ta silloinkin, kun tulee kohdelluksi väärin. Karukoskelle tä mä tarkoittaa lapsuuden kiusaamiskokemuksia, Laaksoselle homoseksuaalien kohtaamaa väkivaltaa ja sortoa 1950-lu vun Suomessa. ”Touko ei rakentanut maailmankuvaansa vihan kautta. Tällöin maailmaa on myös helpompi humorisoida. Piirroksis sa poliisit eivät jää alakynteen, he ovat mukana. Valtasuhde seksissä vaihtelee, eikä siinä ole vihaa, kostoa tai katkeruut ta. Se on keino huvittaa itseä ja muita.” Tom of Finland -elokuva kertoo romantisoimatta Suomen historiasta. Touko Laaksonen eli ystävineen aikana, jolloin homous luokiteltiin rikokseksi ja sairaudeksi. Homot saattoi vat joutua tuolloin lobotomian tai pakkokastraation uhreiksi. Lehtien sivuilla julkaistiin näkyvästi ihmisen nimi, jos hän jäi kiinni ”homoseksualismista”. Rikosnimikkeen ja tautiluo kituksen poistuttua lakiin jätettiin julkisesti homouteen ke hottamisen kielto, joka kumottiin lopullisesti vasta vuonna 1999, kun uusi perustuslaki astui voimaan. TÄMÄN PÄIVÄN SUOMI halutaan nähdä rohkeana ja moni
muotoisena, Karukoski ajattelee. Paljon kertoo esimerkiksi se, että Tom of Finland -elokuvan yhteistyökumppanina on Suomi 100 -kampanja. ”Osa nyky-yhteiskuntaamme on, että hyväksymme val tiovallan taholta seksuaalivähemmistöt ja halaamme Tom of Finlandin kaltaisia taiteilijoita.”
Vaikka asenteet ovat kehittyneet positiivisemmiksi, län simaista populaarikulttuuria vaivaa edelleen homoseksuaa lisen kuvaston puute. Karukoski sanoo, että vapaan seksin ja yhden yön jutut hyväksyvästä homorakkaudesta oli vaikea löytää aiempia kuvauksia tai materiaalia. ”Tom of Finlandin maailma on meidän heteronormatiivi sen maailmamme vastakohta. Piirrokset levittävät polyga mian eli moniavioisuuden sanomaa, se voi olla monelle vai kea hyväksyä.” Ironista on eritoten se, kuinka eri tavoin seksiä käsitellään homojen ja heteroiden kohdalla. Televisiosarjoissa ja elokuvis sa nähdään seksuaalivähemmistöjä mutta näkökulma on ka pea. Karukosken mukaan esimerkiksi amerikkalaisessa me diassa rooleja on – hieman yksinkertaistaen – kaksi: hassu ja naisellisen ”harmiton” homo sekä yksiavioisessa suhteessa elävä pariskunta. Samat säännöt eivät päde heterohahmoihin. ”Meillä voi olla elokuvassa tai sarjassa miespuolinen rok kistara, jolla on kolme mimmiä odottamassa sängyssä. Sel lainen on populaarikulttuurissa kova tyyppi”, Karukoski huo mauttaa. Valtavirtaelokuvan tekeminen homoikonista on myös pe lottanut ohjaajaa. Karukoski kertoo pohtineensa, kastroiko henkilöhistoriaan painottuva versio Laaksosen piirroksien voimaa. Hän kuitenkin uskoo, että laajan levityksen elokuvas ta on lopulta paljon hyötyä. Monelle katsojalle voi olla mata