Page 1

ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

1  • 2 0 1 8

Työterveyshuolto on tärkeää ennakoivaa toimintaa Luomun kulutus kasvaa maltillisesti Energiaveron palautushakemus tehtävä ajoissa Toimitus-ai johtaja K : Gyllström

s u t i o i n n u k ä ”Syv n e i j a t t o u t ” n a a t h o k ä työt


Vaihtoehdot utareen esikäsittelyyn Valitse rutiini, joka sopii parhaiten karjasi tarpeisiin! Kuiva paperi pyyhintä

Utaresaippua + mikrokuituliina

Esikostutettu paperi

Utare vaahtopesu + paperi/pyyhe

Puhdistuskyky maidon laskeutuminen/ stimulointi Vetimen ihon kunto

S Soft So o oft ft ft Very absorbant

Very absorbant

S Soft So oft o ft ft Detaches dirt & Very resistant Ready to use Very resistant gentle on skin

Gentle Detaches dirt &on teat skin gentle on skin

Triple Clean

Highly Ready to Very use absorbant Gentleconcentrated on teat skin

39,-

2 rll x 600 arkkia

Softcel™ on erittäin imukykyinen, osittain kierrätysmateriaalista valmistettu, vahva ja pehmeä kaksikerroksinen paperi, joka puhdistaa ja kuivaa vetimet tehokkaasti ja hellävaraisesti.

Biocell kostea utarepyyhe (741006809) suos. 48,27

Triple Clean

Gentle on teat skin

Triple Clean

Detaches Detaches dirt dirt Highly concentrated

60€

Highly

Dynamic Dynamic foamfoam concentrated

Sta

UUTUUS

10 L+12 kp l

Hamra soap 10 L / 10,4kg 46,00 (741006703 ) suos. 64,74 20L/ 20,7 kg 74,00 (741006704) suos. 99,00 Utarepyyhkeet, mikrokuitua 12 kpl, 31x31cm 14,00 (92065151) suos. 17,54

Biofoam Plussan tiivis vaahto peittää koko vetimen ja irrottaa lian helposti. Pitää vetimen ihon pehmeänä ja joustavana sekä valmistelee tehokkaaseen lypsyyn, ympäristöystävällisellä tavalla.

Tutustu lisää www.delaval.fi/lypsyhygienia

Hankkija myymälästä tai huoltoteknikoltasi!

Pihaton sisustuspäivät Parsipedit

hmästä y r te o tu ta s e Valitse kolm un! d e n a a h r a p t a ja sa LEDyyjältäsi! m e it la s u jo r ta Kysy valot Karjah

arja

-20% Juoma altaat www.facebook.com/delaval www.instagram.com/delavalsuomi

2170€

Käytävä matot

suos. 271 2€ (8 9 8 6 3 5 1 6)

Tarjoukset voimassa 1.3.-30.4.2018


ARLA SUOMI -YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

PÄÄKIRJOITUS

Tärkein voimavara on ihminen

U 9. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA: Sami Kilpeläinen Sähköposti: sami.kilpelainen@arlafoods.com ULKOASU: Ville Alén Postiosoite: PL 33, 01151 Söderkulla Puhelin: 050 3831755 Sähköposti: maitoasuomesta@arlafoods.com Ilmoitukset ja tilaukset: Minna Tamminen Hämeenlinnan Osuusmeijeri Meijerikatu 4 13100 Hämeenlinna JULKAISIJAT: Arla Oy Hämeenlinnan Osuusmeijeri Kaustisen Osuusmeijeri Arla Oy Itä-Suomi, Kiteen Meijeri Laaksojen Maitokunta Limingan Osuusmeijeri Paavolan Osuusmeijeri Porlammin Osuusmeijeri Arla Oy Pohjois-Suomi, Ranuan Meijeri Ruhan Meijeri Oy PAINOPAIKKA: Fram, Vaasa Kannen kuva: Mirva Lahtimaa

seissa maissa ihmisten eliniänodote on kasvanut vauhdilla. Tulevina vuosikymmeninä tulemme näkemään entistä enemmän yli satavuotiaita. Mutta kuinka maatalousväestön eliniänodote kehittyy? Maataloudessa on paljon fyysistä ja henkistä kuormitusta. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä olemme halunneet kannustaa tilojamme huolehtimaan tärkeimmästä eli omasta hyvinvoinnista. Osana uudistunutta laatukylttiä edellytämme varhaisen välittämisen mallin mukaisesti työterveyshuoltoon kuulumista. Haluamme, että maidontuottajat pysyvät terveinä ja pääsevät aikanaan eläkkeelle hyvinvoivina. Työterveyden ydin on ennakoivassa työssä. Työterveyshuolto on tärkeä osa palkkatyössäkäyvienkin sosiaaliturvaa. Myös maitotilallisten kannattaa tarttua toimintaan, joka osaltaan auttaa elämään sinne sataan vuoteen saakka. Maitotilan tärkein voimavara on ihmiset. Työterveyden ohella Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on viety läpi jo kaksi oma johtajuus -koulutusohjelmaa. Kolmas ohjelma käynnistyy syksyllä. Tässä lehdessä on tietoa, kuinka voi päästä mukaan ohjelmaan, joka avaa erilaisin silmin käsityksen sinulle itsestäsi ja tavastasi toimia muiden ihmisten kanssa tai johtaa heitä. Maitomarkkinat ”rasvaimussa”

Euroopan maitomarkkinoilla hintojen paras vire taittui loppu vuoden aikana. Rasvojen hinnat ovat Euroopassa säilyneet edelleen korkealla. Voista maksettiin EU:n komission mukaan lähes neljä ja puoli euroa kilolta helmikuun toisella viikolla. Tämä on noin kaksinkertainen hintataso EU:n väliintulohintaan eli interventiohintaan nähden. Rasvattoman maitojauheen hinta on painunut reilusti alle interventiotason. Jauheen hinta on jo tasolla 1,40 euroa kilo. Jauhevarastot ovat valmiiksi pullollaan. Vanhojen EU-15 jäsenmaiden tuottajahinta ennätti vuoden lopulla kivuta keskimäärin jo tasolle 38,23 senttiä litralta, kun se keväällä oli noin 33,3 senttiä. Euroopassa vuosi oli maidontuottajille hyvä. Alku vuodesta hinnat ovat Euroopassa olleet teollisten tuotteiden vetäminä laskussa. Rasvakeskustelun vapautuminen maailmalla ja Suomessa on lisännyt selvästi rasvaisten maitotuotteiden kulutusta. Suomessa kermojen kulutus kasvoi yli seitsemän prosenttia viime vuonna, voi oli lievässä kasvussa ja muiden hapatettujen kermavalmisteiden kulutus kasvoi yli kolme prosenttia Suomen Gallup Elintarviketiedon tietojen mukaan. Samaan aikaan kun rasvaisten tuotteiden kulutus kasvoi, rasvattoman maidon kulutus jatkoi rajua laskuaan Suomessa. Rasvattoman maidon valmistus laski alustavien tilastojen mukaan koko Suomessa yli 10 prosenttia. Kevytmaito ja täysmaito sen sijaan jopa vahvistivat asemaansa. Maitomarkkinoilla eletään tällä hetkellä nopeissa muutoksissa kulutustottumusten osalta. Arla Suomi -yhteistyöryhmän uusilla laatukylttiehdoilla pystytään vastaamaan moniin kuluttajia mietittyvään asioihin. Kesäkuun jälkeen lypsykarjan rehuissa ei saa olla enää soijaa ja se osaltaan vastaa myös ympäristö- ja ilmastokeskusteluun.

SAMI KILPELÄINEN

Hankintajohtaja, päätoimittaja

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

|3


Ruoka on kaiken A ja o! Tee tuottava rehutilaus nyt.

Arlan ja A-Rehun hintaeturehut kevääseen! Hintaeturehut: Täysrehut

Uutuusrehut: Energiaa

HiehoRehu

MJ/kg ka

OIV g/kg ka

TempoTäysrehu

12,4

117

VahvaTäysrehu

12,7

120

HiehoRehulla varmistat, että hiehosi saavat juuri oikeassa suhteessa valkuaista ja energiaa. Hiehoille kehittyy hyvä syöntikyky, jolla luodaan perusta hyvin tuottaville lehmille.

RypsiTiiviste

11,7

160

Energia 12,4 MJ/kg ka • OIV 117 g/kg ka

TosiPuolitiiviste

12,1

140

TuottoPuolitiiviste

13,0

138

AlkuRehu

12,4

116

Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn.

4|

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

TanakkaTäysrehu

TanakkaTäysrehu sopii matalavalkuaisen karkearehun täydennykseen. Pääset huipputuotokseen yhdellä täydennysrehulla, kun korkea valkuaistaso lisää säilörehunsyöntiä ja näkyy maitotankissa. Rinnalle sopii myös kotoinen vilja. Energia 12,7 MJ/kg ka • OIV 126 g/kg ka

Kysy tarjous edullisista sopimushinnoista A-Rehun-tuottajapalvelusta p. 020 472 7060 • www.atrianauta.fi


SISÄLTÖ Tuomas Koivuniemi

Toni Anttilalle kotitila on oma paratiisi, missä saa tehdä, mitä haluaa.

28

8 Henkilökuvassa

Muut 3 Pääkirjoitus

Kai Gyllström

6 Ajankohtaista

Vuodet Saudi-Arabiassa sijaitsevan tytäryhtiön johdossa karaisivat Arlan uutta toimitusjohtajaa.

22 Luonnonmukaiset

tuotteet ovat kuluttajien suosiossa

Arla Suomi -yhteistyöryhmässä on systemaattisesti panostettu maidontuottajien sähköisiin palveluihin ja verkkokauppaan.

28 Positiivisuuden lähettiläs

Toni Anttilan tilalla asuu isäntien lisäksi kaksi sosiaalisen median tähteä.

12 Maitomäärät vuonna 2017. 13 Laatuohjelma ja palvelujen kehittäminen meijereiden toiminnan keskiössä. 15 Uutta verotuksessa. 16

24

16 Sarka-messut: luomu maistui Arla Suomi -ryhmän messuosastolla. 18 Työterveyshuolto ennaltaehkäisee sairauksia ja työtapaturmia. 35 Oma johtajuus -koulutus alkaa syksyllä.

  Arlan luomumaito houkutteli nuoria tutustumaan tuotteisiin Sarka-messuilla. Teuvalaisella maitotilalla on uskottu luonnonmukaiseen tuotantoon yli 20 vuotta. MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

|5


Ajankohtaista

Maakuntauudistus koskettaa myös maataloutta SAMI KILPELÄINEN

M

aa- ja metsätalousministeriön hallinnon ala on myös keskeisessä roolissa, kun Suomessa valmistellaan parhaillaan mittavaa alueuudistusta. Lakiesityksen mukaan perustettaville maakunnille siirretään tehtäviä nykyiseltä aluehallinnolta ja kunnista, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä. – Ruoka- ja luonnonvarasektorin tehtävistä muodostuu maakuntien kolmanneksi suurin tehtäväkokonaisuus, noin 2 000 henkilötyövuotta. Tehtävien kokoaminen maakuntiin mahdollistaa merkittävät synergiaedut. Lisäksi näissä tehtävissä on keskeistä hyödyntää alueiden tarpeita ja mahdollisuuksia, joten tehtävät soveltuvat

Tehtävien kokoaminen maakuntiin mahdollistaa merkittävät synergiaedut.

erittäin hyvin maakuntien itsehallinnossa hoidettaviksi. Ruoka- ja luonnonvarasektori on merkittävä sekä alueellisesti että valtakunnal-

lisesti. Maatalouden suorien EU-tukien ja maaseudun kehittämisvarojen osuus Suomen kaikista EU-tuloista on noin 70 prosenttia, keskimäärin 864 miljoonaa euroa vuodessa. Maa- ja metsätalousministeriön sektorin EU-tuet ja kansalliset tuet ovat yhteensä noin 2 miljardia euroa vuodessa. Ruoka- ja luonnonvarasektorin tehtäviä maakuntauudistuksessa ovat maa- ja elintarviketalous sekä maaseudun kehittäminen, maksajavirastotehtävät, eläinlääkintähuolto, ympäristöterveydenhuolto ja kalatalous- ja vesitaloustehtävät. Sote- ja maakuntalakien alustava käsittelyaika eduskunnassa on toukokuussa. Lakipaketin aikatauluun voi vaikuttaa valinnanvapauteen liittyvä perustuslakivaliokunnan käsittely.

Investointitukea ollaan rajaamassa parsinavetoilta

A

rla Suomi -yhteistyöryhmä pitää maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnosta parsinavetoiden investointituen lopettamisesta laajennuksissa liian tiukkana. Asetusluonnoksen mukaan ”parsinavet-

6|

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

taan kohdistuvassa rakentamisinvestoinnissa tukea voidaan myöntää vain peruskorjaukseen. Tukea ei kuitenkaan myönnetä kustannuksiin, jotka aiheutuvat parsinavetan pinta-alan tai tilavuuden lisäämisestä.”

Yhteistyöryhmä pitää tärkeänä, että vähintään sukupolvenvaihdostilanteissa pitäisi sallia lisäpaikkojen kustannuksiin investointitukea. Investoinneilla parannetaan myös eläinten hyvinvointia.


Uud

et va sikan

juom areh

ut ny t my

ynni ssä!

LISÄÄ TEHOA VASIKAN KASVUUN Runsas juotto kasvattaa vasikkaa tehokkaasti. Parempi kasvu näkyy tulevan lehmän korkeampana maitotuotoksena. Raisioagron uudet Confort ja Harmony -juomarehut varmistavat vasikan hyvän kasvun juottokaudella. RAISIOAGRO.COM

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

|7


HENKILÖ

Arla Suomen uusi toimitusjohtaja Kai "Huikee-Kaitsu" Gyllström aikoo jatkaa edeltäjänsä Reijo Kiskolan helposti lähestyttävällä johtamislinjalla. Tarvittaessa miehelle voi rimpauttaa suoraan navetan ovelta.

8|

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018


HENKILÖ Mirva Lahtimaa

MIES, JOKA TIETÄÄ MITÄ KRIISI TARKOITTAA

A

Vuodet Saudi-Arabiassa sijaitsevan tytäryhtiön johdossa karaisivat toimitusjohtaja Kai Gyllströmiä. Isiksen tappouhkauksen jälkeen ei enää vähästä hätkähdä. Mutta millainen heppu talon uusi isäntä oikeastaan on – soppiiko sitä sinutella vai pittääkö sen eessä pokkuroija? SONJA HUHTANISKA

Aloittakaamme ihmiskoe. Kokeen ensimmäinen vaihe on helppo toteuttaa: ojennan pienen käteni ja odotan mielenkiinnolla, kuinka lujaa Arla Suomen uusi toimitusjohtaja Kai Gyllström, 38, sitä puristaa. Jos mies päättää korostaa auktoriteettiaan tekemällä luistani maitojauhetta, henkilöjutun kirjoittamisesta tulee kivuliasta. Kirjaimellisesti. Helpotun, kun Gyllströmin kättely on miellyttävä. Lempeä ja kiirehtimätön, mutta jämerä. Myös hänen katsekontaktinsa on suora, muttei läpitunkeva.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

|9


HENKILÖ

Ensikohtaamisen myötä viriää varovainen luottamus; tämän miehen ei ilmeisesti tarvitse pönkittää egoaan toisten kustannuksella. Kunpa meillä vain olisi enemmän aikaa. Tunti on kovin lyhyt tovi selvittää, millaisen ihmisen vastuulle Arlan maidontuotannon turvaaminen Suomessa on annettu. Onneksi ei tarvitse luottaa pelkästään omaan intuitioonsa. Eläkkeelle siirtynyt, maidontuottajien kehuma toimitusjohtaja Reijo Kiskola antaa auliisti mielipiteen seuraajastaan. – Kaitsu on aivan huikee. Hän on kiinnostunut ihmisistä ja kuuntelee heitä, mutta tekee omat linjauksensa ja nuoresta iästä huolimatta hänellä on valtava kokemus. Että aivan huikee? Hmm. Jatketaanpas ihmiskoetta. Toimitusjohtajaakin jännittää

Istahdamme alas ja alamme molemmat virittää tietokoneitamme. ”Huikeen Kaitsun” on soitettava heti haastattelun jälkeen esimiehelleen Tanskaan ja hän haluaa, että kaikki on valmista. Tämä on otollinen hetki ihmiskokeen toiselle osalle. Haluan nähdä, miten mies suhtautuu, kun kysyn häneltä työhön liittyvistä tuntemuksista, erityisesti stressistä. Juuri saamani tiedon mukaan myös toimitusjohtajat ovat vain ihmisiä. – Jännittääkö soittaa? Gyllström katsoo minua hetken yllättyneenä ja pudistaa sitten päätään hymyillen. Hymy tuntuu vilpittömältä, siitä ei ole aistittavissa ylimielisyyttä. – Normaalit puhelut ei jännitä. Mutta jos on huonoja uutisia, esimerkiksi huono myynti, se ei oo koskaan hauskaa. Silloin yritän valmistautua hyvin. On tärkeää osata kertoa syyt, mutta vielä tärkeämpää on osata esittää, mitä asialle tehdään. Mies miettii hetken ennen kuin jatkaa. – Nuorempana sitä luuli, että toimitusjohtaja on semmonen, joka ei pelkää. Sitten aloin olla mukana tapaamisissa, joissa näin miten tällaiset “alfa-miehet” joutuivat esittämään asioita esimiehilleen. Kyllä niitäkin aina huolestutti. Sukupuolesta riippumatta hyvä toimitusjohtaja tarvitsee paineensietokykyä. Gyllströmiltä sitä löytyy – tämä käy ilmeiseksi, kun puhe kääntyy hänen aiempaan työkokemukseensa Arlan Saudi-Arabian tytäryhtiön johdossa. – En ole kyllä varma, mitä siitä ajasta kannattaa kirjoittaa, mies empii. Minä en emmi. Jos perheellinen mies jatkaa työskentelyä saatuaan tappouhkauksen maailman pelätyimmältä

10 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

Kai Gyllströmin perheeseen kuuluu kaksi lasta ja vaimo. Kotona he kutsuvat vaimon kanssa toisiaan Maaksi ja Baaksi. - Ei niissä nimissä kyllä mitään järkeä ole, isäntä naurahtaa aavistuksen nolona.

terroristijärjestöltä, siitä totisesti kannattaa kirjoittaa. Lähi-Itä oli äärimmäinen koitos

Saudi-Arabian vuosinaan Gyllström asuu maan pääkaupungissa, Riadissa. Hänen komennuksensa aikana maassa syttyy sota. – Se oli ihan eri työ. Lähellä aluevarastoja sijaitsi raja, jossa lensi kranaatteja ja ohjuksia, Gyllström kuvailee. Tärkeä osa hänen työtään on varmistaa henkilökunnan turvallisuus. Se on helpommin sanottu kuin tehty, jos on juuri saanut lukea Isiksen Twitter-sivuilta julistuksen omasta kuolemastaan. – Järjestö julkaisi viestin, että on tappanut yhtiön Saudi-Arabian johtajan. Siis minut. Aluksi mietin, että onks tää joku vitsi. Se kuulosti hassulta, koska aika no-

”Lähellä aluevarastoja sijaitsi raja, jossa lensi kranaatteja ja ohjuksia.”


HENKILÖ Sonja Huhtaniska

peasti pystyin toteamaan, ettei väite ole totta. Turvallisuustasoa tuotantolaitoksella ja henkilökunnan asuinalueella nostetaan välittömästi. – Tuollainen antaa ihan eri perspektiivin siihen, mitä kriisi tarkoitaa. Nuorena olisin pitänyt kriisinä huonoa myyntiä, Gyllström toteaa. Syvä kunnioitus tuottajien työtä kohtaan

Arla ei ole suomalaisomisteinen yritys. Siksi kotimaiset maidontuottajat saavat toisinaan kuulla kilpailevilta tahoilta vihjailuja, että heidän työnsä on toisarvoista ja tuotteet vähemmän laadukkaita. Se suututtaa paitsi tilallisia, myös toimitusjohtajaa. – Maidontuottajiemme saama kritikki sattuu myös minuun. Julkisuudessa käyty

keskustelu on ollut välillä ala-arvoista. Olemme pyrkineet tekemään selväksi, että maitomme on laadukasta. Itse asiassa E-luokan maidon osuus kokonaismaidontuotannosta on meillä suurempi kuin kilpailijoilla, Gyllström perustelee. Vaikka mies on paljasjalkainen helsinkiläinen ja varttunut kaupungissa, hän käsittää, millaista uurastusta laadukkaan maidontuotannon ylläpitäminen tilallisilta vaatii. – Työ on kaikin puolin raskasta ja epävakaus lisää siihen liittyvää stressiä ja epävarmuutta. Se vaatii korkeaa työmoraalia ja sisua. Mulla on syvä kunnioitus näitä ihmisiä kohtaan. Huikee-Kaitsu onkin Kaitsu-Vaan

Vilkaisen kelloa. Tunti on kulunut, aikamme loppumaisillaan. On ihmis-

kokeen viimeisen osion aika. Siirrymme ottamaan valokuvia. Olen utelias näkemään, miten toimitusjohtaja käyttäytyy kameran edessä. Onko hän jännittynyt vai itsevarma? Vähän kumpaakin. Kuvaaminen on leppoisaa, sillä Gyllström ei hoputa eikä hänen hymynsä käy pingottuneeksi. Pienen lisähavainnon hänestä linssin läpi voi tehdä. Joka kerta kun ilmoitan ottavani uuden kuvan, mies tekee vaistomaisen eleen: hän nytkäyttää olkapäitään ikään kuin olisi pohjimmiltaan vähän hämillään koko härdellistä. Siitä tulee tunne, että Huikee-Kaitsukin on lopulta Kaitsu-Vaan. Että häntä sopii ihan hyvin sinutella. Vai sopiiko? – Ei tarvi kysellä lupia, Kaitsu painottaa hymyillen. MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 11


Maitomäärät

Maitomäärät 2017 Tilastossa on kerrottu vuoden 2017 maitomäärä litroina, kasvuprosentti sekä tuottajien määrä vuoden lopussa.

Arla Oy

Arla Oy Pohjois-Suomi

21 651 217 litraa -6,7% Tuottajia: 62

37 793 861 litraa +1,8% Tuottajia: 111

Limingan Osuusmeijeri

Arla Oy Itä-Suomi

7 312 215 litraa -1,6% Tuottajia: 26

13 385 618 litraa +11% Tuottajia: 45

Laaksojen Maitokunta

Porlammin Osuusmeijeri

Kaustisen Osuusmeijeri

Paavolan Osuusmeijeri

25 265 569 litraa -2,5% Tuottajia: 72

5 429 617 litraa -10,6% Tuottajia: 13

5 231 146 litraa +4,5% Tuottajia: 11

25 720 107 litraa +2,1% Tuottajia: 58

46 511 006 litraa -2,1% Tuottajia: 118

12 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

Arla

Hämeenlinnan Osuusmeijeri

Yhteensä

219 420 733 litraa Tuottajia: 569

Ruhan Meijeri Oy

31 120 377 litraa +5,8% Tuottajia: 53


Maitomäärät

Laatuohjelma ja palvelujen kehittäminen meijereiden toiminnan keskiössä

V

uoden 2017 aikana pitkään jatkunut maidon hinnan alamäki kääntyi Suomessa nousuksi. Hintojen nousu oli kuitenkin huomattavasti hitaampaa kuin muissa Euroopan maissa. Luonnonvarakeskus LUKEn tilastoista selviää myös, että maitomäärä Suomessa laski prosentilla 2297 miljoonaan litraan. Alkuvuonna käytössä ollut maidontuotannon vähentämistuki vaikutti kokonaistuotantoon. Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvat kymmenen hankintameijeriä jatkoivat maitomäärissä maltillisen kasvun tiellä. Arla Suomi -yhteistyöryhmän maitomäärä kasvoi viime vuonna yhteensä 0,1 prosenttia ja oli reilut 219 miljoonaa litraa. Arlan hankintameijereissä uudistuksia

Arla Oy:n tytäryhtiö Ranuan meijeri Oy sulautui marraskuun lopulla osaksi Arlaa ja jatkaa maidonhankintaa omana hankintayksikkönä Arla Oy Pohjois-Suomi. Hankintajohtaja Sami Kilpeläinen kertoo Arla Pohjois-Suomen ja Ranualla sijaitsevan meijerin myymälän olevan Arlan toimintojen vahva keskus pohjoisessa. Ranuan toimipistettä luotsaava hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu iloitsi meijerin tehneen vuoden aikana kaksi uutta ennätystä: meijerin maitomäärä 37,8 miljoonaa litraa on meijerin historian korkein maitomäärä ja maidon laatu oli lähes 97 prosenttisesti E-luokassa koko vuoden. – Ranuan meijerin myymälän toimintoja kehitetään edelleen ja sulautumisella poistettiin hallinnollista byrokratiaa. Arla Pohjois-Suomi kuvastaa paremmin laajaa hankinta-aluettamme 21 kunnan alueella, taustoittaa Linjakumpu. Arla Pohjois-Suomen tiloista 69% on parsinavetoita. Maitomäärästä kuitenkin 55% tulee pihatoista. – Vuoden 2017 aikana tuottajamme investoivat sekä peruskorjauksiin että uusinvestointeihin, iloitsee Linjakumpu. Arla Oy:ssä uudistettiin vuoden aikana keräilykalustoa ja koko ryhmää palvelevien suurien autoyhdistelmien määrää kasvatettiin. Hankinta- ja logistiikkapäällikkö Mikael Ingman kertoo vuoden aikana hankittujen uusien isompien keräilysäiliöiden jälkeen Arla Suomi -yhteistyöryhmän kalustosta jo yli kolmanneksen vetävän 50 000 litraa maitoa eli ne ovat lainsäädännön 76 tonnin maksimissa.

Arla Itä-Suomen alueella maitomäärä jatkoi kasvuaan ja ylitti 13 miljoonan litran, missä kasvua oli 11 prosenttia. – Tärkeimpinä saavutuksina oli aktiivinen toiminta tuottajien kanssa laatukoulutuksien ja kumppanuuskäyntien muodossa. Myös uusia edullisia tuotelanseerauksia saatiin vuoden aikana. Vuoden aikana panostettiin myymälän kehittämiseen ja hankittiin uusia energiatehokkaita kylmäkaappeja ja järjestelmiä, kertoo hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen. Hämeenlinnan Osuusmeijeri: kermat, luomu ja piimät kasvussa

Toimitusjohtaja Risto Koski Hämeenlinnan Osuusmeijeristä toteaa vuoden 2017 olleen maitomarkkinoilla haastava. Arla Suomi -yhteistyöryhmän johtajiston puheenjohtajan mukaan maitomarkkinat pysyivät kireänä huolimatta Euroopan hyvästä kehityksestä viime vuonna. Hämeenlinnan Osuusmeijerin maidon hankinta oli hieman alle vuoden 2016 tason, mutta sen sijaan luomumaidon tuotettu määrä kasvoi. – Kokonaisvolyymi jäi hivenen alle edellisvuodesta, mutta kermojen, luomutuotteiden ja piimien tuotantomäärät olivat kasvussa, toteaa Koski tyytyväisenä. Vuoden aikana toteutettiin merkittävimpänä uudistuksena mm. uudet luomupakkaukset. Muutoin meijeri keskittyi energiasäästöjä tuoneisiin investointeihin sekä myös uusiin tuotantoteknologioihin.

vuoteen verrattuna. – E-luokkaisen maidon osuus kasvoi meijerissä 98,1 prosenttiin, taustoittaa Laaksojen Maitokunnan toimitusjohtaja Ulla Roininen. Paavolan Osuusmeijerin maitomäärä oli viime vuonna 5,2 milj. litraa, jossa oli nousua 4,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. E-luokkaisen maidon osuus oli meijerissä koko vuoden 100%. Tuotannon lopettajia ei ollut. Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtajana ensimmäisen täyden vuoden toiminut Peter Prest kertoo Maire-myymälään tulleen uutta henkilökuntaa syksyllä, kun Heli Hohenthal aloitti uutena myymälän hoitajana. Myymälää kehitettiin vuoden aikana. Perinteiset siltatanssit kokosivat meijerin pihalle kesällä paljon väkeä. Meijerin alueella saatiin kumppanuuskäynnit hyvin käyntiin vuoden aikana ja laatuohjelmasta tuli hyvä vastaanotto tuottajilta. – Laatuohjelma otettiin hyvin vastaan Kaustisten tuottajien piirissä, kertoo Prest.

”Laatuohjelma otettiin hyvin vastaan.”

Maidon laatu korkealla Pohjanmaalla

Limingan Osuusmeijerin toimitusjohtajan Maarit Rehulan johdolla Arla Suomi -yhteistyöryhmän laaturyhmä viimeisteli Laatuohjelmaa ja siihen liittyviä käytännön toimia kuten kumppanuuskäyntejä ja koulutuksia. Ohjelma saatiin pantua toimeen koko Suomessa. Rehulan johtamassa Limingan osuusmeijerissä maidon laatu nousi vuoden aikana jo 98,58 prosentin tasolle. Laaksojen Maitokunnan 100-vuotisjuhlavuosi ei tuonut toimintaan suuria muutoksia, tosin lopettaneiden tuottajien määrä oli suuri ja vähennystä tuli kymmenen tuottajan verran. Maitomäärä oli viime vuonna 25,3 miljoonaa litraa, jossa oli silti vain laskua 2,5 prosenttia edellis-

Etelässä käynnistyi investointeja

Porlammin osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Ollikainen kertoo meijerillä otetun käyttöön uuden pakkaamon, kun meijeri investoi palapakkauskoneisiin. Lisäksi tärkeä kehitysaskel oli uuden ISO 22000 FSSC laatujärjestelmän käyttöönotto. Meijeri aloitti myös vientitoiminnan Ruotsiin. Porlammin osuusmeijerin keskimääräinen tilakoko on reilusti yli 400 000 litraa. Ruhan Meijerin yhtiömuoto muuttui vuoden 2017 aikana kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi. Muutos oli kasvavalle yritykselle luonteva jatkumo yrityksen kasvaessa, taustoittaa Jorma Oesch. Ruhan meijerin maitomäärä kasvoi lähes kuusi prosenttia ja oli vuonna 2017 jo yli 31,1 miljoonaa litraa. Meijerin tuottajien tilakoko jatkoi kasvuaan ja keskimääräinen tilakoko oli jo muutamaa sataa litraa vaille 600 000 litraa. Toimitusjohtaja Jorma Oeschin mukaan hankintayhtiön maltillinen kasvu näyttäisi jatkuvan vielä alkaneena vuonna. – Meijerin tuottajilla on käynnissä useita laajennusinvestointeja. MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 13


• • • •

• •

• • • • • • •

14 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018


Verotus

Uutta verotuksessa ”On erittäin tärkeää, että energiaveropalautushakemus on huolellisesti tehty ja määräajassa toimitettu Verohallinnolle”, kirjoittaa Timo Sipilä.

V

uoden 2017 alusta toteutui viiden prosentin yrittäjävähennys. Nyt tehtävässä verotuksessa olemme ensi kertaa hyötymässä siitä sekä maa- että metsätalouden harjoittajina sekä yrittäjinä. Maatalouden harjoittajan verotuksessa viiden prosentin yrittäjävähennys tehdään luonnollisen henkilön ja kuolinpesän verotuksessa jaettavasta yritystulosta, toisin sanoen ennen kuin tulo jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin. Jaettava yritystulo saadaan, kun maatalouden veronalaisista tuloista vähennetään maatalouden vähennyskelpoiset menot, mahdollinen tasausvaraus ja aikaisempien vuosien vähennyskelpoiset tappiot. Yrittäjävähennys tehdään viiden prosentin suuruisena myös maataloutta harjoittavan verotusyhtymän osakkaan puhtaasta tulosta, josta on vähennetty aikaisemmilta verovuosilta vahvistetut osakkaan maatalouden tappiot yhtymästä. Verohallinto tekee tämän vähennyksen viran puolesta, eikä sitä tarvitse erikseen verovelvollisen vaatia. Verosäästö yrittäjävähennyksestä on maa- ja metsätalouden harjoittajille vuositasolla noin 38 miljoonan euroa. Vastaavan edun saaminen esimerkiksi suoran tulotuen kautta edellyttäisi jopa yli 50 miljoonan euron tuloveronalaista lisätukea. Yrittäjävähennys on lisäksi toistaiseksi voimassa oleva ja sellaisena merkitys kertaantuu joka vuosi. Energiaveron palautushakemus tehtävä ajoissa

Energiaveron palautushakemus lähetetään tammikuussa automaattisesti maataloudenharjoittajalle yhdessä veroilmoituslomakkeen 2 kanssa. Verovuoden 2017 palautusta on haettava viimeistään 28.2.2018. Huomioitavaa on, että vaikka maatalouden tuloveroilmoituksen toimittamiseen saisi lisäaikaa on siitä huolimatta energiaveron palautushakemus toimitettava 28.2.2018 mennessä Verohallinnolle. Energiaveron palautushakemus on eri-

Verosäästö yrittäjävähennyksestä on maa- ja metsätalouden harjoittajille vuositasolla noin 38 miljoonaa euroa.

tyisen merkittävää muistaa tehdä ajoissa tänä vuonna, koska monilla on vaikeiden ja sateisten sääolosuhteiden vuoksi syntynyt merkittävästi normaalia suuremmat kustannukset esimerkiksi juuri polttoöljyn osalta. Palautushakemus tehdään verovuonna käytetyn polttoöljyn perusteella. Huomioitavaa on myös se, että maataloudelle vuoden 2017 sääolosuhteiden vuoksi maksettavaa kriisitukea on kaavailtu maksettavaksi verovuonna 2017 aikana käytetyn energian perusteella. Näin ollen on erittäin tärkeää, että energiaveropalautushakemus on huolellisesti tehty ja määräajassa toimitettu Verohallinnolle. TIMO SIPILÄ Verojohtaja, MTK MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 15


Sarkamessut

Luomu

maistui Sarka-messuilla Sarka-messut järjestettiin Seinäjoella nyt kymmenettä kertaa. Arla Suomi -ryhmän messuosastolla kävi niin perjantaina kuin lauantaina kuhina. Ryhmän luomutuotteet olivat tapahtumassa kävijöiden maistettavissa ja ne tekivätkin hyvin kauppansa. TUOMAS KOIVUNIEMI

S

otkamolainen viljanviljelijä Timo Korhonen vieraili messuilla yhdessä kotikuntansa maaseututoimikunnan kanssa. Miehen omalla tilalla tuotanto ei ole luomussa, mutta hän uskoo luomun merkityksen maataloustuotannossa kasvavan muun muassa kuluttajakysynnän ja -odotusten vuoksi. – Luomutuotanto on kasvava ala, johon kuluttajilla on hyvin paljon odotuksia, hän sanoo. Luomun kannattavuus parempi

Arla Itä-Suomen hankintapäällikkö Jouni Tahvanainen ja juvalainen luomumaidontuottaja Heikki Teittinen vaihtoivat mielipiteitä maito- ja maatalouden tulevaisuudesta.

Juvalainen Heikki Teittinen keskusteli messuosastolla Arla Itä-Suomen hankintapäällikön Jouni Tahvanaisen kanssa. Teittinen on mukana kolmen osakkaan yhteisnavetassa, missä on 120 lypsävää. Tuotanto on luomua. – Luomumaidolla on tulevaisuutta ja sen kannattavuus on parempi, hän tiesi.

Kaustisten Osuusmeijerin toimitusjohtaja Peter Prest keskusteli Maisa, Essi ja Katri Kostamovaaran kanssa luomutuotteista.

Eläimiä katsomassa

Seinäjokelaiset Seppo ja Kerttu Pollari olivat tulleet messuille yhdessä lastenlastensa Saimi, 5, ja Eemi, 2, Haapasalmen kanssa. Seppo Pollarin mukaan he ovat käyneet messuilla aikaisemminkin Saimin kanssa ja tälläkin kertaa lasten näkökulmasta mieluisinta antia oli eläinten näkeminen. – Lasten kanssa tultiin erityisesti katsomaan lehmiä, sillä niiden näkeminen on tätä nykyä harvinaista herkkua, paappa tiesi. Luomun haasteena hinta

Kemijärveläiset Essi, Katri ja Maisa Kostamovaara olivat lähteneet messuille

16 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

Pedersöreläinen Henrik Back oli messuilla ensimmäistä kertaa. Hän suosii kotimaista luomutuotantoa.

Sotkamolaisen Timo Korhosen mielestä luomutuotteisiin kohdistuu kuluttajien suunnalta suuret odotukset.

Laaksojen Maitokunnan Merja Lempola oli yksi Arla Suomi -ryhmän messupisteen emännistä.

isä-Laurin seuraksi. Nuoret naiset maistoivat myös Arlan luomumaitoa messupisteellä. – Itse haluaisin käyttää enemmän luomutuotteita, mutta ne ovat hieman tavallisia tuotteita kalliimpia. Toisaalta, jos ihmiset ostaisivat luomua enemmän, hinta olisi ehkä alhaisempi, Katri Kostamovaara pohti. Pedersöreläinen metsätilallinen Henrik Back maistoi Arla-luomutuotteita. Mie-


Sarkamessut Tuomas Koivuniemi

hen mielestä kotimainen luomutuotanto on myönteinen asia, jota on syytä kannattaa. Tietojen päivitystä

Riitta Matomaan, Jukka Sarivaaran ja Lauri Kostamovaaran mielestä Sarkamessujen ajankohta on sopiva ja messuilla pääsi päivittämään omia tietojaan.

Kemijärveläiset maidontuottajat Riitta Matomaa ja Jukka Sarivaara sekä Lauri Kostamovaara olivat lähteneet messuille omatoimimatkalle päivittämään tietojaan ja katsomaan maatalousalan uutuuksia. Kolmikon mukaan luomutuotannolla on kuluttajien parissa kasvavaa kysyntää. Maitotalouden tulevaisuuden Suomessa he näkevät positiivisena. – Kun alalle on lähtenyt, on pakko nähdä tulevaisuus positiivisena, Lauri Kostamovaara hymyili.

Kerttu ja Seppo Pollari nauttivat Arlan messupisteen antimista yhdessä lastenlastensa Eemi ja Saimi Haapasalmen kanssa. MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 17


Työterveys

Työterveyshuolto ennaltaehkäisee sairauksia ja työtapaturmia Arla Suomi -yhteistyöryhmän laatukyltti-ehtona on työterveyshuoltoon tai vastaavaan säännölliseen sairauksia ja työtapaturmia ennaltaehkäisevään -terveysjärjestelmään kuuluminen.

M

aatalousyrittäjäin eläkelaitos MELAn hyvinvointitiimin asiantuntija Märta Strömberg-Nygård kertoo maatalousyrittäjien työterveyshuollon tavoitteena olevan ennaltaehkäisevä toiminta sairauksien ja työtapaturmien ehkäisemiseksi. – Valitettavan moni mieltää työterveyshuollon vain sairauksien hoitona, Strömberg-Nygård taustoittaa. Työterveyshuoltoon kuuluminen on vapaaehtoista. Valtakunnallisesta MELAsta arvioidaan lähes 60 prosenttia maitotiloista olevan mukana työterveyshuollossa. Kaikista maatilayrityksistä 35,5 prosenttia on liittynyt työterveyshuoltoon, johtuen pitkälti osa-aikaisten tilojen viljelijöiden kuulumisesta toisen työnantajan kautta työterveyshuoltoihin.

Märta Strömberg-Nygård toimii asiantuntijana maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa.

Terveystarkastus ja tilakäynnit

Työterveyshuollossa tehdään terveystarkastus joka toinen vuosi. Tilakäynnit toteutaan vähintään joka neljäs vuosi. – Olen iloinen, että monet käyvät joka vuosi terveystarkastuksessa ja tilakäyntejäkin osa ottaa mielellään useammin kuin neljän vuoden välein, StrömbergNygård kertoo. Tilakäynneillä käydään läpi esimerkiksi suojautuminen. Yleinen huomio on, että nuoret viljelijät ovat vanhempia viljelijöitä tietoisempia suojavarusteiden käytöstä ja suojautumisesta, mutta täyttä varmuutta niiden käytöstä ei kuitenkaan ole. Työterveys antaa tietoja ensiapuvalmiudesta ja ensiapukursseista. – Jos työterveyshuolto on suosittelemassa tilalle ensiapuvälineitä, niihin voi saada Kela-korvauksia, neuvoo Strömberg-Nygård.

”Olen iloinen, että monet käyvät joka vuosi terveystarkastuksessa ja tilakäyntejäkin osa ottaa mielellään useammin kuin neljän vuoden välein.”

Kuntoutukset ja tyhy-toiminta

Työterveyshuolto ohjaa tarvittaessa myös kuntoutukseen. Jos tuottaja kuuluu työterveyshuoltoon ja osallistuu kuntoutukseen tai työhyvinvointia parantavaan tyhy-toimintaan vaikkapa päiväksi, tuottaja voi saada sijaisapua edellyttäen, että tämä on kirjattu henkilölle tehtyyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Myös Arla Suomi -yhteistyöryhmän oma johtajuus -koulutusta tai muita

18 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

vastaavia työhyvinvointia tai kuntoutustapahtumia voi saada sijaisavun piiriin, jos tapahtuma on mukana työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. – Työterveyshuollon kautta voi saada myös lähetteen erikoislääkärin vastaanotolle, muistuttaa Strömberg-Nygård. MYEL-vakuutetut maatalousyrittäjät,

jotka kuuluvat maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon, saavat työajan MATAvakuutuksen maksuunsa 20 prosentin alennuksen. – Lisäedellytys alennuksen saamiseksi on, että maatalousyrittäjä on sopinut työolosuhteiden kartoittamiseksi tehtävästä tilakäynnistä. MYEL-vakuutettuna voi olla 68 ikävuoteen asti. Yksityiset toimijat

Kunnat ovat ulkoistaneet hyvin paljon työterveyshuoltoa yksityisille lääkäri- ja terveyspalvelujen tarjoajille. Työterveyshuollossa on normaalit Kelakorvaukset. – Suora korvaus mahdollistaa, että palveluntarjoaja hakee asiakkaan puolesta korvauksen Kelalta myös yksityisellä läääkäriasemalla, kertoo StrömbergNygård. Märta Strömberg-Nygård haluaa kannustaa maidontuottajia ylläpitämään työkuntoa työterveyshuollon avulla. – Toivoisin, että ihmiset liittyisivät työterveyshuoltoon, sillä vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeen alaikäraja nousi suurimmalla osalla ja pitää jaksaa aikaisempaa pitempään työelämässä.


BYROKRATIASTA

Yli 25 vuotta robottilypsyn kehityksen kärjessä

Yli kahden vuosikymmenen kokemukset automaattilypsystä ovat tehneet selväksi sen, että paras mahdollinen tuottavuus ja hyvinvointi syntyvät antamalla lehmien tehdä omat päätöksensä. Lehmät päättävät itse milloin levätä, mennä lypsylle tai syödä. Tämä varmistaa parhaan mahdollisen suorituskyvyn jokaisen lehmän kohdalla.

Ota yhteyttä myyjiimme ja kysy lisää Lely Astronautin ainutlaatuisista ominaisuuksista. Yhteystiedot www.nhk.fi MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 19


Työterveys

KOMMENTTI

Toimiva työterveyshuolto – kumppanuutta ”Kumppanuudella ja hyvillä työterveyshuollon käytänteillä on maidontuottajan pitkään työuraan kauaskantoiset vaikutusmahdollisuudet”, kirjoittaa Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö Tuija Linjakumpu.

A

rla Suomi -yhteistyöryhmä otti vuoden alusta käyttöön laatukyltin, joka on jatkoa laatuohjelmalle. Yhteistyössä maidontuottajien kanssa rakennetut laatukylttikriteerit syventävät jo käyttöön otettua laatuohjelmaa. Sekä maidontuottajien että Arlan parissa koettiin tärkeäksi nostaa yhdeksi kriteeriksi yrittäjien hyvinvointi. Tämä edellyttää sitä, että tuottaja kuuluu joko julkisen tai yksityisen työterveyshuollon piiriin. Pelkästään positiivista tässä on ollut

se, että olemme käyneet tämän johdosta hyviä keskusteluja työterveyshuollon toimivuudesta ja toimimattomuudesta maidontuottajien kanssa. Yllättävää keskusteluissa on ollut se että osa maidontuottajista ei kuulu työterveyshuoltoon tai sen tarjontaa ei käytetä täysimääräisesti hyödyksi. Syiksi kerrotaan mm työterveyshuollon kustannukset, saatavuus, monimutkaisuus sekä henkilökemiat. Voisiko tässä olla myös kyse siitä, että työterveyshuoltoa tarjoavat ja sitä haluavien maidontuottajien toiveet, tarjonta ja tarpeet eivät oikein kohtaa. Maidontuottajat arvostaisivat varmasti sitä, että heille tarjotaan työterveyshuollon palvelua ihan vaikka soittamalla ja tarjoamalla mahdollisuutta tulla tilalle kertomaan palvelun laajuus ja toimintatapa. Yleensä moni asia lähtee liikkeelle siitä, että me ihmisinä kohtaamme ja kes-

kustelemme asioista. Kuuntelemme ja kuulemme ja haemme yhteistä tahtotilaa. Eräs maidontuottaja sanoi, että jo pelkästään se, että on puhelinnumero johon voi soittaa ja kertoa tilanteensa, on tärkeää. Ja että siihen puhelimeen vastataan tai jos ei vastata, niin soitetaan takaisin. Seuraava askel on se, että ollaan kiinnostuneita puolin ja toisin – kuunnellaan ja kuullaan. Kannustan myös tilakäynteihin kerran vuodessa. Elämänmeno ja muutokset tiloilla ovat sen verran isoja, että jo vuodessa ehtii tapahtua paljon. Hyöty on varmasti molemminpuolinen: työterveyshuollon ammattilaiset näkevät ja kokevat ne fyysiset ja henkiset kuormitukset ja maidontuottajat taas saavat asiantuntijoita käyttöönsä ja hyödykseen. Kumppanuudella ja hyvillä työterveyshuollon käytänteillä on maidontuottajan pitkään työuraan kauas-

St1 Opti-polttoöljyt Varma valinta lämmitys- ja moottorikäyttöön. Kysy lisää omalta hankintameijeriltäsi.

20 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018


kuunnellen ja kuullen ”Kannustan myös tilakäynteihin.”

kantoiset vaikutusmahdollisuudet. Työhyvinvointi käsitetään tänä päivänä jo paljon laajempana kuin aiemmin. Kokemus työhyvinvoinnista syntyy siitä, että työkyvyn eri osa-alueet ovat tasapainossa. Siihen kuuluu laadukas ja hyvä työelämä – psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen terveys. Näihin osa-alueisiin kiinnitetään jo paljon huomiota. Yhtä tärkeäksi on nousemassa myös aineeton pääoma maitotiloilla. Se tarkoittaa oman johtamisen kehittämistä, osaamisen kehittämistä ja vuorovaikutuksen ja pelisääntöjen luomista maitotilojen työyhteisössä. Näistä syntyy hyvinvoiva ja menestyvä maitotilayritys, joka saa maidontuottajan tuntemaan myös työniloa. TUIJA LINJAKUMPU Kirjoittaja on Arla Pohjois-Suomen hankintapäällikkö

WEDHOLMS-TILASÄILIÖIDEN ETUJA: Maidon laatu: • Paras pesu monipuolisten säätöjen ja pyörivän pesupään ansiosta • Jäätymisen esto myös pienille maitomäärille • Tukenasi Kylmäkärjen osaava huoltoverkosto Taloudellisuus: • Nopea asentaa ja taloudellisin käyttää integroidun kylmäkoneiston ja pesuautomatiikan ansiosta • Kysy lisätiedot myyjältä MYYNTI Taito Karihtala 0400 333 955 HUOLTO, KYLMÄKÄRKI OY Järvelä: Jarkko Mäkelä 041 440 1172 Tomi Mustasalo 041 440 1176 Veli Pekka Poutanen 041 440 1179 Hämeenlinna: Juha Karjalainen 041 440 1177 Jyväskylä: Juha Mikkonen 040 450 1020 Petäjävesi: Markku Järvenpää 041 440 1174 Perho: Ari Viitala 040 905 2552 Kaustinen: Pasi Leskinen 040 519 5756 Toholoampi: Taito Karihtala 0400 333 955 Nivala: Kimmo Palovaara 0400 286 781 Oulu: Joonas Hietala 045 773 48748

Alkioilla tehokkuutta jalostukseen Kun olet kiinnostunut karjan tehokkaasta jalostamisesta ja haluat nopeasti tuloksia, valintasi on alkio. Saat parasta mahdollista eläinainesta tautiturvallisesti ja helposti. • • • •

Saavuta jalostustavoitteet nopeammin Uudista karjaa tehokkaasti ja turvallisesti Vaihda rotua sujuvammin Edisty taloudellisesti tärkeiden ominaisuuksien jalostamisessa

Alkioilla kaikki poikivat hyviä vasikoita! Lue lisää: www.faba.fi/palvelut/alkiot

Tuorealkio 150 € + alv. Pakastealkio 250 € + alv.

Faban kumppani MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 21


LUOMU

t e e t t o u t t e s i a k u m Luonnon Hämeenlinnan osuusmeijeri jalostaa yli 100 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Luomun osuus on kasvanut viime vuosina merkittävästi. TUOMAS KOIVUNIEMI

H

ämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtajan Risto Kosken mukaan luomu on kuluttajien parissa kasvava trendi. Kuluttajat haluavat enenevässä määrin luonnonmukaisia tuotteita, jotka korostavat eettisyyttä. Tällaisia kysymyksiä ovat muun muassa tuotantomenetelmät, eläinten ruokinta sekä hyvinvointi. – Hämeenlinnan osuusmeijerin jalostama maitomäärä on yli 100 miljoonaa litraa vuodessa. Määrässä luomun osuus on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Luomutuotteiden tuotekehityksessä kuuntelemme herkällä korvalla kuluttajia sekä teemme yhteistyötä Arla Oy:n markkinoinnin ja myynnin kanssa, hän kertoo. Erillään pito ykkösasia

Osuusmeijerin laatu- ja ympäristöpäällikön Anne Isokankaan mukaan luomumaitoa jalostettaessa ykkösasia on huolehtia siitä, että prosessin kaikissa vaiheissa luomumaito ja tavanomainen maito pysyvät erillään. – Meijerillä luomumaito vastaanotetaan sille varattuun raakamaitosiiloon. Maitotyöntöjen avulla varmistetaan, ettei putkistoissa ja pakkauskoneessa tavanomaista maitoa tule mukaan. Biokaasu käytössä

Hämeenlinnassa on käytetty energiana biokaasua maidonjalostuksesta toissavuoden heinäkuusta lähtien. Meijeri on jo

22 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

pitkään kuulunut maakaasuverkkoon. – Näin ollen siirtyminen biokaasun käyttöön ei ollut iso prosessi. Meillä syntyvä maitopohjainen biojäte toimitetaan nyt Riihimäelle biokaasulaitokselle, josta biokaasu syötetään kaasuverkkoon. Biokaasu-kysymystä pohdittiin Isokankaan mukaan yrityksessä keväällä 2016. – Mietimme, millaisissa tuotteissa biokaasun käyttö toisi hyötyä ja lisäarvoa, jolloin todettiin, että luomutuotteissa kuluttajat arvostavat ympäristötietoisuutta ja biokaasua energian lähteenä, Isokangas kertoo. Biokaasun ohella ympäristöystävällisyys ja kiertotalous näkyvät luomutuotteiden pakkauksissa. – Luomutuotteet on pakattu ruskeaa kartonkia sisältäviin pakkauksiin, jonka kartonkikuitua ei ole valkaistu. Näin ollen pakkausten hiilijalanjälki on tavalliseen pakkaukseen nähden 33 prosenttia pienempi. Kuluttajatietoisuus kasvussa

Isokankaan mukaan luomutuotteiden menekki on kasvussa. Tilastojen mukaan maito on kaupassa volyymiltaan top5-luomutuotteiden joukossa. – Ympäristö- ja kuluttajatietoisuus on kasvussa. Kuluttajia kiinnostaa, mistä ruoka tulee ja miten se on tehty.


LUOMU

a s s o i s o u s n e i j a t t u ovat kul Tuomas Koivu

niemi

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtajan Risto Kosken mukaan luomu on kasvava trendi. MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 23


LUOMU Teuvalaistilan Lauri ja Markus Koljonen sekä Hämeenlinnan Osuusmeijerille maidonkeräilyä isänsä yrityksessä tekevä Ville Mäkelä vaihtoivat mielipiteitä talvikelien haasteista.

a o t i a m u m o u l u t t e t o u t n o a l l a v u e T

24 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018


LUOMU Tuomas Koivuniemi

”Kuluttajien parissa eettisellä tuotannolla on tärkeä merkitys, mihin luomutuotanto vastaa”, kertoo Lauri Koljonen. TUOMAS KOIVUNIEMI

T

euvalaisella Koljosen maitotilalla on uskottu luonnonmukaiseen tuotantoon yli 20 vuotta. Aaro ja Mirja Koljosen omistamalla tilalla pellot ovat olleet luomussa vuodesta 1995 lähtien ja luomumaitoa on tuotettu vuodesta 1998 lukien. Kun tilan navettaa laajennettiin, oli se poissa luomusta vuodet 2008–2011. – Luomutuotteiden tarjonta kasvaa koko ajan ja kauppa on halukas liittämään luomutuotteita valikoimiinsa, joten tämä edesauttaa myös sen kysynnän kasvua, Airaksinen sanoo. Arlan luomutuoteryhmistä suurin on maito, mutta luomun suhteen tärkeitä ovat myös ruoanvalmistustuotteet ja juustot. Kuluttajien mielissä luonnollisuus on luomutuotteiden valtti. Arla Suomi -ryhmään kuuluvalle Hämeenlinnan Osuusmeirille luomumaidon toimittava tila on nykyisin osakeyhtiö ja käytännössä perheyritys, sillä Koljosten pojat Lauri, 26, ja Markus, 22, tekevät töitä kotitilalla opintojensa ohessa. Lauri on seminaaria vailla valmis agronomi ja Markus opiskelee agrologiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Ilmajoella. Pojille on vuosien saatossa muotoutunut omat vastuualueet. Lauri vastaa eläinten ruokinnasta ja kesällä

viljelytöistä, kun Markus taas huolehtii nuorkarjasta. Perheen ohella tila työllistää kuusi ulkopuolista työntekijää. – Lypsylehmiä on tällä hetkellä 200. Maidon keskituotos on reilu 9 000 kiloa vuodessa, joten vuosittainen maitomäärä on noin 1,7 miljoonaa kiloa, Markus Koljonen avaa lukuja. Suuri kysyntä kuluttajien parissa

Lauri Koljosen mukaan äiti ja isä ovat laajentaneet maidontuotantoa urallaan kolmeen otteeseen ja luomutuotanto on koko ajan kulkenut rinnalla. Kuluttajien parissa luomulle on kasvavaa kysyntää. – Kuluttajien parissa eettisellä tuotannolla on tärkeä merkitys, mihin luomutuotanto vastaa. Luomun kysyntä on kasvussa. Meillä on vanhemmat uskoneet luomutuotannon tulevaisuuteen jo 1990luvun puolivälistä saakka ja toimintaa on vain pyritty laajentamaan, hän kertoo.

”Meillä on vanhemmat uskoneet luomutuotannon tulevaisuuteen jo 1990-luvun puolivälistä saakka.”

ä t n e m m y k kaksi vuosi

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 25


LUOMU

” a i t h u a v a a v o k a a v s ”Luomu ka TUOMAS KOIVUNIEMI

A

rla Oy:n markkinointijohtajan Antti Airaksisen mukaan luonnonmukaisten tuotteiden markkina kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Päivittäistavarakaupassa luomun osuus on 2,1 prosenttia. Luomutuotteiden menekin kasvu oli vuodesta 2016 vuoteen 2017 oli 15 prosenttia. – Luomutuotteiden tarjonta kasvaa koko ajan ja kauppa on halukas liittämään luomutuotteita valikoimiinsa, joten tämä edesauttaa myös sen kysynnän kasvua, Airaksinen sanoo. Arlan luomutuoteryhmistä suurin on maito, mutta luomun suhteen tärkeitä ovat myös ruoanvalmistustuotteet ja juustot. Kuluttajien mielissä luonnollisuus on luomutuotteiden valtti. – Arla tutkii ja kuuntelee loppukuluttajaa herkällä korvalla ymmärtääksemme kuluttajan motiivit. Se tapahtuu henkilökohtaisilla haastatteluilla, yhteisillä kauppavisiiteillä ja ryhmäkeskustelujen avulla, markkinointijohtaja kertoo. Kuluttajien mielipiteitä luomusta kartoitetaan myös seuraamalla keskustelua sosiaalisessa mediassa ja viimeisimpiä markkinatutkimuksia analysoimalla. Koulumaitotuki yllättänyt vaisuudellaan

Euroopan unionin koulujakelujärjestelmään liittyvä lainsäädäntö muuttui viime

26 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

- Luomutuotteiden tarjonta kasvaa koko ajan, Antti Airaksinen kertoo.

vuonna, minkä myötä koulumaitotuki luomumaidon osalta nousi 27 senttiin, kun se tavanomaisen maidon osalta on 9 senttiä. Airaksisen mukaan koulumaitotuen muutos luomun osalta on yllättänyt vaisuudellaan. – On toki mahdollista, että luomumaidon menekki kouluissa kasvaa tulevaisuudessa, mutta muutos on näin alkuun ollut odotettua pienempi, hän sanoo.


Tehokkaat kotimaiset Lehmän-pastat meijeristäsi! VASIKAN

UUTUUS vasikoille

Pakkaus 4 x 360 g

Vasikan HIILI-geeli

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä. Kiinteyttää lantaa. Sisältää tammihiilltä, jonka rakenne sitoo bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita vasikan suolistossa. Vasikan HIILI-geelssä on myös elektrolyyttejä, jotka korvaavat ripulin yhteydessä poistuvia suoloja. Vasikan HIILI-geeli kiinteyttää lantaa ja samalla ehkäisee vasikan kuivumista.

Pakkaus 4 x 360 g

Täydennysrehu. Poikimahalvausriskin pienentämiseen lehmille. Tuote on sekä nopea sekä pitkävaikutteinen. Yksi pastatuubi sisältää 55 grammaa puhdasta kalsiumia (40 g kalsiumkloridista ja 15 g kalsiumpropionaatista), joka on optimaalinen ja tehokas kerta-annos lehmälle.

Lehmän KETOOSI -pasta – kun lehmä ei syö!

Pakkaus 4 x 330 g

Täydennysrehu fosforin puutostiloihin naudoille

UUTUUS lehmille

Lehmän FOSFORI-pasta sisältää hyvin imeytyvää natriumdivetyfosfaattia. Lehmän FOSFORI-pastan fosforimäärä on 46 grammaa/tuubi, päivässä 92 grammaa. Käytetään lehmille, joilla on poikimisen jälkeen taipumusta jäädä makuulle (ns. makuri-lehmä) riippumatta lisäkalsiumin annostelusta tai joilla epäilet olevan fosforin puutosta.

Pakkaus 4 x 400 g

Lehmän MAGNESIUM -pasta

Lehmän KALSIUM -pasta – markkinoiden tehokkain suun kautta annosteltava kalsiumvalmiste

Lehmän FOSFORI -pasta

- kun on riski laidunhalvaukseen, myös sisäruokinnassa UUSI, PEHMEÄ KOOSTUMUS!

Pakkaus 4 x 410 g

Täydennysrehu. Laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille. Sisältää magnesiumsulfaattiheptahydtaattina ja magnesiumtrisilikaattina. Yksi tuubi sisältää 30 grammaa puhdasta magnesiumia. Voidaan annostella peräsuolen kautta, jos lehmä ei pysty enää nielemään sitä.

Lehmän PÖTSI -pasta Täydennysrehu. Ketoosin eli asetonitautiriskin pienentämiseen lehmille, sopii myös lampaille. Nostaa nopeasti lehmän veren sokeripitoisuutta ja kohentaa lehmän ruokahalua. KETOOSI -pastassa lehmä saa propyleeniglykolia 2 x 230 grammaa /päivä eli optimiannoksen.

– vauhtia pötsin bakteeritoimintaan!

Pakkaus 4 x 330 g

Pötsin toimintaa elvyttävä täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä. Sopii myös lampaille. Tuotteen vaikutus perustuu elävään hiivaan, propyleeniglykoliin ja Gentiana-lääkekasvijauheeseen, jotka parantavat lehmän ruokahalua.

Lehmän HIILI-pasta

Lehmän pH-Pasta

Nopeasti vaikuttava täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin, suolistohäiriöiden ja myrkytystilan yhteydessä.

Nopea apu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin pienentämiseen. Täydennysrehu lehmille. Lehmän pH-pasta vaikuttaa nopeasti märehtijälle, joka on saanut ylisuuren väkirehuannoksen tai jolla on selvät merkit happamasta pötsistä. Vaikutus on nopea. Pakkaus 4 x 430 g

Pakkaus 4 x 335 g

Hiili sitoo tehokkaasti bakteerien tuottamia myrkkyjä ja haitallisia aineita suolistosta. Yksi pastatuubi sisältää suuren määrän tehokasta Carbovet® -hiili-valmistetta, sisältö 114 g.

”Ei yhtäkään poikimahalvausta” Laura ja Jouko Laiholahden maitotilalla Varsinais-Suomen Marttilassa on käytetty kotimaista Lehmän Kalsium-pastaa keväästä 2015 alkaen. ”Huolimatta siitä, että puolet karjasta on kolme kertaa tai useammin poikineita, ei tilallamme ole ollut yhtäkään poikimahalvausta.”

Yhteistyössä Teollisuushankinnan kanssa

Valmistus: FinnCow, Turku p. 040 684 0102 MAITOA SUOMESTA 1 / 2018 | 27 info@finncow.fi

www.finncow.fi


# ANTTILAN TILA

POSITIIVISUUDEN

28 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018


ANTTILAN TILA

LÄHETTILÄS Tuomas Koivuniemi

Toni Anttilan tilalla asuu isäntien lisäksi kaksi sosiaalisen median tähteä.

TUOMAS KOIVUNIEMI

K

austisella Köyhäjoen kylässä vieras otetaan talossa vastaan rennon huumorin merkeissä. Nyt ollaan Anttilanmäellä, missä pojan ja isän maatalousyhtymän ”nuori isäntä” Toni Anttila, 43, ja ”vanha isäntä” Yrjö Anttila, 65, tervehtivät tulijaa jämäkän iloisesti. Perheen ainoalle lapselle Tonille vastuun otto vuodesta 1836 lähtien saman suvun hallussa olleen kotitilan tulevaisuudesta on ollut selvää jo pikkupojasta asti. Mies opiskeli 1990-luvun alussa agrologiksi Koivikon maatalousoppilaitoksessa, minkä jälkeen häntä kutsuivat ilmavoimien siniset. Maatalon poika suoritti varusmiespalveluksensa Kauhavan Ilmasotakoululla ja kävi Tikkakoskella aliupseerikoulun. – Armeijaan jäämistä mietin siinä vaiheessa, mutta kyllä uravalinta oli kuitenkin selvä. Isäukko sai armeija-aikanani sydänveritulpan, joten pyrin olemaan mahdollisimman paljon apuna kotitilan töissä, hän muistelee. Lähes 200-vuotias sukutila

Anttilan tilaa on pyöritetty maatalousyhtymänä vuosituhannen alusta saakka. – Tämä oli Maija-äidin kotitila ja hänen menehdyttyään viisi vuotta sitten, olemme tässä pyörittäneet tilaa kahdestaan. Minä olen pääosakas ja isä auttelee joutessaan, Toni Anttila naurahtaa. Maitotila sai uuden 74-paikkaisen parsinavetan kymmenen vuotta sitten. Omaa peltoa tilalla on 50 hehtaaria ja vuokramaita 20 hehtaaria, minkä lisäksi metsää on kuutisenkymmentä hehtaaria. – Pelloilla viljellään nurmea tai rehukauraa, joten tässä talossa ei suuria puintikoneita tarvita, nuori isäntä sanoo. Some-julkkikset

Toni Anttilan tilan some-julkkikset Onna-lehmä ja Niila-härkä kuljeskelevat pihalla vapaasti.

Anttilan tilalla asuu isäntien ohella kaksi sosiaalisen median tähteä eli pihalla vapaasti liikkuvat lapinlehmä Onna ja samaa rotua oleva härkäpoika Niila. Lapinlehmiä tilalle hankki Maija-äiti 1980-luvulla ja hän myös päästi ensimmäisen lehmän kulkemaan vapaasti maatalon pihalla. Toni Anttila on jatkanut äidin viitoittamalla tiellä. Navettaan on hankittu erilaisia lehmärotuja, mutta erityisesti miehen suosiossa ovat lapinlehmät, joita MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 29


ANTTILAN TILA Tuomas Koivuniemi

Anttilan pirtissä huumori kukkii Yrjön ja Tonin sanaillessa ja kerratessa maitotilan elämänmenoa.

karjamäärästä on tällä hetkellä kolmannes. – Rotuja navetassa on tällä hetkellä toistakymmentä. Vasikoita on saatu ja ostettu muilta maatiloilta. Lapinlehmien määrä tulee kasvamaan jatkossakin. Maidon tuotantomäärä lapinlehmällä on noin 6 000 kiloa vuodessa. Rotu on vähäruokainen, sillä sen vuodessa syömällä heinämäärällä holstein-rotuinen lehmä ei eläisi pitkään, mies kertoo. Köyhäjoen ensimmäinen some-pihalehmä oli Ouna, joka kuitenkin kuoli elokuussa 2016. Nyt some-julkkisten virkoja hoitavat Onna ja Niila. – Liityin facebookiin itse nelisen vuotta sitten. Laitoin sinne ”Avoin kuvapäiväkirja maaseudun tuottajilta” -ryhmään Ounan kuvia, joista muut ihmiset kävivät tykkäämässä ja pyysivät laittamaan niitä lisää. Nyt Onna ja Niila toimittavat somejulkkiksen virkaa, mies valottaa.

”Maidon tuotantomäärä lapinlehmällä on noin 6 000 kiloa vuodessa. Rotu on vähäruokainen, sillä sen vuodessa syömällä heinämäärällä holsteinrotuinen lehmä ei eläisi pitkään.”

Uskolliset fanit

Anttilan mukaan tilan lehmät ovat saaneet julkisuuden myötä uskollisia faneja. Onna ja Niila saivat eräältä pihalehmien elämää seuraavalta fanilta hienot lehmänkellot, jotka kalkattavat iloisesti, kun eläinkaksikon liikkuessa talvisena pakkaspäivänä talon pihassa. – Olen huomannut, että pihalehmän ja härkäpojan seikkailut tuottavat monille ihmisille iloa. Ihmiset haluavat nähdä, mitä eläimet tekevät ja mitä niille kuuluu. Myös some-maailman tuoman julkisuuden nurja puoli on tullut tutuksi. Toni Anttila on somen kautta saanut uhkauksia siitä, että hänestä ja hänen pihaeläimistään tehdään eläinsuojeluilmoituksia. Mies ei uhkauksista ole ottanut stressiä, sillä eläinten olosuhteet ja pelisäännöt ovat kunnossa.

30 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

Iloa arkeen

Positiivinen ajattelu lyö läpi miehen puheista. Anttilan mielestä ihmisen ei kannata purkaa omaa pahaa oloaan tai vihaansa muihin ihmisiin tai viattomiin luontokappaleisiin. – Olen ajatellut, että jos some-kuvista iso määrä ihmisiä saa hyvän ja iloisen mielen, se on minullekin paras palkinto. Elämä on turhan harmaata, jos kaikesta valittaa, pitää olla iloa ja positiivista tunnetta, tilan nuori isäntä linjaa. Hirsi- ja puutöissä rentoutuu

Kaustisella opinto- ja armeija-aikaa lukuun ottamatta koko elämänsä asunut

Toni Anttilan ja Yrjö-isän kolme vuotta sitten valmistuneen tuulimyllyn sisällä on kauniisti puutöillä koristeltu tila.

mies toteaa viihtyvänsä kotimäellään hyvin. Miehen mukaan kotitila on hänen oma paratiisinsa, jossa saa olla ja tehdä mitä tykkää. Maitotilan pyörittämisen ja some-lehmien kaitsemisen ohella mies rentoutuu purkamalla vanhoja hirsirakennuksia yhdessä isänsä kanssa. – Olemme purkaneet kylältä vanhoja hirsitaloja, joista olemme rakentaneet pihapiiriin muutamia aittoja, joita ei ole varastoiksi tarkoitettu. Mutta usein, kun vuoden kuluttua aitan oven aukaisee, sinne on tullut jostain kaikenlaista säilytettävää tavaraa, mies veistelee. Kolme vuotta sitten kesällä isä ja poika pystyttivät pihapiiriin tuulimyllyn. Rakennustöissä sattui haaveri, kun poika oli sirkkelöimässä rakennusvärkkiä, yht’äkkiä kuului kova paukahdus. – Ihmettelin paukahdusta hetken aikaa, kunnes alkoi tulla verta kädestä. Etusormi meni poikki ja peukalon luu keskeltä halki. Etusormen palaa etsittiin neljän


# ANTTILAN TILA

Tuomas Koivuniemi

Onna odottaa ovella apetta.

”Olen huomannut, että pihalehmän ja härkäpojan seikkailut tuottavat monille ihmisille iloa. Ihmiset haluavat nähdä, mitä eläimet tekevät ja mitä niille kuuluu.” MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 31


#@ ANTTILAN TILA

miehen voimin, mutta ei sitä löytynyt. Kirurgin hommaksi jäi sitten vain neuloa sormen paikka kiinni. Ahkera nuori isäntä oli onnettomuuden jälkeen käsi paketissa muutaman päivän. Hyvillä rehuntekokeleillä mies kuitenkin kiipesi traktorin rattiin ja rehutöihin. Anttilan aitta- ja navettarakennusten koristeena on komeita puusta tehtyjä kansallispukuisia ihmishahmoja, merkkejä ja viljantähkiä. – Kun nuorena aloin tekemään niitä, otin mallin Junkkarin tuotemerkistä ja agrologimerkistä. Sitten äiti ideoi räystäskoristeita, joita me toteutimme. Nyt ollaan sitten itse tehty omasta päästä ja puusta, hän naurahtaa.

”Tämä kotitila on oma paratiisi, jossa saa tehdä, mitä haluaa.”

Myllyn hunajaa

Hirsirakentamisen ja puukoristeiden tekemisen ohella Toni Anttila ryhtyi toissa vuonna mehiläistarhuriksi. Anttilan tilalla on paikallinen mehiläistarhaaja Aapo Valo pitänyt omia mehiläisyhdyskuntiaan jo vuosia. – Aapo on seitsemissäkymmenissä ja hän kannusti lähtemään mehiläistenhoi-

McHale Fusion 3 Plus -paalaimet Muovisidonnan edut • Sidontamuovia esikiristetään jopa 25 %, jolloin sidontamuovi puristaa paalia enemmän. Tiiviimmässä paalissa rehu säilyy paremmin ja hävikkiä on vähemmän. Tästä on useita asiakasreferenssejä. • Ristikkäiset muovikerrokset kestävät sängen pistoksia paremmin. • Muovisidonnalla tehty paali on helppo avata esim. ruokintahäkkiin nopeasti, koska eläimillä ei ole verkkoa revittävänä. • Ei tule lajiteltavaa jätettä, kaikki muovi kierrätetään samalla tavalla.

Orbital-käärin

Elkoplast-säiliöt

• Supertehokas uutuus • Jopa 100 paalia tunnissa • 6 muovikierrosta 24 sek. • Automaattinen lastaus, paalia voi kuljettaa mukana • Paalin pystyynnostaja

säilöntäliuosten varastointiin CDC5000 ja CDC7000 pumpulla alkaen

5.950,- alv 0 %

ilman pumppua alkaen

4.250,- alv 0 % 32 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

WWW.TURUNKONEKESKUS.FI KONEMYYNTI 020 7459 700


ANTTILAN TILA

tokurssille, sillä toivoi työlleen jatkajia. Viime vuonna aloitettiin omien yhdyskuntien kanssa ja ”Myllyn hunaja” -tuotemerkillä. Monitoimimies Anttila saisi kaikin puolin aikansa kulumaan kotitilan askareissa. Mies kantaa vastuuta myös yhteisöstä, sillä hän toimii Kaustisen Osuusmeijerin hallituksessa, MTK-yhdistyksen sihteerinä, seurakunnan kirkkoneuvoston jäsenenä ja kunnanvaltuutettuna. ”Kotitila on oma paratiisi”

Anttila ei aio kuitenkaan maidontuotannosta luopua. – Onhan sitä täyspäiväisen kirvesmiehen töitä pariin kertaan tarjottu, mutta ei luopuminen ole tullut mieleen. Tämä kotitila on oma paratiisi, jossa saa tehdä, mitä haluaa, hän päättää. Tuomas Koivuniemi

Toni Anttilan on yhdessä Yrjö-isänsä kanssa purkanut Köyhäjoen kylältä vanhoja hirsirakennuksia, joista he ovat koonneet aittarakennuksia. Parhaillaankin yksi rakentamisprojekti on meneillään.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 33


Muista tilata AIV-irtoliuokset viimeistään 31.3. mennessä! Saat toimituksen tilallesi ennen rehuntekoa, varmistat eläinten huippulaatuisen ruokinnan – ja turvaat selustasi AIV Laatutakuulla.

34 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

AIV.fi


Oma johtajuus

Oma johtajuus -koulutus alkaa syksyllä Kuluneena talvena järjestetty järjestyksessään toinen oma johtajuus -koulutus on herättänyt tuottajien keskuudessa suurta kiinnostusta. Ensi syksynä on päätetty aloittaa ainakin yksi ja tarvittaessa toinenkin koulutusryhmä, joihin otetaan noin kymmenen osallistujaa.

K

oulutuksessa keskiössä on yksilö itse. Työskentely sisältää kaksi kertaa 1-2 yhteistä ryhmäpäivää kahdessa osassa. Joukkoluentojen sijaan kouluttajat käyvät pienryhmätyöskentelyn lisäksi henkilökohtaisia valmennuskeskusteluja jokaisen omalla tilalla. Koulutus sisältää myös verkkotyöskentelyä. ”Leadership merkitsee johtajuutta ja tarkoittaa ihmisten johtamista”

Ihmisten johtamisen taidoilla on yhä merkittävämpi rooli yritystoiminnassa ja yritystuloksen tekemisessä. Leadershiptaidoissa on mahdollista kehittyä ja kasvaa. Ihmisten johtaminen viittaa käyttäyty-

Timo Aalto

läpi valmennuksen aikana, keskustelun ja ohjauksen, kartoituksien, tilakäyntien, ryhmätapaamisten, verkkotyöskentelyn muodossa. Valmennuksen tavoitteena on kehittyä omassa johtajuudessa. Ilmoittaudu mukaan

Oma johtajuus -koulutukset ovat kiinnostaneet tuottajia.

miseen ja toimintoihin sekä usein myös johtajan ominaisuuksiin. Johtajuuden kautta vaikutetaan ihmisiin, luodaan suuntaa ja motivaatiota. Leadershipin keskeisenä tehtävänä on työn tekemisen, muutosten ja innovaatioiden johtaminen. Nämä asiat ovat valmennuksen keskiössä, joita teemoja käydään

Koulutukseen ilmoittautuminen on käynnissä ja ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tuottajia pyritään saamaan ryhmiin eri puolilta Suomea. Koulutuksen järjestää Hyvinvointi-idea. Ilmoittautumisesta, puolen vuoden aikana noin 5-6 päivää sitovasta ja toteutuvasta koulutuksesta ja kustannuksista saa lisätietoa omasta hankintameijeristä. Voit myös olla yhteydessä hankintajohtaja Sami Kilpeläiseen e-maililla sami.kilpelainen@arlafoods.com.

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

| 35


Tanakka kuin viikinki, kevyt kuin kuiskaus.

Mitäpä siihen lisäämään. 36 |

MAITOA SUOMESTA 1 / 2018

Maitoa Suomesta 1/2018  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Maitoa Suomesta 1/2018  

Maitoa Suomesta on Arla Oy:n ja Arla Suomi -yhteistyöryhmän lehti maidontuottajille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Advertisement