
5 minute read
100 vuotta leukamurskaintuotantoa Tampereella
Leukamurskaintuotanto käynnistyi 1910-luvulla valmistuneissa Oy Lokomo Ab:n konepajassa ja teräsvalimossa
Leukamurskaimia on valmistettu Tampereella jo sata vuotta. Tässä jutussa käydään läpi merkkipaaluja matkan varrelta.
Leukamurskain on keskeinen laite, kun kiviainesta tai malmia halutaan rikkoa pienemmiksi kappaleiksi. Ilman leukamurskainta on mahdotonta tuottaa nykyisin laajasti tarvittavia kiviaineksia, kuten rautatiesepeliä tai murskeita asfaltin ja betonin raaka-aineiksi.
Myös Metso Outotecin edeltäjä Oy Lokomo Ab ymmärsi vuosisata sitten leukamurskaimen merkityksen. Näin syntyi yhtiön toinen merkittävä tuoteryhmä höyryveturien jälkeen. kehitystien. Kivi rikotaan tänä päivänä kevyemmillä ja kestävämmillä murskaimilla tehokkaammin ja taloudellisemmin kuin vuosisata sitten.
Oman, jatkuvan tuotekehityksen tuloksena Metso Outotecin leukamurskaimet ovat nykyisin lajissaan maailman suosituimpia. Leukamurskain rikkoo kiven puristavalla tekniikalla, jossa kitaan syötetty kiviaines tai malmi puristuu ja rikkoontuu murskaimen kidassa kiinteää ja pyörivää leukaa vasten. Kun kiviaines on murentunut tarpeeksi pieneksi, se pääsee putoamaan murskaimen alaosasta pois.


1921
Ensimmäinen ja suosituin Lokomo-leukamurskaimista oli heinäkuussa 1921 valmistunut tyyppi numero 2, joka yhtiön mukaan sopi pienehköille rakennustyömaille ja tientekoon.Pian leukamurskaimen valmistuksenalkamisen jälkeen Lokomo lisäsi murskaimen alle valumetallipyörät, jolloin syntyi ensimmäinen liikuteltava laite.


1922
Lokomon ensimmäinen liikuteltava murskauslaitos sisälsi leukamurskaimen ohessa rumpuseulan ja kuljettimen, tuloksena mahdollisuus luokiteltujen murskeiden valmistukseen.
Lokomon Blake-tyypin leukamurskaimia mainostettiin suomalaisissa lehdissä laajasti vuosina 1920–1921.
Toinen leukamurskainmalli, Lokomo 3, näki päivänvalon heinäkuussa 1926. Se sopi hyvin keskisuurin murskauslaitoksiin.

1927
Tanska oli ensimmäisiä Lokomo-leukamurskainten vientimaita. Tämä Nro 2-murskain toimitettiin tanskalaiselle A.S. Pedershaab Cementindustri -yhtiölle.
1929
Vuonna 1929 Lokomon leukamurskainesitteessä mainostettiin jo neljää eri kokoa.

1930
Vuosikymmenen loppuun mennessä Suomessa oli käytössä jo yli 70 Lokomoleukamurskainta tuottamassa murskeita sorateiden kunnostukseen. Lokomo aloitti silloin myös leukamurskainten vara- ja kulutusosien tuotannon.

1932
Pyörillä siirrettävä murskauslaitos laajeni kaksivaiheiseksi, kun leukamurskaimen lisäksi samalle rungolle lisättiin kahden kuljettimen lisäksi valssimurskain.


Lokomo seurasi leukamurskainten valmistuksessa tarkasti alan kehitystä. Ruotsalaisen SKF:n laakerit asennettiin ensimmäistä kertaa Blake-murskaimeen joulukuussa 1934.

Murskainten ohessa Lokomo valmisti talvi- ja jatkosodan aikana runsaasti sotatarvikkeita, mm. kranaatin-heittimien ja tykin ammusten kuoria.

Uutta tekniikkaa – leukamurskaimen epäkeskoakselin koneistus käynnissä uudella kärkisorvilla.
1935
1930-luvun puolivälissä Blake-leukamurskaimia oli tehty jo yli 150 kappaletta. Kuvassa murskaimet järjestysnumeroiltaan 134, 135 ja 151.Kovaan kiven murskaukseen kehitettyjen leukamurskainten lisäksi Lokomon tuotannossa oli tarjolla valssi-, lautas- ja hienomurskaimia sekä pehmeämmän aineen kuten kalkkikiven ja tiilien murskausta varten vasaramurskaimia.


1944

Leukamurskainten kokovalikoima kasvoi. Ensimmäinen Blake 5 -leukamurskain valmistui 1944 ja Blake 6 keväällä 1945.
1949


Lähes vuosisadan kestänyt Blake-murskainten aikakausi oli päättymässä, kun Lokomo esitteli ensimmäisen yksinivelisen, yhdellä työnninlaatalla varustetun kiertomurskaimen. Ensimmäinen kiertomurskain,mallinimeltään Teräskita 50, esiteltiin marraskuun lopussa 1949.
1950

Uusi, kolme eri Teräskita-kiertomurskainmallia esittelevä tuoteesite valmistui. Kiertomurskainmallisto laajeni, kun ensimmäistä suurempi Teräskita MK 63 -kiertomurskain esiteltiin ja seuraavana vuonna Teräskita MK 85.

1951
Teräskita MK 63 -murskaimen koosta kertoo jo valajaansa pidempi, massiivinen heiluri.
1959


Murskaintutkimukseen panostus kasvoi Lokomon ottaessa käyttöön Pohjoismaiden ensimmäisen koe-murskauslaitoksen, jossa leukamurskainten testaus oli keskeisellä sijalla.
1963
Kevennetty MK63-kiertomurskain. Yhden vuoden aikana MK-murskainmallistoa kevennettiin kuljetetta-vuuden parantamiseksi 30–35%.

1952 1968
Aikansa kiinteä esimurskauslaitos sisälsi Teräskita 63-kiertomurskaimen ohessa syöttimen, seulan ja kuljettimen. Uusissa, Lokomo K-sarjan leukamurskaimissa painoa saatiin kevennetyksi edelleen yhdistämällä runkorakenteessa valuosia ja teräslevyjä.
1971


Painoltaan 130 tonnin K160 -leukamurskain, joka pystyi nielemään puolentoista kuution kiven, toimitettiin ruotsalaiselle asiakkaalle.

1974
Nykyisen leukamurskainmalliston ensimmäinen tuote, Lokomo C80, otettiin koekäyttöön. Markkinat mullistavissa leukamurskaimissa sivulevyt pultattiin valuosiin hitsauksen sijaan.
1975
Murskaimien markkinointia varten kehitettiin oma Kivensyöjä-hahmo.
1976
Vanhat mallistot korvaavat Lokomo C-sarjan leukamurskaimet esiteltiin virallisesti uuden esitteen myötä markkinoille.
KIVIROCK 2/2021-TALVI 2022
63

Aikansa suurin murskainmalli, C160, odottamassa kuljetusta Outokummun kaivokselle. Pyörillä kulkeva, C63-leukamurskaimella varustettu vaunuoli ensimmäisiä, liikuteltavia murskauslaitoksia.

1982
C100-leukamurskaimen ohessa syöttimen, karamurskaimen, seulan ja kuljettimen sisältänyt vaunu edusti aikansa uusinta murskaustekniikkaa.
1985 1986


Murskainautomaatio käynnistyi leukamurskaimen suorituskykyä maksimoivan Lokoset-automaatioyksikön tuonnilla markkinoille.

Leukamurskainten keskeiseksi tuotenimeksi valittiin Nordberg® Suomesta aikoinaan Yhdysvaltoihin muuttaneen Bruno Nordbergin innoittamana. Mobiilimurskainten mullistus käynnistyy. C100 on ensimmäinen leukamurskain, joka asennetaan teloille Lokotrack®100 -laitteeksi

1989
Sadas Lokotrack® valmistui jo neljä vuotta tela-alustaisen konseptin keksimisen jälkeen. Laitteessa C100-leukamurskain.

1991
Suosittu C125-leukamurskain oli mukana Tampereella valmistetussa Lokotrack® -laitteessa numero 200.

1992 2005 2008

Vaihtolavalla kuljetettava Citycrusher 63 S:n murskaimena oli malliston pienin, C63-leukamurskain.

1998
Nordberg® C105™ oli ensimmäinen erityisesti tela-alustaiseen laitteeseen suunniteltu, kevyt leukamurskain, josta kehittyi varsin suosittu tuote. Suurin leukamurskain, Italiaan toimitettu Nordberg® C200, painoi yli 130 tonnia ja pystyi murskaamaan yli 1500 tonnia tunnissa. Murskainten ja murskauslaitosten IC™-sarjan prosessinohjaus kehittyi voimakkaasti 2000-luvun alussa. Kuvassa IC-näyttö Lokotrack® LT106S Urban -laitteessa. Leukamurskaimiin kehitettiin aktiivinen asetuksen säätö (Active Setting Control™) erityisesti kierrätys-murskauksen tarpeisiin suojaamaan laitetta murskautumattoman esineen joutuessa kitaan.

2013
C200™-leukamurskain oli keskeinen osa maailman suurimmassa, 850 tonnin painoisessa, tela-alustaisessa murskauslaitoksessa. Samalla Metso Outotecin leukamurskainperhe täydentyi Nordberg® C130™ -mallilla.

2020
C-sarjan leukamurskaimia on toimitettu eri puolille maailmaa 11 000 kappaletta tehden murskaimesta lajis-saan maailman suosituimman.

2021
Metso Outotec juhlii murskainvalmistuksen sadatta valmistusvuotta Tampereella. Ja matka jatkuu...
