Maitoa Suomesta 1/2024

Page 1

Tuottajamerkki nostaa maidontuottajat framille

Biokaasulle on nyt kysyntää

kuhinaa Sarkamessuilla

• 2024
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
1
Arlan osastolla

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

PÄÄKIRJOITUS

SAMI KILPELÄINEN Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

Normien sijaan markkinalähtöisyyttä

Euroopassa pian 20 maassa maanviljelijät ovat osoittaneet mieltä EU:n maatalouspolitiikalle tai kansallisille kiristyville säädöksille. Helmikuun lopulla Brysselissä mielenosoitukset riistäytyvät jo niin pitkälle, että ministerineuvoston kokouksessa ei vältytty kyynelkaasulta eikä vesitykeiltäkään viljelijöiden mielenosoitusten hillitsemisessä.

EU:n maatalouspolitiikan suurimpana ongelmana pidetään ruokaketjussa vallitsevaa epätasapainoa kaupan hyväksi. EU:n maatalousministerit yrittävät löytää sadoista ehdotuksia keinoja korjata ruokaketjun epätasapainoa. Erityistä kritiikkiä ovat saaneet lainsäädäntöhankkeet, joilla markkinoilta saatavien korvausten sijaan lakien ja normien kautta pakotettaisiin tiloilta hiilipäästöjen vähentämistä tai maa-alueiden ennallistamista.

15. vuosikerta

PÄÄTOIMITTAJA:

Sami Kilpeläinen

Sähköposti:

sami.kilpelainen@arlafoods.com

Ulkoasu: Ville Alén

Postiosoite:

PL 33, 01151 Söderkulla

Puhelin: 050 3831755

Sähköposti:

maitoasuomesta@arlafoods.com

Ilmoitukset ja tilaukset:

Minna Tamminen

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna

JULKAISIJAT:

Arla Oy

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Kaustisen Osuusmeijeri

Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri

Laaksojen Maitokunta

Limingan Osuusmeijeri

Porlammin Osuusmeijeri

Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan

Meijeri

Ruhan Meijeri Oy

PAINOPAIKKA:

Grano, Vaasa

KANNEN KUVA:

Tuomas Koivuniemi

Saksassa dieseliin eli verohelpotettuun polttoöljyyn kohdistuneet veronkorotukset ja Puolassa huoli markkinoille vyöryvästä halvasta ukrainalaisesta viljasta ovat kiihdyttäneet mielialoja. Mielenosoituksien lisäksi esimerkiksi Tanskassa kuohuu, kun maan hallituksen asettama työryhmä esittää hiilidioksidiveroa. Korkein taso tarkoittaisi maidolle jopa 10 sentin uutta maksua, hiilidioksidiveroa, ja Tanskassa ilmeisimmin päälle vielä 25 prosentin arvonlisäveroa.

Arla Foodsin tanskalainen pääjohtaja Peder Tuborgh totesi tanskalaismedialle, että ”haluamme samaa kuin useimmat kuluttajat, asiakkaat ja poliitikot: korkealaatuista ja matalahiilijalanjäljellistä ruokaa. Tulemme jatkamaan tiedon lisäämistä poliitikoille ja lisäämään heidän ymmärrystään meidän (kestävän kehityksen) mallistamme ja kehityksestä, jonka hiilipäästöjen vähentämisessä olemme jo saavuttaneet.”

Tanskassa työryhmän esitys menee seuraavaksi hallituksen ja etujärjestöjen, joihin kuuluvat elintarvikealan järjestöt ja luontojärjestöt, sekä paikallisen kuntaliittoa vastaavan 98 kunnan kattojärjestön neuvotteluihin.

Kun vielä 2000-luvulla ja jopa 2010-luvun alussa uskottiin vapaan markkinatalouden menestykseen, niin 2020-lukua ja jo 2010-luvun loppua on varjostanut valtava sääntelyn lisääntyminen. Kansantaloustieteessä on vuosia opetettu, kuinka yksittäiseen tuotannontekijään asetettavat verot ovat erityisen vääristäviä. Kaikesta huolimatta nyt on vallalla valtava säätelyn kasvu. Maitokiintiöistä piti ”liberalismin” ja Keski-Euroopan vahvojen valtioiden huutaessa päästä eroon. Nyt tilalle onkin tulleet erilaiset epämääräiset, laskennalliset ja teoreettiset, ilmastokiintiöt.

Suomalaisten Arla-ryhmän tuottajien etuna on se, että tuottajat ovat edelläkävijöitä. Jokaiselle tilalle on laskettu hiilijalanjälki ja käsitys oman tilan toimien vaikutuksista ilmasto- tai ympäristövaikutuksiin on poikkeuksellisen korkealla tasolla. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että niille toimenpiteille, joita tiloilla tehdään, on olemassa korvausperusteet. Kestävän kehityksen kannustin ja biodiversiteettikartoituksesta mitatusta korkeammasta tasosta maksettava lisähinta ovat tapoja, joilla teoille saa myös vastinetta.

Politiikan ei pidä johtaa siihen, että toimenpiteitä ”pakotetaan” tekemään ilmaiseksi, vaan niistä on saatava markkinoilta asianmukainen korvaus. Ei myöskään ole oikein, että julkisissa hankinnoissa ohitetaan suomalaisilta tuottajilta vaaditut ehdot, ja tuodaan halpaa ruokaa ilman samoja vaatimuksia Itä-Euroopasta tai Brasiliasta.

Nyt on aika saada markkinatoimijat maksamaan tilojen vastuullisuudesta, kestävästä kehityksestä. Suomessa ja Pohjois-Euroopassa Arlan tuottajat ovat tehneet poikkeuksellisen vaikuttavaa työtä. Tälle työlle kuuluu saada kasvava korvaus markkinoilta. Poliitikot pitäkööt näppinsä erossa turhasta säätelystä.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 3
***

Rehti uutuus täydennysrehujen saralla heille, jotka kaipaavat runsaasti valkuaista korkeiden tuotoksien tueksi.

A-Rehun Rehti TR on paras valinta, kun halutaan paljon hyvälaatuista valkuaista sisältävä ja tasapainoinen täydennysrehu. Rehti TR sisältää rehuperäistä ohitusvalkuaista rypsistä, mikä varmistaa aminohappojen saannin maidon valkuaisen valmistukseen.

Lisätyn aromiaineen ansiosta Rehti TR on lisäksi erittäin maittavaa, ja se soveltuukin hyvin automaattilypsyyn houkutusrehuksi.

Valitse Rehti TR, kun säilörehun sulavuus on hyvä.

Rehutilaukset sujuvat joustavasti tuottajapalvelumme kanssa arkisin klo 8–16 p. 020 472 7060 (pvm/mpm) ja verkkokaupassamme a-kauppa.fi ympäri vuorokauden.

4 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024

SISÄLTÖ

8

Arla investoi Sipoossa – Investoinnit tukevat yhtiömme liiketoiminnan kasvua ja vahvistavat asemaamme Suomen markkinassa, sanoo Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

22

Tärkeä työ pääskyjen auttamiseksi jatkuu Pilottivuonna 2023 Arlan maitotilat perustivat Suomeen yli 150 uutta pesäpaikkaa. Maidontuottajien, Arlan ja BirdLifen välinen yhteistyö pääskysten auttamiseksi jatkuu myös tulevina vuosina.

14

Muut

3 Pääkirjoitus

6 Ajankohtaista

10 Tuottajamerkki nostaa valokeilaan maidontuottajien työn huomisen hyväksi.

14 Valtiolta toivotaan kädenojennusta biokaasuhankkeille.

18 Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijereissä maitotilojen keskikoko nousi 67 lehmään vuoden 2023 lopussa.

24 Taloudellisen resilienssin merkitys korostuu Euroopan maidontuotannossa.

28 Sarkamessut ovat maidontuottajalle jokavuotinen käyntikohde.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 5
28
10 Tuomas Koivuniemi

Vahvaa kasvua vuoden 2023 toisella puoliskolla ja vauhtia kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen

Meijeriosuuskunta

Arla Foods onnistui haastavassa maitomarkkinassa palaamaan vahvaan brändikasvuun vuoden 2023 toisella puoliskolla. Tämä vahvisti yhtiölle positiiviset näkymät vuoden 2024 ensimmäiselle puoliskolle.

Arla Foodsin tuottajaomistajat seitsemässä maassa ovat edistyneet merkittävästi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Maitotilojen CO ₂ e-päästöt ovat pienentyneet lähes miljoonalla tonnilla kahden viime vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että yhtiö kulkee määrätietoisesti kohti vuoden 2030 vähennystavoitettaan.

Vuonna 2023 Arla Foods lanseerasi pistepohjaisen kestävän kehityksen kannustinmallin, joka palkitsee maitotilaa kestävän kehityksen toimista. Lisäksi yhtiö aloitti uuden ohjelman, joka auttaa asiakkaita päästötavoitteiden saavuttamisessa. Näiden avulla Arla Foods odottaa nopeuttavansa päästövähennyksiä entisestään

Vuoden 2023 haastavan alun jälkeen Arla Foods toipui nopeasti ja jatkoi vahvaa kasvuaan kaikissa markkinoissa ja brändeissä. Yhtiön tehostamisohjelma ylitti tavoitteet.

Arla-konsernin kokonaisliikevaihto oli 13,7 miljardia euroa, mikä on suunnilleen samalla tasolla kuin sen vuoden 2022 liikevaihto, joka oli 13,8 miljardia euroa. Liikevaihtoon vaikuttivat negatiiviset valuuttavaikutukset, pääasiassa Ruotsin kruunu, Englannin punta ja Yhdysvaltain dollari.

– Tuottajaomistajien, henkilöstön ja johdon vahvan panoksen ansiosta Arla osoitti jälleen kykynsä sopeutua haastaviin markkinaolosuhteisiin. Olen erittäin ylpeä vakaista tuloksistamme, jotka heijastuvat sekä maidon kilpailukykyisessä tuottajahinnassa että saavu -

”Arla osoitti jälleen kykynsä sopeutua haastaviin markkinaolosuhteisiin.”

tetuissa kestävän kehityksen virstanpylväissä, Arla Foodsin puheenjohtaja Jan Toft Nørgaard sanoo.

Vuonna 2023 Arla Foods ylsi 380 miljoonan euron nettotulokseen, mikä vastaa 2,8 prosenttia liikevaihdosta. Sijoitustoiminnan kassavirta oli 519 miljoonaa euroa.

Vuonna 2022 vastaava luku oli 443 miljoonaa euroa.

Kohti vuoden 2030 päästötavoitetta vauhdittuneilla päästövähennyksillä

Arlan tuottajaomistajien CO ₂ epäästöt vähenivät keskimäärin 3,6 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna, mikä johti maitotilojen päästöjen vähenemiseen 1,12 kg CO ₂ e:sta 1,08 kg CO ₂ e:iin maitokiloa kohti.

Arlan arvoketjun päästöt (scope 3) vähenivät 3 prosenttiyksiköl-

Arla Foodsin puheenjohtaja

Jan Toft Nørgaard.

lä maito ja herakiloa kohden eli yhteensä 12 prosenttiyksiköllä verrattuna yrityksen vuoden 2015 lähtötasoon. Arvoketjun päästöt ovat 96 prosenttia Arlan kokonaishiilijalanjäljestä.

Arla vähensi oman toimintansa päästöjä (scope 1 ja 2) 4 prosenttiyksiköllä vuonna 2023 ja yhteensä 33 prosentilla verrattuna yrityksen vuoden 2015 lähtötasoon. Tämäjohtui pääasiassa energiankäytön optimoinnista toimipaikoilla ja sähkönhankintasopimusten vaikutuksesta.

Kahden vuoden aikana vuosina 2021–2023 Arla Foods ja sen tuottajaomistajat ovat vähentäneet päästöjä lähes miljoona CO ₂ etonnia. Ne ovat nyt saavuttamassa vuoden 2030 päästövähennystavoitteensa, joka on 63 prosenttia oman toiminnan päästöistä (scope 1 ja 2) ja 30 prosenttia arvoketjun päästöistä (scope 3).

Vuonna 2023 Arla otti historiallisia askelia arvoketjun (scope 3) päästövähennysten nopeuttamiseksi ottamalla käyttöön kestävän kehityksen kannustinmallin, joka sitoo osan tuottajan saamasta maidon hinnasta suoraan kestävän kehityksen toimiin maitotilalla. Lisäksi Arlan aloittama Customer Sustainability Programme (CSP) ohjelma syventää tuottajien ja asiakkaiden välistä yhteistyötä hankkeilla, joilla pyritään edistämään yhteisiä ilmastotavoitteita ja luomaan lisäarvoa niiden saavuttamiseksi.

– Olemme käynnistäneet maidontuottajien kanssa erittäin tärkeitä aloitteita, jotka vaikuttavat päästövähennyksiimme. Kuljemme oikealla tiellä kohti vuoden 2030 vähennystavoitettamme, sillä kasvihuonekaasupäästöjä on vähennetty lähes miljoonalla tonnilla kahden viime vuoden aikana. Samalla lähestymistapamme tuo lisäarvoa asiakkaillemme ja on loistava esimerkki siitä, kuinka muok-

6 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 AJANKOHTAISTA

kaamme meijeriteollisuuden tulevaisuutta, Arla Foodsin konsernijohtaja Peder Tuborgh sanoo.

Brändikasvu täydessä vauhdissa vuoden 2023 toisella puoliskolla

Vuoden 2022 korkea inflaatio ja elinkustannusten kohoaminen jatkuivat vuoden 2023 alkuun, mikä sai erityisesti eurooppalaiset kuluttajat siirtymään edullisempiin tuotteisiin sekä yleisesti ottaen ostamaan vähemmän maitotuotteita. Arlan brändiportfolio osoitti kuitenkin lujuutensa epävakaissa olosuhteissa.

– 2023 oli todellakin kahden puoliskon vuosi. Ensimmäisellä puoliskolla kuluttajat jatkoivat siirtymistään halvempiin tuotteisiin inflaation vuoksi, ja maailmanlaajuinen strateginen brändivolyymimme kasvu laski 6,0 prosentilla. Toivuimme kuitenkin vahvasti vuoden 2023 toisella puoliskolla, ja strateginen brändivolyymivetoinen kasvu kohosi 4,1 prosenttiin, Peder Tuborgh kertoo.

Kuluttajille suunnattujen maitotuotteiden kulutuksen lasku hidastui vuoden aikana, kun inflaatio helpotti ja palkat nousivat. Loppuvuonna maidon kulutus kasvoi jälleen, mikä johti maidon kulutuksen tasaiseen kehitykseen koko EU-alueella vuonna 2023. Arlan brändiliikevaihto kasvoi 1,2 prosentilla ennätysmäisen korkealle tasolle 6 375 miljoonaan euroon (2022: 6 300 miljoonaa euroa), mikä johtui korkeammista hinnoista. Arla Foodsin brändivolyymivetoinen tulovirran kasvu laski 0,7 prosenttia, mikä oli kuitenkin odotettua parempi tulos ja kehittyi myönteiseen suuntaan siirryttäessä vuoteen 2024.

Haitallisia valuuttavaikutuksia liiketoiminta-alueilla

Arla Foodsin liiketoiminta jaetaan neljään alueeseen.

Korkean inflaation ja korkeampien maitotuotteiden hintojen vuoksi Arla Euroopan brändivolyymeihin kohdistui paineita vuonna 2023, mutta kuluttajat alkoivat palata brändituotteisiin vuoden toi -

sella puoliskolla. Liikevaihto kasvoi 2,7 prosentilla 7 984 miljoonaan euroon (2022: 7 771 miljoonaa euroa). Brändivolyymivetoinen kasvu heikkeni 1,3 prosenttia, kun kuluttajat siirtyivät edullisempiin vaihtoehtoihin ja etsivät tarjouksia.

Arlan kansainvälisten liiketoimintojen liikevaihto kasvoi 1,4 prosentilla 2 471 miljoonaan euroon (2022: 2 437 miljoonaa euroa). Korkeista hintatasoista huolimatta brändivolyymikasvu saavutti 1,9 prosentin kasvun. Brändituotteet ylsivät ennätykselliseen kasvuun yrityksen Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Kaakkois-Aasian alueilla, joissa volyymit kasvoivat 4,2 ja 3,9 prosentilla. Valuutan devalvaatio ja sen jälkeinen inflaatio Nigeriassa vaikuttivat negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan Länsi-Afrikassa.

Arlan kokonaan omistama tytäryhtiö Arla Foods Ingredients (AFI) kasvatti lisäarvoa tuottavien proteiinituotteiden volyymiaan 10,4 prosentilla, mutta liikevaihto laski 6,3 prosenttia edellisvuoden 1 028 miljoonasta eurosta 963 miljoonaan euroon. Vuonna 2023 AFI kohtasi erittäin muuttuvan markkinaympäristön. Siihen vaikuttivat poikkeuksellisen epävakaat hera- ja laktoosipohjaisten ainesosien markkinahinnat sekä devalvaatio Argentiinassa, jossa AFI:llä on tuotantolaitos.

Arlan globaalin teollisuusmyynnin myymien kuivattujen maitotuotteiden osuus nousi historialliseen 27,4 prosenttiin (2022: 23,6 prosenttia). Liiketoimintayksikön liikevaihto laski 8,7 prosenttia 2 214 miljoonaan euroon edellisvuoden 2 531 miljoonasta eurosta, mikä johtui nopeista hintojen laskusta. Hinnat alkoivat elpyä vuoden 2023 jälkipuoliskolla, mikä johtui pääasiassa maidontuotannon vähenemisestä.

Näkymät vuodelle 2024

Arla Foods odottaa epävakaiden markkinaolosuhteiden jatkuvan vuonna 2024. Niiden taustalla on ulkoisia tekijöitä kuten kuluttajien

ostovoiman heikkeneminen, valuuttakurssien kehitys sekä geopoliittiset jännitteet ja epävarmuustekijät. Arla odottaa vuoden 2023 jälkipuoliskolla koetun kasvun jatkuvan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla ja johtavan 1,0–3,0 prosentin brändivolyymivetoiseen kasvuun, vaikka markkina- ja kasvunäkymät ovat epävarmemmat vuoden jälkipuoliskolla. Arla Foodsin ilmastostrategian, kestävän kehityksen kannustinmallin ja CSP-ohjelman avulla yhtiö pyrkii säilyttämään nykyisen tahtinsa ilmastovaikutusten vähentämisessä. Näin Arla pystyy saavuttamaan vuoden 2030 päästövähennystavoitteensa: oman toiminnan päästötaso (scope 1 ja 2) vähenee 63 prosenttia ja arvoketjun päästötaso (scope 3) 30 prosenttia maito- ja herakiloa kohti. – Odotamme volatiliteetin jatkuvan useilla tasoilla, mutta vuoden 2023 toisen puoliskon vahva suorituskyky saa meidät aloittamaan vuoden 2024 erittäin luottavaisina. Epävarmuus pysyy kasvavana huolenaiheena ympäri maailmaa, ja siihen liittyvä taloudellinen laskusuhdanne voi vaikuttaa liiketoimintaamme kielteisesti. Arlalla on kuitenkin vahva taloudellinen asema, ja globaali maitotuotteiden kysyntä on edelleen voimakasta. Ilmastostrategiamme, kannustinmallimme ja CSP-ohjelmamme avulla nopeutamme jatkossakin ponnistelujamme ilmastovaikutustemme vähentämiseksi. Olemme edelleen sitoutuneita Future26strategiamme tavoitteisiin ja jatkamme pyrkimyksiämme olla johtava kestävästi toimivan meijerin roolimalli, Peder Tuborgh kommentoi.

Konsernin liikevaihdon vuonna 2024 odotetaan olevan 13,2–13,7 miljardia euroa. Laskuun vaikuttavat ensisijaisesti vuoden 2023 alkupuolen ennätyskorkeisiin lukemiin verrattuna alhaisemmat myyntihinnat ja haitalliset valuuttavaikutukset. Liiketuloksen arvioidaan olevan 2,8–3,2 prosenttia ja velkaantuneisuusasteen alueella 2,4–2,8.

AJANKOHTAISTA
Arla Foodsin konsernijohtaja Peder Tuborgh.

ArlA investoi sipoossA –yrityskAupp A mAhdollistAA tuotAnnon lAAjentAmisen

Arla vauhdittaa liiketoimintansa kasvua investoimalla tuotantotiloihin ja tuotantokapasiteetin kasvattamiseen Sipoon meijerissä. Arla Oy on ostanut Ingman Groupilta kiinteistö- ja palveluyhtiö Massby Facility & Service Ltd. Oy:n kokonaisuudessaan. Kaupan myötä Arlan tuotantotilat laajenevat. Lisäksi Arla investoi uuteen tuotantolinjaan ja sähköasemaan.

– Olemme iloisia voidessamme kertoa investointiuutisia. Investoinnit Sipoossa tukevat yhtiömme liiketoiminnan kasvua ja vahvistavat asemaamme Suomen markkinassa. Voimme jatkossa tarjota suomalaisille aiempaa kattavammin kotimaisia brändejä. Investoinnit ovat tärkeä osa yrityksemme kasvuun tähtäävää Future26-strategiaa, Arla Oy:n toimitusjohtaja Pia Jormanainen kertoo.

Yrityskaupassa Arlan omistusosuus Massby Facility & Servicestä kasvoi 60 prosentista 100 prosenttiin. Sen myötä Arla sai haltuunsa aiemmin Unileverin käytössä olleet tuotanto- ja toimistotilat Sipoon meijerirakennuksessa, mikä mahdollistaa tuotannon laajentamisen. Massby Facility & Servicen henkilöstö jatkaa samoissa tehtävissä kuin ennen yrityskauppaa.

Investointi välipalalinjastoon ja sähköasemaan yhteensä 11 miljoonaa euroa

Vuoden 2024 aikana Sipoon tehtaalle valmistuu uusi välipalalinjasto, jolla vastataan kasvavaan välipalatuotteiden kysyntään Suomessa ja tulevaisuudessa myös vientimarkkinoilla.

– Terveellisille välipaloille on kasvava tarve, sillä ihmiset haluavat huolehtia omasta ja perheensä hyvinvoinnista. Arlan välipalatuotteet tukevat hyvinvointia erinomaisesti maidon monipuolisten ravintoominaisuuksien ansiosta, Jormanainen toteaa.

Lisäksi Arla investoi tänä vuonna uuteen Sipoon

Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

”Investointimme on myönteinen uutinen suomalaisten maidontuottajien kannalta.”

tuotantolaitoksen yhteydessä sijaitsevaan sähköasemaan, joka parantaa Arlan sähkönsaannin toimintavarmuutta ja uusiutuvan energian käytön edellytyksiä. Investoinnin suuruus välipalalinjastoon ja sähköasemaan on yhteensä 11 miljoonaa euroa.

8 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024
AJANKOHTAISTA

– Investointimme on myönteinen uutinen myös suomalaisten maidontuottajiemme kannalta. Panostamme kotimaisiin tuotteisiin, mikä ylläpitää Suomessa tuotetun maidon tarvetta Arlalla, Jormanainen toteaa.

Arla Oy on osa maailmanlaajuisesti toimivaa Arla Foods -meijeriosuuskuntaa, jolla on 8 500 tuottajaomistajia seitsemässä Euroopan maassa. Suomessa Arla Oy:llä on yhteistyömeijereissä ja suorina sopimustuottajina lähes 400 maidontuottajaa eri puolilla Suomea.

Arla jatkaa Sipoossa 95 vuotta sitten Hjalmar Ingmanin aloittamaa meijeriperinnettä, joka sai alkunsa Sipoossa valmistetun viilin myynnillä Helsingin kauppatorilla. Viilin tuotanto Sipoon meijerissä jatkuu yhä. Lisäksi tehtaalla purkitetaan maitoa ja valmistetaan jogurttia, rahkaa, kermaa, smetanaa, creme fraichea ja meijerivoita.

Taustatietoa

• Arla työllistää Sipoon meijerissä 400 henkilöä (sis. Massby Facility & Servicen 36 työntekijää) ja noin 100 kumppaniyritysten työntekijää. Lisäksi Arlalla on henkilöstöä maitoa tiloilta keräävissä Arlan meijereissä Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.

• Arla on sitoutunut kestävään maidontuotantoon. Yhtiö on asettanut tieteeseen perustuvat Science Based Targets -aloitteen hyväksymät päästövähennystavoitteet omalle toiminnalleen ja arvoketjulleen sekä panostaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

• Arla on tärkeä osa Suomen ruokaturvaa ja keskeinen toimija suomalaisessa elintarvikesektorissa.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 9 AJANKOHTAISTA

Tuottajamerkki nostaa valokeilaan maidontuottajien työn huomisen hyväksi

Arlalle maitoa

tuottavilla tiloilla tehdään joka päivä lukuisia tekoja huomisen hyväksi. Tätä maidontuottajien jokapäiväistä työtä ruoantuotannon turvaamisen ja vastuullisuuden eteen nostaa valokeilaan alkuvuodesta lansee rattu Tuottajamerkki.

– Tuottajamerkin avulla pystymme tuomaan tuotta jien tärkeää työtä esille ai kaisempaa vahvemmin ja systemaattisemmin.

Merkki näkyy Arlabrändin pakkauksissa

niin Suomessa kuin kaikkialla maailmassa, kertoo Brand Manager Betina Karvinen Arlalta.

Ruoan alkuperä, tuottajien työ ja heidän jaksamisensa kiinnostaa päivittäisiä ruokavalintojaan pohtivia kuluttajia. Tuottajamerkin avulla tätä tietoa voidaan nyt tarjota helpolla ja houkuttelevalla tavalla. Tuottajamerkkiin sisältyy QRkoodi, joka johdattaa kuluttajan Arlan uudelle vastuullisuussivustolle. Siellä maitotuotteiden matkaa pääsee seuraamaan kuluttajan ruokapöydästä pakkauksen, kuljetuksen ja meijerin kautta ai -

Betina Karvinen

Paulina Koskenniemi toimii Arlan maidontuottajana yhdessä puolisonsa kanssa.

10 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 TUOTTAJAMERKKI
KRISTA KORPELA-KOSONEN
”Tuottajamerkki on mielestäni aivan huippujuttu. Pidän todella tärkeänä sitä, että maidontuottajia nostetaan valokeilaan näin näkyvällä tavalla.”

merkki mahdollistaa, että kuluttaja pääsee halutessaan lukemaan lisää tiloilla tehtävistä vastuullisuusteoista vaikka suoraan aamupalapöydässä.

– Tuottajamerkin tavoitteena on tuoda maidontuottajia lähemmäs kuluttajaa, Karvinen sanoo.

Tuotepakkausten lisäksi Tuottajamerkki saa vahvasti näkyvyyttä myös Arlan maito- ja jakeluautoissa, sosiaalisessa mediassa sekä viestinnässä ja mainonnassa.

na maitotilan lehmiin ja maaperän kasvukuntoon saakka.

– Olemme huomanneet, että suomalaiset kuluttajat kokevat ruoan vastuullisuuden aika isona ja mutkikkaana asiana. Sivustomme tavoitteena on yksinkertaistaa tätä tarinaa ja kertoa se kuluttajan lähtökohdista kiinnostavalla tavalla, Karvinen kuvailee.

Lähemmäs kuluttajaa

Maitotuotteilla on tärkeä rooli osana päivittäisiä ruokahetkiä, sillä ne ovat monipuolinen ravinnon lähde kaikenikäisille. Maito- tai jogurttipurkin kyljestä löytyvä Tuottaja -

– Tuottajamerkki on mielestäni aivan huippujuttu. Pidän todella tärkeänä sitä, että maidontuottajia nostetaan arvostukseen ja valokeilaan näin näkyvällä tavalla, sanoo Paulina Koskenniemi . Hän toimii Arlan maidontuottajana Pellossa yhdessä puolisonsa kanssa.

Tekoja huomisen hyväksi Arla kannustaa maitotiloja kestävän kehityksen toimenpiteisiin palkitsemalla niistä viime vuonna käyttöönotetun Kestävän kehityksen kannustinmallin mukaisesti. Mitä enemmän tuottaja tekee ilmastovaikutuksen vähentämiseksi sekä luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelemiseksi, sitä enemmän hänelle maksetaan maidosta. Näitä konkreettisia tekoja huomisen hyväksi haluamme nostaa esiin Tuottajamerkin avulla.

Paulina Koskenniemen mukaan

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 11 TUOTTAJAMERKKI
Paulina Koskenniemen kotialbumi Paulina Koskenniemen kotialbumi

Kestävän kehityksen kannustin on ollut hyvä keino pysähtyä miettimään omalla tilalla tehtäviä vastuullisuustekoja.

– Asian äärelle pysähtyminen on auttanut huomaamaan, että monet kestävän kehityksen teot ovat osa maitotilojen normaalia arkipäivää. Meidänkin tilallamme on tehty tulevaisuuden tekoja jo pitkään. Nyt ne on dokumentoitu ja saamme siitä myös taloudellista hyötyä. Se on tietysti hieno asia.

Esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on Koskenniemen mukaan vastuullisuustyötä, jota tehdään joka päivä maitotilan arjessa. Lehmän on voitava hyvin, jotta se voi tuottaa maitoa.

– Toimimme lehmät edellä. Niiden olosuhteiden parantamisen eteen tehdään työtä aina, kun mahdollista. Meillä lypsylehmät esimerkiksi laiduntavat toukokuusta lokakuuhun ja hiehot kulkevat ympäri vuoden ulkona, miten ha -

”Hyvinvoivalla tuottajalla on hyvinvoivat eläimet.”
Sami

luavat. Näin on tilallamme toimittu aina.

Samalla Koskenniemi pitää tärkeänä, että myös maidontuottajien hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota.

– Hyvinvoivalla tuottajalla on hyvinvoivat eläimet, hän sanoo.

Paikkoja perhosille ja pesiä pääskyille

Koskenniemi kertoo, että asioiden äärelle pysähtyminen on synnyttänyt myös uusia oivalluksia. Sen myötä tilan peltojen viljelyyn on tehty muutoksia, jotka tukevat muun muassa maaperän kasvukuntoa ja luonnon monimuotoisuutta. Viljelyyn on valittu syväjuurisempia kasveja, peltojen kääntämisen aikataulua on muutettu ja niille on jätetty talvipeitteisyyttä.

– Lisäksi jätämme peltojen reunoille suojakaistaleita, joita ei niitetä. Ne tarjoavat perhosille ja linnuil-

12 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 TUOTTAJAMERKKI
Paulina Koskenniemen kotialbumi ja Paulina Koskenniemi,

le paikkoja laskeutua. Se on meille pieni asia, josta voi kuitenkin olla luonnon monimuotoisuudelle paljon apua, Koskenniemi sanoo.

Paulina Koskenniemen tila on ollut mukana myös Arlan ja BirdLifen yhteistyöhankkeessa, joka auttaa uhanalaisia pääskyjä pesimään maitotiloilla. Viime vuonna aloitettu hanke saa jatkoa tänä vuonna. Mukana olevat tilat ovat sitoutuneet tekemään toimia, kuten rakentamaan tekopesiä, ja seuraamaan pääskyjen tilannetta kuluvan vuoden aikana.

Koskenniemi pitää kampanjaa onnistuneena. Osallistuminen on ollut helppoa eikä se ole vaatinut tilalta mitään investointeja. Hänen tilallaan pääskyt ovat löytäneet uusiin pesäpaikkoihinsa hyvin.

– Mukana olo on ollut meille hauska juttu, josta on tullut todella hyvä mieli. Kaikki hyötyvät siitä, että luonto voi hyvin, Koskenniemi sanoo.

Kuparisulfaatin myynti on kielletty 1.1.2024 alkaen. Intra Hoof-fit on todistetusti tehokas vaihtoehto!

Tieteellisesti todistettu protokolla pH- ja lämpötilariippumaton Sisältää Aloe veraa ja kelatoituja orgaanisia mineraaleja Tarttuu vahvasti sorkkaan Turvallinen viljelijälle, eläimelle, luonnolle ja voidaan käyttää myös biokaasua tuottavilla tiloilla

Erittäin VAKAA LIUOS kelatoitujen mineraalien ansiosta

Pysyy tehokkaana jopa 250 LÄPIKÄYNTIÄ

Paulina Koskenniemen tilalla lypsylehmät laiduntavat toukokuusta lokakuuhun.

AINOA todistettavasti tehokas sorkkakylpy tuote

896,00

434,00

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 13
NYT ERIKOISHINTAAN: Intra Hoof-Fit Bath -sorkkakylpy 20 litraa Hinta tilalle toimitettuna 179,20 €/astia. Hinta sisältää myös toimituskulut. Yksittäin 212,00 €/astia.
5 x 20 litraa tilalle toimitettuna Intra Hoof-Fit Spray -sorkkasuihke 10 litraa Hinta tilalle toimitettuna 86,80 €/astia. Hinta sisältää myös toimituskulut. Yksittäin 98,00 €/astia.
5 x 10 litraa tilalle toimitettuna Lisätietoja: www.finnlacto.fi Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
Paulina Koskenniemen kotialbumi

Valtiolta toivotaan

kädenojennustA biokAA hAnkkeille

Biokaasu olisi kotimainen ja paikallinen sekä ilmasto- ja ympäristöystävällinen energiamuoto, mihin liittyvien hankkeitten edistäminen kaipaisi valtiolta investointitukea. Tätä mieltä olivat Envitecpolis Oy:n tammikuussa Seinäjoella järjestetyn biokaasuseminaarin osanottajat.

Yksi seminaarin tapausesimerkeistä oli Kurikan Biokaasuekosysteemi. Aluenperin Tikan Maatila Oy:n, Arlan, Hämeenlinnan Osuusmeijerin, One1 Oy:n, SEO:n ja Envitecpolis Oy:n kehittämä biokaasuekosysteemi on laajenemassa Ku -

rikan Lämmön ja usean maatilan kat tavaksi verkostoksi. Kurikan kaupun gin omistamassa Kuri kan Lämpö Oy:ssä alettiin neljä vuotta sitten pohtia biokaasun tarjo amia energian tuotanto mahdollisuuksia. Lämpöyhtiön ja sen omistaman Lännen Biokaasu Oy:n toimitus johtaja että avuksi otettiin lahtelainen bioenergiaratkaisujen asiantuntijayritys One1 Oy.

– Yhdessä heidän kanssaan lähdettiin jalostamaan hanketta eteenpäin. Kurikassa maatalous on

BIOKAASU
TUOMAS KOIVUNIEMI

Valion vastuullisen liiketoiminnan johtaja Leena Helminen, Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen ja Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski esittelivät Envitecpolisin Biokaasuseminaarin osallistujille meijeriyhtiöiden käyttämiä kaasurekkoja.

BIOKAASU
Tuomas Koivuniemi

vahva toimiala, joten potentiaalia biokaasun tuotannolle on, Viinikainen totesi.

Lisäeuroja ja säästöjä koko ketjussa

Lakeudella on laskettu, että Kurikan ja Jalasjärven alueille rakentuva laitos- ja putkistokokonaisuus tuottaisi biokaasua liikenteen, teollisuuden ja laivaliikenteen käyttöön yli kahdeksan miljoonan diesellitran edestä.

Yksi osa kaavailtua ekosysteemiä on Arla-yhteistyöryhmän Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajatiloihin kuuluvan Tikan Maatila Oy:n maille rakennettavaksi kaavailtu biokaasun tuotantolaitos. Tilan isännän ja biokaasuhanketta varten perustetun Biomuu Oy:n hallituksen puheenjohtajan Tuomo Mäkisen mukaan biokaasun tuotanto on yksi tapa saada lisäeuroja.

Arla Oy:n hankintajohtaja Sami Kilpeläinen totesi, että meijeriyhtiölle kurikkalaistilan biokaasuhanke on osa työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

– Tilakokoluokan nesteytetyn biokaasun tuotantolaitoksen tehoksi suunniteltiin kuusi gigawattituntia, mikä korvaa 600 000 litran verran dieseliä. Kurikan uudet suunnitelmat ovat 6–7 -kertaiset.

Hanke tuottaa säästöjä niin raakaaineissa ja logistiikassa kuin meijerin lopputuotteissakin, hän avasi.

Kaikki hyötyvät

Kilpeläisen mielestä biokaasu voisi olla tärkeä osa Suomenkin ilmastopoliittisissa toimissa.

– Biokaasun tuotannossa maatilat, yritykset ja koko yhteiskunta hyötyvät. Tilat pystyvät hyödyntämään sivuvirtoja ja parantamaan energiatehokkuutta, yritykset voivat hyödyntää paikallista energiaa ja yhteiskunta saa ympäristöhyötyä. Tämän lisäksi biokaasu korvaa kallista tuontienergiaa, hän sanoi. Biokaasun energiakäytön edistämiseksi kaivattaisiin valtiolta käden ojennusta.

– Tiloilla ja toimijoilla on kiinnostusta biokaasun luomaan potenti -

Seminaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten biokaasuinvestointeihin on mahdollisuus saada rahoitusta. Paneelissa Mikko YliKuivila, Antti Savola, VeliPekka Reskola, Heli Rintala ja Timo Saari.

”Hanke tuottaa säästöjä niin raaka-aineissa ja logistiikassa kuin meijerin lopputuotteissakin.”

aaliin, mutta valtiolta tarvittaisiin päätöstä biokaasun investointituesta, Kilpeläinen linjasi.

Kansa haluaa ajaa puhtailla polttoaineilla

Arlan yhteistyökumppanina Kurikan hankkeessa on SEO eli Suomalainen Energiaosuuskunta. SEO:n toimitusjohtajan Arto Viljasen mukaan biokaasu on tärkeä osanen yhteiskunnallista tavoitetta uusiutuvien polttoaineiden lisäämisestä liikenteessä.

Viljanen kertoi myös Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n selvityksestä, minkä mukaan am -

mattiautoilijat ja kuluttajat haluavat ajaa puhtaammilla polttoaineilla. Yksi vastaus tähän kysyntään on nesteytetty biokaasu.

– Liikennepolttoaineena käytettävä nesteytetty biokaasu on osa arvoketjua, josta kaikki osapuolet saavat hyötyä niin taloudellisesti kuin ympäristönkin näkökulmasta. Nyt vain tarvittaisiin vauhtia esimerkiksi lupaprosesseihin ja rahoitukseen, ettei Suomessa nukuta onnemme ohi, hän sanoi.

Ensi vuoden elokuussa biokaasua tankkiin

Ekosysteemi-paneelin osallistujilta kysyttiin osuuden lopuksi, milloin Biomuun asemalla pääsee tankkaamaan nesteytettyä biokaasua rekkoihin. Tuomo Mäkinen arvioi, että elokuussa 2025. Mäkisen kanssa samoilla linjoilla olivat Lännen Biokaasun Viinikainen ja SEO:n Viljanen.

– Uskon, että ensi vuoden syyspuolella, One1:n Janne Ekholm arveli.

16 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 BIOKAASU
Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen, One1:n myyntijohtaja Janne Ekholm, maatalousyrittäjä ja Biomuu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Mäkinen, Lännen Biokaasu Oy:n toimitusjohtaja Petri Viinikainen ja SEO:n toimitusjohtaja Arto Viljanen toivat näkökulmia esiin Kurikan biokaasuekosysteemistä. Tuomas Koivuniemi

Paremmat olosuhteet sinulle ja eläimillesi

Pihatot ja maatilan rakennukset:

Osaava suunnittelu sekä eläinliikenteen ja toimintojen sijoittelu

Tilankehitys ja lupaprosessien tuki

Selkeä kustannusarvio

Laaja tietotaito koneiden, kalusteiden ja laitteiden sopivuudesta rakennuksiin

Muuta haaveilu todeksi ja kysy suunnittelusopimusta!

Lue lisää eläinten hyvinvoinnista, kustannustehokkuudesta sekä Robora-rakennusten toiminnallisuuksien suunnittelusta → nhk.fi/category/blogit

Ymmärrämme investointisi mittakaavan ja tärkeyden. Kysy lisätietoja pihaton suunnittelusopimuksesta: asiakaspalvelu p. 03 628 661 tai robora@nhk.fi

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 17
nhk.fi @NHKGroup

Maitotilojen keskikoko nousi

67 lehmään vuoden 2023 lopussa

SAMI KILPELÄINEN

Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijereissä maitomäärät nousivat viime vuonna yhteensä 3,2 prosentilla. Maitoa tuotettiin ryhmässä yhteensä 214,7 miljoonaa litraa. Tilojen keskikoon kasvu jatkui nopeana, sillä vuoden lopussa Arla-ryhmän 394 tilalla oli keskimäärin 67 lehmää per tila.

Viime vuoden lopussa Suomessa maitotilojen keskikoko oli noin 57 lehmää. Arla-ryhmässä keskikoko on nyt noin 10 lehmää enemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin.

Kasvua oli yhdeksästä yhteistyömeijeristä yhteensä kuudessa meijerissä. Suurin kasvu oli Arla Sipoon hankinta-alueella, jossa Kaakkois-Suomesta ja Itä-Uudeltamaalta siirtyneet uudet tuottajat nostivat loppuvuodesta maitomääriä.

Sipoon hankinta-alueella kasvua

”Vuosi 2023 oli sekä maidon tuotetun että jalostetun määrän osalta mukavasti kasvussa.”
Robert Sandström

tuottajamäärä oli vuoden 2023 lopussa yhteensä 73 tuottajaa. Maitomäärät olivat vakaassa kasvussa ja maitoa tuotettiin 1,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaismaitomäärä oli 50,4 miljoonaa litraa.

maitomäärässä oli yhteensä yli 27 prosenttia.

– Maitomäärien kasvu uusien tuottajien myötä mahdollisti myös järjestellä uudelleen keräilyreittejä ja saada sitä kautta autot tehokkaammin täyteen myös Etelä-Suomen reiteillä, iloitsi hankinta- ja logistiikkapäällikkö Robert Sandström Arla Sipoon pääkonttorilta.

Etelä-Suomen maitomäärät kasvussa

Hämeenlinnan Osuusmeijerissä

– Kokonaisuutena vuosi 2023 oli sekä maidon tuotetun että jalostetun määrän osalta mukavasti kasvussa. Osuusmeijerin vuosi oli kokonaisuudessaan positiivinen, kertoo Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski. Hämeenlinnan osuusmeijerin tilojen keskikoko oli lähes 80 lehmää tilaa kohden vuoden lopussa. Myös Ruhan meijerin maitomäärät olivat viime vuonna kasvussa 1,9 prosenttia ja maitoa tuotettiin yhteensä 28,4 miljoonaa litraa. Tuottajia oli vuoden lopussa 35 ja vain kolme tuottajaa luopui vuoden aikana tuotannosta. Tilojen keskikoko oli ryhmän suurin.

Jatkuu seuraavalla aukeamalla

18 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Marjaana Malkamäki Risto Koski Sinikka Lakkisen tila sijaitsee Sastamalan Vammalassa.

mAitomäärät 2023

ArlA

pohjois-suomi

• 34 504 159 litraa

• Muutos vrt. 2022: -2,3 %

• Tuottajia: 62

• Lehmiä/tila: 63*

limingAn

osuusmeijeri

• 6 098 887 litraa

• Muutos vrt. 2022: -1,1 %

• Tuottajia: 17

• Lehmiä/tila: 40 *

lAAksojen

mAitokuntA

• 28 192 381 litraa

• Muutos vrt. 2022: 1,5 %

• Tuottajia: 56

• Lehmiä/tila: 56*

kAustisen osuusmeijeri

• 31 198 738 litraa

• Muutos vrt. 2022: 5,2 %

• Tuottajia: 39

• Lehmiä/tila: 90 *

hämeenlinnAn osuusmeijeri

• 50 443 869 litraa

• Muutos vrt. 2022: 1,2 %

• Tuottajia: 73

• Lehmiä/tila: 78*

ArlA oy Itä-suomi

• 12 436 402 litraa

• Muutos vrt. 2022: 2,2 %

• Tuottajia: 30

• Lehmiä/tila: 47*

porlAmmin osuusmeijeri

• 3 958 579 litraa

• Muutos vrt. 2022: -1,7 %

• Tuottajia: 7

• Lehmiä/tila: 64*

ruhAn meijeri oy

• 28 441 188 litraa

• Muutos vrt. 2022: 1,9 %

• Tuottajia: 35

• Lehmiä/tila: 91*

ArlA oy

• 19 399 521 litraa

• Muutos vrt. 2022: 27,2 %

• Tuottajia: 55

• Lehmiä/tila: 60 *

*

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 19
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ
keskikoko 31.12.2023

– Tuotanto on tiloilla vakiintunut. Tilojen keskikoko on kasvanut vauhdilla ja vuoden lopussa keskikoko oli jo yli 90 lehmää per tila, arvioi Ruhan meijerin toimitusjohtaja Jorma Oesch

Porlammin Osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikainen on tyytyväinen, että vuoden 2023 aikana yksikään tila ei luopunut tuotannosta.

– Seitsemän tilaamme tuotti noin 4 miljoonaa litraa maitoa. Tilojen keskikoko oli takavuosikymmeninä Suomen suurin, mutta nyt investointien vähentyessä tilojen keskikoon kasvu on hidastunut, arvioi Kari Ollikainen laskennallista 64 lehmän tilojen keskikokoa.

Pohjanmaalla kasvua

Kaustisen Osuusmeijeri toimii Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan maakunnan alueella. Kaustisen osuusmeijerin maitomäärä on kymmenessä vuodessa yli tuplaantunut viime vuoden reiluun 31 miljoonaan litraan. Kasvua edelliseen vuoteen oli yli viisi prosenttia.

– Kaustisen osuusmeijerille tuotti maitoa vuoden lopussa 39 tuottajaa ja keskimäärin jo 800 000 litraa tilaa kohden. Tilojen keskikoko on kuta kuinkin 90 lehmää, kertoo toimitusjohtaja Peter Prest

Laaksojen Maitokunnan kotipaikka on Ylivieskassa ja lähialueelta kerätyt maitolitrat kasvoivat vuonna 2023 yhteensä 1,5 prosenttia. Maitomäärä oli yhteensä lähes 28,2 miljoonaa litraa.

– Viime vuonna luopuminen oli maltillista ja vain yksi tila luopui tuotannosta vuoden aikana ja vuoden lopussa tuottajia oli 56, sanoo toimitusjohtaja Ulla Roininen Laaksojen Maitokunnasta.

Limingan Osuusmeijerin vuosi oli historiallinen, kun pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Janne Kokko luopui puheenjohtajuudesta vuoden lopussa. Limingan Osuusmeijerin tilamäärässä ei tapahtunut muutoksia viime vuonna vaan tilamäärä pysyi 17:ssä.

– Tilojen keskikoko on noin 40 lehmää ja maitoa tuotettiin viime

20 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ
Kari Ollikainen Ulla Roininen Jorma Oesch Peter Prest Tuija Linjakumpu Maarit Rehula Jouni Tahvanainen

vuonna reilut kuusi miljoonaa litraa, missä laskua oli vain reilu prosentti edelliseen vuoteen, toteaa Limingan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Maarit Rehula .

Pohjois- ja Itä-Suomessa vakaata

Arla Itä-Suomen maitomäärä oli viime vuonna 2,2 prosentin kas -

vussa ja litroja kertyi yhteensä 12,4 miljoonaa.

– Viime vuosi oli hyvin vakaa. Tilojen keskikoko jatkaa vakaata kasvua ja tilakohtainen maitomäärä on keskimäärin reilut 400 000 litraa tilaa kohden, laskee Arla ItäSuomen hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen

Arla Pohjois-Suomen maitomäärä aleni viime vuonna reilut pari prosenttia, vaikka tuottajamäärä laski 62:een ja peräti 16 prosentilla. Arla Pohjois-Suomi on maito- ja tilamäärällä mitattuna ryhmän toiseksi suurin hankintayksikkö noin 34,5 miljoonan litran maitomäärällä.

– Viime vuonna tuottajamäärä aleni ennakoidusti 12 tilalla. Jatkavat tilat kehittävät toimintaansa suunnitellusti ja tilojen keskikoko nousi jo 63 lehmään per tila. Pohjoisessa tuottajakenttä on nuorentunut ja keski-ikä maan keskiarvoa alhaisempi. Vaikka luopujia on ollut paljon, on jatkavilla tiloilla askelmerkit tulevaisuuteen hyvällä uralla, taustoittaa hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu

Panostusta kestävyyteen ja laatuun

Vuosi 2023 painottui Arla Suomi -yhteistyöryhmässä uuden kestävän kehityksen kannustin -mallin ja luonnon monimuotoisuutta mittaavan biodiversiteettikartoituksen ottamiseen osaksi tuottajahinnoittelua. Tilat tekivät merkittäviä panostuksia neljännesvuosittain päivittyvään kestävän kehityksen kannustinmalliin.

Laskelmien perusteella myös hiilipäästöt maitolitraa kohden laskivat merkittävästi vuoden 2023 aikana. Vuosimuutokset ovat olleet nopeimmat vuonna 2023 vuodesta 2020 tehdyissä laskelmissa. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna saavutettiin noin viiden prosentin alenema vuosimuutoksena hiilipäästöissä. Lopulliset lukemat saadaan kevään aikana.

Maidon laadussa top3 oli E-luokan maidossa seuraava: 1. Arla Itä-Suomi (99,03 %), 2. Kaustisen Osuusmeijeri (98,62 %) ja 3. Arla Pohjois-Suomi (98,47 %).

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 21 ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ
Marjaana Malkamäki Hannu Putkuri Hannu Putkuri Piiroomäen maatilan emäntä Sari Rouvinen. Ari Hänninen Maitosuoni Oy:n tilalta ja Sinikka Lakkinen Tekomaan tilalta.

LUONNON MONIMUOTOISUUS

Tärkeä työ pääskyjen auttamiseksi jatkuu, nyt kutsumme sinut mukaan!

Moni ei tiedä että kaikki Suomen kolme pääskylajia – haarapääsky, räystäspääsky ja törmäpääsky – on luokiteltu uhanalaisiksi. Käynnistimme viime vuonna maidontuottajien, Arlan ja BirdLifen kanssa yhteistyöhankkeen uhanlaisten pääskysten auttamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi aiheesta.

Uhanalaistumisen taustalla ovat muun muassa maatalouden ja muun ympäristön muutokset sekä pääskysten tarvitseman hyönteis -

ravinnon väheneminen. Erityisesti haarapääsky ja räystäspääsky ovat maataloudesta riippuvaisia lajeja.

Maitotilat ovat tärkeässä asemassa pääskysten auttamisessa, sillä esimerkiksi tilan laiduntavat eläimet tuottavat laitumelle lantaa, joka houkuttelee paikalle hyönteisiä. Laitumet ja karjan lanta tuottavat runsaasti hyönteisravintoa pääskysille ja muille linnuille.

Maidontuottajien, Arlan ja BirdLifen välinen yhteistyö pääskysten auttamiseksi jatkuu myös tulevina vuosina.

Pilottivuonna tilat perustivat yli 150 uutta pesäpaikkaa

Vuonna 2023 pilotoimme yhteistyöhanketta 22 maitotilalla eri puolilla Suomea. Seurasimme pilottitilojen kanssa tilalla pesivien pääskysten määriä, miten ja missä pesintä onnistui ja mitä opittavaa meillä vielä on pääskysistä.

Maitotilalliset vastasivat kahteen verkkokyselyyn, keväällä ja syksyllä. Saimme maidontuottajien ansiosta paljon tietoa, ja hankkeen jatkuessa useampia vuosia voimme seurata ja vertailla tuloksia ensimmäiseen vuoteen.

Hankkeessa annettiin halukkaille maitotiloille räystäspääskyn tekopesiä asennettavaksi, ja näin saimme perustettua yli 150 uutta pesäpaikkaa räystäspääskyille. Tekopesien asentaminen olikin suosituin keino auttaa pääskysiä tiloillamme. Maitotilat tekivät paljon muitakin toimenpiteitä pääskysten pesintöjen helpottamiseksi, muun muassa tarjoamalla pesänrakennusmateriaaleja.

BirdLifen asiantuntija vieraili

22 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024
Mauri Leivo Mauri Leivo Heini Riipi Haarapääskyt ovat maataloudesta riippuvainen laji.

Linnut löytävät maatiloilta runsaasti hyönteisravintoa. Kuvassa haarapääskyjä.

osalla pilottiloista ja neuvoi esimer kiksi tekopesien asennuksessa. Lisäksi kaikille Arlan maitotiloille jaettiin opas pääskyjen pesinnän tukemisesta. Ohjeistuksen ja neuvonnan laati ja toteuttivat BirdLife Suomen asiantuntijat. Hankkeen toimintatavat suunniteltiin eläintautiriskit huomioiden yhteistyössä ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkäreiden kanssa.

Myös räystäspääsky on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.

väliä. Tärkeintä on halu auttaa suomalaista pääskykantaa. Hankkeeseen osallistuminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi tuottajille ja osallistumisesta ei aiheudu tilalle kustannuksia. Maidontuottaja voi itse päättää millaisia toimia pääskysten auttamiseksi haluaa tilallaan tehdä.

Haluatko olla mukana auttamassa pääskysiä?

Pitkäjänteistä työtä pääskysten eteen tarvitaan, sillä ensimmäisenä kesänä kaikkiin tekopesiin ei vielä saatu uusia asukkaita. Uhanalaisia pääskysiä ei pelasteta yhdessä vuodessa, joten yhteistyön jatkuminen ja uusien maitotilallisten mukaan saaminen on äärimmäisen tärkeää.

Nyt etsimme hankkeeseen mukaan lisää maitotiloja, joilla karjaa laiduntaa kesäisin. Tilan koolla, navettatyypillä tai sijainnilla ei ole

Jaamme kevään aikana kaikille Arla yhteistyöryhmän maidontuottajille verkkokyselyn Uumassa ja muissa meijereiden tiedotuskanavissa, johon vastaamalla tuottaja on mukana hankkeessa. Kyselyssä kartoitamme esimerkiksi pääskymääriä tilalla, ja tuottaja voi valita, millä tavoin haluaa olla hankkeessa mukana.

Tule mukaan pelastamaan pääskyset kanssamme!

Lisätietoja: Heini Riipi, Arla Oy Puh. 050 561 1533 heini.riipi@arlafoods.com

Yhteistyö BirdLifen kanssa näkyy muun muassa Arla Luonto+ -mustikkajogurttipurkissa.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 23
LUONNON MONIMUOTOISUUS
Micha Fager

Taloudellisen resilienssin merkitys korostuu Euroopan maidontuotannossa

Euroopan maidontuotannossa taloudellinen tilanne on vaihdellut rajusti viime vuosien aikana. Tietoa eri maiden tilanteesta löytyy useammastakin lähteestä, mutta yksi pisimpään toimineista tietolähteistä on Saksasta käsin toimiva maitotilojen vertailuverkosto IFCN (International Farm Comparison Network), jossa Suomi on ollut mukana jo 20 vuoden ajan. Vertailu perustuu tyypillisiin, kutakin maata tai aluetta edustaviin maitotiloihin, joi -

den taloudelliset ja tuotannolliset tulokset raportoidaan verkostolle jokaisesta maasta samanlaisessa standardimuodossa. Palautteena verkostossa toimimisesta saadaan vertailukelpoisia tuloksia koko maailmasta. Menetelmän etuna on saada tietoa myös maista, joista luotettavia tilasto- ja markkinatietoja on vaikea muilla keinoilla saada. Samalla kerätään tietoa ajankohtaisista teemoista, kuten eläinterveydestä tai viljely- ja tuotantotavoista. Suomea verkostossa edustaa tällä hetkellä 49 lehmän nykyistä keskiarvoa edustava maitotila, se -

kä 157 lehmän suurempaa maitotilaa edustava tila. Käytännössä tilojen tiedot muodostetaan 5 kannattavuuskirjanpitotilan aineiston pohjalta, jolloin saadaan lievennettyä yksittäisen tilan elinkaareen liittyvien, tulosta rajusti heiluttavien investointien tai muiden muutosten vaikutuksia.

Havaintoja poikkeuksellisista vuosista

Vuosi 2022 oli lopulta Euroopan maitotiloille yleisesti ottaen hyvän tuloksen vuosi. Tuloksen mahdollistajana oli luonnollisesti maidon tuottajahinta, joka kohosi niin paikallisten kuluttajahintojen kuin maailmanmarkkinahintojen nousun mahdollistamana. Hintojen muutokset tosin tapahtuivat eri maissa hieman eri tahtiin. Jälkeenpäin katsottuna on kuitenkin erityisen kiinnostavaa nähdä samaan aikaan tapahtuneen kustannuskehityksen vaikutus.

Suomen tyyppitilojen osalta korkeampi rehuomavaraisuus ja sen mahdollistama vähäisempi ostopanosten määrä nosti ensimmäis -

24 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 TUTKIMUS
Arla

Maitotilojen tuotot ja kustannukset 2022 ilman työvoimakustannuksia

Tuotot Kustannukset Yrittäjätulo Tuotot Kustannukset Yrittäjätulo Tuotot Kustannukset Yrittäjätulo Tuotot Kustannukset Yrittäjätulo Tuotot Kustannukset Yrittäjätulo Tuotot Kustannukset Yrittäjätulo Tuotot Kustannukset Yrittäjätulo

Puola-52N

Maidon hinta

Eläinten ja lihan myynti

Tuet Muut tulot

Maidon hinta

Rehukustannukset (ostorehut, lannoitteet, siemenet ja kasvinsuojelu)

Rakennukset (huolto ja poisto) Muut juoksevat rahamenot

Eläinten ja lihan myynti

Tuet Muut tulot

Koneet (huolto, poisto ja urakointi)

Yrittäjätulo (korvaus omalle työlle ja pääomalle)

Rehukustannukset (ostorehut, lannoitteet, siemenet ja kasvinsuojelu) Koneet (huolto, poisto ja urakointi)

Rakennukset (huolto ja poisto)

Yrittäjätulo (korvaus omalle työlle ja pääomalle)

Muut juoksevat rahamenot

Nämä vertailut ovat tärkeitä osoittamaan kansallisen politiikan tarpeellisuutta kansainvälisessä kilpailussa.

tä kertaa pienemmän, keskiarvoa edustavan tyyppitilan yrittäjätulon korkeammalle tasolle kuin mitä suuremmalla tilalla saavutettiin. Ostopanosten hintojen nousu näkyi myös suuremman tilan konekustannuksissa ostopalvelujen ja urakointihintojen noustessa.

Eurooppalaisten tyyppitilojen vertailussa Suomen tuloksista ylipäätään on perinteisesti erottunut etenkin tuotantorakenteesta ja luonnonolosuhteista johtuva korkeahko kone- ja rakennuskustannus suhteessa tuotantomäärään, jota toki myös kompensoidaan litratuen ja lypsylehmäpalkkion

muodossa. Nämä vertailut ovat tärkeitä osoittamaan kansallisen politiikan tarpeellisuutta kansainvälisessä kilpailussa.

Panosomavaraisuuden merkitys hintavaihteluihin resilienssiä antavana tekijänä näkyy muissakin maissa, joissa on edustettuja erikokoisia tyyppitiloja erilaisella eläintiheydellä suhteessa pintaalaan. Poikkeusvuoden 2022 tulosten vertailussa on huomioitava myös se, miten noin vuoden mittainen hintapiikki kussakin maassa osui kalenterivuoden mittaiselle tilikaudelle. Esimerkiksi Irlannissa maidon hinta oli korkealla jo vuo -

Tyypillisten maitotilojen tuotto- ja kustannusrakenne sekä yrittäjätulo vuonna 2022 eräissä Euroopan maissa.

Lähde: Luonnonvarakeskus.

den 2022 alkaessa ja se laski heti seuraavan vuoden 2023 alussa, kun taas Suomessa tuottajahinnat kipusivat pitkin vuotta, mutta toisaalta niitä jouduttiin alentamaan vasta myöhemmin vuonna 2023.

Vaikuttiko panoskriisi globaaliin kehitykseen? Kustannusvertailujen lisäksi IFCNverkoston keskeisintä ja ehkäpä mielenkiintoisinta antia on markkinoiden pitkän aikavälin ennakointi. Verkostossa on edustettuna 99 % maailman maidontuotannosta ja kuhunkin maahan löytyy suora kontakti, joka pystyy arvioimaan

-10 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Suomi-49 Suomi-157 Saksa-160N Alankomaat-103 Irlanti-93 Tanska-213
EUR/100kg EKM
TUTKIMUS www.semex.com/fi semexfinland KEHITTYVÄ, KASVAVA, YHTEISTYÖSSÄ KANSSASI

Maidontuotannon omavaraisuus (2022)

paikallisia olosuhteita. Verkoston arvoihin kuuluu tasapuolinen, tutkimuksellinen ja objektiivinen näkökulma tietojen keräämiseen, joskin ymmärrettävästi eniten kiinnostusta herättävät isojen kuluttaja- ja tuottajamaiden näkymät, esimerkiksi Kiinan markkinaodotukset tai Uuden Seelannin tuotanto-olosuhteiden tilanne.

Verkosto muodostaa tietojensa perusteella kokonaiskuvan tuotannon tilanteesta, mutta myös kysynnästä. Vuoden 2022 hintainflaatio aiheutti ennennäkemättömän ilmiön, kun maitotuotteiden globaali kysynnän kasvu henkilöä kohden (per capita) supistui. Tämä on harvinaista, sillä maitotuotteiden globaali kysyntä on pitkään kasvanut vuosittain paitsi väestönkasvun, mutta etenkin percapita kulutuksen kasvun vuoksi. Kysynnän putoaminen pidempään jatkuessaan johtaisi varastovuoriin, mutta megatrendinä jatkuva maitotuotteiden kysynnän kehitys palasi hintojen normalisoituessa takaisin normaalille uralleen.

Maidon globaali kulutus kasvanee totuttua parin prosentin tahtia vuodessa. Kasvusta kuitenkin jo yli puolet syntyy Intiassa ja Pakistanissa, jotka ovat melko omavaraisia kulutuksensa ja tuotantonsa suhteen. Euroopassa maidontuo -

Vuoden 2022 hintainflaatio aiheutti ennennäkemättömän ilmiön, kun maitotuotteiden globaali kysynnän kasvu henkilöä kohden (per capita) supistui. Tämä on harvinaista, sillä maitotuotteiden globaali kysyntä on pitkään kasvanut vuosittain paitsi väestönkasvun, mutta etenkin per-capita kulutuksen kasvun vuoksi.

tannon arvioidaan pitkällä aikavälillä maltillisesti laskevan, joka on markkinatasapainoa vakauttava kehitys.

IFCN arvioi per capita -kulutuksen kasvavan 6 % vuoteen 2030 mennessä, samalla kun maidon kansainvälinen kauppa lisääntyy 12 %. IFCN arvioi myös, että maailmassa maitotiloja tulee olemaan -12 % vähemmän ja että lehmien määräkin vähenee -3 % 2030-luvulle mennessä.

Pitkällä aikavälillä muutokset ovat kuitenkin kokonaisuudessaan maltillisia suhteessa myllerryksiin, joita markkinoilla on nähty.

26 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 TUTKIMUS
Adobe Stock

Matti Saarnio johtaa puhetta Limingalla

Limingan osuusmeijerin uutena hallituksen puheenjohtajana aloitti vuoden alusta Matti Saarnio, 43, Limingasta. Mty Saarnion tilalla päätuotantosuunta on maidontuotanto. Taloudellista turvaa tilalle tuo metsätalous.

Uusi puheenjohtaja toivookin, että ”maitoalan toimijat, pääasiassa kauppa, ymmärtäisi että luonnon ja eläinten hyvinvoinnin kannalta kestävästi tuotettu maito ei tule ilmaiseksi.”

– Tällä hetkellä maitotilat tarvitsevat kipeästi lisätuloja ja hintoihinkin korotusta, jotta jokainen tilan omista lähtökohdistaan voisi investoida esimerkiksi eläinten hyvinvointiin, kuin myös luontoon ja ilmastollisiin kohteisiin.

Saarnion mukaan tällä hetkellä tilat saavat toiminnan ylläpidettyä, ja tarvittavat tuotantopanokset hankittua, mutta ylimääräisiä investointeja monen tilan talous ei kestä.

– Vippaskonstit ei enää riitä vaan nyt tarvitaan järeitä pitkäkestoisia ratkaisuja ja avainasemassa on maidon hinta. Täten varmistetaan suomalaisen maidontuotannon kestävä tulevaisuus.

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!

UUSI PAKKAUSKOKO

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g

Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.

UUSI PAKKAUSKOKO

KETOOSI-pasta

Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja

UUSI PAKKAUSKOKO

PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g

FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

MAGNESIUM-pasta

Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 360 g

Valmistaja

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 27
puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi
www.finncow.fi
Matti Saarnio toimii Limingan osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajana. Matti Saarnion kotialbumi

Maidontuottaja JaniMarkus Paavola sekä Kaustisen Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kuorikoski ja toimitusjohtaja Peter Prest keskustelivat maatalouden tulevaisuudesta Sarkamessuilla.

28 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 SARKAMESSUT

Kolmevuotias Eemeli

Sarkamessut ovat maidontuottajalle jokavuotinen käyntikohde

Perinteiset Sarkamessut järjestettiin tammikuun lopussa Seinäjoella. Arla Suomi -yhteistyöryhmä oli läsnä Seinäjoki Areenalla kaksipäiväisten messujen ajan. Messukansa pysähtyi mielellään maistamaan Arla-tuotteita ja keskustelemaan ajankohtaisista maatalousaiheista.

Kaustisten Osuusmeijerin tuottajiin kuuluvalle Jani-Markus Paavolalle Sarkamessut on jokavuotinen käyntikohde. Paavolan mukaan messuille on sopiva matka

Kaustiselta. Myös ajankohta tammikuun lopulla on sopiva, kun se ei osu maatalouden ”sesonkiaikaan”.

– Sarkamessuissa yhdistyy niin vapaa-aika kuin työ. Messuilla näkee aina tuttuja ja yhtäkkiä huomaa, että on jäänyt pitkäksi aikaa suustaan kiinni, hän naurahtaa.

Uusia ideoita ja hankintoja Toisaalta, maa- ja metsätalouteen sekä karjatalouteen keskittyvillä messuilta näkee uusia innovaatioita sekä voi tehdä hankintojakin. Paavola kertoo pyytäneensä tarjoukset muun muassa auma- ja

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 29 SARKAMESSUT
TUOMAS KOIVUNIEMI Tuomas Koivuniemi nautti banaaninmakuisesta Arla Protein-rahkasta. Faban hallituksen jäsen Anna Lappalainen ja Viking Geneticsin entinen hallituksen puheenjohtaja Lars-Inge Gunnarsson vaihtoivat kuulumisia Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläisen kanssa.

siilopeitteistä sekä säilöntäaineista.

– Lelyn osastolla kävin tutustumassa uusiin innovaatioihin. Kaikkiaan messuilla tuli paljon ammattiasiaakin esille, hän toteaa.

Maitotalouden tulevaisuus Miten Paavola näkee maitotalouden tulevaisuuden? Mies myöntää, että tilanne on haastava ja hinnat eivät ole noususuunnassa.

– Viljelijä on kuitenkin siinä mielessä erikoinen yksilö, että kun kevät tulee ja aurinko alkaa paistamaan, sen motivaatio työhön vain kasvaa.

Paavola toivoo, että tuotteesta saatava hintataso pysyisi nykyisellään. Miehen mukaan hinnoittelun kohentuminen tuottajaystävällisempään suuntaan vaatisi kaupan aseman muuttamista eli kaupalta tulisi saada tuotteesta parempi hinta.

30 | MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 SARKAMESSUT
Arlan messuosaston maistiaiset tekivät kauppansa.

Porkkanaa kepin sijaan

Ympäristöteemat ovat tänään vahvasti esillä maataloudessakin. Paavolan mukaan viljelijöiden lyöminen ympäristöasioilla ei motivoi.

– Viljelijät ovat eläneet ja elävät luonnon ja eläinten kanssa sopusoinnussa, tehden tärkeää työtä yhteisen ympäristön hyväksi. Olisikin toivottavaa, että viljelijöitä kannustettaisiin porkkanalla lyömisen sijaan, hän toteaa.

Maidon laatu:

• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta

• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille

• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto

Taloudellisuus:

• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta

• Kysy lisätiedot myyjältä

HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY

Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172

Tomi Mustasalo 041 440 1176

Veli Pekka Poutanen 041 440 1179

Jani Pasanen 044 060 5305

Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177

Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020

Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552

Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756

Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175

Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

* kuiva-aineesta laskettuna

MAITOA SUOMESTA 1 / 2024 | 31 www.eurofins.fi/agro • viljavuuspalvelu@eurofins.fi P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu P. 040 8255300 • Rasintie 1a • 64700 Teuva Hyvä rehu - parempi tuotos! Lypsylehmien ruokinnan perusta on sisäruokintakaudella hyvälaatuinen säilörehu! Tarkista rehujen laatu ja ravintosisältö, unohtamatta kivennäisten ja hiventen merkitystä! Meiltä saat rehujen NIR analyysit 3-4 arkipäivässä! Kivennäisanalyysit viikossa! Luomutuotannossa edellytetään 70%:n* rehuomavaraisuutta 1.1.2024 alkaen!
Tuomas Koivuniemi Koulutuskoordinaattori Antti Lintala.

Uutuus!

Kinkku

kiusalli

Tästä lempeisiin resepteihin

Oletko joskus esittänyt tietäväsi mitä hieno kokkaustermi tarkoittaa, vaikka sinulla ei ollut siitä hajuakaan? Niinpä niin. Noloa? Eipä juurikaan. Saman on kohdannut joka viides meistä. Lempeyttä itseä kohtaan, kaverit! Niille, joista tämä kuitenkin tuntuu kiusalliselta, teimme entistä simppelimmän pannuversion kotimaisesta klassikosta. Saammeko esittää: Kinkkukiusallinen!

-
#LempeydenResepti
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.