arla Luonto+ Poksis on veikeä kerrosjogurtti elämännälkäisille. Uutuustuotteen myynti on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Menestys markkinoilla on osoitus, että yritysten on pystyttävä reagoimaan ajan ja kuluttajien tarpeisiin. Arla ja yhteistyömeijerit panostavat koko ajan markkinoiden tarpeisiin on sitten kyse tuotteista tai tuotteiden taustalla asiakkaita ja kuluttajia koskettavista tekijöistä.
Kiitos. Kestävyyteen on panostettu maitotiloilla upeasti. Aina työ ei ole ollut helppoa saati nopeaa, mutta työn tulokset alkavat nyt näkymään. Viime vuoden tuloksista alkaen hiilipäästöt lasketaan vuosittain ja tilat saavat reaaliaikaisen tuloksen omasta kehityksestä nyt vuosittain. Kaupalliset asiakkaammekin tarvitsevat vuosittaisia tuloksia.
Maitotilojakin ovat puhuttaneet laskentametodologian muutokset. Kyse on osin samankaltaisesta ilmiöstä hiilipäästöjen laskentametodologian muutoksesta kuin mikä tapahtui metsien hiilinielujen pienentyessä. Käytännössä Brysselissä päämajaansa pitävä kansainvälinen meijeriliitto IDF muutti maidolle ja lihalle jaettavia päästömääriä. Maito kärsi ja liha hyötyi. Lisäksi lantaan liittyviin päästöihin tuli muutoksia. Usean tuottajan sanoin: on turha jäädä murehtimaan sellaista muutosta, johon itse ei voi vaikuttaa. Me Arlalla seuraamme metodologiamuutoksesta huolimatta vielä siirtymäkauden ajan muutosta aiemmalla metodologialla laskettuna. Vaikka nyt hiilipäästöt numeroina nousevatkin, niin näemme tilastoista, että tiloilla päästöt ovat tulleet viime vuonna mukavasti alaspäin. Te Maitotilalliset olette edenneet muutosmatkalla, kiitos siitä.
Sisäinen kasvu. Se on karkea suomennos vuosituhannen vaihteessa kansantaloustieteeseen rantautuneesta termistä ”endogeeninen kasvu”. Pitkään taloutta oli määritetty kahden tuotannontekijän kautta: työvoiman ja pääoman. Endogeenisella eli sisäisellä kasvulla kuvattiin teknologisesta osaamisesta ja tiedon merkityksestä syntyvää vaikutusta kansantalouteen. Sisäisestä kasvusta viimeisin esimerkki on tekoälyn käyttö. Esimerkiksi Kiinan nopean kehityksen esim. autoteollisuudessa uskotaan perustuvan tekoälyn käyttöön suunnittelussa. Myös maidontuottajat ovat olleet nopeassa muutoksessa mukana. Yksi esimerkki on robottiteknologian läpimurto viime vuosikymmeninä. Maidontuottaja tarvitsee työvoimaa ja pääomaa. Mutta menestymistä auttaa verkostoituminen ja uuden tiedon hankkiminen sekä uusista muutoksista ajan tasalla pysyminen. Usein avain menestykseen syntyy oivalluksista, joita voi saada vaikkapa kollegoilta. Yhteistyöryhmässä tuemme tiloja kohti tulevaisuuden haasteita. Arla-akatemia on kaikille tuottajille avoin koulutusohjelma. Se on loistava tapa saada uutta tietoa ja osaamista oman tilan johtamiseen.
Tuottajat ovat elämännälkäisiä. Useat tuottajat jakavat tarinoitaan sosiaalisessa mediassa. Arkista elämää, ilon ja välillä epäonnistumistenkin arkea. Me Arlalla ja Arla Suomi -yhteistyöryhmässä haluamme rohkaista nuoria ja uusia tuottajia mukaan jakamaan arkeaan maidontuottajina ihmisille sekä kertomaan Meille ajatuksia omista ideoista. Tulemme lähiaikoina esittelemään uusille ja nuorille tuottajille suunnatun verkoston. Kutsumme kiinnostuneita mukaan. Pysykää kuulolla. Tulevaisuus rakennetaan yhdessä.
Arla – Elämännälkäisille tuottajille.
SISÄLTÖ
8
Luomassa meijerialan tulevaisuutta:
Arla Foods ja DMK Group aikovat yhdistyä. Yhdistymisen tuloksena syntyy Euroopan suurin ja vahvin meijeriosuuskunta.
12
Maatalouskomissaari
Christophe Hansen
Suomessa: Ruokaketjun tulonjako syyniin
Euroopan komission maatalouskomissaari Christophe Hansen Luxemburgista vieraili Suomessa huhtikuussa.
3 Pääkirjoitus
6 Ajankohtaista
11 Arla Foods viettää 25-vuotisjuhlavuottaan.
14 Peltotukien haku päättyy kesäkuussa.
16 13 mitalia Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotiloille.
20 Liminkalaistilalla on tuotettu laatumaitoa puoli vuosisataa.
22 Alasuvannon tilalla on ohjaksissa jo yhdeksäs sukupolvi.
25 ”Kultamitali kertoo arvostuksesta tehtyä työtä kohtaan”.
26 Arla uudisti kannustinmallin pisteitä maaliskuussa.
28 Maatalousmuovien keskitetty keräys 2025.
30 Arla-ryhmän perhepäivä Ranua Resortissa.
Muut
Tuomas Koivuniemi
Kimmo Kuorikoski ja Paulina Koskenniemi jatkavat vastuutehtävissä.
Kimmo Kuorikoski jatkaa puheenjohtajana
SAMI KILPELÄINEN
Vuoden 2025 ensimmäisessä Arla Suomi-yhteistyöryhmän tuottajaedustajiston kokouksessa valittiin Kimmo Kuorikoski Kaustiselta jatkamaan puheenjohtajana, varapuheenjohtajana Paulina Koskenniemi Pellosta ja sihteerinä Ulla Roininen Laaksojen Maitokunnasta.
Kuorikoski valittiin myös yksimielisesti Pellervo-seuran valtuuskuntaan. Esityksen Pellervo-seuran osuuskuntakokoukselle val-
misteli Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtajat. Kuorikoski on myös Kaustisen Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja.
Arlan toimitusjohtaja Pia Jormanainen.
Arlan toimitusjohtaja Pia Jormanainen esitti tuottajaedustajistossa ajankohtaiskatsauksen Arla Oy:n ja maitomarkkinoiden tilanteesta.
– Kansainvälisen Arla Foodsin tulos oli vahva vuonna 2024. Tuottajahinta Euroopassa oli kilpailukykyinen ja investoinnit korkeammat kuin koskaan. Myös Arla Oy onnistui Suomessa vuoden 2024 painopistealueisiin liittyvissä toimenpiteissä hyvin epävakaasta toimintaympäristöstä huolimatta ja liikevaihto kehittyi positiivisesti, Jormanainen kertoi tuottajaedus -
Sami Kilpeläinen
Thomas Vollmann
Kulutuksen kysyntänäkymät ovat Jormanaisen mukaan edelleen heikot ja maidontuotanto jatkaa keskittymistä.
– EU:ssa maidon hintataso on korkealla, mutta tuotantoa ei ole siitä huolimatta saatu kasvamaan, Jormanainen avasi markkinatilannetta.
Johtajiston työpöydällä paljon asioita
Arla Suomi -yhteistyöryhmän johtajiston keskeisiä hankkeita ja teemoja kokouksessa esitti puheenjohtaja Risto Koski Hämeenlinnan Osuusmeijeristä.
KUN MAITTAA NIIN TUOTTAA
Parhaan sadon puolesta puh. 020 791 4040 viljelijänberner.fi tajille.
– Keskeisiä hankkeita ovat olleet vastuullisuusasiat, EnvitecVision ja Uuman kehitystyöt, yhteistyön tiivistäminen ryhmän meijereiden kesken välityskaupassa ja koulutuksissa. Käynnissä olevia kehityshankkeita ovat mm. maitonäytetarrojen tulostus maitoautoissa, Koski taustoitti kokousväelle.
Risto Kosken mukaan on tärkeää, että tuottajien Arla-akatemian ohella henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti ryhmässä: – Viimeisimpinä koulutuksina on järjestetty liiketoiminnan ammattitutkinto myyjille ja neuvojakoulutus.
– siksi Viljelijän Tuoreleike
Viljelijän Tuoreleike sisältää runsaasti hyvin sulavaa NDF-kuitua ja myös energiaa, minkä ansiosta sitä voidaan käyttää tasaamaan esimerkiksi säilörehun laatuvaihteluja tai
jopa osin korvaamaan ruokinnassa säilörehua tai viljaa.
Tulevaisuuden tuottava karja
Fabafuturen avulla saat tilallesi tulevaisuuden eläinaineksen sekä sen kehittämiseen tarvittavat asiantuntijapalvelut. Suunnittelu lähtee aina tilasi tarpeista ja tavoitteista.
Fabafuturen sonnivalikoimalla saat optimaalista maidon koostumusta, terveyttä, helppohoitoisuutta ja hyvää rehuhyötysuhdetta eli taloudellisesti kannattavaa eläinainesta. Konseptiin kuuluu VikingGeneticsin ja kansainvälisten jalostusyritysten sonnivalikoiman lisäksi myös eri siementyyppejä.
Fabafuturen jalostussuunnittelupalveluilla pääset varmasti ja nopeasti kohti tilasi jalostustavoitteita. Käytössäsi ovat kaikki työkalut oikeaan lehmävalintaan, tavoitteiden toteutumisen seurantaan sekä sonnivalintaan.
Valinnat tulevaisuuden kilpailukyvyn puolesta tehdään tänään!
Lue lisää: faba.fi
Risto Koski pitää henkilöstön kouluttamista tärkeänä.
puheenjohtaja Jan Toft Nørgaard toteaa.
– Olemme ylpeitä suunnitellusta yhdistymisestä Arlan kanssa. Olemme molemmat sitoutuneita innovaatioihin ja arvonluontiin. Kumppanuutemme vahvistaa osuuskuntiemme kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä ja vahvistaa merkittävästi maidontuottajiemme kilpailukykyä. Yhdessä voimme laajentaa maitotuotteidemme tarjontaa sekä edistää innovatiivisten tuotteiden kehittämistä jäsentemme hyväksi, DMK Groupin puheenjohtaja Heinz Korte toteaa.
”Kumppanuutemme vahvistaa osuuskuntiemme kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä ja vahvistaa merkittävästi maidontuottajiemme kilpailukykyä.”
– DMK Group on Saksan suurin maitotuotteiden osuuskunta ja erittäin houkutteleva kumppani, joka jakaa ydinarvomme. Vahvat markkina-asemamme ja tuoteportfoliomme täydentävät toisiaan erittäin hyvin, ja yhteistyömme viime vuosina on osoittanut, että DMK Group on ihanteellinen
Jatkuu seuraavalla sivulla
ARLA FOODS:
• Liikevaihto: 13,8 miljardia euroa
• Omistajatuottajia: 7 600
• Henkilöstöä: 21 900
• Vastaanotetun maidon määrä: 13,7 miljardia kg
DMK GROUP:
• Liikevaihto: 5,1 miljardia euroa
• Omistajatuottajia: 4 600
• Henkilöstöä: 6 800
• Vastaanotetun maidon määrä: 5,3 miljardia kg
Tärkeät päivämäärät
• 17./18. kesäkuuta 2025: Arlan ja DMK Groupin edustajistot äänestävät yhdistymissopimuksesta
• Vuoden 2025 loppu: Sääntelyviranomaisten hyväksyntä.
kumppani Arlalle. Yhteinen markkina-asemamme Euroopassa ja maailmanlaajuisesti mahdollistaa terveellisten maitotuotteiden tuotannon turvaamisen. Samalla varmistamme vakaan elintarviketuotannon Euroopassa ja voimme tuoda entistä ravitsevampia tuotteita maailmalle ja asiakkaillemme. Yhdistymisemme on luonnollinen jatko vahvalle yhteistyöllemme kuluttajien, maidontuottajiemme ja maidon tuottajahinnan hyväksi, Arla Foodsin konsernijohtaja Peder Tuborgh toteaa.
– Arla on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä toimijana meijerialalla, ja kumppanuutemme myötä meillä on vahva ja houkutteleva brändi- ja private label -tuoteportfolio kaikille asiakkaillemme. Arlan maailmanlaajuisen toiminnan kautta voimme tavoittaa kuluttajat ja asiakkaat nykyisen maantieteellisen ulottuvuutemme ulkopuolelta sekä vahvistaa liiketoimintamme kestävyyttä muuttuvissa olosuhteissa. Toisiaan täydentävät vahvuutemme liiketoiminnassa ja tavassamme ajatella mahdollistavat maitoteknologian ja innovaatioiden jatkuvan kehittämisen sa -
TIETOA ARLA FOODSISTA
Arla Foods on kansainvälinen meijeriyritys, jonka omistaa yli 7 600 maidontuottajaa Tanskassa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa. Arla Foods on yksi johtavista toimijoista kansainvälisellä maitotuotteiden areenalla, ja sen tunnettuja brändejä ovat Arla®, Lurpak®, Puck® ja Castello®. Arla Foods keskittyy ravitsevien tuotteiden tarjoamiseen kestävän maidontuotannon ja toiminnan kautta ja on myös maailman suurin luomumaitotuotteiden valmistaja.
TIETOA DMK GROUPISTA
DMK Group on Saksan suurin meijeriosuuskunta, joka työllistää noin 6 800 henkeä yli 20 toimipaikassa Saksassa, Alankomaissa ja muissa kansainvälisissä keskuksissa. DMK Group jalostaa maidon korkealaatuisiksi elintarvikkeiksi. Tuoteportfolio kattaa juuston, maitotuotteet ja ainesosat, vauvanruoan, jäätelön, heratuotteet ja vegaanituotteet. Brändit kuten MILRAM, Oldenburger, Uniekaas, Alete bewusst ja Humana ovat ansainneet kuluttajien luottamuksen kotimaassa ja ulkomailla tehden yrityksestä vakiintuneen toimijan kotimarkkinoillaan ja valituilla kohdemarkkinoilla ympäri maailmaa. DMK Group on yksi Euroopan johtavista meijeriyrityksistä, ja sen kokonaisliikevaihto on 5,1 miljardia euroa.
malla kun tarjoamme vahvan kodin maidontuottajille, DMK Groupin toimitusjohtaja Ingo Müller toteaa.
Yhdistyneellä yksiköllä selkeät tavoitteet
Yhdistyneestä yksiköstämme tulee kaupallisesti vahva ja aiempaa kestävämpi muuttuvissa olosuhteissa monipuolisempien tuoteportfoliomme ja markkina-asemiemme vuoksi huolimatta siitä, että maidon kokonaismäärän odotetaan laskevan Euroopassa. Yhdistyneellä yksiköllä on selkeä tavoite kehittää entistä vahvempia kumppanuuksia asiakkaiden kanssa lisäten arvoa heidän liiketoiminnalleen sekä tarjota houkutteleva ympäristö maidontuottajille, henkilöstölle ja muille liikekumppaneille.
Yhdistynyt yksikkö kantaa Arlan nimeä. Pääkonttori sijoitetaan Vibyyn Tanskaan. Jan Toft Nørgaard toimii yhdistyneen osuuskunnan puheenjohtajana ja Peder Tuborgh toimii sen konserninjohtajana.
Ingo Müller liittyy Arlan johtoryhmään EVP:nä fuusion jälkeisessä integraatiossa.
Arla
Arla Foods viettää 25-vuotisjuhlavuottaan
Vuonna 2000 perustettu
Arla Foods viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuosi on tilaisuus juhlistaa osuuskunnan historiaa ja saavutuksia sekä nostaa esille tulevaisuuden tavoitteita.
Arlan osuustoiminnan juuret ulottuvat 1880-luvulle, jolloin ensimmäiset maitotilalliset yhdistivät voimansa osuuskunnissa. Arla Foods syntyi keväällä 2000, kun tanskalaiset ja ruotsalaiset maitotilalliset loivat Arla Foodsin yhdistämällä tanskalaisen MD Foodsin ja ruotsalaisen Arlan. Samalla syntyi maailman ensimmäisen maiden rajat ylittävä osuuskunta.
Suomesta tuli osa kansainvälistä Arla Foods -konsernia vuonna 2007, kun Arla Foods osti Ingman
Foodsin. Yrityskauppa oli konsernin ensimmäinen suuren kokoluokan osto Tanskan ja Ruotsin ulkopuolelta. Se on taannut jo lähes sata vuotta sitten alkaneen meijeriperinteen jatkumisen Sipoon Söderkullassa sekä suomalaisille maidontuottajille kumppanin, jonka kanssa voi menestyä.
Arlan osuustoiminnan juuret ulottuvat 1880-luvulle.
Juhlavuoden aikana Arla haluaa lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä juhlistaa Arlan maidontuottajia ja työntekijöitä. Kuluva vuosi on myös YK:n kansainvälinen osuuskuntien vuosi, mikä korostaa osuuskuntien yhteiskunnallista panosta ja merkitystä paremman maailman rakentamisessa.
Christophe Hansen Luxemburgista vieraili Suomessa huhtikuun alussa. Hansen oli Suomessa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin kutsusta ja hän tapasi vierailullaan myös pääministeri Petteri Orpon . Komissaari sai kahden päivän vierailullaan monipuolisen kuvan Suomesta. Keski-Suomessa komissaarin vierailu alkoi metsäteollisuuteen
”On hienoa, että Hansen on maitotilan kasvatti.”
ja metsän uudistukseen tutustuen. Hansen halusi tutustua suomalaiseen metsä- ja biotalouteen. Taustalla oli myös tarve ymmärtää paremmin Suomen haasteita sekä metsäkatoasetuksen että ennallistamisasetuksen tulkintojen takia. Näillä on vaikutusta myös maatalouteen. Matkallaan kohti EteläSuomea Hansen vieraili myös lihakarja- ja maitotilalla sekä tutustui biokaasutuotantoon.
PeLtotuKieN HaKu Päättyy
17.6.2025
SAMI KILPELÄINEN
Tämän vuoden tukihaun seuraava tärkeä päivämäärä on peruslohkojen hallinnan päivämäärä. Peruslohkojen on oltava hallinnassa tukihakua varten 15.6.2025. Kansallisissa tuissa lohkojen on kuitenkin oltava hallinnassasi koko kasvukauden.
Tiistaina 17.6.2025 päättyy peltotukien haku. Tässä yhteydessä on viimeinen mahdollinen päivä ilmoittaa peruslohkomuutoksista, hakea lisäaloja luonnonmukaisen tuotannon sitoumukseen sekä ympäristösopimuksiin. Mikäli tilalla on myös erikoiskasveja, on 17.6. mennessä tehtävä sokerijuurikkaan tai tärkkelysperunan viljelysopimus, toimittaa hampun vakuustodistukset, jotta viljelyaloille voidaan maksaa tukea. Myös aktiiviviljelijän rekisteritietojen on oltava ajan tasalla. Tukia haetaan vipu-palvelussa Ruokaviraston sivuilla ruokavirasto.fi/vipu
Tukihaussa tarkkana
Tukihaussa kannattaa olla tarkka -
Peltotuilla tarkoitetaan seuraavia korvauksia, palkkioita ja tukia:
• Perustulotulotuki
• Luonnonhaittakorvaus
• Uudelleenjakotulotuki
• Ekojärjestelmätuki
• Ympäristökorvaus
• Luonnonmukaisen tuotannon korvaus
• Nuorten viljelijöiden tuet
◊ nuorten viljelijöiden tulotuki
◊ nuorten viljelijöiden tuki
• Erikoiskasvipalkkio
• Tärkkelysperunapalkkio
• Yleinen hehtaarituki
• Pohjoinen hehtaarituki
• Sokerijuurikkaan kansallinen tuki
• Ympäristösopimukset
◊ kosteikkojen hoitosopimus
◊ maatalousluonnon ja maiseman
◊ hoitosopimus
◊ alkuperäiskasvien ylläpitosopimus
na, koska maitotilan tulovirrasta yli 30 % muodostuu tuista. Peltotukien osalta erilaisten ympäristötoimenpiteiden tukitasot ovat sopimuksellisesti lyöty pääasiallisesti kiinni jo keväällä 2023 viiden vuoden sopimuksilla.
Erityisesti kasvipeitteisyydessä kannattaa tänä vuonna olla tarkkana. Peltotukijärjestelmissä sänki lasketaan kasvipeitteisyyteen, mutta Arlan kannustinmallissa tästä vuodesta alkaen kasvipeitteisyydeksi lasketaan vain elävät kasvit. Esimerkiksi suojaviljan alle kylvetty nurmi on luonnollisesti kasvipeitteisyyttä, mutta ilman nurmea tai muuta elävää aluskasvia kasvipeitteisyys ei täyty.
Oheisesta tukilaskelmasta saa osviittaa, millainen merkitys tilan kassavirtaan on erilaisilla tukimuodoilla B- ja C1-tukialueilla. Laskelma on suuntaa antava. Tukien maksatuksessa on huomioitava, että iso osa peltotuista tulee maksuun vasta joulukuussa ja loppuosa seuraavan vuoden kesäkuussa. Lisäksi EU ei myöntänyt edellisen hallituksen tekemään suunnitelmaan lypsylehmäpalkkion maksu-
Kultamitalijuhlassa 13 mitalia Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitotiloille
Walter Ehrströmin säätiö myönsi vuonna 2025 yhteensä 110 kultaista maidontuottajien mitalia kunnianosoituksena pitkäjänteisestä työstä laadukkaan maidon tuottamisen eteen.
Juhlatilaisuudessa 14.4.2025 Helsingin päärakennuksen juhlasalissa mitalin vastaanotti yhteensä 93 maidontuottajaa. Heidän joukossaan oli seitsemän tuplakultamitalistia, jotka palkittiin 50-vuotisesta laatutyöstä. Yksi tuplakultamitalisteista oli Arla Suomi -yhteistyöryhmästä. Yhteensä kultamitalin sai 13 Arla-ryhmäläistä. Mitalit jakoivat maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah yhdessä säätiön hallituksen puheenjohtajan Leena Räsäsen kanssa. Lämpimät onnittelut kaikille palkituille!
Essi Eerola
SAMI KILPELÄINEN
Essi Eerola
50 v. kultamitalilla palkitut tuottajat:
• Maatila Kokko Oy, Limingan osuusmeijeri
25 v. kultamitalilla palkitut tuottajat:
• Juha Ikonen, Arla Oy Itä-Suomi
• Minna ja Heikki Rautiainen, Arla Oy Itä-Suomi
• Pentti Karttunen ja Kati Hyttinen, Arla Oy Itä-Suomi
• Konttila Ari ja Kantoniemi Eija, Arla Oy Pohjois-Suomi
• Koskinen Timo, Arla Oy Pohjois-Suomi
• JBS Häggblom Dan-Erik och Patrik, Arla Oy Maidonhankinta
• Koivisto Mikko, Keijo ja Raija, Hämeenlinnan Osuusmeijeri
• Koskinen Hannu ja Päivi, Hämeenlinnan Osuusmeijeri
• Miettinen Jorma ja Kirsi, Hämeenlinnan Osuusmeijeri
• Suolahden tila, Hämeenlinnan Osuusmeijeri
• Alasuvanto Jukka ja Markus, Laaksojen Maitokunta
• Keskikukko Petri ja Pasi, Laaksojen Maitokunta
Essi Eerola
Tuomas Koivuniemi
Liminkalaistilalla on tuotettu laatumaitoa puoli vuosisataa
Limingan Osuusmeijerin tuottajatiloihin kuuluva Maatila Kokko Oy palkittiin viidenkymmenen vuoden työstä laatumaidon tuottajana. Walter Ehrströmin säätiön myöntämä kultamitali on tilan toinen, sillä 25-vuotisesta laatutyöstä vastaava tunnustus annettiin vuonna 2000.
Nelostien varressa sijaitsevan tilan isäntäpari Janne Kokko ja Anu Niskala-Kokko toteavat, että nyt saatu mitali on kahden sukupolven työn tulos.
– Vanhempani Heikki ja Elli Kokko tulivat tähän sukutilalle 1960luvulla. Tilan maito on ollut laatuluokassa vuodesta 1975 lähtien, Janne Kokko kiittelee.
Tarkkaa työtä laadun eteen Laatumaidon tuottaminen vaatii sitä, että ”järjestelmät ovat kunnossa ja että valppaana seurataan, jos poikkeamia ilmenee, ja niihin puututaan heti.”
– Hyvällä tuurilla ei tässä me -
nesty, mutta huonon tuurin puute auttaa, isäntä sanoo.
Tilan nykyinen navetta on rakennettu 2013. Navetassa on tällä hetkellä 95 lehmää ja maidon vuosituotantomäärä on noin 900 000 litraa. Maitotila yhtiöitettiin vuonna 2018.
– Kun omaisuuden siirtäminen yhtiölle oli tuolloin mahdollista ilman varainsiirtoveroa, tehtiin silloin tämä ratkaisu, isäntä kertoo. Liminka on yksi Oulun seudun kasvukunnista, missä asutus on laajentunut koko ajan. Isäntäparin mukaan maitotilan kehittämiseen
Liminkalaistilasta tuli osakeyhtiö vuonna 2018.
Janne Kokko ja Anu NiskalaKokko esittelevät vuonna 2000 ja tänä vuonna saatuja kultamitaleja laatumaidon tuottamisesta.
ovat naapurit suhtautuneet myönteisesti.
– Kun aikoinaan uutta navettaa ryhdyttiin suunnittelemaan ja sille haettiin ympäristölupaa, oli sen vaikutusalueella 27 eri kiinteistöä. Kukaan ei valittanut ympäristöluvasta, he kertovat.
Tulevaisuuden näkymät
Isäntäparin mukaan maitotalouden tulevaisuuden näkymät ovat ”periaatteessa hyvät”.
– Suomessa maidon hinta matelee ja on alhaisempi kuin Euroopassa.
Mies on hitusen huolissaan kehityksestä, missä maito- ja lihatilojenkin määrä vähenee.
– Jos lopettavia tiloja on enemmän kuin uusia tekijöitä tulossa, kotimaiselle ruoantuotannolle käy huonosti.
Janne Kokon mukaan maa- ja maitotaloudessa riittää jatkossakin tekijöille töitä. Työ on itsenäistä ja palkitsevaakin. Siksi hänen mielestään uusia sukupolvia tulisikin esimerkiksi kouluissa innostaa maatalousalalle.
TUOMAS KOIVUNIEMI
Alasuvannon tilalla on ohjaksissa
jo yhdeksäs sukupolvi
TUOMAS KOIVUNIEMI
Alasuvannon maatalousyhtymä palkittiin Walter Ehrströmin säätiön kultamitalilla 25 vuoden työstä laatumaidon tuottajana.
Kalajoen Tyngän kylässä sijaitsevan maatalousyhtymän osakkaita ovat veljekset Markus ja Jukka Alasuvanto sekä Jukan vaimo Maria-Liisa
”Aloittaessamme lehmiä oli 28 ja nyt eläinmäärä vaihtelee 50-55 välillä.”
– Osallistuimme kaikki mitalijuhlaan, joka oli hieno ja mukava tilaisuus, he kiittelevät.
Kalajoen jokitörmällä sijaitseva tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1743 lähtien. Nykyiset omistajat edustavat siis yhdeksättä sukupolvea talon ohjaksissa.
Kolme vuosikymmentä Markus ja Jukka ottivat kotitilan vastuulleen isä- Heikiltä vuonna 1995. Maria-Liisa on ollut yhtymässä osakkaana vuodesta 2003 lähtien.
Markus ja Jukka
Alasuvanto iloitsevat tilan laatumaidon tuotannosta saamasta WEkultamitalista.
– Aloittaessamme lehmiä oli 28 ja nyt eläinmäärä vaihtelee 50-55 välillä. Tilan peltomäärä on 140 hehtaaria, mistä nelisenkymmentä hehtaaria on vuokramaita. Kuusikymmentä hehtaaria on heinällä ja loput rehuviljalla, veljekset kertovat.
Maidontuotannon lisäksi tilan toinen tukijalka on metsätalous. Markus ja Jukka huolehtivat 160 hehtaarin metsäalan hoidosta omalla harvennuskoneella. – Joka vuosi tehdään metsänhoitotöitä 10-15 hehtaarin alalla, Jukka Alasuvanto kertoo.
Veljesten mukaan yhtymän osakkaat ovat maatalouden osalta
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!
KALSIUM-pasta
Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.
Pakkaus 4 x 390 g uusi pakkauskoko: 24 x 390 g
Sisältää myös lukuisten tutkimusten mukaan tehokasta kalsiumkloridia.
KETOOSI-pasta
Kun lehmä ei syö!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
pH-Pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.
Pakkaus 4 x 430 g
HIILI-pasta
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.
Pakkaus 4 x 335 g
PÖTSI-pasta
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
Pakkaus 4 x 330 g uusi pakkauskoko: 24 x 330 g
FOSFORI-pasta
Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Pakkaus 4 x 370 g
MAGNESIUM-pasta
Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.
Pakkaus 4 x 390 g
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.
Pakkaus 4 x 360 g
Toimittaja
Valmistaja
UUSI PAKKAUSKOKO
UUSI PAKKAUSKOKO
UUSI PAKKAUSKOKO
Jatkuu seuraavalla sivulla
Tuomas Koivuniemi
Alasuvannon tilaa hallitsee nyt yhdeksäs sukupolvi ja sukupolvien ketju ulottuu vuoteen 1743 saakka. Tilalle on tullut palkintoja aikaisemminkin, muun muassa sikatalouden saralta.
itseoppineita. Markus on opiskellut kirvesmieheksi, Jukka koneenkorjausta ja Maria-Liisa on merkonomi, joten kunkin osaamisalueet tukevat tilan toimintaa hyvin.
Maatalouden kehitys
Alasuvannon tila on kuulunut Laaksojen Maitokunnan tuottajiin vuodesta 1993 lähtien.
Markus Alasuvanto on ollut mukana osuuskunnan hallituksessa vuodesta 2008 lähtien. Oman tilan ja meijerin hallinnonkin kautta on maitotalouden rakennekehitys tullut tutuksi.
– Maitotilojen määrä vähenee ja tilakoot kasvavat. Aikoinaan
Jukka Alasuvannon (oikealla) pojanpojat 13-vuotias Juho ja 11-vuotias Oskari tulivat samaan kuvaan Markuksen ja Jukan kanssa.
1960-luvulla oli meijerin tuottajina paljon pieniä tiloja ja nyt tuottajatiloja on 47, mutta maitomäärä on pysynyt samana tai jopa vähän kasvanut, Markus Alasuvanto sanoo.
Kalajokiset tuottajat ovat tyytyväisiä Arla-ryhmän toimintaan.
Tulevaisuuden suunnitelmat
Kalajoella maatalous on alueelle merkittävä elinkeinoala ja työllistäjä. Kaupunki tuo esiin alan merkittävyyden siten palkitsemalla paikallisia maatiloja.
Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia Alasuvannon tilalla on?
Tänä vuonna on tarkoitus käynnistää sukupolvenvaihdos, minkä myötä Jukka ja Maria-Liisa siirtyvät eläkkeelle. Tilalla suunnitellaan lisäksi investoimista viljansäilytystiloihin.
Tuomas Koivuniemi
KESTÄVÄN KEHITYKSEN KANNUSTINMALLIN PISTEIDEN JAKAUTUMINEN
BIG 5 (49 PTS)
RUOKINNAN TEHOKKUUS
LANNOITTEIDEN KÄYTTÖ
PELLLON KÄYTTÖ
PROTEIINITEHOKKUUS ELÄINTERVEYS
RUOKINNAN SEURANTA
BIG 5 TOIMINTASUUNNITELMA
KESTÄVÄ RUOKINTA (11 PTS)
SOIJAN KÄYTTÖ
BIODIVERSITEETTI JA HIILIVILJELY (8 PTS)
LAIDUNNUS
TALVIAIKAINEN KASVIPEITTEISYYS
MONIVUOTISET KASVIT
PYSYVÄ NURMI
MAA-ANALYYSIT
BIODIVERSITEETTI JA MAAN KASVUKUNTO
LANNAN KÄSITTELY (7 PTS)
BIOKAASU
LANNAN LEVITYS
MUU LANNAN KÄSITTELY TYPPI (15%) LAITUMELLE
UUSIUTUVA SÄHKÖ (5 PST)
UUSIUTUVAN SÄHKÖN KÄYTTÖ
OSAAMISEN LISÄÄMINEN (1 PST)
KOULUTUKSIIN OSALLISTUMINEN
Laiduntamisesta ja laitumelle kertyvästä karjanlannasta lisää pisteitä
SAMI KILPELÄINEN
Arla uudisti maaliskuussa kannustinmallin pisteitä.
Kansainvälinen Farmeahed™ Incentive eli suomennettuna kestävän kehityksen kannustin tuottaa nyt enemmän pisteitä tiloilla, joil-
la tilalla syntyvästä lannasta 15 % jää laskennallisesti laitumelle.
Miksi karjanlanta on ympäristöllisesti ja ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin suljetussa prosessissa lietealtaassa oleva lanta?
Esimerkki hyvin onnistuneesta muovien lajittelusta.
SuMaKi
Maatalousmuovien keskitetty keräys 2025
Aumamuovit mukaan maatalousmuovien kierrätykseen.
SAMI KILPELÄINEN
Suomen Maatalousmuovien
Kierrätys Oy:n ensimmäinen virallinen toimintavuosi oli erittäin onnistunut keräysmäärien ja kierrätykseen toimitetun muovin laadun suhteen.
Materiaalipäällikkö
Anders Lundin Sumi Oy:stä kertoo 2 000 tonnin keräystavoitteen saavutetun marraskuun loppupuolella vajaassa neljässä kuukaudessa ja tavoite ylittyi lopulta reilul la 300 tonnilla. Nou toja suoritettiin tasan 500 kpl ympäri Suomea.
keen toiminta laajenee vuonna 2025.
– Tuplaamme paalimuovin keräystavoitteen 4 000 tonniin ja uutena materiaalina noutojen piiriin tulee aumamuovit, joille on asetettu 500 tonnin keräystavoite, Lundin kertoo.
– Paalimuovinoutojen osalta otamme koko ajan tilauksia vastaan. Aumamuoveille nouto on tilattavissa 1.4.2025 alkaen
– Toiminta on saanut paljon kiitosta ja asiakkaat ovat olleet aktiivisia, Sumi Oy:stä kerrotaan yhtiön tiedotteessa.
Aumamuovit mukaan
Onnistuneen pilottivuoden jäl-
SuMaKi noutotilaus -sovelluksen kautta.
Suomen Maatalousmuovien
Kierrätys Oy:stä pyydetään tarkistamaan, että nouto tilalta täyttää tilausehdot ja maatalousmuovit on lajiteltu ohjeiden mukaisesti.
– Valkoinen ja värillinen paalimuovi sekä aumamuovit lajitellaan omiin kasoihin. Verkkoja, naruja tai muita muoveja ei saa lajitella samaan kasaan. Muovit säilytetään mahdollisimman kovalla alustalla, paikassa, josta ne ovat kourallisella
Sumi Oy:n materiaalipäällikkö Anders Lundin kertoo, että yhtiön ensimmäinen toimintavuosi oli erittäin onnistunut.
kuorma-autolla mahdollisimman helposti noudettavissa. Noudon yhteydessä kuljettaja tarkastaa, että muovit soveltuvat kierrätykseen, Lundin taustoittaa.
Kierrättäminen kannattaa
SuMaKin jäsenyrityksiltä ostetuista paalimuoveista maksetaan kierrätysmaksu, joka oikeuttaa muiden ehtojen täyttyessä ilmaiseen noutoon tilalta. Rahallisen säästön lisäksi noudetut muovit toimitetaan kierrätykseen, jonka jälkeen ne päätyvät uusioraaka-aineeksi takaisin suomalaiselle paalimuovia valmistavalle teollisuudelle.
Tiloja koskevat ympäristösertifikaatit voivat myös vaatia muovin kierrättämistä.
Ranua Resortin eläinpuiston vetonaula on jääkarhu
Arla-ryhmän perhepäivä järjestetään tänä
vuonna Ranua Resortissa
Arla Suomi -ryhmän tuottajien perinteinen perhepäivä järjestetään kesäkuun 13. päivä PohjoisSuomessa Ranua Resortissa. Viime kesänä tuottajien kesäpäivää vietettiin Linnanmäellä.
– Olemme iloisia, että Arlan perhepäivä järjestetään täällä meillä. Ranua Resort sijaitsee aivan tässä Arla Pohjois-Suomen vieressä, toimitusjohtaja Johanna Koivunen iloitsee.
Nykyisen Ranua Resortin lähtöpisteenä voidaan pitää 1970–80 -lukujen taitteessa herännyttä ideaa eläinpuiston perustamisesta kuntaan. Idea toteutettiin käytännössä siten, että eläinpuiston toiminta käynnistyi 1983.
Kävijöitä yli 130 000
Nyt eläinpuisto on osa vuonna 2022 lanseerattua ja vuoden jokaisena päivänä auki olevaa Ranua Resort -kokonaisuutta, mihin kuuluvat sen lisäksi lomakylä, lasi-iglukylä, kaksi leirintäaluetta, kak-
si ravintolaa ja matkamuistomyymälä. Resortin omistaja on Ranuan kunta.
Koivusen mukaan vuosikävijämäärä on vaihdellut 130 000–150 000 hengen välillä. Viime vuonna kävijöitä oli 130 000 henkeä.
– Eläinpuistomme on erikoistunut pohjoisiin ja arktisiin eläinlajeihin, joita on yhteensä 50. Lajijoukosta löytyy esimerkiksi ruskea-
Ranualla on tarjolla monenlaisia aktiviteetteja.
karhu, ahmoja, ilveksiä, naaleja, susia, punakettu, metsäpeuroja, myskikauris, villisikoja, vesikkoja, kylänäätä, erilaisia pöllölajeja ja maakotka, hän kertoo.
Jääkarhu vetonaulana
Eläinpuiston vetonaula on jääkarhu. Koivusen mukaan puiston jääkarhualueen uudistaminen käynnistettiin viime vuonna ja investointi on miljoonan euron luokkaa.
TUOMAS KOIVUNIEMI
Ranua Resort
POKSAHTELEVA
KERROSJOGURTTI MEHUKUPLILLA
Arla Luonto+ Poksis on veikeä kerrosjogurtti, jossa marja- tai hedelmäsoseen joukkoon on sekoitettu suussa poksahtelevia mehukuplia. Lempeän luonnollisina makuina ovat makea mansikka, mehevä mustikka ja pirteä persikka. Maista uudenlaista välipalaa, joka sopii koko perheelle ja elämännälkäisille poksauttelijoille!
