Page 1

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

3  • 2 0 1 7

Selviävätkö Robin, Janna ja Roope Salminen Torholan arjesta?

2 A L O H TOR

a

a t t r a t s i s inen kau

- to

Ari Hänninen ryhmän johtoon

Laaksojen Maitokunta 100 vuotta

Kumppanuuskäynnit vauhdissa


Mitäpä siihen lisäämään.


ARL A SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

PÄÄKIRJOITUS

Tuottajat näkyville

A

8. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Ranuan Meijeri Oy Ruhan Meijeri Ky PAINOPAIKKA: FRAM Oy, Vaasa Kannen kuva: Mirva Lahtimaa

rla Suomi Laatuohjelma ja kumppanuuskäynnit ovat upea osoitus toimintatavasta, jossa tuottajalta meijerin kautta kaupalle, ruokapalveluille ja kuluttajille kerrotaan tilojemme tavasta toimia. Toimintatapamme on läpinäkyvä ja yhteistyö tuottajien ja meijereiden välillä syventyy koko ajan. Tavoite on tukea tuottajia ja saada lisäarvoa markkinoilta. Arla Suomi -yhteistyöryhmän tuottajat ja meijerit voivat olla ylpeitä yhdessä tehdyistä uudistuksista myös palveluissa ja uusia palveluja on suunnitteilla myös ensi vuodelle. Osuuskunta MS Tuottajapalvelut toimii yhtenä mahdollistajana uusissa palveluissa. Arlan puolelta on ollut mahtava nähdä, kuinka tuottajamme ovat lähteneet yhteisiin markkinointitoimiin mukaan. Lokakuusta alkaen pikaruokaketju Hesburgissa on esillä tuottajamme ja viime syksynä suuren suosion youtubessa saavuttanut Torholat. Salosten tilalla oli kesällä kolme eturivin artistia Robin, Janna Hurmerinta ja Roope Salminen tekemässä maitotilan töitä. Seuratkaa ja jakakaa sosiaalisessa mediassa sekä internetistä katsottavia ja lokakuussa julkistettavia Torhola2 -jaksoja. Koko suomalainen maitoala hyötyy, kun maitotilojen arki tulee rennolla tavalla kuluttajille tutuksi. Kuluttajien toiveita ja trendejä on muuttuvassa markkinassa kuunneltava herkällä korvalla ja yhteistyöryhmässä olemme aktiivisesti tilojen kanssa vastaamassa markkinan edellytyksiin. Joskus kysyntä kohdistuu lähimaitoihin, toisinaan luomuun ja toisinaan muihin tuotantotapoihin kuten laiduntamiseen ja ruokintaan tai muihin tiloilla tehtäviin toimiin. Yhteistyö on valttia. Poliittinen ohjaus muuttaa muotoaan maitomarkkinoilla

EU:n maitokiintiöjärjestelmän poistosta tulee syyskuun lopussa kuluneeksi jo kaksi ja puoli vuotta. Vuonna 2003 tehdyn maatalouspolitiikan uudistuksen jälkeen meijereistä ja etujärjestöstä muistutettiin maitomarkkinoiden hintavaihtelujen, volatiliteetin, olevan tulevaisuutta - rajasuojan alenemisen ja maitokiintiöiden poiston takia. Mieleeni on jäänyt etujärjestöajalta saksalaisen Rudolf Schmidtin arvio, että kiintiöiden poiston ohella kysynnästä tulee markkinoita entistä enemmän ohjaava tekijä. Rudolf oli oikeassa, että kysynnän rooli vahvistuu, mutta siltä osin väärässä, että kaikki hintakriisit Euroopassa ovat kuitenkin olleet enemmän tai vähemmän maitomäärän lisäyksistä johtuvia shokkeja. Tätä Suomessa pelättiin ja oltiin aivan oikeassa. Maitorasvan, etenkin kerman, kysyntä on niin Suomessa kuin Euroopassa vahvaa. Maitoproteiinin kysyntä taas heikompaa. Globaali ja paikallinen kysyntä on mahdollisuutemme, kun toimimme oikein. Alan on pidettävä ennakkoluuloton uutuuksien luominen koko ajan tapetilla. Innovaatiot tuotteissa ja tiloilla tehtävien toimien lisäarvon saattaminen kuluttajien tietoon ovat tärkeitä asioita markkinoilla. Maitotuotteiden yli viisi prosenttia pienempi kulutus kuin viime vuonna on käännettävissä, kun pidämme alamme ja tuotteemme kiinnostavina. Poliittisen vaikuttamisen piiriin on tullut pienempiä uusia työkaluja. EU:n koulumaitotuki on mahdollistanut maitotuotteiden saatavuuden kouluissamme. Nyt luomumaidolle koulumaitotuki on 31 senttiä litralta ja tavanomaiselle maidolle 13 senttiä litralta aiemman 18 sentin sijaan. Koulumaidon kulutus on alle prosentin koko Suomen maidontuotannon määrästä, mutta luonnollisesti luomumaidolle se on piristysruiske. Toisaalta on tärkeä varmistaa, että tavanomaista ja luomumaitoa ei aseteta vastakkain, koska kokonaismaidonkulutus on tärkeää säilyttää Suomessa hyvällä tasolla. Suotavaa olisi, että uudistetuilla poliittisilla ohjauskeinoilla myös varmistettaisiin muidenkin kuin vain rasvattoman maidon saanti kouluissa. Maitomarkkinoilla eletään nyt toiveikkaita aikoja. Euroopan hintataso on varsinkin maitorasvassa vahvistunut. Suomalainen markkina on laahannut perässä, mutta onneksi suunta muuttui kesällä. Myös EU:n päätöksentekojärjestelmältä odotetaan malttia, että orastavaa kasvua ei murrettaisi interventioiden purulla tai tukien heikennyksillä. Brexit-neuvotteluissa ja uudessa maatalousbudjetissa on etujärjestöillä iso vastuu, sillä maatalouspolitiikka vaikuttaa kuitenkin maitomarkkinoihin jatkossakin. Tukipäätösten pitää tukea maidontuottajia tilakoosta ja sijainnista riippumatta.

SAMI KILPELÄINEN

Hankintajohtaja, päätoimittaja MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

|3


Odotettu vedinkastokampanja on täällä taas Ota kuusi tynnyriä, maksa vain viidestä!

Kuusi 60 litran tynnyriä viiden hinnalla nyt alkaen 805,50 € (alv 0 %). Kampanja voimassa 31.12.2017 saakka. Lisätietoja ja tilaukset: Jani Perälä, 040 901 1258, jani.perala@nhk.fi Tutustu tuotteisiimme verkkokaupassamme: www.nhk-verkkokauppa.fi

4|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017


SISÄLTÖ Mirva Lahtimaa

26

12 ”Maatilojen tulisi

Muut 3 Pääkirjoitus

olla enemmän esillä yhteisöissä ja julkisuudessa”

6–9 Ajankohtaista 10 Arla-ryhmän tuottajat vierailivat Duudsonit Activity Parkissa.

Kiteeläinen Ari Hänninen johtaa Arla Suomi -ryhmän tuottajaedustajistoa.

28 Historiallisia tiloja

Laaksojen Maitokunta on ollut sata vuotta maidontuottajan asialla.

34 Talous

Ari Vatanen tuo kokemusta investointien toteuttamiseen. Yhteistyö tilojen ja meijereiden välillä on toiminut hyvin, hän sanoo.

16 Hämeenlinnan tuottajat vierailivat Itä-Suomessa. 10

28

18 Byrokratiasta: Henna Mero on Maitoyrittäjien ensimmäinen toiminnanjohtaja. 22 Yhteistyökumppanilta: Ajankohtaista säilörehuanalyyseista. 25 Arla-ryhmän meijerit pärjäsivät hintavertailussa. 26 Torhola-sarja saa tänä vuonna uuden twistin. 36 Välitä viljelijästä -projekti auttaa maatalousyrittäjää. 37 Maitotilat odottavat kumppanuuskäyntejä. 39 Riipisen Riistaherkut Arlan vuokralaiseksi Kiteelle. MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

|5


Ajankohtaista

Arla

Maatalouden investointien rahoitusta voi hakea jatkuvasti TUIJA LINJAKUMPU

M

aatalouden investointien rahoituksen haku on jatkuvasti käynnissä, mutta päätökset tehdään tukijaksojen päätyttyä noin 2–3 kuukauden kuluessa. Toimenpidettä ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saatu. Tukijaksoja on neljä vuodessa ja tämän vuoden viimeinen tukijakso päättyy 15.10.2017. Seuraava tukijakso on tammikuussa 2018. – Nämä on hyvä muistaa jos suunnitelmissa on tehdä maatalouteen liittyviä investointeja kesällä 2018, koska pankkien luottoprosesseihin sekä isoimmissa hankkeissa ympäristölupakäsittelyyn menee oma aikansa, kertoo asiantuntija Terttu Ylilauri Pohjois-Pohjanmaan ELY:stä.

6|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

Sähköinen hakeminen eli ns. HYRRÄpalvelu toimii hyvin ja miltei kaikki hakemukset tulevat nykyisin sähköisenä. Sähköisesti jätettyyn hakemukseen saa myös maksatuspäätöksen nopeammin. – Tällä ohjelmakaudella on merkillepantavaa se, että eläinten hyvinvointiin ja

Tuottajan kannattaa uhrata aikaa hakemuksen sanallisiin perusteluihin.

työympäristöön parantamiseen liittyvien ”kohtuullisilla kustannusarvioilla varustettuja hankkeita” on jätetty ELY:ihin erityisen paljon, iloitsee Terttu Ylilauri. Hankkeet liittyvät esimerkiksi ilmastoinnin parantamiseen, parsipetien ja käytävämattojen hankintaan sekä apevaunuihin. Näillä hankkeilla parannetaan sekä eläinten että tuottajien hyvinvointia ja saadaan lisää käyttöikää hyväkuntoisille navetoille. Terttu Ylilauri kannustaa investointirahoitusta hakeneita ottamaan yhteyttä etukäteen ELY-keskuksiin, jolloin asiantuntijat voivat neuvoa hakemisessa. Tuottajan kannattaa uhrata aikaa hakemuksen sanallisiin perusteluihin, koska kaikki hankkeet käsitellään valintamenettelyn kautta ja hyvin perusteltu hanke on luonnollisesti vahvoilla rahoitusta myönnettäessä.


Ruhan Meijeristä osakeyhtiö ARLA SUOMI -RYHMÄÄN kuuluva ja Orimattilassa toimiva Ruhan

Meijeri vaihtoi yhtiömuotoa toukokuussa, kun kommandiittiyhtiöstä tuli osakeyhtiö. Meijeriyhtiö on perheyritys, jonka toimitusjohtajana ja omistajana toimii Jorma Oesch. Oeschin suku on ollut kehittämässä suomalaista meijerialaa yli 140 vuotta. Jorma Oeschin isoisän isä Christian tuli Sveitsistä kehittämään Karjalan maidonjalostusta. Tohmajärven, Eurajoen ja Perniön jälkeen suku kotiutui Orimattilaan, josta nykyisen toimitusjohtajan isoisä Uno osti Ruhan kartanon meijereineen itselleen vuonna 1923. Työtä jatkoi hänen poikansa Timo ja nyt ruorissa on siis neljäs sukupolvi. – Yhtiömuodon muutoksella pyritään Jorma Oesch ennakoimaan seuraavaa sukupolvenvaihdosta, toimitusjohtaja sanoo. Viides sukupolvi on vahvasti mukana meijeriyhtiön toiminnassa, sillä Jorma Oeschin poika Valtteri hoitaa opintojensa ohessa yhtiön taloushallintoa ja laskutusta. Ruhan Meijerin maitomäärä oli viime vuonna 29 miljoonaa litraa. Oesch arvioi, että tänä vuonna rikkoutuu 30 miljoonan maitolitran raja. – Kymmenen vuoden ajan tuotantomäärä on ollut selvässä kasvussa, sillä vuonna 2006 maitomäärä oli vasta 10 miljoonaa litraa. TUOMAS KOIVUNIEMI

Heli Hohenthal Kaustisen myymälän hoitajaksi KAUSTISEN Osuusmeijerissä aloitti 28.8.2017 uusi myymälän hoitaja Heli Hohenthal. Heli on kotoisin Kaustiselta ja ollut aiemmin töissä Kokkolassa Hankkijalla. Heli vastaa myymälän päivittäisestä toiminnasta ja kehittämisestä.

Tehosta karjasi hedelmällisyyttä! Säännöllisellä hedelmällisyyden seurannalla tehostat kiiman- ja tiineydentarkkailua, säästät siemennys- ja hiehojen kasvatuskuluissa sekä vähennät hedelmällisyyshoitojen määrää. FabaHELMI-palvelulla saat ajantasaiset, tietokantaan tallennetut tiineystulokset ja hedelmällisyysraportit. Hedelmällisyystavoitteita asettamalla ja seuraamalla sinulla on jatkuva tieto keskeisistä hedelmällisyystuloksista. Lue lisää FabaHELMI-palvelusta: www.faba.fi

Kaustisen Osuusmeijeri mukana juhlimassa KAUSTISEN Osuusmeijeri osallistui tänä kesänä näyttävästi Kaustien kansanmusiikkijuhlien ohjelmaan. Kaustisella tanssittiin Kaustisen Festivaalien 50-vuotis juhlavuoden kunniaksi jälleen siltatansseja meijerin pihalla, 20 vuoden tauon jälkeen. Henkiin elvytetyt perinteiset Siltatanssit Penttilänsillalla saivat väkeä hyvin liikkeelle. MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

|7


DeLaval VMSTM Paljon enemmän kuin lypsyrobotti

DeLaval juhlii 20-vuotista taivalta robottilypsyssä Avoimin Ovin perjantaina 20.10. ympäri Suomea 200 tilaa ympäri Eurooppaa on mukana juhlinnassa. Katso alla olevasta osoitteessa kaikki avoimet ovet Euroopassa: www.delaval.fi/20vuottarobottilypsya

Karvanleikkuukone R2 Varmaa ja pitkäikäistä työskentelyä Kevyt ja hiljainen akkukäyttöinen kone, jossa on pitkäikäinen ja nopeasti latautuva akku ja pitkä työskentelyaika.

Parsimatot RM21BS Parantavat eläinten elämänlaatua

Pehmeä alusta partessa ja karsinoissa varmistaa mukavan märehtimisen ja parantaa maitotuotosta!

Pesuaineet Basix+Opticid DeLaval -puhdasta, huomaat kyllä eron Tarpeeksi voimakas hoitamaan tehtävänsä, mutta samalla tarpeeksi hellävarainen, jotta kumiosat, putket ja koneet pysyvät hyvässä kunnossa - myös niin että rasva-, proteiini- ja kalsiumjäämät lähtevät. 20, 60 ja 200l

DeLaval Feedtech

TM

ENNAKKOMYYNTI ON KÄYNNISSÄ. KYSY TARJOUS! Olemme mukana KoneAgriassa! 8|

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017


Ajankohtaista

Arla Suomi

Arla Suomen osalta ensi vuoden suunnitelmat on tehty. Tärkein kohde on kannattavuuden parantaminen, kirjoittaa Arla Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kiskola.

KOHTI VUOTTA 2018!

M

aitomarkkina jatkaa varsin vahvana Euroopassa. Hinnat ja varsinkin voin hintataso ovat ennätyksellisen korkealla. Meijereiden maksama keskimääräinen tilityshinta Euroopassa lähestyy 35 c/l tasoa. Parhaat meijerit tilittävät jo tasoa 40 c/l. Ehkä merkittävin tekijä jatkon kannalta on, miten nopeasti eurooppalaiset tuottajat hyödyntävät nousseen tuottajahintatason ja lisäävät maidontuotantoa. Tämä on tekijä, joka ensimmäisenä saattaa muuttaa markkinadynamiikan ja painaa hintatasoa alaspäin. Suomessa tuottajahinnoissa tapahtui käänne parempaan kesän aikana, mutta taso ei tyydytä tuottajia eikä meitä Arlassa. Ensi vuoden suunnitelmat selvillä

Mentäessä kohti v. 2018 voidaan todeta, että Arla konserni hyödyntää täysimääräisesti positiivisen markkinakehityksen Euroopassa ja panostaa myynnin lisäämiseen monissa maanosissa. Maitoval-

Tulosparannusta haetaan lisäarvotuotteiden myynnin kasvulla.

nimellä Big Bets, saavat osakseen vahvan panostuksen. Koko toimitusketjussa on myös tunnistettu alueet, joihin tehostamistoimenpiteet kohdistuvat. Nämä edellä kerrotut toimenpiteet ovat toki jatkuvaa kehittämistä juuri siksi, että markkina, kaupan rakenne ja monet muut tekijät ympärillämme muuttuvat koko ajan. Kuluttajasuhteen merkitys kasvussa

misteiden kulutus jatkaa kasvuaan esim. Kiinassa, Egyptissä, Nigeriassa, Lähiidässä jne. Näillä alueilla Arla panostaa erityisesti viennin lisäämiseen. Arla Suomen osalta ensi vuoden suunnitelmat on tehty. Tärkein kohde on kannattavuuden parantaminen, joka mahdollistaa myös tuottajahinnan muutokset. Tulosparannusta haetaan lisäarvotuotteiden myynnin kasvulla ja toisaalta kustannustehokkuudella. Olemme tunnistaneet tietyt kategoriat ja kanavat, joissa näemme suurimmat kasvun mahdollisuudet. Muutama iso toimenpide, joita kutsumme

Arla Suomi -yhteistyöryhmän toiminta on jatkanut myönteistä kehittymistään. Ryhmän tuottajat ja meijerit ovat aktiivisesti mukana Arla Suomen toiminnoissa antamalla panoksensa menestymiseen markkinoilla. Läpinäkyvyys ja suhde kuluttajiin ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Tästä on hyvänä esimerkkinä ”Torhola-sarja”, jonka toinen kausi alkaa Arlan Facebook- ja YouTube-kanavilla lokakuun 2. päivä. Hyvää syksyä ja katseet kohti vuotta 2018! REIJO KISKOLA

Toimitusjohtaja, Arla Oy MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

|9


Vapaa-aika

Arla Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kiskola kertoi tuottajille maidontuotannon tulevaisuuden kehitystrendeistä.

”Tervetullut tauko arkeen” Arla-ryhmän tuottajat viettivät kesäpäivän Duudsonit Activity Parkissa. TUOMAS KOIVUNIEMI

P

erinteistä tuottajien kesäpäivää vietettiin kesäkuussa Kielon päivänä Duudsonit Activity Parkissa (DAP) Seinäjoella. Arla Suomi -ryhmän meijerien tuottajia ja työntekijöitä perheineen saapui maan joka kolkasta yhteensä kolmisensataa henkeä. Loviisasta Tesjoelta olivat kesäpäivän viettoon lähteneet Fredrik ja Maria Lindqvist neljän lapsensa kanssa. Lindqvistien tilalla on kolmekymmentä lehmää ja maito lähetetään Sipoon meijeriin. – Kesäpäivä on tervetullut ja hyvä tauko tuottajan arkeen. Hienoa, että tänne voi lähteä koko perheellä. Yleensä, jos haluaa virkistäytyä, pitää hankkia sekä lastenettä lehmänvahti, Fredrik Lindqvist sanaili. Tesjokelaiset ovat tyytyväisiä Arla Suomi -ryhmän toimintaan. – Tuottajapalvelut ovat hyvät ja niihin olemme tyytyväisiä, Lindqvist jatkoi. Mirjam Ruponen Lopelta piti kesäpäivää virkistävänä. Duudsonit Activity Parkissa oli hänen mielestään mukavasti liikunnallisia laitteita ja aktiviteettejä. – Seinäjoella sai purkaa energiaa ja virkistäytyä, hän kiitteli. Ajatusten vaihtoa

Kaustislainen Toni Myllymäki iloitsi sopivan lähellä olleesta kesäkohteesta. – Tänne oli helppo tulla koko perheen kanssa, kun neljälle pojallekin on paljon

10 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

tekemistä. Täällä on ollut mahdollisuus myös keskustella ja vaihtaa ajatuksia muiden tuottajien kanssa, mikä on hyvä asia, hän totesi. Eemeli Myllymäki, 12, oli innoissaan DAP:n aktiviteettitarjonnasta, koska tekemistä riitti koko päiväksi. – Hauskinta ehkä oli ajelu potkulautaradalla, hän eritteli. Maidon kysyntä kasvussa

Tuottajaväkeä tervehti päivän aluksi Arla Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kiskola, joka loi lyhyen katsauksen maidontuotannon tulevaisuuden trendeihin ja näkymiin. Maailmalla maidon kysyntä on hänen mukaansa kasvussa muun muassa Kiinassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä. Myös suomalaisesta maidosta jalostetuilla tuotteilla on noilla markkinoilla tilausta, sillä vaikkapa Kiinassa ja Afrikassa arvostetaan puhtautta ja tuoteturvallisuutta. – Maailmalla kuluttajien parissa on tällä hetkellä käynnissä vahva vege-buumi, joka iskee maitotuotteisiin. Se on maailmanlaajuinen trendi, jota vastaan ei pidä taistella. Siksi Arla on kehittänyt esimerkiksi vihannesjugurtteja ja –rahkoja, jotka vastaavat tähän kysyntään. Kiskola mainitsi myös, että Suomessa kehitetty Arlan proteiinirahka on kysytty vientituote muun muassa muualla Euroopassa.

”Neulansilmä vasempaan ja sataa oikeaan.”


Vapaa-aika Tuomas Koivuniemi

Yllä: Maria, Ronja, Rafael ja Fredrik Lindqvist pitivät kesäpäivää Seinäjoella tervetulleena taukona arkeen. Vasemmalla: Duudsonit Activity Parkin rampeilla pääsi testaamaan taitojaan niin potkulaudalla kuin skeittilaudalla ja minipyörillä. Oikealla: Toni ja Eemeli Myllymäen mielestä sisähuvipuistossa oli sopivasti tekemistä kaikenikäisille. Toni Myllymäen mielestä kesäpäivässä oli mukava tavata myös muita tuottajia ja vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

| 11


Tuomas Koivuniemi

Tuottajaedustajisto

”Arvostus tuottajia kohtaan on noussut” Kiteeläinen Ari Hänninen johtaa Arla Suomi -ryhmän tuottajaedustajistoa. TUOMAS KOIVUNIEMI

K

iteeläinen agrologi ja Maitosuoni Oy:n osakas Ari Hänninen, 37, aloitti keväällä Arla Suomi -ryhmän tuottajaedustajiston puheenjohtajana. Edustajisto kokoontuu kaksi–kolme kertaa vuodessa, mutta sen ykkösmiehellä on tehtävää myös kokousten välillä. – Edustajisto on tärkeä linkki ja viestikanava maidontuottajien ja Arla-ryhmän välillä. Käymme läpi maitomarkkinoihin liittyviä ja edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä. Tuottajaedustajisto päätti myös äskettäin Arla-yhteistyöryhmän strategiasta vuoteen 2020, jossa asetettiin tavoitteet siihen, mitä ryhmä silloin on. Hänninen on isännöinyt sukutilaansa vuodesta 2004 lukien. Samalla suvulla kiteeläinen tila on ollut toistasataa vuotta. Lehmiä tilalla on aina ollut. Kolmetoista vuotta sitten tehdyn sukupolvenvaihdoksen aikaan lehmät olivat parsinavetassa, mutta uusi isäntä rakensi uuden navetan vuonna 2006. Laajentuminen jatkui ja osakeyhtiöpohjainen MaitoSuoni Oy perustettiin vuonna 2012. Osakeyhtiössä ovat hänen lisäk-

12 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

seen osakkaina Hännisen Jaana-vaimo sekä naapuritilan Jonna ja Marko Suoninen. Yhtiön navetassa on tällä hetkellä 180 lehmää. Työkuorma jakautuu

Ari Hännisen mukaan osakeyhtiön etuina on työkuorman jakautuminen, ja suurempi koko antaa isommat hartiat. Hänninen toteaa, että yhteistyön avulla kullakin osakkaalla on mahdollisuus olla joka kuukausi 7–8 päivää vapaalla ja pitää lomatkin.

– MaitoSuoni Oy:n osalta meillä ei ole ollut hirveästi vastoinkäymisiä, mutta muuten kyllä ihan tarpeeksi. Suonisten kanssa on ollut helppo tehdä yhdessä päätöksiä. Nyt jokainen pystyy pitämään enemmän vapaata ja käytännön työssä meillä on ”useammat silmät” valvomassa asioiden sujumista. Hännisillä ja Suonisilla on molemmilla pellot omissa nimissä, jotka ovat tällä hetkellä osakeyhtiöllä viljelysopimuksella. Osakeyhtiömalli on oiva malli myös uuden sukupolven sitouttamiseen.


Tuottajaedustajisto

– Osakeyhtiö mahdollistaa senkin, että tarpeen vaatiessa voidaan seuraavaa sukupolvea sitouttaa tilan pyörittämiseen osakeomistuksen kautta, mikäli he niin tahtovat, kolmen lapsen isä sanoo. Tilat enemmän esille

Arla-yhteistyöryhmän edustajiston ykkösmies toteaa, että maatalouden tilanne on Suomessa vähintäänkin haasteellinen. Tuottajahinnat ovat alhaiset. Myöskään kaikki kuluttajat eivät ole osanneet arvostaa kotimaista tuotantoa.

”Suomen maitomarkkinoiden kannalta pakotteet ovat olleet huono juttu.”

– Toisaalta kuluttajien arvostus tuottajia kohtaan on noussut, sillä läpinäkyvyyden vaatimus eli se, että kuluttaja haluaa tietää, mistä ja miten hänen kaupasta ostamansa maito tai liha on tullut ja tuotettu, on heille tärkeää. Kuluttajatietoisuus on huomattu esimerkiksi kaupan keskusliikkeissä, jotka ovat ”tuottajalle sentti” -kampanjoinnilla tai muulla tavoin pyrkineet tuomaan esiin tuottajien työtä sekä maidon ja ruoan alkuperää ja tuotantotapoja. – Maatilojen tulisi itsekin olla enemMAITOA SUOMESTA 3 / 2017

| 13


Tuottajaedustajisto

Ari Hänninen johtaa Arla Suomi -ryhmän tuottajaedustajistoa.

män esillä yhteisöissä ja julkisuudessa. Tänään ei välttämättä edes täällä Kiteellä lapset tiedä, mistä maito tulee. Me olemme järjestäneet MaitoSuoni Oy:n puitteissa tilaesittelyjä paikallisille esikoululaisille ja koululaisille, jossa olemme kertoneet työstämme ja maidontuotannosta. ”Pakotteista tulisi luopua”

Maidon tuottajahinta on riippuvainen maailmanmarkkinoista. Maidon hintaan niin maailmalla kuin meilläkin vaikuttivat paljon muutama vuosi sitten Ukrainan-kriisin vuoksi voimaan tulleet Euroopan unionin ja Venäjän toisilleet asettamat pakotteet, mikä esimerkiksi pysäytti maitotuotteiden viennin itärajan taakse. – Suomen maitomarkkinoiden kannalta pakotteet ovat olleet huono juttu. Pakotteista tulisi luopua, sillä Suomi on tässä tilanteessa sijaiskärsijä, hän toteaa. Myönteinen tulevaisuus

Hänninen näkee maidontuotannon tulevaisuuden kuitenkin positiivisena. Tulevaisuuden kehitys kulkee toki siihen suuntaan, että tilojen ja tuottajien määrä vähenee, mutta toisaalta yhteistyön määrä tuottajien kesken tulee kasvamaan. – Tuottajien määrän väheneminen tulee vaikuttamaan niin, että maidosta on

14 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

”Tarpeen vaatiessa tilalta voi soittaa suoraan johtoportaaseen saakka.”

kohta niukkuutta ja se näkyy kysynnässä. Tuottajahinta on tiloille se tekijä, joka määrittelee, halutaanko jatkaa vai ei, mies toteaa. Hännisen tilan ja myöhemmin MaitoSuoni Oy:n yhteistyö Arla-ryhmään kuuluvan Kiteen Meijerin, joka tunnetaan nyt Arla Itä-Suomena, alkoi jo vuonna 2007. – Kiteen meijeri on aika ihmisläheinen, sillä tuottajapalvelut ovat toimivat ja heti saatavilla. Isommissa meijereissä palveluja piti aina jonottaa, eikä yhteydenpito ollut niin mutkatonta kuin nyt, mies toteaa. Ryhmän diplomaatti

Tuottajaedustajiston puheenjohtajana Hänninen näkee itsensä Arla Suomi -ryhmän diplomaattina. Puheenjohtajan tehtävä on edustaa tuottajien näkemystä niin ryhmän sisäisessä elämässä kuin ulospäin. – Arlalla ei ole kynnystä tuottajien tai ryhmän johdon välillä, vaan tarpeen vaatiessa tilalta voi soittaa suoraan johtoportaaseen saakka. Tuottajia kohdellaan hyvin. Hännisen mukaan hän on yhteistyöryhmän tiimolta pyrkinyt lobbaamaan muun muassa kansanedustajia ja maatalousministeri Jari Leppää (kesk.) maidontuotannon ja lomitukseen liittyvissä kysymyksissä yhdessä Arlan väen kanssa.


Tuomas Koivuniemi

TARJOU S alk. 340 0€ (alv 0)

Helikopterituuletin

Helikopterituulettimella hallitset navetan olosuhteita. Paremmat olosuhteet tuovat lisäkiloja myös maitotankkiin.

Pellon 1500 LED • korvaa 2 x 58 W loisteputkivalaisimen, suojausluokka IP65 • valoteho 8125 Lm, laaja valokeila • sopii myös mataliin tiloihin

• tasaa lämpötilaa ja kosteusvaihteluita ilman vedontunnetta • tuulettimen halkaisija 3-7m, 16 kpl pakkaus lapoja 5-7, moottorinteho 2100€ (alv 0) 0,25-1,5 kW ja valosuunnitelma • saatavissa manuaalisena tai kaupan päälle automatiikalla lämpötilan *yksittäin 150€ /kpl (alv 0) ohjaamana Lisätietoja lähimmältä aluemyyjältäsi: www.pellon.fi/myynti Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.fi

PARHAAN

NURMITUOTANNON PUOLESTA • SÄILÖNTÄAINEET • KÄÄRINTÄMUOVIT JA -VERKOT • LANNOITTEET JA KALKITUS • KASVINSUOJELUAINEET • SIEMENET KOFASIL ®

Myynti ja neuvonta:

020 791 4040

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

| 15


Vierailu

Hämeenlinnan tuottajat Itä-Suomessa

H

ämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajahallinnon edustajat tutustuivat Arla ItäSuomen tuottajapalveluihin ja tuottajiin elokuussa

Kiteellä. Vierailukohteena oli meijerimyymälän lisäksi myös Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtajan yhtiökumppaneidensa kanssa hoitama MaitoSuoni Oy:n 180 lehmän maitotila.

Analysoi rehusi sisäruokintakaudelle Uusi Pötsipuntari- tulkinta märehtijöiden rehuanalyysille Tulokset Mikkelistä 3-4 työpäivässä

16 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

Puh. 015 320 400 • PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi


N-Y-T

nyt täydennysostoksille! ideaalia

Suomalainen A-Rehu toivottaa hyvää joulua suomalaisen maidon tuottajille!

Arlan ja A-Rehun hintaeturehut – parhaat ruokintaratkaisut! Syksyn uutuusrehut:

Hintaeturehut: Täysrehut

Energiaa

MJ/kg ka

OIV g/kg ka

TempoTäysrehu

12,4

117

VahvaTäysrehu

12,7

120

RypsiTiiviste

11,7

160

TosiPuolitiiviste

12,1

140

TuottoPuolitiiviste

13,0

138

AlkuRehu

TempoTäysrehu

Sisältää Org. Se

HiehoRehu HiehoRehulla varmistat, että hiehosi saavat juuri oikeassa suhteessa valkuaista ja energiaa. Hiehoille kehittyy hyvä syöntikyky, jolla luodaan perusta hyvin tuottaville lehmille.

Hintaeturehut:

Energia 12,4 MJ/kg ka • OIV 117 g/kg ka

Ohrarehu

Energia 12,4 MJ/kg ka, OIV 117 g/kg ka

VahvaTäysrehu

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

TosiPuolitiiviste

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

Energia 12,1 MJ/kg ka, OIV 140 g/kg ka

TanakkaTäysrehu

TuottoPuolitiiviste

Sisältää Org. Se

Ohrarehu

12,4 116 TanakkaTäysrehu Energia 12,7 MJ/kg ka, OIV 120 g/kg ka Energia 12,7 MJ/kg ka, OIV 135sopii g/kg ka matalavalkuaisen karkearehun täydennykseen. Pääset huipputuotokseen yhdellä täydennysAlkuRehu RypsiTiiviste Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua rehulla, kunka,korkea valkuaistaso lisää säilörehunsyöntiä ja Energiaa 12,4 MJ/kg, OIV 116/kg ka Energia 11,7 MJ/kg OIV 160 g/kg ka toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn. näkyy maitotankissa. Rinnalle sopii myös kotoinen vilja. Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn. Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060. Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet 24/7 A-Kaupasta www.a-kauppa.fi

Energia 12,7 MJ/kg ka • OIV 126 g/kg ka

Kysy tarjous! Edullisista sopimushinnoista A-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060.

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

24/7 A-Kauppa.fi Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet

A-Vasikka

Rehut ja ruokintaratkaisut

A-Maito

Rehut ja ruokintaratkaisut

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

| 17


BYROKRATIASTA Kotialbumi

Henna Mero innostui maataloudesta ja maidontuotannoista ja löysi sitä kautta itselleen innostavan ja merkityksellisen ammatin.

18 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017


BYROKRATIASTA

HENNA MEROSTA MAITOYRITTÄJIEN ENSIMMÄINEN TOIMINNANJOHTAJA Maitoyrittäjät ry:n uusi toiminnanjohtaja agronomi Henna Mero on tehnyt yli 15 vuotta neuvontaa eri tehtävissä maitotiloille Pro Agriassa. Uudessa tehtävässä Henna haluaa toimia sekä maitoyrittäjien että tilojen työntekijöiden motivoijana.

H SAMI KILPELÄINEN

enna Merolla on selvä käsitys mitä uusi työnantaja eli maidontuottajien perustama Maitoyrittäjät ry häneltä odottaa: jäsenten toiveet on saatava käytännön tekemiseksi. Nyt neljä vuotta kasassa ollut noin 200 jäsenen yhdistys on keskittynyt seminaarien ja matkojen kautta hyvien käytäntöjen oppimiseen ja tiedonvaihtoon. – Jatkossa haluan tuoda vuosikellomaisesti systemaattista tekemistä yhdistyksen toimintaan, kertoo Mero. Systemaattinen tekeminen tarkoittaa Meron mukaan esimerkiksi jäsenkirjeiden tekemistä, jolla jaetaan alan ajankohtaista tietoa vaikkapa markkinoista ja hinnoista. Lisäksi voidaan osallistua yhteistyökumppaneiden hanketoimintaan ja luoda kansainvälisiä yhteistyökuvioita. Vertailua tiloille

Maitoyrittäjät ovat aloittamassa yhteistyön European Dairyfarmers, EDF:n kanssa. – Tämä tarjoaa jäsentiloillemme ainut-

Kotialbumi

”Tilakoon kasvaessa yrittäjien jaksaminen ja hyvinvointi korostuvat. Yrittäjäverkosto antaa myös tähän eväitä.” laatuisen mahdollisuuden verrata toimintaansa sekä sen tehokkuutta muihin eurooppalaisiin maitotiloihin ja kehittyä näin edelleen, Mero täsmentää. – Matkoilla Iso-Britanniaan ja lokamarraskuun vaihteessa tehtävällä Wisconsinin matkalla voi oppia toisten maiden maitoyrittäjien toimintatavoista, kertoo Mero tulevista suunnitelmista ja kannustaa Arla Suomi -yhteistyöryhmänkin tuottajia mukaan matkoille.

Verkostoitumista tarvitaan

Yhden henkilön organisaation haasteista Merolla on selvä kuva ja siksi hän pitää verkostoitumista tehtävässä onnistumisessa keskeisenä. – Neuvonta, oppilaitokset, meijerit, teurastamot ja tutkimus ovat tärkeitä kumppaneita, Mero summaa. Lisäksi maitoyrittäjien kahdeksanhenkinen hallitus ja siitä koottu pienryhmä tukevat Meroa sparraajina. MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

| 19


BYROKRATIASTA Kotialbumi

”Jäsenet arvostavat, että pääsevät tapaamaan vastaavanlaisia ja -kokoisia yrityksiä ympäri Suomea.”

Isoissa organisaatioissa Mero on havainnut, että asiakkaan ääni voi ajoittain jäädä koneiston rattaisiin. Monesti toiminta ja sen kehittäminen ja tekeminen lähtevät organisaatiosta sisältä, eivät asiakkaasta päin. Toimintaa isoille tiloille

Maitoyrittäjien jäsenyys on avoin kaikille, mutta yhdistys on saanut erityisesti isot yritykset liikkeelle. Jäsenkunta painottuu jonkin verran Pohjanmaalle, mutta jäseniksi halutaan yrittäjiä koko maasta ja vaikka rajojen ulkopuoleltakin. – Jäsenet arvostavat, että pääsevät tapaamaan vastaavanlaisia ja -kokoisia yrityksiä ympäri Suomea, Mero tietää. Yrittäjät ovat toivoneet valtakunnallisia pienryhmiä, jotta pääsevät vaihtamaan syvällisemmin tietoa vaikkapa toistensa lean-toimintamalleista, johtamiskäytännöistä ja talouden tunnusluvuista. Meron mukaan suomalaiset maitotilat ovat taitavia eikä oppia tarvitse aina hakea rajojen ulkopuolelta. – Tilakoon kasvaessa yrittäjien jaksaminen ja hyvinvointi korustuvat. Yrittäjäverkosto antaa myös tähän eväitä. Myös maitoalan imagoon ja tunnettuuteen sekä yleiseen ilmapiiriin on syytä panostaa, Mero arvioi. ”Taivas rajana”

Hevosharrastuksen ohella Meron arkeen kuuluvat lasten harrastukset sekä perheen veneilyharrastus Saimaalla ja mökkeily Konnevedellä. Forssassa syntynyt, EteläKarjalan ja Etelä-Savon kautta KeskiSuomeen Jyväskylään kotiutunut Mero on silmin nähden innostunut uusista työtehtävistä ja pitää uudessa tehtävässä

20 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

”Mahdollisuudet kehittää yhdistyksen toimintaa ovat niin monet, että tietyllä tavalla vain taivas on rajana”, Henna Mero sanoo.

mahdollisuuksia valtavina. – Mahdollisuudet kehittää yhdistyksen toimintaa ovat niin monet, että tietyllä tavalla vain taivas on rajana. Mero on myös työurallaan oppinut, että vaikka tiloille tehdään esimerkiksi viimeisten oppien mukaiset ja toimivat ruokintasuunnitelmat, niin aina ne eivät mene käytäntöön saakka. – Jatkossa pitää pikemminkin varmistaa, että ruokintatyötä tekevä ihminen on

ymmärtänyt ruokintasuunnitelman merkityksen ja motivoitunut viemään sen käytäntöön saakka. Mero arvioi olevan edelleen tarpeen löytää motivaattoreita tiloille. – Tekoja syntyy vain silloin, kun asia koetaan riittävän merkittävänä ja sitä kautta motivoidutaan tekemään toisin. – Maitotilat haluavat puolueetonta neuvontaa, mutta sen on aina vastattava yrittäjien tarpeita, päättää Mero.


Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat meijeristäsi! VASIKAN

UUTUUS vasikoille

Pakkaus 4 x 360 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Sisältää tammihiilltä, jonka rakenne sitoo bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita vasikan suolistossa. Vasikan HIILI-geelssä on myös elektrolyyttejä, jotka korvaavat ripulin yhteydessä poistuvia suoloja. Vasikan HIILI-geeli kiinteyttää lantaa ja samalla ehkäisee vasikan kuivumista.

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmille. Tuote on sekä nopea sekä pitkävaikutteinen. Yksi pastatuubi sisältää 55 grammaa puhdasta kalsiumia (40 g kalsiumkloridista ja 15 g kalsiumpropionaatista), joka on optimaalinen ja tehokas kerta-annos lehmälle.

Lehmän KETOOSI -pasta – kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

UUTUUS lehmille

Pakkaus 4 x 425 g

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille Lehmän FOSFORI-pasta sisältää hyvin imeytyvää Dikalsiumfosfaattia. Lehmän FOSFORI-pastan fosforimäärä on 34 grammaa/tuubi, päivässä 68 grammaa. Käytetään lehmille, joilla on poikimisen jälkeen taipumusta jäädä makuulle (ns. makuri-lehmä) riippumatta lisäkalsiumin annostelusta tai joilla epäilet olevan fosforin puutosta.

Lehmän MAGNESIUM -pasta

Lehmän KALSIUM -pasta – markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste

Lehmän FOSFORI -pasta

- kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa UUSI, PEHMEÄ KOOSTUMUS!

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille. Sisältää magnesiumsulfaattiheptahydtaattina ja magnesiumtrisilikaattina. Yksi tuubi sisältää 14 grammaa puhdasta magnesiumia. Voidaan annostella peräsuolen kautta, jos lehmä ei pysty enää nielemään sitä.

Lehmän PÖTSI -pasta Täydennysrehu. Ketoosin eli asetonitautiriskin pienentämiseen lehmille, sopii myös lampaille. Nostaa nopeasti lehmän veren sokeripitoisuutta ja kohentaa lehmän ruokahalua. KETOOSI -pastassa lehmä saa propyleeniglykolia 2 x 230 grammaa /päivä eli optimiannoksen.

– vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pötsin toimintaa elvyttävä täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä. Sopii myös lampaille. Tuotteen vaikutus perustuu elävään hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-lääke-kasvijauheeseen, jotka parantavat lehmän ruokahalua.

Lehmän HIILI-pasta

Lehmän pH-Pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Täydennysrehu lehmille. Lehmän pH-Pastaa vaikuttaa nopeasti märehtijälle, joka on saanut ylisuuren väkirehuannoksen tai jolla on selvät merkit happamasta pötsistä. Vaikutus on nopea. Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Hiili sitoo tehokkaasti bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita suolistosta. Yksi pastatuubi sisältää suuren määrän tehokasta Carbovet® -hiili-valmistetta, sisältö 122 g.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta” Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole ollut yhtäkään poikimahalvausta.”

Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

Valmistus: FinnCow, Turku p. 040 684 0102 MAITOA SUOMESTA 3 / 2017 | info@finncow.fi

www.finncow.fi

21


Yhteistyökumppanilta

Ajankohtaista säilörehuanalyyseista

K

ulunut kasvukausi on ollut sääoloiltaan varsin poikkeuksellinen, ja johtanut siihen, että säilörehua on korjattu hyvin pitkällä aikajänteellä eri puolilla Suomea. Rehuanalyysien tärkeys korostuu poikkeuksellisissa olosuhteissa, koska laadun ennustaminen on entistä haastavampaa. Tyypillisimpiä ongelmia ovat mm. rehun nitraattipitoisuuden nouseminen rehun kastuessa esikuivatuksen aikana. Eurofins Viljavuuspalvelu tarjoaa laajan valikoiman erilaisia analyysipaketteja säilörehuille, ja esimerkiksi Laaja NIRsäilörehupaketti sisältää nitraatin määrityksen. Laajaan säilörehupakettiin kuuluu myös tulosten tulkinta, jota on uudistettu entistä havainnollisemmaksi. Tulkinta on saatavilla nurmi- ja apilapitoiselle säilörehulle sekä maissisäilörehulle. Pötsipuntari

Uusi Pötsipuntari- tulkinta kuvaa sitä, miten analysoitu rehu vaikuttaa märehtijän pötsissä. Nurmisäilörehujen osalta tulkinta-arvot on jaettu kuiva-ainepitoisuuden perusteella kahteen kategoriaan:

22 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

alle ja yli 350 g/kg ka. Lisäksi valkuaisen määrä ja laatu vaikuttavat tulkintaan. Maissisäilörehun osalta tulkinta-arvot on jaettu kuiva-ainepitoisuuden perusteella kahteen kategoriaan: alle ja yli 360 g/kg ka. Maissisäilörehulla tulkintaan sisältyy tärkkelyksen ohella myös ohitustärkkelyksen määrä sekä vähenemisennuste säilöntäajan pidentyessä. Pötsipuntari- tulkinnassa arvioidaan säilörehun vaikutuksia ruokintaan, maidontuotantoon ja karjan terveyteen. Asiakkaalle annetaan myös vinkkejä ruokinnan korjaamiseen sekä rehuntekoon, mikäli siihen on tarvetta. Tulokset esitetään havainnollisessa nelikenttä-

kuvaajassa, jossa näkyy tutkittavan rehun lisäksi edellisen rehuerän tulos. Valikoima täydentyi

Säilörehujen kalibraatiovalikoimamme on täydentynyt uudelle sisäruokintakaudelle. Perinteisimpien rehujen lisäksi kalibraatio löytyy nyt mm. puhtaalle härkäpapu- ja vuohenhernesäilörehulle. Tarkemmat lisätiedot rehuanalyyseista ja -kalibraatioista löytyvät osoitteesta www.viljavuuspalvelu.fi. VENLA JOKELA Kirjoittaja on MMT, agronomi ja Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:n asiakkuusvastaava


Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

YHTEISTYÖSSÄ MEIJEREIDEN KANSSA

KAUAN ODOTETUT TUOTESARJAT LYPSYROBOTEILLE Punaisille:

Sinisille:

ROBO Red RoboRed®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Harjapesuaine • Maitosuodattimet • Pesuharjat

RoboRed®- ja RoboBlue®tuotesarjat tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaihtoehdon laitetoimittajien alkuperäistuotteille. Tehokkaat pesuaineet vastaavat alkuperäisiä ja ovat kaiken lisäksi SUOMESSA VALMISTETTUJA. Kaikkiaan tuotteita on alkuvaiheessa noin 20 erilaista, mutta tuotteisto täydentyy ajan myötä. Käytössä monilla tiloilla.

ROBO Blue RoboBlue®-tuotteita mm.: • Hapanpesuaine • Emäspesuaine • Maitosuodattimet • Nännikumi • Letkut

KOKONAISVALTAINEN, 3-VAIHEINEN SORKKATERVEYDEN YLLÄPITO

1

PARANNA

2

SUOJAA

3

EHKÄISE

Auttaa parantamaan sorkka-alueen ihotulehduksia (mm. Digital Dermatitis DD) • Ei antibiootteja • Ei karsinogeenejä • Tunkeutuu ihon alle • Ympäristöystävällinen

LAC®-hallit ja -karsinat vasikoille

www.finnlacto.fi • 064 210 300

MYYNTI: MEIJEREIDEN TUOTTAJA­ PALVELUT MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

| 23


• • • •

• • •

24 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017


Arla-ryhmän meijerit pärjäsivät hintavertailussa

A

rla Suomi -yhteistyöryhmän meijerit olivat vuonna 2016 parhaimpia tilittäjiä suomalaisista meijeriosuuskunnista Osuustoiminta-lehden vuosikirjan syyskun puolivälissä julkaistussa analyysissä Osuustoiminta-lehti kertoi, että maidon keskihinnalla mitaten Hämeenlinnan Osuusmeijeri tilitti vuonna 2016 tuottajille keskimäärin 40,96 senttiä litralta, valtakunnan kakkonen osuuskunnista oli Laaksojen Maitokunta 40,32 sentin tilityksellä ja kolmas Kaustisen Osuusmeijeri 40,03 sentin litrakohtaisella tilityksellä. Kaikki kuusi ryhmän osuustoiminnallista meijeriä olivat listan kärjessä. Valion meijereille tilittämä hinta oli vuosikirjan mukaan 38,1 senttiä litralta. Hirvijärven Osuusmeijeri maksoi 39,28 senttiä litralta, Osuuskunta Maitokolmio 39,1 senttiä litralta ja Osuuskunta Maitomaa 38,87 senttiä litralta vuosikirjan 2016 mukaan. Kolmen osuuskunnan tietoja ei ollut saatavissa. Hintataulukossa kerrottiin, että ”hinnat eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska kalliimman luomumaidon osuus meijereittäin vaihtelee. Myös maidon valkuais- ja rasvapitoisuudet vaihtelevat jonkin verran meijereittäin.” Vertailussa ei ollut mukana osakeyhtiöpohjaisia meijereitä.

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

E-Plus on runsaasti seleeniä ja E-vitamiinia sisältävä vahva vitamiiniliuos erityisesti vastapuidun tai tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen.

Seleeni E-Plus on rakeistettu täydennysrehuseos erityisesti vastapuidun ja tuoreena säilötyn viljan täydentämiseen. Tuote sisältää myös orgaanista seleeniä.

ADE-Plus liuos on erityisesti nautakarjalle sopivassa suhteessa vitamiineja sisältävä nestemäinen vitamiiniesiseos.

ADE-Plus rae on rakeistettu esiseos nautakarjan vitamiinitasapainon turvaamiseksi. Tuote sisältää myös orgaanista seleeniä.

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

| 25


TORHOLA 2

V

   iime vuonna julkaistu Torhola   sarja oli menestys ja keräsi pal jon hyvää palautetta kuluttajilta. Sarjan tavoitteena on osal taan luoda sidettä kuluttajan, tilallisen ja Arlan välille sekä näyttää, miten se maito sinne ruokapöytään ilmestyy ja mitä se vaatii. Mikäli kuluttajan ostopäätöksiä ajaa myös tunne tai hyvä fiilis, on se omiaan vahvistamaan valintoja kaupassa. Tänä vuonna tuomme sarjaan uuden twistin, sillä Torholan maitotilalle saapuu vieraaksi kolme eturivin artistia, joista muun muassa yksi ei ole koskaan nähnyt lehmää lähietäisyydeltä. Robin, Janna ja Roope Salminen laittavat itsensä likoon oikein kunnolla Johanna ja Jarkko Salosen opastaessa heitä maitotilan saloihin. Menoa ja eeppisiä tilanteita ei tule puuttumaan. Torhola 2 – Tähdestä tilalliseksi osoittaa, ettei maitotilallisen työ ole ihan niin helppoa kuin joku saattaisi kuvitella. Herätys aikaisin aamulla vuoden jokaisena päivänä saattaa olla tottumattomalle ylitsepääsemätön koetinkivi. Mutta saapuvatko kaikki artistit tilalle kuten on sovittu? Siinäpä yksi asia, joka selviää katsomalla sarjaa Arlan Facebookissa ja Youtubessa 2.10. alkaen joka maanantai. Haluamme vielä kiittää maidontuottajiamme, sillä te olette toimineet tämän sarjan innoittajina. Teidän työstänne on paljon kerrottavaa ja toivomme ihmisten arvostuksen työtänne kohtaan nousevan entisestään tietoisuuden lisäämisen myötä. TORHOLA 2 –Tähdestä tilalliseksi alkaa 2.10. Muista katsoa ja jaa halutessasi myös kaverille!

26 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

Mirva Lahtimaa


Mirva Lahtimaa

TORHOLA 2

TORHOLA 2 Tähdestä tilalliseksi

Maitotilallisen arki ei ole tarkoitettu ihan kenelle vain. Tähän käytännössä ympärivuorokautiseen ja -vuotiseen työhön pystyvät vain uutterimmat naiset ja miehet. Arla haluaa tuoda esille tätä tärkeää työtä ja pyrkii tekemään sen tavalla, joka kiinnostaa ja herättää tunteita. MIRVA LAHTIMAA MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

| 27


LAAKSOJEN MAITOKUNTA

SATA VUOTTA MAIDONTUOTTAJAN ASIALLA

Ylivieskan Savarissa päämajaansa pitävä Laaksojen Maitokunta on ollut Kalajoki- ja Pyhäjokilaaksojen maidontuottajien asialla sata vuotta. Laaksojen Maitokunnan toiminta on muuttunut sadan vuoden aikana, ja hankinta-alue on laajentunut jokilaaksojen ulkopuolellekin. TUOMAS KOIVUNIEMI

T

ällä hetkellä hankintameijerin lipun alla on 73 maidontuottajaa ja vuosittainen maitomäärä on noin 26 miljoonaa litraa. Pääosa osuuskunnan maitotiloista sijaitsee Kalajoki- ja Pyhäjokilaaksojen alueella, mutta kauimmainen tuottajatila on Muhoksella ja itäisin Kärsämäellä. – Osuuskunnan tilanne on vakaa. Tuottajamäärä on ollut hienoisessa laskussa, mihin on vaikuttanut yleinen rakennekehitys. Osalla maitotiloista ei ole joko

28 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

jatkajaa tai toimintaan pitäisi investoida niin paljon, ettei siihen ole lähdetty, Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtaja Ulla Roininen kertoo. Jatkavat maitotilat kasvu-uralla

Osa tuottajista on vahvasti kasvu- ja laajennusuralla. Roininen uskoo, että tuottajamäärä vähenee edelleen, mutta maitomäärä tulee säilymään samalla tasolla kuin nyt. Osuuskunnan maitotilojen koon kasvu tulee hänen mukaansa heijastumaan myymälä- ja välitystoimintaan.


LAAKSOJEN MAITOKUNTA Tuomas Koivuniemi

Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtaja Ulla Roinisella on käsissään Ylivieskan Osuusmeijerin perustavan kokouksen pöytäkirja. Roininen kertoo, että osuuskunnan satavuotistaivalta juhlitaan työn merkeissä.

Tiedätkö historiallisesti merkittävän tilan? Vihjeitä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen maitoasuomesta@arlafoods.com. MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

| 29


LAAKSOJEN MAITOKUNTA

– Jatkavat tilat panostavat kasvuun täysillä, mikä vaikuttaa myös osuuskunnan myymälä- ja välitystoimintaan. Pienet maitotilat ovat käyttäneet enemmän meijerin palveluita, kun taas isot tilat kilpailuttavat yleensä ostojaan suoraan. Olemme tähän saakkakin välittäneet tilojen tarvitsemia aineita ja tavaroita myös suorina toimituksina, mutta toimintaa on edelleen kehitettävä siihen suuntaan kuin jäsenistö haluaa. Neljä työntekijää

Osuuskunta työllistää tällä hetkellä neljä henkeä eli toimitusjohtajan ja Justusmyymälän vetäjän Tiina Saukonojan sekä tuottajapalveluista vastaavan Merja Lempolan ja toimistotyöntekijä Helena Tervon. – Henkilökuntamäärä on ollut tämän kokoinen jo jonkin aikaa. Jokaiselta tekijältä vaaditaan kyllä monitaitoisuutta työyhteisössä. Meillä väki on ollut yleensä pitkään töissä, Roininen sanoo. Laaksojen Maitokunnan liikevaihto oli viime vuonna noin 12 miljoonaa euroa, mistä Arlalle myydyn maidon osuus on hieman yli 10 miljoonaa euroa. Justusmyymälän ja välitysmyynnin liikevaihto oli 1,8 miljoonaa euroa. Tuumasta heti toimeen

Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan hedelmälliset jokilaaksot ovat tarjonneet pitkään hyvät edellytykset karjanhoidolle, joten maitotalous nousi jo 1800-luvulla yhdeksi alueen hyvinvoinnin ja taloudellisen vaurauden lähteistä. Alueella toimi 1800luvun lopulla ja 1900-luvun alussa useita yksityisiä meijereitä. Ylivieskassa pohdittiin oman osuustoiminnallisen meijerin perustamista, mitä varten kutsuttiin koolle kokous 5.2.1917. Tuottajat eivät jättäneet meijerin perustamista kokouksessa pelkän pohtimisen asteelle, vaan se päätettiin perustaa heti. Meijeriosuuskunnan säännöt saivat kuvernöörin vahvistuksen 28.4. ja 11.10.1917 osuuskunta rekisteröitiin kaupparekisteriin nimellä Ylivieskan Osuusmeijeri. Osuuskunta rakensi meijerin Kalajoen rantaan ja tuotantotoiminta alkoi maaliskuun 1918 alussa. Meijerirakennus kuitenkin paloi poroksi 31.5.1918 ja sen korjaaminen vei aikaa puoli vuotta. Maidon saanti meijeriin oli alkuvuosina riippuvaista vuodenajoista, kun karja oli kesälaitumilla ja maitoa ei saatu kuljetettua jalostettavaksi. Tilat käyttivät maitoa itse tai tekivät siitä voita, joten sitä ei riittänyt lähetettäväksi. Wall Streetin pörssiromahduksen ai-

30 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

”Jokaiselta työntekijältä vaaditaan kyllä monitaitoisuutta työyhteisössä.”

heuttama maailmanlaajuinen lama iski Suomeen ja lakeuksillekin 1930-luvun alussa. Köyhyys ja tilojen pakkohuutokaupat vähensivät karjamäärää, mikä näkyi meijerinkin taloudessa. Uutta meijerirakennusta olisi Ylivieskassa kaivattu, mutta hanke sai jäädä odottamaan parempia aikoja. Sotavuodet 1939–45 kiristivät maidontuotantoa. Maitomäärä palautui niukkojen vuosien jälkeen vuoden 1930 tasolle eli 750 000 kiloon vuonna 1948. Seuraavana vuonna maitomäärä 2,5-kertaistui, sillä sitä tuotettiin noin 1,8 miljoonaa kiloa. Oulaisissa sijainnut osuusmeijeri oli sotavuosina joutunut lopettamaan toimintansa, joten maitoa kuljetettiin sieltäkin Ylivieskaan. Osuuskunta sai 1940–50-luvuilla paljon uusia jäseniä Sievistä, Rautiosta ja Alavieskasta.


Tuomas Koivuniemi

JANTURI FARM on maatiloja ja maidonjalostajia palveleva valvonta- ja hälytysjärjestelmä, joka valvoo maidon alkutuotannosta lähtien lypsy-, jäähdytys- ja puhdistusjärjestelmän toimintaa. Järjestelmä on hajautettu ja hälyttää myös häiriötilanteista.

Havaitsee ja hälyttää: • Lämpötilojen poikkeamat • Häiriötilanteet • Pesurin toiminnan Laajentuu: • Vedenpaineen seuranta • Ruokinta-automaattien seuranta • Sähköenergian mittaus • Kamera- ja kulunvalvonta • Ilmanvaihto- ja lämmitysvalvonta

Toimitusjohtaja Ulla Roininen ja Justus-myymälän myymäläpäällikkö Tiina Saukonoja.

Oman juustolan perustaminen

Maitomäärän kasvaessa meijerissä pohdittiin oman juustolan perustamista. Uutta juustomeijeriä ryhdyttiin rakentamaan 1953 ja toiminta pääsi käyntiin vuonna 1955. Meijeri valmisti emmental-juustoa 1 000 kilon päivätahdilla. Ylivieskan Osuusmeijerin maitomäärä ylitti 10 miljoonan kilon rajan vuonna 1956. Ylivieskan Osuusmeijerin nimi painui vuonna 1974 historiaan, kun osuuskunta otti uudeksi nimekseen Laaksojen Maitokunta. Meijerissä jouduttiin 1970-luvun alussa pohtimaan juustonvalmistuksen tulevaisuutta – joko se oli lopetettava tai sitten sitä oli laajennettava ja automatisoitava. Valmistuskustannukset olivat suuret ja kypsytysvarastot sitoivat pääomia.

Kansainvälistä menestystä

Laaksojen Maitokunnan 100-vuotishistoriikin mukaan hallintomiehet eli hallituksen puheenjohtaja Pekka Hannula ja hallintoneuvoston puheenjohtaja Väinö Rahkolin sekä toimitusjohtaja Erkki Hakala uskoivat juustolan kannattavuuteen. Juuston valmistusmäärä saatiin kasvuun. Lisäintoa meijeriväki sai, kun sen emmentaltahko sai vuonna 1976 hopeaa Yhdysvaltain Wisconsinin kansainvälisessä juustokilpailussa. Osuuskunta panosti juustolan toimintaan. Nestemäisten maitotuotteiden valmistus loppui 1978 ja voin valmistus vuonna 1985. EY muutti maitokenttää

Maidontuotannon kenttä alkoi muuttua

Janturi Oy, Pajatie 5, 85500 Nivala www.janturi.fi Anssi Ruotsalainen Jukka-Pekka Savolainen MAITOA SUOMESTA 3 / 2017 | 31 anssi@janturi.fi jukka@janturi.fi 050 5747 640 040 5711 621


LAAKSOJEN MAITOKUNTA

1980-luvun lopulla, kun rahamarkkinat vapautuivat ja Suomi aloitti tien kohti Euroopan Yhteisön (myöhemmin Euroopan unionin) jäsenyyttä. Elintarvikkeiden tuonti vapautui, jolloin ulkomaiset toimijat pääsivät kotimaisille markkinoille. Samalla tuottajahinnat laskivat. Osuuskunta on ollut mukana Arla Suomi -ryhmässä ja sitä edeltäneessä Ingman-yhteistyössä vuodesta 1996 lähtien. Laaksojen Maitokunta kuului ennen Valio-perheeseen, joka kuitenkin irtisanoi markkinointiyhteistyön vuonna 1994. – Itsenäinen markkinointi oli raskasta ja Euroopan unioniin liittyminen toi mukanaan epävarmuutta, jolloin useat tuottajat lopettivat maidontuotannon, Roininen kirjoittaa kokoamassaan osuuskunnan 100-vuotishistoriikissa. Valio-yhteistyön loppumisen myötä osuuskunta joutui tekemään rankkoja saneeraustoimia ja irtisanomaan henkilökuntaa. Uusi osoite maidolle löytyi Ingmanilta, jonka kanssa yhteistyö aloitettiin vuonna 1996. Myöhemmin yhteistyöryhmän nimi on omistusjärjestelyiden myötä vaihtunut Arla Suomi -ryhmäksi.

32 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

Arla-yhteistyöhön on oltu tyytyväisiä

Roinisen mukaan Ingman- ja Arla-yhteistyöhön ollaan osuuskunnassa oltu tyytyväisiä. Laaksojen Maitokunnalla oli vielä 1990-luvun lopulla juustonvalmistusliiketoimintaa, joka siirtyi Pohjanmaan Juusto Oy:öön vuonna 1998. Juustoyhtiö fuusioitui 2001 Juusto Kairaan, minkä myötä Ylivieskassa juuston valmistus loppui ja osuuskunta on siitä lähtien toiminut puhtaasti hankintameijerinä. – Yhteistyö Ingmanin kanssa ”pelasti” aikoinaan osuuskunnan toiminnan. Väki on ollut pääsääntöisesti yhteistyöhön tyytyväistä, sillä maidon hinta on pysynyt alueellisesti kilpailukykyisellä tasolla. Ulla Roininen tuli osuuskuntaan töihin ensin talouspäälliköksi vuonna 2005 ja toimitusjohtajan pestiä hän on hoitanut vuodesta 2007 lukien. – Toimitusjohtajan työ on kymmenessä vuodessa muuttunut siten, että Arla Suomi -ryhmän yhteistyön rooli ja merkitys osuuskunnalle on kasvanut. Omat tilat Savarissa

Laaksojen Maitokunta toimi pitkään


Tuomas Koivuniemi

LAAKSOJEN MAITOKUNTA

vuokratiloissa, kunnes osuuskunta päätti rakentaa viime vuosikymmenen vaihteen tienoilla omat toimitilat Savariin, jotka valmistuivat vuonna 2011. Omassa toimitalossa sijaitsee Justus-myymälä ja osuuskunnan hallintotilat. – Tilojen rakentamisen myötä esimerkiksi myymälän toiminta vilkastui kovasti. Osuuskunnassa yhteishenki on toimitusjohtajan mukaan vahva. Arla Suomi -ryhmän tuottajatilaisuuksien ohella Laaksojen Maitokunta pitää yllä jäsenhenkeä esimerkiksi vuosittaisella jäsenperheiden jouluruokailulla ja huomioimalla jäsenistöä joskus vaikka pienillä lahjoilla. – Justus-myymälästä on tullut oman väen kohtauspaikka, missä tuottajat käyvät ostoksilla ja keskustelevat samalla maidontuotannosta ja niin osuuskunnan kuin muistakin ajankohtaisista asioista, Roininen kertoo. Laaksojen Maitokunnan konttori ja Justus-myymälä sijaitsevat Ylivieskan Savarissa, minne omat tilat valmistuivat vuonna 2011.

Lähde: Laaksojen Maitokunnan 100-vuotishistoriikki (Ulla Roininen, 2017), joka on luettavissa sähköisesti osoitteessa https://www.laaksojenmk.fi/4

Uutuustuote sorkkien hyvinvointiin

DD-DELETE

Käytetään nautojen sorkkavälin liikasvun, sorkkasyylien ja sorkka-alueen ihotulehduksen hoidon yhteydessä. Olen käyttänyt DD-Deleteä sorkkavälin liikakasvuun liikakasvun alkuvaiheessa ja tulokset ovat lupaavia. Käytän myös aina sorkka-alueen ihotulehduksissa ja sorkkasyylien hoidossa. Tuote tuoksuu raikkaalle tervalle ja se on kätevä käyttää.

Vaikuttavat aineet: terva, salisyylihappo, kuparisulfaatti

- Marko Vartiainen, sorkkahoitaja, Haapajärvi

Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

Valmistaja: FinnHoof Oy Heikki Kemppi, puh. 050 301 7760 Linnankatu 35 bC 76, 20300 Turku www.finnhoof.fi

Kysy meijeristäsi tai sorkkahoitajaltasi.

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

| 33


Arla Suomi -laatuohjelma Kotialbumi

Rakennussuunnittelua ja rakennuttamista tarjoava Ari Vatanen auttaa maitotiloja rakentamiseen liittyvissä asioissa.

Ari Vatanen tuo kokemusta investointien toteuttamiseen Maidontuottajien pitää itse olla vahvasti mukana etenkin suunnitteluvaiheessa. Se vaatii kohteiden kiertämistä ja aikaa. Etenkin suunnitelmien tekemisessä, sopimusasioissa ja varsinaisessa rakentamisprosessissa viljelijän kannattaa ottaa täysin ulkopuolinen konsultti avukseen johtamaan hanketta.

A

rla Suomi -yhteistyöryhmälle investoivien tilojen palveluja yrityksensä kautta tarjoava Ari Vatanen on tuttu näky jo eri puolella Suomea. Alkuvuonna tehty sopimus on vienyt itäsavolaista Vatasta idästä länteen ja etelästä aina Koillismaalle ja Etelä-Lappiin asti. – Yhteistyö tilojen kanssa on lähtenyt sujuvasti liikkeelle, iloitsee Vatanen Tilojen taloustilanne on Vatasen mukaan tuonut selvästi aiempaa huolellisempaa valmistautumista tuleviin hankkeisiin. – Tahtotila on ollut tiloilla selkeä ja kohteissa on mietitty jo ennakkoon, mitä tilalla halutaan, kiittää Vatanen. Rakennuttajakonsulttina ja suunnittelijana toimiva Vatanen on ollut tyytyväinen, että yhteistyö tilojen ja meijereiden

34 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

”Yhteistyö tilojen kanssa on lähtenyt sujuvasti liikkeelle.” välillä on toiminut hyvin. – Olen pystynyt auttamaan tiloja jo varhaisessa kartoitusvaiheessa, jolloin on pystytty tarjoamaan oikeaa apua tiloille, Vatanen taustoittaa. Uutta ja laajennusta

Tällä hetkellä Vatasen asiakkaat jakautuvat tasaisesti uusien pihattojen rakentajiin ja olemassa olevien navettojen laajen-

tajiin. Laajentajat ovat eri kokoluokista. – Parsinavettojen laajennuksissa tyypillistä on eläinpaikkojen lisääminen ja eläinten olojen parantaminen sekä tarve helpottaa viljelijöiden työolosuhteita navetassa. Laajentajat ovat esimerkiksi 20 tai 30 lehmän tiloja, jotka tyypillisesti lisäävät 10 eläinpaikkaa, Vatanen kertoo. Arla Suomi -yhteistyöryhmän meijerit ovat neuvotelleet maidontuottajille neuvontapaketit sekä uuden navetan rakentamiseen ja peruskorjauksiin. Tarjolla on myös paketteja hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikaiseen neuvontatyöhön. Tämä voi tuottajan tarpeista riippuen sisältää opastusta tai suunnittelutyön. Esimerkiksi ympäristölupakäsittelyyn vaadittavat navetan luonnospiirrokset syntyvät reilulla 1 500 eurolla.


Investoinnit Tuomo Flinkman

Pitkä kokemus

Vatasen pitkä kokemus huokuu puheesta. Supliikkimiehenä Vatanen jaksaa kuunnella tuottajia ja tarttua heidän ideoihinsa. Yli 20 vuoden uran navettojen suunnittelijana ja rakennushankkeita rakennuttajakonsulttina läpi johtaneella Vatasella on huoli tilojen realistisesta käsitysestä rakentamisprosessista. – Tärkeä olisi ensin tutustua, mitä Suomeen on tehty. Ehkä juuri Suomesta löytyy oikeat kohteet, johin pitäisi tutustua mm. eri maiden poikkeavien lainsäädännön määräysten takia, Vatanen muistuttaa. Tutustumisen jälkeen on aika katsoa, mihin viljelijöiden rahkeet riittävät. Kartoituksen jälkeen on aika vasta pyytää kustannusarviot eikä missään nimessä tilata vielä piirustuksia. Piirustusnippu maksaa kuitenkin jotakin ja usein sitoo viljelijän ajatusmaailmasta muita vaihtoehtoja pois. – Jos maksaa piirrustuksista useita tuhansia, niin harva viljelijä enää peruuttaa. Katsomalla olemassa olevia kohteita, niin saa käsityksen erilaisista vaihtoehdoista. Vaihtoehtoja kannattaa käydä läpi eri valmistajien kohteissa. Valmispake-

Valitsen Yaran lannoitteet siksi, että niissä on seleeniä ja laatu kunnossa.

Homma vain toimii, kun lähdetään pellolle. Mikko Elovaara, Lampelan tila, Kiuruvesi

teissa ei kuitenkaan ole huomioitu tilan erityispiirteitä, Vatanen arvioi. ”Keskity valintoihin, anna ammattilaisen hoitaa siitä eteenpäin”

– Tuottajia pyydetään olemaan jo investointisuunnitelman idea-vaiheessa yhteydessä omaan meijeriin. Tällöin voimme parhaiten auttaa taloudellisesti järkevän ja toiminnallisesti hyvän navetan neuvontapalvelujen etsimisessä, muistuttaa Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen. Maidontuottajien pitää itse olla vahvasti mukana etenkin suunnitteluvaiheessa. – Ne viljelijät, jotka ovat nähneet vaivaa sekä kiertäneet kohteita ovat olleet tyytyväisimpiä valmiisiin kohteisiin. Ja tähän vaiheeseen pitää varata aikaa, koska investointi on iso satsaus, muistuttaa Vatanen. Kohteiden pitää toteutuksessa olla selkeitä ja siinä kannattaa luottaa ammattilaisen. Jokainen nurkka maksaa. – Valinnat on tehtävä tarkasti harkiten ja ajan kanssa, sen jälkeen anna ammattilaisen hoitaa itse rakentaminen, sopiminen ja suunnittelmat, kehottaa Vatanen.

Mikko ja Antti Elovaara Kiuruvedellä luottavat Yaran seleenipitoisiin lannoitteisiin. Näin karja saa rehusta tasaisesti ja turvallisesti tärkeää seleeniä. He arvostavat myös lannoitteiden hyvää laatua. Niillä onnistuu tasainen levitys. | 35 www.yara.fi

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017


Yhteistyökumppanilta

Välitä viljelijästä -projekti auttaa maatalousyrittäjää

K

un maatalousyrittäjän henkiset voimavarat ehtyvät tai taloudelliset huolet kasaantuvat, apua on saatava joskus hyvinkin nopeasti. Tänä vuonna vaikeuksissa oleva viljelijä voi hakea apua Melan Välitä viljelijästä -projektin ja maakunnallisten hyvinvointihankkeiden kautta. Apu kohdentuu sekä välittömästi maatalousyrittäjien jaksamiseen vaikuttaviin tukitoimiin että pitkävaikutteiseen ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Viljelijää auttavat Melan neljä alueellista projektityöntekijää sekä eri puolilla Suomea käynnissä olevien maaseudun hyvinvointihankkeiden työntekijät. Vaikeuksissa oleva maatalousyrittäjä voi hakea Melalta tänä vuonna myös ostopalvelusitoumusta, jolla voi ostaa esimerkiksi terapiaa uupumuksen hoitoon tai asiantuntija-apua taloudellisiin tai juridisiin haasteisiin. Mela myöntää sitoumuksen projekti- tai hanketyön-

36 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

tekijän suosituksesta. Elokuun loppuun mennessä yli 220 maidontuottajaa on saanut ostopalvelusitoumuksen. Kaikkiaan ostopalvelusitoumuksia on vuoden alusta lähtien myönnetty 465 henkilölle. Lisäksi monia viljelijöitä on autettu muunlaisin keinoin. Ota rohkeasti yhteyttä!

Jos tunnet itsesi uupuneeksi tai masentuneeksi, olet kohdannut jonkinlaisen elämänkriisin, sinulla on maatilaasi liittyviä laskuja rästissä tai tarvitset apua näistä syistä johtuvissa juridisissa asioissa, ota yhteyttä alueesi hanke- tai projektityöntekijään. Hän tulee tapaamaan sinua, kuuntelee huoliasi ja auttaa etsimään apua ongelmiesi ratkaisemiseksi. Älä jää ongelmiesi kanssa yksin, vaan ota rohkeasti yhteyttä. Hanke- tai projektityöntekijän tapaaminen on maksutonta ja voit luottaa siihen, että kaikki yhteydenotot, keskustelut ja tapaamiset ovat ehdottoman luottamuksellisia. Hanke-

tai projektityöntekijöiden yhteystiedot sekä lisätietoa projektista voit lukea Melan nettisivuilta (www.mela.fi) Välitä viljelijästä -teeman alta. Tehdään yhdessä tästä vuodesta välittämisen vuosi

Edistämme Välitä viljelijästä -projektissa myös ennaltaehkäisevää työhyvinvointityötä. On tärkeää saada kaikki voimavarat ja verkostot yhdessä maatalousyrittäjän tueksi. Siksi kehitämme varhaisen välittämisen mallia, etsimme uusia toimintamalleja uupumuksen tunnistamiseksi ja yhdessä verkostojen kanssa tuotamme ennaltaehkäisevään työhön liittyviä asiasisältöjä ja materiaaleja. Tehdään yhdessä tästä ja ensi vuodesta välittämisen vuosi! PIRJO RISTOLA p. 029 435 2274 pirjo.ristola@mela.fi


Arla Suomi Laatuohjelma

Maitotilat odottavat kumppanuuskäyntejä Maitotilat ovat ottaneet hyvin vastaan Arla Suomi Laatuohjelman mukaiset kumppanuuskäynnit. Tiloilta saatu ensi palaute on ollut ”hyvä fiilis tilavierailuista” ja moni tila on innostunut kehittämisideoista: ”tuohan olikin ihan hyvä juttu, pitääpä tehdä eri tavalla”.

M

aitotilat ovat tilanneet itse kumppanuuskäyntejä todella aktiivisesti, iloitsee laatuneuvoja Johanna Petrelius Arla Pohjois-Suomen Ranuan

meijeriltä. Petreliuksen mukaan tilat odottavat kumppanuuskäyntejä ja monet ovat tiedostaneet, että käynnillä saa tärkeää tietoa meijeriltä ja varsinkin palvelujen suhteen moni tuottaja on saanut paremman käsityksen, missä kaikissa asioissa meijeriltä saa neuvoja, tuotteita ja edullisia tarjouksia. Pääasia tiloilla kuitenkin on Petreliuksen mukaan, että tilat odottavat hyviä vinkkejä päivittäiseen tekemiseen. Tilat

soittavat paljon meijerille, mutta puhelimessa kaikki asiat eivät tule esille. Tilalla tehtävällä kumppanuuskäynnillä asiat nousevat helpommin esille. – Yleisin kommentti, miksi tilakäyntejä pyydetään, on että ”ulkopuoliset silmät huomaavat asioita, joita tilan väki ei ole huomannut”, Petrelius kertoo positiivisesta palautteesta tiloilta. Tilan ja meijerin yhteistyö tiivistyy

Hankintameijerit ovat kokeneet kumppanuuskäynnin myös lisäävän mahdollisuuksia toimia entistä paremmin tilan kanssa. – Tarvittaessa pystyy auttamaan tilaa paremmin, kun tunteen tilan rutiinit ja käynnillä on tullut tilan kanssa parem-

min tutuksi, Petrelius kertoo. Arla Pohjois-Suomen alueella on tehty lyhyessä ajassa jo kymmenen kumppanuuskäyntiä ja tilat ovat itse tilanneet jo toistakymmentä uutta käyntiä. Neuvojat ovat myös tehneet tilakäyntejä yhdessä eri puolella maata, jolloin tiedonvaihtoa tulee myös alueiden välillä tuottajille ja eri alueen neuvojilta myös tiloille. Johanna Petrelius on vieraillut myös Laaksojen Maitokunnan ja Sipoon tuottajien tiloilla yhdessä alueen omien neuvojien kanssa. – On ollut myös iloista huomata, että tilakyltit kiinnostavat tiloja ja samalla tienvarteen saatava kyltti viestiin kuluttajille Arla Suomi -yhteistyöryhmän tiloista, Petrelius kertoo.

Visiomme on luoda asiakkaillemme parempi tulevaisuus Me Feedexillä uskomme siihen, että voimme tarjota kaikille Suomen tuottajille optimaalisen tuotannon neuvonnan ja korkealaatuisen rehun avulla. Tämän tuloksena voimme yhdessä tuottajiemme kanssa saavuttaa vahvemman eläinterveyden ja korkeatuottoisia eläimiä.

| 37 Oy Feedex Ab, Teollisuuskatu 4, 68800 Kolppi puh. 020 1984 820 MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

www.feedex.fi


Hintatietoinen tilaa nyt. Ja laatutietoinen heti. Me tunnemme suomalaisen rehunsäilönnän ja vaihtelevien korjuuolosuhteiden haasteet, mutta tiedämme myös AIV-tuotteiden tehon. Siksi myönnämme ensimmäisinä rehunsäilöntäaineillemme ainutlaatuisen AIV Laatutakuun. Se on nimensä mukaisesti uusi rehunsäilöjän turva ja huippulaatuisen säilörehun tae.

Lue lisää takuuvarmasta tehosta aiv.fi-sivuilta.

Tilaa nyt AIV-tuotteet kauden parhaaseen hintaan. Takuulla.

AIV.fi


Tuomas Koivuniemi

JA S - UI NÄ EH E N I S R N JA V K I IKO PA ER K A M

Saapas nyt

erinomaiset kivennäiset

Riipisen Riistaherkut Arlan vuokralaiseksi Kiteelle

A

rla Itä-Suomen Kiteen kiinteistössä toimi viime vuoden lopulle saakka vuokralaisena Suomen Pontikkakeskus Oy, joka valmisti Aito kiteeläinen pontikka ja Savikon Tähkä –alkoholijuomia. Alkoholiyhtiö hakeutui tuolloin konkurssiin. Kuusamolainen Riipisen Riistaherkut Oy osti toukokuussa juomien valmistuslaitteet konkurssipesältä itselleen. Samalla kuusamolaiset vuokrasivat Arlalta tilat toiminnan jatkamista varten. Riipisen Riistaherkut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markus Riipinen kertoo, että Kiteen tehtaan vuotuinen tuotantomäärä on ollut alle 10 000 pulloa, mutta uuden omistajan on tarkoitus nostaa tuotantomäärä ainakin 65 000 pulloon eli 30 000 litraan. – Kirkkaiden viinojen lisäksi tarkoituksenamme on alkaa tekemään viskiä ja muitakin tuotteita, hän valaisee tulevaisuuden suunnitelmia.

Kun tilaat 1 000 kg

rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle

Riistakaupasta se lähti

Riipisen Riistaherkut on kuusamolainen perheyritys, jonka ovat perustaneet Pekka ja Päivi Riipinen vuonna 1989. Yrityksen siemenenä toimi pieni riistakauppa Kuusamossa. Nykyisin yrityksellä on oma riistaravintola Rukalla, kolme matkamuistomyymälää Rukalla, Kuusamossa ja Vuokatissa sekä elintarvikejalostustehtaat Äänekoskella ja Vaalassa. Yrityksen liikevaihto on noin 2,3 miljoonaa euroa (2016). – Suunnitelmamme on ollut kehittää kaiken kattava tuotevalikoima Suomen puhtaiden luonnontuotteiden ympärille. Tällä hetkellä jälleenmyyjäverkostoamme laajennetaan vahvasti ja lähitulevaisuudessa ajatuksena on saada tuotteitamme asiakkaiden saataville ympäri maan, Markus Riipinen kertoo. Ajatus palasi

Riipisen perheyhtiössä ajatus omien alkoholijuomien tuotannosta heräsi jo 1990-luvulla, kun oma riistaravintola perustettiin. Aika ei vielä silloin ollut kuitenkaan kypsä. Markus Riipisen mukaan ajatus palasi hänen Mikael-veljensä mieleen vain vähän ennen kuin Suomen Pontikkakeskuksen laitteet Kiteellä tulivat myyntiin. – Laitteiden myynti-ilmoitus tuli sitten parin viikon kuluttua netissä eteeni. Päätös laitteiden hankinnasta tehtiin perheen kanssa parissa päivässä, Markus Riipinen kertoo. Kun Kiteellä saadaan taas alkoholituotteita valmiiksi, niitä aiotaan ensimmäiseksi saattaa asiakkaiden saataville Kiteellä, Kuusamossa ja tietenkin Riipisen riistaravintolassa Rukalla. TUOMAS KOIVUNIEMI

Nokian Jalkineiden Kontio-klassikkosaappaat Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi-Tähti-kivennäisissä tai 20 €:n alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä.

Ne aidot ja alkuperäiset, jotka on suunniteltu meidän suomalaisten jalkoihin. Saapas on jämäkkä, ryhdikäs ja erittäin laadukas. Värivaihtoehtoina kampanjassa musta tai punainen.

Kampanja voimassa

Murrontie 2 91600 Utajärvi MAITOA SUOMESTA 3 / 2017 31.10.2017 asti p. 08 514 4700 Myynti: maatalouskaupat www.kinnusentahtirehut.fi

| 39


40 |

MAITOA SUOMESTA 3 / 2017

Maitoa Suomesta 3/2017  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Maitoa Suomesta 3/2017  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Advertisement