Sipilä: Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella nyt
Wikberg: Elintarvikeketjun toimijoiden tarkennettava käytäntöjä
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
Esittelyssä CAP-uudistuksen tilalaskelmia
1 • 2022
BIOKAASUA TILOILTA
Arla, Hämeenlinnan Osuusmeijeri, One1 ja SEO rakentavat biokaasun ekosysteemin Tikan maatilalta.
Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Yhteistyössä meijereiden tuottajapalvelujen kanssa
YHDISTÄ PARSIPEDIN JA VESIPEDIN HYVÄT PUOLET BIORET AQUASTAR ULTIMATE -VESIPETI
BIORET AQUATOP -SANEERAUSVESIPETI
Bioret Aquastar Ultimate – parasta eläimillesi 35 mm latex-peti ja vesipeti muodostavat yhdessä 70 mm paksun pedin Vesipedin ansiosta Aquastar Ultimate vähentää painopisteitä ja mahdollistaa optimaalisen verenkierron –> korkeampi maitotuotos Vähentää lehmän lämpöstressiä
Hyödynnä vanha lateksipatja ja päivitä parsipeti Aquatoppintamatolla nykyaikaiseksi vesipediksi Samat hyödyt kuin Aquastar-vesipedissä Helppo asentaa pintamaton vaihdon yhteydessä Erinomainen puhdistettavuus Ennen
Jälkeen
Aqua board®
Molemmat mallit saatavana Aqua board®-rintatyynyllä tai ilman
Kysy myös perinteistä saneerauspintamattoa > latex-pohjalle
Pintamatto Lateksipatja Vesitasku
Gds Electric -sorkanhoitoteline Ammattilaisten ominaisuuksilla varustettu kohtuuhintainen sorkanhoitoteline. Varustettu 5 x 220 V sähkövinsseillä 3 sähköpistoketta rälläkälle ym. työvälineille Erittäin tukeva rakenne ja galvanoitu runko Kumimatto LED-Työvalo Mitat: 225 x 135 x 190 cm (korkeus x leveys x pituus) Paino 580 kg
Katso video finnlacto.fi
Lisävarusteina: Takajalan lisätuki Siirtopyörät Hydraulinen takaportti
Takajalan lisätuki
KOKONAISVALTAINEN, 3-VAIHEINEN SORKKATERVEYDEN YLLÄPITO
1 EHKÄISE
2 SUOJAA
3 PARANNA
Auttaa parantamaan sorkkaalueen ihotulehduksia (mm. Digital Dermatitis DD)
Ei antibiootteja Ei karsinogeenejä Tunkeutuu ihon alle Ympäristöystävällinen Intra Hoof-fit Bath
Intra Hoof-fit Spray
Intra Repiderma ja Hoof-fit Gel
Heikki Kiljala 044 363 1419
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@finnlacto.fi
Kari Kangasniemi 040 515 2490
Tero Savela 044 284 1160
Jukka Lähetkangas 050 432 0303
TUOTANTOTARVIKKEET
INVESTOINTITUOTTEET
Kysy lisää myyjiltämme!
Tuomas Wilen 050 541 3112
Pasi Niemi 040 544 9036
www.finnlacto.fi
SAMI KILPELÄINEN
PÄÄKIRJOITUS
Arla Oy, hankintajohtaja, päätoimittaja
”Ennen kurki kuolee kun suo sulaa”
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI
13. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com Ulkoasu: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Grano, Vaasa KANNEN KUVA: Tuomas Koivuniemi
K
irjoitin syyskuun Maitoa Suomesta -lehdessä otsikolla ”inflaation paluu”. Totesin tuolloin, vajaa puoli vuotta sitten, että ”talousosaaminen ja hankintojen oikea-aikaisuus korostuvat nyt päätöksenteossa. Merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä on energia ja energiaintensiiviset panokset kuten lannoitteet. Energian hintaan taas vaikuttaa rajusti politiikka.” Maaseudun Tulevaisuus seuraa lannoitteiden hintoja. Syksyllä 2021 lehti kirjoitti, että ”kun 27 prosenttia typpeä sisältävän lannoitteen sai vuosi sitten alle 200 eurolla, nyt tonnihinta alkaa kolmosella.” Viimeisimmissä helmikuun 2022 Maaseudun Tulevaisuus -lehdissä olleissa hintataulukoissa typpilannoitteiden hinta on ollut jo 660–700 euroa tonnilta. Energian inflaatio jyllää järjettömissä lukemissa. Euroalueen energiainflaatio oli tammikuussa jo 28,6 prosenttia. Euroalueen inflaatio taas oli 5,1 prosenttia. Hurjia lukuja. Ilkka Lahtinen oli Tilastokeskuksen lukujen perusteella arvioinut Ylelle, että maaseututalouksien inflaatio jyllää Suomessakin melkein viidessä prosentissa, kun kaupunkitalouksissa se oli 1,5 prosenttia. Kun inflaatio nousee hurjaa vauhtia, on selvää, että sitä aletaan hillitsemään korkoja nostamalla. Euroopan keskuspankki EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi helmikuussa, että maaliskuussa ja sen jälkeen kesäkuussa arvioidaan korkojen nostoa ellei inflaatio hellitä. Kansantaloustieteen ja yhtä lailla maataloustieteiden talousopinnoissa korostettiin aikanaan inflaation nousun hillintää korkojen nostolla. Mitä siis vinkkaan? Jos teillä on lainaa ja saatte sen muutettua kiinteäkorkoiseksi, niin harkitkaa nyt. Samaa vinkkasin syksyllä sähkön kiinnittämisestä, lannoitteiden hankkimisesta ja polttoöljyn hankkimisesta. Samalla vinkkaan siitä, että jos vesivarastot täyttyvät ja Olkiluoto3 vihdoinkin käynnistetään, niin sähkön hinnat saattavat tulla alas. Kannattaa olla hereillä, mikä on oikea aika kiinnittää sähkön hinta. * * *
Maitotilojen päätuote on maito, mutta energiantuotanto voi olla tärkeä osa omavaraisuutta tulevaisuudessa. Tikan maatilan suunnitelmista tuottaa raakakaasua, josta jalostetaan nesteytettyä biokaasua tilan läheisyydessä, syntyy merkittävä mahdollisuus saada raskaaseen liikenteeseen sopivaa polttoainetta. Samanlaisia myös useampien tilojen yhdessä rakentamia biokaasulaitoksia tarvitaan eri puolille Suomea. Energiaratkaisut ovat yksi osa tilojen talouden vahvistamista. Tärkeämpi osa tulee maitomarkkinoilta. Markkinoilta raaka-aineen määrän sijaan pitäisi panostaa lisäarvoon. Tänä vuonna arvo on rasvassa. Ja toinen tärkeä osa on syksyn maidoissa. Keväällä ja kesällä maitoa on vuodesta toiseen markkinoilla liikaa. Siksi kausihinnoittelu on aivan ehdoton lähtökohta. Markkinoilta on mahdoton saada lisää hintaa, jos tarjontaa on liikaa. Onneksi ryhmässämme on tämä hoksattu ja viime vuonna kausivaihtelu tippui 8-9 prosenttiin. MTK:n odottaisin tekevän lopultakin jotain jatkuvan vatuloinnin sijaan. Maitovaltuuskunta tarjosi jo 12 vuotta sitten keinoksi toimialaorganisaatioita ketjun pelisääntöjen kirkastamiseen kauppaan asti. Ei käynyt silloin markkinajohtajalle eikä MTK:lle. Mitään ei ole tapahtunut 12 vuoteen. Nyt maidontuottajien tukia on MTK saanut valtion kanssa litraa kohti heikennettyä samassa ajassa 5–7 senttiä litralta. Mitä tekee MTK? Onneksi tohtori Kyösti Arovuori ja elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg ovat auttamassa tuottajia ja teollisuutta: ”Ensi vaiheessa on tärkeää selvittää, minkälaisilla työkaluilla markkinasignaalien välittymistä elintarvikeketjussa voidaan vahvistaa. Mahdollisia työkaluja ovat esimerkiksi erilaiset hinta- tai kustannusindeksit, joiden avulla markkinamuutosten vaikutuksia voidaan seurata ja todentaa.” Olisiko sittenkin ministeri Lepälle tarjolla lainsäädäntöön keinot, jolla se ”suo saadaan sulatettua” nopeammin? Meijerit tekevät työtä koko ajan kustannussäästöjen eteen ja toiminnan tehostamiseksi. Vaikka markkinoilta hintamuutokset tulevat viipeellä, on ryhmässämme tuottajahinta noussut viime vuoden jälkeen jo kaksi kertaa lyhyessä ajassa. Tämä luo toivottavasti uskoa myös maidontuottajille tulevaisuuteen. MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
|3
Pienempi hiilijalanjälki ja parempi tuottavuus ovat askel kohti tilan kestävää tulevaisuutta.
MahtiTR
Lisää maitoa ja vähemmän metaanipäästöjä samalla rehumäärällä 7%
+ 1,2 kg
10 %
PAREMPI REHUHYÖTYSUHDE
ENERGIAKORJATTUA MAITOA
VÄHEMMÄN METAANIA
Parempi pötsin terveys ja tehokkuus
Lisääntynyt maidontuotto
Pienempi hiilijalanjälki
Lue lisää ja tee tilaus osoitteessa atriatuottajat.fi/mahtitaysrehu tai 4ota yhteyttä tuottajapalveluumme p. 020 472 7060 SUOMESTA 1 / 2022 | MAITOA
SISÄLTÖ Tuomas Koivuniemi
Tikan Maatilan yrittäjät Tuomo Mäkinen ja Veera Peijariniemi.
10
10 Tikan maatilalla tankataan
Muut 3 Pääkirjoitus
tulevaisuudessa nesteytettyä lehmäenergiaa
6 Ajankohtaista 8 Yhteistyöryhmän maitomäärät vuonna 2021.
Tilalla on hyödynnetty uusiutuvaa energiaa jo aiemminkin.
14 Perhepäivä Vuokatissa. 14 Paula Kurittu Maitohygienialiiton toiminnanjohtajaksi. 6
16 Yhä useampi pohtii
sukupolvenvaihdosta – Onnistunut sukupolvenvaihdos huomioi kokonaisuutena sekä luopujan että jatkajan tarpeet, sanoo Timo Sipilä.
18 Vinkkejä verotukseen: energiaveronpalautus haettava ajoissa! 30
22 Arla kaksinkertaistaa toimintansa CO2-vähennystavoitteen saavuttaakseen 1,5 °C:n tavoitteen. 24 Uutuustuotteilla kokonaisvaltaista hyvinvointia. 26 Yhteistyökumppanilta: Parempaa rehua, parempaa maitoa! 28 Maataloustukiuudistus valmisteltu verhojen takana. 30 ”Aina kannattaa pyytää tarjous omalta meijeriltä”.
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
|5
AJANKOHTAISTA
Käkelöiden Pellonpään tila Kuusamosta Arlan maitomainoksissa
K
esältä ja syksyltä tutuksi tullut Arlan Vapaat ja laiduntavat lehmät -mainonta sai jatkoa helmikuun puolivälissä TV:ssä hienojen talvisten maisemien keskellä. – Kevään kampanja kertoo sitoutumisestamme lehmien hyvinvointia edistävään työhön. Sen ytimessä ovat vapaana pihatossa elävät lehmät, jotka laiduntavat kesäisin nauttien tuoreesta nurmesta ja pääsevät myös talvella ulkoilemaan. Ulkoilu tekee hyvää sorkkien terveydelle, virkistää mieltä sekä mahdollistaa lajinomaisen laumakäyttäytymisen, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Arja Westman Arlalta. – Kevään mediakampanja tavoittaa noin 80 %:a suomalaisista. Tammikuussa kuvattiin Kuusamossa Pellonpään tilalla 30 ja 10 sekunnin TV-filmit. Pellonpään tilan maidontuottajat Heli ja Teppo Käkelä välittivät kiitokset kaikille arlalaisille ja yhteistyöryhmäläisille: – Haluamme kiittää, että tilamme valittiin kuvauspaikaksi. Se on meille kunnia-asia.
6|
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
AJANKOHTAISTA
Olli Wikberg
Elintarvikeketjun toimijoiden tulisi tarkentaa käytäntöjään
N
euvottelut maatalouden kannattavuuskriisistä ja sen mahdollisista ratkaisuista jatkuivat tammi–helmikuun vaihteessa Säätytalolla. Neuvotteluissa käsiteltiin selvitystä, joka oli tilattu maatalous- ja metsätieteiden tohtori Kyösti Arovuorelta REINU econ Oy:stä. Selvityksen tavoitteena on avata elintarvikeketjun sopimussuhteita ja kartoittaa keinoja, joilla sopimuskäytäntöihin liittyviä epäkohtia voitaisiin ratkaista. Selvityksen alustavien tulosten perusteella työkalut sekä markkinoiden nopeisiin muutoksiin vastaamiseen että pitkäjänteisen toiminnan varmistamiseen ovat elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikbergin mukaan olemassa. – Työkalut kaipaavat kuitenkin rakenteellista kehittämistä. Ensi vaiheessa on tärkeää selvittää, minkälaisilla työkaluilla markkinasignaalien välittymistä elintarvikeketjussa voidaan vahvistaa. Mahdollisia työkaluja ovat esimerkiksi erilaiset hinta- tai kustannusindeksit, joiden avulla markkinamuutosten vaikutuksia voidaan seurata ja todentaa, Wikberg toteaa. Maatalouden tuottamista raakaaineista koko ajan suurempi osa kulutetaan erilaisina jalosteina, valmisteina ja valmisruokina. Sopimusrakenteita ei voi tarkastella irrallaan laajemmasta markkinakehityksestä. Kattavan kokonaiskuvan luominen ketjun arvonmuodos-
tuksesta on monimutkaista. – Esimerkiksi tuottajan tuotteistaan saaman korvauksen kannalta merkittävämpää on koko ketjussa liikkuva rahamäärä kuin yksittäisen tuotteen kuluttajahinta, muistuttaa Wikberg. Ketjun toimijoita kehotetaan pohtimaan vakavasti, miten nykyisiä toimivia käytäntöjä voitaisiin vahvistaa niin, että ne yleistyisivät ja edistäisivät elintarvikeketjun toimintaa. Lisäksi sopimuksiin kirjattuja keinoja, kuten hinnantarkistusehtoja, tulisi käyttää täysimääräisesti lainsäädännön sallimissa puitteissa. – Tulevaisuudessa on tarpeen tutkia, mitkä olisivat nykyistä vaikuttavampia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Tämän edellytyksenä on ymmärtää, miten arvonmuodostus elintarvikemarkkinoilla tapahtuu ja minkälaisia muutoksia sen osalta on näköpiirissä, sanoo Wikberg. Neuvotteluissa olivat paikalla Elintarviketeollisuusliitto ry, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. Elintarvikemarkkinavaltuutettu kutsui osapuolet koolle. Kaikki ketjun toimijat ovat olleet myötämielisiä selvitykselle. Ketjun toimijat ovat pitäneet selvitystä tarpeellisena ja Arovuori on saanut heiltä tarvitsemansa tiedot käyttöönsä. Selvitys viimeistellään helmikuun aikana ja julkistetaan 3.3.2022. MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
|7
ELÄINTEN HYVINVOINTI ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ
Maitomäärät 2021 SAMI KILPELÄINEN
Arla Oy Pohjois-Suomi
Limingan Osuusmeijeri
• 35 472 414 litraa • Tuottajia: 85 • Keskikoko litraa/tila vuoden lopussa: 417 323
• 6 316 192 litraa • Tuottajia: 19 • Keskikoko litraa/tila vuoden lopussa: 332 431
Arla Oy Itä-Suomi
Paavolan Osuusmeijeri*
• 12 410 774 litraa • Tuottajia: 36 • Keskikoko litraa/tila vuoden lopussa: 344 744
• 4 223 872 litraa • Tuottajia: 6 • Keskikoko litraa/tila vuoden lopussa: 703 979 *(11 kuukautta)
Porlammin Osuusmeijeri
Laaksojen Maitokunta
• 4 787 416 litraa • Tuottajia: 9 • Keskikoko litraa/tila vuoden lopussa: 531 935
• 23 732 832 litraa • Tuottajia: 57 • Keskikoko litraa/tila vuoden lopussa: 416 365
Ruhan Meijeri Oy
Kaustisen Osuusmeijeri
• 29 448 602 litraa • Tuottajia: 40 • Keskikoko litraa/tila vuoden lopussa: 736 215
• 28 793 306 litraa • Tuottajia: 45 • Keskikoko litraa/tila vuoden lopussa: 639 851
Hämeenlinnan Osuusmeijeri • 51 112 496 litraa • Tuottajia: 95 • Keskikoko litraa/tila vuoden lopussa: 538 026 8|
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
Arla Oy Yhteensä
• 213 797 803 litraa • Tuottajia: 439 • Keskikoko ltr/tila vuoden lopussa: 487 011
• 17 499 900 litraa • Tuottajia: 47 • Keskikoko litraa/tila vuoden lopussa: 372 338
ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄ
Tuottajamäärä laski Arla Suomi -ryhmässä neljällä prosentilla
A
rla Suomi -yhteistyöryhmässä tuottajien määrä laski vuonna 2021 vajaalla neljällä prosentilla. Ryhmän tuottajamäärä viime vuoden lopussa oli 439. Vuoden 2020 lopussa määrä oli 457. Koko Suomessa maidontuottajien määrä laski alle 5 000:n ja vuoden lopussa tuottajia oli 4 963. Valtakunnallisesti luopumistahti oli tupla Arla Suomi -yhteistyöryhmään nähden, sillä luopujia oli -8,1 prosenttia. Samalla valtakunnallisesti tilojen keskikoko saavutti joulukuussa tasan 50 lehmän keskikoon. Suomessa tilarakenne on edelleen jakautunut varsin tasaisesti ja yli 42 prosenttia kaikista tiloista on alle 30 lehmän tiloja. Meijeriin toimitetun maidon perusteella keskituotos oli 8 770 kiloa lehmää kohden maitoa meijeriin. Arla-ryhmän keskikoko tiloilla oli viime vuonna noin 55 lehmää tilaa kohden. Rasvat nousivat etelässä ja idässä Maidon rasvapitoisuudet nousivat viime vuonna eniten Porlammin Osuusmeijerin alueella, jossa keskirasvat kohosivat 4,49:stä 4,53:een. Kysyimme Porlammin osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikaiselta, mikä vaikutti rasvapitoisuuksien nousuun. – Väkirehujen määrää on jouduttu vähentämään, jolloin karkearehun osuus on ollut normaalia suurempi. Tällä on siis ollut vaikutusta rasvapitoisuuden nousuun, Ollikainen kertoo. Rasvapitoisuudet nousivat myös Arla Itä-Suomen ja Arlan Sipoon hankintameijereissä kolme sadasosaa ja Ruhan meijerissä yhden sadasosan. Muiden meijereiden alueella pysyttiin edellisen vuoden tasolla tai oltiin niukasti laskussa.
”Laatutyöhön ja tuottajaneuvontaan alettiin panostamaan enemmän vuodesta 2017 alkaen ja työ on tuottanut tulosta.”
E-luokan osuus vakaa E-luokan osuus maidosta on Arla Suomi -yhteistyöryhmässä ollut viime vuosina yli 97 prosenttia. Vuonna 2021 E-luokan osuus jäi niukasti 97 prosentin rajan alle. E-luokan määrä on perinteisesti käynyt matalalla elokuussa, kuten tapahtui myös vuonna 2021. Vuonna 2021 Maitohygienialiiton tilaston mukaan Suomen valtakunnallinen E-luokan osuus laski kymmenyksellä ja E-luokassa maidosta oli 96,8 prosenttia. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä marraskuun loppuun asti itsenäisenä toiminut Paavolan Osuusmeijeri oli koko vuoden 100 prosentin osalta E-luokassa. Paavolan Osuusmeijeri liittyi Laaksojen Maitokuntaan. Arla Pohjois-Suomen tuottajat tuottivat maitoa melkein 99-prosenttisesti E-luokassa koko vuoden 2021. Mitkä tekijät ovat olleet keskeisiä, että pohjoisen tiloilla niin iso osa maidosta on E-luokassa, hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu? – Maidon hinnoittelu ohjaa vahvasti laatutyöhön. Tilojemme perustekeminen maidon laadun varmistamiseksi on ammattimaista.
Peter Prest
Tuija Linjakumpu
Kari Ollikainen
Toimintakulttuurinamme pohjoisessa on, että me olemme yhteydessä tuottajiimme ja tuottajat meihin. Yhteinen tavoite on maidon laadussa, sanoo Linjakumpu. Linjakummun mukaan tiloilla on tuntuma koko ajan siihen missä mennään. – Esimerkiksi utareterveyden osalta asioihin reagoidaan nopeasti. Toisena on tietenkin toimiva näytteenottojärjestelmä, jota edelleen kehitetään, taustoittaa Linjakumpu. Kaustisen Osuusmeijeri on ollut korkealla maidon laadussa jo vuosia ja vuonna 2021 meijerin tuottajat ylsivät reilusti yli 98 prosentin E-luokan tasolle. Mikä on vaikuttanut, että Kaustisen maidosta niin iso osa on E-luokassa toimitusjohtaja Peter Prest? – Laatutyöhön ja tuottajaneuvontaan alettiin panostamaan enemmän vuodesta 2017 alkaen ja työ on tuottanut tulosta. Tietenkin täytyy muistaa, että E-luokan maidosta maksetaan paremmin ja laatukylttilisä houkuttelevat tuottajia panostamaan hyvään maidon laatuun, arvioi Prest. Maitomäärä laski -1,4 % Maitomäärät olivat maltillisessa laskussa vuonna 2021. Yhteensä Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitomäärä laski 1,4 prosentilla. Vuosi 2020 oli karkausvuosi, joten vertailukelpoinen tuotannon alenema oli -1,1 prosenttia. Maitomäärät olivat vuonna 2021 päivätasoitettuna korkeimmillaan maaliskuussa ja matalimmillaan lokakuussa. Koko kuukauden maitomäärä oli noin yhdeksän prosenttia korkeampi maaliskuussa kuin lokakuussa. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä oli vuoden 2021 lopussa yhdeksän hankintameijeriä, joissa yhteensä oli joulukuussa 439 tuottajaa. Maitomäärä vuonna 2021 oli yhteensä 213 797 803 litraa. MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
|9
BIOKAASU
Tikan Maatilalla tankataan tulevaisuudessa nesteytettyä lehmäenergiaa TUOMAS KOIVUNIEMI
10 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
BIOKAASU Tuomas Koivuniemi
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
| 11
BIOKAASU
E
Tuomas Koivuniemi
telä-Pohjanmaalla Kurikassa sijaitsevan Tikan Maatila Oy:n lähellä tankataan tulevaisuudessa nesteytettyä biokaasua maitoauton tankkiin. Maitotilan yrittäjien Tuomo Mäkisen ja Veera Peijariniemen kanssa hanketta ovat olleet rakentamassa Arla Oy, Hämeenlinnan Osuusmeijeri, energiapalveluyritys One 1 ja Energiaosuuskunta Seo. Mäkinen ja Peijariniemi ovat perustaneet Biomuu Oy:n, minkä omistamaan biokaasureaktoriin syötetään tilalla syntynyt lanta eli 16 000 kuutiota liete- ja 4 000 kuutiota kuivalantaa sekä pelloilta tulevaa olkea ja nurmea. One 1 jalostaa syntyvän raakakaasun nesteytetyksi biokaasuksi ja SEO jakelee sen tankkausasemalla tilan välittömässä läheisyydessä. Merkittävä investointi Biokaasureaktori-investoinnin arvo on arvioiden mukaan kaksi miljoonaa euroa. Jalostusyksikön ja tankkausaseman rakentamisen myötä investointien yhteisarvo nousee muutamaan miljoonaan euroon. – Arla toteutti viime vuonna hiilijalanjäljen laskennan kaikilla tuotantotiloillaan. Keskeisimpänä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen keinoina nousivat esiin logistiikka ja biokaasulaitokset, Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen sanoo. Suomessa tilastojen mukaan päästökaupan ulkopuolella olevan ns. taakanjakosektorin hiilidioksidipäästöjen suurimmat lähteet ovat liikenne (37 prosenttia) ja maatalous (22 prosenttia). Arla ja tuottajien tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2025 mennessä 30 prosentilla. Päästövähennystavoitteen saavuttamisen tärkeimmäksi keinoksi on linjattu biokaasun tuotanto. – Nyt etenemme puheista käytännön toimiin. Tilojen päästöjen vähetessä maidon keräilyn päästöt vähenevät, kun fossiilinen diesel vaihdetaan nesteytettyyn biokaasuun, Kilpeläinen toteaa.
12 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
Tilan päästöt alenevat neljänneksellä Biokaasuinvestoinnin valmistuttua kurikkalaisen maitotilan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt alenevat neljännekselle eli noin 700 000 kilolla. Biokaasua hyödyntävän maitoauton hiilidioksidipäästöt ovat vuodessa 1,2 miljoonaa kiloa eli 90 prosenttia pienemmän kuin fossiilista dieseliä käyttävällä autolla. Kilpeläisen mukaan Biomuu Oy:n tuottaman, One1:n jalostaman ja SEO:n jakeleman nesteytetyn biokaasun tuottamien päästöhyötyjen laskennassa on hyödynnetty Envitecpolis Oy:n osaamista. – Tuotettu biokaasu vastaa noin 600 000 litraa perinteistä dieseliä, hän sanoo. Biomuun reaktorista tulevan raakakaasun lämpötila alennetaan One 1:n nesteytysasemalla 163 miinusasteeseen, jolloin kaasu nesteytyy. Nesteytyessään kaasun vaatima säilytystila putoaa yhteen kuudessadasosaan. Nesteytetty biokaasu tankataan sitten SEO:n jakeluasemalla Arlan maitoautoihin. Maitoauton ympäristöystävällisemmän polttoaineen lisäksi bio-
kaasun tuotannosta ylijäävä kiinteä aine hyödynnetään luomutuotannossa olevan Tikan Maatilan peltojen lannoitteena. Biokaasulla merkittävä potentiaali Envitecpolis Oy:n toimitusjohtajan Mika Arffmanin mukaan biokaasun tuotannon energiapotentiaali on Suomessa merkittävä. Biokaasuyhdistyksessäkin vaikuttava mies toteaa, että laskennallisesti maasta löytyy teknillistaloudellisesti tuottaa biokaasua kymmenen terawattitunnin verran. Yksi terawattitunti vastaa noin 100 miljoonaa litraa dieseliä. – Maan hallituksen ohjelmassa on tavoitteena asetettu nostaa biokaasun tuotanto vuoteen 2030 mennessä neljään terawattituntiin. Nyt biokaasua tuotetaan yhden terawattitunnin verran, mutta maatalouden osuus tästä tuotannosta on pieni, Arffman tietää. Maataloudella ja maatiloilla onkin hänen mielestään tulevaisuudessa mahdollisuus lisätä biokaasun tuotantoa. Myös valtiovalta suhtautuu hankkeisiin myönteisesti.
BIOKAASU
– Tukitilanne näihin investointeihin on tällä hetkellä hyvä. Raakakaasun tuotantopäähän on mahdollisuus saada korotettua investointitukea, joka on tämän tiedon mukaan 50 prosenttia. Nesteytyslaitoksen osalta on mahdollisuus hyödyntää työ- ja elinkeinoministeriön energiatukia, Arffman sanoo. Hankkeita tulossa lisää Kurikkalaistilan nesteytetyn biokaasun jalostushanke on Arlan, One 1:n ja SEO:n ensimmäinen. Kilpeläisen, One 1:n teollisten ratkaisujen johtajan Mika Kallion ja SEO:n toimitusjohtajan Arto Viljasen mukaan vastaavia hankkeita on tulossa lisääkin. One 1:n Kallion mukaan energiapalveluyrityksessä uskotaan Arlan, SEO:n ja Envitecpolisin sekä Biomuun kehitetyn ja hiotun konseptin tulevaisuuteen. Mika Kallion mukaan yritykselle hanke on askel uudelle liiketoiminta-alueelle. – On erinomaista laajentaa liiketoimintaa biokaasulaitosten toteuttamisesta biometaanin nesteytysliiketoimintaan Suomen tarpeisiin sopivalla kokoluokalla. Uskomme tämän ulostulon avaavan
uusia ovia ja mahdollistavan meille vahvan kasvun, Kallio sanoo. Vastuullinen ratkaisu SEO:n toimitusjohtaja Viljanen toteaa Kurikan hankkeen tukevan yrityksen vastuullisuusohjelmaa, mihin kuuluu uusiutuvien vaihtoehtojen selvittäminen perinteisten fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Nestemäinen biokaasu täyttää yritykselle lain mukaan asetettua uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta. Suomen autokannasta on arvioitu neljänneksen muuttuneen vuoteen 2030 mennessä jollain muulla polttoaineella tai energialähteellä kulkeviksi kuin bensiinillä tai dieselillä. Viljasen mukaan tämä tulevaisuusnäky on myös tärkeä syy olla mukana kehittämässä uutta. – Kun neljännes nykyisestä markkinoista katoaa, on polttoainejakelijoiden haettava uutta, jos aiotaan olla jatkossakin bisneksessä mukana. Nestemäinen biokaasu on hyvä ja vastuullinen ratkaisu. Se myös edustaa tärkeitä arvoja, jotka ovat paikallisuus, kotimaisuus ja uusiutuvuus, hän linjaa.
Valmista kesällä 2023 Tuomo Mäkinen ja Veera Peijariniemi ovat olleet Tikan Maatila Oy:n yrittäjinä vuodesta 2018 lähtien. Luomutuotannossa oleva tila kuuluu Arla Suomi -ryhmään kuuluvan Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajiin. Tilalla on 350 eläintä ja se työllistää yhteensä 8–10 henkeä. Tilalla on hyödynnetty uusiutuvaa energiaa jo aiemminkin, sillä tuotantorakennusten katoille on asennettu aurinkopaneelit. Biokaasun tuotanto on ollut maatalousalallakin tapetilla pitkään. Myös Tikan tilalla on mietitty biokaasun mahdollisuuksia. Kun aloite Arla Suomi -ryhmän puolelta tuli, siihen tartuttiin. – Toivon mukaan hankkeeseen saadaan valtion tukea. Monta mutkaa on vielä matkassa, mutta ehkä ensi syksynä rakentamissuunnitelma on valmis, Mäkinen sanoo. Jos biokaasureaktorin sekä jalostus- ja jakeluaseman rakentamiseen päästään ensi syksynä, nesteytettyä biokaasua tankataan Kurikassa ensi vuoden kesällä. MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
| 13
AJANKOHTAISTA
Arla Suomi -yhteistyöryhmän perhepäivää Vuokatissa vietti lähes sata henkeä
A
rla Suomi -yhteistyöryhmän yhdeksän yhteistyömeijeriä järjesti helmikuun 18. päivä perinteikkään perhepäivän parin koronavuoden aiheuttaman tauon jälkeen. Tapahtuma järjestettiin hajautettuna siten, että Vuokattiopistolla järjestetyn yhteisen ruokailun jälkeen jokaisella oli mahdollisuus lähteä joko laskettelemaan Vuokatin rinteisiin, seikkailemaan sisäaktiviteettipuisto Superparkiin, uimaan Katinkullan kylpylään, luistelemaan Vuokatti-areenaan tai lähteä hiihtoladulle tai vaihtoehtoisesti pulkkamäkeen. Koronarajoitteiden helpottaessa lähes sata yhteistyöryhmän maidontuottajaa ja perheenjäsentä
saapui perhepäivään. Aiemmat tilaisuudet on järjestetty kesäisin huvipuistoissa tai
eläintarhaan tutustuen, joten nyt otettiin suunta pohjoiseen ja talvisiin olosuhteisiin.
Paula Kurittu Maitohygienialiiton toiminnanjohtajaksi
M
aitohygienialiiton uudeksi toiminnanjohtajaksi tammikuusta 2022 alkaen on valittu eläinlääketieteen lisensiaatti Paula Kurittu. Hän on valmistunut eläinlääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2017 ja aloitti samana vuonna väitöskirjan työstämisen tuotantoeläinten, ihmisten ja ympäristön välillä siirtyvästä mikrobilääkeresistenssistä. – Isovanhempien maitotilalla Sodankylässä vietetyt lapsuusvuodet sytyttivät paitsi rakkauden nautoja kohtaan, myös kipinän eläinlääkärin ammatista ja kiinnostuksen elintarvikehygieniaan, kertoo Kurittu. Praktiikkatyötä Kurittu on tehnyt jo ennen valmistumistaan, mutta kokee löytäneensä intohimonsa ”yhteisen terveyden” kentältä, jossa nivoutuu yhteen tutkimus eläinten ja ihmisten terveydestä. Kurittu näkee, että tutkimustietoon perustuvalle tiedottamisel-
14 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
le maitohygieniaan ja maidontuotantoon liittyen on Suomessa kysyntää.
Paula Kurittu on Maitohygienialiiton uusi toiminnanjohtaja.
– Suomalainen maito on tutkitusti maailman huippuluokkaa niin solu- kuin bakteeriluvuiltaan. Lisäksi Suomi on jo pitkään ollut edelläkävijä antibioottien hallitussa käytössä tuotantoeläimillä sekä panostuksessa tautien ennaltaehkäisyyn hyvää tuotantohygieniaa ylläpitämällä, hehkuttaa Kurittu. – Eläinlääkärin tulee ymmärtää elintarvikkeiden koko tuotantoketju ”pellolta pöytään”, ja tämä sama periaate näkyy myös Maitohygienialiiton tehtävissä. Vuonna 1960 perustetun Maitohygienialiiton tehtävät hyvälaatuisen ja turvallisen maidon edistäjänä ja kehittäjänä ovat edelleen ajankohtaisia tänä päivänä. Liitto on koko tuotantoketjun yhteistyöfoorumi, joka julkaisee vuosittain tilastoja maitohygieniasta Suomessa. Tutkimustaustaansa hyödyntäen Kurittu toivoo voivansa edistää tiedottamista suomalaisen maidon korkeasta laadusta ja hyvistä tuotantotavoista.
Suunniteltu lehmien ja maidontuottajien tarpeisiin Lely Astronaut A5 -lypsyrobotissa yhdistyvät helppokäyttöisyys, korkea tuottavuus ja vakaa luotettavuus. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää robottilypsyn mahdollisuuksista ja järjestämme halutessasi yksityisesittelyn Astronaut A5 -tilalle. Yhteystiedot: www.nhk.fi
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
| 15
SUKUPOLVENVAIHDOS
Yhä useampi pohtii sukupolvenvaihdosta Monelle maa- ja metsätilan sekä puhtaan metsätilan sukupolvenvaihdos on lähivuosina ajankohtainen. Etukäteen suunnittelemalla asiat monesti sujuvat edullisemmin ja lopputuloskin vastaa paremmin tavoiteltua.
P
erintö ja lahjaverosuunnittelu on järkevää aloittaa hyvissä ajoin. Toiminnallisen maa- ja metsätilan siirtäminen seuraavalle sukupolvelle on usein kokonaisvaltaista pohdintaa vaativa ratkaisu, jossa on hyvä miettiä myös perintö- ja lahjaverosuunnittelua laajemminkin ja esim. kaikkien sisarusten osalta. Maatilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun on hyvä varata aikaa jopa muutama vuosi, jotta ehtii rauhassa puntaroida omalle kohdalleen sopivimmat ratkaisut.
1
Maa- ja metsätila lahjoituksena Optimaalisin tilanne on, kun sukupolvenvaihdos voidaan tehdä puhtaana lahjana. Luovutuksensaaja saa tekemästä vaatimuksesta yrittäjän sukupolvenvaihdoshuojennuksen lahjaverotuksessa edellyttäen, että luovutuksen saaja jatkaa maa- ja metsätalouden harjoittamista saamillaan varoilla. Jatkavan yrittäjän taivalta helpottaa se, ettei joudu toisaalta maksamaan kauppahintaa, eikä myöskään lahjavero tällöin nouse pilviin.
16 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
Kyse on erittäin merkittävästä huojennuksesta, jonka selvittäminen kannattaa. Verottaja antaakin ennakkoratkaisun lahjaverotuksesta näissä sukupolvenvaihdosasioissa hakemuksesta ja se on käytännössä useimmiten perusteltua, ja siinä selvitetään kaikki olennaiset kysymykset.
2
Alihintainen kauppa tai kauppa? Toinen tyypillinen tapa on luovuttaa maa- ja metsätila seuraavalle sukupolvelle lahjanluonteisella kaupalla. Usein vanhemmat eivät halua ottaa lapsiltaan tilasta täyttä hintaa, joten tila vaihtaa omistajaa osin kauppana, osin lahjana. Lahjanluonteisessa kaupassa verosuunnittelullisesti on huomattavaa, että lahjavero ei realisoidu, jos kohteesta maksetaan yli 75 % sen käyvästä arvosta. Siinä tapauksessa. että maa- ja metsätalouden harjoittamista jatketaan luovutuk-
sen saajan toimesta riittää, että maksetaan yli 50 %:n käyvästä arvosta, ettei lahjaveroa määrätä lainkaan.
3
Metsävähennys Verosuunnittelullisesti edullista voi olla maksaa kauppahintaa, kun kyseessä on metsän luovutus tai metsävaltaisen maa- ja metsätilan luovutus. Metsän osalta kauppahinta on luovutusvoittoverotuksessa verovapaa, jos luovuttaja on omistanut metsätilan yli 10 vuotta ja luovutus tapahtuu rintaperilliselle. Samalla luovutuksen saaja saa lisää metsävähennyspohjaa. Verovelvollisella on omistusaikanaan oikeus vähentää metsävähennyksenä enintään 60 prosenttia metsän (maapohjan ja puuston) hankintamenosta. Metsävähennys saa olla enintään 60 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuon-
Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat MEIJERISTÄSI! KALSIUM-pasta Markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste, kalsiumia 55 g/tuubi. Pakkaus 4 x 390 g
Green Line KALSIUM-pasta Sopii myös luomutiloille! Poikimahalvausriskin pienentämiseen.
na saaman metsätalouden pääomatulon määrästä. Lahjassa ainoastaan lahjan antajan käyttämätön metsävähennys siirtyy kuitenkin lahjan saajan käytettäväksi.
4
Lopuksi
Onnistunut sukupolvenvaihdos huomioi kokonaisuutena sekä luopujan että jatkajan tarpeet. On tärkeä huolehtia, ettei jatkajan kauppahinta ylitä tilan tuottokykyä. Vastaavasti on huolehdittava, että luopujan asema on riittävästi turvattu. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä on myös hyvä tehdä ja päivittää mm. testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Niin turvataan tilan jatko erilaisissa tilanteissa. Joka tapauksessa hyvän sukupolvenvaihdoksen perusta on juuri kokonaisuuden ymmärtäminen. Timo Sipilä, Verojohtaja, MTK
Onnistunut sukupolvenvaihdos huomioi kokonaisuutena sekä luopujan että jatkajan tarpeet, kirjoittaa Timo Sipilä.
FOSFORI-pasta Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille.
Pakkaus 6 x 380 g
Pakkaus 4 x 370 g
KETOOSI-pasta
PÖTSI-pasta
Sopii myös luomutiloille! Kun lehmä ei syö!
Vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!
pH-Pasta
MAGNESIUM-pasta
Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmaha haavaumariskin pienentämiseen.
Sopii myös luomutiloille! Kun on riski laidun halvaukseen, myös sisä ruokinnassa.
HIILI-pasta
Vasikan HIILI-geeli
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.
Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa.
Pakkaus 4 x 330 g
Pakkaus 4 x 430 g
Pakkaus 4 x 335 g
Toimittaja
puh. 020 765 9580 www.teollisuushankinta.fi
Pakkaus 4 x 330 g
Pakkaus 4 x 390 g
Pakkaus 4 x 360 g
Valmistaja
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
| 17
www.finncow.fi
VEROT Adobe Stock
Vinkkejä verotukseen! Energiaveronpalautus haettava ajoissa. TIMO SIPILÄ, MTK
A
mmattimainen kasvihuoneviljelijä ja tietyt edellytykset täyttävä ammattimainen maataloudenharjoittaja voivat saada maatalouden energiaveron palautusta. Hakemus Verohallintoon on jätettävä viimeistään 28.2.2022. Yhteisön ja yhteisetuuden on kuitenkin tehtävä hakemus neljän kuukauden kuluessa verovuoden 2021 tilikauden päättymisestä. Hakemuksen määräaikaan ei voi saada pidennystä. Maatalouden energiaveron palautus on noin 50 miljoonaa euroa vuositasolla. Kun maatalouden tulo on viime vuosina ollut noin 500 miljoonaa, on energiaveron palautus alalle erittäin merkittävä summa. Muistakaa hakea oma palautus määräajassa. Tuplapoistot myös maataloudelle Vuoden 2020 alusta on ollut voi-
18 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
”Maatalouden energiaveron palautus on noin 50 miljoonaa euroa vuositasolla.” massa laki, joka mahdollistaa elinkeinotoimintaa ja maataloutta harjoittaville kaksinkertaiset poistot uutena hankituista ja lain voimassaoloaikana käyttöön otetuista koneista ja kalustosta (irtain käyttöomaisuus). Normaalisti tällaisten hyödykkeiden verovuosikohtainen enimmäispoisto on 25 prosenttia menojäännöksestä, mutta lain soveltamisalaan kuuluvista hyödykkeistä enimmäispoisto on 50
prosenttia menojäännöksestä. Lain oli tarkoitus olla voimassa vuoden 2023 loppuun saakka. Hallitus päätti, että lain voimassaoloa jatketaan vuoden 2025 loppuun asti. Yhteismetsäosuuden hankintavelan korko vähennyskelpoiseksi Tulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvan velan korot säädettiin takautuvasti vuoden 2021 alusta vähennyskelpoisiksi korkomenoiksi. Käytännössä tämä koskee ennen kaikkea yhteismetsäosuuden hankintavelan korkoja. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen ja antanut sitä koskevan mietintönsä 16.11.2021. Valiokunta ehdotti lisättäväksi lakiin siirtymäsäännöksen, jonka mukaan tätä säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran jo verovuodelta 2021 toimitettavassa verotuksessa.
Me
hyvinvoivia lehmiä
UUSI MUOTOILU
Sen lisäksi, että SCB3 kääntyvän karjaharjan on todistettu tarjoavan suuria etuja eläinten terveydelle ja tuottavuudelle ja parantavan verenkiertoa* on myös totta, että harjat ovat suosittuja lehmien keskuudessa. Sen patentoitu kaksoiskiertoliike harjaa eläimen perusteellisemmin kuin useimmat muut harjat. Sen luja ja kestävä rakenne sekä älykkäät automaattiset turvaominaisuudet tekevät 100 000 siitä luotettavan. myytyä harjaa Siksi maatiloilla ympäri maailmaa on jo yli 100 000 DeLavalin kääntyvää karjaharjaa.
* Perustuu tutkimuksiin: Ynte H. Schukken and G. Douglas Young
UUTTA: tuntilaskuri
Eläinystävällinen nopeus
maailmanlaajuisesti
UUTTA: suojatiiviste
JUOMAKUPPI COLORADO S22
VASIKAN JALKALASTA CS22
VASIKKALIIVI DELAVAL
NORM. 148,00 | AL90602883 kupRuostumattomasta teräksestä valmistettu huippukuppi korkeatuottoisille eläimille. Veden virtaus 22 L/min 4 barin paineella. Venttiili AL90602821.
NORM. 81,00 | AL2150009501
NORM. 66,00 | AL88267301
Jalkalasta vastasyntyneiden vasikoiden jalkajänteiden koukistumien korjaamiseen. Kiinnitys tarranauhalla.
Lämmittävä ja suojaava vasikkaliivi vähentää vilustumista ja stressiä. 3-kerroksinen kangas suojaa ja lämmittää. Konepestävä 30 asteessa.
PVC-HARJA 280/300/480 MM
UTAREKLIPPERI CB35 AKKUKÄYTTÖINEN
PAALIVEITSI
NORM. 10,60/17,40/19,30 | AL97311480-2
NORM. 467,00 | AL94247100
NORM. 58,00 | AL86904901
Tehokas ja kestävä harja, jonka piikit eivät katkeile. Puuosa pyökkiä. Saatavana kolme eri kokoa: 280 mm, 300 mm ja 480 mm.
Pieni ja ketterä vain 440 g painava akkuklipperi esim. utareiden klippaukseen. Mukana kaksi akkua. 2 vuoden takuu.
Erinomainen työkalu pyöröpaalien ja suursäkkien avaamiseen.
124,-
8,-/13,-/15,-
60,-
372,-
VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN, OSA TUOTTEISTA TILAUSTUOTTEITA. TARJOUKSET VOIMASSA 1.3.–30.4.2022. KYSY LISÄÄ LÄHIMMÄSTÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSTÄ TAI OMALTA DELAVAL-TARVIKEMYYJÄLTÄSI! HANKKIJA.FI JA DELAVAL.COM/FI
50,-
40,-
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
| 19
ILMASTOTAVOITTEET
ARLA KAKSINKERTAISTAA TOIMINTANSA CO2-VÄHENNYSTAVOITTEEN SAAVUTTAAKSEEN 1,5 °C:N TAVOITTEEN Arla Foods -meijerikonserni nostaa oman toimintansa ilmastotavoitteen 30 prosentista 63 prosenttiin siirtymällä fossiilivapaaseen kuljetuskalustoon, vihreään sähköön ja matalaenergiaratkaisuihin. Science Based Targets -aloite on hyväksynyt uuden tavoitteen ja todennut sen olevan linjassa ilmaston lämpenemisen 1,5 asteessa pitämiseen tarvittavien vähennysten kanssa. SIRPA RINNE
U
usi tavoite on vähentää tuotannon, logistiikan ja energiankäytön päästöjä 63 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 lähtötasosta, joten Arla kaksinkertaistaa toimintojensa aiemman 30 prosentin vähennystavoitteensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suunnitelmiin kuuluu siirtyminen fossiilivapaita polttoaineita käyttäviin maito- ja jakeluautoihin sekä siirtyminen uusiutuvaan sähköön ja energian käyttöä pienentäviin ratkaisuihin kuten ilmanlämpöpumppuihin ja lämmön talteenottojärjestelmiin tuotantolaitoksilla ja toimistoissa. – Suomessa Arla vähentää arvoketjunsa päästöjä hieman nopeammassa tahdissa kuin koko konserni. Olemme siirtyneet vesivoimalla tuotettuun fossiilittomaan
20 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
”Suomessa Arla vähentää arvoketjunsa päästöjä hieman nopeammassa tahdissa kuin koko konserni.”
sähköön kaikissa toimipisteissämme kaksi vuotta sitten. Tänä vuonna lisäämme biokaasua hyödyntävien autojemme määrää tuotteiden jakelussa asiakkaille ja maidon keruussa tiloil-
ta. Selvitämme myös erilaisia uusiutuvan energian mahdollisuuksia, kertoo Saara Azbel, Arla Suomen vastuullisuusjohtaja. Science Based Targets (SBTi) -aloitteen hyväksymä Arlan uusi tavoite vuodelle 2030 on sopusoinnussa tarvittavien scope 1 ja scope 2 -päästövähennysten kanssa, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy 1,5 °C:ssa, mikä on Pariisin sopimuksen kunnianhimoisin tavoite. Arla kuuluu ensimmäisiin 61:een elintarvikkeita maailmanlaajuisesti jalostaviin yrityksiin, joilla on SBTi:n hyväksymä 1,5 °C:n tavoite. – Olemme erittäin tyytyväisiä, että Science Based Target Initiative on katsonut tavoitteemme sen mukaiseksi, mitä uusin tiede sanoo olevan tarpeen Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maitotuotteita nauti-
ILMASTOTAVOITTEET Arla
taan laajalti kaikkialla maailmassa, ja kysyntä jatkaa kasvuaan, ei vähiten sen korkean proteiini- ja kalsiumpitoisuuden, monipuolisuuden ja kohtuuhintaisuuden vuoksi. Meillä on yhdessä maidontuottajien kanssa valtava halu johtaa toimialamme hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, jotta ihmiset voivat edelleen luottaa maitotuotteisiin ja nauttia niistä, Arla Foodsin konsernijohtaja Peder Tuborgh sanoo. Scope 3 -tavoitteet lasketaan uudelleen vuonna 2022 Arlan nykyinen 30 prosentin tavoite maitotilat kattavassa scope 3:ssa täyttää edelleen SBTi:n kunnianhimoisten arvoketjutavoitteiden kriteerit nykyisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti. SBTi:n odotetaan julkaisevan vuonna 2022 metsä- ja maataloudelle uuden toimialaohjeistuksen,
– Tänä vuonna lisäämme biokaasua hyödyntävien autojemme määrää tuotteiden jakelussa asiakkaille ja maidon keruussa tiloilta, kertoo Saara Azbel.
joka sisältää yksityiskohtaisemmat vaatimukset tieteeseen perustuvien tavoitteiden asettamisesta kuin mitä toimialan yrityksille nyt on tarjolla. – Arla Foodsilla tavoitteenamme on olla linjassa 1,5°C:n tavoitteen kanssa arvoketjumme kaikissa kolmessa luokassa. Siksi tarkistamme SBTi:n uuden toimialaohjeistuksen sen julkistamisen jälkeen nähdäksemme tarvitaanko nykyisiin suunnitelmiimme muutoksia, toteaa Saara Azbel. Merkittäviä investointeja vastuullisuustoimiin Arla Foods panostaa voimakkaasti vastuullisuustoimiin koko arvoketjussaan osana konsernin uutta Future26-strategiaa. Arla on valmis kasvattamaan kokonaisinvestointejaan 40 prosentilla yli 4 miljardiin euroon, ja vastuullisuus on keskeinen investointialue.
Yhtiön investointien lisäksi Arlan maidontuottajat ovat vahvasti sitoutuneet ilmastotoimiin. Arla Foods on toteuttanut hiilijalanjälkilaskelmat kaikkiaan lähes 8 000 maitotilalla nopeuttaakseen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tilatasolla. – Suomessa laskimme viime vuonna hiilijalanjäljen kaikilla 447:llä yrityksellemme maitoa tuottavalla tilalla. Suomalaisten maidontuottajien vahvasta halusta olla mukana ilmastotyössä kertoo se, että maidontuottajat ovat sitoutuneet alentamaan laskennan tuloksena saatua tilojen keskimääräistä hiilijalanjälkeä (1,03 kg CO2e maitokiloa kohden) 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Tarkka tilakohtainen päästölaskelma auttaa maidontuottajaa valitsemaan omalle tilalleen parhaiten soveltuvat toimenpiteet, Saara Azbel kertoo. MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
| 21
ILMASTOTAVOITTEET Arla Foods -konsernin ilmastotavoitteet, lähtötasona vuosi 2015: • 63 prosentin absoluuttinen hiilidioksidipäästöjen vähennys scope 1:ssä ja 2:ssa vuoteen 2030 mennessä (2020: 24 %) • 30 prosentin vähennys standardoitua raakamaito- ja heratonnia kohti vuoteen 2030 mennessä (2020: 7 %) • 100-prosenttisesti kierrätettävät pakkaukset Arlan omissa merkeissä vuoteen 2025 mennessä (2020: noin 85 %) • 0 prosenttia neitseellistä fossiilipohjaista muovia Arlan omissa merkeissä vuoteen 2030 mennessä (2020: noin 85 %) • Vähennetään ruokahävikkiä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (2020: 24 %) • Hiilineutraali kaikissa päästöluokissa (scope 1, 2 ja 3) vuoteen 2050 mennessä. Suomessa Arlan tavoitteena on olla hiilineutraali ennen konsernin asettamaa määräaikaa.
Tieteeseen perustuvat tavoitteet: • Tieteeseen perustuva kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite on sopusoinnussa vähennyksiin, jotka vaaditaan lämpenemisen pitämiseksi 1,5 °C:ssa, joka on Pariisin sopimuksen kunnianhimoisin tavoite. Se heijastaa sitä, mitä uusimman tieteen mukaan tarvitaan ilmastonmuutoksen haitallisimpien vaikutusten ehkäisemiseksi. • SBTi:n syyskuussa 2019 hyväksymä Arlan alkuperäinen sitoumus oli 2,0 asteen mukainen. Tavoitteena oli 30 prosentin vähennys vuodesta 2015 vuoteen 2030 scope 1 ja 2 -päästöjen osalta absoluuttisesti laskettuna ja ilmaistuna päästöinä maito- ja heratonnia kohden scope 3:n osalta. • Arla nostaa nyt tavoitteitaan täyttääkseen 1,5 °C:n sitoumuksen nostamalla scope 1 ja 2 -tavoitteet 63 prosenttiin. Tämä suunnitelma on validoitu SBTi Criteria V4.2 -kriteerien mukaisesti ja SBTi on hyväksynyt sen joulukuussa 2021. • 30 prosentin tavoite scope 3:ssa säilyy, koska tämä tavoite täyttää SBTi:n kriteerit kunnianhimoisille arvoketjutavoitteille, mikä tarkoittaa, että ne ovat nykyisten parhaiden käytäntöjen mukaisia. • SBTi on CDP:n, YK:n Global Compactin, World Resources Instituten (WRI) ja World Wide Fund for Naturen (WWF) yhteenliittymä.
Arlan 3 päästöluokkaa GHG-protokollan määritelmän perusteella: • Scope 1 -päästöt liittyvät suoraan hallinnassamme oleviin toimiin. Niihin kuuluvat kuljetukset Arlan ajoneuvoilla sekä Arlan tuotantolaitosten päästöt. • Scope 2 -päästöt ovat välillisiä päästöjä, jotka aiheutuvat Arlan ostamasta energiasta, kuten sähköstä, höyrystä, lämmityksestä tai jäähdytyksestä. • Scope 3 -päästöt ovat peräisin ostetuista tavaroista ja palveluista (esim. raakamaito ja pakkausmateriaalit), polttoaineiden kaivuusta ja tuotannosta, ulkoisista kuljetuksista ja jätteiden käsittelystä toimipaikoillamme.
Arla
22 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
•
• H A
UT
KIJAN REH K N
en
pu
ole
st a
Y ht e i s
ym
p ä r i st ö m m
e
ARLA-YHTEISTUTKIMUKSEN TULOKSISTA REHUINNOVAATIOIHIN Ihmiskunnan ravinnontuotanto entistä vähäpäästöisemmin on elintarvikesektorin yhteinen haaste. Haastetta ratkomaan valjastettiin Hankkijan, Arlan ja Luken yhteinen tutkimushanke, jossa tutkittiin rehujen vaikutusta lehmien metaanipäästöihin Jokioisten tutkimusnavetassa. Ruokintakokeessa havaittiin mm. rypsipuristeen pehmeiden rasvojen alentavan tehokkaasti lehmien tuottamaa metaania. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Dairy Science -julkaisusarjassa*.
Fiksu-ilmastorehut – uusinta tutkimustietoa hyödyntäen
Yhteistutkimuksen tuloksia hyödynnetään jo Fiksu-ilmastorehuissa, jotka ovat uuden sukupolven tuotteita maidontuotannon ympäristöjalanjäljen pienentämiseen. Fiksu-ilmastorehut sisältävät tutkittuja raaka-aineratkaisuja lehmien metaanipäästöjen alentamiseen ja rehuhyötysuhteen parantamiseen. Tuotteiden koostumukset päivittyvät sitä mukaa, kun uusia tuloksia raaka-aineiden ja lisäaineiden vaikuttavuudesta metaanipäästöjen alentamiseen valmistuu.
FIKSU-KROSSI Lypsylehmien täysrehu ilmastoystävälliseen ruokintaan • Energia 13,1 MJ/kg ka • Raakavalkuainen 21,7 % ka
FIKSU-KRONO Lypsylehmien puolitiiviste ilmastoystävälliseen ruokintaan • Energia 12,7 MJ/kg ka • Raakavalkuainen 27,4 % ka
*Bayat et al. 2022. Evaluating the effects of high-oil rapeseed cake or natural additives on methane emissions and performance of dairy cows: Journal of Dairy Science 105:1211-1224.
Liity Facebook Hankkijan rehut Seuraa Instagram #hankkijanrehut Tilaa YouTube Hankkija Lataa mobiilisovellus Hankkija Osta verkkokaupasta hankkija.fi
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
| 23
UUTUUDET
Uutuustuotteilla kokonaisvaltaista hyvinvointia JAANA HÄRKÖNEN
a
rlan kevään uutuustuotteet edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia ja antavat eväitä aktiiviseen arkeen. Uutuudet ovat jo saapuneet kauppoihin ja ovat myynnissä myös Sipoon toimipisteen Inspirations-ravintolan puolella mukavaan henkilöstöhintaan. Henkilökunnalle jaetaan myös tuttuun tapaan herkkukassi viikolla 7, lisäinfoa tulossa myöhemmin mutta tästä voit tutustua jo nyt etukäteen tuotteisiin.
a
rla Got Guts -sarja laajenee herkullisiin jogurttijuomiin ja maustamaton jogurtti tulee nyt tuplaten isommassa pakkauksessa. Hyvää tekevät bifidobakteerit, kuidut ja kalsium saavat vatsan suorastaan hyrisemään.
Got Guts? Arla Got Guts uutuudet: • Arla Got Guts maustamaton jogurtti 300 g laktoositon • Arla Got Guts jogurttijuoma Mango 330 ml laktoositon • Arla Got Guts jogurttijuoma Metsämustikka 330 ml laktoositon Maustamaton jogurttipurkki pullollaan bifidobakteerja ja hyvää tekevää kuitua. Sisältää 100 Miljardia tutkittua Bifidobacterium lactis B420™ bifidobakteeria, ravintokuitua ja kalsiumia, joka tukee ruoansulatuksen normaalia toimintaa. Nautitaan osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota ja terveitä elämäntapoja. Herkullinen juotava jogurtti Mango ja Metsämustikka pullollaan bifidobakteerja ja hyvää tekevää kuitua ilman lisättyä sokeria. Sisältää 50 Miljardia tutkittua Bifidobacterium lactis B420™ bifidobakteeria, ravintokuitua ja kalsiumia, joka tukee ruoansulatuksen normaalia toimintaa sekä D-vitamiini luontaista puolustusjärjestelmää. Nautitaan osana tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota ja terveitä elämäntapoja.
24 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
UUTUUDET
Arla Protein Arla Protein on sarja tuotteita aktiiviseen elämään. Rahkauutuuksista löytyy eksoottinen variantti 200 g sarjaan sekä kotoisaa marjaa ja hedelmämixiä sekä vaniljaa isoissa kotipakkauksissa: • Arla Protein rahka PassionPapaya 200 g laktoositon • Arla Protein rahka Nordic Berries 500 g laktoositon • Arla Protein rahka Fruity Mix 500 g laktoositon • Arla Protein rahka Vanilla 500 g laktoositon Pehmeä ja eksoottisen maukas Passion & Papaijan proteiinirahka ilman keinotekoisia makeuttajia. Sisältää 18 g proteiinia, lisänä myös magnesiumia ja kalsiumia. Proteiini edistää lihasmassan kasvua ja magnesium edistää lihasten normaalia toimintaa. Rasvaton ja laktoositon. Välipalaksi ja aktiiviseen elämään! Pehmeä ja herkullinen proteiinirahka Nordic Berries, Fruity Mix ja Vanilla nyt isossa koossa, ilman keinomakeuttajia. Sisältää runsaasti proteiinia, joka tutkitusti edistää lihasmassan kasvua. Rasvaton ja laktoositon. Arla Protein välipalaksi ja aktiiviseen elämään Arlan valikoima laajenee täysin uuteen kategoriaan Arla Protein brändillä, hiilihapotetuilla proteiinijuomilla: • Arla Protein Refresh LemonLime 330 ml • Arla Protein Refresh BlueberryPomegranate 330 ml • Arla Protein Refresh StrawberryWatermelon 330 ml Virkistävä proteiinijuoma aktiivisille suorittajille. Sitruunan ja limen, Mustikan ja granaattiomenan Mansikan sekä vesimelonin makuinen raikas virvoitusjuoma, johon on pakattu 10 grammaa proteiinia auttaen saavuttamaan päivittäisen proteiinitarpeen. Pantillinen alumiinitölkki lanseerataan 1.3. alkaen.
Arla Lempi Arla Lempi -sarjan uusi leivontarahka on pehmeän kermainen ja täyteläinen rahka leivontaan ja jälkiruokiin. • Arla Lempi Leivontarahka 300 g laktoositon Valmistettu suomalaisesta maidosta Sipoossa. Reseptiikkaa löydät arla.fi sivustolta.
Arla Tolkuttomat Juustot Arla Tolkuttomat Juustot -tuoteperheen valikoima kasvaa uudella näppärän kokoisella juustoviipaleella: • Arla Lempeä Kadett 17 % viipale 150 g: Lempeän aromaattinen, kaikille maistuva kevyt juusto
Starbucks Flat White 220 ml Starbucks tuo uuden herkullisen sesonkimaun: Starbucks Flat White 220 ml • Flat White maitokahvijuoma on ihana uutuus, jossa on yhdistelty elegantisti runsasta Espressoa ja samettisen pehmeää maitoa. Sesonkimaku on myynnissä rajoitetun ajan helmikuusta elokuuhun 2022. MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
| 25
YHTEISTYÖKUMPPANILTA
Parempaa rehua, parempaa maitoa! Focus on Feed -palvelu opastaa säilörehuntuottajia
P
iippo Oyj on tuonut markkinoille uuden palvelun, jonka avulla säilörehun tuottajat saavat aikaan parempia tuloksia. Focus on Feed -palvelu opastaa parantamaan tuottajien tulosta tehokkaamman ja oikein ajoitetun tuotannonsuunnittelun avulla. Palvelua on kehitetty erityisesti maitotilallisten tarpeisiin, joille rehun määrä ja laatu on kriittinen osa kannattavaa maidon tuotantoa. Focus on Feed -palvelu sai alkunsa 2019, kun Piipon tuotekehityksessä pohdittiin säilörehuntuottajien haasteita tuottaa tarvitsemaansa rehua. Sitä on kehitetty yhteistyössä Arla Suomen maidontuottajista koostuvan pilottiryhmän kanssa kesäkaudella 2021. Rehun oikea-aikainen korjuu on yksi oleellisista asioista maidontuotannossa. Usein sopiva ajankohta sadonkorjuulle voi olla epäselvä, jolloin riskinä on heikkolaatuinen säilörehu, joka vaikuttaa negatiivisesti maidonlaatuun ja määrään. Yleisesti tiedetään, että jos lypsylehmä saadaan syömään yksi kuiva-aine kilo enemmän ihanteelliseen aikaan korjattua säilörehua, sen vaikutus on maitotuotokseen keskimäärin 2,5 litraa per päivä. Tutkimuksien mukaan hyvin sulavalla säilörehulla saavutetaan positiivinen vaikutus myös maidon pitoisuuksiin ja sitä kautta saadaan parempaa maitotuottoa tilalle.
Focus on Feed -palvelu antaa kattavan näkymän säilörehuntuottajan tarpeesta. Ajoissa aloitetulla suunnittelulla päästään seuraavalle kaudelle rauhallisin mielin.
Piippoa edustamassa Risto Gröhn(vas.) ja Tero Jokelainen KoneAgriassa 2021. Focus on Feed -palvelu sai kunniamaininnan uutuustuotekilpailussa.
26 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
Palvelu on pilvipohjainen eli reaaliaikainen suunnitelman päivittäminen tai tarkistaminen onnistuu vaikka traktorin puikoissa. Kun Focus on Feed -palveluun syötetään ruokittava eläinmäärä, palvelu kertoo heti tuottajalle, kuinka paljon on korjattava säilörehua, jotta rehuntarve täyttyy. Tämän jälkeen voidaan aloittaa suunnittelemaan, miltä lohkoilta kannattaa korjata säilörehua millekin ruokittavalle eläinryhmälle. Jokaiselle lohkolle asetetaan haluttu D-arvon tavoite ja palvelu kertoo milloin lohko olisi korjattava, jotta haluttu tavoite täyttyy. Palvelu päivittää rehunteon yhteydessä reaaliajassa rehuntarpeen täyttymistä, jolloin tuottajan on helppo seurata, saadaanko tarvittava määrä rehua. Jos näyttää ettei tarve täyty, voidaan lohkokohtaisia suunnitelmia täsmentää, ja haluttu kuiva-ainemäärä saadaan täyttymään. Tehoa suunnitteluun Rehulogistiikan suunnittelulla saadaan alennettua työkustannuksia ja lisättyä tehokkuutta kiireisimpään aikaan. Ennakkoon suunnittelemalla korjuujärjestyksen, helpotetaan korjuun etenemistä ja kaikki korjuuseen osallistuvat tietävät milloin pitää korjata mikäkin lohko. Tällöin saavutetaan paras mahdollinen tehokkuus korjuuketjulle. – Palvelun käyttöön ottaneet tilat pääsevät halutessaan olemaan mukana jatkokehityksessä. Kehitämme mielellämme palvelua yhteistyössä käyttäjien kanssa, jotta siitä olisi mahdollisimman monipuolista hyötyä, kertoo palvelua tiiviisti kehittämässä ollut myyntipäällikkö Tero Jokelainen ja jatkaa: – Mainittava on lisäksi yksi palvelun käytön aluksi huomaamattomista, mutta pidemmällä käytöllä merkittäväksi muodostuva hyödyllisen datan määrä. Rehun määrällistä ja laadullista kehitystä on mielenkiintoista seurata.
WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivänETUJA: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: Maidon laatu: Maidon Maidon laatu: laatu: pesupään ansiosta Focus on Feed -palvelun hyödyt tiivistettynä: – Enemmän tuottoa oikealla rehulla. Eikä yhtään rehua hukkaan! – Korjuun suunnittelulla saadaan kuljetuslogistista säästöä – Sadonkorjuun suunnittelulla toteutetaan työnohjausta henkilöstölle – Kirjaamalla toteutumaa palveluun, saadaan arvokasta tilastotietoa tuleville kausille – Focus on Feed -asiantuntija aina apuna toiminnan suunnittelussa Focus on Feed:n hinta on kaikille tasa-arvoinen eli tilakohtainen, ei ylimääräisiä maksuja. Lisätietoja ja yhteydenotot: www.piippo.fi/fi/focus-on-feed Marko Saastamoinen, Myyntipäällikkö Piippo Oyj p. 040 620 6586 marko.saastamoinen@piippo.fi
laatu: Maidon laatu: • Paras Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pyörivän laatu: •Maidon Paras pesu säätöjen ja pyörivän •Maidon •Paras pesu pesu monipuolisten monipuolisten säätöjen säätöjen ja pyörivän ja Jäätymisen estomonipuolisten myös pienille maitomäärille • pesu Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän •Paras Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • •pesupään monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta pesupään ansiosta ansiosta Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto pesupään ansiosta pesupään ansiosta •pesupään Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • •Jäätymisen Jäätymisen esto esto myös myös pienille pienille maitomäärille maitomäärille Taloudellisuus: Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille •Jäätymisen Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto esto myös pienille maitomäärille •• Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto • •Tukenasi Tukenasi Kylmäkärjen Kylmäkärjen osaava osaava huoltoverkosto huoltoverkosto Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto • ••Taloudellisuus: Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: Taloudellisuus: Taloudellisuus: kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta Taloudellisuus: Taloudellisuus: • Nopea Nopea asentaa ja taloudellisin taloudellisin käyttää integroidun • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun •Taloudellisuus: •Nopea asentaa asentaa ja myyjältä taloudellisin ja käyttää käyttää integroidun integroidun Kysy lisätiedot • kylmäkoneiston Nopea asentaa ja käyttää integroidun •Nopea Nopea asentaa ja käyttää integroidun kylmäkoneiston ja taloudellisin pesuautomatiikan ansiosta • kylmäkoneiston asentaa ja käyttää integroidun ja taloudellisin pesuautomatiikan ansiosta kylmäkoneiston ja taloudellisin pesuautomatiikan ja pesuautomatiikan ansiosta ansiosta kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta •kylmäkoneiston Kysy lisätiedot myyjältä jamyyjältä pesuautomatiikan ansiosta • lisätiedot Kysy lisätiedot myyjältä • •MYYNTI Kysy Kysy lisätiedot myyjältä • lisätiedot Kysy lisätiedot myyjältä •Kysy Kysy lisätiedot myyjältä • Taito myyjältä Karihtala 0400 333 955 MYYNTI MYYNTI MYYNTI MYYNTI HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY MYYNTI MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 Taito Taito Karihtala Karihtala 0400 0400 333 333 955955 Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 Taito Karihtala 0400 333440 9551172 Taito Karihtala 0400 333 955 Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY OY HUOLTO, KYLMÄKÄRKI HUOLTO, HUOLTO, KYLMÄKÄRKI KYLMÄKÄRKI OYOY Tomi Mustasalo 041 440 1176 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Järvelä: Järvelä: Jarkko Jarkko Mäkelä Mäkelä 041 041 440 440 1172 1172 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440440 1172 Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Tomi Tomi Mustasalo Mustasalo 041 041 440440 1176 1176 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 1177 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Tomi Mustasalo 041Poutanen 440 1176 Veli Pekka 041 440 1179 Veli Veli Pekka Pekka Poutanen Poutanen 041 041 440 440 1179 1179 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 VeliHämeenlinna: Pekka Poutanen 041 4405305 1179 Jani Pasanen 044 060 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Hämeenlinna: Juha Juha Karjalainen Karjalainen 041 041 440 440 1177 1177 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041450 4401020 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Jyväskylä: Jyväskylä: Juha Mikkonen Mikkonen 040 040 450 1020 Mikkeli: Perho: AriJuha Viitala 040 905 2552 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Mikkeli: Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Petäjävesi: Petäjävesi: Markku Markku Järvenpää Järvenpää 041 041 440 440 1174 1174 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Petäjävesi: Markku Järvenpää 0412552 440 1174 Jyväskylä: Perho: Ari Viitala 040 905 Perho: Perho: Ari Ari Viitala Viitala 040 040 905 905 2552 2552 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Jyväskylä: Perho: AriLeskinen Viitala 040 905 2552 Perho: Ari Viitala 040 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Perho: Ari Viitala 040 905905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 Kaustinen: Kaustinen: Pasi Pasi Leskinen 040 040 519519 5756 5756 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 5756 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519955 5756 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Toholoampi: Toholoampi: Taito Taito Karihtala Karihtala 0400 0400 333 333 955 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Taneli Kunelius 041 440 1175 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Halsua: Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781955 Nivala: Nivala: Kimmo Kimmo Palovaara Palovaara 0400 0400 286 286 781781 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Oulu: Oulu: Joonas Joonas Hietala Hietala 045 045 773 773 48748 48748 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748 Oulu: Joonas Hietala 045 48748 Oulu: Joonas Hietala 045 773773 48748
NIR-APEREHUANALYYSI Säilö-ja korsirehupohjaisille appeille Viljavuustutkimusta Suomessa vuodesta 1952 alkaen
P. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli (lähetä rehunäytteet Mikkeliin) P. 044 5885 262 • Nuottasaarentie 17 • 90400 Oulu
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022 | 27 www.eurofins.fi/agro viljavuuspalvelu@eurofins.fi
MAATALOUSTUET Esimerkkitila 1, C-alue peltoa 80 ha nurmea 50 ha ja viljaa 30 ha (kesantoa osa) maidontuotanto 500 000 kg, keskituotos 8 500 kg/lehmä meijeriin lypsylehmiä keskimäärin 60 kpl eläinyksiköitä 90 kpl yks e/yks yht. 2023 arvio
yks
yht. 2021
* = Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus, jos ey/ha suurempi kuin 0,35
e/yks
CAP-tuet CAP-perustuki Luonnonhaittakorv. kansall. korotus Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus
Laidunnus Talviaikainen jaloittelu
7 620 euroa
0 11 200 11 200
80
140
19 200 3 680
80 80
240 46
90
18
{
1 620 4 020 1 980
60 60
67 33
2 430 euroa
30 500 40 000 800
0 13 600 13 600
80
170
CAP-Perusosa+viherrytäminen
4 800 19 360 4 320
80 80 80
60 242 54
Luonnonhaittakorv. kotieläink.* Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus
990
90
11
Eläinten hyvinvointikorvaus
1 440
60
24
Laidunnus
500 000 80
8 10
Maidon tuotantotuki Yleinen hehtaarituki
{
30 910 500 000 80
Kansalliset tuet (arvio) 8 40 000 10 800
= EU maksaa = Suomi maksaa
40 800
40 800
82 500
85 310
16,5 tuki senttiä per litra 15,0 ilman eläinten hyvinvointitukea
17,1 tuki senttiä per litra 16,6 ilman eläinten hyvinvointitukea
Maataloustukiuudistus valmisteltu verhojen takana SAMI KILPELÄINEN
E
uroopan unionin seitsemänvuotisen rahoituskauden 2021–2027 maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpano lykkääntyy kahdella vuodella ja uudet tukiehdot astuvat voimaan vuoden 2023 alusta. Maataloustuottajien ja erityisesti maidontuottajien keskuudessa on laajasti ihmetelty, ettei tukimuutoksista ole esitetty tilakohtaisia laskelmia. Vaikka järjestelmät muuttuvat olisi maidontuottajille tärkeää ymmärtää, miten uudistuksiin voidaan varautua. Maitoa Suomesta -lehti teki yleisen laskelman C-tukialueen tilalle ja ainoa isompi poikkeama A- ja Btukialueiden tiloille on litratuen si-
28 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
jaan maksettava lehmäkohtainen palkkio. Tätä asiaa käsitellään toisessa artikkelissa. CAP-tuet laskevat Maatalouspolitiikan uudistuksissa maidontuottajat ovat menettäneet ratkaisu ratkaisulta CAP-tukea viimeisen vuosikymmenen aikana. Ensimmäiset muutokset tapahtuivat, kun vuonna 2006 määritettyä tilatuen kiintiöistä johdettua lisäosaa alettiin jakamaan kaikille hehtaareille. Lopulta viime vuosikymmenen puolen väliin jälkeen koko tilakohtainen lisäosa oli lopetettu. Esimerkiksi vuonna 2006 yhteensä 500 000 litran kiintiön hallinneelle tilalle lisäosat olivat
noin 12 500 euroa ja ne jaettiin tilan tilatukioikeuksiin. EU nimenomaisesti päätti tuolloin, että maidon hallinnollisten hintojen alentaminen kompensoidaan tuotannosta irrotetulla tuella maitotiloille. Pikku hiljaa Suomessa on tämä periaate unohdettu. Vuoden 2023 uudistuksessa CAP:n perusosa tulee olemaan keskimäärin noin 140 euroa hehtaarilta. Tällä hetkellä taso on noin 170 euroa hehtaarilta. Asian esitteli MTK:n järjestöpäällikkö Juha Lappalainen ennen joulua jäsenille suunnatussa tuki-infossa. CAP-uudistuksen myötä tilatukioikeudet lopetetaan ja jatkossa tuki maksetaan kaikille tukiehdot täyttäville hehtaareille. Lfa- ja ympäristökorvaus muuttuvat Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus lopetetaan. Se merkitsee noin 60 euron alenemaa kotieläintiloille luonnonhaittakorvauksessa. Vuodelle 2023 esitetään noin 240 euron per hehtaari tasoa luonnonhaittakorvauk-
MAATALOUSTUET
selle eli ns. lfa-tuelle. Vielä tänä vuonna tilat saavat tukea hieman yli 300 euroa kotieläinkorotuksen kanssa pohjoisella alueella. Luonnonhaittakorvauksen korotus toteutettiin Suomen hallituksen epäonnistuttua vuonna 2003 käydyissä 141-neuvotteluissa. Tuolloin MTK:n johtokunnalle esitettiin maitotilojen tuen leikkaaminen 5,8 sentistä litralta 3,4 senttiin litralta ja vastaavasti Etelä-Suomen lfa-tuen korottamista 470 euroon hehtaarilta. Tuki ei ikinä toteutunut, vaan lfatuki jäi tasolle 300 euroa. Sen sijaan litratuen leikkaus jäi voimaan. Neuvotteluissa luotettiin ns. 141-ryhmään, joka hyväksyi litratuen leikkauksen. Sittemmin asiaa on korjattu lehmäpalkkiolla ja vuosina 2010–2014 eläinten hyvinvointikorvauksen korotuksina. Ympäristökorvauksessa muutoksena nykymalliin vuonna 2023 on lannoitusrajojen poistuminen ohjelmasta. Oletettavaa kuitenkin on, että rajat viedään lainsäädäntötasolle. Lisäksi koulutus, laatutesti, viljelysuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma olisivat poistumassa. Ympäristökorvauksen tuki oli vielä 2010-luvun taitteessa kotieläintiloille 107 euroa hehtaarilta, mutta edellisessä ratkaisussa taso tippui 54 euroon hehtaarilta ja vuodesta 2023 tuki on enää 46 euroa hehtaarilta. Iso osa ympäristökorvauksesta kohdentuu täsmäviljelytoimiin. Valinnaisista toimenpiteistä on valittava kaksi ja ne voi vaihtaa vuosittain. Toimenpiteitä ovat satokartoitus, sääasema, paikkakohtainen tuotantopanosten levitys, automaattiohjaus, lietelannan levityksessä käytössä oleva hapotuslaita, kasvinsuojeluruiskun automatiikka tai seuranta- ja tunnistussovellusten hyödyntäminen, ruiskun pesupaikka, pölyttäjäpalvelut, pölyttäjien ravintokasvit ja pölyttäjähyönteispellot. Ympäristökorvauksen lohkokohtaisia toimia ovat mm. kiertotalouden edistäminen (35 euroa/ha), suojavyöhykkeet ja turvepeltojen nurmet (350 e/ha), kerääjäkasvit (100 e/ha), maanparannus- ja sa-
Hämeenlinnan Osuusmeijeri
neerauskasvit (190 e/ha), valumavesien käsittely (70–230 e/ha), vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät puutarhakasveilla (500 e/ha) ja lintupellot 600 (600 e/ha). Eläinten hyvinvointikorvaus soutaa ja huopaa Eläinten hyvinvointikorvaus on poikkelehtanut summissa alas ja ylös. 2000-luvun puolivälissä tuki otettiin käyttöön vaatimattomalla 16 euron eläinyksikkökohtaisella tasolla. Kesken ohjelmakauden tuki nostettiin 50 euroon eläinyksiköltä nautatiloille ja ohjelmaan liittyi runsaasti uusia tiloja. Myös lisätoimenpiteissä oli maitotiloille sopivia toimia. Vuonna 2015 eläinten hyvinvointikorvaus lähes tuhoutui monelta tilalta valikoimista. Tukitaso laski 11:een euroon ja vain sopivilla lisätoimenpiteillä tuesta sai järkevän. Laidunnuksen tuki oli esimerkiksi vain 24 euroa eläinyksiköltä. Nyt vuoden 2023 uudistuksessa tuen esitetään nousevan tasolle 18 euroa eläinyksiköltä. Laidunnuksen tukeen esitetään lisäyksiä laidunnuspäiviin ja tuki nousee esityksen mukaan 67 euroon eläinyksiköltä. Lisäksi pidempi ympärivuotinen jaloittelu laidunnuksen lisäksi toisi 33 euroa eläinyksiköltä lisää. Laidunnuksen ja jaloittelun kanssa toimenpiteestä voi jotenkin tulla taloudellisesti järkevä tiloille. Laskelmien puute hämmentää Maidontuottajat ja muutkin maataloustuottajat ovat ihmetelleet, ettei laskelmia ole julkisuudessa näkynyt tukiratkaisuista. Tilanne on se, että tuottajajärjestö on julkisesti myöntänyt, ettei tilakohtaisia laskelmia ole tehty. Kun maitotilojen tuet jaettiin peltohehtaareista, eläinyksiköistä ja litratuista tuotetuilla litroilla, päästiin vuonna 2012 noin 23–25 sentin tasoihin molemmilla tukialueilla myös isommilla tiloilla. Nyt vuoden 2023 alusta puhutaan enää noin 17 sentin tasosta. Tukien pienentyminen on osaltaan vaikuttanut myös tilojen kannattavuuteen.
Kimmo Kuorikoski
Emolehmille siirretään maidon tukea?
A
rla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja Kimmo Kuorikoski Kaustisilta on myös eri meijereitä edustavan Jalostusmeijereiden liiton puheenjohtaja. Jamelia edustaa maitovaliokunnassa valiolainen Mauri Penttilä, joka on myös Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja. Kimmo Kuorikoski on huolissaan maidontuotannon tukien kehittymisestä. – Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen poistuminen leikkaa kolkosti maidontuottajien tukia. Olen myös erittäin huolestunut, että Etelä-Suomen maitotilojen lypsylehmäpalkkion tulevaisuutta vaarannetaan siirtämällä tukea emolehmille, harmittelee Kuorikoski. Emolehmille on maksettu AB-tukialueella vuonna 2021 yhteensä 360 euron eläinkohtainen palkkio. Lypsylehmille tukea on maksettu 580 euroa lypsylehmältä. Vuonna 2020 tukea maksettiin lypsylehmistä AB-tukialueelle yhteensä 30,50 miljoonaa euroa sekä Ahvenanmaalle ja ulkosaaristoon lisäksi 1,50 miljoonaa euroa. Emolehmille ja emolehmähiehoille rahan menekki oli 9,25 miljoonaa euroa. Vuodesta 2023 emolehmille esitetään huikeaa arviolta 60 prosentin tuen nousua. Emolehmät saisivat jatkossa saman tuen kuin lypsylehmät. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että emolehmien ns. ilmastokuormitus on rajusti maitoa korkeampi ja lypsykarjatalous on huomattavasti työvaltaisempi kuin emolehmätalous. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on itse emolehmäntuottaja, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen on myös emolehmäntuottaja ja MTK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen on MTK:n lihavaliokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja. MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
| 29
MAIDONTUOTANTO
”Aina kannattaa pyytää tarjous omalta meijeriltä” TUOMAS KOIVUNIEMI
A
rla Suomi -yhteistyöryhmän meijerien kautta maidontuottajilla on mahdollisuus hankkia kaikki tarpeellinen polttoaineista ja rehuista aina navetassa tarvittaviin pesuaineisiin, siiviläsukkiin ja tyhjiöpumppuöljyi-
hin. Ryhmällä on edustussopimus öljy-yhtiö ST1:n sekä rehuyhtiö A-Rehu Oy:n, Lantmännen Feed Oy:n ja Hankkija Oy:n kanssa. Tilat saavat ryhmän kautta myös biologiset rehunsäilöntäaineet, auma- ja käärintämuovit. Tilaus kätevästi Maatalouskauppa on alueellisesti ja maakunnallisesti tänään keskittynyt suuriin kaupunkeihin. Arla Itä-Suo-
30 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
MAIDONTUOTANTO
Sila-Bac® -käyttäjät tyytyväisiä uusiin tuotteisiin!
men hankintapäällikön Jouni Tahvanaisen mukaan tuottajan kannattaa aina pyytää tarjous omalta meijeriltä. – Tilauksen voi tehdä joko meijeriltä tai lähettää maitoauton mukana, kun joka tapauksessa autot käyvät tiloilla joka toinen päivä. Pienimmät tarviketilaukset niin ikään toimitetaan tiloille maitoauton mukana, hän sanoo. Maatilat kilpailuttavat hankintojaan. Tahvanaisen mukaan esimerkiksi Arla Itä-Suomen osalta on ollut nähtävissä, että tuottajat ovat keskittäneet hankintansa ja ostoksensa omaan meijeriin. – Tuottajat ovat nähneet kustannustehokkuuden, kun pystymme ostamaan tarvittavia aineita, tuotteita ja tavaroita isoissa erissä. Meillä on myös omat tilat, joista ei ole tarve saada ylimääräistä vuokratuottoa. Eli kaikkiaan hyöty sataa tuottajan omaan laariin, Jouni Tahvanainen toteaa. Kuin vanhan ajan kyläkauppa Yhteistyöryhmän meijerimyymälät palvelevat tuottajaväen ohella suurta yleisöäkin. – Tuottajamyymälät ovat avoimia kaikille. Tarjolla on muun muassa Arlan tuotteita ja Vaasan pakasteita. Olemme kuin vanhan ajan kyläkauppa. Tahvanaisen mukaan Arla Itä-Suomen Kiteellä sijaitsevan meijerimyymälän asiakaskuntaan on koronapandemian myötä tullut uutta verta. – Meillä on pieni myymälä, mutta ehkä terveysturvallisempi kuin suurissa keskuksissa olevat elintarvikemyymälät, hän sanoo.
SÄILÖNNÄN UUSI SUUNTA Pioneer® SILA-BAC® -biologiset säilöntäaineet – kehitetty toimimaan Suomen olosuhteissa! Pioneer SILA-BAC® -valikoimasta löydät oikean tuotteen laadukkaan säilörehun ja murskeviljan valmistukseen. Tuotteen valinta tehdään korjattavan massan kuiva-aineen perusteella. Valikoimassa on tuotteet myös säilö-/hevosheinälle ja maissisäilörehulle. Sila-Bac -tuotteet ovat helppokäyttöisiä ja liukenevat erittäin hyvin pieneen vesimäärään. Tuotteet eivät vaadi kylmäsäilytystä ja ne sopivat erinomaisesti pienannosteluun. Uutta suuntaa edustaa Rapid React -tuotteet, joka vie rehunsäilönnän uudelle tasolle. Uudet patentoidut bakteerikannat mahdollistavat siilon avaamisen aikaisimmillaan jo kahden viikon päästä siilon sulkemisesta.
TUTUSTU MYÖS UUSIIN PIONEERPIENANNOSTELULAITTEISIIN, JOLLA TARKENNAT ANNOSTELUA JA HELPOTAT VESILOGISTIIKKAA!
LISÄTIETOJA MYYJÄLTÄSI •MAITOA VERKKOKAUPPA: HANKKIJA.FI SUOMESTA 1 / 2022 | 31
32 |
MAITOA SUOMESTA 1 / 2022
