Maitoa Suomesta 1/2023

Eläinten hyvinvointimerkki käyttöön

Älykästä ruokintaa Lely Vectorilla

Lely Vector on automaattinen ruokintajärjestelmä, joka lastaa, sekoittaa ja jakelee rehun eläimille tarkasti ja oikeaan aikaan. Tiheä ruokinta ja rehunsiirto aktivoi eläimiä syömään tasaisesti ympäri vuorokauden. Näin ollen karjan syömän rehun määrä lisääntyy, millä on myönteinen vaikutus eläinten yleiseen terveyteen ja maitotuotokseen.

Lue lisää Lely Vectorista osoitteessa: www.nhk.fi/navettaan/

PÄÄKIRJOITUS

Kannustimet käyttöön

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

14. vuosikerta

PÄÄTOIMITTAJA:

Sami Kilpeläinen

Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com

Ulkoasu: Ville Alén

Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla

Puhelin:

050 3831755

Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com

Ilmoitukset ja tilaukset:

Minna Tamminen

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Meijerikatu 4

13100 Hämeenlinna

JULKAISIJAT:

Arla Oy

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Kaustisen Osuusmeijeri

Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri

Laaksojen Maitokunta

Limingan Osuusmeijeri

Porlammin Osuusmeijeri

Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri

Ruhan Meijeri Oy

PAINOPAIKKA:

UPC Print

KANNEN KUVA:

Heini Riipi

SAMI KILPELÄINEN Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja

PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg kertoi HS Visiossa (25.2.), että elintarviketeollisuus sai vietyä kohonneista kustannuksista vain kaksi kolmasosaa kaupalle. Tärkein kustannustekijä on maataloustuotteiden hinnat. Esimerkiksi maidon tuottajahinta on Arlalla noussut lähes 45 prosenttia. Tuottajahinnan nosto on ollut välttämätöntä. Tästä huolimatta tilat ovat tiukalla.

Teollisuudelle iso kustannuksia nostanut tuotannontekijä on ollut myös energia. Turvallinen elintarvike tarvitsee kuumennusta ja pitkien matkojen Suomessa pyörien päällä kuluu myös polttoaineita. Myös tiloilla energiakustannukset ovat nousseet rajusti. Ruoan hinta oli noussut tammikuussa 2023 viime vuodesta 15,4 prosenttia. PTT:n mukaan kauppa on saanut nostettua hintoja enemmän kuin hintojen noususta johtuen myyntimäärät ovat laskeneet. Ainakin joku elintarvikeketjussa pärjää.

Maatalouden sisällä kotieläintiloilla ja erityisesti maitotiloilla tuottajahinta on noussut reilussa vuodessa enemmän kuin koskaan EU-aikana. Mutta niin ovat nousseet kustannuksetkin. Onneksi energian hinnassa ja sitä kautta myös lannoitteiden hinnoissa on ollut pientä laskua viime aikoina.

Arla Foodsin hallituksen puheenjohtaja ja maidontuottaja Jan Toft Norgaard esitteli viime syksynä ylpeänä, kuinka Arlan tuottajat ottavat läpi Euroopan käyttöön uuden kestävän kehityksen kannustimen. Suomessa uuden ilmasto- ja ympäristötekoja palkitsevan mallin mukainen ensimmäinen tilitys tuottajille tapahtuu toukokuussa huhtikuussa tuotetuista maidoista.

Arla on tehnyt jo pitkään tutkimuksen kanssa yhteistyötä ja Arla-ryhmän tilojen omista tiloilla tehdyistä climate check -ilmastokartoituksista on löydetty toimet, joilla on eniten vaikutusta hiilipäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Vuosien 2020–2021 välillä hiilipäästöt Suomessa Arla-ryhmän tiloilla laskivat neljä prosenttia, vaikka heikkojen satotasojen takia pelättiin muutoksen olevan hitaampaa. Tämä on rohkaissut uskoa siihen, että vuoden 2022 tulosten valmistuessa alenema olisi vauhdittunut valtaosassa maata saatujen hyvien rehusatojen ansiosta. Uusi kannustinmalli ja päivitetty laatukylttilisä tuovat tiloille kannustimina maksimissaan 2,4 sentin ja 2 sentin hintaporkkanat eli yhteensä 4,4 senttiä litralta.

Eläinten hyvinvointimerkki ELVI on ensimmäinen Suomessa käyttöön otettu hyvinvointimerkki. Sen lanseeraus on maaliskuun 15. päivänä. Muualla Euroopassa on ollut jo aiemmin hyvinvointimerkki käytössä. Ketjun toimintatapojen läpinäkyvyys ja toimien avaaminen tuottajille on tänä päivänä entistä tärkeämpää.

Useiden elintarvikeyritysten ja myös kaupan mukanaolo merkissä on toivottavasti tärkeä asia eläinten hyvinvoinnin eteen tehtävien toimien ja myös niistä palkitsemisen lisäämiseksi. Arlalla luomumaitojen ohella Vapaan & Laiduntavan lehmän maidot ovat heti merkin ehtojen piirissä. Näille tiloille maksetaan myös lisähintaa.

Elintarvikeketjun alkupäässä ja teollisuudessa on tahtoa panostaa ketjun kestävyyteen. Suomalainen maitoketju on erittäin kestävä. Siitä kiitos kuuluu maidontuottajille ja meijereille sekä ketjun eri toimijoille. Kiitos #ruoanturvaajat.

PAKETTI KASASSA

Me Atrian alkutuotannossa ja perhetiloilla uskomme suomalaiseen ruoantuotantoon.

Siksi kehitämme yhdessä suomalaista kotieläintuotantoa: niin ruokintaa, viljelyä, kannattavuutta kuin vastuullisuutta.

Yhdessä saamme aikaan maailman puhtainta suomalaista lihaa – tuottajiemme ansiosta, ylpeydellä ja yhteistyöllä.

Meillä koko paketti on kasassa.

8

ELVI-merkki on Suomen ensimmäinen eläinten hyvinvointimerkki

Merkin uskotaan vastaavan kuluttajien toiveisiin ja tuovan lisähintaa tiloille.

SISÄLTÖ

19

Miten maatiloilla tulisi varautua energian hintojen vaihteluihin?

Pia Oesch kannustaa maatiloja kehittämään energiaomavaraisuuttaan esimerkiksi biokaasun ja aurinkovoiman avulla.

Muut

3 Pääkirjoitus

6 Ajankohtaista

12 Arla Suomi uudistaa maidon hinnoittelua ympäristö- ja ilmastotoimia palkiten.

16 Maitotilan pyörittäminen kustannuskurimuksessa vaatii ennakointia.

22 Vuonna 2022 maitomäärät laskivat, mutta rasvapitoisuudet nousivat.

24 Minun valintani: Aleksi Kortesalmi kertoo, miltä nuoren maidontuottajan tulevaisuus näyttää.

26 Yhteistyökumppanilta: Vielä parempaa nurmirehua ensi kasvukautena?

28 Sarka-messut järjestettiin koronatauon jälkeen.

Arla ryhtyy vastaanottamaan maitoa uusilta

maidontuottajilta

Fazerille viime vuosina maitoa KaakkoisSuomessa ja Uudellamaalla tuottaneet maitotilat siirtyvät tuottamaan maitoa Arlan jalostettavaksi. Arla tarjosi kaikille Fazerin maidontuottajille mahdollisuutta tulla osaksi meijereistä ja maidontuottajista kostuvaa Arla Suomi -yhteistyöryhmää. Suurin osa heistä allekirjoitti sopimuksen Arlan kanssa.

– Olemme iloisia uusien maidontuottajiemme kanssa alkavasta yhteistyöstä. Tällä askeleella kehitämme maidon hankintaamme Suomessa ja vahvistamme liiketoimintaamme strategiamme mukaisesti, toteaa Arla Oy:n toimitusjohtaja Pia Jormanainen Sopimuksen Arlan kanssa tehneiden tilojen maito hyödynnetään lähes kaikille suomalaisille tuttujen Arlan tuotemerkkien raakaaineena Arlan Sipoon meijerissä ja Arlan sopimusvalmistajalla Hämeenlinnan Osuusmeijerissä.

– Toivotamme uudet tuottajat lämpimästi tervetulleeksi noin 400 suomalaista maidontuottajaa kattavan yhteistyöryhmämme piiriin. Alamme vastaanottaa maitoa uusilta tuottajiltamme siirtymäajan jälkeen elokuun loppuun mennessä, kertoo Arla Oy:n hankintajohtaja Sami Kilpeläinen – Yhteistyön alku Arlan kanssa on hieno asia meille maidontuot-

tajille. Yhden oven sulkeutuessa meille aukesi nopeasti uusi ovi, johon olemme tyytyväisiä. Odotamme hyvää yhteistyötä Arlan kanssa, toteaa Fazerin maidontuottajia neuvotteluissa edustanut maidontuottaja Esa Harju .

Arlan tuottajiksi siirtyvät maitotilat sitoutuvat muiden Arlalle maitoa tuottavien tilojen tavoin Arla Suomi Maitotilan johtamisohjelmaan, jolla varmistetaan maidon laatu, eläinten hyvinvointi ja ympäristön huomiointi. Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvien tilojen tavoitteena on pienentää CO2epäästöjään 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Arla on strategiassaan sitoutunut maitoalan kestävään tulevaisuuteen ja liiketoiminnan kasvattamiseen vastuullisesti. Noin 90 prosenttia Arlan Suomessa myymistä tuotteista on kotimaista alkuperää. Lisäksi Arla tuo Suomeen muissa Euroopan maissa Arla-konsernin valmistamia maitotuotteita.

Hämeenlinnan Osuusmeijerille erinomaiset arvosanat laatuauditoinneissa

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski on tyytyväinen meijerin jatkuvan kehittämistyön tuloksiin:

– Saimme korkeimman mahdollisen laatutason vaativasta IFSstandardin mukaisesta auditoinnista sekä kaupan meille tekemissä auditoinneissa, toteaa Koski.

IFS-standardi on kansainvälinen standardi, joka vastaa laatu-, avoimuus- ja tehokkuusvaatimuksiin, kattaen prosessit koko toimitusketjussa. Tämä standardi sisältää mm. vaatimukset laadusta, elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmistä, resurssien hallinnasta, tuotantoprosessista, mittauksista, analyyseistä, parannuksista ja elintarviketurvallisuudesta.

Erikoismaitojen rooli merkittävä

Risto Kosken mukaan Hämeenlinnan Osuusmeijerissä on jo vuosikymmeniä kehitetty maidon laatua

pellolta pöytään. Koski iloitsee, että nyt useissa kaupoissa on tarjolla Hämeenlinnassa jalostettuja Arlabrändin erikoismaitoja:

– Arla luomu ja Arla Vapaan & Laiduntavan lehmän maidot pakataan Hämeenlinnassa. Näiden maitojen merkitys on useille kuluttajille lisääntynyt.

Vaatimukset ja näin ollen myös panostukset entistä kestävämpiin ratkaisuihin niin eläinten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta koko tuotekategoriassa on kasvanut merkittävästi. Meidän ryhmällämme on tuotteet, jotka vastaavat hyvin tähän kysyntään, toteaa Koski.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin tiloilla tuotetusta maidosta merkittävä osa on luomumaitoa.

”Yhteistyön alku Arlan kanssa on hieno asia meille maidontuottajille. Yhden oven sulkeutuessa meille aukesi nopeasti uusi ovi, johon olemme tyytyväisiä.”

Risto Koski.

Reseptit Nachovuoka

4 annosta

1 punasipuli

500 g jauhelihaa

1 rkl Arla Meijerivoita

1 pussi, n. 28g tacomaustetta

1 prk keskivahvaa tomaattisalsaa

2 dl Arla Lempi Creme Fraiche 15%

3 dl Arla Salskea Cheddar raasteena

250g kirsikkatomaatteja

0,5 dl säilöttyjä jalapenoviipaleita

1 dl nachoja

1 ruukku tuoretta korianteria

Pikkelöity punasipuli:

0,5 dl etikkaa 12%

1 dl sokeria

1,5 dl vettä

1 punasipuli

Nachovuoka on

Pikkelöity punasipuli

Valmista ensin pikkelöity punasipuli.

Kuori ja pilko punasipulista ohuita viipaleita. Sekoita etikkaa, sokeria ja vettä, kunnes sokeri on liuennut. Laita punasipuli seokseen ja anna seistä vähintään 1 tunnin ajan.

Nachovuoka

Kuumenna uuni 175 asteeseen Kypsennä jauheliha nachovuokaa varten. Laita voi sulamaan paistinpannulle ja paista jauhelihaa noin 3 minuuttia. Lisää joukkoon tacomauste ja paista vielä 2 minuuttia. Kaada sekaan tomaattisalsa ja kypsennä noin 2 minuuttia.

Kaada jauhelihaseos uuninkestävään vuokaan. Levitä noin 1,5 dl créme fraîchea jauhelihan päälle. Ripottele päälle juustoa, halkaistuja tomaatteja ja jalapenoa.

Paista jauhelihagratiini uunin keskitasolla noin 30 minuuttia. Lisää lopuksi gratinoidun jauhelihan päälle nachot.

Viimeistele nachovuoka korianterilla ja pikkelöidyllä punasipulilla.

Maukas nachovuoka tarjoillaan tässä reseptissä pikkelöidyn punasipulin kera.

täyttävä, herkullinen ja nopea illallinen. Kokeile!

Heini Riipi

Arlan toimitusjohtaja Pia Jormanainen (oik.) ja maidontuottaja Esa Harju (2. oik.) allekirjoittamassa sopimusta.

ELVI-merkki on Suomen ensimmäinen eläinten hyvinvointimerkki

Eläinten hyvinvoinnin

asiantuntija Essi Wallenius uskoo merkin vastaavan kuluttajien toiveisiin ja tuovan lisähintaa tiloille.

TUOMAS KOIVUNIEMI

Suomessa on kyselyin selvitetty kuluttajien toiveita ja kriteerejä eläintein hyvinvoinnille. Eläinten hyvinvoinnin auditointi-

ja konsultointipalveluita tarjoavan

Armenta Benessi Oy:n toimitusjohtajan Essi Walleniuksen mukaan tutkimuksissa ihmisten vastauksissa korostuvat perusasiat – ei kipua, ei janoa tai nälkää.

Spontaaneissa vastauksissa korostuvat ulkoilu, luonnolliset olosuhteet ja hyvä hoito.

– Vapaus liikkua ja ulkoilla toistuvat toiveissa. Lajityypilliset olosuhteet on noussut myös vähän trenditermiksi, mitä kuluttajat käyttävät. Ulkopuolinen ja riippu -

maton valvonta korostuu vastauksissa uskottavuuden osalta.

Kuluttajien näkökulma painaa Walleniuksen mukaan eläinten hyvinvointi on oleellinen eläintuotannon vastuullisuuden ja kestävyyden osa-alue sekä koko eläinperäisten elintarvikkeiden käytön jatkuvuuden edellytys. Ensimmäisen kerran eläinten hyvinvointimerkki nousi esille vuonna 2014, jolloin Suomen Eläinsuojelu ry (SEY) teki esiselvityksen aiheesta.

Pari vuotta myöhemmin julkaistussa Eurobarometri-tutkimuksessa 90 prosenttia suomalaisista halusi parempaa suojelua tuotantoeläimille. Kymmenen vuotta aiemmin vastaava lukema oli ollut 67 prosenttia.

Maa- ja metsätalousministeriö linjasi vuonna 2016 julkaistussa Ruoka2030-selonteossa, että eläinten käyttö elintarviketuotannossa on pystyttävä jatkossa perustelemaan paremmin. Ministeriö näki avaimeksi eläinten hyvinvoinnissa kertovan selkeän, kunnianhimoisen ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvan laatumerkinnän tarpeelliseksi, jolla ”laadukkaan tuotteen uskottava markkinointi on mahdollista”.

Hyvinvointimerkkiä sorvattu kymmenen vuotta

Eläinten hyvinvoinnista kertovaa pakkausmerkkiä on sorvattu kymmenen vuotta. Elintarvikealan toimijoiden kesken ei ole löytynyt konsensusta. Mikä on ollut syynä siihen, että merkinnän sorvaamiseen on mennyt näin kauan?

Walleniuksen arvion mukaan

Suomessa on totuttu suomalaisuuden riittävän kuittaamaan kuluttajien hyvinvointihuolet.

– Eurobarometrin tulosta esimerkiksi seurasi valtava suomalaisen tuotannon rummutus, mikä on toki hyvä asia suhteessa tuontiin, mutta se ei vastaa siihen asiaan, mikä kuluttajia vaivaa. Suomessa on jääty pahasti jälkeen muista Euroopan maista hyvinvointimerkeissä ja on ripustauduttu kuluttajien ”kouluttamisen” tuomiin tuloksiin.

Suomessa on ajatuksena ollut myös koko tuotannon kattavuus. Maahan on sorvattu erilaisia laatujärjestelmiä, joilla tuotantoa on kehitetty pienin askelin eteenpäin.

Walleniuksen mukaan nämä järjestelmät ovat hyvä asia esimerkiksi julkisista hankinnoista ja niiden laatuvaatimuksista puhuttaessa.

– Ne eivät ole kuitenkaan hyvinvointimerkkejä. Kuluttajista viidennes on valmis maksamaan enemmän selvästi tavanomaisesta poikkeavasta tuotantotavasta ja eläinten hyvinvoinnista sekä riippumattomasta valvonnasta. Tähän hyvinvointimerkki vastaa, Wallenius sanoo.

Eläinten hyvinvointia tulisi hänen mielestään tarkastella riittä -

vän laajasti ja useita näkökohtia huomioon ottaen, sillä eläinten hyvinvointi on monitahoinen kokonaisuus. Eläinten hyvinvoinnin mittaamisen ei tulisi perustua yksittäisten hyvinvoinnin osa-alueiden, kuten tuotoksen tai terveyden arviointiin.

ELVI lanseerataan nyt maaliskuussa

ELVI – eläinten hyvinvointimerkki lanseerataan nyt maaliskuussa maito- ja naudanjauhelihatuotteille. Walleniuksen mukaan hyvinvointimerkin käyttöönottajina ovat ”toimijat, jotka kulkevat etunenässä eläinten hyvinvoinnin markkinavetoisessa edistämisessä. Merkin käyttöä on jatkossa tavoitteena laajentaa muihin tuotantosuuntiin. – ELVI on riippumaton, eläinten hyvinvoinnista kertova sertifikaatti, jolla on tiukat vaatimukset ja vankka tieteellinen tausta. Hyvinvointimerkin omistaa ja käyttöä valvoo riippumaton toimija eli FinWelfare Oy, jonka hallituksessa on eläinten hyvinvointitieteen asiantuntijoita.

Miten ELVI-merkin ensikäyttäjiksi valikoituivat maito- ja lihatuotteet? Walleniuksen mukaan suomalaisilla nautatiloilla on jo kohta kuusi vuotta käytetty kansainvälistä eläinten hyvinvoinnin Welfare Quality -arviointimenetelmää (WQ), joka on auttanut saamaan käsityksen hyvinvoinnin nykytilasta – mitkä ovat vahvuuksia ja mitkä kehityskohteita sekä näin luomaan perustan uskottavalle merkinnälle. – Euroopassa on paljon 

Essi Wallenius uskoo ELVImerkin tuovan lisähintaa tiloille.

merkkejä, joissa ei hyvinvointia mitata eli vaaditaan esimerkiksi lisää pinta-alaa arvioimatta karsinan muita vaikutuksia eläimeen. Huono lattiamateriaali vie pois suurimman osan isomman tilan hyödyistä, mutta kuulostaa kuluttajalle paremmalta. Emme halunneet lähteä tähän, vaan hyvinvointi pitää voida todentaa luotettavasti. Siksi WQ.

Vapaa liikkuminen ja ulkoilu tärkeää

Mitä eri osa-alueita WQ-järjestelmä ottaa huomioon? Wallenius kertoo, että WQ:lla todennetaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin taso, Naseva-käynnillä terveydenhuollon taso ja erillisillä ELVI-ehdoilla katetaan muut kuluttajia mietityttävät ja eläinten hyvinvointia edistävät osa-alueet.

– Näitä ovat muun muassa vapaa liikkuminen, ulkoilu sekä vasikoiden ja nuorkarjan olosuhteiden parantaminen. Huomioon otettavat asiat kattavat erittäin luotettavasti koko tuotannon ja kiinnittävät huomiota juuri suomalaiselle tuotannolle ominaisiin kehittämiskohteisiin.

Maito- ja lihantuotanto valikoituivat ELVI-merkin piiriin siksikin, että tuotantosuunnat ovat heterogeenisiä ja niistä voidaan löytää tiloja, missä asioita tehdään eri tavalla ylipäätään.

– Esimerkiksi broilerintuotanto olisi tässä hieman kinkkinen, kun hallit ovat toimitavoiltaan ja malliltaan hyvin samankaltaisia. Maito on toki tuotteena haastavampi kuin naudanliha pitää erillään, mutta siitä nyt mukaan lähtevillä meijereillä on jo kokemusta. Luontevasti osana maitoa tulee naudanliha.

olemaan yhteydessä omaan meijeriin tai FinWelfaren väkeen tarkemman tiedon tarpeessa.

– Se riippuu ihan tilan nykytilasta. WQ-auditoinnin teettämällä saa jo hyvin käsitystä siitä, missä mennään suhteessa ELVI-merkin vaatimuksiin.

Auditointisykli kolme vuotta

Hyvinvointimerkin käyttöä valvoo FinWelfare Oy, mutta millaisin konkreettisin toimin?

Mukaan lähteville tiloille

tuplavoitto

Walleniuksen mielestä ELVI:in mukaan lähteville, ehdot täyttäville, tiloille voi olla tuplavoitto tuottaa ELVI-maitoa ja sitten myydä ELVIlehmä teurastamolle, kun sen aika on.

– Naudoille on myös monin tavoin mahdollista luoda olosuhteet, joissa niiden hyvinvointia voidaan edistää parantamalla mahdolli -

suuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen. Esimerkiksi nautojen ulkoilua voidaan toteuttaa monipuolisesti ilman tarttuvien tautien suurta riskiä, kuten sioilla ja siipikarjalla. Ulkoilu on naudalle arvokasta, vaikka se tapahtuisi metsäisemmässäkin ympäristössä. Puita vasten on mukava kihnuttaa kylkeä.

Millaisia toimia hyvinvointimerkin käyttöönotto vaatii maitotiloilta? Essi Wallenius kehottaa tiloja

– Auditointisykli on kolmivuotinen. Ensimmäiseksi tehdään WQauditointi, toisena vuonna FinWelfaren asiantuntijaeläinlääkäri tarkastaa tilan Naseva-tulokset ja kolmantena vuonna tarkastetaan ELVI-ehdot tilalla vaatimukselle soveltuvana ajankohtana, siis esimerkiksi laidunnus kesällä. Auditoijilla on pätevyysvaatimukset. Edellä mainitut asiat tarkastetaan siis vuorovuosin, hän sanoo.

Edut ja hyödyt elintarvikeketjulle

Mitkä etuja ja hyötyjä elintarvikeketjulle ja tiloille on ELVI-hyvinvointimerkin käytöstä? Walleni -

uksen mielestä nyt on olemassa merkki, mistä kauppa on valmis maksamaan lisähintaa, jos neuvottelut sujuvat toivotusti.

– Meillä on jo hyviä kokemuksia tästä. Kaupoissa ja niiden strategioissa on toki eroja ja on elintarvikealan yritysten tehtävä neuvotella tuottajilleen paras mahdollinen hinta ELVI:stä.

Pallo kaupan alan suuntaan Samalla asiantuntija heittää palloa kaupan suuntaan. Kaupan alan tehtävä on osoittaa todeksi väittämä siitä, että eläinten hyvinvointi on heillä vastuullisuuden ytimessä.

– Kauppa voi nyt vastata kuluttajien toiveisiin hyvinvointimerkistä. On kaupan tehtävä edistää merkin näkyvyyttä pitkissä maitohyllyissä, hän sanoo.

Hyvinvointimerkin avulla tilat, jotka ovat satsanneet ylimääräistä eläinten hyvinvointiin, voivat saada hieman parempaa hintaa.

– Merkin vaatimukset ovat soveltuvin osin yhteneviä myös hyvinvointituen kanssa, joten toki toivomme tilojen myös siihen sitoutuvan.

ELVI pyrkii edistämään myös niiden eläinryhmien hyvinvointia, jotka esimerkiksi WQ-käynnillä jäävät vähemmälle huomiolle

Arla Suomi uudistaa maidon hinnoittelua ympäristö- ja ilmastotoimia palkiten

otetaan käyttöön 1.4.2023

Arla ottaa käyttöön myös Suomessa tuottajahinnoitteluun

”kestävän kehityksen kannustimen”. Hinnoittelumallilla rahoitetaan ja motivoidaan tiloja toimiin, joita tarvitaan päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi maatiloilla. Malli on täsmälleen samansisältöinen kuin muissa Euroopan maissa, jossa se on nimeltään ”Sustainability Incentive”.

Arla Suomen maitotiloille on tehty climate check -ilmastokartoituksia vuosista 2019 ja 2020 alkaen. Uusi hinnoittelumalli hyödyntää suoraan ilmastokartoituksesta saatavia tietoja. Tietopohjaan tarvitaan joitain lisätietoja 15.3.2023 mennessä tiloilta mm. sopimuksista, mutta muuten tilo -

jen ei tarvitset toimittaa uusia tietoja, vaan laskenta tapahtuu automaattisesti jo kerätyistä tiedoista. Suomessa on laskettu hiilijalanjälki kaikilta tiloilta.

Arla on Suomessa ja kansainvälisesti ottamassa jälleen merkittä -

vän askeleen eteenpäin, jolla Arla varmistaa asemansa olla globaalisti ympäristön kannalta kestävän meijeriteollisuuden eturintamassa. Huhtikuusta alkaen yksittäisen Arlan tuottajan saamaan maidon hintaan vaikuttaa myös ympäristön kestävyyteen liittyvät toimet.

Tämä on tärkeä myös tilojen kannalta, sillä esimerkiksi rahoituslaitokset tulevat jatkossa edellyttämään ns. taksonomia-lainsäädännön takia tilan ympäristökestävyyden mittaamista ja uusi ’kestävän kehityksen kannustin’ auttaa tiloja myös osoittamaan tilojen kestävyyttä rahoittajille.

– Kannustimen käyttöönotto osoittaa Arlan sitoutumista kestävän maidontuotannon tulevaisuuteen. Lähetämme samalla asiakkaillemme ja suomalaisille selkeän viestin, että merkittävä summa

’Kestävän kehityksen kannustin’

”Kannustimen käyttöönotto osoittaa Arlan sitoutumista kestävän maidontuotannon tulevaisuuteen.”

maidon hinnasta ohjataan maidontuottajille, jotka tekevät eniten kestävän kehityksen toimia, toteaa Arla Suomen hankintajohtaja Sami

Kilpeläinen

”Arla ottaa tuottajilleen 1.4.2023 käyttöön pistepohjaisen ’kestävän kehityksen kannustin’ -mallin, joka perustuu ilmastokartoituksen

tietoihin, palkitsemaan nykyistä ja tulevaa kestävän kehityksen toimintaa maatilalla.

Arla päättää vuosittain kannustimen tason, joka on enintään kolme senttiä maitolitraa kohden ympäristöparannusten rahoittamiseksi ja motivoimiseksi 19 eri toimenpi -

teellä. Mallin alkaessa maksimitaso on enintään 2,4 senttiä maitolitralta.

– Jatkossa Arlan maanviljelijöiden maidosta saama maidon hinta ei riipu pelkästään rasvasta, proteiinista ja laadusta, vaan se riippuu myös heidän vastuullisuudestaan. Arlan eurooppalaisten maidontuottajien tuki uudelle mallille, jopa suuren epävarmuuden aikana, on osoitus tuottajiemme sitoutumisesta olla edistyksellisen maidontuotannon eturintamassa ja asettaa standardit sille, kuinka viedä koko alaamme eteenpäin, Arlan Foodsin hallituksen puheenjohtaja maidontuottaja Jan Toft Nørgaard sanoo.

tärkeää faktaa Arlan

kestävän kehityksen kannustin -mallista 5

ARLA SUOMEN ’Kestävän kehityksen malli’ -hinnoittelumalli on täsmälleen vastaava kuin ’Sustainability Incentive’ -malli Arlan omistajamaissa Tanskassa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Belgiassa, Hollannissa ja Luxemburgissa. Malli palkitsee nykyisen ja tulevan toiminnan ja se sisältää Arla Foods -osuuskunnan eri maatilajärjestelmiin liittyviä toimenpiteitä. Maanviljelijät palkitaan aiemmista toimista, koska ne ovat alentaneet Arlan kokonaishiilidioksidipäästöjä vuosien saatossa, ja on tärkeää, että tämä toiminta jatkuu.

Kestävän kehityksen kannustin -malli on alusta alkaen keskittynyt voimakkaasti ilmastotoimiin, ja se muun muassa motivoi vaikuttavimpia, toteuttamiskelpoisimpia ja kustannustehokkaimpia toimia saavuttamaan 30 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2025 mennessä. Kestävän kehityksen agendan ja tieteen ”kypsyessä”, malliin tulee lisää vaihtoehtoja.

Arla Suomen tuottajat voivat kerätä pisteitä seuraavista toimenpiteistä:

• Lannan käsittely

• Kestävän rehun käyttö

• Uusiutuvan sähkön käyttö (tilalla tuotanto tai sertifikaattien osto)

• Biodiversiteetti ja hiiliviljelytoiminta

• Tiedon rakentaminen

Ilmastoimissa korostuvat ns. Big 5 -toimenpiteet:

• Rehustuksen tehokkuus

• Lannoitteiden käyttö

• Maankäyttö

• Proteiinin käytön tehokkuus

• Eläimen kestävyys

Arla Foodsin Scope 3 -tavoite Suomessa on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 % standardoitua raakamaitoa kohti vuoteen 2025 mennessä vertailuvuodesta 2020.

Mitä kestävän kehityksen kannustinmalli sisältää?

Kestävän kehityksen kannustinmalli perustuu merkittävimpiin keinoihin, jotka Arlassa on tunnistettu kaikkein vaikuttavimmiksi, toteuttamiskelpoisimmiksi ja kustannustehokkaimmiksi tavoiksi saavuttaa päästövähennystavoitteemme sekä muut kestävän kehityksen tavoitteemme. Arla Suomen tuottajilla on kasvihuonekaasupäästöjen 30 prosentin vähentämistavoite 2025 loppuun mennessä.

Kun kannustinmalli tulee käyttöön, se palkitsee toimenpiteet kuudessa pääkategoriassa enimmillään 80 pisteellä. Pisteisiin vaikuttavat sekä jo toteutetut että tulevatkin toimenpiteet.

Suurin vaikutus pisteisiin on niillä toimilla, joilla on suurimmat mahdollisuudet edistää tavoitteidemme saavuttamista. Jokaisen pisteen arvo on 0,03 senttiä litraa kohti maidon hintaan.

Tulevaisuudessa Arlassa on päätetty lisätä kannustinmalliin vastuullisuusohjelmamme ja tieteen kehittymisen myötä lisää toimenpidevaihtoehtoja.

Pisteisiin perustuva järjestelmä

Uusi hinnoittelumalli on pistepohjainen järjestelmä, jossa viljelijät voivat kerätä pisteitä toimintansa perusteella mallin 19 eri toimenpiteestä.

Jokaisesta pisteestä, jonka viljelijät voivat saavuttaa, he saavat 0,03 senttiä maitolitralta. Eniten pisteitä – ja siten myös suurimman taloudellisen kannustimen – tuottavat toimet, joilla on suurempi ilmaston ja luonnon parannuspotentiaali.

Tiloille on vapaaehtoista haluavatko he tehdä lisätoimenpiteitä kannustinta varten. Jokaisen tuottajan pisteet lasketaan automaattisesti 1.4.2023 ’kestävän kehityksen kannustimen’ -hinnoitteluun. Ensimmäinen kannustinmaksu maksetaan osana maidon kuukausihintaa toukokuussa 2023 huhtikuussa toimitetun maidon perusteella. Se lasketaan viimeisimmän climate check -ilmastotarkastuksista saatavilla olevien tietojen ja viljelijän lataamien lisädokumenttien perusteella, esim. uusiutuvan sähkön ostosopimuksen perusteella.

Kuvassa oikealta hallituksen puheenjohtaja Jan Toft Norgaard, toimitusjohtaja Peder Tuborgh ja johtaja Hanne Sondergaard.

Kun kannustinmalli tulee käyttöön, se palkitsee toimenpiteet kuudessa pääkategoriassa.

MIKÄ VMS ™ ON OIKEA SINULLE?

VMS™ V300 -malliston kaksi mallia sopivat jokaiselle karjatilalle ja maidontuottajalle lypsäen jokaisen lehmän ja jopa jokaisen neljänneksen yksilöllisesti. Samalla ne luovat paremman paikan työntekijöillesi, lehmillesi, sinulle ja perheellesi.

VMS™ V300

“Suurin vaikutus lehmiin on ollut tuotostaso”

VMS™ V310

“Lehmiä ei tarvitse enää tiineystarkistaa. VMS tekee sen automaattisesti”

| ALANKOMAAT

DELAVAL VMS ™ V300 170 LEHMÄÄ

DeLaval VMS™ -mallisto tarjoaa sinulle mahdollisuuden luoda lypsyjärjestelmä, joka sopii parhaiten tarpeisiisi ja tilallesi. Auta lehmiäsi tuottamaan täyden potentiaalinsa.

NORM. 809,00 | AL2150007720

Kevyt ja ergonominen klipperi kahdella akulla. Latausaika 70 min ja käyttöaika n. 2 h/lataus. Mukana leikkuuterät 21/23. 2 vuoden takuu.

EEVA | MTY HEMMINKI | SUOMI

1 X VMS V310 + OCC 75 LEHMÄÄ, poikimaväli: 396 pvää

VMS™ V310:llä lypsyrobottisi muuttuu erinomaiseksi hedelmällisyyden hallintatyökaluksi. Automaattinen progesteronin mittaus tuottaa selkeän luettelon tehtäviä, kuten siemennys, tiineystarkastus tai hedelmällisyyshäiriön hoito.

www.delaval.com/fi

529,-

NORM. 709,00 | AL2150007812

Ergonominen klipperi lampaiden keritsemiseen. Klipperissä on kaksi nopeutta ja sisäänrakennettu ylikuumenemissuoja.

NORM. 569,00 | AL94247100

Kätevä klipperi erityisesti utarekarvalle sekä hevosten ja lemmikkieläinten karvan leikkuuseen. Hiljainen ja kevyt. Mukana laturi ja 2 kpl 1,4 Ah Li-ion-akkua.

JUOMAKUPPI COLORADO S22 149,-

NORM. 189,00 | AL90602883

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu huippukuppi korkeatuottoisille eläimille. Veden virtaus 22 L/min 4 barin paineella. Sopii hyvin myös hevosille.

JUOMAKUPPI P20 HEVOSILLE JA LEHMILLE

6995

NORM. 89,95 | AL64410701

Vahvaa iskunkestävää muovia. Antaa helposti vettä ja on helppo pitää puhtaana. Vesiliitos 1/2” kupin ylä- tai alapuolelta. Veden virtaus noin 15 l/min.

PAALIVEITSI

4995

NORM. 68,95 | AL86904901

Erinomainen työkalu pyöröpaalien ja suursäkkien avaamiseen.

UTAREKLIPPERI CB35 AKKUKÄYTTÖINEN

KLIPPERI S250 LAMPAILLE

KLIPPERI DELAVAL R2, 2 AKKUA

Maitotilan pyörittäminen kustannuskurimuksessa vaatii ennakointia

TUOMAS KOIVUNIEMI

Maatiloilla on viime vuosina ja varsinkin viimeisen vuoden aikana koettu raju kustannusten nousu muun muassa lannoitteiden, polttoaineiden, rehujen ja sähkön hintojen osalta.

Ranualla kuudenkymmenen lehmän ja yhden robotin maitotilaa yhdessä Marjo -vaimonsa kanssa pyörittävä Olli Niemelä kertoo jo viime vuoden puolella laskeneensa, että hintojen nousu tietää noin 100 000 euron lisäkustannusta.

Summa on merkittävä maitotilalle, minkä vuotuinen liikevaihto on noin 500 000 euroa.

– Kun vuosi sitten kulut räjähtivät käsiin, ei maidon tuottajahinta noussut samalla tavalla. Nyt hinta on hiljalleen hilautunut perässä.

Prosenteissa mitattuna kustannusten nousu on ollut kova. Eniten ovat nousseet lannoitteiden ja ostoviljan hinnat, hän sanoo.

Niemelä ei innostu ajatuksesta, että valtio jollain tavalla asettaisi energian, lannoitteiden tai polttoaineiden hinnoille kattoja.

Tuija Linjakumpu Marjo ja Olli Niemelä.

– Yritystoiminta on sellainen laji, että yrittäjällä pitää itse olla omat kortit käsissä. On hyvä seurata markkinoita ja olla ostoja tehdessä hintatietoinen. Se ei ongelmia ratkaise, että valtio tulee aina avuksi, hän linjaa.

Talouden ja hintojen aktiivista seurantaa Ranualaistilalla energian hinta ei ole näytellyt kovin suurta roolia kustannusten nousussa. Niemelän perheen kotitalossa hyödynnetään maalämpöä. Tilan sähkösopimukset ovat hoituneet jo kuuden vuoden ajan sähköntukkukilpailuttajan eli Greenen kautta.

– Yritys on kilpailuttanut ja kiinnittänyt sähkön hinnat vuosiksi eteenpäin, joten toiminta on pitkäjänteistä. Meillä oli vuoden loppuun sopimus, jossa hinta oli alle viisi senttiä kilowattitunnilta ja tammikuussa se nousi 7,2 senttiin. Hinnat muuttuvat kolmen kuukauden sykleissä.

Olli Niemelä kertoo seuraavansa tarkkaan talouden yleistä kuvaa ja hintoja. Mies toteaa osan ihmisistä toimivan ennakoiden ja etunojassa, kun taas osa tekee päätöksiä ”kädestä suuhun” -periaatteella.

”Yritystoiminta on sellainen laji, että yrittäjällä pitää itse olla omat kortit käsissä. On hyvä seurata markkinoita ja olla ostoja tehdessä hintatietoinen.”

Weyo / Adobe Stock

Timo Makkonen uskoo, että energian hinta saattaa vielä ensi syksyyn mennessä vakiintua.

Kun seuraa markkinoita tarkasti ja tekee päätökset ajoissa, saa sekä mielenrauhaa että taloudellista säästöä.

– Ukrainan sodan alettua vuosi sitten, seurasin polttoaineiden hintaa ja tilasin heti öljyt kesän tarpeiksi varastoon 40 sentin litrahinnalla.

Polttoaineen litrahinta olikin myöhemmin kesällä korkeimmillaan kahdessa eurossa. Niemelä on seurannut polttoaineen hintakehitystä tiiviisti.

– Joulukuussa hankin talveksi ja kesäksi polttoöljyä, kun hinta oli 1,5 eurossa. Meillä on kaikki hankinnat tälle vuodelle ja kesälle tehty. Hankinnoissa on pääpaino siirtynyt jo vuoteen 2024. Tilan pyörittäminen on kuin pitkän matkan ultrajuoksua, eikä pikamatkoja, hän tiivistää filosofiansa.

Hinnat tuplaantuneet tai kolminkertaistuneet

Rääkkylässä Timo ja Kirsi Makkosen maitotilalle valmistui viime lokakuussa kahden robotin pihattonavetta, minkä 147 lypsypaikasta on tällä hetkellä täynnä 100. Uusi navetta on harppaus eteenpäin, sillä 2000-luvun alussa tehdyssä parsinavetassa oli 45 lehmää. Makkosten tilan liikevaihto on

ollut noin 350 000-400 000 euroa. Uuden investoinnin myötä liikevaihto noussee yli miljoonaan euroon. Tilan isännän mukaan tuotantokustannukset ovat muutaman vuoden aikana nousseet 50 prosentilla.

– Maidon tuottajahinnat ovat samaan aikaan nousseet 20-30 prosenttia eli ne eivät ole vastanneet kustannusten nousua. Samaan 

”Hankinnoissa pääpaino on siirtynyt jo vuoteen 2024. Tilan pyörittäminen on kuin pitkän matkan ultrajuoksua, eikä pikamatkoja.”

Maatilojen kannattaa

kehittää biokaasuja aurinkovoimaa

varautumismielessäkin

Energia on keskeinen elementti koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuudelle. Maailman tilanteen vuoksi energian hinnat ovat viime aikoina nousseet ja heilahdelleet. Myös maatilojen pyörittämisessä energia on yksi merkittävistä menoeristä. Miten maatiloilla tulisi varautua energian hintojen vaihteluihin ja mahdollisiin sähkökatkoksiin?

Huoltovarmuuskeskuksen johtavan varautumisasiantuntijan Pia Oeschin mukaan energian hintoihin on vaikea varautua ennalta muuten kuin tiedostamalla polttonesteiden ja sähkön herkkyyden hintavaihteluille kriisitilanteissa. Oesch kannustaa maatiloja kehittämään energiaomavaraisuuttaan esimerkiksi biokaasun ja aurinkovoiman avulla, jotka kasvattavat parhaimmillaan häiriönsietokykyä hintojen ja toimituskatkosten osalta.

– Sähkökatkojen varalle on maatiloilla kaikkein kriittisimmille toiminnoille oltava varavoimaa (dieselgeneraattori) ja sen pyörittämiseksi riittävät polttoainesäiliöt, joiden täydennyshuolto on toteutettu viisaasti.

Kansalaiset tuntevat vastuunsa Korona- ja Ukraina-kriisit ovat varautumisasiantuntijan mukaan nostaneet kansalaisten varautumistietoisuutta.

– Kiinnostus muun muassa kansalaisille suunnattua 72tuntia-varautumiskonseptia kohtaan on kasvanut huomattavasti. Kansalaiset ovat ymmärtäneet hyvin oman vastuunsa kotitaloutensa varautumisessa, hän sanoo.

Konsepti on viranomaisten ja järjestöjen yhdessä laatima varautumissuositus, jonka avulla kodit voisivat esimerkiksi sähkökatkon aiheuttaman häiriötilanteen aikana pärjätä omillaan kolme vuorokautta. Tämä tarkoittaa sitä, että kodeissa on ruokaa, vettä ja lääkkeitä vähintään tuon 72 tunnin ajalle.

Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa oleva valtion laitos, jonka tehtävänä on huolehtia yhdessä yrityselämän, kolmannen sektorin ja viranomaistahojen kanssa siitä, että myös kriisitilanteissa yhteiskunta toimii ja elämä jatkuu mahdollisimman häiriöttä. Huoltovarmuuskeskus ylläpitää kriiseihin varautumiseksi myös valtion varmuusvarastoja muun muassa polttoaineista ja viljasta.

Edelläkävijän ratkaisut

kannattavaan tuotantoon

Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa

Ammattimaiseen vasikoiden kasvatukseen

Agri-Plastics-ryhmäiglu

���� Erittäin kestävä ryhmäiglu

���� Jopa 5 vasikalle

���� Takaosassa kätevä kuivitusaukko

���� Ulkomitat: pituus 249 cm, leveys 234 cm, korkeus 200 cm

���� Sisämitat: pituus 234 cm, leveys 207 cm, korkeus 191 cm

Karsina-aita, ruokintakaukalot ja nostokoukku lisävarusteina.

Agri-Plastics-vasikkaiglu

Laadukas iglu Pohjolan oloihin

���� Materiaali HDPE

���� Made in USA

���� Iglun mitat: korkeus 140 cm, leveys 124 cm ja pituus 221 cm

Aitaus ja lisävarusteet myydään erikseen.

���� Agri-aitaus (180 x 122 cm)

���� Agri HD -aitaus (183 x 122 cm)

���� SL Supreme aitaus renkailla (163 x 152 cm)

Agri-Plastics-vasikkakarsina

���� Modulaarinen rakenne

���� Materiaali HDPE

���� Made in USA

���� Sisältää: 2 kpl sankoja

���� Yhden karsinan mitat:

Ulkomitat: pituus 213 cm, leveys 122 cm, korkeus 114 cm

Sisämitat: pituus 178 cm, leveys 117 cm, korkeus 114 cm

Lisävarusteina:

���� Grossbar (poista väliaitoja ja luo ryhmäkarsina)

���� Tuttipullon pidike ja tuttipullo

KYSY LISÄÄ MYYJILTÄMME

INVESTOINTITUOTTEET

Kari Kangasniemi, 040 515 2490, kari.kangasniemi@finnlacto.fi

Tero Savela, 044 284 1160, tero.savela@finnlacto.fi

Jukka Lähetkangas, 050 432 0303, jukka.lahetkangas@finnlacto.fi

TUOTANTOTARVIKKEET

Tuomas Wilen, 050 541 3112, tuomas.wilen@finnlacto.fi

Pasi Niemi, 040 544 9036, pasi.niemi@finnlacto.fi

Pia Oesch.

KUSTANNUKSET

aikaan ostorehujen ja polttoaineiden hinnat ovat tuplaantuneet sekä lannoitteiden hinta kolminkertaistunut kahden-kolmen vuoden taakse verrattuna, hän sanoo.

Rääkkyläläistilalla vanhalla lehmämäärällä kustannusnousu on ollut 70 000-80 000 euron luokkaa. Isäntä laskee, että ”uudella tasolla” kustannusnousun vaikutus on yli 150 000 euroa.

Makkosten tilalla sähkön hinnan nousulla ei ole ollut isoa vaikutusta. Tilalla käytettiin aiemmin pörssisähköä.

– Yrittäjän pitää koko ajan tarkastella kriittisesti, mistä voi säästää. Katsoin 1,5 vuotta sitten, että sähkön hinnat alkoivat nousta, joten tein nopeasti kiinteähintaisen sopimuksen. Kahden vuoden sopimus takaa, että hinta on kuuden sentin tasolla ensi syksyyn saakka.

Timo Makkonen toteaa, että

sähkösopimuksen teossa oli kyse tuuristakin. Mies uskoo kuitenkin, että energian hinta saattaa vielä ensi syksyyn mennessä vakiintua.

Röyhkeä kapitalismi kuriin

Maitotilan isännän mielestä valtion ei pidä liikaa sekaantua markkinoiden toimivuuteen esimerkiksi lannoitteiden tai energian kohdalla. Jos markkinoilla esiintyy ”röyhkeää kapitalismia”, siihen toki tulee puuttua.

– Kemira Growhow myytiin aikoinaan hölmöyttään norjalaisille. Yara onkin nostanut mielettömästi lannoitteiden hintaa ja on tehnyt kaikkien aikojen tuloksen. Tällaiseen pitäisi valtion puuttua ja tilannetta kohtuullistaa, hän sanoo.

Hintakatto pohdintaan

Raahelainen Janne Matkaselkä arvioi, että polttoaineiden, lannoitteiden, rehujen ja sähkön hinnan

”Yrittäjän pitää koko ajan tarkastella kriittisesti, mistä voi säästää.”

AdobeStock

nousu on kasvattanut 450 000 euron liikevaihdon tuottavan tilan kustannuksia parikymmentä prosenttia. Tilalla on yksi lypsyrobotti ja 60 lypsävää.

– Polttoaineessa kustannusnousu on näkynyt eniten, sillä hinnat ovat kaksinkertaistuneet edellisvuoteen verrattuna.

Matkaselkä toteaa, että kun tuotantokustannuksiin menee enemmän euroja, se näkyy ”konekauppiaiden murheena”. Sähköenergian osalta tilalla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Sähkön hinta on edellisvuosiin nähden kolminkertaisella tasolla.

– Sähkönhinta olisi voinut olla ennusteiden mukaan jopa kuusinkertainen, mutta hinta on pysynyt kohtuullisella tasolla, kun talvi on ollut leuto.

Janne Matkaselkä pohtisi polttoaineiden ja sähkön hinnan osalta hintakattoa.

– Se ei olisi huono ajatus.

Janne Matkaselkä.

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ

Vuonna 2022 maitomäärät laskivat, mutta rasvapitoisuudet nousivat

JAANA HÄRKÖNEN

Arla Suomi -yhteistyöryhmän yhdeksässä yhteistyömeijerissä maitomäärät laskivat viime vuonna -2,7 prosenttia. Yhteensä maitoa tuotettiin vuoden 2022 aikana 208,1 miljoona litraa.

Maidon rasvapitoisuudet nousivat. Keskimäärin rasva oli maidossa 4,38 prosenttia. Edellisen vuoden keskimääräinen rasvapitoisuus oli 4,35 prosenttia.

Vuoden aikana rasvapitoisuudet vaihtelevat merkittävästi mm. ruokinnasta johtuen. Perinteisesti kesällä pitoisuudet ovat alhaisimmillaan. Viime heinäkuussa rasvapitoisuus oli 4.18 ja elokuussa 4,19 prosenttia.

Tuottajamäärä aleni

Arla-ryhmässä tuottajamäärä laski edellisenä vuonna 2021 vain 4 prosentilla, mikä poikkesi merkittävästi pitkän aikavälin keskimääräisestä noin seitsemän prosentin tuottajamäärän alenemasta valtakunnallisesti.

Vuonna 2022 alenema tuottajamäärässä oli -10,3 prosenttia, joten kahden vuoden aikana keskimäärin tuotannosta on luopunut valtakunnallisen keskiarvon mukaisesti seitsemän prosenttia.

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 394 maidontuottajaa.

Maidon laatu melkein 100 %

Arla Pohjois-Suomen maidon laatu rikkoi hankintameijerin ennätyksiä. Kaikkein korkeimmassa Eluokassa oli maidosta peräti 99,33 prosenttia.

Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu kertoo meijerin panostaneen viimeiset kuusi vuotta merkittävästi laadun parantamiseen.

– Meijerissämme kannettiin huolta laadun notkahtamisesta ja tuottajahallinnossa haluttiin vahvistaa laatutyön merkitystä. Silloin tuottajat itse esittivät, että jälkitili maksetaan vain E-luokan maidolle. Se vauhditti laatua merkittävästi ylöspäin, iloitsee Linjakumpu.

Myös toisessa pohjoisessa meijerissä, Limingan Osuusmeijerissä, maidon laatu oli kuutena kuukautena täydet 100 prosenttia korkeimmassa E-laatuluokassa.

– Koko vuodelta maidosta 98,2 prosenttia oli E-luokassa, kertoo Limingan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Maarit Rehula .

Myös Kaustisen Osuusmeijerin maidon laatu pysyi koko vuoden korkealla tasolla, sillä 98,22 prosenttia oli E-luokassa.

– Kaustisen alueella myös tuottajiemme maitomäärä kasvoi vuoden aikana kolmella prosentilla, toteaa Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtaja Peter Prest .

Maltillisia tuottajavähenemiä

Maidontuottajien määrä aleni viime vuonna ryhmässä vähiten Arla Itä-Suomen alueella, jossa tuotannosta ei kalenterivuoden aikana luopunut yksikään tuottaja. Tuottajia oli kuitenkin joulukuussa kaksi vähemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa, koska vuoden 2021 lopussa kaksi tuottajaa lopetti tuotannon.

– Viime vuonna meillä jopa tehtiin uusi navettainvestointi, joka on ollut viime vuosina melko harvinaista koko Suomessa. Tiloilla on vakaat näkymät tulevaisuuteen.

Maidon laatukin oli huippua eli 98,43 prosenttia E-luokassa ja kahtena kuukautena täysi sata, hehkuttaa Arla Itä-Suomen hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen

Tuottajamäärän muutos oli maltillinen myös Arla Sipoon hankin -

tayksikössä, johon kuuluvat myös Ahvenanmaan tuottajat.

– Tuottajia lopetti vain kolme kalenterivuoden aikana, avaa hankinta- ja logistiikkapäällikkö Robert Sandström

Ruhan meijerin omistajan ja toimitusjohtaja Jorma Oeschin mukaan myös Ruhalla tuottajamäärän kehitys oli maltillinen.

– Tuottajamäärä aleni kahdella tuottajalla. Viime vuonna maitomäärä laski noin viidellä prosentilla, mutta sitä selittää osittain myös se, että rasvapitoisuus harppasi ylöspäin peräti kymmenyksellä, avaa Oesch.

Maidon pääkomponentit ovat rasva ja valkuainen. Kun puhutaan ns. maitoekvivalentista, niin Suomessa maito muunnetaan 4,3 prosenttia rasvaa sisältäväksi ja valkuainen 3,3 prosenttia sisältäväksi maidoksi. Tästä johtuen maitomäärän alenemaa selittää myös pitoisuuksien kasvu.

Juustomarkkina vahva Vuosi 2022 oli juusto- ja voimarkkinoilla Euroopassa erittäin vahva. Tämä vahvisti myös Porlammin Osuusmeijerin omistaman Porlammin meijeri Oy:n toimintaa. Arlan luomu-emmental -juustoja ja joitain juustoraasteita valmistetaan Porlammilla.

– Meille korkea maidon laatu on tärkeä edellytys onnistuneelle juuston tuotannolle. Omat tuottajamme tuottivat maitoa korkeimmassa E-luokassa sataprosenttisesti seitsemän kuukauden aikana, iloitsee Porlammin Osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikainen

Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtaja Ulla Roininen kertoo Ylivieskassa kotipaikkaansa pitävän hankintameijerin tuottajien haasteena olleen koko vuoden kuten muillakin ryhmän tuottajilla korkeat tuotantokustannukset.

– Meille on tärkeää, että olemme omassa toiminnassamme turvaamassa kilpailukykyisiä tuotantopanosten hintoja tuottajille, sanoo Roininen.

Laaksojen Maitokunnan Justusmyymälä sijaitsee vilkkaalla Savarin liike- ja teollisuusalueella.

Peter Prest

Tuija Linjakumpu

Maarit Rehula

Kari Ollikainen

Ulla Roininen

Jouni Tahvanainen

Robert Sandström

Jorma Oesch

MaitoMäärät 2022

arla

PohjoiS-SuoMi

• 35 301 787 litraa

• Muutos vrt. 2021: -0,5 %

• Tuottajia: 74

liMingan

oSuuSMeijeri

• 6 166 981 litraa

• Muutos vrt. 2021: -2,4 %

• Tuottajia: 17

laakSojen

Maitokunta

• 27 783 830 litraa

• Muutos vrt. 2021: -0,6 %

• Tuottajia: 58

kauStiSen

oSuuSMeijeri

• 29 655 741 litraa

• Muutos vrt. 2021: 3 %

• Tuottajia: 42

häMeenlinnan

oSuuSMeijeri

• 49 836 058 litraa

• Muutos vrt. 2021: -2,5 %

• Tuottajia: 81

arla oy

Itä-SuoMi

• 12 170 302 litraa

• Muutos vrt. 2021: -1,9 %

• Tuottajia: 34

PorlaMMin

oSuuSMeijeri

• 4 027 253 litraa

• Muutos vrt. 2021: -15,9 %

• Tuottajia: 7

ruhan

Meijeri oy

• 27 912 837 litraa

• Muutos vrt. 2021: -5,2 %

• Tuottajia: 38

arla oy

• 15 256 859 litraa

• Muutos vrt. 2021: -12,8 %

• Tuottajia: 43

NUORET MAIDONTUOTTAJAT

Minun valintani

TUIJA LINJAKUMPU

Vuonna 2018 haastattelin Arla Pohjois-Suomen alueen nuoria yrittäjiä heidän ajatuksistaan ja tulevaisuudensuunnitelmistaan. Nyt 25-vuotias Aleksi Kortesalmi Ranualta totesi silloin haastattelussa, että maidontuottajan ammatti on hieno ammatti ja on hienoa nähdä työnsä tulokset kun lehmät lypsävät, maitoa tulee ja onnistuu. Aleksi kertoi silloin, että hänellä on laaja yhteistyöverkosto tilan läheisyydessä sekä maaseutunuorten parissa ympäri Suomea. Tulevaisuudensuunnitelmissa oli panostaa edelleen eläinten hyvinvointiin kuten navetan ilmanvaihtoon, poikimakarsinoihin ja vasikkatiloihin sekä saada maitomäärä 0,5 miljoonaan litraan vuositasolla. Aleksi aloitti maitotilayrittäjänä syksyllä 2018 ostettuaan tilan vieraalta.

Mitä Aleksille kuuluu tammikuussa 2023?

Kerro miten viimeiset neljä vuotta ovat menneet?

– En tiennyt villeimmissä unelmissakaan mitä tule man pitää ja kuluneet neljä vuotta eivät ole olleet rehellisesti sanottuna helppo rasti, toteaa Aleksi.

– Olen tehnyt kokemattomuuttani virheitä ja kuun nellut ehkä joissain tilanteissa liikaa muita. Toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti ja kyllä tässä on koeteltu minua ja meitä yrittäjiä ennennäkemättö mällä tavalla, kertoo Aleksi.

– Tässä ajassa tilojen varautuminen ja ennakointi on välttämätöntä, mutta samalla haasteellista. En ole pystynyt kerryttämään neljässä vuodessa taloudellis ta puskuria ja aikamoista vuoristorataa on ollut. Pus kurin kerryttäminen on välttämätöntä yllättävien ti lanteiden ja kehittämisen näkökulmasta. Kehittämi nen vaatii aina rahaa, aikaa ja yhteistyökumppaneita. Oma työmääräni on ollut iso, noin 4 000 tuntia vuo dessa, ja lisäksi mukana on ollut koko verkosto ura koitsijoista ystäviin ja sukulaisiin. Olemme tehneet paljon yhdessä, mutta kaikkea ei ole tehty talkoilla. Olen maksanut hyvästä työstä, koska se on minusta oikein ja reilua. Vastineeksi olen saanut osaavaa po rukkaa ja enhän olisi yksin pystynytkään viemään tilaa eteenpäin, toteaa Aleksi.

– Ja olemme edelleen hyvissä väleissä, naurahtaa Aleksi.

Millainen verkosto sinulle on tullut vuosien aikana ja mitä hyötyä siitä on?

– Osallistuin vuonna 2020 Maajussille Morsian -ohjelmaan ja kyllähän siitä ainakin julkisuutta tuli, mutta sen tarina on nyt osaltani päättynyt. Olen ollut myös kolme vuotta MTK:n maaseutunuorten valiokunnassa ja sen arvo on mittaamaton. Sain paljon uusia ystäviä ympäri Suomea sekä pääsin konkreettisesti vaikuttamaan nuorten asioihin. Lisäksi opin paljon ja olin tiedon lähteillä. Arvokas ja elämänmittainen kokemus, summaa Aleksi.

enkä osaa ajatella tässä tilanteessa uuden navetan rakentamista, vaan nyt mennään vanhan navetan jatkuvalla korjaamisella muutama vuosi eteenpäin. Työn mielekkyys on kärsinyt osittain siksi, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ja kyllä minun mieltäni rasittaa toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, pohtii Aleksi.

– En voi kiistää myöskään sitä, etteikö ilmastopahikseksi syyllistäminen ole vaikuttanut ammattiylpeyteeni, sanoo Aleksi Kortesalmi.

Mille tulevaisuus näyttää?

– Viime syksy oli raskas ja omat rajat ja rajallisuus tulivat vastaan. Onneksi pyysin ja sain apua Melan Välitä Viljelijästä -projektista sekä Jelppi-ryhmän auttamaan

Aleksi Kortesalmi kertoi ajatuksistaan Maitoa Suomesta -lehdessä vuonna 2018.

tilan nurkkien siivoamisessa syksyllä. Pikku hiljaa alkaa nyt tuntua sille, että valoa on tunnelin päässä näkyvissä vaikka työkyky ei ole vielä täysin entisensä. Huumoria en ole kadottanut, vaikka sekin on ollut välillä tiukilla, naurahtaa Aleksi.

Millaisia tavoitteita sinulla on?

– Ykköstavoite on tällä hetkellä itsestäni huolehtiminen. Olen opetellut pitämään vapaata, ottamaan päiväunia sekä aloitin hiihtämisen usean vuoden tauon jälkeen. Huolehdin koirastani ja kodista sekä teen paperityöt ajoissa ja pidän arkistot kunnossa. Nämä ovat arkisia asioita, mutta näiden kautta saan elämääni rytmiä ja pikkuhiljaa asetan ehkä suurempia tavoitteita. Tässä tilanteessa on itsellä ihan riittävä iso vastuu 70 lehmästä ja 135 hehtaarista peltoa. En ajattele enää tilakoon kasvattamista itseisarvona vaan kannattavuuden hakemista sekä kotieläintuotannon että peltoviljelyn kautta.

Millaisena näet tulevaisuuden maatalouden vastuullisuuden näkökulmasta?

– Minä uskon, että suomalainen maatalous on ratkaisijan roolissa ilmastoasioissa ja näen ison potentiaalin biokaasussa. Olen itsekin mukana viljelijöiden verkostossa, jossa ajattelemme isosti nurmen ja lannan uusista liiketoimintamahdollisuuksista biokaasun ympärille. Aika näyttää milloin suunnitelmamme muuttuvat todeksi.

”En ajattele enää tilakoon kasvattamista itseisarvona vaan kannattavuuden hakemista sekä kotieläintuotannon että peltoviljelyn kautta.”

– Ykköstavoite on tällä hetkellä itsestä huolehtiminen, Aleksi Kortesalmi sanoo.

Vielä parempaa nurmirehua ensi kasvukautena?

Viime kasvukausi oli monin paikoin edullinen nurmirehun tuotannolle. ’Monin paikoin’ on tärkeä tarkennus, sillä Itä-Uudellamaalla päästiin korjaamaan vain yksi kunnollinen nurmisato, kun PohjoisPohjanmaalla oli taas alueita, joilla liiallinen sademäärä aiheutti ongelmia.

Kasvukauden sään vaihtelut eri paikkakuntien välillä kertovat siitä, etteivät samat ohjeet päde jokaiselle nurmilohkolle. Siksi parhaat keinot kehittää nurmiviljelyä ovat tila- ja lohkokohtaisia. Omien nurmilohkojen kasvun havainnointi, lohkokohtaiset rehuanalyysit ja satomäärän arviointi ovat avainasemassa nurmirehutuotannon kehittämisessä tilalla.

Nyt on aika miettiä miten nurmiviljelyä kehitetään ensi kesänä. Koska nurmilohkoja on usein paljon, kannattaa aloittaa muutamasta lohkosta. Heikkojen lohkojen tarkastelulla voi tunnistaa sadon määrää rajoittavan minimitekijä, hyvillä lohkoilla voi puolestaan löytyä tarkentamisen paikkoja ravinteiden käytössä.

Arvioi nurmisadon määrä Kehittämisen lähtökohta on tieto nurmisadon määrästä lohkokohtaisesti. Ensimmäisen nurmisadon määrän arviointiin on käytettävissä verrattain yksinkertainen ja halpa tapa, kasvuston korkeuden mittaaminen ja tiheyden arviointi mittatikulla.

Monet ajosilppurit pystyvät arvioimaan satomäärää. Pilottitiloilla tehtyjen kokeiden perusteella nurmirehun tuorepainon arviointi on usein verrattain tarkka, mutta kuiva-ainepitoisuuden vaihtelu aiheuttaa kuiva-ainesadon määrän arviointiin virhettä.

Kannattaa seurata myös Yaran satelliittipalveluiden kehittymistä.

Tulevana kesänä pilotoidaan satelliittipohjaista nurmisadon määrän arviointia, joka tulee helpottamaan nurmiviljelyn kehittämistä tilalla.

Toisen ja kolmannen sadon määrän arviointi on kaikilla keinoilla haasteellisempaa.

Optimoi lannan käyttö

Lanta on tärkeä ravinnelähde erityisesti hyville nurmilohkoille, sillä suuren sadon myötä poistuu valtava määrä ravinteita. Lannan ravinteet tulevat tehokkaimmin käyttöön, jos kohtuullinen määrä, 2030 t/ha, käytetään toisen nurmisadon lannoitukseen.

Mikäli lantaa käytetään ensimmäiselle sadolle, ainakin puolet typestä on tultava sopivasta YaraMila- tai YaraBela-lannoitteesta, jotta merkittäviltä satotappioilta vältytään. Yaran lannoitteissa typenmuotojen suhde on optimoitu suomalaisiin kasvuoloihin sopivaksi.

Lähetä lohkokohtainen

satonäyte analyysiin

Sadonkorjuun yhteydessä lohkolta

otettu raaka-ainenäyte ja nurmirehun kivennäis- ja hivenaineanalyysi tarkentaa viljavuusanalyysin

tuloksia ja paljastaa niin ali- kuin ylilannoituksen. Rehuanalyysin tuloksia kannattaa tulkita yhdessä maanäytteiden ja satomäärän arvion kanssa.

Huomio kannattaa kiinnittää raakavalkuais- ja kaliumpitoisuuteen, jotka kertovat typen riittävyydestä sekä paljastavat mahdol-

lisesti sadonmuodostusta rajoittavat tekijät. Kalium siksi, että nurmien kaliumintarve on yli 200 kg/ ha/v.

Mervi Seppänen kehitysagromi Yara Suomi Kasvinviljelytieteen dosentti, Helsingin yliopisto

Nyt on aika miettiä, miten nurmiviljelyä kehitetään ensi kesänä.

Yaralla on vuosittain satoja koeruutuja omalla tutkimustilalla Kotkaniemessä sekä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Vuosien 2019-2021 aikana Yaran ravinneratkaisuja testattiin pilottitiloilla noin sadalla nurmilohkolla. Keskimääräinen nurmisato oli vaihtelevista vuosista huolimatta yli 9000 kg ka/ha, laatu optimaalista ja ravinteiden käyttö tehokasta.

Sarka-messut järjestettiin koronatauon jälkeen

TUOMAS KOIVUNIEMI

Sarka-messut järjestettiin tammikuun viimeisenä perjantaina ja lauantaina Seinäjoella. Maa- ja metsätalouteen, maatilarakentamiseen ja energiaan keskittyvä messutapahtuma oli pari vuotta tauolla koronapandemian vuoksi.

Arla Suomi -ryhmä on ollut messuilla mukana kahdeksan kertaa.

Arla Itä-Suomen hankintapäällikkö

Jouni Tahvanaisen mukaan ryhmän osastolla edustettuina olivat Arla Itä-Suomi ja Arla PohjoisSuomi sekä Hämeenlinnan Osuusmeijeri, Kaustisen Osuusmeijeri, Laaksojen Maitokunta, Limingan Osuusmeijeri ja Ruhan Meijeri Oy.

Sarka-vieraiden kanssa käytiin näyttelyosastolla keskusteluja Arlan tuotteista ja kotimaisuudesta. Monen tuottajan kanssa jutusteltiin vuoden kierron ajankohtaisista teemoista. Puhuttivatko maatalouden kohonneet kustannukset?

– Kustannusten kasvu oli puheenaiheena enemmän vuodenvaihteessa. Sen jälkeen energian

ja lannoitteiden hinnat ovat laskeneet, eivätkä pahimmat skenaariot toteutuneet. Mitä eri tuottajien kanssa olen keskustellut, he ovat aika hyvin suojautuneet tilanteelta pitkillä sopimuksilla esimerkiksi energian osalta, Tahvanainen tiesi.

Sosiaalinen tapahtuma

Isokyröläiset Timo Laakso ja Anita Karhusaar i kiersivät messupaikkana toimivalla Seinäjoki Areenalla yhdessä lastensa Liljan ja Luukaksen kanssa. Pariskunta on pyörittänyt emolehmätilaa kotikunnassaan vuodesta 2017 lähtien.

”Energian ja lannoitteiden hinnat ovat laskeneet, eivätkä pahimmat skenaariot toteutuneet.”

Luukas ja Lilja Laakso, Anita Karhusaari ja Timo Laakso pysähtyivät Arlan esittelyosastolla.

Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtaja Peter Prest keskusteli Kjell ja Monika Bertsin kanssa maatalouden ajankohtaisesta tilanteesta Sarka-messuilla.

Arla Suomi -ryhmän tuotemaistiaiset tekivät kauppansa.

Tuomas Koivuniemi

Arla Itä-Suomen hankintapäällikön Jouni Tahvanaisen mukaan messuväen kanssa keskusteltiin kotimaisuudesta ja Arlan tuotteista. Mies esittelee Arlan yhden tilan juustoa toimittajalle.

Merijärvisen Matti Salmun mielestä maatalouden näkymät ovat kääntyneet positiivisen suuntaan.

– Sarka-messuilla käynti on tapa, jossa käydään katsomassa, mitä uutta on tullut markkinoille. Samalla tavataan ystäviä ja tuttuja. Lasten kanssa katsotaan myös eläimiä ja koneita, pariskunta totesi.

Millaisena he näkevät maatalouden tulevaisuuden.

– Tilanne on haastava, ettei oikein osaa pitkälle arvioida. On mentävä vuotta kerrallaan eteenpäin, Timo Laakso sanoi.

Positiivisin mielin eteenpäin Matti Salmu Merijärveltä oli tullut messuille tutustumaan sen antiin ja tapaamaan ammattikollegoja. Mies pyörittää yhdessä vanhempiensa kanssa maitotilaa. Miten maataloudella hänen mielestään menee.

– Maataloudella on ollut vaikeaa, mutta positiivisin mielin katsotaan tulevaan. Pahin tilanne on jo takana, hän sanoi.

Kasvavat kustannukset

Kjell ja Monika Berts Mustasaaresta kertoivat, että olivat Sarkamessuilla edellisen kerran ennen koronaa. Nyt oli taas messupäivityksen aika. Mustasaaressa heillä on pieni maatila, missä on lehmiä ja lampaita.

Kjell Bertsin mielestä maatalouden haaste on tällä hetkellä kasvavat kustannukset.

– Kustannukset nousevat, mutta sitä on vaikea saada myyntihinnoissa takaisin. Kannattavuus huononee vuosittain, hän harmitteli.

”Maataloudella on ollut vaikeaa, mutta positiivisin mielin katsotaan tulevaan.”

Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI!

KALSIUM-pasta

Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi.

Pakkaus 4 x 390 g

Arla Suomi -ryhmän yhteistyökumppaneihin kuuluvan Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija Senja Arffman kävi tervehtimässä meijeriväkeä.

Green Line KALSIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienen tämiseen.

Pakkaus 6 x 380 g

Maidon laatu:

• Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta

• Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille

• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto

Taloudellisuus:

• Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integ kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta

• Kysy lisätiedot myyjältä

HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY

Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172

Tomi Mustasalo 041 440 1176

Veli Pekka Poutanen 041 440 1179

Jani Pasanen 044 060 5305

Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177

Mikkeli: Juha Mikkonen 040 450 1020

Jyväskylä: Ari Viitala 040 905 2552

Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756

Halsua: Taneli Kunelius 041 440 1175

Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

KETOOSI-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

pH-Pasta

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen.

Pakkaus 4 x 430 g

HIILI-pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Pakkaus 4 x 335 g

Toimittaja

FOSFORI-pasta

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.

Pakkaus 4 x 370 g

PÖTSI-pasta

Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

MAGNESIUM-pasta

Sopii myös luomutiloille!

Kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa.

Pakkaus 4 x 390 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.

Pakkaus 4 x 360 g

Valmistaja

Tuomas Koivuniemi