Recent -pienyrittäjälehti

Recent nro. 1 helmikuu 2018

Recent Uusi pienyritt채jien digilehti

Kuva Tuulos Ravintola Pitopata

Iisalmessa tuulastetaan valokuvia

Perheyrityksess채 puhalletaan yhteen hiileen

GG-Hoiva

Mahtava hoivakoti Kaavilla

Sinno

Kuopiolainen sinno auttaa yrityksesi kansainv채lisille markkinoille

Unelmana yritt채jyys

4000 asiakkuutta

8000 verkkotunnusta

20 vuotta palvelua

Avainlippuyritys

Kotimainen kuvapankki

WWW.RODEO.FI

Recent nro. 1 helmikuu 2018

Index 26

Kenkiä ja laukkuja Niitä myydään Siilinjärvellä ja Kaavilla, mutta kenen toimesta?

10

GG-Hoiva // Työkavereiden ystävystyminen Helsingissä johti hoivakodin perustamiseen Kaaville

KuvaTuulos //

14

Sinno // Työkavereiden ystävystyminen Helsingissä johti hoivakodin perustamiseen Kaaville

Ravintola Pitopata //

18

Sähköistä voimaa // Sähkö on yksi luonnon perusvoimista.

Suistamossa se tiedetään.

Recent on ilmainen kuopiolainen pienyrittäjälehti.

20

Peugeot 3008 //

Ranskassa tehdään jälleen mielenkiintoisia autoja.

Kotisivumme ovat osoitteessa www.recent.fi.

Etsimme koko ajan kiinnostavia yritysuutisia. puh: 041 749 3462

22. Elämä on stressiä vain //

Onko stressi yrittäjän vääjäämätön kumppani?

sähköposti: info@recent.fi

KuvaTuulos //

http://www.recent.fi/yhteydenottolomake/

Vastuussa tästä

Melkein kuin

pääkirjoitus Tämä lehti on syntynyt aidosta halusta auttaa pienyrittäjiä. Siksi emme soittele myyntipuheluita ja tuputa mainoksia. Artikkelit sivuillamme ovat ilmaisia. Lehden tarkoitus on tarjota pienyrittäjille mahdollisuus kertoa itsestään, palveluistaan ja tuotteistaan.

Olen entinen mainostoimistoyrittäjä, joka on työskennellyt myös lakialalla ja sanomalehdissä. Nyttemmin minut on tavoittanut niistä tärkeistä koti-isän töistä. Sanoisin, että kysymyksessä on hommista tärkein ja vaativin. Lehden teko on kuitenkin kiinnostanut aina lapsesta saakka, joten päätin toteuttaa unelmani. Samalla, jos pystyisin edes hiukan auttamaan muita pienyrittäjiä, olisi homma täydellinen. Meitä pieniä yrittäjiä on päivä päivältä yhä enemmän.

Mutta riittääkö asiakkaita? Huoli ihmisten ostokäyttäytymisestä on melkoinen.

00 Sinno //

Pystyykö piskuinen lehti vaikuttamaan sellaiseen? Mene ja tiedä.

Ainakin nostetaan asiaa agendalle ja kerrotaan yrityksistä.

Pienyrittäjät, pidetäänhän yhtä!

Janne Mononen

Apinalaatikon pallopäät

Janne Mononen

Riina Law

Merja Viljakainen

Sari Hakala

Janne ottaa vastuun kaikesta

Riina on nelikymppinen

Merja Viljakainen on

Sari Hakala on kuvataiteilija,

tästä ja varsinkin

verbaaliakrobaatti ja asian-

liiketalouden tradenomi,

kirjoittaja ja opettaja:

kirjoitusvirheistä. On

tuntijaorganisaatiokuiskaaja,

jonka motto on "tämänkin

kulttuurin sekavihannes ja

kuulemma graahvinen

joka suunnittelee työkseen

voisi tehdä paremmin".

uhri. Humu-Klubin humeltaja.

vilosohvi ja elämäntaittelija.

asiakkailleen inspiroivia ydin-

Sydäntä lähellä luovuus,

Eksistentiaalisesti timmi täti.

Perusti Recentin ja taittaa ja

viestejä, kuva/videokonsep-

markkinointi sekä tietenkin

suunnittelee sälät.

teja sekä muita visuaalisia

kissat.

sisältöjä.

05

Recent

Kuvat: Anssi Viljakainen, Kuva Tuulos. Teksti: Merja Viljakainen

Hetki ikuisuuteen Kameran sulkimen silmänräpäys taltioi kennolle kuvallisen häivähdyksen todellisuutta. Miten, sen päättää kuvaaja.

KuvaTuulos on Iisalmelainen valokuvaamo, jota pyörittää Anssi Viljakainen.

Valokuvausta hän on opiskellut yhteensä 5 v aina valokuvaajan erikoisammattitutkintoon saakka. Lisäksi hänelle on myönnetty arvostettu European Photographer-arvonimi. Tämä arvonimi on myönnetty vain 14 suomalaiselle valokuvaajalle. Anssi osaa siis kuvata ammattitaitoisesti ja laadukkaasti monenlaista kuvaa lapsikuvista mainoskuviin.

KuvaTuulos vietti tänä syksynä 75 v juhlaa. Sen kunniaksi tarjottiin asiakkaille kakkukahvit ja lapsille puuharata. Anssi on ylpeä yrityksensä pitkästä historiasta: -Nimi KuvaTuulos viittaa tuulastamiseen: ennen filmiä kehittäessä piti pimeässä etsiä filmiä vedestä, aivan kuten kaloja etsitään tuulastaessa pimeässä. Yrityksen alkuaikoina vesikin oli haettu takapihan kaivosta.

Nykyään ei enää kemikaalien kanssa pelata. Filmin kehittämisen sijaan kuvien käsittelytaidot ovat keskiössä. Meillä onnistuu kaikki ihon pienestä silottelusta fantasiakuvauksiin ja vanhojen kuvien entisöintiin.

06

Yrittäjänä Anssi on toiminut seitsemän vuotta, jolloin hän osti Kuva Tuuloksen.

Tällöin Anssi oli vasta 25 vuotias.

Mikä sai nuoren miehen ryhtymään yrittäjäksi?

-Hulluus, Anssi vastaa ensin pilke silmäkulmassa.

-Työskentelin siihen aikaan valokuvaamossa ja opiskelin kuva-artesaanin tutkintoa. Valokuvaaminen ja itsenäinen työskentely kiinnostivat, joten kun sain tietää Kuva Tuuloksen olevan myynnissä, tartuin heti tilaisuuteen.

Kun kohtaan mielenkiintoisia tilaisuuksia, tartun niihin heti, vaikka muuten olenkin luonteeltani rauhallinen.

Entä mitä olet pitänyt yrittämisestä?

-Pienyrittäjän osa ei ole helppo, kaikki kaatuu aina omaan niskaan.

Yhteiskunta voisi helpottaa esimerkiksi työntekijän palkkaamista, sivukulut ovat suuria yksityisyrittäjälle.

ANSSI VILJAKAINEN KuvaTuulos on toiminut alusta asti Iisalmessa, mutta Anssi on muuttanut paikkakunnalle Pirkanmaalta.

Miltä yläsavolainen meininki vaikuttaa?

-Täällä on hyvä pöhinä päällä ja hyvin menestyviä yrityksiä, jotka tuovat vaurautta alueelle. Pienen kaupungin meininki on kuitenkin leppoisaa.

07

Recent Intohimomme on luoda parempia muotokuvia vuodesta toiseen.

Jatkuvalla kouluttautumisella se on mahdollista.

Kauppakatu 13, 74100 Iisalmi.

P. 040-178 75 06. kuvatuulos@kuvatuulos.fi Palvelemme arkisin 9.00-16.30 ja la 9.00-14.00.

KuvaTuuloksella on monipuolinen portflolio yrityskuvauksista pinup-kuvauksiin.

Nautin kuitenkin yrittäjyyden tuomasta vapaudesta, voin itse suunnitella omat aikatauluni.

Valokuvaamisessa pidän uusien ihmisten kohtaamisessa. On jännittävää miettiä, miten parhaiten voin valokuvalla tuoda esille heidän luonnettaan. Olen aina ollut tarkka tekemäni työn laadusta.

Yrittäjän arki on myös välillä kiireistä: Toivoisin että olisi aikaa omille kuvausprojekteille. Haluaisin osallistua enemmän kilpailuihin.

Mitä mahtaa tapahtua tässä kuvassa?

Mikä on kuvan tarina?

08

Entä millaisena näet alasi tulevaisuuden?

-Tekniikka kehittyy koko ajan ja kameroista tulee entistä helppokäyttöisempiä. Valokuvaamon on siis keskityttävä erikoistekniikoihin ja laitteisiin, joita ei voi hankkia kotikäyttöön.

KANSAINVÄLISTYMISESTÄ Kansainvälistyminen on pitkäjänteistä työtä, mutta sitä voi helpottaa ja nopeuttaa asiantuntevalla tiimillä, hyvillä verkostoilla sekä markkinoiden tuntemuksella.

Haluamme, että juuri sinun yrityksesi menestyy maailmalla.

Recent Mitä voi tapahtua kun kaksi nuorta helsinkiläistä pohtii työpaikkansa ongelmia, ja kuinka olisi mahdollista parantaa työolosuhteita?

Teksti: Janne Mononen ja Hanne Visti.

No siitä syntyi oma yritys, 20 työpaikkaa Kaaville ja melkoisen mahtava hoivakoti!

Tutustuin Hanneen ja Riittaan aikoinaan yrittäjäkurssilla Muuruvedellä. Sen jälkeen olemme yhdessä kokeneet monenlaista päivää yrittäjän arjessa. Siksi halusin ehdottomasti GG-Hoivan mukaan Recentiin. Pyysin haastattelua Hannelta, joka asuu tätä nykyä Kauhavalla.

Miten oikein päädyit yrittäjäksi, Hanne Visti?

- Sekä isäni, että isoisäni olivat yrittäjiä ja veri veti kummasti minuakin. Luin geronomiksi Seinäjoen Amk:ssa. Mietin jo silloin, miten voisin työllistää itseni vanhusalalla.

Hanne jatkaa, että yksin hän ei kuitenkaan olisi uskaltanut ryhtyä yrittäjäksi. Hän tutustui nykyiseen yhtiökumppaniinsa yhteisessä työpaikassa Helsingissä.

Siellä he olivat miettineet työssä ilmenneitä ongelmia, ja mitä he itse olisivat tehneet eri tavoin, jos kysymyksessä olisi ollut heidän oma yrityksensä.

Tämä työkaveri oli Riitta Miettinen.

Riitta oli yhdessä miehensä Juhan kanssa pohtinut jo aiemminkin oman yrityksen perustamista. Mutta toimiala oli vielä avoin. Ja niinpä kun he tapasivat Hannen, alkoivat kuviot muotoutua. He perustaisivat hoivakodin!

-Siihen ratkaisuun me päädyimme.

Ensimmäiset suunnitelmat yrityksen kotipaikaksi sijoittuivat EteläSuomeen. Lopulta monien asioiden ja vaiheiden summana päädyimme lopulta perustamaan yrityksemme Savoon, Hanne kertoo.

Hanne Visti

Hanne asuu nykyään Kauhavalla ja hoitaa yrityksen paperitöitä etänä.

10

GG-Ho päivinä va onnel

oiva anhuuden llisen

Pienyrittäjän osa ei ole aina helppo!

Kerro vielä yrityksen alusta, miten kaikki oikein meni?

- No talo ostettiin silloin helmikuussa ja remontin arvioitiin kestävän puoli vuotta.

Minä olin muuttanut Kaaville joulukuussa 2007. Sitä ennen oli sovittu Moision

He tekivät rohkean päätöksen ja irtisanoutuivat vakituisista työpaikoistaan.

Uuden yrityksen toiminta alkoi helmikuussa 2008 ja toimiala oli henkilöstövuokraus, yhtiömuoto osakeyhtiö.

- Alkuun yrityksessä työskentelin kuitenkin vain minä, mutta kun työtä alkoi olla enemmän, joutui yhtiökumppanikin äityislomaltaan sorvin ääreen.

Me tapasimme yrittäjäkurssilla, joten tiedän, että olet käynyt sen, mutta onko sinulla muita yrittämiseen valmentavia opintoja?

- AMK-opintoihin kuuluu yrittäjäkurssi ja se olikin ainut englannin ohella saamani viitonen todistuksessa. Kun olimme toimineet jo yrittäjinä vajaat parisen vuotta, kävimme vielä sen yrittäjäkoulutuksen. Sen lisäksi osallistuimme toimitusjohtajakurssille.

kanssa, että kävisin hoitamassa lyhyen sijaisuuden siellä tammikuussa.

Töitä piisasi ja henkilövuokrauksen lisäksi he alkoivat tuottamaan myös kotipalvelua. Mutta sen puolen asiakkaita ei ollutkaan sitten tarpeeksi, joten se jäi lyhyeksi. Elokuun neljäntenä tulivat sitten ensimmäiset asiakkaat.

Remontti valmistui siis ajoissa. Ja senhän tekivät pääasiassa Riitan puoliso Juha yhdessä isänsä kanssa, joka on eläkkeellä oleva rakennusmestari. Vain putki- ja sähkötyöt teetettiin ulkopuolisilla.

Mitä GG-Hoiva siis tekee?

- GG-Hoiva Oy tuottaa ympärivuorokautista yleisgeriatrista asumispalvelua yli 65-vuotialle ihmisille. Meillä on 30paikkainen hoivakoti, jossa on kaksi ryhmäkotia. Sen lisäksi tuotamme ostopalveluna Kaavin kunnan palvelukeskuksen yöhoidon.

Riitta Miettinen Riitta on Hannen yhtiökumppani. Hän on kotoisin Kuopiosta.

11

Recent Vanhana tuntenut murheita en, riemuja vain, kohdata sain...

Yrityksen nimi GG-Hoiva tulee sanoista Golden Geron, joka erittäin vapaasti käännettynä on kultainen vanhuus

-Olin päätoiminen yrittäjä kevääseen 2016, jolloin jäi sairauden vuoksi sairaslomalle. Nykyään teen työt etänä Kauhajoelta, eli käytännössä se tarkoittaa työvuorolistojen ja muiden kirjallisten töiden pyörittämistä.

Sairastuminen oli Hannelle melkoinen shokki, kun hän ei enää voinutkaan työskennellä rakastamassaan hoivakodissa.

- Elämäni arvot ovat menneet uusiksi oman sairastumisen myötä. Meillä pohjalaisilla kun työ on se kaikista tärkein asia. Minulle oli kova isku, kun en enää kyennyt puurtamaan niin kuin ennen.

Häneltä kiellettiin fyysisesti raskas työ, mutta myöskään pelkkä istumatyö ei käynyt laatuun. Se oli kova pala purtavaksi ihmiselle, joka on kasvanut pohjalaiseen puurtamiskulttuurin.

Hannne isä on ollut ollut hänen tärkein esikuvansa. Isä koli kova tekemään töitä ja Hanne kulki usein hänen mukanaan.

Koska Hanne on kauhavalla, tuuraa kuvissa häntä yhtiökumppani Riitta!

-Haluamansa eteen on tehtävä paljon töitä, sen olen oppinut pienestä pitäen. Ja valitettavasti myös sen, että töihin mennään sairaanakin. Isäni työllisti itsensä ja yhtiökumppaninsa mattokutomossaan, mutta isoisälläni oli ollut iso mattokutomo jossa oli yli 30 työntekijää.

Nykyisin Hanne elää päivä kerrallaan.

Suunnitelmat yrityksen laajentamisesta ovat saaneet väistyä. Hänen haaveensa oli saada markkinoille oikeasti hyviä ja laadukkaita vanhuspalveluja tuottavia hoivakoteja, joissa näkyy se, että vanhuksia rakastetaan ja arvostetaan.

Hanne oli vaativa pomo

-Mielestäni olemme tehneet hyvää työtä nykyisen hoivakotimme kanssa, vaikka ainahan sitä parannettavaa löytyy. Minulla on asioita jotka jäivät vaivaamaan, kuten se ettemme pystyneet laajentamaa toimintaa, mutta olen erittäin iloinen siitä, että saimme perustettua aika mahtavan hoivakodin. Olimme kuitenkin hyvin nuoria ja aloitimme täysin tyhjästä. Vaikeitakin aikoja on ollut ja niistä on selvitty. Koen siis menestyneeni yrittäjänä.

- Ensimmäiset pari vuotta olinkin melkoinen tyranni vaatimustasoni kanssa ja sain kyllä kuulla siitä työntekijöiltämmekin. Myöhemmin he sanoivat, että oli hyvä kun joku piti niin kovasti kiinni laadusta. Ajan kanssa hyvä laatu ja palvelu muuttui meidän normaalityöskentelyksi, eikä kukaan enää ajatellut, että sen vuoksi joutuu tekemään normaalia enemmän töitä.

12

Recent

Kansainväliset markkinat eivät ole

Tavoitteena koko maailma

tavoittamaton haave.

14

Ajatus Sinnosta lähti tarpeesta kansainvälistää yrityksiä systemaattisesti.

Kansainvälistyminen koetaan usein vaikeaksi, resursseja vieväksi ja riskialttiiksi.

Lisäksi kansainvälistymisen palvelut ovat hajautettu useille eri toimijoille. Sinno perustettiin, jotta voimme palvelulla kansainvälistyviä yrityksiä yhden luukun periaatteella.

Asiakkaitamme ovat kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevat pk-yritykset tai suoraan ulkomaille suuntaavat startupit. ”Suuremmille yrityksille teemme projektin hallintaa, toimimme ulkoistettuna vientipäällikönä sekä fasilitoimme yhteistyöja sopimusneuvotteluja. Toimimme myös useiden maiden ja kulttuurien asiantuntijana”, Maarit Sinikangas, Sinnon perustaja, toimitusjohtaja ja kansainvälistymisen kokemusstrategisti kertoo.

Sinno etsii myös iiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille asiakkaille ulkomailta ja ulkomaalaisille asiakkaille Suomesta. ”On ollut ilo huomata, että suomalainen osaaminen kiinnostaa ulkomailla todella paljon”, Sinikangas toteaa. ”Me valmennamme, teemme operatiivista työtä, sekä konsultoimme. Haluamme, että työmme tulokset näkyvät asiakkaan liiketoiminnassa. Pelkän neuvonnan sijaan, tarjoamme konkreettisia tuloksia: verkostoja, asiakkaita ja kasvua. Konkretia on tärkeää”.

Tällä hetkellä noin vuoden ikäisen Sinnon ydinjoukko on pieni, sillä toimintaperiaatteena on verkostoyhteistyö. ”Rekrytoimme asiantuntijoita verkostostamme kuhunkin projektiin. On tärkeää, että mukana asiakasprojekteissa on substanssiosaajia, joilla on kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta.

Useat asiantuntijamme myös joko asuvat, tai ovat asuneet pitkiä aikoja ulkomailla”, Maarit Sinikangas sanoo.

Kuopiolainen Maarit Sinikangas oli haaveillut yrittäjyydestä koko aikuisikänsä. ”Halusin kuitenkin osaamiseni sille tasolle, että voin ylpeästi sanoa olevani asiantuntija. Nyt 40vuoden iässä palaset loksahtivat kohdalleen ja elän ammatillisesti elämäni parasta aikaa. Tulen yrittäjäperheestä joka varmasti myös vaikutti taustalla”, Sinikangas kertoo. ”Nykyisin yrittäjyys nähdään positiivisena asiana.

Olen saanut valtavasti kannustusta varsinkin toisilta yrittäjiltä. Yrittäjyydestä puhutaan paljon ja siihen on olemassa hyvin tukipalveluita. Paljon täytyy tietysti itse ottaa vastuuta omasta oppimisesta ja aktiivisuudesta, mutta se kuuluu monesti yrittäjien luonteeseen. ” Sinikangas näkee maailmassa lopputtomasti mahdollisuuksia. ”Yrittäjänä se motivoi minua. Kansainvälistyminen on viimeinkin totta, eikä pelkästään puheen tasolla. Se tuo tilaisuuksia kaikille yrittäjille.

Haaveeni on, että yritykset olisivat vielä rohkeampia hakemaan kasvua kansainvälisydestä. Suomessa kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta ulkomailla rajat on tehty rikottaviksi. Visioni on olla Suomen halutuin kumppani yritysten kansainvälisen kasvun mahdollistamiseksi”, Sinikangas summaa rohkeasti.

Teksti: Riina Law. Kuvat: Rodeo.

Millainen yrittäjä on Maarit Sinikangas?

Olen syönyt liikeneuvotteluissa mitä kummallisempia ruokia, puhunut uskonnosta ja seksistä, kutsunut ulkomaalaisia vieraita kotiini, vieraillut monenlaisissa kodeissa maailmalla, tehnyt yhden ulkomaan matkan kokonaan ilman rahaa, opetellut useamman alan termistöt ymmärtääkseni osapuolia ja matkustanut jos jollakin kulkuneuvolla. Laitan itseni likoon, kun työskentelen ihmisten kanssa. Se on parasta työssäni ja toivottavasti se näkyy myös asiakkailleni.

Sinikankaan mukaan Kuopion yritykset ovat kansainvälistymässä kovaa vauhtia. ”Nyt on selkeästi ymmärretty, että satsaaminen oikeanlaisiin, ulkoistettuihin palveluihin on paitsi kustannustehokasta myös laadun tae. Siksi minulla riittää työsarkaa Kuopion alueella. Kansainvälisessä työssä toimiston sijainnilla ei ole väliä, asiakkaani ovat ympäri maailmaa. Matkustan paljon ja kokouksia voi pitää myös etänä. Elämän laatu ratkaisee.

Minulla on toimipiste myös Helsingissä, mutta kotiseuturakkaus pitää kiinni täällä Kuopiossa”, Maarit sanoo.

15

Recent

Pitopadassa puhalletaan

YHTEEN HIILEEN Minut tuntevat tietänevät, että olen hyvän ruoan ja hyvän seuran ystävä. Siksi ei liene yllätys, että Kaavilla käydessäni käyn lounaalla ravintola Pitopadassa. Saako sieltä hyvää seuraakin, tiedustelee rouva takarivistä?

Teksti: Janne Mononen.

www.ravintolapitopata.f i

Pitopadassa asiakas viihtyy. Se on perheyritys.

Pitopata on tehty joukkuehengestä, yhdessä tekemisen ilosta, rakkaudesta ruoanlaittoon.

Henna on ravintolan kylmäkkö Tiina ja Mika aloittivat yrittäjinä 2008, eli kymmenen vuotta tulee täyteen aprillipäivänä tänä vuonna.

Perheyrityksessä puhalletaan yhteen hiileen, joka saa liekin loimahtamaan padan alle, jos sallitte metaforan. Kun siis etsit hyvää ja hyvän tuulista lounaspaikkaa Kaavilla tai KoillisSavossa, suuntaa ravintola Pitopataan.

Yhteinen tie johti yrittäjäksi Juankoskelle Pitsa Patikseen.

Kun tiedustelin yrityksellisiä esikuvia, Tiina ja Mika miettivät että ei kenties varsinaisia esikuvia, että mutta juuri Patiksen Eero auttoi yrittäjyydessä alkuun ja jonkin matkaa eteenpäinkin.

Miten olette tulleet toimeen yrittäjinä?

- No ei kenties rahallisesti, mutta muuten comme ci comme ça. Minun nähdäkseni yrittäjäksi hyvin harvoin ryhdytään taloudellisista syistä. Kyllä se on se tekemisen vapaus, se että on elämänsä herra, niin yleensä on suurin tekijä.

Entäs kuinka maailma kohtelee yrittäjää?

Tänään olen ruokailun lisäksi saapunut häiritsemään kiireisiä yrittäjiä haastattelulla.

Kun olen vetäissyt maittavan lounaan siirryn henkilökunnan pöydän päähän.

Lounasaika alkaa olla ohitse ja on talonväen aika murkinoida. Mika huolehtii heti, etten vain ota hänen paikkaansa. Onko se tässä pöydänpäässä, kysyn. Mutta ei ole, siinä ei istu yleensä kukaan. Erityisesti Henna on tarkka, että kukaan ei mene hänen vakiopaikalleen, Tiina kertoo ja jatkaa: " Se tulee siitä hyvin vihaiseksi."

Eräs Pitsa Patiksen asiakas sitten aikanaan mainitsi, että oli nähnyt työkkärin sivuilla myynnissä olevan ravintolan. Se ravintola oli Pitopata, joka sijaitsi siis Kaavilla. Kaavillehan he olivat yhteisen kodin perustaneet, Mikan kotimaisemiin.

Yrittäjän asema huono verraten työntekijään.

Tuplaverotus. Verotusta keventämällä voisi palkata enemmän työntekijöitä.

Ja niin sitä nyt eletään yrittäjinä Kaavilla, päivä ja lounas kerrallaan.

Pitopata on kahden hengen yritys, mutta kyllä mukana on enemmänkin porukkaa ja suurimmaksi osaksi kaikki sukua. Keittiössä häärii usein Mikan äiti Tiinan lisäksi. Haastatteluhetkellä Mikan isä oli savustamassa joulupöytään lohia, ja Mikan nuorempi sisar Henna työskentelee ns. kylmäkkönä.

Millaisena näet yrittämisen tulevaisuuden?

Hiukan huonona, ei ole uusia yrittäjiä, eikä ketään kannusteta siihen, kukaan ei uskalla lähteä perustamaan yritystä. Pankit eivät kannusta, ei ole sukupolvelta toiselle siirtyviä yrittäjiä, pienillä kylillä yritykset yksinkertaisesti kuolevat.

Voisitko ajatella enää astuvasi toisen leipiin?

Mika, kyllä ja helposti.

Tiina kyllä ja helposti Onko paikkakunta yrittämiselle hyvä / huono?

Kaavi on hyvä kunta yrittämiselle, kunnanjohtaja on yrittäjämyönteinen. Osaa ajatella yrittäjien kannalta, tsempata ja keksiä hankkeita.

17

Teksti: Sari Hakala. Kuvat: Suistamon Sähkö.

Epätavallinen energialaitos Miten yrityslehti käsittelee musiikkia? Siksi tietenkin, että kuvittelimme Suistamon Sähkön olevan pohjoiskarjalalainen sähköfirma...

JA NIIN KAIKKI ALKAA

Suistamon sähkö on epätavallinen energialaitos. Nimi tulee RajaKarjalasta, Neuvostoliitolle 1944 menetetystä Suistamon kylästä.

Suistamon Sähkö taas on ihastuttavan monipuolinen ja sekopäinen uuden kansanmusiikin ja tanssin oireyhtymä, jota ylläpitää primus motorin, Anne-Mari Kivimäen hypnoottinen hanuritranssi höystettynä elektrovisuaalisilla erikoistehosteilla.

Tanssitaiteesta huolehtivat Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen ja sähköiset pirtanauhat ovat Eero Grundströmin macin enterin alla. Ja koko kööri laulaa, tanssii ja kiipeilee, tietenkin, otsat hiessä ja kroppa liekeissä.

1 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Suistamo tunnettiin itkuvirsien esittäjistä ja runonlaulajistaan. Alueelle tehtiin runonkeruu- ja karhunkaatoreissuja. Suistamon Sähkö ja varsinkin Anne-Mari Kivimäki on tehnyt samaa matkaa, edestakaisin, vieden ja tuoden musiikkia, tarinoita ja kuvia, joista Suistamon Sähkökin kokonaisuutensa sekoittaa ja ammentaa.

JA NIIN KAIKKI ALKAA

Suistamon Sähkön johdot on laskettu kansanperinteiseen maastoon, paikkakunta kun oli tunnettu itkuvirsien esittäjistä ja runonlaulajistaan.

18

Miten yrityslehti käsittelee musiikkia? Siksi tietenkin, että kuvittelimme Suistamon Sähkön olevan pohjoiskarjalalainen sähköfirma...

85%

Tuoreessa kansanmusiikkiin keskittyvässä Etnogaalassa Kivimäki palkittiin vuoden artistina, eikä syyttä. Kivimäki luo taiteenalojen, paikkojen ja ihmisten välisiä liittoja ja niiden välille siltoja, joista muodostuu monialainen maailmankartta, ihmisineen ja kokemuksineen.

Suistamon Sähkö toimii kuunneltuna musiikkina, mutta parhaimmillaan se on livenä. Kuopiossa tästä elävän musiikin ilosta saa nauttia itsenäisyyspäivän aattona.

Tuomas Juntunen ja Reetta-Kaisa Iles pitävät yleisöä pihdeissään ja käskyttävät tanssimaan ja laulamaan.

Yleisön letkassa juoksuttaminen ympäri tanssilattiaa ei suomalaisten jököttäjien piirileikeissä useinkaan toimi, mutta nyt on ilmeinen poikkeustilanne. Ei haitaa ottaa vieraasta olkapäästä kiinni ja loilottaa sydämensä kyllyydestä, samalla tapaillen yksinkertaista sivuaskelta tai vetää ohjeiden mukaan hanuria eteen ja taakse. Yksi jos toinenkin hanuri saa kyytiä ja lopputuloksena on hikeä tihkuva, henkisen ja fyysisen kansanterveyden riemuvoitto, johon sekoittuu ripaus nostalgista itkuvirttä ja teknoklubien ja räpin transsitanssia. Kaiken kruunaa Karjalaisten laulu, ikävällä ja menetyksellä saostettu kotiseuturakkaus, joka nostaa ei-karjalaisenkin leuan ylpeästi pystyyn: yhdessähän täällä kaikki ollaan.

19

Recent

Yksilön kokemus on ainutlaatuinen KUN NORMAALI EI SOVI Miten lähestymme tätä ranskalaista kaunotarta?

Vai otammeko heti väärän askeleen, kutsuessamme 3008:aa kaunottareksi, -sopisiko komea paremmin?

Ranskalainen automaailma on ollut omaperäinen, mutta viime vuosina omaperäisyys on uhrattu myynnin alttarille.

Ja käytettävyyden, toimivuuden, kestävyyden ja mitä näitä nyt on. Esimerkiksi Peugeot 508 on täysin normaali auto.

Normaali, mitä tarkoitan sillä? No, se ei ole kovinkaan ranskalainen, tiedättehän? Siitä huolimatta Peugeot 508 ei ole käynyt kaupaksi kovinkaan hyvin, vaikka se on hyvä auto ja vieläpä edullinen. On mahdollista, että Peugeot luopuu siitä kokonaan. Kilpailu lienee segmentissä liian kova.

TULEVAISUUS ON TÄÄLLÄ TÄNÄÄN Peugeot 3008 on moderni, hiukan jopa futuristisen näköinen auto, mutta ei liian. Jyhkeät, vähän rouheat muodot ovat tässä luokassa (suveissa) nyt in. Katsokaapa vaikkapa Volvon uuttaa xc40:ä ja Audi Q2:a. Autot näyttävät hiukan kubistisilta veistoksilta, mutta myös ”herkkiä” detaljeja löytyy. Lisäksi ne ovat kaksivärisiä. Peugeotissa on leijuva katto Lexuksen tyyliin toteutettuna eli mustalla cpilarilla. 3008:n katse on agressiivinen. Vilkut ovat kääntösuuntaan vilkkuvat ledipylväät, kuten Audin uusissa malleissa ja taitaapa Toyotallakin olla uudessa pikku suvissaan vastaavat. Konepelti kaartuu voimakkaasti keulaan, maskissa on uljaat kromikehykset ja koristelut.

20

Suomessa autojen kohtuuton kalleus on johtanut erikoiseen kulttuuriin, jossa autolla on korostettu asema.

Teksti: Janne Mononen.

TÄLLÄ KERTAA SIINÄ ON LEIJONAA Kromi toistuu myös muualla korissa. Keula kaartuu myös kylkiin, ollen ylhäältäpäin yllättävänkin pyöreä. Valot ovat syvennyksissään jaettuina kynnen muotoisin elementein ja ledilinjat päättyvät myös kauniisti kaartuvan maskiin.

Kynsimuoto johtaa alaosin suvi”vahvikkeisiin” asti, josta muoto jatkuu yhtenevästi huomiovaloihin. Keskelle jää tumma ilmanottoaukko ritilöineen. Auton ilme on kyllä mielenkiintoinen. Keula on ylhäältä katsoen tosiaankin melkein pyöreä, joten ajovalot lähtevät oikeastaan kyljistä ja ovat yhdistetty katon kromilistaan toisella listalla.

VAG:LLE ON VAIHTOEHTOJA Konsevatiiviset kilpailijat tuntuvat ulospäivitetyiltä. i-Cockpit on minimalistinen ja siinä on futuristisuutta, sekä oivaa käytännöllisyyttä. Peugeotin ohjaamossa kuljettajalla on erilainen käyttöliittymä tiehen, ympäröivään maailmaan, erilainen suhde ajamiseen. Näiden pösöjen kuskin paikalla on hyvä olla. Istuimissa on monipuolisesti säätöjä, ohjaamon laatuvaikutelma on kunnossa, se on erittäin moderni ja visuaalisesti näyttävä, lasipintaalaa riittää joka suuntaan. Suomessa ranskalaisia hiukan vierastetaan. Syynä on korkea autoverotuksemme. Se tekee meistä pelkureita.

Joka tapauksessa 3008 oli PSA:lta rohkea pelinavaus. Se on mielenkiintoisen näköinen.

On yleistä, että uutta designia ei uskalleta viedä rohkeasti loppuun saakka, mutta Peugeotissa ei ole arasteltu. Kaikkein suurin yllätys odottaa sisätiloissa. Peugeot kutsuu ohjaamokonseptia nimellä i-cockpit. Sen muotoilu on ollut minulle kova pala purtavaksi. Olen tuijottanut sitä videoissa ja kuvissa kuin lehmä uutta veräjää. Nyt alan nähdä asiat toisin. Minulla on aavistus siitä, mitä ranskalaiset ovat ajaneet takaa.

Epäsäännöllisyydessä on puolensa.

21

Yrittäjää ajaa str tekemis Teksti: Merja Viljakainen

Tarinat työtaakan alle väsyvistä yrittäjistä pelottavat monia, jotka yrittäjyyttä harkitsevat.

Perheenperustamista miettivät ovat jopa kuulleet, että yrittäjä on jättänyt lapsetkin hankkimatta, kun aikaa ei heille olisi ollut. Kariutuneesta parisuhteesta yrittäjät ovat usein hiljaa. On kuitenkin selvää, että yöt ja viikonloput työmaalla

Yritys nielaisee helposti koko elämän ja varsinkin

viettävä kumppani ei ole unelma parisuhteelle.

mikroyrittäjän on asetettava selkeät rajat

Näinhän ei pitäisi ollakaan, vaan yrittäjänkin olisi

työelämän ja vapaa-ajan välille.

asetettava oma hyvinvointinsa työn edelle.

Usein ainakin aloittelevalle yrittäjälle tämä on Tervettä ja täysipainoista elämää elävä, virkeä

vaikeaa, samoin kuin pienillä paikkakunnilla, joilla

yrittäjä tekee onnistuneita päätöksiä yrityksensä

kaikki tuntevat kaikki. Kaupassa tai kuntosalilla ei

menestyksen eteen. Yrityksen työntekijöille

ole harvinaista, että tullaan nykimään hihasta ja

annettavaa esimerkkiä terveestä suhtautumisesta

kyselemään palvelujen hintoja. Yrittäjä ei ehkä

työhön ei tule myöskään väheksyä.

uskalla sanoa ei asiakkaille, vaikka aikaa uudelle projektille ei olisikaan. Meillä jokaisella on kuitenkin yhtä paljon tunteja vuorokaudessa ja tietty aika siitä on käytettävä lepoon hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi takaavat työelämässä jaksamisen. Yrittäjän tulisi muistaa, että sairasloma, mahdollisesti pitkäkin, aiheuttaa enemmän kustannuksia ja vaikeuksia, kuin hyvinvoinnin ylläpitämiseen otettu aika.

22

ressiin liiallinen sen into Stressin syynä voivat myös olla työympäristön sosiaaliset suhteet. Usein käy niin, että aviopari tai kaverukset aloittavat yhdessä yritystoiminnan.

Ajatuksena on tietenkin, että sitten pidetään yhdessä hauskaa, mutta todellisuus on karumpi.

Yritystoiminta vaatii suurta luottamusta, joten on ymmärrettävää, että kumppaniksi halutaan joku tuttu.

Yrittäjille suunnatuissa koulutuksissa ja

Vaaditaan kuitenkin melkoisia ponnistuksia

tilaisuuksissa tulisi pohtia hyvinvoinnin

ammatillisuuden ylläpitämiseksi tällaisessa

ylläpitämistä ja stressiä. Yrittäjää itseään ei ole

tilanteessa. Raha-asioiden hoidosta ja muista

kukaan ylhäältä päin ohjaamassa, joten hänen on

seikoista voi tulla jopa ystävyyden kariuttavia

huolehdittava omasta työssä jaksamisestaan.

riitoja. Parisuhde voi olla kovilla, kun yhdessä ollaan

Jokainen voi opetella tunnistamaan stressin merkit

vuorokauden ympäri. Tällöin korostuvat

mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Stressiä

harrastusten ja muiden omien menojen merkitys

voi aiheuttaa harrastuskin, niihin kun kuluu aikaa ja

sekä erilaiset vastuualueet töissä.

vaivaa. Alun positiivinen jännitys ja stressi voi kääntyä negatiiviseksi ja kuluttavaksi. Univaikeudet ovat stessin tyypillinen ensimerkki. Olotilan jatkuessa seuraukset voivat olla vakavampia, kuten esimerkiksi sydänoireita. Toiset hakevat helpotusta alkoholista ja se tunnetusti vain pahentaa tilannetta.

23

Recent Positiivinen stressi eroaa negatiivisesta sen tuoman kokemuksen ja tunteen osalta. Oleellista on hyvällä mielellä ja innostuneena asioiden tekeminen, energisyyden ja aikaansaamisen tunne, joka usein johtaa myös hyviin tuloksiin.

Ajatukset pyörivät työn ympärillä vähäisillä vapaillakin.

Myös yrittäjän sairaslomiin pitäisi kiinnittää huomiota ja pohtia, kuinka saataisiin yrittäjät ajoissa lepäämään. Sairaana työskentely vaikeuttaa parantumista ja altistaa jälkitaudeille.

Hyvät sairasvakuutusehdot, helppo sijaisen palkkaaminen ja yrittäjän itsensä asennemuutos voisivat olla ratkaisu. Yrittäjän olisi hyvä pitää riittävän suurta rekisteriä osaavasta työvoimasta sairastapauksia varten. Yrittäjän kannalta harmillista on parhaiden sijaisten nopea työllistyminen vakituisiin työpaikkoihin niin onnellista työntekijän kannalta kuin se onkin. Kaikkien harjoittelijoiden tiedot kannattaakin siis kirjata tarkasti ylös hätätapauksia varten.

Stressi talousasioista vaikeuttaa yrittäjän rentoutumista. Hiljaiset kaudet ovat monella alalla arkipäiväisiä ja muillakin aloilla kysyntä vaihtelee yleisen taloustilanteen mukaan.

Yrittäjän oikeus taloudellisiin tukiin on tällä hetkellä hyvin heikko. Helpommin saatava taloudellinen tuki yrittäjän elinkustannuksiin rohkaisisi ihmisiä perustamaan omia toiminimiä ja siirtymään kortistosta tuottavaksi veronmaksajiksi. Hyvä käytäntö on valtion tarjoama starttiraha aloittelevalle yrittäjälle, jolloin ensimmäiselle vuodelle ei kohdistu niin suurta taloudellista painetta.

Kokeiluun asti edennyt perustulo vaikuttaa myöskin toimivalta ratkaisulta mikroyrittäjien kannalta. Sen avulla voidaan tasata kysynnän vaihteluista johtuvia taloudellisia riskejä muillekin kuin aloittelevalla yrittäjälle.

24

Perustulo toisi tasa-arvoa yrittäjien ja työntekijöiden välille Myös yrittäjän sairaslomiin pitäisi kiinnittää

Hiljaiset kaudet ovat monella alalla arkipäiväisiä ja

huomiota ja pohtia, kuinka saataisiin yrittäjät

muillakin aloilla kysyntä vaihtelee yleisen

ajoissa lepäämään. Sairaana työskentely vaikeuttaa

taloustilanteen mukaan. Yrittäjän oikeus

parantumista ja altistaa jälkitaudeille. Hyvät

taloudellisiin tukiin on tällä hetkellä hyvin heikko.

sairasvakuutusehdot, helppo sijaisen palkkaaminen

Helpommin saatava taloudellinen tuki yrittäjän

ja yrittäjän itsensä asennemuutos voisivat olla

elinkustannuksiin rohkaisisi ihmisiä perustamaan

ratkaisu. Yrittäjän olisi hyvä pitää riittävän suurta

omia toiminimiä ja siirtymään kortistosta

rekisteriä osaavasta työvoimasta sairastapauksia

tuottavaksi veronmaksajiksi. Hyvä käytäntö on

varten. Yrittäjän kannalta harmillista on parhaiden

valtion tarjoama starttiraha aloittelevalle yrittäjälle,

sijaisten nopea työllistyminen vakituisiin

jolloin ensimmäiselle vuodelle ei kohdistu niin

työpaikkoihin niin onnellista työntekijän kannalta

suurta taloudellista painetta. Kokeiluun asti

kuin se onkin. Kaikkien harjoittelijoiden tiedot

edennyt perustulo vaikuttaa myöskin toimivalta

kannattaakin siis kirjata tarkasti ylös hätätapauksia

ratkaisulta mikroyrittäjien kannalta. Sen avulla

varten. Stressi talousasioista vaikeuttaa yrittäjän

voidaan tasata kysynnän vaihteluista johtuvia

rentoutumista.

taloudellisia riskejä muillekin kuin aloittelevalla yrittäjälle.

25

”Millaisia asiakkaita täällä Kaavin liikkeessä käy?” ”No nehän ovat jo kuin tuttuja, kun ovesta astuvat sisään. Ja useimmat ovatkin, kun tykkäävät onneksi käydä uudestaan. Paljon on myös lomalaisia, jotka mökkireissullaan käyvät ostamassa kengät jalkaansa.”

"Mitäs muuta kuuluu kenkämaailmaan?

Millaiset kengät käyvät kaupaksi?"

"Tällä hetkellä kaupaksi käy kengät joissa on aito turkisvuori ja pitävä pohja. Väreistä suosituin on punainen. Ihmiset haluavat mielellään värikkäät kengät vaikka tosin miehillä se lempiväri on usein musta."

"Mitä eroa keinomateriaalilla ja aidolla nahkakengällä?"

Ke n la ki uk ä ku ja ja

"Keinokenkä pitää hyvin kosteutta, nahka taas

imee sitä, joten se on tärkeää suojata. Keinoaine on

kehittynyt ja kestää pakkasta. Nahka-kenkä taas hengittää

paremmin. Nahkakenkä on noin kaks kertaa kalliimpi, mutta vastaavasti kestää pidempään."

"Millainen on kenkäyrittäjän työpäivä?"

"Kyllähän se venyy, sunnuntai on lepopäivä, mutta tahtoo olla kirjanpitoa. Työmatka on 75 kilometriä. Kaaville voi Siilinjärveltä ajaa kahta kautta, joista toinen on mutkainen kuin erikoiskoepätkä, että tuopi vaihtelua."

27

Recent

Uusi julkaisu syntyi tarpeeseen Ilmainen yrittäjälle, ilmainen lukijalle Mielenkiintoinen sisältö

Markkinoitu toiveiden mukaan

Ei klikkiroskaotsikoita

Näyttävät artikkelit Positiivinen julkaisu

t n e c e R www.recent.f i