RISUPAKETTI
METSÄALAN AMMATTILEHTI
45
Mikrobit ovat työturvallisuusriski metsätähteiden haketustyössä
T Flisap Oy:n kuljettaja Tuomo Luoto viihtyy Xcab -ohjaamossa puhtaasta ilmasta nauttien: - Uusi nosturi ja ohjausjärjestelmä on hyvä käyttää.
BM Air hengitysilman suodatusjärjestelmä istuu nätisti nosturiohjaamoon ja on edullinen investointi kuljettajien terveyteen.
ohjaamoon. - Kun ohjaamoon syötetään nopeasti paljon ilmaa, suodattimet eivät ehdi suodattamaan vaarallisia kaasuja, huuruja tai pölyä tehokkaasti. Tämä kuitenkaan ei ole tarkoituksena, vaan tarkoituksena on syöttää puhdasta ilmaa ohjaamoon. Ylipaine on siis tärkeysjärjestyksessä vasta toisena. Ehdottomasti tärkeintä on tuottaa koneen kuljettajalle puhdasta hengitysilmaa, jolloin saadaan laitteesta täysi hyöty irti ja selvitään vahingollisilta terveysvaikutuksilta. BM Air tuotteet on suunniteltu sillä ajatuksella että puhdas hengitysil-
ma on tärkeämpi ominaisuus kuin ylipaine, sanoo Manner. Lufex Oy kävi asentamassa Flisap Oy:n uuteen Loglift 110S -nosturin ohjaamoon BM Air hen- gitysilman suodatusjärjestelmän joulukuussa Hiab Oy:n Raision toimipaikassa. - Asennus onnistui Xcab -ohjaamoon kaikin puolin hyvin ja nopeastikin. Hakkurikuljettajan terveyden ja työssäviihtymisen kannalta erittäin tärkeä hengitysilman suodatusjärjestelmä on edullinen lisävaruste suhteessa nosturiin saati koko autohakkuriin, muistuttaa Manner.
BM Air järjestelmän keskusyksikkö näyttää painetason ja ilmoittaa suodattimien vaihdon.
Ohjaamon yläreunassa on nosturin Hiab TimberTronics -ohjausjärjestelmän keskusyksikkö (vas.) ja Heinola hakkurin syöttöautomatiikan ohjausyksikkö.
Kuljettajan edessä sijaitsee hakkurin käyttöpaneeli ja hakkurin moottorin ohjausyksikkö. Nosturin sähköohjauksen kahvoissa on nyt myös hakkurin torven käännön ja torven lipan ohjaus, joten kuljettajan ei tarvitse irroittaa käsiä kahvoista torven asentoa muuttaessaan.
yöterveyslaitoksen tutkimus osoitti hakkuutähteiden sisältämät mikrobit työturvallisuusriskiksi. Homesienet, bakteerit ja niiden endotoksiinit saattavat aiheuttaa työntekijöille hengityselinsairauksia.
Mikrobeita esiintyi erittäin runsaasti hakkuutähteissä, joista mikrobit leviävät ilmaan ja ohjaamoihin haketuksen aikana. Hakettajien tulisikin käyttää hengityssuojaimia ahkerasti. Työturvallisuusriskit on otettava huomioon jo työprosessien ja koneiden suunnittelussa, suojaimet ovat vasta viimeinen keino, muistuttavat asiantuntijat. - Hakkureiden ohjaamoissa voi altistua paitsi mikrobeille myös pakokaasun komponenteille varsinkin silloin, jos ohjaamon ilmanottoaukko on tuulen alapuolella hakkurin pakoputkeen nähden, kertoo erikoistutkija Sirpa Laitinen Työterveyslaitoksesta. Mikrobeita sisältävältä pölyltä suojautumiseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Etenkin hengityksensuojaimia käytettiin huonosti, vaikka hengitysteitä ärsyttävät pölyt ja homeen hajut koettiin suureksi haitaksi. Keskimääräinen melualtistus oli mittausten mukaan pienempi kuin meluasetuksen ylempi toiminta-arvo 85 dB(A). Kuormaimen istuimen keskimääräinen tärinä oli samaa luokkaa tai alempi kuin tärinäasetuksen toiminta-arvo 0,5 m/s2. Haastatteluissa merkittävimmiksi tapaturmariskeiksi koettiin liikkuminen hakkurin päällä sekä huolto- ja korjaustyöt sekä liikenteen riskit. Koneiden lähistöllä ja päällä liikkumisen riskitekijöinä mainittiin huonot kulkutiet. Yleisimmät puutteet olivat portaiden/tikkaiden mitoitus, askelmien liukkaus ja huonot tai puuttuvat käsituet. Kyselyssä haketustyön ruumiillinen ja varsinkin henkinen rasittavuus koettiin tapaturmariskiäkin suuremmaksi.
Keinot turvallisuusriskien hallintaan
Lufex Oy:n Jarno Manner (vas.) asensi BM Air hengitysilman suodatusjärjestelmän Flisap Oy:n hakkuriauton nosturiohjaamoon Raision Hiabilla. Ari Lehtovirta kiitti ammattitaitoisesta asennuksesta ja tilasi parin viikon käyttökokemuksen jälkeen vastaavan järjestelmän myös toiseen autohakkuriin.
Nosturin sähköohjauksessa käytetään Bucherin edistyksellistä venttiiliä.
Hakkurikokonaisuuden rakenteen perusratkaisut (hakkurin käyttövoiman tuotto ja kuormaimen hallinta) vaikuttavat suuresti metsähaketuksen työturvallisuusriskeihin ja työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Tämä kannattaa huomioida jo hakkuria hankittaessa. Työntekijään kohdistuvan altistuksen
vähentämiseksi tulee tehdä teknisiä torjuntatoimenpiteitä ja kehittää työtapoja ja -prosesseja. Jos näillä toimenpiteillä ei saada terveys- ja turvallisuusriskejä hallituksi, tulee henkilönsuojainten käyttöön kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Tärkeimmät vinkit hyvään työhyvinvointiin haketustyössä:
* Työkoneiden ohjaamot tulee pyrkiä sijoittamaan tuulen yläpuolelle haketukseen nähden. * Haketusalueella liikkumista on vältettävä haketuksen ja kuormauksen aikana kaikkien työntekijöiden, niin hakettajien kuin autonkuljettajien. * Varoetäisyyksiä koneisiin on noudatettava. * Haketuksen jälkeen on odotettava hetki - ainakin niin kauan, että silmämääräisesti näkyvä pöly ennättää hävitä ulkoilmasta - ennen kuin poistutaan ohjaamoista tai muutoin tullaan haketusalueelle. * Ohjaamoiden ja ajoneuvojen ikkunat ja ovet on pidettävä ehdottomasti kiinni haketuksen aikana. * Ohjaamoiden ilmastointiin ja ilmansuodatukseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. * Ohjaamoiden ilmansuodattimien säännöllinen vaihto ja sisätilojen siistiminen vähentävät mikrobeita ja muita pölyjä ohjaamoista. * Paineilman käyttöä tulee välttää hakkurin, ajoneuvojen, työvälineiden yms. puhdistuksessa, jollei käytä samanaikaisesti hengityksensuojainta ja suojalaseja. * Hengityksensuojaimista paras malli on toistuvaan, pitempiaikaiseen käyttöön moottoroitu puhallinsuojain varustettuna P3-luokan hiukkassuodattimella. * Lyhytaikaisessa, korkeintaan 2 tuntia kestävässä työssä voi käyttää kevytsuojainta FFP3 hengityksensuojaimena. * Kuulonsuojainten käyttö on suositeltavaa ja tarpeetonta oleskelua hakkurin lähellä sen käydessä tulee välttää. * Varoitusvaatetus ja suojakypärä ovat suositeltavia käytettäväksi hakkuri- ja murskaintyömailla liikuttaessa. Työympäristöriskien hallintatienvarsihaketuksessa -hanketta rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja Työterveyslaitos. Hankkeessa selvitettiin hakkureiden kuljettajien altistumista bioaerosoleille, pölylle, kaasuille, melulle, tärinälle ja tapaturmariskeille osana Metsähyvinvoinnin kehittämisohjelmaa.