Maitoa Suomesta 3/2022

Heizomat-biolämpölaitteet ovat toimintavarmoja, niiden rakenne on vankka ja niillä on pitkä käyttöikä. Säästöä polttoainekuluihin tuo korkea hyötysuhde. Valittavissa on kaksi erilaista kattilamallia tehoalueilla 30–990 kW sekä useita erilaisia polttoaineensyöttöratkaisuja. Pyydä asiantuntijoiltamme virtuaaliesittely Heizomat-lämmitysjärjestelmistä! matti.sahaviita@nhk.fi

PÄÄTOIMITTAJA: Kilpeläinen Sähköposti: Ville Alén

Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 maitoasuomesta@arlafoods.com

Ilmoitukset ja Tamminen Osuusmeijeri Hämeenlinna Osuusmeijeri Osuusmeijeri Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Maitokunta Osuusmeijeri Osuusmeijeri Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Meijeri Oy

Maitotilat ja meijerit turvaavat ruokaa suomalaisille PÄÄKIRJOITUS

Maitotuotteet ovat olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria, ja maistuvat kai kenikäisille. Suomessa juodaan maitoa enemmän henkilöä kohden kuin mis sään muualla. Maitotuotteet ovat osa terveellistä ja monipuolista ruokavaliota.

Suomalainen maidontuotanto on maailman puhtainta ja vastuullisinta.

Suomen maatalouden myyntituotoista 40 prosenttia tulee maidosta. Maitotilat pitä vät maaseudun elävänä ja tekevät paljon yhteistyötä kasvinviljelytilojen kanssa. Ilman maitoa suomalainen maatalous olisi kuin autiomaa.

Suomalaiset maitotilat ovat olleet viimeiset vuodet taloudellisesti tiukalla. Arla Suo men tekemän hyvinvointikyselyn tulosten perusteella kuormitusta koettiin aiheutuvan myös julkisesta syyllistämisestä. Tuottajan sanoin: ”Voimavarat riittävät kyllä tilan pyö rittämiseen, mutta ulkopuolelta tuleva paine heikentää sitä huomattavasti.”

Tuotantokustannusten nousu on tuonut tiloille taloushuolia. Arla Suomi on nostanut tuottajahintaa lokakuun alussa jo kahdeksan kertaa tänä vuonna. Hintaa on nostettu noin 16 sentillä litralta tuottajille eli yli 46 prosentilla. Maidontuottajien kustannukset nousivat jo ennen Ukrainan sotaa rehujen ja lannoitteiden osalta. Näiden lisäksi kulut räjähtivät viimeksi myös sähkön osalta. Keskikokoiselle noin 55 lehmän perheviljelmä tilalle lisäkustannuksia on tullut 80 000 euroa. Tämä on iso lisätaakka repussa, siksi maidon hintaa on nostettu.

Viime vuosikymmenen aikana useimmat meijerit ovat käyneet jopa tappiolla markki navaihtelujen takia. Näyttää siltä, että ketjun tulonjako ei ole balanssissa. Kriisin syve tessä viime keväänä osa julkisen alan toimijoistakaan ei tunnistanut tilanteen haasta vuutta. Ruoasta voi tulla niukkuutta. Tuottajat ovat vaatineet läpinäkyvyyttä elintarvikeketjun tulonjakoon. Jokaisen pitää pärjätä.

***

Maitotilat ja nurmet kukkivine kasveineen ovat Suomen tärkeimpiä biodiversiteetin lähteitä. Julkisessakin keskustelussa on syytä kääntää katse kokonaiskestävyyteen pel kän hiilijalanjäljen sijaan; biodiversiteettiin, vesijalanjälkeen, ravinteiden käyttöön ja eläinten hyvinvointiin.

Laidunnus on biodiversiteetin kannalta superteko. Birdlife on kiinnittänyt huomiota pääskysten rajuun vähenemiseen karjatilojen vähetessä. Kottaraisten määrä on tippu nut jo alle sadasosaan huippuvuosista. Laidunnus edistää lehmien hyvinvointia. Samal la se vaikuttaa koko ympäröivään luontoomme.

Arla Suomi on panostanut laidunnuksen lisäämiseen. Laidunnuksen ja talviulkoilun edellytykset täyttävät tilat ovat heinäkuun alusta saaneet lisäsentin. Näillä tiloilla myös seurataan eläinten hyvinvointia welfare quality -auditoinneilla. Jokainen tila seuraa bio diversiteetin kehittymistä ulkopuolisen CFT-auditoinnin kautta.

Hiilestä puhutaan paljon. Arla Suomi -yhteistyöryhmä laski vuoden 2021 alkuun mennessä jokaisen 447 tilan hiilijalanjäljen. Se oli 1,03 CO2ekg/maitokg. Maailman keskiarvo maidossa on 2,5. Toisen laskentakerran viime vuonna teki jo yli 90 maitotilaamme. Näillä tiloilla aiempi 1,02:n jalanjälki oli laskenut 4 prosenttia 0,98:aan. Vaikeasta satovuodesta huolimatta alenemaa syntyi. Ryhmämme on matkalla kohti tavoitetta eli -30 prosenttia vuoteen 2025.

***

Tämä lehti jaetaan 175 000 kotitalouteen pääkaupunkiseudulla. Tuottajamme Lapista Uudellemaalle, Pohjois-Karjalasta Pohjanmaalle ja Hämeestä Ahvenanmaalle tekevät joka päivä huippuluokkaista maitoa, josta jalostamme noin kolmesataa eri tuotetta ruokapöy tiin. Tässä lehdessä on pieni kurkistus maitoketjun arkeen. Huoltovarmuus lähtee ruoasta. Maito on suomalaisen maatalouden ja ruokakulttuurin perusta. Kiitos #Ruoanturvaajat !

SAMI KILPELÄINEN

Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

10

Ruoanturvaajat

Maitotiloilla tehdään viikon jokaisena päivänä työtä, jotta suomalaisen ruoan saatavuus turvataan. Kolme maidontuottajaa kertoo, mitä he pitävät työssään tärkeänä.

SISÄLTÖ

Kotimainen ruoantuotanto turvattava

– Arla tekee osansa Suomen huoltovarmuuden eteen, sanoo Arla Oy:n toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

16

Muut

3 Pääkirjoitus

6 Ajankohtaista

16 Lammilaisella luomutilalla tehdään työtä luonnon monimuotoisuuden puolesta.

18 “Luonnon vaaliminen kestävällä tavalla on arvojemme mukaista.”

20 Lannoitussuunnittelulla päästövähennyksiä.

22 Granbackan perhetilalla on otettu kymmenessä vuodessa isoja investointiaskelia.

24 Pääskysestä ei päivääkään vai pääskysellä ei päivääkään?

26 Arla tukee MLL:n kaveritaitojen kehittämistyötä – ”Kaikenlaisia kavereita tarvitaan”.

28 Maidon laatua mitataan ketjun joka vaiheessa.

30 Reseptit: helppo omenapiirakka.

Ida Virtaranta

Hiilijalanjälki laski neljä prosenttia

Arla Climate Check -ilmastokartoitus ten tilakohtaisten laskentojen toinen kierros on käynnis sä. Jokaiselta tilalta kerätään noin kaksisataa datapistettä ja ensim mäisessä laskennassa pääasiassa vuonna 2020 oli mukana kaikki 447 maitotilaa. Vuonna 2021 toinen las kenta tehtiin 93 maitotilalle.

Ilmastokartoitukset ovat tärkeä osa Arlan matkaa hiilineutraaliksi meijeriksi.

Tiloilla tehtyjen Climate Checkien mukaan toisen kierroksen lasken nan jo tehneiden tilojen hiilijalan jälki oli laskenut neljä prosenttia ta solle 0,98 kg CO2 e maitokiloa koh den. Aiempi tulos näillä tiloilla oli keskimäärin 1,02. Jokainen tila saa oman yksilöidyn laskelman ja alim mat tulokset olivat 0,73 tasolla ja yksittäinen korkein tulos oli 1,61.

– Tulosta on parantunut eten kin tuotostason nousu 2,5 prosen tilla. Lisääntynyt laidunnus näkyy lannan käsittelyn päästöjen vähe nemisenä, kun isompi osa lannan päästöistä on laidunnuksen pääs töissä. Rehun tuotannon kasva neet päästöt johtuvat etenkin vil jojen heikommasta satotasosta verrattuna edelliseen tarkastelu vuoteen, jolloin päästöt satokiloa kohti ovat suuremmat, kertoo joh tava asiantuntija Senja Arffman Envitecpolisista.

Arlan maitotilojen hiilijalanjälki on keskimäärin 1,03 kg CO2 e mai tokiloa kohden vuoden 2020 las kennoissa. Se on alle Suomen vuo

den 2019 keskiarvon, joka on Luken mukaan 1,10 kg CO2 e. Se on myös selvästi alle maidontuotannon glo baalin keskiarvon 2,5 kg CO2 e.

Hiilijalanjäljestä keskimäärin 45 % on peräisin lehmien aineen vaihdunnasta,19 % lannasta, 21 % rehuista, 8 % energiasta, 4 % lai dunnuksesta ja 1 % rahdista.

– Aiomme pienentää maitotilojen keskimääräistä hiilijalanjälkeä kolmekymmentä prosenttia vuo teen 2025 mennessä. Climate Check -laskelmien avulla voimme suunnitella kullekin tilalle parhai ten sopivat toimenpiteet ja mita ta edistymistä, totesi yhteistyöryh

Tuottajat hakivat oppia Tanskasta

Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvan Hämeenlinnan osuus meijerin hallituksen ja hallintoneuvoston tuottajat tutus tuivat Tanskassa maitotilaan ja pai kalliseen Arlan meijeriin.

Korona on useamman vuoden rajoittanut opintomatkoja. Tuot

tajat kokivat arvokkaaksi saada vaihtaa kokemuksia tanskalais ten kanssa.

Tanskassa ja Suomessa tiloilla on yhtenevät auditointijärjestel mät sekä hiililaskennat.

Hämeenlinnan osuusmeijerin tuottajia vierailulla Tanskassa.

män puheenjohtaja Ari Hänninen vuonna 2021. – Vuosi 2021 oli erittäin haasta va satovuosi ja siitä huolimatta tilat ovat alentaneet hiilipäästöjä nel jällä prosentilla. Se on huikea saa vutus. Kuluvalta kesältä satotasot ovat valtaosin maassa paremmat kuin edelliseltä vuodelta, joten on mahdollista että tänä vuonna hiilijalanjälki laskee nopeammin. Li säksi kallis energia on vähentänyt lannoitteiden käyttöä, joka lyhyellä aikavälillä näkyy tuloksissa, arvioi Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen

Tärkeimmät keinot pienentää ti lan hiilijalanjälkeä ovat rehujen sa totasoon vaikuttaminen, rehustus, biokaasun tekeminen lannasta ja energiatehokkuus sekä tarkastelumenetelmien kehittyessä maa perän hiilensidonta. Hiilijalanjälki pienenee sitäkin kautta, kun mai don tuotantomäärä kasvaa. Sen vuoksi eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen ovat Hännisen mukaan avaintekijöitä.

”Aiomme pienentää maitotilojen keskimääräistä hiilijalanjälkeä kolmekymmentä prosenttia vuoteen 2025 mennessä.”

Postia ministeri Kurviselle

Maa- ja metsätalousmi nisteri Antti Kurvinen vieraili kesällä Kosken niemen tilalla Lapissa Pellossa.

Arla Pohjois-Suomen tuottaja valtuuston puheenjohtaja Pauliina Koskenniemi kertoi ajankohtaiset kuulumiset ja avasi tilojen kustan nushaasteita ministerille.

Ministeri Kurvisella vierähti no peasti parituntinen maitotilalla ja

samalla ministeri sai nauttia her kullisesta iltapalasta.

Arla Pohjois-Suomen alueella Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla maitoa tuottaa 76 maitotilaa, joi den vuosituotanto on yli 35 miljoo naa litraa maitoa.

Kurvisen vierailu sijoittui minis terikauden alkuun ja evästysposti on tärkeä osa tuottajien viestin viemistä sekä kansalliseen että EU-tason päätöksentekoon.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja Arla PohjoisSuomen tuottajavaltuuston puheenjohtaja Pauliina Koskenniemi.

Komissio hyväksyi eläinten hyvinvointisitoumuksen

Euroopan komissio hyväksyi Suomen CAP-suunnitelman 31.8.2022. Suomen CAP-suunnitelma löytyy Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta ja siellä ovat myös eläinten hyvin vointisitoumuksen vaatimukset.

Syksyn aikana eduskunnalle an netaan ehdotukset kansallisiksi laeiksi. Lisäksi valmistellaan nii tä täydentävät alemman asteiset säädökset, sitoumusehdot ja vii meistellään tarvittavat tietojär jestelmät. CAP-suunnitelman toi meenpano alkaa vuonna 2023, ja se on voimassa vuoteen 2027 asti.

Toimenpiteitä voi valita yhden tai useamman, mutta kunkin eläin lajin osalta on valittava vähintään kyseisen eläinlajin hyvinvointi suunnitelmaa koskeva toimenpide. Eläinten hyvinvointisitoumus on 1-vuotinen ja sitoumuksen voi uu sia vuosittain.

Toimenpiteinä ovat mm. nauto jen hyvinvointisuunnitelma, poikima-, hoito- ja sairaskarsinat, vasi koiden olosuhteiden parantami nen, urospuolisten nautojen olo suhteiden parantaminen, nautojen laidunnus ja nautojen ulkoilu.

Kotimaisena perheyrityksenä olemme osa suomalaista ruoantuotantoa ja mukana kehittämässä ruokintaa hy vinvoivalle ja tuottavalle eläimelle S uuntana parempi tulevaisuus!

Osta k aksi lavaa ja saat laadukk Blåkläder -liivin päälle.

Toimitus

Syksyn kivennäiset ja vitamiinit nyt k ampanjassa!

40 pRosenttia viime vuotta enemmän

Kotimaisella ruoantuotannolla ja Arlan sadoilla suomalaisilla maitotiloilla on merkittävä rooli maamme huoltovarmuudelle. Nyt kannattavuuden ja jaksamisen heikentyminen sekä kokemus tuottajan työn arvostuksen puutteesta uhkaavat kotimaista maidontuotantoa. Siitä huolimatta maitotilallisten motivaatio on korkealla.

Ennennäkemättömän voimakkaiden energia-, polttoaine- ja rehukustan nusten nousun vuoksi maidontuot tajat kohtaavat mittavia taloudellisia paineita. Maitotilojen kannattavuus on Arlan teettämän kyselyn mukaan heikentynyt jonkin verran tai merkittävästi 82 prosen tilla vastaajista.

– Arla tekee osansa Suomen huoltovarmuuden eteen. Siitä huolimatta, että inflaatio kurittaa myös Arlan taloutta, olemme nostaneet tuottajille maksa maamme maidonhintaa tänä vuonna jo seitsemän kertaa, yhteensä 40 prosenttia. Tämä on ollut välttä mätöntä, jotta maidontuottajat kykenevät jatkamaan toimintaansa mittavien kustannusnousujen puristuk sessa, sanoo Arla Suomen toimitusjohtaja Pia Jorma nainen .

Jaksaminen heikentynyt reilusti – motivaatio silti korkealla Arlan kyselyn mukaan tuottajista yli kolmannes on si tä mieltä, että voimavarat ovat vähissä ja tilan hoita minen on vaikeaa. Syitä ovat muun muassa kulujen raju kasvu, tilan kan nattavuuden heikkeneminen ja suu ri työmäärä. Muutos on ollut nopea: vuoden sisällä maidontuottajien jak saminen on heikentynyt 64 prosen tilla.

Lisäksi tuottajat kokevat, ettei hei dän työtään arvosteta. Tuottajien mielestä ihmiset arvostavat puhdas ta suomalaista ruokaa, mutta ruoan hinta ei saisi kuitenkaan nousta. He toivovat myös Arlalta toimenpiteitä arvostuksen nostamiseksi.

– Hyvinvoiva maidontuottaja on edellytys laadukkaille kotimaisille maitotuotteille. Olen erittäin ylpeä Arlan maitotilallisista, joille kuuluu kaikki kunnia ja kiitokset heidän hyvästä työstään.

– Jotta maidontuotanto kotimaassa olisi jatkossa kin mahdollista, näemme, että niin Arlan kuin muiden

alan toimintaan vaikuttavien on osaltaan ratkaisuil laan varmistettava, että kotimainen maidontuotanto ketju pysyy elinvoimaisena ja kehittyvänä, Jormanai nen toteaa.

Ongelmista huolimatta tuottajat ovat erittäin mo tivoituneita. Kyselyn vastaajista jopa 82 % piti omaa työtään merkityksellisenä tai erittäin merkitykselli senä.

Ruoanturvaajat-kampanja tutustuttaa maitotilallisten työhön

Arla haluaa Ruoanturvaajat-kampanjallaan nostaa maidontuottajien arvostusta ja kertoa heidän työs tään. On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, kuinka suuri rooli Arlalla ja sen yli 400 maidontuottajalla on Suomen huoltovarmuudelle. Maitotilalliset varmista vat, että Suomessa on jatkossakin saatavilla laadukas ta, puhdasta kotimaista maitoa, joka on tuotettu vas tuullisesti eläinten hyvinvointi varmistaen.

Maitotiloilla tehdään monenlaista työtä ympäri vuo den joka päivä. Tilanhoito vaatii monipuolista osaa mista: maidon lypsämisen lisäksi tiloilla muun muas sa hoidetaan eläimiä ja niiden hyvinvoin tia, viljellään rehua, ylläpidetään koneita ja rakennuksia sekä johdetaan yritystä. Tämä kaikki tehdään huomioiden kestä vyyteen liittyvät asiat mahdollisimman hyvin, oli sitten kyse maitotilan biodiver siteetin vaalimisesta tai työstä hiilijalan jäljen alentamiseksi.

– Maidontuottajat ovat moniosaa jia ja todellisia ruoanturvaajia. Suu ri kiitos heille kuuluu myös siitä, että he ovat tehneet kestävän kehityksen eteen valtavas ti työtä. Kaikilla maitotiloil lamme on laskettu hiilija lanjälki ja määritelty toimenpiteet hii lijalanjäljen pienentämiseksi. Tilojen välitavoitteena on alentaa hiilijalanjäl keä 30 % vuoteen 2025 mennessä, Jor manainen kertoo.

Hyvinvointikysely maidontuottajille

Tekstissä viitataan Arlan kesällä teettämään hy vinvointikyselyyn, joka tehtiin Arla Suomi yh teistyöryhmän maidontuottajille kesä-heinäkuussa 2022. Kyselyyn vastasi 143 maidontuottajaa eri puolilta Suomea. Vastausprosent ti oli noin 35.

Valtaosa (62 %) vastaajista oli 41–60-vuotiaita, ja suurimmalla osalla (83 %) heistä oli maataloudessa työskentelystä kokemusta vähintään 10 vuotta. Pääosaa ti loista (106 kpl) hoidetaan per heenjäsenten voimin.

Arla Oy:n toimitusjohtaja Pia Jormanainen.

RuoantuRvaajat!

Maitotiloilla tehdään viikon jokaisena päivänä työtä, jotta suomalaisen ruoan saatavuus turvataan – se on kiitoksen arvoinen asia! Arla yhdessä maitotilojen kanssa turvaa yli 400 suomalaisen maitotilan kanssa maamme ruoantuotantoa. Kolme maidontuottajaa kertoo, mitä pitävät työssään tärkeänä ja lähettävät terveisiä kaikille Suomessa.

Hannu Putkuri

Marjaana Malkamäki

Eläinten hyvinvointi ja hiilijalanjäljen pienentäminen tuotannon ytimessä

Maitosuoni Oy:n tilal la Kiteellä tuotetaan vuodessa noin 1,6 miljoonaa litraa mai toa Arlalle jalostet tavaksi eri maitotuotteiksi. Tilan maidontuottajan Ari Hännisen mukaan työssä parasta on sen erilaisuus eri vuodenaikoina ja se, että saa tehdä töitä eläinten ja eri ihmisten parissa. Arille tärkeintä on, että eläimet voivat hyvin.

Myös ihmisten hyvinvoinnista on huolehdittava.

– On tärkeää, että kaikille tästä

työstä jäisi oikeudenmukainen korvaus, Ari sanoo.

– Kun kuluttajat ostavat Suo messa tuotettua ruokaa, kotimai nen tuotanto on jatkossakin mah dollista. Ylpeys ruoantuotannon omavaraisuudesta vie eteen päin: tiukkoinakin aikoina sel viydymme, kun omavaraisuudesta on huolehdittu.

Työtä maidon hiilijalanjäljen pienentämiseksi Ilmastotyö ja hiilipäästöjen pienentäminen ovat osa

maitotilan arkea. Arlalle maitoa tuottavien tilojen yhteisenä ta voitteena on vähentää päästöjä 30 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä. Tulevaisuudessa tähdä tään kohti hiilineutraaleja maito tuotteita. Työtä tavoitteen saavut tamiseksi tehdään jatkuvasti: Arla Suomi on esimerkiksi selvittänyt kaikkien sille maitoa tuottavien ti lojen hiilijalanjäljen ja seuraa hii lijalanjäljen kehittymistä sään nöllisesti. Arla oli Suomen ensimmäinen meijeri, jolla on käytössään yk

sityiskohtainen hiililaskelma kaikil ta sen maidontuottajilta.

Maitosuonen hiilijalanjälki mitat tiin Arlan Climate Check -ilmasto kartoituksissa ensimmäisen kerran vuonna 2019. Uudessa laskennas sa vuonna 2021 hiilijalanjäljeksi tuli 0,87 kg CO2 e maitokilolta, mi kä on 14 % vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Vähennystä oli tullut esimerkiksi pienentyneestä lämmitystarpeesta sekä siitä, että kulkemiseen aiempaa lähempänä sijaitseville pelloille kului vähem män polttoainetta.

Ruokakriisi maailmalla - miten turvaamme kotimaisen ruoan saatavuuden?

Tervetuloa keskustelemaan kotimaisen maidontuotannon merkityksestä yhteiskunnalle!

Järjestämme Twitterissä chatin 4.10. kello 14-15. Mukana on mielenkiintoisia keskustelijoita pohtimassa aihetta eri näkökulmista. Tule mukaan!

Katso keskustelunaiheet ja ohjeet osallistumiseen: arla.fi/medialle #RUOANTURVAAJAT

Edistämme luonnon monimuotoisuutta

Maitotilalla tärkeintä on huolehtia eläin ten hyvinvoinnista ja terveydestä, mai dontuottaja Sinikka Lakkinen Tekomaan tilalta sanoo. Parasta hänen työssään on eläinten kanssa työskentely.

– Varsinkin poikimisten seuraa minen ja uuden elämän ihmeen näkeminen tuntuvat aina hyvältä.

– Pitkä laidunkausi on lehmille hyväksi: ne saavat tuoretta nurmea ja alustan lepäämiseen ja märehti miseen. Kun lehmä saa olla lehmä, se voi paremmin. Samalla tulee huolehdittua myös luonnon moni muotoisuuden säilymisestä, Sinik ka kertoo.

Arla Suomelle maitoa tuottavilla kolmellakymmenellä suomalai sella tilalla tehty biodiversiteettiselvitys kertoo, että maitotilat ovat laiduntamisen, nurmen viljelyn, lannan hyödyntämisen ja moni puolisten kasvilajien vuoksi mer

kittävä luonnon monimuotoisuu den lähde.

Maitotilat hyvällä mallilla biodiversiteetissä Luonnon monimuotoisuuden köyh tyminen on merkittävä haaste tulevaisuuden hyvinvoinnille. Arla haluaa toimia tasapainossa luonnon kanssa ja löytää keinoja, joilla Arla ja maitotilat ylläpitävät biodiversi teettiä ja kehittävät sitä edelleen.

Arla Foods painottaa strategias saan hyvinvoivaa planeettaa ja hy vinvoivia ihmisiä, ja maitotiloilla toteutettu laaja biodiversiteetti selvitys on osa tätä kokonaisuutta. Lähes kaikilla maitotiloilla tulokset ovat jo nyt hyviä tai erinomaisia. Maitotilan positiiviset vaikutuk set biodiversiteetille tulevat erityi sesti lehmien laiduntamisesta, lan nasta ja nurmen viljelystä. Vapaasti kukkivat pientareet ja tilan alueella sijaitsevat vesistöt vahvistavat bio diversiteettiä.

Hannu Putkuri

Marjaana Malkamäki

Lehmät ja niiden hyvinvointi työssä tärkeintä

Kukoistava maitotila tarvitsee tyytyväi siä, terveitä lehmiä. Eläinten hyvinvointi näkyy suoraan mai don määrässä ja laadussa.

– Työssä tärkeintä on lehmät. Tykkään tehdä töitä niiden kans sa, pohjoiskarjalaisen Piiroomäen maatilan emäntä Sari Rouvinen sanoo. Sarin mielestä työ maitotilalla on parasta mahdollista.

Piiroomäen maatilan tarkoitus on turvata maidon tuotantoa, et tä suomalaisilla riittäisi puhdasta suomalaista maitoa juotavaksi jat kossakin.

– Suosikaa suomalaista ja katso kaa kaupassa, että maitopurkissa on kotimaisuudesta kertova Jout senlippu, Sari kannustaa kaikkia suomalaisia.

Sarista on ilo näyttää hyvinvoi via lehmiä muillekin. Kun lehmä on terve ja voi hyvin, se myös tuot taa laadukasta maitoa, josta voi daan valmistaa monenlaisia maito tuotteita.

Maidontuottajat ovat sitoutuneet laatutyöhön Piiroomäki on Arlan muiden mai dontuottajien tavoin sitoutunut Arlan Laatuohjelmaan, joka on osa maitotilan johtamisen kokonai

suutta. Se sisältää maidon koos tumukseen, elintarviketurvalli suuteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön liittyviä tavoittei ta ja vaatimuksia. Lehmien hyvin voinnin varmistaminen on jatku vaa työtä.

Piiroomäen tilalla lehmät elä vät vapaana pihatossa, laidunta vat kesäisin ja pääsevät sään ja omien mieltymysten mukaan ulkoilemaan myös talvisin. Näin toimivien tilojen maidon tunnis taa maitopurkissa olevasta Ar lan Vapaat ja laiduntavat lehmät -merkistä.

Haluatko tietää lisää? Ohessa vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Kuinka monta suomalaista maitotilaa tuottaa Arlalle maitoa?

Arlalle maitoa tuottavia suomalaisia tiloja on yli 400. Ne sijaitsevat eri puolilla Suomea aina Ahve nanmaalta Suomen pohjoisiin osiin. Yhdeksän Ar la Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvaa meijeriä huolehtii maidon keräilystä tiloilta Arlalle.

Kuinka suuri osuus Arlan tuotteista on suomalaista alkuperää?

Noin 90 % Arla Suomen myymistä tuotteista on kehitetty ja valmistettu Suomessa suomalaisten tilojen maidosta. Kaikki ruokakaupoissa myynnis sä oleva Arlan maito on kotimaista. Monissa Arlan tuotteissa kotimaisesta alkuperästä kerrotaan myös Hyvää Suomesta -merkillä.

”Suosikaa suomalaista ja katsokaa kaupassa, että maitopurkissa on kotimaisuudesta kertova Joutsenlippu.”

Mistä Ruoanturvaajissa on kysymys?

Arla haluaa Ruoanturvaajat-viestinnällä nostaa esille kotimaisen ruoantuotannon merkitystä ja kertoa maidontuottajien työstä. Maidontuottajat ovat ruoanturvaajia. He pitävät huolta, että Suo messa on jatkossakin saatavilla laadukasta ko timaista maitoa, joka on tuotettu vastuullisesti eläinten hyvinvointi varmistaen.

Miksi maito on tärkeä Suomen huoltovarmuudelle?

Maito on keskeinen elintarvike, jota tuotamme omassa maassamme. Lähes viidennes suomalaisten ruokavaliosta koostuu maitotuotteista (Finnravinto 2017), ja maito kuuluu eri tavoin lähes jokaisen suo malaisen ruokavalioon. Maito on myös yksi kaikkein ravintorikkaimmista yksittäisitä elintarvikkeista.

Lue lisää: arla.fi

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g

Green Line KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienen tämiseen. Pakkaus 6 x 380 g

FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

KETOOSI-pasta

Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö! Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja puh. 020 765 9580

PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan! Pakkaus 4 x 330 g

MAGNESIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Pakkaus 4 x 360 g

Valmistaja

Lammilaisella luomutilalla tehdään työtä luonnon monimuotoisuuden puolesta

Lammilaiset Aatu ja Titta Liukkala tapa sivat toisensa koti kylänsä seurantalon tansseissa vuonna 2011 ja alkoivat pitää yhtä. Aatu oli tehnyt sukupolvenvaihdoksen ko titilallaan vuonna 2010. Titan koti tilalla taas tehtiin sukupolvenvaih dos vuonna 2012.

– Maatilojen etäisyys toisistaan oli vain 12 kilometriä. Aatulla oli 30 ja minulla 20 lehmää. Nyt molem mat tilat ovat yhdessä. Rakensim me vuonna 2015 uuden pihatto navetan, johon mahtuu 90 lehmää, Titta Liukkala kertoo.

Ei pitkää harkintaa Arla Suomi -ryhmään kuuluvan Ruhan Meijeri Oy.n tuottajatiloi hin kuuluva tila on ollut luomus sa peltojen osalta vuodesta 2017 ja eläinten osalta vuodesta 2018 lähtien.

Titta Liukkalan mukaan luo muun siirtymistä ei tarvinnut pit kään harkita.

– Perusteet luomuun siirtymi seen vastasivat meidän arvojam me. Olimme käyttäneet jo aiem min nurmiseoksessa typensitoja

kasveja ja lannoitteita vähän, joten muutos ei ollut iso. Myös lehmien mahdollisuus laidunnukseen sopi meille.

Tuottajien näkökulmasta tärkeä merkitys oli silläkin, että luomu maidosta maksettava hinta on pa rempi.

Liukkalan tilalla on tällä hetkellä vuokramaat huomioon ottaen 300 hehtaaria peltoa.

– Kaikki lehmät laiduntavat pel loilla. Heti, kun maa vihertää, ne päästetään ulos. Laidunkausi kes tää yli neljä kuukautta ja jos sää sallii, pitempäänkin. Pelloilta tuo tetaan eläimille rehuvilja, mutta täysin omavaraisia emme sen osal ta vielä ole.

Luonnon monimuotoisuus Kuluttajat arvostavat tutkimusten mukaan luomua ja tuotannon vas tuullisuutta. Titta Liukkala toivoo, että ihmiset näkisivät kokonaiskuvan siitä, millainen merkitys luo mu- ja kotieläintiloilla on Suomen luonnon monimuotoisuuden säi lyttämisessä ja ylläpidossa.

Luonnon monimuotoisuus kä sittää niin kasvillisuuden ja pelto maan kuin eläimistön ja maiseman

TUOMAS KOIVUNIEMI

Heini Riipi

Titta Liukkala

monimuotoisuuden.

– Monimuotoisuuden säilyttämi sessä tärkeää on myrkyttömyys ja eläinten laidunnus.

Kasvillisuuden monimuotoisuut ta edistetään monipuolisilla kasviseoksilla nurmilohkoilla, kukka kaistoilla, riistapelloilla. Peltomaan kohdalla sitä taas edistetään vilje lykierrolla, maan tiivistymisen eh käisyllä ja käyttämällä lannoituk sessa karjanlantaa.

Biodiversiteetistä huolehtiminen näkyy tilan ympäristössä muun muassa runsaana linnustona.

Ruoantuotannon merkitys Luomumaitotila työllistää isännän ja emännän lisäksi 2,5 työntekijää. Luomutilalla on viime vuosina jär jestetty kolme kertaa avoimet ovet -tyyppisiä tapahtumia, joissa päivä kotilapset ja koululaiset ovat pääs seet tutustumaan siihen, mistä ruoka tulee.

Maatiloilla on eletty viime vuo det kannattavuushaasteiden pa rissa, joita tänä vuonna on lisännyt muun muassa Ukrainan sodasta johtuva energianhintojen nousu. Suomessa onkin viime vuosina keskusteltu tuottajien, teollisuu den ja kaupan välisestä oikeuden mukaisesta tulonjaosta.

– Meidänkin tahtotila on kehit tää ja markkinoida maatalousyri tystämme siten, että hinta saa taisiin markkinoilta, eikä tukiele menteistä. Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät ruoantuotannon

merkityksen elämälle. Me kaikki syömme joka päivä ja ihan jokai nen suupala on viljelijän työn tu los.

Titta Liukkalan mukaan ilman puhdasta kotimaista ruokaa ei yh teiskunta pyöri.

– Ruoantuottajat ovat yhteiskun nan näkökulmasta tärkeimmässä tehtävässä.

Hyvinvointi ja tulonjako Luomutilan emäntä toteaa, että ruoasta on viimeisten 40 vuoden aikana tullut ihmisille itsestään selvyys.

– Moneen muuhun asiaan ihmi set ovat valmiita laittamaan hel posti rahaa, mutta ruoasta, kaik kein välttämättömimmästä, ei oi kein olla valmiita maksamaan. Jos tiloilla ei pystytä tuotantoa kannat tavasti pyörittämään, se johtaa pit källä aikavälillä monenlaisiin eko logisiin ja muihin kestävyysongel miin. Eläinten, luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta oikeuden mukaisella tulonjaolla on tärkeä merkitys.

Liukkala kannustaa kuluttajia os tamaan elintarvikeyritysten brän dimerkkejä ja jättämään kauppa ryhmien private label -tuotteet kaupan hyllylle.

– Nyt monet tuottajat tekevät työtään jaksamisen rajoilla. Kau pan alan tulee tuntea oma vas tuunsa, jotta huippulaadukas koti mainen elintarviketuotanto on tär keimpänä turvanamme.

”Toivoisin, että ihmiset ymmärtäisivät ruoantuotannon merkityksen elämälle. Me kaikki syömme joka päivä ja ihan jokainen suupala on viljelijän työn tulos.”

”Meidän elantomme tulee maasta”

TUIJA LINJAKUMPU

Meistä tuli yrittäjiä maitotilalle kahdeksan vuotta sit ten, kun ostimme maitotilan Ranualta Impiön kylästä Pohjois-Suomesta. Alusta asti meille oli selvää, että panostamme maaperän kasvukun toon, kestäviin lajikkeisiin ja hyvän nurmen tuottamiseen lypsylehmi en rehuksi. Meidän elantomme tu lee maasta, kertoo Marjo Niemelä

– Täällä Lapissa kesä on lyhyt ja kiihkeä ja sadonkorjuussa onnis tuminen on edellytys kannattaval le maidontuotannolle tilallamme. Toisaalta Lapin pitkät valoisat yöt ovat sellaisia, että melkein kuu lemme heinän kasvavan kohisten, naurahtaa Olli Niemelä

– Maidontuotannon harjoitta minen ja nurmen viljely ovat tääl

lä Pohjois-Suomessa hyvä yhdis telmä. Pellot ovat ympäri vuoden kasvipeitteisinä ja syväjuuriset nurmikasvit synnyttävät lisää hiil tä peltoon. Se ei kuitenkaan ta pahdu itsestään vaan peltojen ve sitaloudesta ja happamuudesta tulee pitää huolta, toteaa Olli.

– Siksi olemme alusta asti kal kinneet peltojamme ja tehneet ojituksia kuntoon huolehtiak semme vesitaloudesta. Käytäm me myös nurmien perustamises sa kasveja, joiden juuristo on eri tasolla ja näin ollen parannamme pikku hiljaa maan rakennetta. Mi nulla on nyt viisi eri lajia nurmissa, kertoo Olli tyytyväisenä.

Pelloilta löytyy timoteita, nur minataa sekä valko- puna- ja alsi keapilaa.

– Lehmät pitävät myös tämmöi

Soilfood on viljelijälähtöinen kiertotalousyhtiö. Me teemme työtämme viljelijältä viljelijälle.

sestä nurmirehusta ja syövät si tä mielellään. Sillä on luonnolli sesti myös positiivisia vaikutuksia maidontuotannon kannattavuu teen ja eläinten terveyteen, sa noo Marjo.

– Luonnon vaaliminen kestäväl lä tavalla on myös arvojemme mu kaista. Meistä se on myös meidän tulevaisuutemme elinehto ja mie luinen tehtävä, toteavat Marjo ja Olli Niemelä.

Maan parhaimmat ratkaisut

Kaikessa tähdätään maan kasvukunnon parantamiseen. Uusilla käytännöillä voidaan tehostaa ravinteiden käyttöä, parantaa maan multavuutta ja laskea tuotantopanosten hehtaarikuluja. Valikoimassamme on orgaanisia lannoitteita, poikkeuksellisen tehokkaita kalkkeja sekä innova tiivisia maanparannuskuituja.

Ota yhteyttä ja keskustellaan parhaista ratkaisuista tilallenne. p. 020 1441 020 tai soilfood.fi

Tuija

Linjakumpu

”Rakkaus eläimiin ja luontoon on voimavaramme”

Monimuotoisen luon non vaaliminen on ollut osa kestävää maidontuotantoa

jo yli 50 vuotta tilal lamme, kertovat Makkosen maito tilan yrittäjät Kirsi ja Timo Makkonen Rääkkylän Sintsin kylästä.

Lehmiä on laidunnettu tilalla ai na ja laitumien keskellä on luon taisia kumpareita kiviraunioineen, joissa viihtyvät monet eri hyönteisja kasvilajit.

– Opiskeluaikanani tekemästä kasviosta on ollut nyt hyötyä, kun olen tunnistanut kumpareilta eri laisia kasveja, naurahtaa Kirsi Mak konen.

Makkosen maitotilalle valmistuu loppusyksystä 130 lehmän pihat tonavetta.

– Meillä on runsaasti pinta-alaa tilan ympäristössä ja se mahdollis taa lehmien laiduntamisen myös jatkossa, toteaa Timo Makkonen.

– Navetan suunnittelussa on

otettu huomioon myös se, että pystymme rakentamaan jaloittelu tarhan lehmille talven ajalle.

– Lypsykarjan ruokinta perustuu täällä Pohjois-Karjalassa nurmeen ja viljaan. Olen käyttänyt jo yli kym menen vuotta nurmien perustami sessa typensitojakasveja. Erilaisten apiloiden lisääminen nurmiseok siin on parantanut maan rakennet ta, lisännyt pieneliöstöä sekä pa rantanut nurmien satotasoa, iloit see Timo.

– Meillä on täällä tilalla tämmöi nen aika hyvin toimiva ekosystee mi, naurahtavat Kirsi ja Timo.

Pihapiiristä löytyy runsaasti eri puulajeja kuten pylväshaapo ja, vaahteroita, lehtikuusia ja pih lajia.

– Ne maisemoivat hienosti ra kennettua tuotantoympäristöä. Linnut ja hyönteiset ovat lisäänty neet myös vuosi vuodelta, toteaa Kirsi Makkonen.

– On ollut hienoa huomata myös törmäpääskyn viihtyvän pihallam me, iloitsee Kirsi.

Tuija Linjakumpu

Lannoitussuunnittelulla päästövähennyksiä

Ylöskartanon tilalta maitoa lähtee mei jeriin vuositasolla lähes 1,4 miljoonaa litraa. Rehunurmea kasvatetaan satapäiselle karjalle liki 90 hehtaarin alalla. Viljelyssä on myös ohraa, kaura, hernettä ja maissia.

Kun tarkastellaan rehunurmen viljelystä aiheutuvia hiilidioksidi päästöjä, on lannoituksen osuus merkittävä.

– Meidän tilallamme on 25 vuo den ajan tehostettu sekä viljelyä että karjanhoitoa. Kun resurssit käytetään tehokkaasti, päästöt ovat pienemmät. Tuotantopanos ten vaikutusta hiilijalanjälkeen ei ole aiemmin tällä tavalla pohdittu, Ylöskartanon maitotalon isäntä Janne Näsi sanoo.

Tavoitteena korvata neitseelliset kierrätetyillä Arla on ensimmäisenä meijerinä Suomessa laskenut kaikki en maidontuottajatilo jensa hiilijalanjäljen. Näiden laskelmien rinnalle Janne Näsi avasi nyt myös tilan sa lannoitussuunni telmat.

Uudet lohkokohtaiset lannoitussuunnitelmat teki Soilfoodin tutkimus- ja kehitysjohtaja Ossi Kinnunen . Tavoit teena oli korvata neitseellisiä raa ka-aineita kierrätetyillä niin paljon kuin mahdollista.

– Lohkokohtaisessa suunnitel massa lähdin siitä, että pääravin teiden määrä pysyi samana tai nousi verrattuna aiempaan. Typen määrän arvioin liukoisen typen mukaan, en kokonaistypen, Kinnu nen kertoo.

Uusi lannoitussuunnitelma sekä siihen valittujen kiertotaloustuot teiden päästölaskentatiedot toimi

Väkilannoitteiden käyttö kolmannekseen Uudessa lannoitussuunnitelmassa karjanlanta väkevöitiin lietealtaaseen lisättävillä orgaanisilla Soilfood Boost -lannoitteilla.

Tätä kautta väkilan noitteiden käyttömää rät pienenivät kolman nekseen.

– Yhdellä seoksella pys tyttiin lannoittamaan kaikki ne lohkot, joille karjanlantaa oli mahdollista levittää. Väkilannoit teiden käyttöä jatkettiin niillä pel loilla, joille ei fosforitasojen vuoksi karjanlantaa voida käyttää, Kinnu nen kertoo. Kaikki tilalla käytettä vät kalkkituotteet suunnitelmassa korvattiin kiertotalouskalkeilla eli neitseellisen kalkin käyttö saatiin nollaan.

Laskennassa lannoitusten ja maanparannusaineiden kustan nukset laskivat liki 5 %. Kustan nukset laskettiin alkusyksyn 2021 hinnoilla.

S oilfood Oy on vuonna 2015 perus tettu kiertotalousyhtiö, jonka tavoit teena on korvata neitseellisiä raaka-aineita kierrätetyillä paljon ja no peasti. Valta kunnallisesti toimiva yritys jalostaa kier rätyslannoitteita ja maan parannusai neita teolli suuden sivu virroista.

Kiertotalous on karjatilalla tuttu malli

Janne Näsi luonnehtii laskennan tuloksia herättäviksi. Uudessa suunnitelmassa säilörehun hiilidioksidipäästöt olivat 65 % nykytasoa pienemmät.

– Tulos on mielenkiintoinen. Kun ravinteita ja kalkkeja jalos tetaan teollisuuden sivuvirrois ta, kohdistuvat hiilidioksidipääs töt isoilta osin teollisuuteen, Nä si pohtii.

– Tulos oli itsellenikin positiivi nen yllätys, vaikka etukäteen oli tiedossa, että lannoitteiden mer kitys nurmen hiilijalanjälkeen on merkittävä, Kinnunen jatkaa.

Entäpä nurmen lannoituksen vaikutus maitolitraan? Nurmirehun osuus maidon hiilijalanjäl jestä on tilasta riippuen noin 10–15 %. Ylöskartanon tilalla tehty pitkäjänteinen työ näkyy ja jo läh tökohtaisesti maitolitran päästöt ovat pienet. Lisäksi tilalla heh taarikohtaiset satotasot ovat kor keat.

– Maitolitran CO2-päästöt vähe nivät uuden suunnitelman myötä 2,5 % ollen 0,79 kg CO2-e, Kinnu nen vastaa kysymyksen.

tettiin Envitecpolis Oy:lle, joka on Arlan kumppani tilojen hiilijalanjäl kilaskennassa.

Paljonko maitolitran hiilijalanjälki olisi pienempi, jos nurmirehun viljelyssä neitseelliset lannoitteet ja kalkit korvattaisiin kierrätetyillä? Ylöskartanon maitotilan isäntä Janne Näsi avasi tilansa lannoitussuunnitelmat, jotta kysymykseen voitiin lähteä etsimään ratkaisua.

Janne Näsi

Granbackan perhetilalla on otettu kymmenessä vuodessa isoja investointiaskelia

TUOMAS KOIVUNIEMI

Teerijärvellä sijaitse valla Granbackan ti lalla tehtiin sukupol venvaihdos vuonna 2010, jolloin maito tilaa 1970-luvun alkupuolelta läh tien pyörittäneet veljekset Nils ja Leif luovuttivat tilanpidon Nilsin pojille Kaj'lle ja Kennetille sekä Kennetin Heljä -vaimolle.

Kolmikko pyöritti maito- ja karjatilaa kaksitoista vuotta maa talousyhtymänä, kunnes tämän vuoden elokuussa se muuttui osakeyhtiöksi Granbacka Gård Ab:ksi.

– Granbackan tilaa oli kehitetty Nilsin ja Leifin aikana, joten mei dän oli hyvä jatkaa työtä, Heljä Granbacka sanoo.

Teerijärveläistilalla on otettu kahdentoista vuoden aikana uu sia ja isoja investointiaskelia. Uu den sukupolven aloittaessa tilalla oli lypsyssä 55 lehmää ja nautakar jaa oli 100 päätä.

Tuhat eläintä

Kaksi vuotta myöhemmin maa talousyhtymälle rakennettiin uu si kolmen robotin pihattonavetta jonkin matkan päähän tilakeskuk sesta Ranintien varteen.

– Navettaan mahtui 120 lypsy lehmää ja ajattelimme silloin, että millä saamme sen täyteen.

Kahdeksan vuotta myöhemmin navettaa laajennettiin. Nyt kuuden lypsyrobotin navetassa on 310 leh mää sekä 90 hiehoa tai umpileh mää. Vuoden 2020 laajennuksen yhteydessä rakennettiin navetan viereen vasikkakasvattamo, mihin mahtuu parhaimmillaan 120 vasik kaa. Navetassa on lämmitysmuo tona maalämpö.

Investointien kustannukset ovat olleet yhteensä neljä miljoonaa euroa.

Granbackan tilan talouskeskuk sessa Gränöbyntiellä sijaitsee son ninavetta, missä kasvatetaan 300 lihanautaa ja nuorkarja. Tilalla on

myös nelisenkymmentä emoleh mää, jotka laiduntavat kesällä.

– Kaikkiaan tilan eläinmäärä on noin tuhat, Heljä Granbacka sanoo.

Tilalla on peltoa 500 hehtaarin edestä, mistä 200 hehtaaria on vuokramaita. Pelloilta saadaan rehunurmi ja -vilja tilan tarpeisiin.

Kullanarvoiset työntekijät

Ison maito- ja nautatilan arkea pyö rittää kolmen omistajan lisäksi viisi ulkopuolista työntekijää. Viidestä työntekijästä kolme työskentelee navettatöissä sekä kaksi pelto- ja konepuolen töissä. Tilan arjen toi miminen vaatii tarkkaa suunnitte lua, johtamista ja joustavuutta.

– Meillä on hyvät ja monipuoli set työntekijät, jotka ovat tilan töis sä kullanarvoisia.  Myös Kaj'n ja Kennetin isä Nils auttaa talon töis sä. Lisäksi lapsemme Emma , 15, ja Daniel , 13, ovat innolla mukana ti lan töissä, Heljä Granbacka kertoo.

Granbackan tila on ollut Arla Suomi -ryhmään kuuluvan Kausti sen Osuusmeijerin tuottajia vuo desta 2013 lähtien. Tilan vuosit tainen maitomäärä on yli 3,5 mil joonaa litraa. Heljä Granbackan mukaan tällä hetkellä maitoa tuo tetaan noin 11 000 litraa päivässä.

– Kaustisten Osuusmeijeri on kuin meidän yritys eli mukava ja pieni perhe, hän kiittelee.

Tulevaisuuden suunnitelmat Millaisia kehityssuunnitelmia tilalla on? Biokaasun tuotantoa on har kittu.

– Veljeni tyttöystävä on tehnyt diplomityönään suunnitelman bio kaasun hyödyntämisestä ja biokaa sulaitoksesta. Suunnitelmissa on myös rakentaa 1–2 vuoden kulut tua hiehoille oma tila navetan vie reen, Heljä Granbacka kertoo.

Eurooppaa ja Suomea koettelee Ukrainan sodasta johtuva kustan nus- ja energiakriisi.

–  Meillä on tehty määräaikainen sähkösopimus vuoteen 2023 saak ka, joten toivotaan, että siihen mennessä energianhinta olisi las kenut. Toki kustannusten ja ener gian hinnan nousut vaikuttavat esi merkiksi rehujen ja lannoitteiden hintaan, hän sanoo.

Kaj, Kennet ja Heljä Granbacka vuonna 2012 rakennetun navettaosan edessä.

Tuomas Koivuniemi

Sähkötarjous maitotilallesi Vattenfallilta

Vattenfall ja Arla Suomi yhteistyöryhmä tarjoavat maitotilayrittäjille räätälöidyn sähkötarjouksen. Tarjous laaditaan kvartaaleittain, ennakkoon ilmoittautuneille. Vattenfallin fossiilivapaa sähkö mahdollistaa yritystoiminnan ilmastoa vaalien – kilpailukykyisestä hinnasta tinkimättä.

Näin saat sähkötarjouksen tilallesi:

1. Saat sähköpostin meijeriltäsi, jonka kautta voit ilmoittaa haluavasi tarjouksen.

2. Vattenfall laatii 24 kk:n määräaikaisen sähkötarjouksen kaikille kvartaalin aikana ilmoittautuneille.

3. Tee sähkösopimus Vattenfallin sivuilla 3 arkipäivän kuluessa tarjouksen saapumisesta.

Lue lisää: vattenfall.fi/arla

Vanhan sananlaskun mukaan pääskynen tuo kesän. Totta tai ei, nykyäänkin pääskyset herättävät lähes poikkeuksetta mielikuvan kesästä, idyllisestä maalaismaisemasta ja ilahduttavat keväisin taidokkailla lennoilla ja livertelyllä.

Suomessa pesii kolme pääsky lajia, haarapääsky, räystäspääsky ja törmäpääsky. Tervapääsky ei nimestään huolimatta kuulu pääskyihin, vaan kiitäjälintuihin.

Lähes yksinomaan rakennuksissa pesiviä haara- ja räystäs pääskyjä tavataan lähes koko Suomessa, ainoastaan pohjoi simmassa Lapissa on alueita, joilta lajit puuttuvat. Pääskyt ovat muuttolintuja, joiden levin neisyysalue on laaja, koko Eu roopasta Aasiaan asti. Suomeen pääskyt saapuvat pesimään yleensä toukokuussa, ja aloitta vat syysmuuton Afrikkaan elo kuussa.

Tiesitkö että pääskyset ovat nykyään ahdingossa ja pian pääskysten päivät voi olla lue tut? Suomen kaikki kolme pääskylajia on luokiteltu uhanalai siksi.

Haarapääsky ja räystäspääs ky ovat ihmisten toiminnasta, ja etenkin maataloudesta riippu vaisia lajeja.

– Pääskyjen hupeneminen huolettaa monia. Vähenemisen taustalla on erityisesti maata louden muuttuminen ja sen vai kutus pääskyille tärkeiden hyön teisten esiintymiseen, kertoo BirdLife Suomen suojelu- ja tut kimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

Hyönteisravinnon määrää on pienentänyt muun muassa karjatilojen väheneminen, viljelyn yksipuolistuminen ja torjuntaaineiden käyttö.

Muutos pääskykannassa on radikaali. Kun laji päätyy uhanalaiseksi lajiksi ”punaiselle”, kolmen sukupolven aikana la jin yksilöistä on hävinnyt

vähintään 30%. Näin on käynyt kaikilla pääskysillä. Esimerkiksi erittäin uhanalaiseksi luokitellun räystäspääskyn kanta on vähentynyt Suomessa 75% viimei sen 15 vuoden aikana.

Maatilat avainasemassa Maatalous ja etenkin karjatilat mahdollistavat pääskyjen pesi misen Suomessa, ilman maatiloja pääskysiä olisi meillä hyvin vähän. Tilojen pellot ja erityises ti karjan laitumet ovat pääsky sille tärkeitä.

Esimerkiksi maitotilan laiduntavat lehmät tuottavat lai tumelle lantaa, joka houkutte lee paikalle erilaisia hyönteisiä. Laitumet ja karjan lanta tuottaa näin runsaasti hyönteisravin toa pääskysille ja muille linnuil le. Lisäksi sorkkien rikkomasta maasta pääskyset saavat pesän rakennusaineeksi savea.

– Pääskyille on parhaat elä män edellytykset karjatiloilla, joilla laidunnetaan. Tutkimusten mukaan linnusto on runsain luomutiloilla, Lehtiniemi koros taa.

Laiduntavien nautojen hyödyt ovat siis kiistattomat pääsky kantojen hyvinvoinnin kannalta, lisäksi laidunnus ja monipuoliset nurmikasvit tukevat myös

monella muulla tavalla luonnon monimuotoisuutta.

Maitotiloilla on mahdollisuus olla vaikuttamassa pääskysten tulevaisuuteen. Pääskyjen elinolosuhteet ovat aina olleet viljelijöiden turvaamia, nyt tätä tur vaa tarvitaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Myös kuluttajien toiminnalla on merkitystä, sillä he vaikuttavat ostopää töksillään millaista tuotantoa kannatetaan, ja mikä on sen vaikutus luonnon monimuotoisuudelle.

Pääskysestä ei päivääkään, vai pääskysillä ei päivääkään? Pääskyjen palauttaminen elinvoimaiseksi lajiksi on pitkälti naudoista ja niiden laidunnuksesta kiinni. Vielä on aikaa toimia.

Haarapääsky

Pioneer SILA-BAC® -valikoimasta löydät oikean tuotteen laadukkaan säilörehun ja murskeviljan valmistukseen. Tuotteen valinta tehdään korjattavan massan kuiva-aineen perusteella. Valikoimassa on tuotteet myös säilö-/hevosheinälle ja maissisäilörehulle.

Sila-Bac -tuotteet ovat helppokäyttöisiä, koneystävällisiä ja takaavat hyvän säilöntätuloksen. Tuotteet eivät vaadi kylmäsäilytystä ja ne sopivat erinomaisesti pienannosteluun.

Uutta suuntaa edustaa Rapid React -tuotteet, joka vie rehunsäilönnän uudelle tasolle. Uudet patentoidut bakteerikannat mahdollistavat siilon avaamisen aikaisimmillaan jo kahden viikon päästä siilon sulkemisesta ja estävät jälkilämpenemistä.

SILA-BAC®-TUOTTEET SYYS-LOKAKUUN AIKANA

Micha Fager

Laadukkaat LJM-tuotteet

LJM-lantaraapat

���� Useita erilaisia malleja vaijeri-, köysi- ja ketjuvetoisena

���� Pitkä käyttöikä ja pieni energian kulutus

���� Eläinten hyvinvointi ja turvallisuus kehityksen edellytyksinä.

���� Kohtuuhintaiset alkuperäisvaraosat suoraan maahantuojalta.

���� Räätälöitävissä uusiin ja vanhoihin navettoihin.

Lietec®-tuoteperhe on suun niteltu lietteenkäsittelyn koko naisratkaisun toteuttamiseen sekä vanhan järjestelmän parantamiseen.

Asiakas voi ostaa yksittäis tuotteita tai kokonaisratkaisun, jonka valinnassa Finnlacton asiantuntevat myyjät auttavat.

Tarjoamme ratkaisun navettaan kuin navettaan.

Parempaan tuotantoon EasyFix-ritilämatoilla!

EasyFix-ritilämatot

���� Kumimatto betoniritilöille

���� Erittäin pitävä pintamateriaali vähentää liukastumisia

���� DLG Signum- ja Fokus-testattu

���� Suunniteltu ohjaamaan lanta ja virtsa paremmin

���� Erittäin helppo asennus

���� 20 vuoden käyttökokemus

���� Patentoitu tuote

Finnlacto Oy on EasyFix-mattojen virallinen maahantuoja Suomessa.

EASYFIXin ritilämattojen edut:

���� Ritilän reikäpinta-ala pienenee vain n. 5 % → eläimet pysyvät puhtaana

���� Kiinnitysnasta on vulganoitu mattoon kiinni kiilat eivät irtoa ja aiheuta tukkeumia lietteenkäsittelyssä

���� Kiinnitykseen ei tarvita erillisiä kiinnit timiä → asennus helppoa ja nopeaa –myös vanhoihin ritilöihin

���� Matto on uritettu, paksuus keskeltä 21 mm, reunoilta 17 mm → pito on hyvä ja nesteet pääsevät maton päältä helposti pois

BIORET AQUATOP -remonttivesipeti

���� Hyödynnä vanha parsipeti ja päi vitä parsipeti Aquatop-pintama tolla nykyaikaiseksi vesipediksi

���� Samat hyödyt kuin Aquastar-vesipedissä

���� Helppo asentaa pintamaton vaihdon yhteydessä

���� Erinomainen puhdistettavuus

���� Kinnerystävällinen materiaali Parsipeditmukavuutta lehmillesi

BIORET ELISTA -parsipeti

���� Paksuus 40 mm

���� Patja aitoa lateksia

���� Lateksin vahvuus 300 kg/m3

���� Koko 1800 mm x parsirivin pituus

���� Kuvioitu yhtenäinen pintamatto

���� Kinnerystävällinen materiaali

���� Erinomainen puhdistettavuus

���� Lisävarusteena:

Aquaboard®-etutyyny

LJM-sekoittimet

LJM-lietepumput

Lantaraappojen varastosta vaijerit dynemaköydet myös määrämittaan

Finnlacto Oy on LJM-tuotteiden virallinen maahantuoja Suomessa.

Maidon laatua mitataan ketjun joka vaiheessa

Osuuskunta MS Tuot tajapalvelut tuottaa Arla Suomi -yhteis työryhmän yhdek sälle yhteistyö meijerille ja yli 400 maito tilalle maidosta tehtävät laboratoriopalvelut.

– Ensimmäiset mittauk set maidosta tehdään ai na tilalla. Jokaisesta mai totilan pumppauksesta otetaan laadunvarmennus näyte. Tämän lisäksi ennen meijerillä tapahtuvaa maidon purkua otetaan vielä maitosäiliöis tä näytteet, kertoo Osuuskunta MS Tuottajapalveluiden toimitusjohta ja Risto Koski

Maidon laatua mitataan sekä mikrobiologisesti että koostumuk sen osalta.

Maidon korkea laatu on tärkeää maidontuottajille, sillä meijerit maksavat korkeamman litrahinnan

laadukkaammasta maidosta.

– Maidosta otetaan proteiini- ja rasvapitoisuuksien ohella myös mm. solu- ja bakteeripitoisuudet. Nämä kaikki vaikuttavat myös maidon hinnoitteluun. Lisäksi muina hinnoitteluperustei na ovat mm. kestävään ke hitykseen ja vastuullisuu teen liittyvät toimet, avaa Koski.

Suomessa on maailman korkealaatuisinta maitoa ja samoilla tasoilla ovat lähinnä muut Pohjoismaat. Suomessa tämä juontuu historiasta. 1920-lu vulla kaupungineläinlääkäri Walter Ehrström loi Helsinkiin maidontar kastusjärjestelmän. Se sisälsi sään nönmukaisen näytteenoton tuo tantoketjun eri vaiheista tuottajalta kuluttajalle.

Maitohygienialiiton mukaan ”oleellisena osana siihen kuuluivat tuottajatiloilla suoritettu hygiee

ninen valvonta sekä siihen liittyvä valistus- ja neuvontatyö. Ehrström otti ohjelmaan jo 1920-luvulla pal kitsemis- ja kilpailutoiminnan. Hel singissä otettiin käyttöön vuonna 1932 laatumaksutapa maidon hin noitteluun. Näiden toimenpiteiden johdosta maidon laatu parani tun tuvasti.”

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä valmistetaan maidosta yli 200 eri laista tuotetta. Maidosta kuoritaan kerma separoimalla. Maidon rasva pitoisuus säädetään halutulle ta solla ja sitten homogenoidaan, eli maidon rasvapallot pilkotaan tasai sen laadun varmistamiseksi. Mai don pastöroidaan, eli kuumennetaan 15 sekunniksi vähintään 73 asteeseen, jotta maidon säilyvyys paranee. Maito pakataan tai jatko jalostetaan esimerkiksi jugurtiksi ja rahkaksi. Maito toimitetaan mei jereiltä kylmäkuljetuksissa keskus varastoihin ja kauppoihin.

Osuuskunta MS Tuottajapalvelut LABORATORIOPALVELUT

Suomalaisten maidontuottajien tuottama maito on maailman huippuluokkaa. Tästä maidosta jalostetaan maailman parhaat ja puhtaimmat meijerituotteet Meille suomalaisille.

Laatua pidetään usein itsestään selvyytenä, vaikka se ei kaikkialla maailmassa sitä ole. Suomalainen laatu syntyy pitkäjänteisellä työllä maidontuotannossa ja jalostuksessa.

Laboratoriopalvelumme auttavat onnistumaan.

Risto Koski

Melli VIC Parasta parhaille

Mistä tunnistat huippulehmän?

VIC-lehmä henkii arvokkuutta, seesteistä itsetietoisuutta, sisäistä valoa ja tahdonlujuutta. Siltä karjan huippulehmät näyttävät, kun niillä on kaikki hyvin.

Melli VIC -tuotteet on räätälöity parhaiden karjojen tarpeisiin. Niille erityisen tärkeille lehmille, jotka ansaitsevat parhaan mahdollisen ruokinnan, ja joilta odotetaan huipputuottoa.

Kun karjassasi on supertähtiä, valitse Melli VIC.

HELPPO OMENAPIIRAKKA

Helppo omenapiirakka on maukas jälkiruoka ja valmistuu kätevästi. Maistuu ihanasti pimeinä ja viileinä syysiltoina. Kokeile reseptiä!

4 annosta 4 omenaa

2 kananmunaa ¾ dl sokeria

1 tl vaniljasokeria 200 g Arla Lempi Crème fraîchea 28 % 2½ dl vaniljakastiketta

Tee näin:

Aloita valmistamaan helppo omenapiirakka kuumentamalla uuni 200 °C:een. Lohko omenat ja poista siemenkota. Asettele lohkot voideltuun uunivuokaan. Vatkaa munat, sokeri ja vaniljasokeri vaahdoksi. Lisää crème fraiche. Kaada seos omenoiden päälle. Paista uunin keskiosassa 25-30 minuuttia. Vaahdota vanilja kastike ja tarjoile omenapiirakan kanssa.

ARLA-YHTEISTUTKIMUKSEN TULOKSISTA REHUINNOVAATIOIHIN

Ihmiskunnan ravinnontuotanto entistä vähäpäästöisemmin on elintarvikesektorin yhteinen haaste. Haastetta ratkomaan valjastettiin Hankkijan, Arlan ja Luken yhteinen tutkimushanke, jossa tutkittiin rehujen vaikutusta lehmien metaanipäästöihin Jokioisten tutkimus navetassa. Ruokintakokeessa havaittiin mm. rypsipuristeen pehmeiden rasvojen alentavan tehokkaasti lehmien tuottamaa metaania. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Dairy Science -julkaisusarjassa*.

Fiksu-ilmastorehut – uusinta tutkimustietoa hyödyntäen Yhteistutkimuksen tuloksia hyödynnetään jo Fiksu-ilmastorehuissa, jotka ovat uuden sukupolven tuotteita maidontuotannon ympäristö jalanjäljen pienentämiseen. Fiksu-ilmastorehut sisältävät tutkittuja raaka-aineratkaisuja lehmien metaanipäästöjen alentamiseen ja rehuhyötysuhteen parantamiseen. Tuotteiden koostumukset päivit tyvät sitä mukaa, kun uusia tuloksia raaka-aineiden ja lisäaineiden vaikuttavuudesta metaanipäästöjen alentamiseen valmistuu.

*Bayat et al. 2022. Evaluating the effects of high-oil rapeseed cake or natural additives on methane emissions and performance of dairy cows: Journal of Dairy Science 105:1211-1224.

Liity Facebook Hankkijan rehut Seuraa Instagram #hankkijanrehut

Tilaa YouTube Hankkija Lataa mobiilisovellus Hankkija Osta verkkokaupasta hankkija.fi

FIKSU-KROSSI

Lypsylehmien täysrehu ilmastoystävälliseen ruokintaan

• Energia 13,1 MJ/kg ka

• Raakavalkuainen 21,0 % ka

FIKSU-KRONO

Lypsylehmien puolitiiviste ilmastoystävälliseen ruokintaan

• Energia 12,7 MJ/kg ka

• Raakavalkuainen 27,4 % ka