utare pysyvät puhtaana, kun lehmä ei seiso lantakourussa. (Kuva: Mervi Yli-Hynnilä)

olo tulee siitä, että ei tarvitse kytätä omaa syöntivuoroa tai kilpailla parhaista paloista tai tulla kiusatuksi matkalla syömään. Vaikka lehmä makuaistillaan pitää väkirehuista, on sen kestävyyden ja terveyden perus-

ta syödä mahdollisimman paljon karkearehua. Pötsin happamuus pysyy tasapainossa, kun rehun syönti on tasaista ja jatkuvaa kaikkina vuorokauden aikoina. Suuret väkirehumäärät kerralla tai paastotunnit karkeare-

husta hapattavat etumahojen sisältöä. Happamuuden lisääntyessä verenkiertoon pääsevät histamiinit aiheuttavat verenkiertohäiriöitä sorkan sarveista muodostavissa soluissa. Näin syntyy sorkkakuume. Lievätkin sorkkakuumeen oireet ovat kivuliaita ja vaikuttavat lehmän halukkuuteen liikkua ja olla jalkeilla. Ensikoilla lievä sorkkakuume on tyypillistä, sillä niiden suuret elämänmuutokset vaikuttavat syöntirytmiin sekä jalkeilla- ja makuullaoloon. Lehmä on arka eläin, joka pelkää kovia ihmisen ääniä ja metallin kolinaa. Huonossa valaistuksessa se näkee huonosti ja sen näkökenttä on erilainen kuin ihmisen. Hitaasti liikkuvaa ja huonosti näkevää, arkaa eläintä ei kannata hoputtaa eikä pelotella.

KASVATTAJAN PUHEENVUORO Jani Kivilahden esittämiä ajatuksia kevään kasvattajapäivillä Jurvassa:

Hyvät yksilöt ja suvut esiin Olen isännöinyt kotitilaani tämän vuoden alusta ja sitä ennen toistakymmentä vuotta vapain käsin jalostellut ja hoitanut opiskelujen lomassa karjaa täydellä sydämellä. Jalostuskärpänen puraisi heti: heti kun olin opetellut lypsämään niin jo selaisin siemennyskansioita ja käyttölistoja. Tämän tuloksena tilani karja-aines on vaihtunut yhtä -92 ostettua, nyt jo ympäri Suomea levinnyttä, sukulinjaa lukuun ottamatta kokonaan. Tilallamme on ollut koko ajan molempia valtarotuja ja tällä hetkellä yksi suomalainen tuomassa väriä, niinpä minulla on ollut mainio tilaisuus vertailla rotuja ja pohtia niiden heikkouksia ja vahvuuksia sekä

46

kehitysnäkymiä. Olen rehellisesti sanottuna pilannut monta hyvää sukulinjaa väärillä sonnivalinnoilla, ei yhdessä vaan useammassakin polvessa peräkkäin. Aikanaan jalostin indeksejä ja kuinkas kävikään, komeat odotusarvot valuivat täysin hukkaan. Jos ei muuta niin niistä todellisista vahvoista emälinjoistakin saa huonon, kun käyttää tarpeeksi montaa huonoa sonnia peräkkäin. Osa jälkeenpäinkin ajatellen hyvistä yhdistelmistä taas tuotti vain sonnivasikoita. Ja se, mikä on mennyt pieleen , on rakenne. Montaa hyväksi rakennesonniksi mainostettua olen käyttänyt hyvässä uskossa.. Olihan minulla kaikki syy

olettaa että kyseisiin kauniisiin lukuihin voi luottaa ja sonni täydentää juuri minun lehmääni parhaalla mahdollisella tavalla. Olen myös jalostanut valtakunnallisen jalostusohjelman mukaisesti “indeksiä indeksille” – linjaa, kävipä keskimääräinen jalostusarvo tilallamme parhaimmillaan yli +19! Tietokone ei korvaa ihmistä, on opittu kantapään kautta. Tämä lukema onkin laskenut merkittävästi, tuotos on noussut tuhansia kiloja ja eläinaines on minun, karjanomistajan ja –hoitajan, mielestä parantunut ja mikä onkaan tärkeämpää kuin se, että karjanomistaja on itse tyytyväinen ja jaksaa pakertaa

päivästä toiseen? Hyvärakenteinen eläin kestää vuodesta toiseen ja antaa täten myös parhaan taloudellisen tuloksen. Olen saanut käsityksen, että moni karjanjalostuksen päättäjistä, joka puhuu rakenteesta, tarkoittaakin todellisuudessa vain utarerakennetta. Mihin ovat unohtuneet jalat ja runko? Ilman hyväasentoisia terveitä jalkoja lehmän tuotos putoaa varmasti ja esim. lypsyllä käyn-


2/2005

nit robottinavetoissa vähenevät auttamatta. Silti esimerkiksi käyttölistalla on tällä hetkellä vain 2 kotimaista sonnia joiden jalkaindeksi on edes 100! Toinen asia, mikä on täysin unohdettu rakenteessa, on runko. Ruotsin ja Norjan tuonneissahan on varmasti saatu ayrshirepopulaatioomme mitä mielenkiintoisempia yhdistelmärotuja Euroopasta, mutta hintana tästä on menetetty lehmien runkojen kapasiteetit! Lehmä on karkearehunsyöjä, ei yksimahainen sika, vaikka viljan edullisuus tähän kieltämättä houkuttaisikin. Kun katsotaan 60- ja 70-lukujen kuvia silloisista ayrshireistamme, on ero kuin yöllä ja päivällä: silloin eläimillä oli rungot, kapasiteettia mihin syödä valtavia määriä silloin varsin kuivaheinävaltaista karkearehua. Ayrshire-rodulla on paljon tehtävää maassamme ja maailmassa, jossa holstein valtaa alaa. Haluammeko tuottaa sonneja vientiin vain tuhatpäisten commercial-karjojen tarpeita vastaavaksi holsteinristeytykseen, vai ihan oikeasti kilpailla rodullamme maissa, joissa on oikeat ayrshire-populaatiot? Olen kuullut päättäjien sanovan, että Suomessa on maailman paras punainen rotu, ja että häviämme holsteinille ennen kaikkea.tuotoksessa. Maitotuotoksessa ayrshire varmasti häviää hiukan, mutta se puoli kyllä kompensoituu hyvillä pitoisuuksilla ainakin maissa joissa valkuaisesta maksetaan. Mutta rakenne, siinä Suomi ayrshire häviää holsteinille kirkkaasti ja sitä ei korvata millään! Ongelma on nimenomaan eläinaineksen tasalaatuisuuden puuttuminen. Isoissa karjoissa, olivat ne sitten robottikarjoja tai eivät, ei ole aikaa ja järkeä puljata kaksi kertaa poikineen matalaa mäyräkoiraa muistut-

Ayrshire-lehti

tavan “kadonneen keskisiteen metsästäjän” kanssa. Moni varmasti tuntee jo lentävän lauseen “katsokaa lukuja, älkää sukuja”. Ettäkö sonni jolla on huono suku, periyttääkin poikkeuksetta ihan muuta kuin sukunsa on? Mistäköhän moiset geenit periytyvät? Niin kauan kun suvussa on huonoja geenejä, niin rakenteellisesti kuin millä tahansa osa-alueella, niin kauan syntyy hajontaa, jolloin saman sonnin tyttärillä voi olla eroa kuin yöllä ja päivällä. Tätäkö haluamme, ja vain ja ainoastaan kauniiden indeksien hyväksi, jotka harvoin konkretisoituvat? On muistettava, että jokaisella sonnilla tasosta riippumatta on myös hyviä tyttäriä, ja tietenkin myös huonoja. Rakenteen vaikutus kokonaisjalostusarvoon on melko olematon, utarerakenteen painokerroin 0,5 on kohtuullinen, mutta jaloilla ja rungolla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista vaikutusta sonnien eikä lehmien jalostusarvoihin! Eläinten tuonti on lisääntynyt melkoisesti viime aikoina. Ruotsintuontiayrshireista sen verran, että taannoin (v.2002) erään runsaasti käytetyn alkiontuottajan (i. Backgård) indeksi oli +50, nyt samaisen lehmän indeksi on +7. Tähän on kaksi selitystä, joko eläin on menettänyt periyttämiskykynsä täysin tai sitten kyseessä on iso kupla, josta karjanomistajat kiltisti kantavat vastuun. Toinen esimerkki indeksien luotettavuudesta: vuoden 2003 Välkky-Karjatila-näyttelyssä korkeimmasta jalostusarvosta palkittiin Ahonkiven Olavin omistama, Hjärterumin karjasta Ruotsista kotoisin oleva Saga ( i.Trident), jonka indeksi silloin oli +35. Seuraavassa indeksiajossa tapahtui kummallisia kun Sagan indeksi kerralla putosi -7:än! Lisätietoina

mainittakoon, että Saga on lypsänyt vuodesta toiseen yli 11000kg vuosituotoksia hyvillä pitoisuuksilla. Hjärterumin karjan kuuluisan lehmän, Hjärta 228:n (Lagace Marathon x L.Miklaus) jalostusarvo Ruotsissa on ollut noin +17 (suomeen muutettuna yli +20) ja samaan aikaan hänen lukuisten tyttäriensä indeksit Suomessa ovat pakkasella pahimmillaan liki parikymmentä pistettä. Kuinka moni vielä uskoo vilpittömästi indekseihin? Aivan, en minäkään. Maailmalla arvostetaan rodusta riippumatta vahvoja emälinjoja. On sukuja, joista tulee sukupolvesta toiseen huippua eläinainesta melkeinpä isästä riippumatta. Jalostuksen yksi perustava teesi onkin: “yksi hieman heikompi sonni ei vielä pilaa huippua emälinjaa”. Arvostetaanko Suomessa vahvoja lehmäperheitä? Ei niin. Sonnien hankinnassa emälinjaa ei katso kukaan, vanhoista kestävistä lehmistä joiden indeksi on jo hieman pudonnut, on ihan turha tarjota sonnia, nehän hidastavat jalostusta! Mitä on jalostuksen hidastuminen? Indeksien nousun hidastumistako? Ennustetun tuotospotentiaalin kasvun hidastumista, jota eläimen rakenne ei kuitenkaan vastaisi? En usko kovinkaan vahvasti lehmäindeksin (etenkään ensikon / 2x poikineen) luotetttavuuteen esim. +30, jos emä on samalla vaikkapa +5, toista olisi jos emä olisi esim.+20 5x poikineena. En luota tippaakaan moisiin yhden polven tähdenlentoihin, niistä on sonnipuolella saatu viimeaikoina esimerkkejä. Indeksit toki toisinaan tietävätkin jotain, mutta pääsääntöisesti vain tuotosominaisuuksissa ja silloinkin vain, jos suvussa ei ole vierasta verta. Ruotsalaiset

sonnit pompsauttavat indeksit usein todellisuutta vastaamattoman korkeaksi ja kanadalaiset taas päinvastoin. Nyt olisi päättäjillä aika ottaa järki käteen ja puhaltaa yhteen hiileen ayrshirerodun kehittämiseksi todelliseksi kilpailijaksi holsteinille. Siihen ei päästä indekseillä, siihen ei päästä Ruotsin populaation tuotospotentiaalilla (jokin rotupuhtaus olisi silti ollut hyvä säilyttää) eikä myöskään kanadalaisten sonnien käyttö ole mikään autuus pitkällä tähtäimellä, vaikka sillä varmasti rakenne ja lypsytyyppi saadaankin edes hieman oikeille raiteille. Parasta olisi yrittää yhdistää näiden populaatioiden todelliset helmet. Miksi Suomen pitää monissa asioissa yrittää kulkea omaa tietään, miksei sovelleta viisaina sitä mikä on muualla maailmassa havaittu toimivaksi. Nyt jo päättäjät tuudittautuvat siihen että hyvin menee - seuraava otanta Sisämaan Jalostuksen lehdestä: “Voimakas utarerakenteen painotus tuottaa suuressa ay-populaatiossamme hyvää tulosta”. Kierros maakunnassa avaa silmiä melkoisesti missä mennään. Parannus lähtee siitä että myönnetään tosiasia, että rakenne on mitä on. Hyviäkin yksilöitä ja sukuja löytyy, mutta ne pitää etsiä. Suomalainen jalostus on liikaa mennyt sitä rataa, että kun esim. rakenne saadaan hyväksi, voidaan se unohtaa kokonaan seuraavassa polvessa ajatelleen “kyllä se kestää tämän vähän heikommankin sonnin”. Tällä menetelmällä ei ikinä saavuteta mitään pysyvää. Nyt puhaltamaan yhteen hiileen, ja lehmävasikkarikasta syksyä kaikille! Jani Kivilahti

47


Ayrshire-lehti

2/2005

VÄLKKY KARJATILA 2005 Tampereella 29.7.2005

Ennätyksiä rikottiin tämän vuoden Ayrshiren vuosinäyttelyssä niin näyttelyyn ilmoitettujen peräti 93 Ayrshire-eläimen kuin yleisön osalta. Päivän aikana näyttelyssä kävi yli 20 000 kävijää. Päivän huipentumana itse Tasavallan presidentti Tarja Halonen kierteli eläinosastolla iltapäivällä. Näyttelyn tuomariksi oli kutsuttu Ayrshiren syntysijoilta Skotlannista George Templeton. Auringon paistaessa taivaan täydeltä ja katsomon täytyttyä viimeistä sijaa myöten näyttely käynnistyi.

Nuoret hiehot 1012 kk

Luokan voitti Rannan Tityy (Iceman-K.Lekari), joka häikäisi tuomarin lypsytyyppisyydellään ja hienolla selkälinjallaan. Parasta tässä pikkuhiehossa oli kuitenkin jalat. Tityyn omistaa Aaro ja Mirja Koljonen Teuvalta. Ei ihan yhtä terävä selkälinjaltaan ollut Ristiinalaisen Petri Pöysän omistama Uusi-Suon Dirlandaa ( Jerry-Pardner). joka sijoittui toiseksi. Kolmanneksi tässä luokassa tuli Olavi Ahonkiven Porista omistama Rounion Timjami (Ripken-Pardner). Toisen ja kolmannen sijoituksen rat-

48

kaisi jalat. Tuomari kiinnitti erityisesti huomiota eläimien liikkumiseen. Jalkojen on oltava suorassa linjassa ja eläimen on astuttava niillä hyvin suoraan eteen.

Nuoret hiehot 12-15 kk

Seuraavassa luokassa kehään asteli peräti 13 toinen toistaan upeampaa eläintä. Pitkällisen harkinnan jälkeen oli aika laittaa eläimet järjestykseen. Voittaja löytyi jälleen Teuvalta, Jyri Tannerin omistama L.I.Model Et (Iceman-Trident). Hieho oli tasapainoinen, terävä ja lypsytyyppinen. Jalat ratkaisivat taas sen että hiuksenhienosti kakkoseksi sijoitettiin Nurmijärveläisten Hannu ja Tiina Toikan omistama Toikan Tomu (Pardner-Kelli) ja kolmanneksi Honkajokisten Pertti ja Raila Pukaralammin omistama Pukaralam-

Ayrshire-yhdistyksen standilla kävi korkea-arvoisia vieraita. (Kuva: Virpi Niemi)

min Dixie (Tridents Lot-Pat Laro). Tämän luokan kaikkia hiehoja tuomari piti erittäin tasapainoisina ja hienoina.

Hiehot yli 15 kk

Päivän tasokkaimmat eläimet nähtiin tässä luokassa. Tuomarin arvostelukyky olisi venytetty äärimmilleen ellei eläimiä olisi jaettu kah-

Luokkavoittaja L.I. Model ET. (Kuva: Sakari Äijö)

teen osaan, sillä osanottajia oli peräti 25 eläintä. Ensimmäisessä sarjassa tuomari valitsi neljä jatkoon pääsevää eläintä, jotka sitten heitettiin niin sanotusti pihalle odottamaan lopullista arvostelua, samoin toimittiin seuraavassa sarjassa. Molempien sarjojen kehään jääneet tuomari laittoi järjestykseen ja kukin eläin myös arvosteltiin. Sitten koittikin päivän tiukin arvostelu, kun lopulliseen arvosteluun päässeet astelivat kehään. Tuomari mietti järjestystä todella huolella ja teki vaihdoksia eläinten järjestyksen suhteen vielä loppusuoralla. Luokan ehdottomasti vahvimmat eläimet olivat kolme ensimmäistä ja voittajaksi valittiin upea ja tasapainoinen Ristiinasta kotoisin olevan Silja Sundellin ja Pekka Suutarin HH Tia Marie Sue Et (Pardner-Brendan). Toiseksi


2/2005

Ayrshire-lehti

VÄLKKY KARJATILA 2005 sijoitettiin hienosti liikkunut Honkajoelta Pertti ja Raila Pukaralammin karjasta tullut Alhaisten Sypressi (Iceman-Cornelius). Kolmas oli todella lypsytyyppinen ja terävä hieho Porista Olavi Ahonkiven karjasta Lunden Jerry Tometta (JerryTrident).

Lehmät kerran poikineet

Tässä luokassa nähtiin taasen päivän vauhdikkaimmat eläimet. Liekö sitten ensikoille tullut liikaa virtaa vuoroaan odotellessa, koska esittelijöillä taisi olla väliin vähän hikiset oltavat. Mutta yhtäkaikki nämäkin eläimet saatiin lopulta arvoiseensa järjestykseen. Sarja oli muutenkin mielenkiintoinen kun kilpailijoista peräti neljä oli Hjärtän alkioista syntyneitä tyttäriä. Niinhän siinä sitten kävikin että voittaja oli Hjärtalainen Hjärterum Rosetti Et (Cornelius-Marathon). jonka omistavat Jouko ja Laura Laiholahti Marttilasta. Rosetti on todella lypsytyyppinen ja omaa erinomaiset utareen kiinnitykset. Toiseksi sijoittui Porilaisen Olavi Ahonkiven omistama Rounion Shaahitar (Heligo-Eepa) jonka utareen kiinnitykset olivat taasen paremmat kuin kolmanneksi sijoittuneen Taipalsaarelaisen Merja Kallion omistama Hjärterum Roselee Et (Cornelius-Marathon).

Lehmät kaksi kertaa poikineet

Pienen ruokajonossa vietetyn tauon jälkeen jatkettiin

sitten kaksi kertaa poikineiden lehmien luokassa. Tämän sarjan voittaja olikin sitten selvä ykkönen heti astuttuaan kehään. Ehdottomasti näyttelyn upeimman utareen omasi muutenkin todella tasapainoinen Rannan Pretevä (Cornelius-Nitro). Kerrankin lehmä näyttää nimensä mukaiselta! Pretevän omistavat Aaro ja Mirja Koljonen Teuvalta.

Nyyrikki (V.Manu-V.Aika ) ja kolmanneksi Petri Pöysän Ristiinasta omistama UusiSuon Neilikka (K.Lenkki-L. Apotti).

kittiin myös Ayrshirekasvattajien palkinnolla kestävästä ja hyvästä rakenteestaan - jälleen oli nähtävillä hieno Vaaralan Aikalainen tytär.

Lehmät 5-6 kertaa poikineet

Lehmät 7-8 kertaa poikineet

Seuraavana nähtiin ikäisekseen todella hyvin säilyneitä jos voi sanoa lehmärouvia. Voittajaksi selviytyi

Komea ensikkorivi: Vasemmalta vara-champion Hjärterum Rosetti ET, Rounion Shaahitar ja Hjärterum Roselee ET. (Kuva: Sakari Äijö)

Toiseksi tuli hienon takautareen omaava Hjärterum Gunnel (Pardner-Lunden), joka tulee Silja Sundellin ja Pekka Suutarin karjasta Ristiinasta. Kolmas oli eturungoltaan hieno Rounion Rosmarie (Pardner-P.Myöhä), joka tulee Pertti ja Raila Pukaralammin karjasta Honkajoelta.

erittäin tasapainoinen UusiSuon Lollipop (N.Verneri-K. Mainio), jonka omistaa Petri Pöysä Ristiinasta. Toinen oli Ahonkiven, Koljosen ja Kallion omistama Muurikki (V.Aika-U.Uisti), joka oli terävä ja lypsytyyppinen eläin. Muurikki pal-

Vielä oli jäljellä ns. tosirouvien luokka. Voittaja oli upea voimakkaan selkälinjan omaava Kenwood (K.VihtoriM.Tupla). Kenwood tulee Nurmijärveltä Heikki ja Lea Kalliolan karjasta. Toiseksi tuli jo yli 100 000 litraa lypsänyt Ihmetys (HyllelaK.Mainio). Ihmetys tulee puolestaan Pentti Vuorisen karjasta Hämeenkyröstä.

Loppuhuipennuksena Champion tittelit jakoon

Junior Champion tittelista saapuivat kehään kilpailemaan Rannan Tityy, L.I. Model Et ja HH Tia Marie Sue Et. Tuomarilla oli hienoisia vaikeuksia päätöksen kanssa, koska kaikki olivat hänen mielestään todella hyviä ja tasaisia eläimiä. Lopulta hän läimäytti Junior Championiksi Rannan

Lehmät 3-4 kertaa poikineet

Tässä luokassa esittäytyi viisi eläintä. Voittaja oli jälleen kerran selvä ykkönen, lypsytyyppinen, terävä ja hienon utareen takakiinnityksen omaava Rannan Primula (R.Johde-Trident ). Omistajina Aaro ja Mirja Koljonen Teuvalta. Toiseksi tuli Katja ja Marko Vettenrannan Siikaisista omistama

2 kertaa poikineet: vasemmalta Rannan Pretevä, Hjärterum Gunnel, Rounion Rosmarie ja Hjärterum Billy Betsy. (Kuva: Jari Ahlholm)

49


Ayrshire-lehti

2/2005

VÄLKKY KARJATILA 2005 Tityyn, joka oli tuomarin mielestä hyväjalkainen ja hyvin liikkuva hieho. Lisäksi Tityyllä oli pisin kaula, jota myös ylväästi kantoi. Ihan niin kuin Championin kuuluukin! VaraChampioniksi tuomari valitsi L.I.Model Et:n. Senior Championin valintaa varten saapuivat kehään Hjärterum Rosetti Et, Rannan Pretevä, Rannan Primula, Uusi-Suon Lollipop ja Kenwood. Katsomon mielestä valinta oli helppo ja yksimielinen, samaa mieltä tuntui olevan tuomarikin läimäyttäessään Senior Championiksi Rannan Pretevän. Pretevä oli hänen mielestään todella silmiinpistävän hy-

väryhtinen ja omasi hienon hyvin linjassa olevan selkälinjan. VaraChampioniksi tuomari valitsi Hjärterum Rosetti Et:n. Aaro ja Mirja Koljosen päivän lopullinen kruunaus tuli kun valittiin näyttelyn Interbreed ja nauha kiedottiin Rannan Pretevän ympärille. Seija Viitanen

Tasavallan presidentti arvioimassa Rannan Pretevän rakennetta. (Kuva: Sakari Äijö)

KESÄN NÄYTTELYTULOKSIA VÄLKKY 2005 29.7.2005 TAMPEREELLA Luokka 1 Nuoret hiehot 10-12 kk 1. Rannan Tityy (Iceman/K. Lekari) om. Koljonen Mirja ja Aaro,Teuva 2. Uusi-Suon Dirlandaa (Jerry/Pardner) om. Pöysä Petri, Ristiina 3. Rounion Timjami (Ripken/Pardner) om. Ahonkivi Olavi, Pori 4. Alhaisten Tulppaani (Iceman/Cornelius) om. Pöysä Petri ja Savikko Sanna, Ristiina 5. Trima ( Pat Laro/Pardner) om. Vettenranta Katja ja Marko, Siikainen 6. HH.Toi-Gat (Pat Laro/ Galant) om. Kuorikoski mty, Kaustinen 50

7. Vuorelan Tiiti (Lars Larsgård/K.Kelli) om. Numminen Tapani ja Eija, Kalvola Luokka 2 Nuoret hiehot 12-15 kk 1. L.I.Model Et (Iceman/Trident) om. Tanner Jyri, Teuva

2. Toikan Tomu (Pardner/K. Kelli) om. Toikka Hannu ja Tiina, Nurmijärvi 3. Pukaralammin Dixie (Tridents Lot/Pat Laro) om. Pukaralammi Pertti ja Raila, Honkajoki 4. Deija (Jurist/Nystrant) om. Liimatainen Eija ja Eero,

Luokkavoittaja HH Tia Marie Sue ET. (Kuva Sakari Äijö)

Viitasaari 5. Koivulinnan Tarantel (Iceman/Cornelius) om. Ukkonen Pentti, Ruovesi 6. Rounion Dalia (Jerry/K. Etroni) om. Ahonkivi Olavi, Pori 7. Rannan Tekla (Cornelius/ Heligo) om. Änkö Sari, Ikaalinen 8. Kildare Daisy Et (Romeo/ Trident) om. Suutari Pekka ja Sundell Silja, Ristiina 9. Ah on i emen Tu s i n a (T.Migur/V.Kullero) om. Aho­niemi mty, Ullava 10. Tempo (L.Life/K.Vihtori) om. Kalliola Heikki ja Lea, Nurmijärvi 11. HH.Toi-Cat Et (Pat Laro/ Galant) om. Huitti Hannu ja Ranta Mikko, Loppi 12. Tara Sue Et (Pardner/


2/2005

Ayrshire-lehti

KESÄN NÄYTTELYTULOKSIA Brendan) om. Toikka Hannu ja Tiina, Nurmijärvi 13. Toivolan Tracey (Heligo/ Pat Laro) om. Toivola Markku, Töysä Luokka 3 Hiehot yli 15 kk 1. Tia Marie Sue Et (Pardner/ Brendan) om. Suutari Pekka ja Sundell Silja, Ristiina 2. Alhaisten Sypressi (Iceman/Cornelius) om. Pukaralammi Pertti ja Raila, Honkajoki 3. Lunden Jerry Tometta (Jerry/Trident) om. Ahonkivi Olavi, Pori 4. Joukolan Tik Tak (Pat Laro/Pardner) om. Laiholahti Jouko ja Laura, Marttila 5. Tuurre (Pardner/Hundskjold) om. Tanner Jyri, Teuva 6. Toikan Tatsi (H.Roi Et/R. Massi) om. Toikka Hannu ja Tiina, Nurmijärvi 7. Lunden Ripken Cornelia (Ripken/Cornelius) om. Toivola Markku, Töysä 8. Ojapellon Rana (Pardner/H.Etro) om. Laiholahti Jouko ja Laura, Marttila   Luokka 4 1 x poikineet 1. Hjärterum Rosetti Et (Cornelius/Marathon) om. Laiholahti Jouko ja Laura, Marttila 2. Rounion Shaahitar (Heligo/P.Eepa) om. Ahonkivi Olavi, Pori 3. Hjärterum Roselee Et (Cornelius/Marathon) om. Kallio Merja, Taipalsaari 4. Hjärterum Ruutu Et (Pardner/Marathon) om. Huitti Hannu ja Ranta Mikko, Loppi 5. Hjärterum Rojal Et (Cornelius/Marathon) om. Toikka Hannu ja Tiina, Nurmijärvi 6. Soma II (Jerry/Mykkä)

om. Vettenranta Katja ja Marko, Siikainen 7. Pukaralammin Sarah (Pardner/Pat Laro) om. Pukaralammi Pertti ja Raila, Honkajoki 8. Rannan Sipuli (Jerry/ Backgård) om. Koljonen Aaro ja Mirja, Teuva Luokka 5 2 x poikineet  1. Rannan Pretevä (Cornelius/H.Nitro) om. Koljonen Aaro ja Mirja, Teuva

hon) om. Ahonkivi Olavi, Pori 9. Piste (M.Ino/P.Jet) om. Peltola Riikka, Mäntsälä Luokka 6 3-4 x poikineet 1. Rannan Primula (R.Johde/ Trident) om. Koljonen Aaro ja Mirja, Teuva 2. Nyyrikki (V.Manu/V.Aika) om. Vettenranta Katja ja Marko, Siikainen 3. Uusi-Suon Neilikka (K. Lenkki/L.Apotti) om. Pöysä Petri, Ristiina

Junior Champion Rannan Tityy. (Kuva: Sakari Äijö)

2. H.Gunnel AF- GP82 (Pardner/Lunden) om. Suutari Pekka ja Sundell Silja, Ristiina 3. Rounion Rosmarie (Pardner/P.Myöhä) om. Pukaralammi Pertti ja Raila, Honkajoki 4. Hjärterum Billy Betsy (Billy/Cornelius) om. Toivola Markku, Töysä 5. Hjärterum Laro Vega (Pat Laro/Reno) om. Pukaralammi Pertti ja Raila, Honkajoki 6. Kuortin Paprika (Pardner/H.Esko) om. Ahonkivi Olavi, Pori 7. Pusu (P.Nata/M.Aplodi) om. Tapola Kalle, Hauho 8. Hjärtä (Cornelius/Marat-

4. Vuorelan Pella (Trident/S. Jehta) om. Numminen Tapani ja Eija, Kalvola 5. Ovela (J.Leima/I.Ysikymppi) om. Änkö Sari, Ikaalinen

Luokka 7 5-6 x poikineet 1. Uusi-Suon Lollipop (N.Verneri/K.Mainio) om. Pöysä Petri, Ristiina 2. Muurikki (V.Aika/U.Uisti) om. Ahonkivi, Koljonen ja Kallio Luokka 8 7-8 x poikineet 1. Kenwood (K.Vihtori/M. Tupla) om. Kalliola Heikki ja Lea, Nurmijärvi 2. Ihmetys (Hyllela/K. Mainio) om. Vuorinen Pentti, Hämeenkyrö   JUNIOR CHAMPION Rannan Tityy om. Koljonen Aaro ja Mirja, Teuva vara L.I.Model Et om. Tanner Jyri, Teuva   SENIOR CHAMPION Rannan Pretevä om. Koljonen Aaro ja Mirja, Teuva vara Hjärterum Rosetti Et om. Laiholahti Jouko ja Laura, Marttila   INTERBREED Rannan Pretevä om Koljonen Aaro ja Mirja, Teuva   Ayrshirekasvattajien palkinto Muurikki om. Ahonkivi, Koljonen ja Kallio    

VÄLKKY JUNIOR HANDLER 2005 1998-1999 syntyneet 1. Jussila Heta-Jussilan Ulanova 2. Suutari Santeri-Asmo Upea Et 3. Suutari Sauli-Karhilan Unneli 1997 syntyneet 1. Laiholahti Lilli-Joukolan

Upcider 2. Renko Juha-Unikuva 3. Änkö Valtteri-Änkön Ursula 1996 syntyneet 1. Harju-Keturi Riikka-Unelma 2. Tiiri Amanda-Unelma Et 3. Jussila Kalle-Jussilan Ulanova   51


Ayrshire-lehti

2/2005

KESÄN NÄYTTELYTULOKSIA

Lilli Laiholahti voitti -97 syntyneiden sarjan. (Kuva: Jari Ahlholm)

Valtteri Änkö –Änkön Ursula (vas) sijoittuivat kolmanneksi sarjassaan. Oik. Varpu Aho – Lassilan Untuva. (Kuva: Jari Ahlholm)

1992 syntyneet 1. Teiskonlahti Kirsi-Majaniemen Tilli 2. Nieminen Miina-Tipu 3. Vanhatalo Juho-Vanhatalon Chattina 1991 syntyneet 1. Laurikainen Maija - HH Suzuki Et 2. Heinonen Laura-Jussilan Tia Marie 3. Torttila Charlotta-Ojaniityn Timmi Et   1989-1990 syntyneet 1. Toikka Minna-Toikan Tatsi 2. Ranta Sini- Pålstorp Gibson Charmaine 3. Kuortti Kari-Pekka-Kuortin Twist   Nuorimpien luokassa kisasivat mm. Karoliina Nieminen & Joukolan Usa 1987-1988 syntyneet ja Ronja Hongisto & Kurhilan Ursuna. (Kuva: Jouko Laiholahti) 1. Laitila Leena-Silvia

1995 syntyneet 1. Mäki-Arvela Matilda-Utu 2. Suutari Kaisa-Karhilan Una Storm 3. Torttila Tuomas-Toffee 1994 syntyneet 1. Rantala Emmi- Ekeröd Morty Beatrice

2. Virtanen Säde-Lohenojan Ducente 3. Vettenranta Petra-Unna 1993 syntyneet 1. Kaappola Mira-Sipuli 2. Ahonkivi Alexiina-Rounion Unelma 3. Nieminen Marjaana-Uno  

VÄLKKY SENIOR SHOWMANSHIP 2005 Primula 2. Miia Kaappola - Rannan Sipuli 3. Elina Toikka - Toikan Osteri 4. Sanna Savikko - UusiSuon Lollipop 5. Petri Pöysä - HH.Medi ET 6. Sari Vanhatalo - Vanhatalon Regina 52

7. Hannu Toikka - Kiikolan Rauha 8. Salla Rautio - Hjärterum Rosetti ET 9. Silja Sundell - Uusi-Suon Neilikka Senior Showmanship voittaja Mari Heinonen (oik) sekä 2. sijoittunut Miia Kaappola. (Kuva: Jouko Laiholahti)

2. Renko Kati-Sunny 3. Toikka Niina-Toikan Tomu Junior Handler Champion Toikka Minna

1. Mari Heinonen - Rannan

Junior Handler Champion Minna Toikka ja Toikan Tatsi. (Kuva: Jari Ahlholm)


2/2005

Ayrshire-lehti

KESÄN NÄYTTELYTULOKSIA

Parsirakenteet saivat karjanomistajilta erityiskiitosta Pikku Mansikkinäyttelyssä. (Kuva: Miia Ikonen)

PIKKU-MANSIKKI 2005 15.7.2005 MUURUVEDELLÄ Luokka 1; Nuoret hiehot 1. Kildare Daisy Et (Romeo/ Trident) om. Suutari Pekka ja Sundell Silja, Ristiina. 2. HH.Toi-Cat Et (Laro/ Galant) om. Huitti Hannu ja Ranta Mikko, Loppi 3. Ala-Korholan Tamara (Peterslund/R.Johde) om. Rissanen Juha ja Raija, Kuopio Luokka 2; Siemennetyt hiehot 1. HH. Tia Marie Sue Et (Pardner/Brendan) om. Suutari Pekka ja Sundell Silja, Ristiina 2. Alhaisten Siideri Et (Iceman/Trident) om. Ikonen Miia ja Putkonen Juha, Pieksämäki 3. Lunden Iceman Tometta (Iceman/Embryo Star Stone Et) om. Suutari Pekka ja Sundell Silja, Ristiina Luokka 3; 1 x poikineet 1. Karhilan Salma (Heligo/K. Istoh) om. Suutari Pekka ja

Ayrshirekasvattajien palkinto annettiin viidesti poikineelle Uusi-Suon Lollipopille, esittelijänään parhaana esittäjänä palkittu Sanna Savikko. (Kuva: Miia Ikonen)

Sundell Silja, Ristiina. 2. Hjärterum Roselee Et (Cornelius/Marathon) om. Kallio Merja, Taipalsaari

Luokka 4; 2 x useammin poikineet 1. Hjärterum Gunnel AFGB82 ( Pardner/Lunden ) om. Suutari Pekka ja Sundell Silja, Ristiina 2. Uusi-Suon Lollipop (N. Verneri/K.Mainio) om. Pöysä Petri, Ristiina 3. Jatke (V.Rippe/K.Mainio) om. Kouvolan seudun ammattiopisto/Anjalan koulutila, Anjalankoski AYRSHIRECHAMPION Hjärterum Gunnel AFGB82 om. Suutari Pekka ja Sundell Silja, Ristiina Ayrshirekasvattajien palkinto kestävälle lehmälle Uusi-Suon Lollipop om. Pöysä Petri, Ristiina Paras Ayrshire-eläimen esittelijä Sanna Savikko, Ristiina

Mansikki-näyttelyn luokkavoittajat oikealta Hjärterum Gunnel, Karhilan Salma, HH Tia Marie Sue ET ja Kildare Daisy. (Kuva: Miia Ikonen)

JUNIOR HANDLER PIKKU-MANSIKKI 2005 1996-1999 syntyneet 1. Riekkinen Janita-Veikkolan Uusi Et 2. Suutari Santeri-Asmo Upea Et 3. Suutari Sauli-Karhilan Unneli 1993-1995 syntyneet 1. Heino Olli-HH.Toi-Cat Et 2. Piispanen Jyri-Kildare Daisy Et 3. Kekäläinen Iida-Unelma  

1987-1991 syntyneet 1. Laurikainen Maija-HH. Suzuki Et 2. Ranta Sini-Pålstorp Gibson Charmaine Et 3. Laitila Markus-Karhilan Taylor Junior Handler Champion Maija Laurikainen ja HH Suzuki Et

53


Ayrshire-lehti

2/2005

KESÄN NÄYTTELYTULOKSIA AMMUJAISET 2005 5.8.2005 MARTTILASSA Luokka 1: Hiehot 1. Lunden Jerry Tometta (Jerry/Trident) om. Ahonkivi Olavi, Pori 2. Toikan Tatsi (Huitin Roi Et/R.Massi) om. Toikka Hannu ja Tiina, Nurmijärvi 3. Joukolan Tik Tak (Pat Laro/Pardner) om. Laiholahti Jouko ja Laura, Marttila 4. Vuorelan Sinimarja (Heligo/Ipollo) om. Numminen Eija ja Tapani, Kalvola 5. Alhaisten Soilikki (Galant/ Billy) om. Rautio, Salla 6. Tintti (V.Muksu/S.Ötökkä) om. Jyrkinen Hannu ja Merja, Lempäälä Luokka 2: Ensikot 1. Rounion Shaahitar (Heligo/P.Eepa) om. Ahonkivi Olavi, Pori 2. Sherry (Jerry/S.Moise) om. Jaala Risto, Perniö 3. Hjärterum Rosetti Et (Cornelius/Marathon) om. Laiholahti Jouko ja Laura, Marttila 4. Hjärterum Rojal Et (Cor-

nelius/Marathon) om. Toikka Hannu ja Tiina, Nurmijärvi Luokka 3: 2 x poikineet 1. Toikan Reali (P.Nata/N. Verneri) om. Toikka Hannu ja Tiina, Nurmijärvi 2 . Ku o r t i n P a p r i k a ( Pardner/H.Esko) om. Ahonkivi Olavi, Pori   Luokka 4: 3 x tai useammin poikineet 1. Saga (Trident/Sterne) om. Ahonkivi Olavi, Pori

Ayrshire Champion Lunden Jerry Tometta omistajansa Olavi Ahonkiven ja tuomarin kanssa. (Kuva: Riitta Lehtinen)

2. Ebba (K.Repo/S.Lätsä) om. Hiltunen Johanna ja

Mäki-Arvela Marko, Uusikaupunki 3. Lisa (Torpane/Jägarbo) om. Laiholahti Jouko ja Laura, Marttila AYRSHIRECHAMPION Lunden Jerry Tometta om. Ahonkivi Olavi, Pori   Ayrshirekasvattajien palkinto Ebba om. Hiltunen Johanna ja Mäki-Arvela Marko, Uusikaupunki  

Toikan Reali voitti 2 kertaa poikineet. (Kuva: Laura Laiholahti)

JUNIOR HANDLER AMMUJAISET 2005 Ryhmä 1996-1998 syntyneet 1. Maiju Pajula - Unikko 2. Antti Jaala - Uniikki 3. Wilhelmiina Mäki-Arvela - Utu Ryhmä 1993-1995 syntyneet 1. Linda Laiholahti- Joukolan Unnukka 2. Marjaana Nieminen 54

Uno 3. Olli Heino – HH Toi-Cat ET

Ryhmä 1987-1992 syntyneet 1. Kati Renko, Kauhava Sunny 2. Minna Toikka, Nurmijärvi- Toikan Tatsi 3. Sini Ranta, Vantaa –Pålstrop Gibson Charmaine

Vuonna 93-95 syntyneiden kisa on ratkennut, vasemmalla voittaja. (Kuva: Laura Laiholahti)


2/2005

Ayrshire-lehti

KESÄN NÄYTTELYTULOKSIA

Jännittäviä hetkiä nuorimpien junnujen luokassa. (Kuva: Laura Laiholahti)

Junior Handler Champion Kati Renko ja Sunny

MUURIKKI 2005 13.8.2005 LAPPEENRANNASSA Luokka 1 Hiehot,ei siemennetyt 1. Kildare Daisy Et (Romeo/ Valentine) om. Sundell Silja ja Suutari Pekka, Ristiina 2. Laurikaisen Tilda (Pat Laro/H.Ilmiö) om. Laurikainen Ilmo ja Tuula, Lemi 3. Uusi-Suon Dirlandaa (Jerry/Pardner) om. Pöysä Petri, Ristiina 4. Tianna (Tridents Lot/V. Kullero) om. Häkkinen Heikki, Puumala 5. Alhaisten Tulppaani (Ice-

man/Cornelius) om. Pöysä Petri ja Savikko Sanna, Ristiina 6. Toikan Tomu (Pardner/K. Kelli) om. Toikka Hannu ja Tiina, Nurmijärvi 7. HH Toi-Cat Et (Pat Laro/ Galant) om. Huitti Hannu ja Ranta Mikko, Loppi 8 . L a u r i k a i s e n Tu u t t i (Jerry/R.Ike) om. Laurikainen Ilmo ja Tuula, Lemi 9. HH Tara Sue Et (Pardner/ Brendan) om. Toikka Hannu ja Tiina, Nurmijärvi

Kovatasoisessa hieholuokassa ei tuomarikaan päässyt aivan helpolla. (Kuva: Laura Laiholahti)

Luokka 2 Hiehot,siemennetyt 1. HH Tia Marie Sue Et (Pardner/Brendan) om. Sundell Silja ja Suutari Pekka, Ristiina 2. Alhaisten Siideri Et (Iceman/Trident) om. Ikonen Miia ja Putkonen Juha, Pieksänmaa 3. Kurhilan Satiini (Volage/R. Etykki) om. Kallio Merja, Taipalsaari 4. Toikan Tatsi (Huitin Roi Et/R.Massi) om. Toikka Hannu ja Tiina, Nurmijärvi 5. Tinki (L-K Luiro/G.Eskil) om. Kontinen Aarno, Puumala

2. Salma (Heligo/K.Istoh) om. Sundell Silja ja Suutari Pekka,Ristiina 3. Hjärterum Roselee Et (Cornelius/Marathon) om. Kallio Merja,Taipalsaari 4. L aurikaisen Risella (Cornelius/O.Vakio) om. Laurikainen Ilmo ja Tuula,Lemi Lehmät vähintään 2 x poikineet 1. Uusi-Suon Lollipop (N.Verneri/K.Mainio) om. Pöysä Petri,Ristiina 2. Toikan Reali (P.Nata/N. Verneri) om. Toikka Hannu ja Tiina,Nurmijärvi 3. Uusi-Suon Neilikka (K.

Ayrshire Champion Rasilan Safira. (Kuva: Laura Laiholahti)

6. Sumu (S.Poclain/S.Jehta) om. Jäske Hanneli ja Pertti, Joroinen 7. Shakira (Mörby/M.Ino) om. Jäske Hanneli ja Pertti, Joroinen 8. Seena (V.Laiva/O.Vakio) om. Mässeli Taina ja Markku, Virolahti Ensikot 1. Rasilan Safira (Jerry/H. Etro) om. Hannu ja Seija Viitanen, Lammi

Lenkki/L.Apotti) om. Pöysä Petri,Ristiina   AYRSHIRECHAMPION Rasilan Safira om. Hannu ja Seija Viitanen,Lammi vara HH Tia Marie Sue Et om. Sundell Silja ja Suutari Pekka, Ristiina   Ayrshirekasvattajien palkinto Uusi-Suon Neilikka om. Pöysä Petri,Ristiina 55


Ayrshire-lehti

2/2005

KESÄN NÄYTTELYTULOKSIA JUNIOR HANDLER MUURIKKI 2005 Muurikin Junior handler 1999 - 98 syntyneet

1993 - 91 syntyneet

1997 - 96 syntyneet

1990 - 87 syntyneet

1. Suutari Santeri - Asmo Upea ET 2. Häkkinen Laura-Kaisa Ulla 3. Suutari Sauli - Karhilan Unneli 1. Juutilainen Minna - Uanne 2. Sikanen Janita - Ulpukka 3. Sikanen Laura - Uuttera

1995 - 94 syntyneet

1. Järvensuo Janina - Rasilan Unita 2. Juutilainen Maria - Untuva 3. Tukiainen Mira - Tianna

1. Laurikainen Maija - HH. Suzuki ET 2. Heino Olli - HH.Toi-Cat ET 3. Järvensuo Jenni - Rasilan Topaasi 1. Toikka Minna - T.Tatsi 2. Laurikainen Aino - Laurikaisen Tilda 3. Ranta Sini - HH.Tena Junior Champion oli Minna Toikka ja T.Tatsi Vara-Champion: Janina Järvensuo ja Rasilan Unita

KAUNIKI 2005 13.4.2005 PELLOSSA

Etualalla junnujen varachampion Janina Järvensuo, takana luokkansa voittanut Santeri Suutari. (Kuva: Laura Laiholahti)

Muurikki showmanship 2005:

Risella 4.Sanna Savikko - Uusi-Suon Lollipop 4.Hannu Toikka - Hjärterum Roselee ET

Luokka 2 Hiehot 1. Alhaisten Silvia (Heligo/ Laro) om. Sari Alhainen, Tyrnävä 2. Korkiakosken Shamppanja Et (Jerry/V.Akilles) om. Jari ja Anu Ahlholm, Kärsämäki 3. Syksy (Peterslund/H. Ilmiö) om. Harri ja Kyllikki Laamanen, Ylitornio

4. Alhaisten Timantti (Ripken/Pardner) om. Martti ja Eliisa Kumpula, Nivala Luokka 3 Ensikot ja 2 x poikineet lehmät 1. Palmu (K.Molskis/H. Höylä) om. Esko ja Vuokko Kulju, Tornio 2. Riina (S.Joachim/L. Hilp-

1.Petri Pöysä - HH Medi ET 2.Silja Sundell - Karhilan Salma 3.Anne Konsti - Laurikaisen

Korkiakosken Shamppanja sijoittui luokassaan toiseksi, samoin kuin esittelijänsä Johannes Ahlholm omassa Junior handler-luokassaan. (Kuva: Jari Ahlholm)

Luokka 1 Nuoret hiehot 1. Korkiakosken Taika (Pardner/Bruno) om. Jari ja Anu Ahlholm, Kärsämäki 2. Kuusiniemen Tyylikki (Pardner/M.Uklaus) om. Martti ja Eliisa Kumpula, Nivala 56

3. Korkiakosken Toronto (Pardner/V.Akilles) om. Jari ja Anu Ahlhom, Kärsämäki 4. H.H.Toi-Gat (Laro/Galant) om. Kuorikoski mty, Kaustinen 5. Tupsu (A.Revyy/A.Unssi) om. Kai ja Katri Laulumaa, Oulainen

Alhaisten Timantti ET omistajansa Eliisa Kumpulan esittämänä. Kuva: Jari Ahlholm)


2/2005

Ayrshire-lehti

KESÄN NÄYTTELYTULOKSIA pu) om. Länsi-Lapin Ammatti-Instituutti, Tervola 3. Puolukkapeti (Cornelius/Västigård) om. Esko ja Vuokko Kulju, Tornio 4. Ronja (S.Jehta/P.Eepa) om. Länsi-Lapin AmmattiInstituutti, Tervola

Luokka 4 Lehmät 3 tai yli poikimakertaa 1. Mandi (A.Jänis/N.Verneri) om. Erkki ja Markku Matinolli, Tyrnävä 2. Optio (G.Eskil/M.Uklaus) om. Erkki ja Markku Matinolli, Tyrnävä

Vasemmalla 2 kertaa poikinut luokkavoittaja Palmu, oikealla 2. sijoittunut Riina. (Kuva Jari Ahlholm)

3. Opri (K.Ivar/S.Ugri) om. Länsi-Lapin Ammatti-Instituutti, Tervola

Ayrshire Champion 50-tonnari Mandi. (Kuva: Jari Ahlholm)

Ayrshirekasvattajien palkinto Mandi om. Erkki ja Markku Matinolli,Tyrnävä

AYRSHIRECHAMPION Mandi om. Erkki ja Markku Matinolli,Tyrnävä

JUNIOR HANDLER KAUNIKI 2005 1996-1999 syntyneet 1. Niskakoski Minna - Koivikon Unelma 2. Pantsar Sanna - UltraBra 3. Koivumaa Marjanne Unelma

1993-1995 syntyneet 1. Pallari Pipsa - Desi 2. Ahlholm Johannes - Korkiakosken Shamppanja Et 3. Laulumaa Veera - Tupsu

Junior Handler Champion Eveliina Kumpula ja Kuusiniemen Tyylikki. (Kuva: Jari Ahlholm)

Nuorimmaisten sarja hellytti yleisön. (Kuva: Jari Ahlholm)

1989-1992 syntyneet 1. Kumpula Eveliina - Kuusiniemen Tyylikki 2. Niskakoski Miia - Syksy 3. Ahlholm Juulia - Korkiakosken Taika

Junior Handler Champion: Kumpula Eveliina ja Kuusiniemen Tyylikki

57


Ayrshire-lehti

58

2/2005


2/2005

Ayrshire-lehti

59


Ayrshire-lehti

2/2005

AYRSHIREKASVATTAJIEN SYYSKOKOUS JA SEMINAARI ORIVEDELLÄ perjantaina 25.11.2005 Kokouspäivän ohjelma:

10.00 Tilaisuuden avaus ja syyskokous - kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat 11.00 Seminaari alkaa aiheella “Pitkä matka jalostuksen kivisellä tiellä”, - alustajana jalostusneuvoja Lea Järvinen, SKJO 11.45 Lounas 12.45 Seminaari jatkuu aiheella “Tilan oma tuotekehitys kannattavuuden parantamiseksi” - alustajana maanviljelijä Mikko Ranta, Huitin Holstein 13.45 Kahvi 14.00 Tutustuminen Perttulan tilan ayrshirekarjaan, omistaja Jussi Uusi-Rauva, Juupajoki

Koko paketti 65 € / hlö, sisältää kaiken ohjelmassa mainitun. Pelkkä kokouspäivä 14 € / hlö. Ilmoittautumiset 14.11. mennessä Olavi Ahonkivelle, puh. 040-5038475 tai olavi.ahonkivi@pp.inet.fi

Kokouspaikkana on Hotelli Orivesi, osoite Keskustie 40, Orivesi. Halukkaat voivat saapua jo torstaina 24.11. Orivedelle. Klo 15 majoittuminen ja sen jälkeen lähtö tutustumaan Pentti Ukkosen omistamaan Koivulinnan karjaan. Paluu hotellille, jossa odottaa lämmin sauna ja n. klo 19.30 runsas illallinen sekä erilaista ohjelmaa, mm. ayrshirekaraoke aina klo 1.30 asti.

AF-Class LUOKITUSPÄIVÄ SAUVOSSA Lauantaina 8.10.2005 klo 11 Elina ja Mika Kavanderin tilalla

Kanadalainen Yves Charpentier pitää luokitusdemonstraation ja kertoo tarkemmin minkälainen on hyvärakenteinen eläin. Päivän aikana käsitellään myös näyttelyasioita. Tilaisuus tarjoiluineen on maksuton. Ilmoittautumiset Elina Kavanderille 5.10. mennessä, puh. 040-7635601. TERVETULOA !

AYRSHIREKASVATTAJIEN HALLITUKSEN JÄSENTEN YHTEYSTIEDOT:

60

puheenjohtaja Mirja Koljonen Koljosentie 21, 64760 PELTOLA (06) 266 7338, 0400-861 988 luoranta@tiltu.teuva.fi

sihteeri Eliisa Kumpula Laura Laiholahti Pihlajatie 30 Hämeentie 4743 C, 21560 OLLILA 85500 NIVALA (02) 484 6608 050–373 1807, 044-552 4493 laura.laiholahti@reppu.net martti.kumpula@luukku.com

varapuheenjohtaja Olavi Ahonkivi Kellahdenkyläntie 88 A, 28100 PORI (02) 649 0046, 040-503 8475 olavi.ahonkivi@pp.inet.fi

Anu Ahlholm Pekka Suutari Kaketinperäntie 143 Rasantie 171 86710 KÄRSÄMÄKI 52340 HANGASTENMAA (08) 770 777, 050-594 6001 (015) 419 535, 050-592 2195 jari.ahlholm@luukku.com silja.sundell@kolumbus.fi

taloudenhoitaja Petri Pöysä Uusi-Jokelantie 46, 52420 PELLOSNIEMI (015) 665 129, 0400-347 625 petri.poysa@pp.inet.fi

Merja Kallio Seija Viitanen Kurhilantie 212 Harjulantie 42 54940 SOLKEI 16900 LAMMI 050-325 4462 (03) 637 4418, 050-596 9552 merja.kallio@reppu.net seija.viitanen@pp.inet.fi

Ayrshire-lehti 2/2005  

Ayrshire-lehti 2/2005  

Advertisement