Miten rakennamme politiikassa luottamusta?
Miten luomme talouskasvua kestävästi?
Miten autamme Ukrainaa voittamaan sodan?
Miten pelastamme Itämeren?
Miten vältymme homerakentamiselta?
Näitä aiheita ja paljon muuta!
Lue lisää: www.anders
Kun tulin mukaan politiikkaan kaksi eduskuntakautta sitten, monet asiat yllättivät minut.
Ehkä eniten yllätyin poliitikkojen välisistä lämpimistä suhteista. Tämä näkyy etenkin silloin, kun istuntosalin TV-kamerat on suljettu. Asiat riitelevät, mutta ihmiset harvemmin.
Tiimihenkeä ja kollegiaalisuutta tarvitaan, sillä ilman sitä on politiikassa mahdotonta saada mitään aikaiseksi. Sanonta ”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” on otettava vakavasti, sillä monipuoluejärjestelmässä hallituspohjat vaihtuvat kaudesta toiseen.
Viime huhtikuussa pois nukkunut Ilkka Kanerva oli minulle yhteistyökyvyn ruumiillistuma. Valtavan kokemuksensa ja sosiaalisen lahjakkuutensa ansiosta hän huomasi herkästi kollegojensa huolet ja tarpeet. Hän oli aina käytettävissä, jos joku tarvitsi sparrausapua. Tällaisen käytöksen valossa ei ole yllättävää, että hänen urastaan muodostui eduskunnan historian pisin.
YHTEISÖLLISYYTTÄ PITÄÄ VAALIA
Positiivisia kokemuksiani vasten on huolestuttavaa nähdä, miten politiikkaan on hiipimässä yhteiskunnallista kehitystä yleisemminkin varjostava ilmiö, polarisaatio. Se näkyy puheena, joka ruokkii ristiriitoja, kärjistää muiden sanomisia ja luo keinotekoisia vastakkainasetteluja eri ihmisryhmien välille. On ”me” ja ”ne”, ”kansa” ja ”eliitti”.
Populistinen retoriikka on mielestäni vaarallista ennen kaikkea siksi, että asioi-
den yksinkertaistaminen on valheellista. Yhteiskunta koostuu valtavasta määrästä erilaisia intressiryhmiä ja monimutkaisia riippuvuussuhteita. Poliittisen konsensuksen löytyminen ei ole koskaan helppoa, eikä politiikassa saavuteta kestäviä tuloksia asioita väkisin läpi runnomalla. Politiikan teon ytimessä pitäisikin vastakkainasettelun sijaan olla halu sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä.
Politiikasta, kuten elämästä ylipäätään, uhkaa tulla lyhytjänteistä. Mittaamme klikkauksia ja peukkuja. Meitä hallitsevat algoritmit, aivan kuten Juha Itkonen tästä lehdestä löytyvässä kolumnissaan osuvasti toteaa. Yhteisöllisyys vähenee, vaikka juuri se tekee meidät tutkitusti onnellisiksi.
Kohtaamiemme suurten haasteiden ratkaiseminen edellyttää pitkän aikavälin perspektiiviä, yhteistyötä, laajaa yleissivistystä, isoon kuvaan keskittymistä ja asenteisiin vaikuttamista.
Ilmastonmuutokseen on mahdotonta puuttua, jollemme sisäistä, mikä meitä kulman takana odottaa. Taloudellista kilpailukykyä on mahdotonta vahvistaa, jollemme varmista toimintaympäristömme ennustettavuutta. Työvoimapulaa on mahdotonta ratkaista, jollemme rakenna työmarkkinoita, jotka perustuvat avoimuuteen ja luottamukseen. Ja niin edelleen.
Olen valinnut puolueeni huolellisesti. Haluan seistä joukkueessa, joka arvostaa sivistystä, vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Tiedän, ettei RKP muuta kurssiaan navakassakaan tuulessa. Rakennamme tulevaisuutta sa-
maan aikaan sekä menneisyyden hiljais ta tietoa hyödyntäen että tulevaisuuteen avoimin mielin tähyillen – pelottomasti ja oikeudenmukaisuutta peräänkuulut taen. Ja ihmisiin luottaen.
NÄKÖKULMIEN RUNSAUS ON RIKKAUS
Omassa politiikassani pyrin laajan luottamuspohjan rakentamiseen. Tie
dän tämän edellyttävän ihmisten kuun telemista. Myös niiden, jotka ajattelevat asioista toisin kuin minä tai puolueeni.
Pelkään kuplautumista kuin ruttoa. Sen välttäminen ei ole helppoa, vaan edellyt tää ponnisteluja. Haluan ymmärtää meitä ympäröivää todellisuutta niin syvällisesti ja monipuolisesti kuin mahdollista. Toivon, että tämä tavoite välittyy kaikille heille, joita kohtaan työssäni ja vapaa-ajallani.
Toivon, että tämän lehden artikkelit piirtä vät kuvan siitä, mitä minä ja RKP edus tamme; kuvan maailmasta, joka perustuu demokratiaan, yhteistyöhön, yritteliäisyy teen, liberaaleihin arvoihin, laadukkaaseen koulutukseen, kansainvälisyyteen ja tasaarvoon.
Nostan esille ihmisiä, jotka puhuvat ajan kohtaisista haasteista ja mahdollisuuksista koskien taloutta ja sitä, miten meidän pitäi si huolehtia toisistamme ja inhimillisestä pääomastamme kestävällä tavalla.
Toivottavasti artikkelit inspiroivat sinua yhtä paljon, kuin ne inspiroivat minua.
JJos Venäjän asevoimat olisivat olleet paremmassa kunnossa, Ukrainan puolustus olisi horjunut ja Eurooppa ja Yhdysvallat olisivat epäröineet avunannossa, Vladimir Putin olisi saattanut onnistua siinä järjettömässä sodassa, jonka hän aloitti varhain torstaiaamuna 24. helmikuuta 2022.
Silloin Eurooppa näyttäisi hyvin erilaiselta.
Volodymir Zelensky olisi joko tapettu venäläisten erikoisjoukkojen toimesta tai hänet olisi lähetty Siperiaan jonkinlaisen näytösoikeudenkäynnin jälkeen. Tai ehkä hän olisi johtanut Varsovassa tai Vilnassa maanpaossa ollutta hallitusta.
Ukrainaan olisi mahdollisesti perustettu jonkinlainen nukkehallitus. Entiselle presidentille Janukovitšille olisi ehkä annettu allekirjoitettavakseen jokin paperi, minkä jälkeen hän olisi jälleen hävinnyt kuvioista. Nukkehallitus olisi tuskin sekään toiminut pitkään. Ukraina olisi hajotettu ja tilalle olisi tullut joukko Venäjän liittovaltion alueita.
Näin tapahtui Venäjän suuressa keisarikunnassa 1800-luvulla ja Putin on tehnyt hyvin selväksi, että tämä on myös hänen tavoitteensa.
Toistaiseksi tavoite on onneksi onnistuttu torpedoimaan.
Venäjän armeija epäonnistui alkuperäisissä pyrkimyksissään, Ukrainan vastarinta on ollut sankarillista, ja länsimaat ovat puolustaneet Ukrainaa, kansainvälistä oikeutta ja Ukrainan oikeutta valita oma tiensä.
Nyt keskitymme siihen, miten voimme jatkossa auttaa Ukrainaa poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti niin, että se kykenee vastustamaan Venäjän laajenemistavoitteita.
Avun on oltava pitkäjänteistä. Ukrainan on kyettävä rakentaman nykyaikaiset puolustusvoimat, jotka pystyvät turvaamaan maan itsenäisen tulevaisuuden. Ukrainan valtio tarvitsee välitöntä taloudellista apua selviytyäkseen perustoiminnoistaan, ja maan jälleenrakentaminen vaatii mittavia resursseja.
Länsimailta vaadittavat panostukset ovat pieniä verrattuna siihen, mikä on vaihtoehto.
Ukrainan vapaus ja vakaus merkitsevät tulevina vuosikymmeninä vapautta ja vakautta myös Euroopalle. Jos Venäjän sotavoima nujertaa Ukrainan ja pyyhkii sen pois maailman kartalta, sen tähtäimeen joutuvat ennemmin tai myöhemmin myös joukko muita maita.
Putin on tehnyt selväksi, että sodassa on hänelle kysymys elämästä tai kuolemasta. Sodan lopputulos määrittelee hänen paikkansa Venäjän historiassa. Putin pelkää naapurimaiden – eikä vähiten Ukrainan – niin sanottuja värivallankumouksia, sillä ne voisivat uhata hänen autoritaarista asemaansa. Hänen on todistettava, että hän pystyy samaan kuin Iivana Julma, Pietari Suuri ja Katariina II.
Meidän on ymmärrettävä, ettei rauhaa voida saavuttaa niin kauan kuin Putin on vallassa.
Ennemmin tai myöhemmin Putinin valta-asema romahtaa ja hän jättää Kremlin. Yhä useammat Venäjän johdossa ja sen lähellä olevista näkevät edessä olevan kehityksen.
Mutta vallan vaihtuminen on pohjimmiltaan Venäjän asia. Meidän toimillamme ei ole siihen suurta vaikutusta.
Voimme kuitenkin ilmaista selvästi, että meille Venäjä on olemassa Putinin jälkeen, ja että me haluamme ilman muuta luoda rauhanomaiset, vakaat ja hyvät suhteet uuden Venäjän kanssa.
Toinen rauhan edellytys on, että integroimme Ukrainan täysimääräisesti eurooppalaisiin ja atlanttisiin rakenteisiimme – ennen kaikkea EU:hun. Hallinnon vaihtuminen Venäjällä ei ole meidän käsissämme, mutta tämä on.
Tie EU-jäsenyyteen ei ole lyhyt tai helppo. Suomi ja Ruotsi saivat omat neuvottelunsa päätökseen alle kolmessa vuodessa, mutta ne olivat tuolloin jo osa sisämarkkinoita. EU on myös kehittynyt huomattavasti sen jälkeen, kun maamme liittyivät siihen vuonna 1995.
Juuri nyt on tärkeintä voittaa käynnissä oleva sota – tavalla tai toisella. Mutta sen jälkeen on kyse rauhan voittamisesta – ja se voi olla yhtä vaativaa.
Rauhan saavuttaminen Itä-Euroopassa edellyttää kahta asiaa Putinin mielettömän sodan jälkeen.
Ensimmäinen on tietenkin hallinnon vaihtuminen Venäjällä.
Ja sitten on vielä Nato. Tavalla tai toisella Ukrainan turvallisuus on ankkuroitava myös transatlanttiseen yhteistyöhön. Ukrainan sankarillinen vastarinta ja länsimaiden politiikka ovat pysäyttäneet Putinin suunnitelmat. Eurooppa on muuttunut perusteellisesti. Rauhaan pääseminen tulee viemään vuosia, ehkä vuosikymmeniä.
Uusi hallinto Venäjällä ja Ukraina täysin EU:ssa, siinä ovat uuden eurooppalaisen rauhan avaimet.
Carl Bildt
Carl Bildt on Ruotsin entinen pääministeri ja ulkoministeri
Olen omasta mielestäni optimistinen ihminen. Haluan luottaa kykyymme ratkoa käsissämme olevat ongelmat, sekä kansallisella että globaalilla tasolla. Ne ovat kieltämättä valtavia, mutta ei maailma koskaan ole järjestyksessä ollut, ja silti elämä on jatkunut. Ei ole ilmastokriisin vähättelyä, jos siitä huolimatta pitää kiinni tulevaisuudenuskostaan.
Myönnän silti välillä suistuvani epätoivoon. Ongelmiemme ratkaiseminen ei nimittäin ole mahdollista ellemme enää kykene keskustelemaan asiallisesti erimielisyyksistämme. Siitä taas ei voi tulla mitään, jos kukaan ei pysty keskittymään. Ja kun nykyään seuraa julkista keskustelua oikeastaan mistä tahansa asiasta, syntyy kieltämättä sellainen vaikutelma, että sekä keskustelun että keskittymisen taidot ovat rapautuneet hämmästyttävän lyhyessä ajassa.
Syykin on selvä. Maailma muuttui, kun jokaiseen käteen liimattiin älypuhelin. Koko digitaalinen maailma on virittynyt vahvistamaan tiettyjä inhimillisiä ominaisuuksia, palkitsemaan tietynlainen käytös, ja sellaisia meistä sitten vähitellen tulee: entistä levottomampia, kiukkuisempia ja samalla myös onnettomampia. Uskomme liikuttavan vahvasti vapaaseen tahtoomme ja valinnanvapauteemme, vaikka olemme algoritmien vietävissä.
Toimintaympäristön muutos näkyy tietenkin myös politiikassa. Entistä kärsimättömämmät äänestäjät haluavat kaiken tapahtuvan heti, myös valtavien muutosten, ja kun niin ei sitten tietenkään käy, kollektiivinen synkkyys vain syvenee. Ei varmaan koskaan ole ollut helppoa olla poliitikko, mutta ei sekään ainakaan helpommaksi ole käynyt.
Toisaalta tietysti päättäjät itse ovat vastuussa siitä, millaisena toimintana politiikka kansalaisille näyttäytyy. Kun Twitteristä on tullut yhteiskunnallisen keskustelun ehkä kaikkein aktiivisin areena, poliitikkoja ei oikein voi vaatia sieltä poistumaankaan. Suren silti sitä, millaiseksi vääntö siellä väistämättä menee. Vyön alle lyödään jatkuvasti,
ja väärinymmärrykset ovat tahallisia. Koko touhu alkaa vaikuttaa arvottomalta näytelmältä, jonka pelkään nakertavan uskoa demokratiaan. En syytä pelkästään osallistujia, juurisyy on keskustelualustan lainalaisuuksissa.
Tiedän, etten ole yksin näiden ajatusteni kanssa. Samaan aikaan tiedän monen ajattelevan toisin. Yhteisten ongelmiemme ratkaisemisen parhaasta mahdollisesta tavasta on huomattavan erilaisia näkemyksiä, ja nimenomaan politiikassa niiden kuuluukin törmätä yhteen. Mitä kärkevämpää keskustelua, sitä paremmin näkemyserot tulevat esiin. Tällä tavoin ajattelevat toivovat usein Suomeen myös selkeää blokkipolitiikkaa, joka heidän mukaansa parantaisi äänestäjän kuluttajansuojaa.
En ole siitä varma. Ainakin se jättäisi tyhjän päälle valtavan joukon äänestäjiä, jotka eivät tunne varmasti kuuluvansa leireistä kumpaankaan.
Luulen, että blokkipolitiikan houkutus on nimenomaan sen lupaamassa selkeydessä. Sehän olisi käytännössä kaksipuoluejärjestelmä toisella nimellä, polarisaatiota ja vastakkainasettelua entisestään vahvistava malli. Jos politiikkaa ajattelee viihteenä, on aivan järkevää toivoa sellaista. Jos taas pitää sitä yhteisten asioiden hoitamisena, ajatus pelottaa.
Itse uskon edelleen monipuoluejärjestelmään. Ongelmistaan huolimatta nykyinen yhteiskuntamallimme on kansainvälisessä vertailussa monin tavoin onnistunut, ja se on rakennettu nimenomaan puoluerajat ylittäneellä yhteistyöllä. Samoilla konsteilla sitä pitäisi kaiken järjen mukaan olla mahdollista myös uudistaa ja puolustaa, niin vaikealta kuin se välillä vaikuttaakin.
Twitteristä välittyvä kuva ei onneksi ole koko totuus politiikasta. Puhuessani lukutaidon, kulttuurin ja luovan alan tekijöiden puolesta olen saanut tutustua päättäjiin heidän arkisessa ympäristössään ja tiedän, että eduskunnassa tehdään edelleen sitä kärsivällistä, pitkäjänteistä ja julkisuudessa enimmäkseen näkymätöntä lainsäädäntötyötä, jota siellä pitääkin tehdä. Motivoituneita, kokonaisuutta ymmärtäviä ja ihailtavasti asioihin perehtyviä ihmisiä löytyy eri
Kuva: Laura Malmivaara
puolueista. Erimielisyydet eivätkä useinkaan näytä samalla tavalla ylittämättömiltä kuin ne vaikuttavat julkisuudessa. Ratkaisuja halutaan yhä löytää.
Kaikilta tulevilta kansanedustajilta toivon, että he pitävät päänsä kylmänä ja twiittipeukalonsa välillä toimettomana. Tässä ajassa se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta ei kuitenkaan mahdotonta. Tiedän ihmisiä, jotka pystyvät siihen.
Juha Itkonen
Juha Itkonen on kirjailija, jolta on juuri ilmestynyt uusi kirja "Teoriani perheestä"
Miten politiikkaa tehdään? Sitä pohdin vuonna 2014, kun olin asettunut eduskuntavaaleissa ehdolle. Minulla ei ollut taustaa politiikassa – eikä varsinkaan kampanjakokemusta tai suurta tiimiä apunani.
Ajatus siitä, että keräisin kasaan joukon ihmisiä, joiden edessä tulisesti julistaisin sanomaani, tuntui vieraalta ja jopa kiusalliselta. Olisikohan olemassa jokin minulle sopivampi vaihtoehto?
PIDÄN RUOANLAITOSTA JA RUOAN ÄÄRELLÄ JUTTU YLEENSÄ LUISTAA. OLISIKO TÄSSÄ RATKAISU?
Sanoista tekoihin. Käynnistin keittiöpolitiikaksi kutsumani tapahtumakonseptin. Se toimii niin, että kuka tahansa voi kutsua luokseen 6-12 ystäväänsä ja minut lihapullapastani (tai sen vegaaniversion) kera. Ruoan ääressä keskustelemme rennossa hengessä päivänpo-
litiikasta. Minä saan kuulla, millaiset asiat ihmisiä askarruttavat ja he saavat kuulla, mitä kansanedustajana voin näille heitä askarruttaville asioille tehdä. Minua saa mielellään myös haastaa!.
Olen tehnyt "keittiöpolitiikkaa" nyt jo yli kahdeksan vuoden ajan. Olen vieraillut pastakattiloineni mahtavien ihmisten luona ja oppinut heiltä paljon.
Kiinnostaako sinua ja ystäviäsi politiikasta keskusteleminen ruoan äärellä?
Kerää 6-12 henkilöä pöytäsi ympärille.
Uusimaa on käytännön syistä ensisijainen vierailualue, mutta olen toki tehnyt keittiöpolitiikkaa muissakin maakunnissa.
LAITA MINULLE VIESTIÄ OSOITTEESEEN INFO@ ANDERSADLERCREUTZ.FI NIIN SOVITAAN VIERAILULLE PÄIVÄ.
Pykälien takaa -podcast tekee historiaa
Eduskunnan julkisivun takana tehdään paljon yhteistyötä yli puoluerajojen. On ajatusten vaihtoa, asioista neuvottelua ja ihan vaan mukavaa yhdessäoloa.
Viisi vuotta sitten Anders ja Saara-Sofia Sirén päättivät raottaa tätä verhoa ja perustivat oman podcastin, jonka nimi on "Pykälien takaa".
Kyseessä on tiettävästi ainoa podcast maailmassa, jossa kaksi parlamentaarikkoa eri puolueista yli hallitus- ja oppositiorajojen keskustelevat päivän politiikasta.
Podcastissa Saara-Sofia ja Anders käyvät läpi ajankohtaisia asioita Arkadianmäel-
kuuntele:
tä. Jokainen jakso on jaettu kolmeen pykälään.
Ensimmäisessä pykälässä keskustellaan asiantuntijavieraan kanssa jostakin kiinnostavasta ja ajankohtaisesta teemasta. Aiheet voivat vaihdella taloudesta ja työllisyydestä ilmastokysymyksiin ja Ukrainan tilanteeseen. Toisessa pykälässä kansanedustajat käyvät läpi saman viikon kyselytunnilla esille noussutta pääaihetta. Kolmas pykälä on sisällöllisesti kevyempi ja se jutustellaan "på svenska".
Pykälien takaa -podcastia voit kuunnella esimerkiksi Soundcloudin kautta suoraan internet-selaimella.
"En halua nähdä enää yhtäkään homekoulua! Meidän on jatkossa varmistettava rakentamista säätelevien laatunormien toteutuminen, huolehdittava rakennusten ammattimaisesta ylläpidosta ja vaadittava rakennusyrityksiä kantamaan vastuunsa. Tämä on resepti, jolla synnytämme terveellisiä ja turvallisia rakennuksia."
PPuurakentamiseen erikoistuneena arkkitehtina kaikki rakentamiseen liittyvä on lähellä sydäntäni. Kansanedustajana olen huolestunut niiden ihmisten määrästä, jotka ovat altistuneet homeelle huonolaatuisen rakentamisen ja rakennusten puutteellisen ylläpidon seurauksena. Siksi olen ollut perustamassa eduskunnan sisäilmaryhmää, jonka tehtävänä on pureutua sisäilmaongelmien estämiseen lainsäädännöllisin keinoin.
KANSALLINEN ONGELMA
Homeongelma on kansallinen ongelma. Olen seurannut sitä erityisen läheltä omassa kotikunnassani Kirkkonummella, missä moni koulu kamppailee sisäilmaongelmien kanssa. Tilanne on johtanut siihen, että monet lapset opiskelevat tällä hetkellä väistötiloissa.
Ongelman taustalla on huolimattomuus ja välinpitämättömyys – mutta myös puutteellinen rakentamisen säätely. Jokaisen rakentamista jotain ymmärtävän pitäisi välttää kiusaus työntää näkyviä ongelmia maton alle. Ne eivät häviä sillä, että ne peitetään silikonimassalla. Jos ongelma on olemassa tänään, se tulee eteen kahta pahempana huomenna.
Modernit rakennukset ovat vanhoja rakennuksia monimutkaisempia ja sisältävät kerroksellisia rakenteita. Kun jokin kerroksista pettää, syntyy ketjureaktio. Yksinkertaisissa, massiivipuisissa rakenteissa tällaiset ketjureaktiot eivät olleet mahdollisia. Osa uusista rakenteista toimii laboratoriossa, muttei tosielämässä. Riskit ovat ilmeiset ja ne realisoituvat tällä hetkellä ympäri Suomea.
Vanhoihin rakennuksiin ei pidä soveltaa samoja vaatimuksia kuin uusiin – ei energiatehokkuuden eikä ilmanvaihdon
suhteen. Usein näkemäni virhe, joka lyhentää vanhan, mutta toimivan rakennuksen elinikää, on tuoda siihen nykyaikainen, koneellinen ilmanvaihto.
Suuri huoleni on, että sinänsä perusteltu pyrkimys energiatehokkuuteen vie meidät ojasta allikkoon. Ei ole helpompaa tapaa tuhota vanha rakennus, kuin uusien energiatehokkuus- ja ilmanvaihtokriteerien soveltaminen siihen ymmärtämättä, että vanha rakennus on monelta osin rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan täysin erilainen kuin uusi.
Vanhoihin rakennuksiin ei kerta kaikkiaan voi soveltaa uudelle rakennukselle määriteltyjä vaatimuksia.
"Jos kuntotarkastus on tehty ja homekoira on antanut päiväkodille tai koululle puhtaat paperit, voisi ovessa komeileva hymiö kertoa vanhemmille, että täällä lapsen on hyvä olla."
On siis aiheellista peräänkuuluttaa rakennusyrityksiltä korkeaa ammattietiikkaa. Ammattitaitoisen rakentajan tulee tunnistaa erilaisiin ratkaisuihin liittyvät riskit.
Vastuuta on vaikea peräänkuuluttaa kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua rakennusprojektin valmistumisesta, joten on panostettava työn valvontaan ja työn laadun tarkastamiseen. Joku voi sanoa, että valvonta
maksaa liikaa, mutta minä väitän, että huonosta laadusta syntyvät kustannukset ovat merkittävästi suurempia. Oleellista on myös varmistaa, että huollosta vastaava taho on ollut mukana rakennusprosessissa. Huollon ja ylläpidon tulisi aina perustua ymmärrykseen rakennuksen ominaisuuksista ja rakennustavasta, ei pelkästään excel-taulukon tai tarjouskyselyn tulkitsemiseen.
RAKENNUKSISTA ON PIDETTÄVÄ HUOLTA Suomalaisen rakentamisen laadun nostaminen on selvä tavoite. Toinen tärkeä tavoite on oppia pitämään yhä monimutkaisemmista taloista huolta. Kuka tahansa ei tällaisesta ylläpitotyöstä selviä, vaan se edellyttää ammattitaitoa. Määräajoin järjestettävien katsastusten avulla voisimme välttää ongelmien kumuloitumisen.
Lääkkeet ovat siis tiedossa, mutta niitä ei vielä monikaan potilas ole nielaissut nikottelematta. Kysymys on paitsi valistustyöstä myös rohkeudesta säätää lakeja, joilla ongelmiin pystytään puuttumaan. Näiden lakien pitää olla huolellisesti laadittuja ja yksiselitteisiä, ja niiden valmistelussa pitää kuunnella sekä rakennusalaa että rakennusten käyttäjiä. Kepin sijaan tarvitaan porkkanaa. Laadukkaan rakentamisen pitää olla kannattavampaa kuin lyhytnäköisen rakentamisen. Rakentamis- ja suunnittelupalveluita ostettaessa pitää uskaltaa arvioida hinta-laatusuhdetta pitkällä aikavälillä. Olen toiveikas sen suhteen, että huonot kokemukset ovat kypsyttäneet maaperän muutokselle.
Arkkitehtina koen erityistä vastuuta terveestä rakentamisesta ja olen sitoutunut työskentelemään sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi ja rakentamisen laadun parantamiseksi myös tulevalla eduskuntakaudella. •
A F S G U N C C H U T U I K F B D X A X
W I I G R A K E N T A M I N E N D S A A
S D N H G S E F O L S K J B D R J G D A
K E S T Ä V Y Y S I A W E E Y I E H T D
A R V U O R V M R Y V N X E R T S V G O
T R S U I K S P I T E N H I K Ä A D G U
U A E O W S T Ä O A R E E T L M D I S E
U I O P T U Y R I T T Ä M I N E N I L I
R A A P F J A I S M A O C L I R S T O L A V O I M U U S S C I I Y U U I S H O M
N S A M I I P T K L S E R O A S D Ä Ä A T J I I R R Q Ö H Ö U K F V E R O T U S A O K N T Ä Ä R F Q U S X U E A E A O T R Ä P E R H E F S A S Å O U Q A T U Ä O A T U N T Y Ö L L I S Y Y S G Z S F H Ä T D P T W O F W A F U L B D A A F I L P A J D S Z K A N S A I N V Ä L I S Y Y S
KESTÄVYYS
YRITTÄMINEN
AVOIMUUS
LUOVUUS YMPÄRISTÖ
ITÄMERI
VEROTUS
TYÖLLISYYS
OPPIMINEN
PERHE
RANTARATA
TASAVERTAISUUS
ILMASTO
RAKENTAMINEN
KANSAINVÄLISYYS
Etsi Andersille tärkeitä aiheita!Andersin suunnittelema Sansinpellon päiväkoti. Kuva: Kuvio Oy
"Yrittäjyyskasvatuksen parissa toimivat järjestöt, kuten Nuori Yrittäjyys, ovat tehneet vuosien ajan hienoa työtä maamme kouluissa. Tämän eduskuntakauden aikana olen pystynyt vaikuttamaan siihen, että heidän rahoituksensa on vahvistunut. Vaikka nuori ei yrittäjäksi ryhtyisikään, antavat onnistumisen kokemukset ja talousosaaminen hyviä eväitä tulevaisuuteen."
Nuori Yrittäjyys on voittoa tavoittelematon järjestö, joka tarjoaa yrittäjyyskasvatusta kouluissa ja oppilaitoksissa. Sen pyörittämät ohjelmat tukevat lasten ja nuorten työelämä- ja talousosaamista.
Anders, joka on yrittäjyyskasvatuksen pitkäaikainen puolestapuhuja, tapasi Porvoossa Axel Tuormaan kuullakseen, minkälaisia oppeja ja kokemuksia ohjelma on hänelle tarjonnut.
Oliko yrittäjyyskurssilla vaikutusta siihen, että perustit oman yrityksen?
- Yrittäjyyskurssi on koulussa valinnainen aine. Se kuulosti mielenkiintoiselta ja siksi päätin osallistua sille. Kurssin aikana perustin luokkakaverini kanssa oman yrityksen, mikä osoittautui paljon suuremmaksi asiaksi, kuin mitä olin osannut ajatella.
- Vaikka kurssi herätti kiinnostusta kaveripiirissäni, moni ei osallistunut sille siksi, että se meni päällekkäin esimerkiksi kieliopintojen kanssa. Yhteensä kurssilla oli 15–20 opiskelijaa ja olin yksi heistä.
Oliko yrittämisessä alkuun pääseminen vaikeaa?
- Alussa se tuntui vaikealta. Monet ideat tuntuivat liian monimutkaisilta. Tuntui siltä, että yritämme keksiä pyörää uudelleen. Opettajamme kehotti meitä pitämään idean yksinkertaisena, minkä seurauksena päädyimme perustamaan ketsupin kaltaisia kastikkeita valmistavan yrityksen.
- Valmistimme ja pakkasimme tuotteet kotona. Saadaksemme myynnin käyntiin, otimme yhteyttä eri kauppoihin ja kysyimme, voisimmeko pitää kojuamme niiden ulkopuolella. Osallistuimme myös Nuori yrittäjyys -kilpailuun. Pääsimme semifinaaliin ja lopulta finaaliin, jossa voitimme palkinnon parhaasta tuotemerkistä.
- Tuotteitamme koristaneessa logossa oli onnellinen poika
hupparissa. Meillä oli itse paikallisesti valmistettu tuote ja se, että pystyimme tuotteen valmistamisen lisäksi tekemään markkinointia ja myyntiä, vaikutti siihen, että voitimme palkinnon.
- Kun joku käveli ensimmäisen kerran osastomme ohi ja tuli sitten takaisin ostaakseen tuotteemme, tiesimme, että olimme onnistuneet markkinointiviestinnässä.
Elintarviketuotteen on täytettävä monia vaatimuksia ennen kuin se voi päätyä kaupan hyllylle. Miten saitte tuotteenne kaupan valikoimiin?
- Tuotteidemme saaminen ensimmäi siin myymälöihin ei ollut helppoa, mutta ponnistelut kannattivat. Borgå Fisk-hus oli ensimmäinen kauppa, joka otti sen valikoimiinsa. Kiinnitimme erityistä huomiota hygieniaan eli muun muassa siihen, miten täytimme hyvin steriloidut purkit.
- Yksikään myymälä ei vaatinut, että tekisimme muutoksia itse konseptiin eli tuotteeseen tai sen ulkonäköön.
Miltä tilanne näyttää nyt, kun yrityksen perustamisesta on kulunut vuosi. Onko se yhä olemassa?
- Yritys sai vielä kesällä jatkoa ikään kuin kesätyönä, mutta sitten lopetimme sen, koska koulu alkoi viedä niin paljon aikaa. Nyt mietin aktiivisesti erilaisia uusia liikeideoita.
- Ennen kurssia olin ajatellut, että haluaisin aloittaa liiketalouden opinnot Hankenilla. En ollut koskaan edes ajatellut yrittäjyyttä. Kurssin jälkeen yrittäjyys tuntuu asialta, johon voisin hyvinkin ryhtyä. Kurssi on ehdottomasti muuttanut ajatuksiani sen suhteen, mitä haluan tehdä opintojeni jälkeen.
Vaikuttiko tämä kokemus siihen, miten suhtaudut tuloihin, menoihin ja rahaan yleensä?
- Kyllä, se vaikutti, vaikka en olekaan ajatellut asiaa ennen tätä kysymystä. Olen alkanut laatia kuukausittaisen budjetin esimerkiksi bensiiniin liittyviä menoja ja muita menoja seuratakseni. Koko ajattelutapani on muuttunut sekä rahan että budjetoinnin suhteen – hyvällä tavalla. Olen yksinkertaisesti tarkempi sen suhteen, mihin ja miten käytän rahaa.
Monet tutkimukset osoittavat, että nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen aiempaa myönteisemmin. Miltä yrittäjyys kokonaisuutena tuntui, ja olitko yllättynyt siitä, miten paljon asioita oikeastaan osaat?
- Alussa monet asiat tuntuivat vaikeilta ja vierailta. Vaikkapa kirjanpito. Mutta kun pääsimme alkuun, asiat alkoivat tuntua helpommilta ja jopa jokapäiväisiltä. Opimme kaiken yllättävän nopeasti: markkinoinnin, myynnin, ja niin edelleen.
- Olen aina ollut kiinnostunut ruoanlaitosta, joten se oli osa-alue, joka oli minulle kaikkein tutuin. Mutta kaikki muut yrittäjyyteen kuuluvat osa-alueet olivat tuntemattomampia, varsinkin alussa.
Koetko, että tämä kurssi on antanut sinulle lisää itseluottamusta kokeilla uusia asioita?
Kyllä, ehdottomasti! Minusta tuntuu, että kynnys oppia uusia asioita on madaltunut. Uuden oppiminen on myös hauskaa. En usko, että haluan tehdä yhtä ja samaa asiaa koko elämäni ajan. Olen valmis kokeilemaan uusia asioita ja vaihtamaan työtehtäviä tai alaa.
- Mielestäni on tärkeää, että opin myös sellaisia asioita, joita en välttämättä olisi oppinut tavallisilla kursseilla. Kurssin käyminen ei siis todellakaan ollut ajanhukkaa. Sain uusia kontakteja ja uudenlaisia näkökulmia työhön ja elämään.
Anders on ensimmäinen mies, jota olen äänestänyt 30 vuoden aikana. Meillä on samanikäiset lapset ja olen seurannut läheltä Andersin tapaa toimia ja vaikuttaa elämän eri alueilla. Psykologina minuun on tehnyt vaikutuksen hänen sitoutumisensa perheeseen. Anders suhtautuu työhönsä intohimolla ja pitkäjänteisesti."
Katri Kanninen, kehitysjohtaja
"Tuemme Andersia hänen arvojensa, mielipiteidensä ja tekojensa vuoksi. Tiedämme, että hän voi vaikuttaa päätöksiin ja toimiin, jotka vahvistavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta, perheitä ja yrittäjiä. Tiedämme, että hänen rehellisyytensä ei horju, ja haluamme tukea hänen mahdollisuuttaan ajaa menestyvän yhteiskunnan kannalta tärkeitä asioita."
Niklas Nordling, yrittäjä
In the ninth year of the Russian-Ukrainian war and the year of the full-scale invasion, the West understood what Ukraine has been talking about for a long time: the unpunished aggressor returns with new aggression. With impunity for its invasion of Georgia in 2008, Russia annexed Crimea and began hostilities in eastern Ukraine in 2014. There was no sufficient punishment then, and on February 24, 2022, the Russian Federation began a full-scale invasion of Ukraine.
If we do not give the aggressor a decent rebuff now, we can only guess which country will be the next victim of Russian aggression. Each Russian attack on Ukraine shocks the world. But are condemnations, promises of weapons, and sanctions enough to stop the Kremlin's terror?
During the massive Russian missile attack on Ukraine on February 10, 2023, according to the Commander-in-Chief of the Armed Forces, a Russian missile crossed Romanian airspace. After the missile attack on February 16, 2023, the remnants of a Russian missile fell for the fourth time on the territory of Moldova. On November 15, 2022, during a Russian attack, one of the missiles hit a farm in Poland, killing two people. What kind of missile it was — Russian or Ukrainian air defense — is still being determined.
Russian military aircraft regularly violate the airspace of NATO countries. It is becoming quite obvious that the Russian Federation is provoking the Alliance. Russian propaganda has been telling the domestic consumer for a long time that it is waging war with NATO, because losing to Ukraine is banally shameful for "great" Russia. And no one knows for sure where the Kremlin can go with its provocations. The only way out of this is to stop Russia in Ukraine right now.
According to various estimates, the drop in the Ukrainian economy during a full-scale invasion is 33%-35%. Losses from this war, according to the Cabinet of Ministers of Ukraine, exceed $700 billion. Our state is unable to survive this economic downturn on its own, and we need donor funds every month. Currently, international financial aid makes up 55% of the financing of the Ukrainian budget.
Finland is already preparing the 13th aid package for Ukraine and we are very grateful. Although we understand very well that the partners' financial resources are not endless.
According to analysts' forecasts, 2023 will be the third worst year in terms of economic indicators in the 21st century.
According to the latest data from the Office of the United Nations High Commissioner for Refugees, about 4.5 million Ukrainian forced migrants are registered in European countries. There are approximately 40,000 of them in Finland, and this country automatically extended their protection for another year. We are grateful for this shelter, but Ukrainians dream of returning home, rebuilding their country, and making it a full member of the EU and NATO.
Finland is now on its way to NATO, which it decided to join a month after the start of the full-scale Russian invasion. Ukraine also connects its future and security with the Alliance.
Finland knows what Russian aggression is like since the Winter War of 1939-1940. Then the Finns showed great he-
roism and resilience against the enemy, who outnumbered them. But at that time, Finland lacked international help and support, and, unfortunately, the horde could not be defeated with heroism alone. Ukraine appeals to the world not to repeat this mistake again. Ukrainians need weapons: armored vehicles, ammunition, and long-range missiles. We are grateful to the work done by Anders in the Finnish Parliament for the appeal to provide Ukraine with Leopard 2 tanks. Every vote is important in the supply of weapons, so we are thankful to our friends from ALDE and SFP in Finland.
Today, Ukraine is protecting the whole of Europe from Russian aggression, and we need tools to make this protection effective today. Otherwise, there may be a new aggression tomorrow.
Kira RudikMember of Ukraine’s parliament, leader of Golos party, ALDE vice-president
”Olemme Ukrainan auttamisessa jatkuvasti pari askelta jäljessä. Meidän olisi jatkossa kyettävä määrittelemään tarkemmin, mitä avunannolla tavoittelemme ja mitoitettava toimet niin, että asetetut tavoitteet toteutuvat."
Fortum myy Uniper-omistuksensa energiakriisin seurauksena.
Anders Ukrainan auttamisesta 2022
Suomi hakee NATO-jäsenyyttä. Eduskunta äänestää jäsenyydestä.
Anders Natosta 2021
"Meidän tulisi käynnistää prosessi Natoon liittymiseksi ja Ruotsi on on syytä ottaa tähän junaan mukaan. Natoon liittymisen lisäksi pidän tärkeänä ja itsestäänselvänä, että säilytämme yleiseen asevelvollisuuteen perustuvat vahvat puolustusvoimat."
Suomi päättää hakea suomalaiset lapset kotiin al-Holista.
Anders Uniperista 2017
”Uniper-kauppa herättää kysymyksiä, koska yhtiö sijoittaa hankkeeseen, jolla on vahvat kytkökset toiseen valtioon [Venäjään] ja joka on Euroopan parlamentin mukaan energiaunionin periaatteiden vastainen.”
"Suomella on yhteensä noin kaksisataa Leopard 2 -taistelupanssarivaunua. Maantiede rajoittaa Suomen mahdollisuuksia luovuttaa suurta määrää keskeistä käytössä olevaa kalustoa, mutta Suomen osallistuminen pienelläkin määrällä vaunuja olisi arvokasta, jos eurooppalaiset panssarivaunutalkoot saadaan käyntiin. Sitä tarvitaan nyt."
Käynnistämällä tämän keskustelun, voisimme myös kylvää isomman ja tehokkaamman tuen siemenen."
Anders al-Holista 2019
"Me asumme oikeusvaltiossa. Oikeusvaltio perustuu tiettyihin perustavaa laatua olevin periaatteisiin. Tämä johtaa siihen, että olemme joskus pakotettuja tekemään hankalia päätöksiä. Jos noudatamme oikeusvaltioperiaatteita valikoivasti, se rapautuu. Ihmisoikeudet eivät ainoastaan koske heitä, josta me pidämme, vaan myös heitä, joista emme pidä. Tai joita saatamme jopa vihata."
Anders Nord Streamistä 2016
"Venäjä miehittää Ukrainalle kuuluvaa Krimin autonomista tasavaltaa ja on kohdistanut sortotoimia muun muassa Krimin tataareihin. Venäjä tukee, sekä on myös itse osallisena sotilastoimissa Itä-Ukrainassa. Tämän lisäksi Venäjä vaikuttaa rajanaapureihinsa niin sanotuilla hybridikeinoilla. Näkeekö hallitus Nord Stream 2 -hankkeessa turvallisuuspoliittista ulottuvuutta?"
Anders NATO-kansanäänestyksestä 2016
"Kansanäänestys ei ole oikea tapa ratkaista turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Tiedämme, kuinka aktiivisesti itäinen naapurimme yrittää jo tällä hetkellä vaikuttaa kansalaistemme mielipiteisiin. Voimme vain kuvitella, millaisen propagandahyökkäyksen kohteena olisimme, jos päättäisimme järjestää NATO-jäsenyydestä kansanäänestyksen."
”Perheyritykset työllistävät valtavan määrän suomalaisia – melkein 40 prosenttia koko yrityssektorin työntekijöistä. Siksi on tärkeää varmistaa, että niissä tapahtuvat sukupolvenvaihdokset onnistuvat. Tapasin Johanna HamroDrotzin, joka luotsaa monien tuntemaa Sinituotetta.”
K"Kun kerrot, että tuote on valmistettu hiilineutraalissa tehtaassa kierrätysmateriaaleja käyttäen, asiakas on valmis maksamaan siitä hieman enemmän”, kertoo Johanna Hamro-Drotz Andersille heidän tavatessaan.
Hamro-Drotz on suomalaisille tutun Sinituotteen toimitusjohtaja. Sinituote valmistaa laajasti erilaisia siivoukseen tarkoitettuja tuotteita Kokemäen ja Akaan tehtaillaan.
Millaista on olla kestävän kehityksen periaatteita noudattava suomalainen teollisuusyritys, joka joutuu kilpailemaan muissa maissa toimivien yritysten kanssa?
- Haasteena on olla kilpailukykyinen. Pitääksemme tehtaat Suomessa, meidän on panostettava voimakkaasti tuotannon kehittämiseen. Meidän on myös lisättävä automaatioastetta, jotta voimme kattaa korkeamman palkkatason.
- Lisäksi meidän on kyettävä kilpailemaan Suomessa sijaitsevilla tehtaillamme valmistetuilla tuotteilla halvemmissa maissa tuotettujen tuotteiden kanssa.
-Kauppojen hyllyillä tuotteet näyttävät hyvin samanlaisilta. Kuluttajan on siis saatava jotain aitoa hyötyä siitä, että tuotteissamme lukee ”Made in Finland”.
- Suomessa yrittäjänä toimimisessa on paljon hyvää. Maailma elää tällä hetkellä epävakaissa oloissa, mutta meidän yhteiskuntamme on yrittäjille vielä vakaa ja turvallinen. Myös korkea koulutustaso on Suomelle tärkeä kilpailutekijä.
Entä näetkö kilpailuetuna sen, että voit kertoa Sinituotteen olevan suomalainen yritys, jolla on tuotanto Suomessa?
- Olin hiljattain Frankfurtissa suurilla messuilla, jossa esittelimme ensimmäistä kertaa tuotevalikoimaamme Sinituotemerkin alla. Kiinnostus oli suurta, kun kerroimme, että valmistamme tuotteemme itse Suomessa. Vahvuutemme on myös korkea toimitusvarmuus.
- Ekologinen ja eettinen näkökulma eli se, että tuotteet tulevat maasta, jossa toiminnan ekologiselle ja sosiaaliselle kestävyydelle asetetaan vaatimuksia, on nykyään potentiaalisille ostajille tärkeä.
Sini edustaa keskisuuria yrityksiä, joita kutsutaan mittelstandeiksi. Miksi luulet, että tällaisia yrityksiä on Suomessa niin vähän?
Se on todella hullua, sillä jos katsomme niitä yrityksiä, jotka työllistävät ihmisiä ja ovat hyviä veronmaksajia Suomessa, ne ovat nimenomaan keskisuuria teollisuusyrityksiä.
- Esimerkiksi suuret teknologiayritykset työllistävät ihmisiä usein muualla.
- Keskisuuret yritykset ovat usein myös perheyrityksiä. Toteutuneen sukupolvenvaihdoksen verotus tarkoittaa sitä, että suomalaisomisteinen yritys joutuu noin 25 vuoden välein kärsimään kustannuksista, jotka eivät lankea niiden ulkomaalaisille kilpailijoille. Yleensä yrityksestä joudutaan nostamaan osinkoja perintöveron maksamiseen.
- Tämä on pois investoinneista tuotantoon, investoinneista laajentamiseen, investoinneista brändiin, uusien koneiden ostamiselta ja niin edelleen. Ja kun näin tapahtuu, kaikki yritykset eivät ole siinä onnekkaassa asemassa, että ne voivat nostaa osinkoja. Silloin voi olla pakko myydä osa yrityksestä perintöveron rahoittamiseksi.
Tämä on asia, jonka olen usein nostanut eduskunnassa esille. Sukupolvenvaihdos joudutaan tekemään verotuksen, ei kilpailukyvyn kehittämisen, näkökulmasta.
- Ei ole niin, että saat kasan rahaa pöydälle, kun otat yri-
tyksen vastuullesi. Jatkat vain sen pyörittämistä. Tosiasia on, että Suomi asettaa keskisuuret yritykset – jotka siis ovat hyvinvointiyhteiskunnallemme tärkeitä rahanlähteitä – tietoisesti huonompaan asemaan kuin ulkomaalaiset kilpailijansa.
Haluatko tuoda esille lainsäädännöstämme jotain muuta, minkä näet yrityksille riskinä?
- Keskeinen kysymys on nimenomaan se, onko Suomessa kannattavaa toimia. Toinen tärkeä kysymys on, onko houkuttelevaa omistaa ja olla yrittäjä – ja erityisesti: Onko houkuttelevaa ottaa perheyritys vastuulleen, ja onko mahdollista jatkaa yrityksen johtamista niin, että se pysyy Suomessa?
- Sinille vastuullinen toiminta on ollut uskomattoman tärkeä valttikortti. Vastuullisuus juontaa perheemme arvoista ja nyt kun olemme laajentumassa kansainvälisesti, se on erityisen hyödyllinen asia. Kun sanot, että kulutustuote on valmistettu hiilineutraalissa tehtaassa kierrätysmateriaaleja käyttäen, asiakas on valmis maksamaan siitä hieman korkeamman hinnan.
- Kauppojen hyllyillä ei saisi olla mitään sellaista, jossa vastuullisuusviestiä käytetään väärin. Usein voi olla melko hämmentävää, kun menet kauppaan ja siellä on monenlaisia tuotteita, joita markkinoidaan vihreinä ja luomutuotteina. Siksi olisi hyödyllistä, että kauppa kehittäisi vastuullisuus- ja luomumerkintöjen kriteerejä. Näin ne helpottaisivat kuluttajia valintojen tekemisessä.
- Selkeä viestintä on siis tärkeää. Me kerromme heti, onko tuotteemme valmistettu kierrätysmateriaaleista. Kerromme, onko kierrätysaste 100 prosenttia, 70 prosenttia vai mitä. Kerromme myös selvästi, onko tuote biohajoava. Haluamme olla hyvin konkreettisia viestinnässämme – tätä nykyajan kuluttajilla on oikeus valmistajilta odottaa.
Tästä ja muista turvallisuuspoliittisista kysymyksistä keskustelen
Elisabeth Rehnin kanssa.
Tervetuloa keskustelutilaisuuteen Lähellä Deliin, Thurmaninaukio 10, Kauniainen
22.3. klo 18.30
Kahvi- ja pullatarjoilu
”Pelkästään viime vuonna julkistettiin Suomessa investointeja vihreään siirtymään yli 15 miljardin euron edestä. Tapasin Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin keskustellakseni hänen kanssaan siitä, miten yritysten tulisi suhtautua tähän murrokseen.”
TTulevalla eduskuntakaudella päättäjillä tulee olemaan pitkä lista haasteita ratkottavanaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan reilu vuosi sitten on johtanut siihen, että niin valtiot kuin yritykset pohtivat riippuvuuttaan suurvalloista, myös Kiinasta. Taloudellinen tilanteemme on haastava velkataakan kasvettua merkittäväksi. Myös ilmastonmuutos vaatii ripeitä toimia. Suomella on kuitenkin monia vahvuuksia, jotka auttava haasteiden kampittamisessa. Keskustelin niistä Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin kanssa
Viime vuodet ovat olleet Euroopalle ja Suomelle monella tapaa haastavia: ensin tuli koronakriisi, sen jälkeen Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ja kaiken päälle vielä energiakriisi. Miten sinä näet Suomen ja maailman tilanteen tällä hetkellä?
- Meillä on edessämme todella monia haasteita. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mitkä näistä haasteista pystytään ratkomaan tulevalla hallituskaudella. Valtava velkamäärämme on tietenkin iso asia. Kasvavan inflaation ja korkojen nousujen myötä se tulee olemaan Suomelle merkittävä kysymys.
- Viime vuonna kävin alkukesästä Yhdysvalloissa ja tapasin siellä maailmankuulun ekonomistin, Intian keskuspankin entisen pääjohtajan Raghuram Rajanin, joka nykyään toimii Chicagon yliopistossa professorina. Hän ei nähnyt maailmantalouden tilassa valoa oikein missään. Oli kuitenkin yksi positiivinen asia, jonka hän lähitulevaisuudessa näki: vihreään siirtymään liittyvät investoinnit.
Vihreä siirtymä onkin suomalaisessa poliittisessa keskustelussa aihe, joka herättää tunteita, sillä se asetetaan usein vastakkain talouden ja yritysmaailman intressien kanssa. Vuonna 2014 olit mukana perustamassa Climate Leader-
ship Coalitionia, joka on tänä päivänä Euroopan suurin ilmasto-businessverkosto ja jonka yritysjäsenten markkina-arvo edustaa melkein 70 prosenttia Helsingin pörssin markkina-arvosta. Minkälaisena sinä näet vastakkainasettelun talouden ja ilmastotoimien tai teollisuuden ja vihreän siirtymän välillä?
- Minun mielestäni se on aivan dorka ajatus! En ole välttämättä ihan samaa mieltä esimerkiksi siitä, että tarvitsemme vihreää klusteria, koska se syntyy väkisin. Kaikkien alojen pitää muuttaa toimintatapojaan. Ei ympäristöteknologiaa sellaisenaan ole olemassa, vaan kaikkien alojen pitää ottaa ympäristö huomioon enemmän, kuin mitä tähän asti on tehty. Tämä johtuu siitä, että planeetan rajat on monelta osin jo ylitetty.
"Kaikki, jotka ovat bisneksessä mukana tietävät, että yritykset, jotka pystyvät sopeutumaan ketterästi uusiin toimintatapoihin, ovat tulevaisuuden voittajia."
- Jos esimerkiksi Koneen hissit tehdään pienemmällä materiaalimäärällä, niin se on myös ympäristölle hyvä asia. Se, että katsoo vähän pidemmälle, on ainoa järkevä tapa johtaa bisnestä.
Voi hyvällä syyllä sanoa, että Suomi teki virheitä, kun tuulivoimasta oli tulossa iso toimiala. Olimme silloin Tanskan kanssa aika samoilla linjoilla, mutta täällä tuulivoimaa ei edistetty, kun taas Tanskassa näin tehtiin. Nyt kaikki isot globaalit toimijat ovat siellä.
Jos väitän, että meidän kannattaisi luoda Suomeen rohkea kokeiluympäristö, jossa toteutetaan kunnianhimoisesti vihreän siirtymän ratkaisuja, niin oletko kanssani samoilla linjoilla?
- Ilman muuta tässä kannattaa olla etulinjassa. Nämä ovat loppujen lopuksi maanläheisiä asioita. Koneella ajattelutapamme muuttui ympäristöasioita koskien merkittävällä tavalla 90-luvun puolivälissä. Silloin meille tuli uusi nostolaite, joka kulutti alle puolet siitä energiamäärästä, minkä muut hissit siihen aikaan kuluttivat. Me huomasimme, kuinka hyvä myyntivaltti se oli.
- Sen jälkeen olemme keskittyneet yhä enemmän energiatehokkuuteen. Nyt olemme tilanteessa, jossa tämän päivän standardihissi kuluttaa alle kymmenen prosenttia 90-luvun alun standardihissin käyttämästä energiamäärästä. Ja on se tietenkin muutenkin todella paljon parempi.
Me elämme vääjäämättä keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa valtioilla ja yrityksillä on yhä vaikeampaa irrottautua kokonaan suurista teollisuusmaista, kuten Kiinasta. Tähän linkittyy vahvasti myös kysymys siitä, miten Eurooppa pystyy turvaamaan omat tarpeensa ja esimerkiksi strategisen infrastruktuurinsa kansainvälisen kaupankäynnin näkökulmasta. Oma kysymyksensä on myös hiilitullit sekä tarve saada Kiinan mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Miten näet Euroopan ja Kiinan välisen suhteen tulevaisuudessa?
- Jonkinlaista irrottautumista Kiinasta tapahtuu koko ajan. Koneellakin mietimme skenaarioita, joissa Kiina olisi yhtäkkiä irrallaan muusta maailmantaloudesta. Me olemme esimerkiksi äskettäin lähettäneet ensimmäisiä komponentteja Intiasta Yhdysvaltoihin. Tähän asti niitä lähti pelkästään Kiinasta. Monet muut teollisuudenalat tekevät samalla tavalla, ja sekä Kiina-riippuvuus että sinne tehtävät investoinnit tulevat uskoakseni vähenemään.
- Kiina ei ole enää samalla tavalla maailman tehdas, mutta samalla kun alamme tuottaa asioita Euroopassa, meidän on tehtävä kompromisseja jossain asioissa. Usein se on tuotteiden kustannuksissa. Tämäkin on yksi globaalia inflaatiota ajava seikka. Mutta emmehän me täällä Euroopassa voi muutakaan tehdä.
Kone on iso toimija kansainvälisellä tasolla, mutta jos ajattelemme Konetta ja suomalaisuutta, niin millä tavalla katsot Suomen valtiontalouden kehityksellä olevan merkitystä Koneelle?
- Kyllä Suomen menestyminen on Koneelle tärkeää, vaikka Suomi onkin meille todella pieni markkina. Ja totta kai sillä on myös minulle suomalaisena suuri merkitys. Suomi on ainoa maa, jossa Kone on vähän erilainen firma – kaikkialla muualla maailmassa olemme ulkomainen yritys, joka ei ehkä ole niin kiinnostava kuin jokin kotimainen yritys.
- Suomessa me olemme erityinen ja esimerkiksi haluttu työnantaja. Siksi meille on esimerkiksi tärkeää, että koulutus on Suomessa kunnossa. Pitää olla hyvä peruskoulutus, ja nyt kun PISA-tulokset ovat romahtaneet, olisi tärkeää katsoa taaksepäin ja miettiä, mitä virheitä olemme koulutuksen osalta tehneet.
- Myös ammattikoulutuksessa on menty huonompaan suuntaan. Meille on kaiken A ja O, että Suomen koulutusjärjestelmä toimii. Ilman huippukoulutusta emme saa huippuosaajia – ja osaajia me tarvitsemme voidaksemme sekä yrityksenä että kansakuntana hyvin.
”Kesän uinnit loppuvat usein kuin seinään heinäkuun puolivälissä. Silloin sinilevälautat rantautuvat Suomen saaristoon. Näky on joka kerta yhtä masentava. Tämä tunne pitää kääntää voimavaraksi ja varmistaa, että saamme Itämeren puhdistettua. Juttelin keinoista Baltic Sea Action Groupin hallituksen puheenjohtajan, Saara Kankaanrinnan, kanssa."
BBaltic Sea Action Group (BSAG) sai puhelun Kansallismuseosta. Museo kertoi haluavansa dokumentoida, mitä BSAG tekee lopettaakseen rahtilaivojen jätevesipäästöt Itämereen. Jätteiden päästämisestä mereen on siten tulossa kirjaimellisesti museokamaa.
”Eetostamme kuvaa varmaan parhaiten säätiön nimessäkin oleva sana ’action’ eli toiminta”, sanoo BSAG:n perustaja, Saara Kankaanrinta.
”Organisaatiomme on kehittynyt toiminta edellä jo 15 vuoden ajan. Aina kun olemme huomanneet, etteivät sanat meinaa kääntyä teoiksi, olemme kokeilleet jotain uutta lähestymistapaa”, hän kertoo.
BSAG pyrkii meriliikennetyössään vaikuttamaan siihen, että Itämerellä seilaavat laivat huomioisivat tulevaisuudessa meren haavoittuvaisuuden nykyistä paremmin. Harva tulee edes ajatelleeksi, että rahtilaivoissa seilaa Vihdin tai Raaseporin asukkaiden verran ihmisiä.
Nämä laivat saavat laillisesti päästää tiettyjä jätelajeja suoraan mereen. Matkustajalaivoja koskee tiukempi sääntely, joten matkustajalaivojen suihkuissa, vessoissa ja keittiöissä syntyvät jätevedet ja ruokajätteet pumpataan satamavierailujen aikana maihin.
BSAG:n esimerkki ongelmaan tarttumisesta on ”vaikeuksien kautta voittoon” -tarina.
Lähtötilanne eli se, että suuria määriä jätteitä puretaan suoraan mereen, kuulostaa uskomattomalta. Elämmehän kuitenkin jo vuotta 2023.
Kankaanrinta muistuttaa, että ensikatsomalla ongelma näyttää pieneltä, sillä laivoissa matkustavien ihmisten määrä on laivakohtaisesti pieni. Yhden sataman näkökulmasta jätevesityhjennyksen mahdollisuuden käyttämättä jättäminen ei tunnu siksi kovin isolta ongelmalta. Laivojen
yhteenlaskettu jalanjälki on kuitenkin iso. Siksi tarvitaan joku, jota kiinnostaa ongelman systeeminen taso.
Tällaisen tahon tehtävä on laskea, paljonko rahtilaivat jättävät jätevesiään satamiin ja kartoittaa, keiden kaikkien kanssa asiaan voitaisiin vaikuttaa.
”Tehdessämme listausta arvoketjuun kuuluvista toimijoista hämmästyimme huomatessamme, miten monia eri tahoja asiaan liittyy. Meidän piti saada kontakti laivoihin ja niiden takana oleviin varustamoihin. Mutta meidän piti saada niin ikään yhteys satamiin, jätevesien kuljetusyhtiöihin, viranomaisiin ja energiayhtiöihin, jotka voivat hyödyntää jätettä”, Kankaanrinta luettelee.
”Kaikilla näillä toimijoilla oli kirkas kuva omasta ja asiakkaidensa toiminnasta, mutta liian vähän tietoa siitä, miltä koko arvoketju näyttää. Kun kutsuimme heidät yhteiseen neuvottelupöytään, joku totesi ymmärtävänsä ensimmäistä kertaa ison kuvan ja sen, kenelle voi soittaa, jos joku asia tökkii”, hän kuvaa.
ISO TYÖ JOHTI PIENEEN, MUTTA VAIKUTTAVAAN RATKAISUUN Hankkeessa tehty työ koko prosessin kuvaamiseksi johti uusiin löydöksiin. Yksi arvokkaimmista oivalluksista tuotti pienen, mutta kustannustehokkaan ratkaisun.
”Itämerellä on käytössä ns. ”No special fee” -suositus, mikä tarkoittaa laivan koon ja tyypin mukaista pakollista jätemaksua satamille. Sitä vastaan on lupa jättää aluksen harmaat vedet maihin – olipa niiden volyymi mikä tahansa. Viranomaisten käsitys oli, että kaikki laivat tietävät tämän. Tekemiemme haastattelujen perusteella näin ei kuitenkaan ollut. BSAG:n ratkaisu oli kuvata maksun sisältö ja erikseen maksettavat jätelajit yksinkertaisessa tiedotteessa. Tätä tiedotetta jaetaan nyt etukäteen kaikille rahtilaivoille, jotka saapuvat Itämerelle”, Kankaanrinta kertoo ja jatkaa:
”Mitä muuta voimme olla kuin tyytyväisiä, jos kaksipuolinen tuloste johtaa jätevesien purkamiseen satamiin, joissa niistä voidaan tehdä biokaasua. Kaiken ylimääräisen kuormituksen vähentäminen hyödyttää päästöistä kärsivää Itämerta.”
”Vieläkin suurempi saavutus minusta olisi, jos onnistumme aidosti muuttamaan toimintatapoja rahtilaivoilla. Silloin ne voivat kysyä myös Espanjassa ja Filippiineillä sijaitsevissa satamissa, mihin jätevedet siellä johdetaan”, hän sanoo.
BSAG:n työ on täynnä merkityksellisyyttä: ”Tuntuu hyvältä, ettei tarvitse tyytyä voivotteluun. Sen sijaan voimme yhdessä muiden kanssa keskittyä tekemään tilanteelle jotain”, Kankaanrinta päättää.
"Tuntuu hyvältä, ettei tarvitse
voivotteluun."
"
PPäivi Puntila lähti politiikkaan keskiikäisenä, eikä kadu. Hän on aina arvostanut yhteiskunnallista vaikuttamista ja nyt elämäntilanne salli aktiivisemman roolin ottamisen. Puoluevalinta yllätti ystäväpiirin, mutta Päiville se oli lopulta helppo. RKP:n puolueohjelman sisältö oli parhaiten linjassa omien arvojen kanssa. Tässä haastattelussa Päivi kertoo kokemuksistaan politiikassa.
Luulen, että vaikuttaminen on minulla verissä. Vaihto-oppilasvuosi lukiossa vaikutti maailmankatsomukseeni. Paitsi että opin uuden kielen ja sain ystäviä eri kulttuureista, huomasin, että me ihmiset olemme taustoistamme riippumatta aika samanlaisia. Hollannista takaisin Suomeen palattuani autoin vapaaehtoisena Suomeen tulevia vaihto-oppilaita. Jouduin pohtimaan, millaisilla toimilla tänne tulleet nuoret saataisiin kotoutumaan.
Opiskeluaikana olin mukana monessa ylioppilaskunnan valiokunnassa ja työpaikoillakin löydän itseni tasa-arvoa edistävistä verkostoista, järjestelytoimikunnista tai vaikkapa mentorointihommista. Haluan osallistua ja auttaa muita.
Vuonna 2018 kuntavaalien aikaan Anders houkutteli minua
mukaan RKP:n riveihin. Olen aina syttynyt yhteiskunnallisista keskusteluista perheeni ja ystävieni kanssa. Suvussamme on ollut poliitikkoja niin valtakunnallisella tasolla kuin kuntatasolla.
Anders tunnisti vaikuttamisen liekin minussa. Mietin vakavasti mukaan lähtemistä, mutta emmin suomenkielisenä mahdollisuuksiani toimia RKP:ssä, josta minulla oli aika tyypilliseen tapaan kuva kielipuolueena. Itse en osaa ruotsia juuri nimeksikään.
Kun edessä oli seuraavat kuntavaalit vuonna 2021, Anders soitti taas. Olin seurannut hänen toimintaansa aiempaa tarkemmin ja olin nyt aiempaa avoimempi ajatukselle RKP:hen liittymisestä. Halusin kuitenkin tutkia huolellisesti kaikkien puolueiden ohjelmat ennen vastaustani.
MIKÄ SAI SINUT VALITSEMAAN RKP:N?
Valinta oli lopulta yllättävänkin helppo. Olen oikeistoliberaali ja juuri nämä arvot korostuvat RKP:n toiminnassa ja päätöksenteossa. Vahva arvopohja tulee esille etenkin tiukoissa päätöksentekotilanteissa – olipa sitten kyse taloutta, hyvinvointia, rakentamista, ympäristöä, työllisyyttä, verotusta, kulttuuria tai koulutusta koskevista päätöksistä. Olennaista on, että hyvinvointia halutaan luoda ja rahoittaa työllä, ei velalla.
ONKO RKP KIELIPUOLUE?
Ei ja kyllä. Ruotsinkielisten on välillä vaikea hahmottaa
sitä, miten suomenkieliset kokevat puolueen. Kielipuolueen leima on tiukassa, vaikka RKP on ajanut vuosikymmenestä toiseen johdonmukaista politiikkaa, jossa ymmärrys taloudesta kohtaa humaanit arvot.
RKP haluaa olla ihan aidosti monikielinen puolue ja saada riveihinsä lisää suomen- ja muun kielisiä ihmisiä. Haluan olla osa tätä muutosta ja uskon siihen.
MILLAISENA NÄET PUOLUEEN TULEVAISUUDEN?
Nimestään huolimatta RKP on koko Suomen puolue. Koen arvokkaana, että Suomi on monikielinen Belgian, Italian ja Sveitsin tavoin. Venäjän hyökkäyssota omaa veljeskansaansa vastaan sekä Natoon liittyminen ovat toivottavasti herättäneet meidät arvostamaan ja vaalimaan uudella tavalla suhdettamme muihin Pohjoismaihin. Kaksikielisyydellä on näiden suhteiden vaalimisessa oma tärkeä roolinsa.
RKP on aidosti liberaali, sopivasti vihreä ja hienolla tavalla humaani. Se tekee oikeistopolitiikkaa, joka kannustaa toimeliaisuuteen. Kevään vaaleissa slogan on ”Yhdessä eteenpäin” ja kuntavaaleissa se oli ”Lähellä sinua”. Molemmat korostavat ihmisläheistä yhteisöllisyyttä.
Näen puolueen aitona vaihtoehtona kaikille suomalaisille. Vaihtoehdon näkyväksi tekeminen on puolueen eli meidän kaikkien siinä vaikuttavien vastuulla.
"On aina yhtä hienoa saada puolueeseen uutta verta, sillä puolue on yhtä kuin sen jäsenet. Olen iloinen, että saimme houkuteltua Päivin mukaan Espoon kunnallispolitiikkaan. Parasta Päivissä on todellinen halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.
TTasapainottelu paikallisena pysymisen ja kansainvälistymisen välillä pitää puutarha-alan yrittäjän, Robert Jordasin, kiireisenä vuorokauden ympäri. Robbe uskoo, että suomalaisten viljelijöiden on oltava innovatiivisia ja uskallettava yrittää enemmän.
KASVIHUONEVILJELYN EDELLÄKÄVIJÄ
Anders tapaa Robben Lappträskin Lindkoskella, missä Robbella on vaikuttava vertikaaliviljelmä. Sen nimi, Robbes Lilla Trädgård eli Robben pieni puutarha, ei oikein tee oikeutta sille, mitä silmät näkevät: uusimpaan kasvihuoneteknologiaan perustuvan viljelyjärjestelmän ja monessa kerroksessa silmän kantamattomiin kasvavia yrttejä ja salaatteja.
Kierros kasvihuoneissa on vasta alussa, kun keskustelu kääntyy sähkön hintaan. Hinnan nousu aiheutti syksyllä suurta epävarmuutta ja huolta: "Meidän piti joka kuun päätteeksi miettiä, kannattaako toimintaa jatkaa vai ei. Tilanne ei kuitenkaan mennyt niin huonoksi, kuin mitä jossain vaiheessa pelkäsimme. Onneksi olimme investoineet jo varhaisessa vaiheessa LED-lampputekniikkaan. Tämä investointi on maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin", Robbe toteaa tyytyväisenä.
VAIKEA ILMASTO ON TEHNYT MEISTÄ
INNOVATIIVISIA
Robben puutarha sisältää sekä vertikaalista viljelyä että perinteistä kasvihuoneviljelyä. Yritys on saanut Yhdysvalloissa patentin suihkuteknologialle, joka toimii jäähdytysjärjestelmänä subtrooppisessa ilmastossa myös päivällä. Yritys on perustamassa Floridaan yritystä, jonka tarkoitus on viedä osaamista Lappträskistä Yhdysvaltoihin.
”Yleisesti ottaen ihmisillä on melko vanhentunut käsitys kasvihuoneviljelystä. Siihen liittyy nykyään runsaasti kehittynyttä teknologiaa ja prosesseja”, Robbe kertoo.
”Hallituksen aurinkopaneeli-investointeihin antama tuki maksaa itsensä takaisin melko nopeasti. Yrityksemme siis toimii vihreällä sähköllä, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia. Totuus kuitenkin on, että meille vihreitä arvojakin tärkeämpää on kapasiteetin riittävyys”, Robbe tunnustaa.
POTENTIAALIA ON, MUTTA YRITTÄJÄHENKEÄ EI
Kierroksen edetessä Anders saa kuulla, että puutarhateollisuus – kasvihuoneet ja ulkotilat yhteensä – tekee Suomessa yhtä paljon liikevaihtoa kuin viljatilat.
"Se todistaa mielestäni sen, että maatalouden perustuotannossa on vielä paljon opittavaa. Tyytymättömyys on yleistä. Viljelijät ajattelevat, että heille maksetaan liian vähän ja että he saavat liian vähän tukea. Tämä ei ehkä ole sellainen ajattelutapa, joka johtaa innovaatioihin ja uusiin markkinaoivalluksiin", Robbe haastaa.
”Koska Suomessa on vaikea tulla maailman kannattavimmaksi viljanviljelijäksi, on erikoistuttava. Siinä onnistuminen edellyttää yrittäjähenkeä. Viljelijöiden pitäisikin ottaa tuotekehitys omiin käsiinsä, jos he haluavat, että siitä tulee jotain", Robert toteaa.
kasvatetaan pystysuunnassa ja varsinainen kasvuvaihe tapahtuu puoliksi suljetussa kasvihuoneessa.
Robbe kertoo, että pystyviljely on mennyt maailmalla takapakkia. Monet ovat joutuneet lopettamaan, minkä hän uskoo johtuvan siitä, ettei yrittäjillä ole ollut riittävästi tietoa viljelystä ja kasvien käyttäytymisestä. "Viljelijän on tunnettava perinteinen kasvihuoneviljely, jotta hän voi onnistua pystyviljelyssä ", hän summaa.
TOIMINTA LAAJENEE
Robben puutarha laajenee kovaa vauhtia myös kotimaassa. Käynnissä on hanke, jossa Keravalla sijaitsevaan meluvalliin rakennetaan 280 metrin mittainen hybridiviljelmä. Sijainti on optimaalinen, sillä lähellä sijaitsevat niin Inexin, Lidlin kuin Keskonkin logistiikkakeskukset.
Andersille Robbe esittää liudan toiveita, jotka kaikki liittyvät toiminnan laajentamisessa onnistumiseen: ”Tuotekehityksen ja yrittäjyyden tukeminen on tärkeää. Verotuksen on oltava ennakoitavaa ja se pitää kohdistaa oikein. Byrokratia tappaa pienet toimijat eli turhan byrokratian luomista pitää välttää. Kaiken kaikkiaan vientiä kannattaa edistää.”
"Kasvihuonetyöntekijöitä on ollut toistaiseksi helppo löytää, mutta johtotehtäviin on vaikeampi löytää ihmisiä, sillä oikean koulutuksen ja asiantuntemuksen omaavia ihmisiä on liian vähän", Jordas sanoo ja jatkaa: ”Tarvitsemme puutarhureita ja insinöörejä, ihmisiä, jotka osaavat kerätä tietoa ja soveltaa sitä.”
VAHVA BRÄNDI EDELLÄ
Kierroksen päätteeksi Robbe kertoo, että haluaa brändin tuntuvan helposti lähestyttävältä.
”Pystyviljelyn suurin etu on se, että pystymme pitämään ilmasto-olosuhteet vakaina.
Tästä seuraa, että saamme kasvin kasvamaan tietyllä tavalla koko ajan, voimme hallita kasvua ja tiedämme, että saamme tasalaatuisia tuotteita. Hienoa!", Robbe huudahtaa.
Suomessa pelkkä pystykasvatus on edelleen noin 30–40 prosenttia kalliimpaa kuin perinteinen kasvatus, minkä vuoksi Robbe on valinnut tuotantotavaksi hybridin: taimet
”Se, mitä syömme, on niin uskomattoman tärkeää, että haluan allekirjoittaa tuotelupauksen omalla nimelläni. Brändin ytimessä on lupaus siitä, että teemme valintoja, jotka ovat kestäviä."
Kaikesta tekemisestä paistaa ammattiylpeys ja vierailun jälkeen Anders tietää Robben tuotteita tulevaisuudessa ostoskoriin laskiessaan syövänsä rakkaudella ja kunnianhimolla tuotettua ruokaa.
"Meillä on puhdasta vettä, ilmaa ja maata. Nämä ovat maailman mittakaavassa kohta harvinaisia rikkauksia. Innovatiiviset maatalousyrittäjät ovat puolestaan todellisia tulevaisuuden rakentajia."
Aivan liian usein kuulen ihmisten valittavan sitä, että ammattipoliitikoilta puuttuu kokemusta ”oikeasta elämästä”. Anders on pomminvarma vastaus tähän kaipuuseen Uudellamaalla! Hän on paitsi kansanedustaja, myös menestyvä arkkitehti-yrittäjä sekä tasa-arvoinen suurperheen isä. Eduskuntamme tarvitsee jatkossakin hänen kaltaisiaan, joilla on runsaasti kokemusta ja osaamista ”oikeasta elämästä”.
NIKLAS GEUST
Yrittäjä
Andersilla on ne ominaisuudet, joiden ansiosta niin äänestäjät, puoluetoverit kuin muut puolueetkin kuuntelevat häntä. Hän on valtakunnallinen politiikko. Arvostan häntä selkeästi ajattelevana, keskustelevana ja empaattisena Uudenmaan asukkaiden edustajana. Olen vakuuttunut siitä, että hänen panostaan tarvitaan myös tulevaisuudessa.
PÄR STENBÄCK Ministeri
Andersin äly, myötätunto ja asiantuntemus ovat tehneet vaikutuksen koko eduskuntaan. Juuri sen vuoksi hän on myös niin paljon puolueensa kokoa suurempi. Harvassa ovat ne asiat, joista olisin Andersin kanssa eri mieltä.
ANTERO VARTIA
Entinen kansanedustaj, yrittäjä
Politiikka on tiimityötä, ja ryhmänjohtajana Anders on elemen tissään. Ihailen hänen kykyään solmia tärkeitä kontakteja ja saada luottamusta yli puoluerajojen!
VERONICA REHN-KIVI Kansanedustaja
Anders on mielestäni yksi Pohjoismaiden monipuolisimmista poliitikoista: visionääri ja rohkea, mutta samalla sympaattinen ja maanläheinen. Hyvä johtaja - ja tiimipelaaja. Hän rakentaa nykyaikaista yhteiskuntaa, joka perustuu tasa-arvoiseen koulutukseen, kestävään ympäristöön ja talouteen sekä vahvaan yrittäjähenkeen.
JOAKIM STRAND kansanedustaja
Ota tämä aukeama ja tee itsellesi kompostipussi. Voit käyt tää sitä tavallista kompostijätettä varten, mutta voit myös käyttää sitä istutusruukkuna. Seuraa viereistä ohjetta.
Tulimme Andersin kanssa kahdeksan vuotta sitten yhtä aikaa eduskuntaan. Hän oli heti valmis vaikuttaja. Nopea verkostoituja, jota kuunnellaan. Andersissa arvostan erityisesti ratkaisukeskeisyyttä, rakentavuutta sekä positiivistä pölyä, joka hänen ympärillä leijailee. Hän on mukava, hauska ja tyylikäs sekä aina rento, vaikka viiden lapsen isänä on taatusti politiikan lisäksi elämässä muitakin käänteitä.
HANNA KOSONEN kansanedustaja
Andersin ajatus lasten ja nuorten taidekasvatuksesta yleissivistyksen kulmakivenä on tärkeä. Taide rikastaa lasten maailmankuvaa, lisää rohkeutta itsensä ilmaisuun ja vahvistaa minäkuvaa. Kaikki hyvän itseluottamuksen ja luovuuden peruspilareita.
YRJÖ SOTAMAA
Emeritusprofessori
Yrittäjänä luotan siihen, että Anders ajaa tärkeitä talouskysymyksiä selkeästi, määrätietoisesti ja tasapainoisesti. Hän ymmärtää syvästi investointien, omistajuuden, työllisyyden, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun merkityksen.
ALEXANDER BARGUM
Algol-konserni, toimitusjohtaja
Olen istunut Andersin kanssa valtuustossa ja kunnanhallituksessa. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen se, kuinka pieteetillä hän paneutuu asioihin ja erityisesti se, kuinka hän järjestään saa ajamansa asiat läpi! Se on erittäin poikkeuksellista politiikassa. Siksi uskon, että vaikka RKP on valtakunnan tasolla pienpuolue, Anders pystyy persoonallaan ja määrätietoisuudellaan saamaan muutosta niihin asioihin, jotka katsoo tarpeelliseksi. Ne teemat, jotka hän on valinnut, tuovat parannusta jokaisen suomalaisen elämään - äidinkielestä riippumatta.
TIINA KARLSSON Yrittäjä
Olen ihaillut Andersin ja hänen vaimonsa kykyä jakaa perheen työt tasa-arvoisesti niin, että he ovat kyenneet kumpikin toimimaan aktiivisesti työelämässä. Anders jos joku tuntee perheiden arjen ja sen mukanaan tuomat haasteet. Hän on myös humaani ja monipuolinen ajattelija, jollaisesta eduskunnassa on suurta hyötyä.
CLAS-GÖRAN HAGSTRÖM
Talousneuvos
1. Taita keskeltä.
2. Taita taas ja avaa.
3. Taita katkoviivaa pitkin keskilinjaa myöten.
4. Taita katkoviivaa pitkin.
5. Käännä paperi.
6. Taita keskiviivaan.
7. Taita katkoviivoja pitkin.
8. Taita taitteeksi, ja avaa.
9. Taita taitteeksi, ja avaa.
10. Avaa tasku nuolen kohdalta ja litistä.
11. Käännä pussi.
12. Valmista!
