MAGGAAR LII TOIMÂTTEIJEE ARGÂ?

Tekstâ: Iida Kerokoski

Kove: Pixabay

Lijkkuuh-uv tun čäälliđ, halijdah-uv išediđ ulmuid já láá-uv tust ain uđđâ jurduuh? Tust sátáččij šoddâđ šiev toimâtteijee!

Toimâtteijee pargopeeivih láá harvii siämmáálágáneh. Fáádáh mulsâšuddeh já ain piäsá sahhiittâllâđ uđđâ ulmuid. Távjá piäsá čäälliđ tagarijn-uv aašijn, main ij jieš tieđe hirmâd ennuv – talle ferttee leđe váhá tego syelipoolis!

Jis haalijd leđe toimâtteijee, te toos ij lah tuše ohtâ päälgis. Maaŋgâs láá medianomeh, mut siämmáá pyereest toimâtteijee puáhtá leđe ovdâmerkkân historjá, kävppitiettui teikâ kielâi áámmátlâš. Šiev vyehi šoddâđ sämikielâlii toimâtteijen puávtáččij leđe veikâ anarâškielâ luuhâm Oulu ollâopâttuvvâst teikâ mediauápui luuhâm Säämi máttááttâskuávdáást.

Tehálâš lii, ete toimâtteijee lii kiddiistum maailmist já aašijn, moh suu pirrâsist tábáhtuveh. Tot iššeed ennuv tast ko smiättá, mast puávtáččij čuávuvâžžân čäälliđ. Šiev kielâ- já čäällimtááiđuh láá meiddei teháliih, veikâ puoh toimâtteijeeh iä muštâlgin aašijn čallum häämist. Toimâtteijeeh sättih rähtiđ siämmáá pyereest podcastijd, videoid teikâ mainâsijd radion. Talle-uv ferttee smiettâđ, maht puáhtá muštâliđ aašijn nuuvt, ete juáháš ibbeerd. Maaŋgâlágán pargoin lii ävkki meiddei teknologiapiergâsijn, já jis ibbeerd aainâs-uv váhá kuvviimist teikâ sosiaallii mediast, te tot iššeed ennuv.

Jis čáálá uđđâsijd, te argâ sáttá leđe viehâ hoppuu. Puoh tehálumos lii iberdiđ, magareh ääših láá lohheid teháliih tiettiđ, já muštâliđ tain čielgâsávt. Uánihub uđđâseh sättih šoddâđ muáddi-uv oovtâ peeivi ääigi, mutâ kuhebij teevstâi čälimân sättih moonnâđ maŋgâ peeivi. Äigi mana meiddei toos, ete ocá tiäđuid já sahhiittâl ulmuid. Sahhiittâlmân toimâtteijee taarbâš meiddei sosiaallijd tááiđuid. Puohah iä kuittâg čääli tuše uđđâsijd. Motomin ferttee kevttiđ eenâb ääigi toos, ete tuođâi piäsá vuáijuđ fáádán já rähtiđ tast veikâ kuhes analyys, mast muštâl aašijn maaŋgâin uáinimčievâin.

Tot sáttá leđe uáli palhâšijjee, ko piäsá rähtiđ merhâšittee mainâsijd, vaikuttiđ ohtsâškoodán já muštâliđ ulmuid tehálijn aašijn. Jis halijdah keččâliđ, ličij-uv toimâtteijee pargo mielâkiddiivâš tunjin, te smietâ veikâ mottoom fáádá, mii kiäsut tuu já mast tiäđáh jo mottoom verd. Puávtáččih-uv rähtiđ tast veikâ videoid, blogiteevstâid teikâ uđđâsijd sosiaallii median? Maht oro, ko iärráseh kommentisteh tom, maid lah ráhtám? Keččâl ruokkâdávt – jis tust lii lukko, te huámmášah, mon hitruus ääših čäällim, siskáldâsrähtim já tiäđui jyehim pyehtih leđe!