Mai toa SuoMeSta
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI 3 / 2025
Pääskysten pesinnät lisääntyneet tiloilla
FarmAhead -työkalu tulee Suomeen
Tuottajaedustajistossa keskusteltiin maatalouspolitiikan muutoksista
”Uskomme tähän hommaan. Tämä tuntuu omalta.”
Vantaan ainoa maitotila tuottaa maitoa Arlalle
ArvoTR on täydennysrehu, jonka optimoitu energian ja valkuaisen suhde tukee pötsin toimintaa ja tasaisen korkeaa maitotuotosta. Se tuo ruokintaan hallittavuutta, parantaa hyötysuhdetta ja tukee eläinten hyvinvointia – tuloksena kustannustehokas ja ennustettava tuotanto.
Ruokintasuunnittelu ilman lisäkuluja Saat asiantuntijan tuen tukemaan tavoitteitasi
Kotimaista rehua
A-Rehu käyttää kotimaista viljaa rehuraaka-aineena
Tutustu ArvoTR:ään ja muihin
A-Rehun tuotteisiin osoitteessa
Läpinäkyvyys ja luotettavuus
Tiedät, mistä rehu on tehty ja mistä se tulee
Kaikki saman katon alta Rehut, kivennäiset ja maataloustarvikkeet
Maitoa
SuoMeSta
Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti
16. vuosikerta
PÄÄTOIMITTAJA:
Sami Kilpeläinen
Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com
Ulkoasu: Ville Alén
Postiosoite:
PL 33, 01151 Söderkulla
Puhelin: 050 3831755
Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com
Ilmoitukset ja tilaukset: Ulla Roininen
Osk MS Tuottajapalvelut
Savarinväylä 5 84100 Ylivieska
JULKAISIJAT: Arla Oy
Hämeenlinnan Osuusmeijeri
Kaustisen Osuusmeijeri
Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri
Laaksojen Maitokunta
Limingan Osuusmeijeri
Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan
Meijeri
Ruhan Meijeri Oy
PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa
KANNEN KUVA: Akifoto
PÄÄKIRJOITUS
SAMI KILPELÄINEN
Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja
EU puuttumassa epäreiluihin
kauppatapoihin
euroopan parlamentin maatalousvaliokunta äänesti heinäkuussa äänin 44–1 UTP-direktiivin ja sen toimeenpanon muuttamiseksi. Maatalousvaliokunta korosti supermarkettien ja elintarviketeollisuuden toimintaa reiluissa kaupankäyntitavoissa. Parlamentin maatalousvaliokunta muistutti, että 20 % elintarvikkeista myydään toisen jäsenvaltion alueella kuin missä se on tuotettu. Jäsenvaltioiden välillä tietoa tullaan vaihtamaan, tutkimuksia lisäämään ja sanktioista tulee jäsenvaltioille pakollisia. UTP tulee sanoista unfair trading practices eli epäreilut kauppakäytännöt.
Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta oli selvittänyt, että ”eurooppalaiset vähittäiskaupan allianssit (ERA) hyödyntävät oikeudellisia aukkoja ja pahentavat vähittäiskauppiaiden ja toimittajien välistä voimatasapainoa. Viisi suurinta ERA:ta muodostavat noin 580 miljardia euroa EU:n vähittäiskaupan liikevaihdosta, mikä mahdollistaa epäreilut kaupankäyntikäytännöt.”
EU:n lainsäädäntöä ollaan nyt muuttamassa alkutuottajan asemaa vahvistavaksi. EU:n tuore maatalouskomissaari luxemburgilainen Christophe Hansen kertoi keväällä, että ”tekeillä on selvitys, jossa EU:n komissio käy läpi ruokaketjun eri osapuolien osuuksien kehitystä ja yhtenä keinona tulee olemaan sopimusaseman parantaminen siten, että hintojen pitää reagoida mm. tilojen satoihin ja kustannuksiin”. Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta tukee heinäkuisella päätöksellään EU:n komission suunnitelmia UTP-direktiivin muuttamiseksi.
Syyskuun aikana parlamentti käy yhdessä jäsenvaltioiden ja EU:n komission kanssa suunnitelmat lainsäädännön muuttamisesta läpi.
Kesä oli tänä vuonna vaihteleva. Viileä ja sateinen kesäkuu hidasti kasvua ja haittasi osassa maata sadonkorjuuta. Vanhan sanonnan mukaan ”sade ennen juhannusta sataa viljelijän laariin” pitää kutinsa. Heinäkuun toiselta viikolta alkaneet helteet vauhdittivat kasvua. Monin paikoin satoa korjattiin 2–3 viikkoa myöhässä. Elokuun puolivälistä kelit viilenivät, kunnes syyskuun alku oli taas tavanomaista lämpimämpi. Kesän jäljiltä maitomäärät ovat olleet mukavasti pienessä kasvussa. Myös Arlalla ollaan suunnattu katseet hallittuun kasvuun.
Arla Elämännälkäisille on osa Arla Feed Life -yrityslupausta, joka pääjohtaja Peder Tuborghin sanoin on vahva yrityksemme kannanotto ja lupaus tulevaisuuteen. Pääviesti on, että ”Me Arlalla yhdessä maidontuottajiemme kanssa ruokimme elämää. Maukkaiden, luonnollisten ja ravitsevien maitotuotteidemme, rakastettujen tuotemerkkiemme, innovaatioidemme ja kestävämpään maatalouteen tähtäävien toimiemme avulla, sekä välittämällä joka askeleella tuodessamme terveyttä ja inspiraatiota maailmaan. Se tarkoittaa, että mahdollistamme hyviä ruokavalintoja, jotka tekevät elämästä parempaa, tuoden terveyttä, mahdollisuuksia, optimismia tulevaisuuteen, iloa ja yhteyttä”.
SISÄLTÖ
22
Vantaan ainoa maitotila tuottaa maitoa Arlalle ja iloitsee pääskyjen auttamisesta
Arla järjesti viime keväänä vierailun Bisan tilalle. Vieraille esiteltiin maitotilaa ja kerrottiin Arlan, BirdLifen ja tilojen yhteistyöstä uhanalaisten pääskyjen hyväksi.
Muut
3 Pääkirjoitus
6 Ajankohtaista
8 Ranuan jääkarhu oli tuottajien perhepäivän odotetuin nähtävyys.
14 Ranuan biokaasulaitos valmistui aikataulussa.
16 Hongan kuljetusliike on kuljettanut maitoa 70 vuotta.
26
Tuottajaedustajistossa keskusteltiin maatalouspolitiikan muutoksista
Arlan Euroopan johtaja Mark Boot piti tilaisuudessa esitelmän. 25 8
20 Hiilijalanjälkilaskenta tehdään vielä vuoden EnvitecVisiolla –FarmAhead -työkalu käyttöön 2026 vuoden lopulla.
25 Yli 400 haarapääskyn pesintää: Arlan ja BirdLifen hankkeella vahvat tulokset.
28 Neljän tilan rehuntekoon tuli tehoa yhteisellä ajosilppurilla.
30 Arla Huomisen Tekijät -verkostossa kasvatetaan tulevaisuuden vaikuttajia.
Akifoto
Private label -tuotteille tulossa sääntelyä
TUOMAS KOIVUNIEMI
Elintarvikemarkkinalakia ollaan uudistamassa. Kauppojen private label -tuotteet – jotka tunnetaan myös kauppojen omina merkkeinä – on nähty haastavina niin tuottajien parissa kuin jalostavan teollisuuden kannalta.
Miten lakiuudistuksen yhteydessä aiotaan puuttua private label -tuotteisiin ja laittaa niiden käyttö kuriin?
Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteerin Päivi Nergin mukaan pl-tuotteet ovat yksi uudistuksen keskeisimmistä kysymyksistä, mihin on haettu ratkaisua. Tavoitteena on, etteivät pl-tuotteet voi olla määräävässä markkina-asemassa suhteessa teollisuuden brändituotteisiin.
– Elintarvikemarkkinalakiin tulee private label -tuotteita koskeva viittaus kilpailulakiin. Jos joku pltuote esimerkiksi maito- tai lihatuotteiden osalta ylittää 30 prosentin osuuden, se on silloin määräävässä markkina-asemassa ja siihen on silloin oikeus valvonnalla puuttua, hän sanoo.
Elintarvikemarkkinalakiin on tulossa myös pykälät, missä kaupalta
kielletään tietojen väärinkäyttö, kun ne järjestävät pl-tuotteiden tarjouskilpailuja.
– Kauppa ei saa käyttää tietoja, joita he saavat teollisuudelta, eivätkä saa pyytää sellaista tietoa, jota he voisivat sitten omassa hinnoittelussaan käyttää.
Sanktiot
Elintarvikemarkkinoiden osalta ovat keskusteluissa olleet esillä kaupalliset kostotoimet. Valtiosih teeri Nergin mukaan lakiin on en si kertaa tulossa pykälä siitä, ettei tällaisia kostotoimenpiteitä saa ja voi olla.
– Elintarvikemark kinavaltuutettu voi niihin puut tua, mikäli hä nelle tulee sellaisista il moituksia ja hän voi lähteä niitä sitten tarkastamaan.
Millaisia sanktioita elintarvi kemarkkinavaltuutettu voi tällaisissa tapauksissa an taa tai asettaa?
– Yksi selkeä sanktio on se, että jos elintarvikemarkkina valtuutettu tekee tarkastuksen, hän nostaa sen julkisuuteen, ei se paljon muuta [sanktiota] tarvitse, Nerg sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteerin Päivi Nergin mukaan kauppojen private label -tuotteet eivät saa olla määräävässä markkinaasemassa suhteessa teollisuuden brändituotteisiin.
Ranuan jääkarhu oli tuottajien perhepäivän odotetuin nähtävyys
TUOMAS KOIVUNIEMI
Arla-yhteistyöryhmän tuottajien perinteinen perhepäivä järjestettiin kesäkuun toisena perjantaina Ranua Resortissa Lapin maisemissa. Helteisestä päivästä huolimatta tuottajaväkeä oli mukavasti liikkeellä tutustumassa jääkarhuun ja muihin eläimiin.
Laaksojen Maitokunnan tuottajajoukkoon kuuluva Kalle Yrjänä sekä Saara -vaimo ja lapset Nelli, 9, Lassi, 7, Aatos , 4, ja Iiris , 1, olivat tulleet Ranualle Siikajoen Ruukista. Kalle pyörittää yhdessä veljensä kanssa osakeyhtiömuotoista maitotilaa, missä lypsylehmiä on 200. – Aikaisemmin olemme osallistuneet perhepäivään, kun se järjestettiin Vuokatissa. Nyt ei osunut
rehuntekoa, joten tänne oli helppo lähteä, Kalle sanoi.
Nelli totesi toimittajalle, että hän ja sisarukset odottivat päivältä eniten jääkarhun näkemistä.
Ensi kertaa mukana Kuivaniemeläinen Perttu Höyhtyä perheineen oli perhepäivässä mukana ensi kertaa. Höyhtyän kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos puolitoista vuotta sitten, jolloin hän otti isännän vastuun. Arlan Pohjois-Suomen tuottajatilalla on kolmekymmentä lypsävää.
– Ranua oli sopivan lähellä. Perhepäivä on ollut virkistävä. Lapset haluavat ehdottomasti nähdä jääkarhun, kolmen lapsen isä kertoi.
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Tuomas Koivuniemi
Kalle ja Saara Yrjänä osallistuivat tuottajien perhepäivään toista kertaa. Lapset odottivat innolla jääkarhun näkemistä.
Tuomas Koivuniemi
Lapset nauttivat kesän mausta teltassa.
tuottaJIeN PeRHePÄIVÄ
Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtaja Ulla Roininen, Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen, Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtaja Peter Prest, Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski ja Arla
Retki kylvöjen ja rehunteon välissä
Vihantilaiset Sonja ja Janne Matkaselkä olivat lapsineen lähteneet Ranualle ”kylvöjen ja rehunteon välissä”. Limingan Osuusmeijerin tuottajiin kuuluva pariskunta on perheineen aikaisemmin osallistuneet Linnanmäellä viime vuonna pidettyyn perhepäivään.
– Olemme käyneet Ranualla ennenkin omatoimireissulla, mutta silloin ei jääkarhua nähty. Sen näkeminen oli elämys, he totesivat.
Kaksikkoa harmittaa kuluttajien parissa esiintynyt kritiikki maataloustuottajia kohtaan muutenkin epävarmana aikana, vaikka esimerkiksi tiloilla on tehty vastuullisuustekoja vaikkapa hiililaskennan muodossa.
Maatalouden valoisa tulevaisuus
Ranualaiset Jarkko ja Viivi Kouva osallistuivat kotimaisemissa järjestettyyn perhepäivään yhdessä kymmenkuukautisen Venla -tyttären kanssa. Kouvan tilalla sukupolvenvaihdos tehtiin seitsemän
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Taikurin ilmapallotaidot nostivat innostuksen hymyn huulille.
Itä-Suomen hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen.
Iiläinen Juho Hyry käytti hyväkseen mahdollisuutta käydä tutustumassa Ranuan biokaasuhankkeeseen. Tuottajien kesäpäivän tapahtumapaikasta Ranua Resortista oli järjestetty kuljetus biokaasulaitokselle.
Jarkko ja Viivi Kouva tutustuivat eläinpuiston nähtävyyksiin Venla-tyttären kanssa.
Limingan Osuusmeijerin tuottajiin kuuluvat Sonja ja Janne Matkaselkä lapsineen ehtivät Ranuan kesäpäivään ”kylvöjen ja rehunteon välissä”.
Kotimainenkin karhu herätti perhepäivään osallistuneiden lasten mielenkiinnon.
vuotta sitten.
Maitotalouden tulevaisuuden he näkevät valoisana, mutta tärkeää olisi, että kotimaisesta tuotannosta pidettäisiin huolta. Jarkko Kouva on yksi Ranualle rakentuvan Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n laitoksen osakkaista.
– Biokaasu on tulevaisuuden juttu, joten oli helppo lähteä hankkeeseen mukaan. Meillä on vahva usko maitotalouden tulevaisuuteen ja koko ajan tehdään pieniä investointeja, hän totesi.
Iiläinen Juho Hyry oli tullut kesäpäivän viettoon yhdessä vaimon ja kolmen lapsen kanssa. Iiläinen maitotila on toiminut osakeyhtiömuotoisena vuodesta 2018 lähtien.
– Emme ole aikaisemmin osallistuneet kesäpäivään, kun ajankohta on aina ollut haastava kylvöjen ja rehunteon välissä ja aikaan.
Tuottajilla oli kesäpäivän yhteydessä mahdollisuus tutustua Ranuan biokaasulaitoshankkeeseen.
Juho Hyry totesi, että biokaasu on kiinnostava vaihtoehto.
Arla Pohjois-Suomen tuottajiin kuuluva Paulina Koskenniemi ja Ranuan kunnanjohtaja Tuomas
Aikkila olivat Arla PohjoisSuomen hankintapäällikön Tuija Linjakummun ja Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläisen jututettavina.
Arla Oy:n toimitusjohtaja Pia Jormanainen kiitti tuottajia sitoutuneesta työstä.
Perttu Höyhtyä oli perheensä kanssa ensi kertaa mukana tuottajien perhepäivässä. Miehen sylissä Toivo-poika.
Tuomas Koivuniemi
Uintiretken jälkeen jääkarhu huuhtoi vedet pois turkistaan.
Iiläinen tuottaja Juho Hyry ja Demeca Oy:n hankekehittäjä Markku Laitila tutustumassa Ranuan biokaasulaitoksen työmaahan kesäkuussa 2025 tuottajien kesäpäivän yhteydessä.
Ranuan biokaasulaitos valmistui
Tuomas Koivuniemi
Pohjois-Suomen
TUOMAS KOIVUNIEMI nyt hyvin aikataulussa. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan laitoksen piti olla valmis lokakuun loppuun mennessä ja hankkeen marraskuun loppuun mennessä, hän kertoo.
Biokaasu Oy:n vuosi sitten syyskuussa Ranualla käynnistynyt biokaasulaitoksen rakennushanke on lähes valmis. Biokaasulaitoksen laitetoimittaja on haapavetinen Demeca Oy.
Budjetti piti
Ranuan biokaasulaitoshankkeen kokonaisbudjetti oli 6,3 miljoonaa euroa.
Biokaasuyhtiön toimitusjohtaja Mika Impiö totesi syyskuun alussa, että teknisesti laitos on pääpiirteittäin valmis, mutta ennen toiminnan käynnistymistä oli odotettava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tarkastusta. Viranomaistarkastus laitoksen osalta ajoittui syyskuun lopulle.
– Biokaasulaitoshanke on pysy-
Biokaasulaitoksen laitetoimittaja on haapavetinen Demeca Oy.
Biokaasuyhtiö sai viime vuoden keväällä ympäristöministeriöltä 4,1 miljoonan euron avustuksen laitoksen rakentamiseen.
– Budjetti on pitänyt, toimitusjohtaja sanoo.
aikataulussa
Kannattavuus ja hiilijalanjälki
Impiön mukaan Ranuan hanke on herättänyt kiinnostusta viljelijäpiireissä.
– Olen esitellyt hanketta ja luennoinut niin läsnä kuin etänäkin. Viljelijäpiireihin tämä meidän hanke on tuonut uskoa, että tilojen yhteinen biokaasulaitos on toimiva ratkaisu, jonka avulla voidaan parantaa tilojen kokonaiskannattavuutta ja pienentää hiilijalanjälkeä, hän kertoo.
Pohjois-Suomen Biokaasu Oy:n osakkaina on 21 maatilaa, joista yksitoista on Arla-ryhmään kuuluvia maidontuotantotiloja.
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!
KALSIUM-pasta
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g
Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.
KETOOSI-pasta
Kun lehmä ei syö!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
Pohjois-Suomen
Biokaasu Oy:n toimitusjohtajan Mika Impiön mukaan biokaasulaitoshankkeen budjetti ja aikataulu pitivät.
pH-Pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Pakkaus 4 x 430 g
HIILI-pasta
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Pakkaus 4 x 335 g
Toimittaja
PÖTSI-pasta
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
FOSFORI-pasta
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Pakkaus 4 x 370 g
MAGNESIUM-pasta
Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.
Pakkaus 4 x 390 g
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Pakkaus 4 x 360 g
Valmistaja
UUSI
PAKKAUSKOKO
UUSI
PAKKAUSKOKO
UUSI PAKKAUSKOKO
Tuomas
Koivuniemi
Hongan kuljetusliike on kuljettanut maitoa 70 vuotta
Temmesläinen perheyritys Kuljetus Honka Oy juhli toukokuussa 80-vuotista taivaltaan. Pauli Hongan vuonna 1945 perustama yritys on tänään keskittynyt elintarvike- ja kappaletavarakuljetuksiin. Maidonkeräily- ja kuljetus on ollut yksi yrityksen leipälajeista jo seitsemän vuosikymmentä.
Perheyrityksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Martti Honka , 75, toteaa olleensa jo koululaisena mukana, kun maitoa kerättiin tiloilta Limingan Osuusmeijerille. – Olin pänikkäpoikana, kun maitopänikät nostettiin avolava-auton lavalle ja kuljetettiin meijeriin, hän muistelee.
Martti Honka astui kuljetusyrityksen ruoriin 21-vuotiaana vuonna 1971, kun hänen isänsä nukkui pois 60-vuotiaana. Tänään kuljetusyrityksen toimitusjohtajana toimii Janne Honka .
”Olin
pänikkäpoikana, kun maitopänikät nostettiin avolava-auton lavalle ja kuljetettiin meijeriin.”
– Esikoispoika Janne tuli kaveriksi ajamaan 1990-luvulla ja vuodesta 2005 lähtien hän on ollut toimitusjohtajana. Minä olen ollut sen jälkeen taustalla. Myös nuorempi poikani Kalle on töissä yrityksessä. Martti Honka toteaa, että aina kun hän käy Limingan Osuusmeijerillä ”Se on kuin kotiin menisi”.
Maitoa ja elintarvikkeita
Kuljetus Honka Oy:n liikevaihto on tänään parin miljoonan euron luokkaa. Toimitusjohtaja Janne Honka kertoo, että yrityksen palveluksessa on 17–18 henkeä. Yri -
tyksen liikevaihdosta tulee puolet muista elintarvike- ja kappaletavarakuljetuksista sekä toinen puoli maidonkeräilystä ja -kuljetuksista.
– Huolehdimme maidonkeräilystä Laaksojen Maitokunnan, Limingan ja Ranuan meijerien tiloilta sekä maidonkuljetuksesta Hämeenlinnaan tai Sipooseen. Pääosin kuljetukset menevät Sipooseen, toimitusjohtaja sanoo.
Hurja muutos
Janne Honka on ollut kuljetusyrityksen töissä parikymppisestä lähtien. Mies on nähnyt maa- ja maitotalouden muutoksen yli kolmen vuosikymmenen aikana.
– Maidonkeräily- ja kuljettaminen on muuttunut hurjasti minunkin aikana. Pänikkäaikaa en muista kuin lapsuudesta. Aloittaessani työt, tein maidon imukeräilyä ja silloiset isot maitotankit ovat nykyiJatkuu seuraavalla aukeamalla
TUOMAS KOIVUNIEMI
Kuljetus Honka Oy juhli toukokuussa henkilökuntansa kanssa yrityksen 80-vuotistaivalta.
Kuljetus Honka Oy
ollessaan pänikkäpoikana.
Tuomas Koivuniemi
Kuljetus Honka Oy:n hallituksen puheenjohtaja Martti Honka aloitti työt maidonkuljetuksen parissa jo koululaisena
”Seuraava kuljetusyhdistelmä hankintaan loppuvuoden aikana. Se tulee olemaan kaasuauto eli kulkee biokaasulla.”
sin pikkutankkeja, hän kuvaa.
Maitotilojen määrä on 1990-luvun alusta pudonnut rajusti, mutta maidon määrä ei ole vähentynyt.
– Nyt tilastoppeja on huomattavasti vähemmän, kun tilakoot ovat kasvaneet, mutta maitoa kerätään edelleen saman verran kuin ennenkin.
Seuraavaksi maito kulkee kaasulla
Kuljetusyrityksellä kaksi yhdistelmärekkaa huolehtii maidon keräilystä tiloilta ja kuljetuksesta EteläSuomeen jalostettavaksi. Janne Honka toteaa, että tällä hetkellä molemmat keräily- ja kuljetusautot kulkevat dieselillä, mutta
muutos on luvassa.
– Seuraava kuljetusyhdistelmä hankintaan loppuvuoden aikana. Se tulee olemaan kaasuauto eli kulkee biokaasulla. Arla-ryhmässä se on osa vastuullisuustyötä ja haluamme olla siinä mukana.
Toimitusjohtaja Honka vastaa toki yrityksen johtamisesta, mutta kosketus kuljetustehtäviin on elävä.
– Minä istun yhtä lailla vakituisesti maitoautonkin ratin takana. En toki joka päivä, kun on muitakin velvollisuuksia toimitusjohtajana. Onneksi kasvamassa on jo seuraava sukupolvi. Poikani Tuomas työskentelee yrityksessä kuljettajana, hän sanoo.
Temmesläisen kuljetusyrityksen toimitusjohtaja Janne Honka on välillä itsekin maitoauton ratissa.
Maidon laatu:
• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta
• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille
• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto
Taloudellisuus:
• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta
• Kysy lisätiedot myyjältä
HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY
Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172
Tomi Mustasalo 041 440 1176
Veli Pekka Poutanen 041 440 1179
Jani Pasanen 044 060 5305
Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177
Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020
Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552
Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756
Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175
Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748
Hyvälaatuinen rehu saa ravinteet jo maasta!
Viljavuustutkimukset alle kolmessa viikossa!
Parasta ja taloudellisinta on, että eläinten tarvitsemat kivennäiset ja hivenet löytyvät karkearehusta jo valmiiksi! Hyvä ja ravinteikas maa tuottaa parasta rehua!
Panosta maaperään ja tilaa hivenravinteiden analyysit viljavuustutkimuksen yhteydessä!
Kuljetus Honka Oy
Hiilijalanjälkilaskenta tehdään vielä vuoden EnvitecVisiolla – FarmAhead -työkalu käyttöön 2026 vuoden lopulla
SAMI
Maitotilojen hiililjalanjälkiaskenta tehdään vuoden 2025 tietojen osalta jo useamman vuoden käytössä olleella
EnvitecVisio -ohjelmalla. Tietoja voi alkaa syöttämään hiililaskentaan lokakuun alusta ja takaraja on helmikuussa 2026. Hiililaskenta tehdään vuosittain.
Hiililaskennalla on vaikutusta myös hinnoitteluun. Kannustinmalliin tulevia tietoja otetaan suoraan hiililaskennan lähtötiedoista. Kannustinmallin täysillä pisteillä voi saavuttaa 2,43 sentin litrakohtaisen lisän.
Tällä hetkellä korkeimmilla tilojemme saamilla pisteillä taso on 2 senttiä litralta.
FarmAhead käyttöön 2026
Arla Foodsilla on jo vuosia ollut seitsemässä maassa käytössä FarmAhead-työkalu hiilijalanjäljen ja kannustinmallin (Incentive) laskentaan. Suomessa työkalun käyttöönotto tapahtuu vuoden 2026 aikana.
Heti alkuvuodesta Arla Suomi -yhteistyöryhmän neuvojat aloittavat työkalun käytön EnvitecVision rinnalla. Tällä tavalla saamme neuvojillemme kokemus -
ta ja osaamista uuteen työkaluun.
FarmAhead -työkalussa kysymykset vastaavat suurelta osin EnvitecVision kysymyksiä, mutta joitain muutoksia kysymyksissä tulee myös tuottajille. Ensimmäisessä vaiheessa uusiin lisäkysymykseen vastaukset kysytään neuvojien toimesta suoraan tuottajilta.
Tuottajien koulutukset uuteen työkaluun aloitetaan syksyllä 2026. Tämän jälkeen tuottajat pääsevät itse tutustumaan uusiin työkaluihin. Vuoden 2027 helmi -
Tuottajien koulutukset uuteen työkaluun aloitetaan syksyllä 2026. Tämän jälkeen tuottajat pääsevät itse tutustumaan uusiin työkaluihin.
KILPELÄINEN
Arla
kuussa tietojen syöttäminen avautuu suoraan tuottajille. Aikatauluun voi tulla vielä pieniä muutoksia.
Kannustinmalli toisessa aallossa
Kannustinmallin tiedot ja tarvittavat dokumentit syötetään vuoden 2026 laskentaan edelleen nykyisellä työkalulla eli EnvitecVisiolla. Tiedot syötetään puolitoista kuukautta ennen seuraavan kvartaalin alkua.
Tavoiteaikataulu kannustinmallin tietojen syöttämisestä FarmAhead -työkalulla on vuonna 2027.
Hyötyjä päästöjen seurantaan ja viljelijöiden auttamiseen
FarmAhead™ Check -työkalun avulla Arlalla on kansainvälisesti seurattu ilmastostrategian edistymistä ja autettu viljelijöitä päästöjen vähentämisessä havaitsemalla tehokkaimmat vähennyskeinot.
FarmAheadin taustalla oleva LCA 2.0 -elinkaarianalyysityökalu tarjoaa ennennäkemättömän läpinäkyvyyden päästöjen alkuperään ja siihen, miten parhaiten menestyvät viljelijät voivat näyttää tietä muille.
Arla Foodsin omistajien maidontuotantoa on arvioitu jo yli vuosikymmenen FarmAhead™ Check -työkalulla. Työkalun avulla Arla voi luoda dataan perustuvan ja yksilöllisen toimintasuunnitelman jokaiselle viljelijälle ilmastojalanjälkensä pienentämiseksi entisestään.
Malli sisältää uusia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisteknologioita, kuten lannan happamoitumista ja nitrifikaation estäjiä, sitä mukaa kun niistä tulee viljelijöille merkityksellisiä.
Arla Foodsin meijerituotteiden päästöt FarmAhead-työkalun taustalla oleva elinkaarianalyysi (LCA) aloitettiin jo vuonna 2011 Arlan maidontuotannon hiilijalanjäljen kartoituksella Tanskassa ja Ruotsissa. Tätä työtä on sittemmin laajennettu ja päivitetty useiden versioiden kautta edistyneeksi meijerituotteiden LCA-malliksi. Arla käyttää tätä mallia kestävän kehityksen tavoitteidensa lähtötasoina ja vertailuarvoina sekä työkaluna, jonka avulla yksittäiset viljelijät voivat ymmärtää päästöjensä alkuperää.
Työkalu ottaa huomioon yli 200 tilan tuotantopanosta, mukaan lukien lehmien rehun, lannoitteiden käytön, karjarodut, lannankäsittelytekniikat, kuten biokaasun, sekä energian ja polttoaineen kulutuksen. Nämä syötteet yhdistetään LCA-mallissa maidon tilakohtaisen hiilijalanjäljen tuottamiseksi.
Arla Suomen käyttämässä EnvitecVisiossa on taustalla Cool Farm Tool -työkalu, jossa on hyvin vastaavat datapisteet kuin FarmAhead-elinkaarityökalussa.
LCA-mallia päivitetään ja ylläpidetään jatkuvasti. Samalla parannetaan taustatietojen ja mallien yksityiskohtaisuutta sekä siihen sisällytetään parhaat tekniikat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi maidontuotannossa.
Tämä suunnittelu tarjoaa Arlalle täyden läpinäkyvyyden ja datan autonomian. Samalla data täyttää asiakkaan tarvitsemat vaatimukset.
Edelläkävijän
kannattavaan tuotantoon
Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
Karjan hyvinvointiin
GDS ELECTRIC -sorkanhoitoteline
Ammattilaisten ominaisuuksilla varustettu kohtuuhintainen sorkanhoitoteline.
Lisävarusteina GDS ELECTRIC -sorkanhoitotelineeseen:
���� Takajalan W-lisätuki
���� Siirtopyörät (rengassarja)
���� Hydraulinen takaportti
LAC®-karjaharja
���� Käynnistyy eläimen koskiessa harjaa
���� Varustettu ylikuormitussuojalla: pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan,jos jokin takertuu harjaan tms.
���� Kestävä hammasratasvaihteisto
���� Moottori 230 VAC, pyörimisnopeus 31 kierrosta minuutissa
���� Asennusteline (vaaka- ja pysty), tolppakiinnitystarvikkeet ja sähköjohto sisältyvät toimitukseen
���� Suojausluokka IP55
1090,00
alv. 0 % • toimituskulut lisätään
Rinnakkaistuotteet robottilypsyyn
Pesuaineet ja kulutustarvikkeet
VMS-robottiin ja Lely-robottiin.
RoboRed- ja RoboBlue-tuotteet käytössä jo sadoilla tiloilla.
Muista myös yhteensopiva
RBT-vedinhoitosarja:
RBT Gold, RBT2500 jodi, RBT Chlorhex ja RBT Platinum
KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME
Marko Saastamoinen, 044 493 6179, marko.saastamoinen@finnlacto.fi
Emilia Vierikko, 044 493 9639, emilia.vierikko@finnlacto.fi
Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi
www.finnlacto.fi
ROBO Red ROBO Blue
Vantaan ainoa maitotila tuottaa maitoa Arlalle ja iloitsee pääskyjen auttamisesta
Arla järjesti viime keväänä Arlan some-vaikuttajakumppaneille ja ArlaPro-lähettiläälle vierailun Vantaalla sijaitsevalle Bisan tilalle. Vieraille haluttiin esitellä maitotilaa ja kertoa Arlan, BirdLifen ja tilojen yhteistyöstä uhanalaisten pääskyjen hyväksi. Kaikkien iloksi pääskyt palasivat muuttomatkaltaan Etelä-Afrikasta Bisan tilalle sopivasti vain pari päivää ennen vierailua.
SIRPA RINNE
Eva-Linn ja Rasmus Sahl ovat pitäneet Bisan tilaa kahdeksan vuotta. Viime marraskuussa tila palasi maitotilaksi. Kun pariskunta ryhtyi pohtimaan lihakarjasta maidontuotantoon siirtymistä, he soittivat alkajaisiksi Arlan maidonhankintaan, joka toivotti heidät tervetulleeksi Arla-ryhmään.
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Akifoto
Ennen maitotilan uutta alkua Eva-Linn ja Rasmus remontoivat ja automatisoivat navetan nykyaikaiseksi pihattonavetaksi. Nykyisin tilan noin 55 lehmää lypsää robotti, jolla lehmät käyvät kahdesta neljään kertaan päivässä. Palkkioksi lehmä saa herkutella maistuvaa rehua lypsyn aikana.
Rakas elämäntapa
Eva-Linnille on tärkeää, että lehmät pääsevät halutessaan ulos jaloittelemaan. Tavoitteena on perustaa pihalle alue, jossa lehmät
”Uskomme tähän hommaan. Tämä tuntuu omalta.”
voivat käydä talvellakin. Siitä on hyötyä lehmien terveydelle.
Vasikat ovat Bisan tilalla sijaisäitien imetettävänä huomattavasti kauemmin kuin maitotiloilla yleensä.
Tilan omistajat ovat eläinrakkai -
ta. Heillä on hevosia, lampaita, kanoja ja kaksi paimenkoiraa. Myös linnut ovat heille tärkeitä. Mukaan lähteminen Tilaa Toivolle -pääskyhankkeeseen oli luontevaa, sillä tilalla on aina ollut haarapääskyjä ja paljon kottaraisia. Lehmien pellolle jättämä lanta on tärkeää lannoitetta ja tuo tilan ympäristöön pörriäisiä pääskyjen ja muiden lintujen ravinnoksi.
– Uskomme tähän hommaan. Tämä tuntuu omalta, ja tarkoituksemme on tehdä tästä työ, jossa viihtyy eläkeikään asti, Eva-Linn sanoo
Tilan pito on Eva-Linnille ja Rasmukselle rakas elämäntapa. Vaikka se on sitovaa, he pitävät tärkeänä ylläpitää myös työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Lomat vietetään mieluiten matkustaen ja harrastuksiinkin varataan aikaa. Navetan automatisointi ja tilalle palkattu työvoima auttavat tässä.
Yrittäjäpariskunnan aikomus on jättää tila elinvoimaisena ja jos mahdollista nykyistäkin elinvoimaisempana seuraavalle sukupolvelle. Tämä voi hyvinkin toteutua, mutta se vie vielä jonkin aikaa. Vierailun aikana päiväkodissa ollut perheen lapsi on vasta neljävuotias.
BISAN TILA ON OLLUT SUVUN OMISTUKSESSA YLI 130 VUOTTA
• Bisan tilan historia on alkanut jo 1500-luvulla. Nykyisin tilaa pitävät Eva-Linn ja Rasmus Sahl. Eva-Linnin suvussa tila on ollut vuodesta 1893 lähtien.
• Eva-Linnin isoisoisä osti tilan huutokaupassa, jotta hänellä olisi lyhyt matka Helsinkiin torille myymään perunaa. Eva-Linnin vanhemmilla oli lehmiä, kunnes he päättivät luopua niistä tilan siirtyessä seuraavalle sukupolvelle vuonna 2018.
• Bisan tila on Vantaan ainoa maitotila ja sijaitsee vain 18 kilometrin päässä Arlalta. Bisan tilan maito on aina tullut Sipooseen.
Akifoto
Yli 400 haarapääskyn pesintää – Arlan ja BirdLifen hankkeella vahvat tulokset
Arlan, maitotilojen ja BirdLife Suomen yhteinen hanke uhanalaisten pääskyjen pesinnän tukemiseksi on tuottanut erinomaisia tuloksia kolmen vuoden aikana.
Kesällä 2025 maitotiloilla pesi yli 420 haarapääskyä ja yli 210 räystäspääskyä. Mukana olevien tilojen määrä on myös saatu lähes tuplattua vuodesta 2022 – vuonna 2025 hankkeeseen osallistui jo 40 maitotilaa ympäri Suomea.
Vuonna 2025 noin puolet tiloista raportoi sekä räystäs- että haarapääskyjen pesintöjen lisääntyneen edellisestä vuodesta. Kolmannes kertoi määrän pysyneen samana.
Suojelutyö vaatii pitkäjänteisyyttä
Hankeen aikana maitotiloille on asennettu tekopesiä, ja BirdLifen
”On hienoa jatkaa tärkeää hanketta maitotilallisten kanssa.”
asiantuntijat ovat neuvoneet tiloja paikan päällä. Tilallisten sitoutuneisuuden ja innostuksen mahdollistamana hanketta päätettiin jatkaa myös tulevina vuosina.
– Hanke on osoittanut, että suojelutyö vaatii pitkäjänteisyyttä. Tekopesät kelpaavat pääskyille usein vasta seuraavana vuonna. On hienoa jatkaa tärkeää hanketta maitotilallisten kanssa, maidonhankinnan vastuullisuuspäällikkö Heini Riipi iloitsee.
SIRPA RINNE
Mervi Kelahaara
Tuottajaedustajisto näkee tilojen kannattavuuden paranemisen luovan kasvun eväät tiloille ja meijereille
Arla Suomi -yhteistyöryhmän edustajisto kokousti Arlan Sipoon meijerillä keskiviikkona 10.9.2025. Kokouksessa paikalla oli noin 20 edustajaa ja viisi etäyhteydellä. Kokouksessa mukana oli myös Arlan Euroopan johtaja Mark Boot . Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen, hankintajohtaja Sami Kilpeläinen ja Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtaja Peter Prest esittelivät ajankohtaisia asioita kokouksessa. Kokouksessa puhetta johti Kimmo Kuorikoski Kokousedustajat kävivät läpi ajankohtaisia asioita. Maatalouspolitiikan puolelta keskeisenä uudistuksena on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus CAP27. Sami Kilpeläinen kertoi, että EU:n komission heinäkuinen esitys kasvattaisi 7-vuotisen budjetin 1 200 miljardista eurosta noin 2 000 miljardiin euroon. Suomi vastustaa näin suurta budjettia.
Maatalouden CAP-tuet (nykyinen 1 pilari) laskisivat esityksen mukaan seitsemän vuoden budjettikausilla 386 miljardista euros -
Arlan Euroopan
johtaja Mark Boot näki Suomen olevan maitomarkkinoiden edelläkävijä.
ta (2021–2027) noin 300 miljardiin euroon.
Suomi on hyötynyt kakkospilarin – 90 miljardin euron potti – rahoista. Niistä maksetaan muun muassa luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus, eläinten hyvinvointikorvaus ja investointituet. Maaseuturahat esitetään yhdistettävän yhteen rahastoon, jossa ovat myös koheesiorahat.
– Osa entisen kakkospilarin potista jää korvamerkityn tuen ulkopuolelle.
Tuottajaedustajisto keskusteli maatalouspolitiikan uudistamises-
Arlan Euroopan johtaja Mark Boot piti esitelmän tuottajaedustajiston kokouksessa.
ta CAP27-uudistuksessa ja sen tuomista leikkauspaineista maataloustukiin. Lisäksi esillä oli EU:n parlamentin maatalousvaliokunnan ja EU:n komission esitykset epäreiluja kauppatapoja koskevaan UTP-direktiiviin muutoksista. Esitetyillä muutoksilla tuottajien
asemaa ja ketjun tulonjakoa saadaan vahvistettua ketjun alkupäähän ja meijereille.
Kannattavuus
keskiössä kasvussa
Arlan Euroopan johtaja Mark Boot näki Suomen olevan maitomarkki -
noiden edelläkävijä. Täällä on vahvoja tuoteinnovaatioita ja esimerkiksi laktoosittomuus on Suomessa ollut pitkään markkinassa.
Tuottajaedustajisto nosti esille Suomen luonnollisen ja puhtaan tuotannon. ”Meillä ruoho kasvaa ja vettä riittää”.
Keskeisenä tulevaisuuden kasvun elementtinä tuottajat nostivat esille tilojen kannattavuuden ja markkinoilta saatavan tulon. Siksi vastuullisuudesta ja huippulaatuisesta maidosta on saatava markkinoilta sille kuuluva korvaus. Se on kasvun avain.
Ari Hänninen
Rehutorvi Oy:n osakastilojen rehuntekoon kuluu tätä nykyä yhteensä viisi päivää, kun aikaisemmin siihen kului yhteenlaskettuna kolmen viikon aika.
Neljän tilan rehuntekoon tuli tehoa yhteisellä ajosilppurilla
Neljä kiteeläistä maatilaa perusti viime vuonna yhteisen osakeyhtiön Rehutorvi Oy:n, mille hankitulla ajosilppurilla ja kahdella karhottimella on rehutekoon tullut tehokkuutta. Yksi Rehutorvi Oy:n osakastiloista on Arla-ryhmän maidontuottajiin kuuluva MaitoSuoni Oy.
– Meidän lisäksi mukana on yksi lihakarjatila ja kaksi maidontuotantotilaa. MaitoSuoni Oy on osakkaista suurin omistaen 35 prosenttia osakekannasta, kiteeläinen Ari Hänninen kertoo.
Tehokkuus ja laatu paranee Hännisen mukaan aikaisemmin rehu tehtiin traktorilla hinattavalla
silppurilla, jolloin rehuntekoon kului 3–4 vuorokautta. Kolmella muulla osakastilalla rehuntekoon kului 2,5 viikkoa, kun se tehtiin noukintavaunukorjauksena.
– Nyt, kun rehu tehtiin ajosilppurilla, noilla kolmella tilalla aikaa kului päivä per tila. Meillä taas rehuntekoon kului kaksi päivää. Ajosilppurilla korjuu on tehokasta, eikä rehun sulavuus kärsi ja laatu on hyvää, hän sanoo.
Ari Hännisen mukaan Rehutorvi Oy:n neljän osakastilan yhteenlaskettu korjuupinta-ala on 800 hehtaaria. Yhteisyrityksen kautta rehunteossa on säästynyt niin aikaa kuin rahaakin.
– Se näkyy myös maitotankissa, sillä rehun laatu vaikuttaa niin maitomääriin ja maidon laatuun sekä lehmien terveyteenkin. Ajo -
”Ajosilppurilla korjuu on tehokasta, eikä rehun sulavuus kärsi ja laatu on hyvää.”
Neljä maatilaa perusti yhteisen osakeyhtiön Rehutorvi Oy:n ajosilppurin hankintaa varten.
silppurilla tehty säilörehu tiivistyy siiloihin paremmin ja sitä mahtuu määrällisesti yli 30 prosenttia enemmän varastoihin verrattuna noukintavaunun käyttöön. Tiivistyminen takaa myös rehun paremman säilymisen.
TUOMAS KOIVUNIEMI
Luottokuski ajaa ja huoltaa Rehutorvi Oy hankki viisi vuotta vanhan ajosilppurin viime vuonna. Ajotunteja koneella oli silloin takana tuhat kappaletta. Ajosilppuriinvestoinnin hinta oli 250 000 euroa.
– Päätimme lähteä varovaisesti liikenteeseen ja katsoa, miten homma onnistuu. MaitoSuoni Oy:n
intressi yhteisyritykseen oli rehunteon tehokkuuden parantaminen. Viime vuonna ajosilppurilla urakoitiin osakastilojen rehunteko. Tänä vuonna on urakoitu myös ulkopuolisille rehua 400 hehtaarin verran, Hänninen sanoo.
Ajosilppurin kuljettamisesta ja huollosta vastaa ostopalvelupohjalta ulkopuolinen luottokuljettaja.
– Minäkin ajoin viime syksynä konetta, joten meillä on tarpeen vaatiessa varakuljettaja, jos luottokuljettaja ei ole saatavilla.
Ari Hännisen mukaan Rehutorvi Oy pärjää nykyisellä ajosilppurilla ainakin vielä viisi vuotta, minkä jälkeen edessä on todennäköisesti uuden koneen hankinta.
Arla Huomisen Tekijät -verkostossa kasvatetaan tuLe VaiSuuDeN VaiKuttaJia
Arla-ryhmässä on käynnistynyt Arla
Huomisen Tekijät -verkosto. Verkoston tavoitteena on tiivistää maidontuottajien ja ryhmään kuuluvien meijerien välistä yhteistyötä sekä kasvattaa tulevaisuuden vaikuttajia.
Tuottajien ja meijerien välisenä linkkinä eli Arla
Huomisen Tekijät -koordinaattorina toimii Arla ItäSuomen laatuneuvojana yhdeksän vuotta työskennellyt Ella Huttunen . Huttunen kertoo, että tavoitteena on saada mukaan ja kouluttaa kaksi–neljä tuottajaa per meijeri.
Parinkymmenen hengen joukko
Huomisen tekijöiksi mielineet maidontuottajat ovat voineet ilmoittautua mukaan 15.9.2025 mennessä. Ryhmän työ on avointa ja perustuu vapaaehtoisuuteen.
– Kokoamme yhteensä parinkymmenen tuottajan
joukkoa tulevaisuuden vaikuttajiksi, joiden näkökulmia ja ideoita kuunnellaan, kun mietitään tilojen toimintatapojen tai ryhmän kannustinmallien muutoksia sekä kestävyysasioita. Ajatus on myös tutustuttaa tuottajia toisiinsa sekä lisätä tiedon kulkua tuottajien ja meijerien välillä.
Somekoulutusta ja verkostoitumista
Arla Huomisen Tekijöitä koulutetaan myös somen käyttöön ja kannustetaan kertomaan somessa oman tilan työstä ja Arlasta.
– Ryhmän jäsenet auttavat näin luomaan positiivista kuvaa alasta, hän kertoo.
Tulevaisuudentekijöiden joukko kokoontuu kouluttautumaan ja verkostoitumaan säännöllisesti niin teamsin kautta kuin fyysisesti eri tapahtumissa. Huttunen kertoo, että ensimmäinen kokoontuminen järjestetään verkossa, mutta suunnitteilla on esimerkiksi yhteinen tapaaminen Sarka-messujen aikaan ensi
TUOMAS KOIVUNIEMI
Arla Itä-Suomen laatuneuvoja Ella Huttunen toimii Arla
tammikuussa.
– Suunnitelmissa on tavata Arla-ryhmän tuottajavaltuuston edustajia ja keskustella heidän kanssaan. Myöhemmin on kaavailtu retkeä DeLavalin Ruotsissa sijaitsevan Hamran toimipisteelle, hän kertoo.
Tulevaisuuden tuottava karja
Fabafuturen avulla saat tilallesi tulevaisuuden eläinaineksen sekä sen kehittämiseen tarvittavat asiantuntijapalvelut.
Fabafuturen sonnivalikoimalla saat optimaalista maidon koostumusta, terveyttä, helppohoitoisuutta ja hyvää rehuhyötysuhdetta eli taloudellisesti kannattavaa eläinainesta.
Fabafuturen jalostussuunnittelupalveluilla pääset varmasti ja nopeasti kohti tilasi jalostustavoitteita. Käytössäsi ovat kaikki työkalut oikeaan lehmävalintaan, tavoitteiden toteutumisen seurantaan sekä sonnivalintaan.
Valinnat tulevaisuuden kilpailukyvyn puolesta tehdään tänään!
Lue lisää: faba.fi
Ella Huttunen
Huomisen Tekijät -verkoston koordinaattorina.
Lem peään herkutteluun
Arla Lempi karpalo-kinuski maistuu mainiolta
sellaisenaan tai siitä on helppo tehdä nopea jälkiruoka lisäämällä joukkoon esimerkiksi keksimuruja ja marjoja.
Karpalo-kinuskirahka on paistonkestävä ja sopii myös leivontaan. Kokeile tätä nopeaa jälkiruokareseptiä!
Syö sellaisenaan, tuunaa jälkiruoka tai leivo!
Karpalo-kinuskimaljat 4 annosta / 10 minuuttia
50 g piparkakkuja
2 prk Arla Lempi Karpalo-kinuskirahkaa
1 dl kinuskikastiketta
100 g kotimaisia karpaloita tai puolukoita
Murskaa piparkakut ja nostele ruokalusikallinen murskaa jokaisen lasin pohjalle. Lusikoi päälle karpalokinuskirahkaa ja kinuskikastiketta. Ripottele päälle puolukoita tai karpaloita.
Toista kerrokset vielä uudelleen.
Tarjoile heti tai anna maustua jääkaapissa muutama tunti.
