VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIA - KUUSAMO - KAUSI 2025-2026
LUMILAUTAILUN VOIMA:
MINUN TARINANI S.24
KÄY KURKISTAMASSA
LEHTIARKISTOON:
TYTTÖJEN JA NAISTEN OMA
SOLINA SESSIONS S.34
TIE OLYMPIALAISIIN:
EDUARD HALLBERG, EVELIINA TAKA, ELIAN LEHTO, ANNI KÄRÄVÄ, RENE RINNEKANGAS S.46
Ski Boots: NEW Dobermann 5
59
yhdistää
lajipäällikön kuulumiset
Parkworks – Parkin tekijät
Injury prevention in snowsports at VRUA 46 Tie Olympialaisiin: Eduard ”Eddie” Hallberg 48 Tie Olympialaisiin: Eveliina ”Eppu” Taka 50 Tie Olympialaisiin: Elian Lehto
Tie Olympialaisiin: Anni Kärävä
Tie Olympialaisiin: Rene Rinnekangas
57 Vuokattiin uusi suksihuollon keskus
Lumilinja – talven ystäville
.................................................. Alppihiihtäjät leireilivät Norjassa
Taitovalmennuksen painotukset
Psyykkinen valmennus
Arki rakentaa yhteishenkeä
...........................Uuden rakentamista ja yhteisöllistä asumista
Miten teemme sinusta paremman alppihiihtäjän
Ruka Freeski Academy
Urheiluakatemian yleisvalmennus
Lentopallon liigapolulle Kuusamossa
Kuusamo kutsuu kiekkoilijaa
Urheilu on arkea
Asuminen ja arki Kuusamossa
Urheilijaesittelyt
Valmentajaesittelyt
Navigating Youth Competition
Julkaisija: Rukan Alppihiihtoyhdistys ry Toimitus: Mika P., Susanna K., Antti K., Kati M., Sari H., Päivi M., Ville A., Tomi M., Taija B., Hanna K.
Taitto: Merja Ruuskanen
Paino: Printfinder SIA, Latvia
Anni Kärävä Kuva: Ski Sport Finland
Kuva: Matilda Huomo
PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS
Hei!
Lumihuiput-lehti on meille paljon enemmän kuin vain lehti. Sen avulla keräämme varoja ja rakennamme mahdollisuuksia nuorille urheilijoille. Jokainen sponsori, mainos ja tuki on konkreettinen apu urheilijoille, jotka tekevät kovaa työtä unelmiensa eteen. Mainosten myyminen ei ole nykyään helppoa, mutta juuri tämän lehden kautta saatu tuki menee suoraan rinnelajien urheilijoille.
Olen itse ollut alppihiihtäjä, ja urheilu on aina ollut suuri osa minun elämääni. Olen elänyt yli 20 vuotta kroonisen kivun kanssa, alamäkipyöräilyonnettomuuden jälkeen, ja olen kohta kymmenen vuotta taistellut aivosyöpää vastaan.
Matkan varrelle on mahtunut kolme aivoleikkausta, ja olen ollut 26 kertaa leikkauspöydällä. Kaikesta tästä huolimatta – tai ehkä juuri siksi –liikunta on ollut se voima, joka kantaa minua eteenpäin. Se antaa energiaa jaksaa ja iloa päiviin, vaikka sairaus ja kipu kulkevat aina mukana.
Presidentti Alexander Stubb sanoo: – Yksi tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia energiaa. Minä allekirjoitan tämän täysin. Hän on esimerkki koko kansalle siitä, kuinka tärkeää liikunta on – ja kuinka paljon se voi antaa iloa ja voimaa elämään.
Me tiedämme, että kaikista urheiluakatemian opiskelijoista ei tule ammattiurheilijoita. Jokainen kasvaa urheilijaksi omalla tavallaan. Liikunta jää osaksi elämää, vaikka se ei myöhemmin enää tapahtuisi lumella. Minä toivon sydämestäni, että jokainen löytää sen liikkumisen muodon, josta nauttii ja saa energiaa – myös silloin, kun tavoitteellinen urheilu ei enää ole osa arkea.
Me vanhemmat olemme todella kiitollisia, että voimme antaa lapsillemme tällaisen mahdollisuuden. Harva kokemus kasvattaa yhtä paljon
kuin se, että muuttaa pois kotoa jo 16-vuotiaana. Silloin oppii itsenäiseksi, ottaa vastuuta ja tekee töitä omien unelmiensa puolesta. Se on lahja, jota ei voi millään muulla tavalla korvata.
Minä elän moton mukaan: Huominen on aina parempi päivä. Se on lause, jonka sanon itselleni niinä päivinä, kun elämä tuntuu raskaalta. Se on lupaus katsoa eteenpäin. Tämän lupauksen haluan välittää myös teille kaikille. Me rakennamme itse tulevaisuutemme ja tuemme lastemme matkaa. Ei ole syytä jäädä kiinni siihen, mikä eilen meni pieleen. Tärkeintä on katsoa, mitä voimme tehdä paremmin huomenna – ja ylihuomenna.
Me voimme itse vaikuttaa siihen, miltä tulevaisuus näyttää. Ja juuri siinä teillä, urheilijoilla, valmentajilla, vanhemmilla ja tukijoilla, on valtava merkitys.
Terveisin
Christoffer Cederqvist
Puheenjohtaja.
Rukan alppihiihtoyhdistys ry
URHEILU KUUSAMON KASVUN KEULAPOTKURINA
Teksti: Mika
Pelli
Kuusamon urheilun ja opiskelun malli syntyi vuonna 1995. Osana mallia syntyi myös Rukan alppihiihtoyhdistys ry, joka on tukenut Kuusamossa tavoitteellista urheilua ja opiskelua alusta asti. Isoin vuosittainen ponnistus yhdistykselle on vuosijulkaisu, jonka tärkein merkitys on varainhankinta ja tiedottaminen.
Vuokatti-Ruka urheiluakatemia tarjoaa mahdollisuuden, jossa nuori voi rakentaa urheilu-uraa tinkimättä koulutuksestaan.
Tämä malli on synnyttänyt osaamista ja tuonut samalla Kuusamolle merkittävää taloudellista ja sosiaalista hyötyä. Yhteistyö on osoitus siitä, miten perinteiden vaaliminen voi kantaa hedelmää koko valtakunnan tasolla tuottaen onnistumisia ja menestystä urheilussa, jota jännitämme jälleen tulevissa arvokisoissa.
RAKKAALLA
LAPSELLA ON MONTA NIMEÄ
Toiminnan kolmikymmenvuotista historiaa ja sen vaiheita on dokumentoitu lehtiin, joiden nimi on muuttunut ajan mukaan. Nämä lehdet toimivat arvokkaana kronikkana kertoen Rukan alppihiihtoyhdistyksen äänellä Kuusamon kaupungin, Suomen Hiihtoliiton ja Rukakeskuksen yhteistyön kehityksestä, joka alkoi vuonna 1995. Kaikki nämä lehdet ovat luettavissa sivustolla lumihuiput.fi
Kuusamon urheilun ja opiskelun yhdistämisestä käytetään useita eri nimiä, mikä saattaa joskus hämmentää ulkopuolisia. Puhutaanpa sitten Alppilukiosta, Alppikoulusta, Vuokatti-Ruka urheiluakatemiasta, VRUA:sta tai yleisesti urheiluakatemiasta, kaikki viittaavat samaan laadukkaaseen ja tavoitteelliseen kokonaisuuteen.
Monimuotoiset nimitykset heijastelevat sitä, että toiminta on tiukasti kytköksissä lumiurheiluun, rinnelajeihin, Kuusamon lukioon ja KAO Kuusamoon, myös laajempaan valtakunnalliseen VuokattiRuka urheiluakatemiaan ja koko kansalliseen Olympiakomitean johtamaan urheiluakatemiaverkostoon. Tämä laajapohjainen yhteistyö varmistaa nuorille urheilijoille resurssit sekä urheilun kaksoisuran onnistumisen. Yhteinen tavoite on pysynyt vakaana: tarjota nuorille urheilijoille polku kohti kansainvälistä huippua tinkimättä heidän koulutuksestaan, koska se kuuluu osana urheiluun.
LUMIHUIPUT – ARVOISTA
SYNTYNYT PERUSTA
Rukan Alppihiihtoyhdistys sai alkunsa urheilijoiden vanhempien perustamana yhdistyksenä, jonka alkuperäinen ja yhä keskeinen tavoite on tukea urheilun leiri- ja kilpailukuluja matkalla kansainväliseen menestykseen.
Yhdistys on ollut omalta osaltaan koko toiminnan kehittymisen takana tuoden jatkuvasti kehitysehdotuksia, hankkien rahoitusta ja tarjoten korvaamatonta sosiaalista tukea urheilun ja opiskelun yhdistämisen kokonaisuuteen.
Vuokatti-Ruka urheiluakatemian työn perustana on vahva arvopohja: ihmislähtöisyys, kaksoisura ja hyvinvointi. Nämä periaatteet eivät ohjaa vain valmennusta, vaan ne ulottuvat koko yhteisön toimintaan. Nämä arvot, yhdistettynä Kuusamon pitkään talveen ja Rukan lumivarmoihin olosuhteisiin, synnyttivät aikoinaan Lumihuiput-nimen. Nimi symboloi Vuokatti-Ruka
urheiluakatemian toiminnan korkeimpia tavoitteita: saavuttaa korkea osaaminen, tarvittava suorituskyky sekä kokonaisvaltainen henkinen kasvu ihmistä kunnioittavalla valmennuksella.
Kyky yhdistää tavoitteellinen urheilu ja laadukas koulutus on yksi Vuokatti-Ruka urheiluakatemian suurimmista eduista. Lukion kyky vastata urheilijoiden tarpeisiin on tässä avainasemassa. Koulu tekee tiivistä yhteistyötä urheiluakatemian valmentajien kanssa ja mahdollistaa opintojärjestelyt, joiden ansiosta urheilijan ei tarvitse valita lukion ja urheilun välillä päivittäisvalmennuksessa. Leireille saa sovittua opinnot mukaan etukäteen, mikä varmistaa opiskelujen joustavuuden. Tärkeää on kuitenkin se, että koulu tarjoaa urheilijoille paikan olla ensisijaisesti opiskelijoita, kuten muutkin nuoret, ilman jatkuvaa "urheilija"-statuksen painetta.
KEULAPOTKURINA
Yhteistyö ulottuu myös KAO Kuusamon ammattiopistoon. Kaksoisura luo tulevaisuuden kannalta turvaverkon, varmistaen, että urasiirtymä – oli syynä sitten loukkaantuminen tai tavoitteiden saavuttaminen – nuorella on valmiina taitoja, joilla voi jatkaa opiskelua tai työelämän haasteisiin. Ammatillisten opintojen ja urheilun yhdistäminen varmistaa, että urheilijan työelämätaidot kehittyvät kehittyvässä ympäristössä.
Tämä päivittäisvalmennuksen toimintaympäristö mahdollistaa sen, että nuoret kehittävät tärkeimpiä urheilutaitojaan – reflektointia ja ajattelua. Koulunpenkillä he saavat etäisyyttä urheiluarkeen ja pystyvät prosessoimaan kokemuksiaan, mikä on kriittistä pitkällä uralla menestymisen kannalta. Samalla opitaan niitä työelämätaitoja, jotka suojaavat tulevaisuudessa myrskyiltä ja räntäsateelta niin kansainvälisillä urheiluareenoilla kuin työelämän tai opiskelun paineessa.
URHEILUSTA KASVUA
KUUSAMOON: RAHAA, RAKENNETTA JA ROOLIMALLEJA
Urheiluakatemia on Kuusamolle merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen moottori sen tuoman opiskelijamuuton, infrastruktuuri-investointien ja imagon kohentamisen ansiosta. Urheiluakatemia houkuttelee alueelle nuoria asukkaita, jotka ovat tärkeitä Kuusamon ikääntyvälle väestölle ja peruspalveluiden ylläpidolle, lisäten palveluiden kysyntää ja tuoden työtä ja euroja paikallisille yrityksille. Urheilun vaatimukset ovat johtaneet mittaviin infrastruktuuri-investointeihin reitistöihin, harjoitusrinteisiin ja sisäharjoitustiloihin, mikä on mahdollistanut ympärivuotisen harjoittelun ja saanut merkittävää ulkopuolista tukea, kuten EU- ja valtion rahoitusta. Nämä investoinnit parantavat Kuusamon ja Rukan vetovoimaa entisestään, hyötyen samalla pohjoisen sijainnin lumivarmuudesta. Sosiaalisesti toiminta parantaa Kuusamon imagoa ja tuo sille verkostoja ja näky-
MFacebook: Mika Pelli
vyyttä myös kansainvälisesti. Lisäksi urheilijat toimivat tärkeinä roolimalleina lapsille ja nuorille, kannustaen heitä liikuntaan, tavoitteellisuuteen ja sitoutumiseen sekä luoden sosiaalisia verkostoja, jotka ovat voimavara yhteiskunnallisen muutoksen edessä.
30-vuotinen työ on osoitus siitä, että urheilun ja opiskelun yhdistäminen voi olla paljon enemmän kuin pelkkää ennätysten ja mitaleiden jahtaamista – se voi olla yhteisön ja koko alueen taloudellinen ja sosiaalinen kehittäjä.
Mika Pelli
Valmennuspäällikkö, Vuokatti-Ruka urheiluakatemia, Rukan alppihiihtoyhdistys ry
ikan valmennusura alkoi jo vuonna 1990, kun hän toimi seuravalmentajana Kuopiossa. Vuonna 2001 hän eteni alppihiihdon ammattivalmentajaksi ja valmensi Suomen Hiihtoliitossa nuorten maajoukkuetta ja Eurooppa cupin urheilijoita. Mika on vastannut Rukan alppikoulun toiminnasta vuodesta 2005. Hän oli mukana perustamassa Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaa sekä Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukaa yhdessä Kuusamon ja Sotkamon toimijoiden kanssa. Mika painottaa työssään kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Ihminen ensin, urheilu heti sen jälkeen. Hän uskoo, että urheilijan intohimo kasvaa kehittymisen myötä. Hyvä valmentaja motivoi urheilijoita ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän harjoittelusta. Valmentajana Mika painottaa omistajuutta ja urheilijoiden kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä. Hän uskoo vahvasti ihmiselähtöisyyteen ja kunnioittavaan kohtaamiseen. Mikalle työn parasta antia on urheiluakatemian rakentaminen Kuusamon tarpeisiin.
– Kaksoisura mahdollistaa opiskelun ja urheilun yhteensovittamisen, tai vaikka pelkän urheilun, jos urheilija niin haluaa. Opiskelu on osa urheilua, sillä vain ajattelevat urheilijat menestyy kansainvälisesti.
Mikan valmennusuran parhaita muistoja ovat nuorten MM-kisat, joissa hän toimi valmentajana. Intohimo ei ole kadonnut minnekään, se on vain muuttanut muotoaan. Hän kokee urheilun onnistuneen, kun entinen urheilija palaa valmentajaksi. Mika rentoutuu kuntosalilla, pyöräilemällä tai golfkentillä.
Tomi Meriläinen on reipas kuusamolainen, joka toimii Kuusamon lukion rehtorina ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemian Kuusamon yksikön johtajana. Tomi on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri ja liikunnanopettaja. Vuosien varrella hän on hankkinut valmennuskokemusta eri lajeista ja parhaat muistot valmentajan uralta liittyvät ihmisiin. Rehtorina Tomi korostaa hyvää ja asiallista käyttäytymistä ihmisiä kohtaan. Hän uskoo,
Tomi Meriläinen
Vastuualue: Rehtori, Kuusamon lukio ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemia Kuusamon yksikkö
että kuunteleminen, toisen mielipiteen ymmärtäminen, asiallinen argumentointi ja henkilön arvostaminen ovat avainasemassa sekä valmennuksessa että opetuksessa. Hänen neuvonsa urheilijoille ja henkilökunnalle on yksinkertainen: Eipä hötkyillä!
Tomilla monipuolinen urheilutausta ja hän on harrastanut useita eri lajeja. Hän on uinut, pelannut liitokiekkoa ja koripalloa sarjatasolla sekä viettänyt melkoisesti aikaa rinteillä alppihiihdon, lumilautailun ja
telemarkin parissa. Moni muukin laji on saanut ja saa hänet innostumaan. Vapaa-ajallaan Tomi nauttii liikunnasta ja pitää sitä erinomaisena rentoutumiskeinona. Erityisesti kuntosalilla Tomi viihtyy säännöllisesti. Hän ei kuitenkaan unohda ajoittaista paikallaan
oloa ja rauhoittumista, mikä on tärkeä osa tasapainoista elämää.
Kuva: Kari Kantola
OLYMPIAVUOSI YHDISTÄÄ ODOTUKSEN JA TYÖN
Olympiavuosi on aina erityinen – täynnä odotusta, valmistautumista ja innostusta, mutta myös kovaa työtä kulissien takana. Neljä vuotta ovat jälleen niin laskijat kuin taustajoukotkin paiskineet töitä sekä mäessä että mäen ulkopuolella – ja tähän kaikki jälleen huipentuu.
Lumilautailussa se on tarkoittanut sekä urheilijoiden viimeisten temppujen ja linjojen hiomista että myös koko lajiyhteisön vahvaa panosta. On tarvittu valmentajia, huoltajia, seuratoimijoita, laskukavereita, yhteistyökumppaneita ja liiton väkeä, jotka tekevät kaikkensa, että suomalaisilla lumilautailijoilla olisi parhaat mahdolliset olosuhteet yhdessä onnistumiseen.
Kuluneen vuoden aikana olemme nähneet upeaa tekemistä kaikilla tasoilla. Nuoret maajoukkuelaiset ovat ottaneet huimia kehitysaskelia, aikuiset nostattaneet tasoaan entisestään, ja maailmancupin puolella suomalaislaskijat ovat osoittaneet, että meillä riittää potentiaalia kamppailla finaalipaikoista ja mitaleista.
Kotimaan kisat ovat puolestaan tarjonneet uusia nimiä ja lupaavia tarinoita. Yhdessä on puskettu kaikilla tasoilla toisiaan entistä kovempiin temppuihin.
Maajoukkuetoimintaa olen jälleen päässyt etuoikeutettuna läheltä seuraamaan. Suurella ilolla olen saanut nähdä, miten eri-ikäiset laskijat kannustavat toisiaan. Vanhemmat saavat virtaa nuoremmilta, ja nuoremmat ottavat konkareilta täysin rinnoin kokemuksen tuomaa viisautta vastaan. Sitä lumilautakulttuuri on parhaimmillaan: kaikki voivat nauttia samasta asiasta omista lähtökohdistaan ja fiilistellä toistensa onnistumisia.
VAHVA POLKU HUIPULLE
Kaikesta huolimatta ei voi väittää, etteikö olympiakau-
teen valmistautuminen olisi intensiivistä. On leirityksiä, treenaamista ja testausta, jotka aikataulutetaan tarkasti kisakalenterin mukaan yhdessä urheilijoiden ja valmentajien kanssa. Se vaatii suurta omistautumista jokaiselta, mikä pohjimmiltaan kiteytyy yhteen asiaan: rakkaudesta lajiin.
Samalla olemme kehittäneet lajiliitossa myös rakenteita ja valmennusjärjestelmää pitkäjänteisesti: haluamme, että lumilautailijan polku harrastuksesta huipulle on entistä vahvempi ja saavutettavampi. Jokaisella askeleella on mukana asiantuntevia lumilautaihmisiä tukemassa ja innostamassa.
Pysäkeistä kohti ammattilaisuutta yksi oleellisimmista on Vuokatti-Ruka urheiluakatemia. Tiiviissä porukassa pää-
see harjoittelemaan huippuolosuhteissa – niin laskemista kuin elämistäkin.
KAIKILLE TILAA JA MAHDOLLISUUKSIA
Suomi Cupissa nähdään tänäkin talvena uusia tulokkaita, joista osa löytää tiensä maajoukkueeseen, mutta myös innokkaita harrastajia, jotka haluavat laskea hyvissä olosuhteissa parhaiden kavereiden kanssa. Kaikille löytyy tapahtumissa paikkansa, joten suosittelen kaikkia tulemaan ainakin kerran kokeilemaan, miltä tuntuu laittaa numerolappu rintaan ja kuulla kannustuksen, kun oma vuoro tulee.
KIITOS YHTEISESTÄ MATKASTA
Iso kausi on starttaamassa, joten haluan kiittää sydäme-
Teksti: Annukka Himmi Vassoney
ni pohjasta jo tässä kohtaa jokaista, joka on mukana tekemässä tätä matkaa: urheilijoita, valmentajia, taustajoukkoja, kumppaneita ja harrastajia. Yhdessä rakennamme suomalaisen lumilau-
tailun tulevaisuutta ja suomalaista lumilautakulttuuria – nyt ja tulevina vuosina.
tämä kaikki tarkoittaa rinnelajien osalta? Ruoditaanpa noita kolmea mainittua asiaa hieman lisää Ski Sport Finlandin näkökulmasta:
URHEILIJAN TERVEYS, HYVINVOINTI JA ARKI
On hienoa, että terveys on noussut tärkeimmäksi teemaksi suomalaisessa urheilussa. Teeman mukaisesti meidän kaikkien on perusteltua ohjata toimintaamme muun muassa monipuoliseen ja riittävään liikuntaan lapsuus- ja nuoruusvaiheessa. Rasitusvammojen ehkäisyssä monipuolinen ja riittävä liikunta valmistaa tutkitusti parhaiten kehoa kestämään yksipuoli-
sempaa rasitusta, kun lajiin erikoistava määrällinen harjoittelu tulisi aloittaa U16-vaiheessa.
Luonnollisesti myös henkinen hyvinvointi täytyy ottaa mukaan tähän kokonaisuuteen varmistamalla toiminnassa lasten ja nuorten tarpeet, ei niinkään aikuisten. Niin kutsuttu lasten huippu-urheilu, eli suuri määrä kilpailumenestykseen tähtäävää yksipuolista harjoittelua lasten ja nuorten sarjoissa,
TIE TARKENTUU
ei korreloi aikuisiän kansainvälisen kilpailumenestyksen kanssa.
Lasten ja nuorten arkeen tulisi siis saada paljon, jopa 20 viikkotuntia, ohjattua ja omaehtoista liikuntaa. Lajitaidoissa korostuu monipuolinen ja taitava suksen käyttäminen ja FF-lajitekniikan osa-alueiden tuntemus sekä hallinta kotirinteillä. Kaikki höystetään tietysti sopivalla määrällä harjoittelua tukevaa ja sosiaalisesti tärkeää kilvoit-
telua. Lasten ja nuorten arki tähtäisi siis ominaisuuksien kehittämiseen terveys ja hyvinvointi edellä, ei niinkään kilpailumenestykseen itseisarvona.
Kun tullaan akatemiavaiheeseen, urheilijoilla pitäisi olla monipuolinen ja riittävä liikunnallinen tausta sekä lajiettä fysiikkaominaisuuksien osalta. Myös hyvä yleisterveys ja itsetuntemus urheiluun liittyvien motivaatiotekijöiden suhteen ovat tärkeitä:
HUIPULLE TARKENTUU
Suomen urheilujärjestelmässä käydään Pariisin kesäolympialaisten heikon menestyksen takia läpi uudistuksia, joilla on toivon mukaan kauaskantoisia ja positiivisia vaikutuksia urheilijoiden arkeen sekä menestymismahdollisuuksiin.
miksi urheilen ja mitä tavoittelen? Akatemiavaiheessa urheilijalla tulisi olla toiminnallisia ja henkisiä voimavaroja aloittaa sellainen huippu-urheilijan arki, jossa tähdätään kilpailumenestykseen. Voimavarat rakennetaan laadukkaassa seuratoiminnassa, jossa niiden kehittäminen on ollut painopisteenä. Akatemian arjessa tulisi huomioida myös valmentamisen kaikki osa-alueet muun muassa ravinto, henkinen valmennus, suorituskyvyn mittaaminen ja testaaminen asiantuntijapalveluineen.
KANSAINVÄLINEN
VAATIMUSTASO
Kansainvälinen vaatimustaso on jatkossa paljon esillä, joten on hyvä ymmärtää, mistä siinä on kysymys. Aikuisten huippu-urheilussa (+20 v.) kansainvälinen vaatimustaso tar-
koittaa sitä, että ymmärrämme kansainväliselle huipulle nousemisen vaatimukset rinnelajeissa. Lisäksi kaikilta valmennukseen osallistuvilta edellytetään sellaista toimintaa, joka laadullisesti ja määrällisesti vastaa vaatimuksia. Lisäksi meillä tulisi olla jokin kilpailuetu, kuten esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyö.
Akatemiavaiheessa kansainvälinen vaatimustaso tarkoittaa sitä, että urheilijat valmistautuvat ottamaan vastaan tason mukaiset osa-alueet elämällä huippu-urheilijan elämää 3-4 vuotta valmennuskeskuksessa. Akatemiavaiheessa siis siirrytään kohti kyseistä vaatimustasoa niin, että perusominaisuudet nostetaan tasolle, josta voidaan aloittaa huippuvaiheen harjoittelu. Huippuvaiheessa perusominaisuuksien kehittämiseen ei enää tulisi käyttää aikaa, kos-
ka kaikki tähtää kilpailusuorituksen optimointiin. Lasten ja nuorten toiminnan laatutekijät määritellään tavallaan aikuisten kansainvälisen vaatimustason kautta, mutta toiminnan sisältö on rajusti erilainen. Aikuisten kansainvälinen taso saavutetaan todennäköisesti parhaiten niin, että vietetään monipuolinen ja liikunnan määrältään riittävä lapsuus ja nuoruus osaavassa seuravalmennuksessa, jossa kilpailut palvelevat oppimista ilman turhaa henkistä painetta. Lajitaidot lähtevät kansainvälisen vaatimustason mukaisen Fearless Finns -liikemallin osa-alueiden ymmärryksestä ja asteittaisesta oppimisesta kotimaan olosuhteissa.
URHEILIJAN POLKU JA
YHTEENVETO
Seuravalmennuksen rooli on ratkaiseva, koska akatemiaan siirryttäessä perustan on oltava monipuolinen ja vahva. Yhtään kisaa ei ole vielä tarvinnut voittaa, mutta perusfysiikan ja suksiosaamisen tulee olla hyvää. Akatemiassa taas aloitetaan menestykseen tähtäävä laadullinen ja määrällinen harjoittelu kansainvälisen tason arjen suomin mahdollisuuksin. Kun akatemiavaiheen jälkeen siirrytään huippu vaiheeseen, kaikkien urheilun osa-alueiden hallinnan perustaso tulisi olla niin korkea, että voidaan aloittaa viimeinen
vaihe eli kansainvälisen vaatimustason kilpailumenestys.
Kuten huomataan, urheilijan polku on jatkumo, jossa mitään vaihetta ei saisi ohittaa. Lisäksi kolmessa eri vaiheessa roolituksen tulee olla hyvin selkeä. Näin varmistamme, että voimme markkinoida rinnelajeja lajin pariin tuleville kestävästi toimivana kokonaisuutena, jossa terveys ja hyvinvointi ovat johtotähtiä.
Seuratasolle toivotaan siis vähemmän lasten huippu-urheilua ja enemmän monipuolista laadukasta ominaisuusharjoittelua. Akatemioissa vaatimustasoa ja kunnianhimon rimaa tulee nostaa ja sisältöjä yhtenäistää. Huippuvaiheessa vaatimustasoa tuetaan Tutkimus- ja kehitystoiminnan ja asiantuntijoiden kanssa määritellyissä ympäristöissä, ja urheilijoiden laadukkaaseen arkeen panostetaan jatkossa entistäkin enemmän.
Kohti olympiatalvea yhdessä.
Janne Leskinen
Toimitusjohtaja Ski Sport Finland
Kuva: Jesse Väänänen
Ski Sport Finland
VUOKATTI-RUKA
URHEILUAKATEMIA
1 300URHEILIJAA
SOTKAMO KUUSAMO KAJAANI
ASIAKASLUPAUKSEMME
Vuokatti-Ruka urheiluakatemialla tarjoamme kansainvälisen huipputason valmennuksen, sekä asiantuntijatoiminnan, Suomen parhaat olosuhteet ja turvallisen ilmapiirin, jotka tukevat nuoren opiskelua, tavoitteellista urheilua ja hyvinvointia.
OPISKELU
Oppilaitoksemme tarjoavat laadukasta opetusta ja joustavat opintopolut, jotka mahdollistavat urheilun ja opiskelun sujuvan yhdistämisen.
URHEILU
Ammattivalmentajien ohjaamat, tieteelliseen tutkimustietoon perustuvat harjoitukset tukevat urheilijan kokonaisvaltaista kehitystä.
HYVINVOINTI
Valmennus ja asiantuntijatoiminta pohjautuvat urheilijan hyvinvoinnin monipuoliseen tukemiseen ja edistämiseen
VASTUULLISUUS
Noudatamme suomalaisen urheilun eettisiä periaatteita ja turvallisen toimintaympärist n varmistaminen on meille erittäin tärkeää.
SOTKAMO VUOKATTI
YHTEISHAKU 2026
Yhteishaku webinaari
Ke 14.1.2026 klo 18.00-19.30
www.vrua.fi
U HEILIJAN POLKU
Yläkoululeiritys
4-5kpl leirejä vuodessa Haku keväisin
Sotkamon urheilulukio Kainuun ammattiopisto
VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIA
Kainuun prikaati
Toinen aste Korkeakoulutus Puolustusvoimien urheilukoulutoimintaan haku erikoisjoukkohaun kautta vuosittain 31.8. mennessä.
Kuvat: Juhani Ronkainen
UUSI LUKIO
JYU-Vuokatti liikuntateknologia Kajaanin ammattikorkeakoulu K K
LAJIT VUOKATISSA
Sotkamon lukio on palkittu neljä kertaa Suomen parhaana urheiluoppilaitoksena ja koululla on vahvat urheiluperinteet jo vuodesta 1976 alkaen. Sotkamon uuden lukiokirjasto rakennuksen tilat otettiin kä tt n vuoden alussa.
Lue lisää:
Jussi Mononen
Head of Freeski – Fearless Finns
Freeski Slopestyle, Big Air and Halfpipe
Terveiset lajiliitosta! Freeski-kausi on lähtenyt käyntiin vahvasti yhdessä tekemisen merkeissä. Lajin taustalla toimii osaava seura-aktiivien joukko, joka vaikuttaa merkittävästi lajin kehittämiseen.
He järjestävät kilpailuja, vastaavat seurojen toiminnasta, tukevat nuoria urheilijoita ja tuovat rohkeasti ideoitaan esiin lajin johdolle ja valmennukselle. Viime vuosien kansainvälinen menestys ja pitkäjänteinen työ ovat mahdollistaneet organisaation kehittymisen vuosi vuodelta. Kuluvalle kaudelle olemme saaneet mukaan Vuokatti-Ruka urheiluakatemian valmennushenkilökuntaan Matias Pärkkän (LitM).
kavereita ja vinkkejä matkalla kohti seuraavia temppuja.
AJANKOHTAISTA
TALVELLE 2026
Freeskin A-maajoukkue keskittyy tällä hetkellä täysillä Milano-Cortinan olympialaisiin. Jokaisen urheilijan polku on yksilöllinen ja reitti kohti olympialaisia on räätälöity heidän tarpeidensa mukaan. Olympialaiset eivät kuitenkaan ole kauden ainoa tavoite. Tärkeisiin tehtäviimme kuuluu rakentaa seuraaville huippulaskijoille sopiva polku kohti maailmancupin tasoa ja pyrimme tarjoamaan heille kauden aikana myös startteja MC-tasolla. Tämän kauden juniorien MM-kilpailut lasketaan Kanadan Calgaryssa, ja ensi talvena on taas edessä aikuisten MM-kilpailut.
Tulevalla kaudella 2025–2026 olemme saaneet ensimmäistä kertaa myös B-maajoukkueen lajiliiton urheilijasopimuksen piiriin sekä pienen toimintabudjetin. Europa Cup -kiertueen merkitys kas-
KUULUMISET
vaa jatkuvasti polulla kohti maailmancupia, mutta suurin haaste on edelleen kilpailumatkojen korkeat kustannukset. Tavoitteenamme on kehittää joukkueen toimintaa ja varmistaa sille tarvittavat resurssit myös tulevaisuudessa. Tälle kaudelle saamme valmennuksen mukaan sovittuihin kilpailuihin yhdessä joukkueen kanssa ja pystymme kattamaan osan syntyvistä matkustuskuluista. Joukkue kiertää suunnitelmansa mukaan kuusi slopestyle- ja neljä big air -kilpailua.
VUOKATTI-RUKA OSANA SUOMALAISTA URHEILUN VERKOSTOA
Ruka on maajoukkueryhmien talvikoti ja alueelle on keskittynyt akatemia, yläkoulu, lajin hallinto sekä suurelta osin myös asiantuntijatoiminta.
Vuokatti-Ruka on talvilajien olympiavalmennuskeskus. Urhea eli pääkaupunkiseudun urheiluakatemia on vastaava kesälajeihin keskittynyt olympiavalmennuskeskus.
OLYMPIAVUONNA
Freeski:n kesäharjoittelun kehittyminen leiripohjaisesta toiminnasta viikoittaiseen, korkeatasoiseen arkiharjoitteluun on ollut tärkeä askel kansainvälisen vaatimustason noustessa joka vuosi. A-maajoukkue viettää kesät Helsingissä, jossa Urhean puitteet tarjoavat loistavan ympäristön harjoitteluun ja palautumiseen.
Olemme yksi ensimmäisistä talvilajeista, jotka harjoittelevat virallisesti Urheassa. Yhteistyö on syntynyt määrätietoisen työn tuloksena. Vuokatti-Ruka on ollut keskeisessä roolissa tämän yhteistyön rakentamisessa ja mahdollistamisessa. Uskomme, että avoin tiedon jakaminen ja ympärillä toimivilta lajeilta oppiminen kuuluvat tulevaisuuden vahvuuksiimme kansainvälisessä kilpailussa. Freeski on kiitollinen saadessaan olla rakentamassa siltoja kesä- ja talvilajien välille – ja oppia matkan varrella uutta itsestään. Freeski:n vahvuus on yhteistyössä – ja Vuokatti-Rukan panos on siinä korvaamaton. Se on pohja, jonka päälle rakennamme tulevaisuuden menestystarinaa.
Seurakentällä etelän ja pohjoisen seurat ovat keskittyneet lisäämään kommunikaatiota ja yhdessä tekemisen henki on vahvistunut. Kehitettävää toki riittää, ja haluamme tehdä lajista helpommin lähestyttävän kaikille nuorille laskijoille. Yksi vastausta etsivä kysymys on, miten saamme lisää tyttöjä kiinnostumaan lajista. On hyvä muistaa, että osa harrastajista viihtyy omaehtoisen laskemisen parissa, mutta seurat tarjoavat myös loistavan paikan löytää laskuFREESKI-LAJIPÄÄLLIKÖN
FREESKI-LAJIPÄÄLLIKÖN KUULUMISET OLYMPIAVUONNA
Kuva: Ski Sport Finland Maajoukkue Saas Feessä.
RUKAKESKUS JA VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIA
TEKEVÄT HYVÄN MIELEN YHTEISTYÖTÄ
Rukalla tehdään jatkuvasti töitä laskijoiden olosuhteiden parantamiseksi. Tästä kehitystyöstä hyötyvät niin harrastajat kuin tavoitteelliset urheilijatkin.
Alkaneella kaudella urheilijoiden olosuhteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota.
Rukakeskuksen toimitusjohtaja Antti Kärävä iloitsee siitä, että Ruka pystyy palvelemaan lähes kaikkia rinnelajeja.
– Meillä on laaja lajikirjo: freeski, kumparelasku, lumilautailu, alppihiihto sekä vielä aerials, jota Suomessa ei juurikaan harrasteta. Tämä sopii meille, sillä rakastamme näitä lajeja. Ruka Park täytti juuri 30 vuotta, se on hyvä esimerkki urheilijoiden kanssa elämisestä.
Rukakeskuksen roolina on mahdollistaa kansainvälisen tason olosuhteet, joissa urheilijat voivat kehittyä haluamalleen tasolle – aina maailman huipulle saakka.
– Olemme hyvin sitoutuneita yhteistyöhön akatemian kanssa. Tuemme urheilijoita ja koko valmennuksellista ekosysteemiä. Iloitsemme siitä, että Rukalla nuoret urheilijat pystyvät kurkottamaan kohti omia tavoitteitaan.
PANOSTUKSIA
OLOSUHTEISIIN
Viimeisimmät olosuhteita parantavat panostukset ovat mittavia. Alppi- ja freestyle-hiihtäjien alkukauden harjoitteluolosuhteet monipuolistuivat tälle kaudelle. Pessari-rinteen yläosa on levennetty ja sen profiilia on muutenkin muokattu. Rinteeseen on tuotu moderni, energiatehokas lumitykistö sekä LED-valaistus. Rinteen yläosaan tehtiin säilölunta, joka on nyt levitetty alppihiihtäjien ja kumparelaskijoiden harjoituksia varten.
Kesällä 2024 suuria maansiirtotöitä kokenut Ruka Premium Park pääsi myös lumen säilönnän piiriin, mikä varmistaa kauden aloituksen aikaisin, jo lokakuun lopulla. Säilölumen tueksi rinteeseen rakennettiin energiatehokas lumetusjärjestelmä ja valaistus modernisoitiin LED-tekniikkaan.
– Yksin Rukakeskus ei ole uudistuksia tehnyt, vaan mukana on ollut myös Kuusamon kaupunki. Näiden uudistusten avulla voimme varmistaa hyvät harjoitteluolosuhteet heti
alkukaudesta, Kärävä muistuttaa.
RUKALLA ON VETOVOIMAA Vuokatti-Ruka urheiluakatemian ja olympiakeskus Vuokatti-Rukan valmennuspäällikkö Mika Pelli kertoo, että Rukalla on vahva vetovoima:
– Tänä vuonna eri rinnelajeissa on mukana noin 40 toisen asteen ensimmäisen vuosikurssin urheilijaa, joista valtaosa tulee Kuusamon ulkopuolelta. Heidän ansiostaan paikalliset koulut voivat kehittää kurssitarjontaansa, mikä puolestaan mahdollistaa panostuksia suoritus- ja oheisharjoittelupaikkoihin. Meillä on valtakunnallinen erikoistehtävä rinnelajien ja opiskelun kehittämisessä.
Pellin mukaan myös yläkoululeiritykset ovat tärkeä osa matkaa huippu-urheilijaksi.
– Yläkoululeirit ovat tärkeitä rinnelajeissa, jotta opiskelijat osaisivat toisen asteen alkaessa tehdä päätöksiä ja panostaa ammattimaisesti urheiluun. Täällä opitaan oikea toimintakulttuuri, kuten jatkuva oman tekemisen reflektointi. Huipulla ei pärjää, jos ei pysty arvi-
oimaan itseään. Koulutuksella on suuri merkitys, sillä kaikki lahjakkaatkaan urheilijat eivät mahdu huipulle.
Lumilajiliittojen olympiavalmennuskeskuksessa tehdään yhteistyötä monen eri tahon kanssa. Mukana ovat Vuokatti-Rukan lisäksi Jyväskylän yliopisto ja Vuokatti Sport. Pellin mukaan yhteistyö on tuottanut jo tulosta. – Rinnelajit ovat olleet suunnannäyttäjiä olympiavalmennuksessa. Tässä tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa – urheilijoita unohtamatta, sillä he ovat keskiössä. Olemme kehittäneet mallin, jossa urheilu ja opiskelu etenevät sulavasti rinnakkain. Verkosto on pitkälle viety, ja olemme mallina tässä suhteessa. Esimerkiksi viime talvena MM-mitaleita saavuttaneet Anni Kärävä ja Elias Syrjä ovat akatemiamme kasvatteja.”
MAAILMANLUOKAN SUORITUSPAIKAT
Ski Sport Finlandin freeskin lajipäällikkö Jussi Mononen katselee innoissaan Ruka
Premium Parkin vielä avaa-
Teksti: Jussi Ovaskainen, kuva: Skisport Finland
mattomia säilölumikasoja. Lumet levitetään viime kesänä muokattuun rinteeseen, joka täyttää maailmancupin vaatimukset. Säilölumen tueksi rinteeseen rakennettiin moderni lumetusjärjestelmä ja energiatehokas LED-valaistus.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun isoa linjaa varten on säilötty lunta. Se mahdollistaa varhaisen kauden aloituksen kotimaassa. Toivotaan, että kehitys jatkuu niin, ettei meidän tarvitse enää alkukaudesta lähteä muualle harjoittelemaan.
Useat maajoukkueet, myös Pohjois-Amerikasta asti, saapuvat Rukalle treenaamaan erinomaisten olosuhteiden ansiosta. Joukkueet viipyvät Koillismaalla pitkään, usein marraskuun loppuun saakka.
– Ruka Premium Park on alkukaudesta varattu vain tree-
niryhmille. Harjoitusajat on käytännössä myyty loppuun pitkälle marraskuuhun.
Tasokkaan säilölumiparkin saaminen Rukalle on ollut pitkä hanke ja usko sen toteutumiseen oli Monosen mukaan välillä koetuksella.
– Ensimmäisen kerran näin suunnitelman jo vuonna 2017. Väliin tuli korona ja muita haasteita, ja hanke siirtyi vuosi kerrallaan eteenpäin. Nyt se on olemassa, ja mukana on monta tahoa, jotka ovat tämän mahdollistaneet.
Ruka Premium Park täyttää myös maailmancup-tason kilpailujen vaatimukset, mutta Mononen toppuuttelee odotuksia:
– Tulevaisuudessa kaikki on mahdollista, ja kisoista on keskusteltu. Mahdollisen maailmancupin järjestäminen vaatisi Lumilautaliiton ja Ski
”Iloitsemme siitä, että Rukalla nuoret urheilijat pystyvät kurkottamaan kohti omia tavoitteitaan.”
Sport Finlandin yhteistyötä sekä merkittävää ulkopuolista rahoitusta. Lajin tv-sopimukset ovat niin vaatimattomia, että kilpailun järjestäminen olisi taloudellisesti tappiollista. Kisat kannattaa järjestää kunnolla ja kannattavasti – siihen on vielä matkaa. Maailman huiput kuitenkin saapuvat nyt Rukalle treenaamaan. Yksi heistä on big airin MM-pronssimitalisti Anni Kärävä, joka nauttii Rukan tarjoamista olosuhteista: – Rukan parhaita puolia ovat nopea hissikierto ja monipuolinen parkki, johon pääsee lähes suoraan kotiovelta. Kaikki on lähellä, mikä helpottaa arkea ja palautumista.
OIKEASTI VAPAATA LASKUA Alppihiihdossa kierretään keppejä, freeskissä hypätään hyppyreistä ja kumparelaskussa laskua rytmittävät kummut ja hypyt. Rukakeskuksen toimitusjohtaja Antti Kärävä toivottaa kisalaskijat myös tervetulleiksi Pyhätunturin takamaastoihin:
– Pyhällä on lajikohtaisen harjoittelun lisäksi mahdollisuus kehittää monipuolisesti laskutaitoa. Akatemian ja yhteistyöseurojen kanssa olemme suunnitelleet vapaalaskuleirejä, joiden ohjelmassa on lumiturvallisuutta, takamaastoissa liikkumista ja laskemista Pyhätunturin alueella. Eli tarjolla on todellista vapaalaskua.”
TAMPPAAJAT VALMIINA TOIMINTAAN
Teksti:
Jouni Kantola, Source Creative Oy
Urheiluakatemian nuoret talkoolaiset pitävät huolta Ruka Nordicin mäkihyppy-kilpailun vauhdinottomäestä ja alastulorinteestä. Yhteistyö Ruka Nordicin kanssa auttaa rinnelajien tulevaisuuden lupauksia kattamaan urheilemisesta syntyviä kuluja.
Mistä löytyisi porukkaa, joka pysyy suksilla pystyssä jäisessä ja jyrkässä rinteessä? No, Vuokatti-Ruka urheiluakatemiasta löytyy. Tänäkin vuonna runsaat kaksikymmentä urheiluakatemian opiskelijaa viettää Ruka Nordic maailmancup-viikonlopun talkoissa huolehtien mäkihyppykilpailun vauhdinottomäestä ja alastulorinteestä. Ohjelmassa on muun muassa mäen
tamppaamista, havuttamista, kaatuneista huolehtimista ja vauhdinottomäen liukkaana pitämistä lehtipuhaltimilla.
Puhallinorkesterina tunnetun iskujoukon tehtävänä on pitää hyppyrimäki kaikille kilpailijoille samanlaisessa kunnossa.
”Urheiluakatemian nuoret talkoolaiset ovat mäkikisan sujuvuuden kannalta tärkeässä roolissa. Sopivampaa porukkaa noihin olosuhteisiin ei ihan helpolla löytyisikään”,
sanoo Ruka Nordicin tapahtumapäällikkö Jarkko Ruhanen.
YHTEISTYÖLLÄ TUETAAN
NUORIA URHEILIJOITA
Urheiluakatemian valmennuspäällikkö Mika Pelli kertoo, että yhteistyöllä Ruka Nordicin kanssa on iso merkitys urheiluakatemian nuorille urheilijoille.
”Rinnelajit ovat suhteellisen kalliita ja edellyttävät paljon matkustamista. Ruka Nordic tukee rahallisesti alppihiihto-
yhdistystämme, jonka kautta katamme nuorten urheilijoiden lajin harjoittamisesta syntyviä kuluja, esimerkiksi leirimatkoja”, Pelli sanoo.
Maailmancupin talkooviikonloppu on nuorille mukava tapa päästä mukaan aikuisten huippu-urheilun tunnelmiin ja tapahtuma tuo myös hyvää vaihtelua arjen harjoittelurytmiin.
”Nämä ovat niitä juttuja, jotka luovat yhteisöllisyyttä. Sana kiertää opiskelijoiden keskuudessa, ja talkooporukkaan tuntuu olevan vuodesta toiseen paljon vapaaehtoisia tarjolla”, Pelli sanoo.
JA TAITOJEN OPPIMISTA: LUMILAUTAILIJANA VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIASSA
Teksti: Lumilautailuvalmentajat Saku Tiilikainen ja Tero Manninen
Kuva: Samu Karvonen / Lumilautaliitto
Olet ehkä tällä hetkellä intohimoinen lumilautailija, joka miettii seuraavaa askeltaan. Oletko miettinyt, kuinka voisin yhdistää tärkeän harrastuksen sekä koulun käynnin?
YKSILÖLLINEN POLKU:
MENESTYS URHEILUSSA
JA KOULUSSA
Me valmentajat sekä asiantuntijat Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa ymmärrämme, että olet nuori ja motivoitunut urheilija, mutta myös opiskelija, jolla on edessään lukio- tai ammattikouluopinnot. On tärkeää, että pystyt yhdistämään
nämä kaksi asiaa sujuvasti mahdollistaen panostamisen molempiin, sekä urheiluun että koulunkäyntiin.
1. Arki tasapainossa: Valmennuksessamme Kuusamossa yhdistetään toisen asteen opiskelu ja urheilu toimivaan pakettiin. Tämä tarkoittaa käytännössä pitkiä treeniaamuja, joiden ansiosta harjoittelun voi yhdistää osaksi koulupäivään. Valmentajat tekevät tiivistä yhteistyötä koulun opettajien ja opintoohjaajan kanssa joten sinulla on mahdollisuus saada tukea myös opintojen suunnitteluun pitäen asiat tasapainossa.
2. Yksilöllinen ote ja tuki:
Pyrimme huomioimaan harjoittelussa erilaiset taitotasot mahdollisimman hyvin ja tarjoamaan sopivia haasteita kaikentasoisille laskijoille.
Keskustelut: Valmennusryhmissä on tilaa säännöllisille henkilökohtaisille keskusteluille valmentajan kanssa. Näissä hetkissä asetamme tavoitteita, käymme läpi kehitystä ja varmistamme, että perusasiat – kuten syöminen ja nukkuminen – ovat kunnossa.
Tämän kokonaisvaltainen ajattelu antaa hyvät eväät lukion jälkeiselle elämälle, mahdollisuuden kehittyä taitavaksi lumilautailijaksi sekä kasvaa urheilijaksi, joka ym-
märtää millä kaikella voit vaikuttaa omaan kehittymiseen. Nämä taidot antavat tietenkin tärkeitä oppeja yleisesti elämään.
AMMATTITAITO JA TURVALLINEN YHTEISÖ
Miksi valita juuri Vuokatti-Ruka urheiluakatemia?
1. Huipputason valmennusympäristö: Rukan rinteet ja Ruka Park tarjoavat todella monipuoliset ja helposti saavutettavat treeniolosuhteet hyppyreineen ja reileineen kaiken tasoisille.
Viikoittain saat 3–5 ohjattua treeniä, jotka sisältävät lajiharjoittelun lisäksi monipuolista
Hakulomake ja päivämäärät:
https://vrua.fi/ruka/2-aste/
oheisharjoittelua. Oheisharjoittelu tapahtuu Kuusamon liikuntahallilla, josta löytyy trampoliini ja lukion vieressä uudella kuntosalilla, jonne on myös rakenteilla skeittihalli. Ennen lumen tuloa meillä on käytössä ulkoskeittiparkki sekä Rukan pumptrack. Taitoharjoittelussa käytämme välineitä, jotka mahdollistavat temppujen opettelun turvallisesti.
2. Yhteishenki yli lajirajojen: Kuusamossa lumilautaili-
jat toimivat tiiviissä yhteistyössä freeski-laskijoiden kanssa. Vaikka treenit ovatkin lajikohtaisia, jaamme samat tilat ja arjen. Asuntolassa asuvat nuoret luovat yhteisön, jossa lajirajat ylittävä kaveripiiri tukee ja kannustaa toisiaan.
HAASTA ITSESI –NÄHDÄÄN VALINNOISSA!
Akatemia tarjoaa puitteet huipulle tähtäävään toimintaan ja kilpailemiseen. Harjoittelemme tavoitteellisesti ja py-
rimme kiertämään kotimaan
Suomi Cupin -kisoja sekä tarjoamaan mahdollisuuksia kansainvälisiin kisoihin. Laji on kuitenkin laaja-alainen, ja pyrimme huomioimaan myös muut tavoitteet.
Jos olet kiinnostunut itsesi kehittämisestä laskijana, ja sinulla on hyvät perustaidot, olet tervetullut mukaan. Täällä tulet huomaamaan kehityksesi ja yllättymään, miten taitavaksi lumilautailijaksi on mahdollista tulla!
Jos olet valmis tekemään töitä tavoitteiden eteen ja haluat varmistaa, että urheilu ja opiskelu on luonnollista yhdistää, hae mukaan!
Pääsykokeet toiselle asteelle hakeville järjestetään tammikuussa 2026. Voit tulla pääsykokeisiin mukaan, vaikka et olisi aiemmin akatemian toiminnassa mukana ollutkaan. Nähdään Rukan rinteillä!
Tahkon Banked Slalom SM-kilpailut. Kuva: Jarkko Relander / Lumilautaliitto
Teksti: Oiva Sannelvuo
KUKA OLEN?
Olen Oiva Sannelvuo ja olen tällä hetkellä 17-vuotias, syntynyt siis vuonna 2008.
Olen kotoisin Helsingistä ja aloitin lumilautailun vuonna 2018, kun halusin kokeilla erilaisia uusia lajeja ja kummitätini ehdotti minulle lumilautailua. Niinpä menin Hyvinkään Sveitsiin harjoittelemaan – ja siitä se sitten jotenkin lähti.
Samoihin aikoihin, kun olin noin 10-vuotias, liityin jo nyt hajonneeseen Sputnikin lumilautailuseuraan. Lumilautailin siellä seuran hajoamiseen asti ja sen jälkeen laskin yhden vuoden ilman seuraa.
Tämän jälkeen liityin Helsingin lumilautailijoihin ja ehdin laskea siellä noin vuoden ennen kuin pääsin osaksi Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaa.
MATKANI
URHEILUAKATEMIAAN
Sain idean hakea Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaan jo 7. luokalla, kun en päässyt liikuntapainotteiselle luokalle.
Minulla on aina ollut liikuntavamma, mutta testeissä sitä ei kompensoitu mitenkään.
Sen takia minä suoraan sanottuna masennuin ja mollasin itseäni siitä, etten vammani takia päässyt liikuntaluokalle.
Päätin, että nyt treenaan niin paljon, että pääsen johonkin urheilulukioon yläkoulun
jälkeen. Silloin löysin Vuokatti-Ruka urheiluakatemian ja treenasin siitä asti, jotta pääsisin sisään.
LUMILAUTAILIJAN ELÄMÄÄ
KUUSAMOSSA
Muutin vuosi sitten, elokuussa 2024, Kuusamoon ja täällä on todella kiva asua.
Olen saanut paljon uusia kavereita ja ystäviä. Minulla on ollut täällä koko ajan hyvin vapaa ja onnellinen olo. Välillä on mukava käydä etelässäkin perheen luona. Minulla ei ole tullut koti-ikävää, ainoastaan valtava arvostus ja kiitollisuus siitä, että saan lämpimän ruoan pöytään eikä tarvitse itse huolehtia kaikesta.
VALMENNUKSEN TÄRKEÄ TUKI
Paras tuki, joka opetti itsenäiseen elämään, on lifecoach täällä Kuusamossa. Hän auttoi minua todella paljon pääsemään eteenpäin oman arkeni hallinnassa ja kehittymään siinä.
Lifecoach on urheiluakatemian puolesta järjestetty henkilö, joka auttaa nuoria urheilijoita yksinasumisen haasteissa ja tukee heitä.
Myös psyykkinen valmentaja on ollut todella hyvä apu sekä treenaamisen että kisojen kannalta. Psyykkinen val-
Faktat:
• Nimi: Oiva Sannelvuo
• Ikä: 17 vuotta
• Kotikunta: Helsinki
• Laji: Lumilautailu, Banked Slalom
• Instagram: @oiva.sannelvuo
mentaja on eräänlainen mentaalivalmentaja, joka tukee urheilijaa erilaisissa henkisissä asioissa ja neuvoo esimerkiksi keinoja, miten levätä tai valmistautua kisoihin.
VAIHTELEVA TREENIOHJELMA
Minulla on akatemian treenejä viisi kertaa viikossa. Saatan alkaa käymään myös fysioterapiassa, jotta pystyn treenaamaan vasenta jalkaani paremmin ja optimaalisemmin.
Treenien ohjelma vaihtelee jakson ja ajankohdan mukaan. Syksyisin on enemmän fysiikkatreenejä, jotta kuntoa saadaan kohotettua.
Kun lokakuun alussa Rukan mäet aukeavat, fysiikkatreenit vähenevät noin kertaan viikossa. Tämä rytmi jatkuu noin toukokuun alkuun asti.
Kun Ruka sulkeutuu, siirrytään taas pikkuhiljaa fysiikkapainotteiseen kuntosaliharjoitteluun.
KISAMUISTOJA
Minulle mieleenpainuvin kilpailukokemus on vuodelta 2019, kun voitin hopeaa Suomi Tourin slopestylessä Talmassa adaptive-sarjassa.
Silloin toisena osallistujana sarjassa oli Matti Sairanen, ja muistan, kuinka meillä oli todella kivaa, ja pääsin ensimmäistä kertaa kisaamaan slopestylessä.
Mieleenpainuvan siitä tekee erityisesti se, että nyt vuosien jälkeen Matti onkin tiimikaverini ja edelleen kilpakumppanini. Viime kaudella 2024–2025 teimme muun muassa kisareissun Hollannin Landgraafiin, ja Matti kilpaili minua vastaan myös BNKD-cupissa.
KILPAILEMINEN PARALUMILAUTAILUSSA
Paralumilautailu on verrattain uusi olympialaji. Paraolympialajiksi se lisättiin vuonna 2012, ja ensimmäisen kerran siinä kilpailtiin vuonna 2014 Sotšin talviparaolympialaisissa lumilautakrossissa.
Banked slalom tuli mukaan neljä vuotta myöhemmin, ja siinä kilpailtiin ensi kerran Pyeongchangin talviparaolympialaisissa 2018. Paralumilautailu on oma maailmansa. Parapuolella ei esimerkiksi ole slopestyleä, big airia tai halfpipea lajeina, koska vammoja on hyvin erilaisia ja eritasoisia.
Esimerkiksi toisella voi olla hyvin lievä vamma, ja toisella taas sieltä vaikeammasta päästä. Sen takia paralumilautailussa lajeina ovat lumilautakrossi (SBX) ja banked slalom (BSL).
Minun lajini on tällä hetkellä banked slalom, mutta aion kokeilla myös lumilautakrossia.
Kaipaan slopestyleä, big airia ja half pipeä, mutta toki ymmärrän, miksi niitä ei järjestetä. Minusta oli todella kiva kilpailla aikoinaan slopestylessä.
PARALUMI-
LAUTAILUN VAMMALUOKITUKSET
Paralumilautailussa vammaluokkia on kolme:
SB-UL (Snowboard Upper Limb): vamma on ylävartalossa, yleensä käsissä, kuten heikkous tai amputaatio, joka vaikuttaa tasapainoon.
SB-LL1 (Snowboard Lower Limb 1): vamma on alaraajoissa, esimerkiksi amputaatio polven yläpuolelta tai merkittävä vamma molemmissa jaloissa.
SB-LL2 (Snowboard Lower Limb 2): vamma on alaraajoissa, esimerkiksi amputaatio polvesta alaspäin tai muu lievempi alaraajavamma.
Vammaluokilla pyritään kilpailun tasapainottamiseen, ja siihen että kilpailu olisi reilua kaikkia kohtaan. Luokilla estetään se, että kilpailun lopputulos määräytyisi vamman vakavuuden perusteella.
Itse olen luokassa LL2 ja olen siellä eräänlaisessa ”vähemmistössä”. Minulla ei ole amputaatioita, vaan hemiplegia eli vasen puoleni on heikompi kuin oikea, ja se koskee sekä kättä että jalkaa. Vammani painottuu erityisesti jalkaan.
MIKSI LUMILAUTAILU ON MINULLE TÄRKEÄÄ?
Minua motivoi lumilautailussa ennen kaikkea se, että haluan saavuttaa unelmani ja haluan näyttää epäilijöille, että pystyn
kaikkeen, vaikka minulla on vammoja ja rajoitteita.
Lumilautailu on minulle monella tapaa terapiaa. Silloin saan unohtaa kaiken muun mielestäni ja keskittyä vain itse lumilautailuun. Parasta lumilautailussa ja sen treenaamisessa on se, että aina sen jälkeen on tosi hyvä olo. Siitä lähtien, kun pääsin Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaan, on minulla ollut tavoitteena päästä paralympialaisiin, tarkemmin Los Angelesin talviparaolympialaisiin 2030.
Terveiseni nuorille urheilijoille, jotka harkitsevat opiskelua Kuusamossa: Hakekaa ihmeessä tänne Kuusamoon opiskelemaan ja urheilemaan! Täällä on mahtavat puitteet, ja neljän vuoden opinnot mahdollistavat kovan ja tavoitteellisen treenaamisen unelmia kohti. Opettajat ovat täällä tosi ymmärtäväisiä urheilun suhteen!
Ruka on yksi Suomen parhaista, ellei jopa paras, hiihtokeskus slopestylen ja big airin harjoitteluun. Tänne kannat-
Kuva: Jarkko Relander / BNKD Cup
taa tulla, jos ne lajit kiinnostavat.
Valmennus on ammattimaista. Kun tänne tulee, niin on hyvä mahdollisuus päästä maajoukkueeseen. Monet täällä opiskelleet ja urheilleet ovat nimittäin ansainneet paikan Suomen lumilautailumaajoukkueeseen.
LUPAUKSESTA TEKOIHIN: HALUAN TUKEA LUMILAUTAILUN TULEVAISUUTTA
Kun ammattilumilautailija Carola Niemelä lähti mukaan tv-realityyn The Summit Suomi, hän lupasi jo etukäteen, että mahdollinen voitto ei jäisi vain henkilökohtaiseksi saavutukseksi.
Olen itse saanut lumilautailulta sellaisia asioita, joista en lapsena uskaltanut edes unelmoida. Siksipä lupasin, että jos tästä hullusta tv-ohjelmasta jotain voitan, niin lahjoitan pienen summan palkintorahoista lumilautailun tukemiseen. Lopulta kilpailu päättyi voittoon, ja halusin lunastaa lupaukseni. Tuotapikaa avasin hakulomakkeen, jotta urheilijat voisivat jättää oman hakemuksensa tuen saamiseksi.
LOPUKSI OLI
VALITTAVA YKSI
Vaikein päätös oli valita urheilija. Valintani kohdistui Emmi Hyväriin, jonka matkaa olen seurannut ihaillen. Näen hänessä samanlaista paloa ja päättäväisyyttä, mitä itse tunsin silloin kun lähdin ta-
voittelemaan omia unelmiani. Lahjoitin Emmille 1500 euroa, jotta hän saa lisää mahdollisuuksia panostaa lumilautailuun.
Haun ollessa auki hain itse yhteistyökumppaneita, jotta urheilijalle saataisiin isompi potti kasaan. On hienoa, etten ole tässä yksin. Mukaan lähti myös Kuusamon kaupunki yhdessä Vuokatti-Ruka urheiluakatemian kanssa. Yhdessä saimme Emmille kasaan 3000 euroa. Minusta tämä on upea esimerkki siitä, miten me Suomessa yhteisöllisesti haluamme kantaa vastuuta nuorista urheilijoista.
Emmi Hyväri vastaanotti lahjoituksen suurella ilolla ja kiitollisuudella:
– Tämä tuki on todella suuri helpotus. Tuen avulla tiedän, että edes yksi reissu on taattu ilman stressiä. Se helpottaa
arkea ja antaa lisää mahdollisuuksia panostaa harjoitteluun sekä kilpailuihin. Olen ikuisesti kiitollinen Carolalle sekä Kuusamon kaupungille.
LAHJOITUKSEN MERKITYS
Henkilökohtaisesti tämä lahjoitus on minulle enemmän kuin vain rahaa. Se on kiitos tätä lajia kohtaan, ja samalla viesti nuorille: me uskomme teihin.
Muistan itse, miten tärkeää oli saada kannustusta silloin, kun harjoittelin vielä ilman suuria näyttöjä. Se tuki antoi voimaa jatkaa eteenpäin, ja halusin antaa samanlaisen sysäyksen eteenpäin Emmille. Toivon, että tämä teko rohkaisee muitakin urheilijoita ja yhteistyötahoja tukemaan nuoria. Näin lumilautailun tarina jatkuu Suomessa – lumihuipulta seuraavalle.
Carola Niemelä ja Emmi Hyväri juhlivat lahjoituksen luovutusta. Kuva: Johanna Ketola
Teksti: Carola Niemelä
Teräksenlujaa palvelua jo yli 50 vuotta
Teräsrakenteita ja terästä määrämittaan leikattuna pääkaupunkiseudun rakennusliikkeille.
www.terasjaakko.fi
%
Etuja ja enemmän.
Tuntuvia alennuksia arkeen ja ilonpitoon sadoista etupaikoista 33,64 € kertamaksulla. Tutustu ja liity jäseneksi → tradeka.fi/liity
Lastenhoito
Kotisiivous
Verkkokaupasta
PERIODS AND PERFORMANCE: A GUIDE FOR SNOWBOARD ATHLETES
By Molly Phillips
WHY IT MATTERS
The menstrual cycle causes hormonal fluctuations that can influence energy, fluid balance, sleep, mood, and recovery. Athletes often report feeling ‘off’ or having reduced performance during certain parts of their cycle. However, studies show that performance measures like strength or endurance don’t always drop consistently across phases. So, instead of stopping training, it’s about learning when to push and when to recover.
UNDERSTANDING YOUR CYCLE
Every athlete experiences their cycle a little differently. Across roughly 21–35 days, the body moves through two main phases:
– Follicular Phase (approximately Days 1–14): Estrogen rises as your body prepares for ovulation. Many athletes feel stronger and more energetic here.
– Luteal Phase (approximately Days 15–28): Progesterone increases, and some people notice changes in mood, energy, or recovery. Symptoms like cramps or fatigue can appear closer to menstruation.
Menstruation (bleeding) and ovulation are key events within these phases, not phases themselves. Tracking how you feel, energy, mood, sleep,
Got your period? How to train smart through your menstrual cycle.
and symptoms can help you spot patterns. There’s no onesize-fits-all approach. The best guide is learning your own cycle.
PRACTICAL TIPS
Mid-cycle (around ovulation): Estrogen often peaks, which means it’s a great time for strength sessions, technical progressions, or higher intensity days if you feel good. Late luteal or during menstruation: If cramps or
SPECIAL CONSIDERATIONS FOR SNOWBOARD ATHLETES
Snowboarding demands balance, coordination, and reaction time, often in cold environments. Cold weather can make cramps or fatigue worse, so keep your core warm and dress appropriately. On days with heavier symptoms, it’s okay to dial back and focus on technique instead of impact-heavy tricks. If a training camp or competition lands
mance drops. If your periods stop (ame-norrhea), become very irregular, or if you have signs of RED-S (Relative Energy Deficiency in Sport), see a sports medicine or healthcare professional.
WHY LEARNING ABOUT YOURSELF MATTERS
Research on how the menstrual cycle affects sport performance is still developing; there’s a lot we don’t fully understand yet. What we do
fatigue hit, focus on technique, balance, or light movement. Consistency matters more than pushing through discomfort. Stay hydrated and eat well; hormonal shifts can affect temperature regulation and energy levels.
Listen to your body and adjust training, not your goals.
during a tougher phase, plan ahead to manage energy and recovery.
RED FLAGS
Scale back or seek advice if:
• You feel unusually fatigued, dizzy, or unwell
• Sleep is disrupted
• You notice ongoing perfor-
know is that every athlete’s experience is unique. Paying attention to your own cycle, how you feel, and how your performance changes helps you build body awareness and confidence. Getting to know yourself is one of the best training tools you have. Listen to your body, train with it, not against it and you’ll find strength and confidence on and off the snow.
Figure 1. Hormonal events and phases in a eumenorrheic 28-day menstrual cycle. Adapted from McNulty et al. 2020 and Farage et al., 2021 as cited in Carmichael et al. (2021).
Kaikki kodin remontit (Kylpyhuoneet, keittiöt, pintaremontit yms.)
Vesi-ja palovahinkojen kartoitus-, purku-, kuivaus- ja korjaustyöt
Vesivahinkojen ja kosteusvaurioiden
Rakenne-ja sisäilmatutkimukset
Sisäilmakorjaukset
Pohjois-Suomen Kuivaustekniikka
Pohjanmaan Kuivaustekniikka
*Kokkola* p. 044 7177 750
Pohjanmaan Kuivaustekniikka
*Pääkaupunkiseutu* p. 044 4945 137 www.kuivaustekniikkagroup.fi
Oulun Kuivaustekniikka
*Oulu*Meri-Lappi*Kuusamo* *Oulainen*Raahe*Rovaniemi* p. 010 3243 700
Pohjois-Suomen Kuivaustekniikka
*Kajaani*Kuopio*iisalmi* p.010 7395 501
Lapin tuntureiden hurmaavimmat huvilat rakentaa PolarHouse Tilaa maksuttomat esitteet osoitteesta polarhouse.com
TYTTÖJEN JA NAISTEN OMA SOLINA SESSIONS
Tyttöjen ja naisten oma Solina Sessions -leiri järjestettiin Rukalla ensimmäisen kerran huhtikuussa 2025, kun aurinko jo lämmitti ja lumesta sulanut pieni puro solisi hyväntuulisesti rinteen reunalla.
Idea tyttöjen ja naisten omasta tapahtumasta oli kytenyt lumilautailija Enni Rukajärven mielessä jo pitkään, koska hän on itse aikanaan saanut alkukipinän harrastukseen ja koko uralleen juuri vastaavanlaisesta tapahtumasta vuoden 2006 tienoilla.
– Halusin antaa samanlaisen mahdollisuuden nuoremmille tytöille, Enni kertoo. Lumilautailija ja valmentaja Satu Järvelä jatkaa: Vuosituhannen alussa Rukan tapahtumaa oli järjestämässä Vihervaaran Noora ja HG89-kollektiivi, ja yhtenä vuonna minäkin pääsin tapahtumaan vieraaksi. Innostuin kovasti! Aloimme järjestää yhdessä Catfight-tapahtumia, kisoja ja videokisoja tytöille ja naisille. Tapahtumissa oli aina tosi hyvä meininki! Muistan Ennin sieltä. Satu Järvelä työskentelee nytkin Solina Sessionsin taustavoimana. Ennille oli alusta asti selvää, että lumilautailijoiden lisäksi tapahtumaan piti
saada mukaan myös freeski-tytöt ja -naiset, koska lajeissa on paljon samaa. Silloin Satu päätti soittaa freeski-laskija Anni Kärävälle.
– Ei tarvinnut miettiä yhtään. Halusin ehdottomasti samaa! huudahtaa Anni.
Satun, Ennin ja Annin puhe
yhteisöllistä meininkiä, pohtivat Enni ja Anni.
– Parkkilajeille on luonnollista se, ettei iällä ole väliä. Kaikki voivat laskea yhdessä. Rakkaus lajiin yhdistää ja puhuttavaa ja tekemistä riittää aina, he lisäävät.
polveilee ja siinä kuuluu arvostus ja ylpeys toisiaan ja lajeja kohtaan. Enni ja Anni haluavat Satun tuella antaa tuleville sukupolville jotain sellaista, mitä ovat saaneet itseään vanhemmilta supernaisilta.
– Haluamme välittää tytöille ennen kaikkea rohkaisua ja
MITÄ
TARKOITTAA SOLINA SESSIONS?
Kun tapahtuma päätettiin järjestää, sille piti tietysti keksiä nimi. Anni alkoi etsiä kauneimpia suomalaisia sanoja ja niiden joukosta löytyi solina.
– Solinassa kiteytyy monta leirin teemaan liittyvää kaunis-
ta asiaa: kevät, veden liike ja ääni. Totta kai nimen piti toimia myös kansainvälisesti ja Solina Sessions toimii, toteaa Anni.
Parkkilajit ovat edelleen hyvin miesvaltaisia. Sen näkee aivan konkreettisesti, jos menee mihin tahansa parkkiin katsomaan, keitä siellä laskee. – Kyllä enemmistö on poikia ja sitten ne muutamat tytöt, sanoo Anni. – Leireillä haluamme antaa tukea ja lisätä tietoisuutta siitä, että on muitakin tyttöjä, joita laji kiinnostaa. Solinasta saa kavereita, niin kuin minäkin aikoinaan sain Satun järjestämistä tapahtumista, kertoo Enni.
Alusta asti oli selvää, että leirille haluttiin mukavan ja turvallisen tunnelman lisäksi myös hyvää valmennusta ja tarpeeksi pienet ryhmät, jotta jokaisen toiveet ja tavoitteet pystyttiin huomioimaan. Ilmoittautumisessa kysyttiin, mikä kiinnostaa erityisesti. On tärkeää myös kertoa ja näyttää, että jokainen voi ja saa
Teksti: Kati Inkala
Kuva: Rami Hanafi
”Haluamme välittää tytöille ennen kaikkea rohkaisua ja yhteisöllistä meininkiä!”
- Kisapäivät oli parasta ja se, että kisoista sai palkintoja.
- Parasta oli ilta-aktiviteetit, kuten avantouinti.
- Oli kiva laskea kavereiden kanssa.
- Kisoissa oli hyvä meininki, kun kaikki kannustivat toisiaan.
- Sain ländättyä ekan voltin ja kaikki tsemppasi ja oli tukena.
- Se, kun ilmoittautumisessa jo sai valita erilaisia treenejä.
- Sessarit.
Solina Sessions
- leiri järjestetään Rukalla 6.–10.4.2026. Lisätietoja tapahtuman verkkosivuilta solinasessions.fi sekä sosiaalisen median kanavista @solinasessions.
kehittyä omassa tahdissaan ja turvallisesti. Ei tarvitse olla rämäpää riskinottaja, vaikka haluaa laskea parkkia. Naiset pohtivat myös sitä, että parkkilajeihin liitetään usein juuri vaarallisuus ja riskit, vaikka ovathan ne myös erityisen visuaalisia lajeja. Kyse on kuitenkin taitolajeista, joissa korostuvat myös tyyli ja kauneus.
JOKAISELLA
OMA TIE LAJIN PARIIN
Solina Sessionsin kolmikolla on kullakin omanlaisensa tie parkkilajien pariin. Anni on päätynyt freeski-laskijaksi, kun perhe asui Ranskassa ja veljet harjoittelivat paikallisessa seurassa. Rinteestä löytyi paikallinen tyttö, joka houkutteli Annin parkkiin. Satu on kotoisin EteläSuomesta ja korttelin ainoana tyttönä hän kysyi, pääsisikö veljen kaveriporukan mukana laskemaan. Aluksi laskettiin
Serenassa vain sunnuntaisin mutta seuraavalla kaudella jo melkein päivittäin.
Tuohon aikaan Serenassa laski ja kisasi jopa 40 tyttöä. Enni kertoo, että oli luonnollista aloittaa harrastus, kun asui Rukan rinteiden vieressä. Hän laski ensin suksilla mutta vaihtoi lumilautailuun, koska se näytti niin hienolta. Ennin kanssa laski iso tyttöporukka, mutta muut eivät halunneet parkkiin. – Sinne oli jotenkin iso kynnys mennä, hän muistelee.
Kaikilla on omanlainen tie laskemisen pariin: jokaisella on tarinansa. Nämä kolme lumilajien voimanaista toivottavat kaikki freeskistä ja lumilautailusta kiinnostuneet tytöt mukaan ensi kevään leirille. Parkki on paikka jokaiselle, joka yhtään tykkää vauhdista ja hyppäämisestä. Taitotasolla ja iällä ei ole väliä: kaikki yli 12-vuotiaat ovat tervetulleita.
Anni Kärävä ja Enni Rukajärvi järjestävät Solina Sessions -leirin yhdessä. Kuva: Rami Hanafi
– Viimeksikin osa tuli aivan itsekseen, mutta kavereita löytyi heti leiriltä! Enni, Anni ja Satu kertovat.
Järjestäjät muistelevat, että viime kevään tapahtumasta eniten jäi mieleen mahtava ja kupliva meininki. He kertovat innoissaan ja hieman liikuttuneina, kuinka leiriläiset lähtivät kaikkeen mukaan ja laittoivat itsensä likoon täydellä sydämellä. Solinassa tytöt ja naiset saavat loistaa yhdessä. Tila on turvallinen kasvamisen ja kehittymisen paikka. – Rohkaisemme toinen toisiamme, Enni, Anni ja Satu summaavat lopuksi.
Teksti: Tomi Mandelin
Maailman maineeseen nousseen Rukan parkin suunnittelusta ja ylläpidosta vastaavan ParkWorksin takana ovat Johannes Rinne ja Mauno Salonen – kaksikko, joka osaa tehdä hyvän parkin, ja haaveilee vielä paremmasta.
LASKIJOISTA PARKIN RAKENTAJIKSI
PARKWORKS – PARKIN TEKIJÄT
Rukan parkki on enemmän kuin rinne. Se on yhteisö, merkittävä osa suomalaista laskukulttuuria ja samalla urheilijoiden harjoittelu- ja kilpailupaikka.
Johannes Rinne on kasvanut suksille isän viemänä Ounasvaaran rinteillä. – Ei se isä mikään aktiivinen laskettelija ollut, mutta jostain kuusivuotiaasta eteenpäin piti olla mäessä joka arkipäivä ja viikonloput. Sieltä se kipinä lähti. Johanneksen tie parkkilaskijasta parkin tekijäksi jatkui freestyle-koulun kautta aina maailmancup-tasolle asti. – Siihen aikaan järjestettiin freestyle-kouluja eri keskuksissa. Kumpareista se kääntyi parkkiin aika nopeasti. Freeskin vapaus ja luovuus kiinnostivat enemmän kuin kilpailu sekunnin kymmenyksistä. Mauno Salosen lumilauta on vienyt mukanaan Messilästä Pyhälle ja sieltä Uuteen-Seelantiin ja Kanadan Whistleriin. – Koitin laskea mahdollisimman paljon ja maksaa siitä mahdollisimman vähän. Ensin laskin opintojen ohessa ja sitten aloin laskemaan aina kun töiltä ehdin tai niin kauan, kun säästöt riittivät. Lopulta Mauno huomasi, että maailmassa on huomattavasti paljon häntä parempia laskijoita ja meidän kaikkien on-
neksi hän päätyi rakentamaan parkkeja. – Olen aina tykännyt rakentamisesta. Siitä, että näkee oman työn jäljen. Kun lumi taipuu oikeaan muotoon ja linjan saa valmiiksi, siinä on oma fiiliksensä.
PARKWORKS SYNTYI
HALUSTA TEHDÄ
TUNTEELLA
Johannes ja Mauno kohtasivat Rukalla työn puolesta. Molemmat olivat Rukakeskuksella ajamassa rinteitä ja samalla opettelivat tekemään parempia parkkeja. – Se oli aika luontevaa, että jossain kohtaa päätettiin tehdä homma pikkusen toisin. Tehdään tästä työ, mutta niin, ettei se tunne katoa. Siitä syntyi ParkWorks, Johannes kertoo. Nyt yritys vastaa Rukan parkista ja monien muiden keskusten suorituspaikoista. Se on kasvanut tärkeäksi osaksi suomalaista laskukulttuuria.
– Me halutaan, että suomalaisilla laskijoilla on oikeasti hyvät paikat kehittyä, Mauno sanoo.
VISION JA
TOTEUTUKSEN LIITTO
Johannes toimii parkkien pääsuunnittelijana, mutta hän on kaukana toimistotyöläisestä.
Hän viettää paljon aikaa myös rinteessä tutkimassa muotoja, keräämässä tietoa dronen avulla tai ihan vaan fiilistelemässä uusia ideoita. – Suunnittelu alkaa kartalta ja päättyy rinteeseen. Piirrän paljon, mutta aina käydään Maunon kanssa läpi, mikä toimii käytännössä. Mikään suunnitelma ei ole hyvä, jos sitä ei saa siirrettyä rinteeseen, kertoo Johannes kokonaisvaltaisesta otteesta työhönsä.
– Kyllä me molemmat tehdään ihan konkreettisesti parkkeja. Vaikka Johannes vetää suunnittelua, niin kyllä se koneeseenkin istuu. Ja minäkin osallistun siihen ideointiin. Heidän yhteistyönsä näkyy parkkien luonteessa. Niissä yhdistyvät Johanneksen ideat ja suunnitelmat sekä Maunon käytännönläheinen toteutustapa.
– Jos joku näyttää hienolta mutta sitä ei pysty laskemaan, niin eihän sellaista parkkia kannata tehdä. Meillä on aina ollut periaate, että tehdään kaikki aina laskeminen edellä, Mauno kiteyttää.
PARKKI RAKENTUU YÖN PIMEINÄ TUNTEINA
Parkin tekeminen on kovaa työtä. Tonneittain lunta muo-
toillaan koneen ohjaamosta käsin tarkkojen suunnitelmien mukaan. – Kone ei tee yksin mitään. Tekijällä pitää olla käsitys, että miten lumi käyttäytyy ja miten se saadaan asettumaan haluttuun muotoon, Mauno sanoo.
Koneella hommat rinteessä tehdään pääsääntöisesti öisin ja yleensä yksin. – Aluksi kuuntelin punkkia ja rokkia, mutta nykyään menee enemmän äänikirjat ja podcastit. Siellä hytissä ehtii sivistää itseään työn lomassa, Mauno naurahtaa.
– Joskus aamuyöllä, kun katsotaan, mitä on tullut yön aikana tehtyä, niin onhan se hienoa. Lähdettiin tekemään suunnitelman mukaan, ja tuli lähes taidetta. Jos ei väsyttäisi niin paljoa, niin aivan varmasti laskettaisiin yksi lasku kokeeksi, tunnelmoi Johannes työn jäljen ihastelua.
”EI
MISSÄÄN MUUALLA OLE TÄLLAISTA”
Rukan parkki tunnetaan siitä, että parkki on kunnossa heti alkutalvesta, ja että siellä saa vaivattomasti ja nopeasti paljon laskuja. – Ei missään muualla ole tällaista, että parkissa on todella nopea kierto ja kolme eri lin-
jaa samassa rinteessä. Kyllä tuollaiseen ympäristöön on todella palkitsevaa rakentaa olosuhteita, Johannes sanoo. Maunon mielestä Rukan vahvuus on jatkuvuus. – Täällä on tehty parkkeja vuosikymmenet. On opittu, mitä lumesta voi tehdä ja miten se käyttäytyy. Rukalla on selkäytimessä parkin tekeminen. Rukalla laskijat myös arvostavat tehtyä työtä ja nauttivat olosuhteista. – Onhan se palkinto itselle, kun näkee jengin vetävän hymyssä suin. Jos parkki ei olisi kunnossa, niin eihän siellä kukaan laskisi, siksi me pidetään paikat kunnossa, Mauno sanoo.
KESTÄVÄÄ, TOIMIVAA
JA ERITASOISTA
Freeski ja lumilautailu elävät jatkuvassa muutoksessa ja se näkyy myös parkeissa. Uudet muodot, materiaalit ja ideat tulevat maailmalta, mutta ParkWorks soveltaa ne suomalaisiin olosuhteisiin. – Trendit näkyvät, mutta meidän pitää tehdä parkki,
joka kestää ja toimii. Ei voi vain kopioida, pitää myös ymmärtää, että miten joku asia toimii, Johannes kertoo. Johanneksen visio on selkeä. – Olisi hienoa, että parkeissa olisi enemmän laadukkaita vaihtoehtoja erityisesti aloittelijasta keskitasoon. Jokaisen laskijan on hyvä löytää itselleen sopivat suorituspaikat, ja samalla turvallisuuskin paranee. Kaikkiaan me haluamme osaltamme madaltaa kynnystä tulla parkkiin.
PARKKI, JOSTA
TUNNISTAA TEKIJÄNSÄ
Kysyttäessä, että onko ParkWorksilla oma kädenjälki parkeissa, Mauno ja Johannes katsovat toisiaan. He kertovat, että ainakin itse tunnistavat omat parkkinsa. Muodot ovat kohdillaan, linjat vetävät ja laskemiseen saa jatkuvuutta. – Ehkä ne meidän parkit on välillä vähän rosoisia, mutta se on tietoinen valinta. Me ei siloitella liikaa. Me halutaan, että laskeminen on elävää, Mauno sanoo.
– Oleellista on, että hyppyreihin saa oikean muodon nokan ja alastulon suhteen. Se me osataan tehdä, ja siinä ainakin on yksi tapa tunnistaa meidän työmme. Periaatteena on, että kun teemme hyvin laskettavaa, niin siitä tulee myös esteettistä, pohtii Johannes.
PARKKI EI SYNNY ILMAN TEKIJÖITÄ
Parkkien rakentaminen ei ole helppo ala. Työ on sesonkiluontoista, yötyötä ja luonnonvoimien armoilla elämistä.
– Valitettavan vähän on uusia kavereita, jotka haluaisivat oppia tämän homman. Mutta tämä on hieno tapa olla mukana laskuskenessä. Kaikille se maajoukkue tai kilpaileminen ei ole se juttu – tämä on toinen tapa elää lajia, Johannes sanoo.
– Olisi hienoa, että tulisi uusia tekijöitä, joille tämä olisi yhtä tärkeää kuin meille. Parkki ei ole vain kasa lunta ja rautaa. Se on paikka, jossa ihmiset löytävät tämän upean lajin fiiliksen, Mauno jatkaa.
Mauno työn touhussa rakentamassa parkkia. Kuva: Riikka Hurri
TÄNNE MÄ HALUAN
TULLA UUDESTAAN
Kun valot sammuvat Rukalla ja rinnekone piirtää valkoiseen lumeen uusia linjoja, Johannes ja Mauno tietävät, mitä ovat tekemässä. He eivät rakenna pelkästään parkkia, hyppyreitä ja reilejä. Työn alla on tulevia kokemuksia, kokoontumispaikka yhteisölle ja onnistumisen iloja.
– Se tunne, kun näet laskijan tekevän upean suorituksen yöllä rakentamallamme linjalla, niin onhan se vaan mahtavaa. Laskijoita varten me tätä tehdään, Mauno sanoo hiljaa. – Me halutaan, että parkki houkuttelee, inspiroi ja palkitsee. Että laskija toteaa: ”Tänne mä haluan tulla uudestaan”, Johannes vielä paketoi ParkWorksin ajatusmaailman. Seuraavalla kerralla sitten parkissa hetkeksi kypärä pois päästä ja kiitos kaikille niille, jotka pitävät paikat kunnossa!
Teksti: Aimo Mandelin
Kuvat: Aimon kotialbumi
”RUKA NÄYTTÄÄ MAAILMALTA KATSOTTUNA AIVAN TAIKAPAIKALTA”
Tervehdys kaikille täältä Yhdysvalloista. Muutin Sun Valleyhin alun perin vuodeksi, mutta tulin vielä toiseksikin vuodeksi, koska viihdyn täällä niin hyvin. Opiskelen nyt high schoolissa viimeistä vuotta ja treenaan paikallisessa lasketteluakatemiassa lajeina slopestyle ja big air. On ollut todella siistiä löytää tätä kautta oma tapa tehdä juttuja ja kehittyä laskijana.
Syksyllä treenasin joka viikko akatemian kanssa kolme voimatreeniä kuntosalilla ja kaksi taitoreeniä Airbarnissa. Airbarn on sali, jossa on trampoliineja ja ramppi, josta hypitään rullaluistimilla ilmapatjalle. Talvi mennään sitten täysillä rinteissä, yleensä on neljästä viiteen mäkitreeniä viikossa. Lähimäkenä on suunnilleen Rukan kokoinen Dollar Mountain, jossa on hyvä parkki. Aivan vieressä on myös Bald Mountain, jossa korkeuseroa on noin tuhat metriä. Kun sataa kunnolla lunta, niin sitten lähdetäänkin
Baldille laskemaan puuteria. Yhteisten treenien lisäksi on paljon myös omia treenejä ja
Yhdysvalloissa toista vuotta asuva kuusamolainen freeski-urheilija Aimo Mandelin tietää, miksi Rukan valaistu parkki kiehtoo laskijoita ympäri maailmaa.
liikkumista vapaa-ajalla sekä koulussa. Harjoituksia on runsaasti, mutta fiilis pysyy hyvänä, koska saan tehdä juuri sitä, mistä tykkään eniten.
INTENSIIVISIÄ
KISAKOKEMUKSIA UPEISSA OLOSUHTEISSA
Kilpaileminen täällä on ollut iso kokemus, vaikka olen kilpaillut ulkomailla ennenkin. Meininki on intensiivinen ja kaikki vetävät kisoissa aivan tosissaan. Radat ovat täällä kisoissa aina huippuluokkaa. Yksi ikimuistoisimmista hetkistä oli, kun pääsin laskemaan NorAm Cupin osakilpailussa X Games -radalla Aspenissa. Olin katsonut samoja mäkiä ruudulta vuosien ajan, ja nyt sain itse laskea niissä. Silloin tuli vahva tunne, että olen oikeasti osa tätä upeaa lajia. Lähtölistan lähes ainoana ulkomaalaisena minut on otettu kisoissa hyvin vastaan, eikä minun ei ole tarvinnut tuntea itseäni ulkopuoliseksi.
Kisamatkat ovat aika pitkiä, koska lähes kaikkiin kisapaikkoihin on tuhat kilometriä matkaa. Samalla näkee toki tätä maata muutenkin. Viime kaudella yksi kisareissu oli Kanadan Calgaryyn. Parkki on siellä aika lähellä kaupungin keskustaa, jossa mekin majoituimme. Yhtenä aamuna lähdimme aikaisin kisoihin suksien kanssa, ja kadulla oli kodittomia ihmisiä. Hetken tuntui, että ollaan ihan väärässä paikassa, ainakin kaukana Kuusamon rauhasta. Samassa paikassa on tällä kaudella freeskin ja lumilautailun juniorien MM-kisat. Toivottavasti rinteissä on silloinkin suomalaisväriä.
RUKAN MAINE JA EKSOTIIKKA KIINNOSTAVAT Yhdysvalloissa laskupiireissä Ruka tunnetaan yllättävän hyvin. Kun sanon, että olen Suomesta, laskijat kysyvät heti, että olenko käynyt Rukalla. Ilmeet ovat näkemisen arvoi-
sia, kun kerron asuvani siellä! Rukaa pidetään eksoottisena ja laadukkaana paikkana. Yksi syy on, että maailmalla lasketaan tosi vähän keinovaloissa. Ja kyllähän Rukan valot näyttävät kuvissa suorastaan maagisilta. Moni haluaisikin ehdottomasti kokea sen itse. Rukan parkkia pidetään monipuolisena, tiiviinä ja nopeana. Kun yksi kierros kestää alle kymmenen minuuttia, niin päivässä saa melkoisen määrän laskuja. Kauden alkaminen jo syksyllä säilölumella hämmästyttää täällä kavereitani todella paljon.
Sainkin houkuteltua akatemiasta porukan lähtemään laskemaan Rukalle. Kauheasti ei tarvinnut edes houkutella. Sanoin vaan: ”Tulkaa kokemaan Rukan valot ja rauha, sekä laskemaan parkkia, jossa saa enemmän toistoja kuin missään”. Kaiken lisäksi lupasin viedä porukan saunomaan mökillemme.
RUKAN X GAMESIT
ÄIDIN RUUALLA
Kuulin uutisen, että X Games -kisat järjestetään mahdollisesti Rukalla 2027-2029!
Se olisi iso juttu ja toisi lisää arvostusta freeski- ja lumilautapiireissä sekä Rukalle että Suomelle. Jos saisin suunnitella kisarinteen, niin haluaisin ehdottomasti legendaarisen S-railin mukaan. Ja sitten kun itse pääsen kotirinteessä X Games -radalle, niin valmistaudun syömällä äidin tekemää ruokaa, nukkumalla hyvät yöunet omassa sängyssä
ja viettämällä rauhallisen aamun ennen kisapaikalle siirtymistä.
RAKKAUDESTA
LASKEMISEEN
Laskettelu on minulle harjoittelua ja kilpailemista enemmän – se on elämäntapa. Se fiilis, kun pääsee tekemään omia temppuja ja kehittymään tai korkkaamaan koskemattoman puuteririnteen, on parasta mitä tiedän. Vaikka minua motivoi halu päästä lajin huipulle, niin silti vielä enemmän toivon, että saan laskea mahdollisimman pitkään Rukankin rinteillä.
Ulkomaille kouluun ja urheilemaan lähtemisestä oli juttu kauden 2024-2025 Lumihuipuissa. Aimo kirjoittaa Koillissanomiin kolumnia kokemuksistaan viiden viikon välein.
Faktat:
• Nimi: Aimo Mandelin
• Kotipaikka: Kuusamo
• Kotiseura: Ruka Slalom / Sun Valley Ski Academy
• Edustus: B-maajoukkue
• Laji: FreeSki
• Instagram: @aimonsterr
TUKIJAT
Coronaria Hammasklinikka, Embetron, Faction Skis, Hammattilainen, Pätsi Racing, Rakennuspalvelu Määttä, Reflex Ski Poles, Renta, Riipinen Restaurants, Rukakeskus, Rukan parturi-kampaamo, Ruka Trek, Sport House Ruka, Stella Polaris, Svala of Finland, Värisilmä Kuusamo.
Dollar Mountainin aurinkoiset rinteet.
Aimo harjoituksissa Dollar Mountainilla.
Sun Valleyn airbarnissa voi hyppiä rullaluistimilla ilmapatjalle.
FREESKIURHEILIJOIDEN MATKA KLÄPPENIIN
Syyskuun alussa akatemian freeski-urheilijat toteuttivat viikon mittaisen matkan harjoitusleirille Ruotsin Kläppeniin.
Kläppenissä harjoitellaan ilmapatjalla eli airbägillä, mikä mahdollistaa uusien temppujen turvallisen kokeilun. Ennen lähtöä urheilijoille annettiin tehtäväksi miettiä henkilökohtaiset tavoitteet, kuten mitä temppuja haluaisi matkan aikana opetella tai millaisia taitoja haluaisi kehittää.
PITKÄ
MATKA BUSSILLA
Matkaan lähdettiin Kuusamosta linja-autolla ja 1300 kilometrin matkalla yövyttiin Uumajassa mökkimajoituksessa.
Pitkä matka kului jutellen, puhelinta selaillen, koulutehtäviä tehden ja nukkuen. Välillä pysähdyttiin verryttelemään ja jaloittelemaan.
Menomatkalla Ruotsin puo-
lella piipahdettiin myös uimapaikalla, jossa kylmästä vedestä huolimatta otettiin mittaa kymmenen metrin hyppytornista.
BÄGILLÄ ON HAUSKAA
MUTTA RANKKAA
Perillä Kläppenissä ehdittiin viettää neljä kokonaista päivää. Majoitus oli Kläppen
Ski Resortin hotellissa 4–6 hengen huoneistoissa, joissa oli ruoanlaittomahdollisuus. Päiväohjelmaan sisältyi kaksi bägisessiota, ruoanlaittoa ja iltaohjelmina muun muassa jalkapalloa ja frisbeegolfia. Myös koulutehtävien tekemiseen oli varattu päivittäin aikaa.
Bägillä harjoittelu Kläppenissä on hauskaa, mutta rankkaa, sillä tornin päälle kiivetään portaita pitkin suksia kantaen. Ilmapatjalla voi ennen laskukauden alkua hakea tuntumaa vanhoihin temppuihin tai opetella uusia. Kahden tunnin session aikana opiskelijat ehtivät saada noin 10–20 hyppyvuoroa.
Airbägillä harjoitellessa on hyödyllistä käyttää märkäpukua, sillä patjaa kastellaan koko ajan, jotta se olisi tarpeeksi liukas. Märkäpuku
Kläppenissä on mahdollista harjoitella myös trampoliineilla. Kuva: Emil Abdullin
Teksti: Ulla Blomberg
auttaa pitämään laskijan lämpimänä.
TAVOITTEET KÄYTÄNTÖÖN
Neljä päivää Kläppenissä kului nopeasti, ja paluumatkalla bussissa oli aikaa palata alkuperäisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen käytännössä seuraavien kysymysten avul-
la: Saavutinko tavoitteeni? Olivatko tavoitteeni asianmukaisia vai liian haastavia?
Mikä meni hyvin? Miksi se meni hyvin? Mitä voin parantaa seuraavaa kertaa varten? Sopeuduinko hyvin mahdollisiin muutoksiin? Voisiko valmistautumiseni olla parempi? Oliko kehoni fyysisesti valmis?
Miltä kehoni tuntui ennen, harjoituksen aikana ja jälkeen? Olenko tarpeeksi vahva? Millainen ravitsemus ja nesteytys olivat?
Reissu oli kaikille urheilijoille mukava kokemus, ja Kuusamoon palattiin entistä valmiimpana tulevaan laskukauteen.
Matkalla oli mukana 11 VuokattiRuka urheiluakatemian freeskiurheilijaa, yläkoululeiriläisiä sekä kaksi valmentajaa.
Kuva: Heidi Aapakari
AREA OF RESPONSIBILITY:
SPORTS SCIENCE, COACHING, RESEARCH AND TESTING
Teksti: Jonathan McPhail
Jonathan is a coach and Doctoral Researcher in Sport and Health Sciences from the United Kingdom, with roots in Vanuatu, South Pacific. With 20 years of coaching experience and a Master’s in Sports Science, his doctoral research is titled “Physiological and Performance Development in Freestyle Freeski Athletes” and reflects his commitment to advancing performance through evidence-based methods. His coaching career has taken him to elite international
stages, including three Winter Olympic cycles, and he continues to support athletes at
Jonathan is curious and passionate about learning, he thrives at the intersection of sport science and coaching practice, valuing collaboration and critical thinking. In recent years, he has also explored organizational psychology to better understand team dynamics and performance environments.
Originally a footballer, Jonathan’s favourite team is Heart of Midlothian in Scotland. Outside work, he enjoys time with family and friends, traveling, staying active, listening to music, and good food and coffee. A highlight of the past season was a backcountry touring trip in the Dolomites.
Youth/World Cup level in performance optimization and rehabilitation. For Jonathan, the most meaningful coaching moments are those built on strong relationships and lasting impact beyond sport and really enjoys working with the coaches at VRUA.
MY THESIS JOURNEY:
INJURY PREVENTION IN SNOWSPORTS AT VRUA
Throughout my studies, my interests have been quite broad. Health and wellbeing are wide, interconnected areas, and it’s difficult to focus on just one aspect when each plays an important role in athletic performance and recovery. I’ve studied Sports Nutrition and Communication as minors. In addition, I’m particularly interested in athletes’ psychological wellbeing and sports injuries, especially their prevention and rehabilitation. My bachelor’s thesis focused on Achilles tendon injuries in sports, so continuing with a related topic felt like a natural step for my Master’s thesis.
My interest in sports injuries stems from both personal experiences and academic background. One of the harsh realities of sports is that injuries happen. That’s why I’m passionate about understanding how to prevent them as effectively as possible. To do so, we first need to understand the underlying and sport-specific risk factors. Accurate and systematic injury reporting plays a key role, as it forms the foundation for safer practices and long-term development.
Anna Jantunen, terveystieteiden maisteriopiskelija, tutkii lumilajien urheiluvammojen ehkäisyä ja haluaa edistää turvallisempia harjoitusympäristöjä.
DISCOVERING FREESKIING AND SNOWBOARDING
So how did my interest in snowsports, especially freeskiing and snowboarding begin? I’ve always loved sports, both as a spectator and a former competitive athlete. My family has been skiing and snowboarding since I was little, but I didn’t know much about park riding until about four years ago. Since then, my overall interest in snowboarding and skiing has only grown. What I find most fascinating about freeskiing
and snowboarding is their diversity: some people compete, others film, some simply want to challenge themselves, while others enjoy the freedom of being outdoors. The culture around these sports is diverse and community-oriented, which I find inspiring.
FROM PASSION TO RESEARCH: CHOOSING A THESIS TOPIC
When I began planning my thesis topic, I wanted something that truly interested me but also had practical value. I was in contact with VRUA and Jonathan McPhail who told me about an ongoing injury prevention initiative — and suggested I join by basing my thesis on it. The response was supportive from the start, both from Jonathan and my
university supervisor Minna Tervo, so I decided to take the opportunity.
My thesis is now part of the ongoing injury prevention initiative in the freeski and snowboard disciplines. I’ll be analysing data collected during the 2024–2025 season, which includes information on freeski-related injuries. The exact focus of my thesis is still developing, but it will likely explore the types and locations of injuries, the tricks associated with them, duration and recovery times, and other trends that might be present.
PROMOTING SAFER TRAINING ENVIRONMENTS
The aim is that the findings from this thesis could help improve injury reporting and support coaches in their everyday work. More importantly, I hope to turn findings into practical insights and tools that promote athletes’ wellbeing and sustainable training. For me, it’s important to contribute to creating safer and smarter training environments. Every athlete should be able to do what they love — stay healthy, perform at their best, and enjoy their sport safely.
Anna Jantunen
MSc. Candidate in Health Sciences, University of Eastern Finland Major: Sports Medicine
Teksti: Anna Jantunen
Yllättikö hammassärky, sattuiko tapaturma?
Kuusamossa pääset hammashoitoon jonottamatta, jopa saman päivän aikana.
Kotimaisia ja viihtyisiä hammasklinikoitamme löytyy Kuusamosta Hankoon.
Varaa aika
coronaria.fi/hammasklinikka
Coronaria Hammasklinikka Kuusamo Kirkkotie 23 A, p. 020 780 6112
TIE OLYMPIALAISIIN
EDUARD ”EDDIE” HALLBERG
Alppihiihto: Pujottelu ja suurpujottelu
Eduard ”Eddie” Hallberg on 22-vuotias alppihiihtäjä, joka on kotoisin Sipoosta. Hänen lajinsa ovat pujottelu ja suurpujottelu. Hänen kotikeskuksensa on Porvoo Ski. Eduardin intohimo laskettelua kohtaan juontaa juurensa lapsuudesta, jolloin hänen vanhempansa, innokkaat laskettelijat, veivät hänet ja hänen sisarensa rinteeseen jo varhain.
TERVEISET KOTISEURAN
NUORILLE ALPPIHIIHTÄJILLE
Eduard aloitti harjoittelun
viisivuotiaana ja siirtyi kilpailemaan noin seitsemänvuotiaana. Sipoossa ei ole omaa seuraa, ja hän harjoittelikin nuorempana Porvoossa sijaitsevassa Slalom66-seurassa. Siellä hän kävi treeneissä muutaman kerran viikossa talvikauden aikana.
Eduard kannustaa seuran nuoria alppihiihtäjiä nauttimaan lajista ja tekemään töitä tavoitteiden eteen:
– Pitäkää hauskaa rinteessä, treenatkaa kovaa, keep up the good work. Tiedän, että siellä on hyvä pöhinä päällä
ja että siellä tehdään hyvää duunia.
HARJOITTELURUTIINIT JA KILPAILEMINEN
Eduardin harjoittelu on intensiivistä ja suurin osa ajasta menee siihen. Kesäisin hän treenaa 1–2 kertaa päivässä, ja talvella hän on rinteessä lähes joka päivä, noin 5–6 kertaa viikossa. Alppihiihdossa maailmancupiin osallistuminen on yleensä se, mihin urheilijat keskittyvät eniten.
Maailmancupissa kisaamisen lisäksi tavoitteena olisi saada kisapaikka ensikertalaisena Milano-Cortina olympialaisiin ja menestyä siellä hyvin, vaikka hän haluaa välttää liiallista painetta.
KOHTI OLYMPILAISIA
– En ole aiemmin osallistunut olympialaisiin, mutta tiedän, että se on iso asia. Harjoit-
Teksti: Sari Hämäläinen
Kuvat: Jesper Pohjalainen
telu olympialaisia varten on sujunut hyvin, ja varsinaisen valmistautumisen aloitamme tammikuun lopulla, Eduard kertoo.
Hänen asenteensa tulevien olympialaisten kilpailupäiviin on rauhallinen: – Yritän olla ajattelematta, että olympialaiset olisivat jotenkin kovin erilaiset kuin maailmancupin kilpailut. Toki kyseessä on iso tapahtuma, joka järjestetään vain neljän vuoden välein, mutta en silti halua ottaa liikaa paineita. Kilpailupäivä tulee näyttämään hyvin samalta kuin mikä tahansa muu kilpailupäivä.
OHJEITA NUOREMMILLE
Eduardin viesti nuoremmille urheilijoille on selkeä: – Tee kovasti töitä. Analysoi oma lajisi. Tutki maailman huippuja, itseäsi, omaa tasoasi ja kaikkea siltä väliltä. Katso, mitä parhaat tekevät oikein, ja pyri tekemään samoin. Ja ennen kaikkea, pidä hauskaa ja nauti matkasta.
Faktat:
• Nimi: Eduard ”Eddie” Hallberg
• Ikä: 22 vuotta
• Kotikunta: Sipoo
• Kotikeskus: Porvoo Ski @porvooski
• Kotiseura: Slalom 66 @slalom_66_
• Laji: Pujottelu ja suurpujottelu
• Instagram: @eduard.hallberg
TIE OLYMPIALAISIIN EVELIINA ”EPPU” TAKA
Teksti: Sari Hämäläinen
Kuvat: Henri Laakkonen / Suomen Lumilautaliitto
Laji: Lumilautailu
Eveliina ”Eppu” Taka on 23-vuotias lumilautailija Rovaniemeltä. Hänen kotikeskuksena on tällä hetkellä Ruka Ski Resort. Lumilautailu tuli Epun elämään isoveljen innoittamana, veli kannusti häntä mukaan mäkeen ja ottamaan ensimmäiset käännökset. Kilpailemisen Eppu aloitti vain neljä kuukautta lajin pariin siirtymisen jälkeen. Hän osallistui Rukan SM-kisoihin vuonna 2012. Vaikka kilpailumenestystä ei vielä ensimmäisistä SM-kisoista tullut, kisassa jaettu tsemppipalkinto oli merkittävä ja kannustava tunnustus nuorelle laskijalle.
TERVEISIÄ
KASVATTISEURALLE
Epun kotiseura on Mountain Club Ounasvaara ja hän on ollut toiminnassa mukana alusta lähtien. Eppu pitää seuratoimintaa tärkeänä ja haluaakin lähettää terveiset omalle kasvattiseuralleen: – Haluan lähettää terveiset kaikille sinne, jotka olivat nuorempana minua tukemassa ja auttamassa. Valmentajille, jotka olivat minua puskemassa ja opettamassa lumilautailun peruspilareita. Tuo aika ja hetket seuratoiminnassa olivat tosi tärkeitä aikoja pohjan rakentamiselle. Tärkeintä on pitää hauskaa ja seuratoiminnan kautta on mahdollista löytää
ystävyyksiä, jotka kestävät aikuisuuteen saakka. Muistakaa nauttia viikottaisista treeneistä. Seurat panostaa tähän toimintaan paljon.
KOHTI OLYMPIALAISIA
Eppu urheilee tällä hetkellä täysipäiväisesti. Viikossa hänellä on yksi tai kaksi lepopäivää, ja muina päivinä hän harjoittelee kerran tai kaksi päivässä. Talvella on paljon laskemista, salitreeniä ja sisäpyöräilyä palauttavana harjoitteena. Kesällä harjoittelua tehdään alastulopatjalle, liisäksi on salitreeniä erilaisilla painotuksilla, taitoharjoittelua ja lenkkeilyä.
Olympialaiset ovat olleet Epulle pitkän tähtäimen tavoite ja unelma, jonka eteen hän
on tehnyt töitä jo monta vuotta. – Mie kyllä kovasti haluan päästä kokemaan sen koko tapahtuman ja huuman ja päästä edustamaan omaa kotimaata. Ja näyttää maailmalle, että mitä kaikkea Rovaniemen tyttö pystyykään tekemään.
– Tällä hetkellä olen ollut tyytyväinen siihen, että olen pysynyt terveenä. Viime kaudella sain ehjän kauden alle ilman loukkaantumisia ja se toi paljon lisää itseluottamusta. Kesätreenitkin sujuivat hyvin ja se on kasvattanut luottamusta omaan tekemiseen, Eppu kertaa kuluneen kauden tuntemuksia.
KISOIHIN
VALMISTAUTUMINEN
Viime kaudella Epulla oli hä-
Faktat:
• Nimi: Eveliina ”Eppu” Taka
• Ikä: 23 vuotta
• Kotikunta: Rovaniemi
• Kotikeskus: Ruka Ski Resort
• Kotiseura: Mountain Club Ounasvaara
• Laji: Lumilautailu
• Instagram: @eppu.taka
nen uransa ensimmäiset aikuisten MM-kisat. Sieltä hän sai paljon tärkeää ja hyödyllistä kokemusta kilpailemisesta. Eppu pohtii, mikä auttaa käsittelemään kilpailemiseen liittyviä paineita: – Olympialaiset on minun unelma ja tavoite, ja tottakai siihen liittyy myös jonkinlaisia paineita. Aikai-
semmat kokemukset vuosien varrelta ovat valmistaneet minua laskijana ja antaneet osviittaa siihen, millaista olympialaisissa saattaa olla. Miten laskea parhaalla tavalla, vaikka tietää, että kameran takana tätä laskua katsoo paljon ihmisiä. Tiedän, että minulla on sellainen joukkue ja tiimi
takana, etten tee tätä yksin. Psyykkinen valmentaja on ollut myös tärkeä tuki kohti tätä tavoitetta.
VINKKEJÄ NUORILLE URHEILIJOILLE
Epun neuvo nuorille urheilijoille on: muista nauttia siitä, mitä teet.
– Mie olen huomannu, että kun mulla on hyvä olla ja kun mie nautin siitä mitä teen, niin silloin mie lasken kyllä kaikista parhaiten ja laskemisesta tulee tosi hyvä olo. Silloin kaikkien tavoitteiden ja unelmien saavuttaminen on taas askeleen lähempänä.
TIE OLYMPIALAISIIN
ELIAN LEHTO
Teksti: Sari Hämäläinen, kuva: Ski Sport Finland
Elian Lehto on 25-vuotias alppihiihtäjä, joka on kotoisin Rovaniemeltä. Elian edustaa Suomea ja on osa miesten alppimaajoukkuetta, mutta hän harjoittelee Sveitsin maajoukkueen kanssa. Tällä hetkellä on menossa neljäs kausi yhdessä sveitsiläisten kanssa.
– Juniorivuosina tuli harrastettua kaikkea monipuolisesti. Laskin paljon alppihiihdon ulkopuolellakin, ja kun huomasin, että olen hyvä lajissa, niin se vaan motivoi olemaan parempi, Elian kertaa lajivalintaansa.
Elian aloitti kisaamisen juniori-ikäisenä Pohjois-Suo-
Alppihiihto: Syöksylasku ja super-g
saa uskoa itseensä. Ja vaikka ei ole helppoa, niin kunhan vaan jaksaa painaa, niin kyllä se sieltä tulee.
AMMATTILAISENA SVEITSISSÄ
men Cupissa noin 6–7-vuotiaana. Siitä matka vei eteenpäin Audi Cupiin, eli nykyiseen Mandatum Cupiin. Kotipaikkakunnalla Rovaniemellä oli jo silloin Santa Claus Ski Team, ja sieltä muistona on Tanja Poutiaisen Ratalaskukoulu. Seuratoiminnassa hän oli mukana siihen saakka, kunnes laskeminen vei maajoukkueeseen.
TERVEISET KOTISEURALLE
Elian lähettää terveisiä kotiseuralleen: – Iso kiitos, toiminta on aina ollut hyvää kaikin puolin. Nuorille laskijoille haluan sanoa, että mikä vaan on mahdollista, kunhan vaan jak-
Harjoittelumäärät vaihtelevat, mutta viikossa menee helposti yli 20 tuntia treenaamiseen. Harjoitusleireillä määrät riippuvat olosuhteista ja ympäristöstä. Laskeminen on tällä hetkellä Elianille täysipäiväinen ammatti.
KATSE KOHTI OLYMPIALAISIA
Elian ei ole aikaisemmin ollut olympialaisissa. Kisasta riippumatta sinne mennään te-
kemään parasta tulosta. Harjoitukset ovat Elianin mielestä edenneet todella hyvin: – Olemme saaneet hyviä laskuja Euroopan lumilla. Olen pysynyt terveenä, ja se on kyllä kaiken a ja o.
Paineet olympialaisiin valmistautumiseen tulevat usein omasta itsestä:
– Itse itselleni minä ne paineet luon, ja niitä on sitten helpompi käsitellä sitä kautta, että ne eivät ole tulleet ulkopuolelta. Haluan itse itselleni olla hyvä ja sitä kautta pärjätä. Jos menee niin kuin on suunniteltu, niin ollaan hyvässä kuosissa olympialaisissa.
VIESTI NUORILLE URHEILIJOILLE
Elian terveiset nuorille urheilijoille on, että tee oikeita asioita mahdollisimman paljon ja ole mahdollisimman hyvä. Vaikka aina ei ole ollut helppoa, niin oikeanlaisella asenteella vastoinkäymisistä kyllä selviää.
Faktat:
• Nimi: Elian Lehto
• Ikä: 25 vuotta
• Kotikunta: Rovaniemi
• Kasvattiseura: Santa Claus Ski Team
• Laji: Alppihiihto: syöksy ja super-g
• Instagram: @ejmlehto
Elian Lehto Otaniemen tuulitunnelissa. Kuva: Ski Sport Finland
TIE OLYMPIALAISIIN
ANNI KÄRÄVÄ
Teksti: Sari Hämäläinen, kuvat: Ski Sport Finland
Anni Kärävä on 25-vuotias freeski-laskija. Hänen kotikeskuksensa on Ruka Ski Resort.
Laskemisen Anni aloitti, kun hän asui perheensä kanssa Ranskassa. Laji tuli tutuksi veljien kautta, mutta todellinen innostus syttyi, kun Anni pääsi mukaan paikallisen seuran viiden tytön laskuporukkaan.
Jo ensimmäisenä päivänä uudessa porukassa onnistui pieni spinni, ja se teki ison vaikutuksen. Siitä lähtien laji on vienyt mukanaan.
Anni alkoi kilpailla melkein heti, noin 11–12-vuotiaana, ja kiersi paikallisen seuran kanssa pieniä kisoja. Hän oli aktiivisesti mukana seuratoiminnassa:
– Se oli tosi hauskaa, ja meitä oli iso porukka, Anni muistelee.
Hän lähettää kasvattiseuralle ja seuran nuorille urheilijoille lämpimiä terveisiä: – Kiitos seuralle ja valmentajille hyvästä meiningistä, tuesta ja tiiviistä yhteisöstä. Nuorille toivotan kehittymisen iloa ja yhteistä tekemistä!
VALMISTAUTUMINEN OLYMPIALAISIIN
Harjoittelu on Annille tärkeä osa arkea. Hän harjoittelee kuusi päivää viikossa, usein kahdesti päivässä. Harjoitusohjelma vaihtelee vuodenajan ja kilpailuaikataulujen mukaan, mikä pitää harjoitte-
lun monipuolisena ja mielenkiintoisena.
Anni on ollut mukana olympialaisissa aikaisemmin, ensimmäisen kerran vuonna 2022: – Oli hieno kokea niin iso urheilutapahtuma ja olla samoissa kisoissa niin monen eri urheilulajin kanssa. Opin, että tapahtuma on aika ainutlaatuinen ja kokemuksesta kannattaa koittaa nauttia mahdollisimman paljon.
Valmistautuminen tuleviin olympialaisiin on sujunut hyvin, omaan tahtiin. – Treeni ja kisa kerrallaan, Anni toteaa. Paineita ja odotuksia hän käsittelee keskittymällä olennaiseen: omaan laskemiseen ja temppujen kehittämiseen.
– Se on minulle kaikista tärkeintä, hän sanoo.
OHJEITA HUIPULLE TÄHTÄÄVILLE
Nuorille urheilijoille, jotka tavoittelevat paikkaa olympialaisista, Anni antaa arvokkaita neuvoja: – On tärkeää löytää oma juttu, ja mitkä tavat sekä kenen tuki toimivat itselle parhaiten. Kaikilla on erilainen polku, ja siihen luottaminen vaatii kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä. Epäonnistumisia ja onnistumisia tulee, mutta uskon, että kova työ palkitaan.
Faktat:
• Nimi: Anni Kärävä
• Ikä: 25 vuotta
• Kotikeskus: Ruka Ski Resort @rukaskiresort
• Laji: Freeski
• Instagram: @annikarava
Laji: Freeski
TIE OLYMPIALAISIIN
RENE RINNEKANGAS
Teksti: Sari Hämäläinen
Kuva: Henri Laakkonen / Suomen Lumilautaliitto
Laji: Lumilautailu
Rene Rinnekangas on 26-vuotias lumilautailija Iisalmesta. Renen kotikeskus oli nuoruudessa paikallinen Palosvuori. Kaikki lautalajit ovat olleet lähellä Renen sydäntä jo nuoresta pojasta lähtien. Lumilautailun pariin Renen vei viisi vuotta vanhempi isoveli Riko. Riko ja serkku Nanette kävivät ensimmäisen kerran testaamassa lumilautailua, ja toki Renenkin piti päästä mukaan, vaikka hänellä oli ikää vasta 4–5 vuotta.
– Kaikki mitä Riko teki, piti itsekin kokeilla. Sama pätee
skeittaukseen. Isoveli on aina ollut iso idoli, ja olen erityisen kiitollinen hänelle, että hänen kauttaan olen päässyt testaamaan lajia, Rene muistelee.
SEURATOIMINTA JA YHTEISÖLLISYYS
Renen nuoruudessa kotipaikkakunnalla toimi seura Warre. Palosvuorella järjestettiin seuran toimesta laskutapahtumia, ja niissä myös Rene oli mukana muiden laskijoiden kanssa. Kun Warren toiminta loppui, siirtyi Rene mukaan KuoSi Freestylen toimintaan.
Tällä hetkellä Siilinjärvellä toimii Kasurilan Lumilautailijat, ja Rene haluaakin korostaa suurta arvostustaan paikallisia seuroja kohtaan.
– Iso juttu lumilautailulle on Suomessa, että nuoriso pääsee harrastamaan yhdessä ja tutustumaan toisiin laskijoihin.
Sitä kautta tulee myös kehitystä. On ollut kiva seurata seuratoiminnan meininkiä, enkä voi muuta kuin nostaa hattua tekemiselle paikallistasolla, Rene sanoo.
HARJOITTELU ERI VUODENAIKOINA
Harjoitteluun vaikuttaa vuodenaika. Talvella harjoittelu on käytännössä lumilautailua. Rene karsii mieluummin muusta harjoittelusta, jotta taitoharjoittelua tulee tarpeeksi. Hän kokee, että on ollut hänelle itselleen tärkeintä, että talvella keskitytään laskemi-
seen. Talvikaudella saliharjoittelu jää vähemmälle. Liikkuvuusharjoittelu on tärkeää, ja myös ihan perinteinen pipolätkä houkuttaa talvella jäälle, kun hän on kotikaupungissa käymässä. Kesällä harjoittelu painottuu enemmän skeittaukseen ja salitreeniin.
– Talvella haluan keskittyä laskemiseen niin paljon kuin mahdollista. Se on mulle tärkeintä, että saan tehtyä tarpeeksi taitoharjoittelua, Rene kertoo.
OLYMPIAKOKEMUKSET
Renelle on kertynyt kokemusta jo useammista olympialaisista. Ensimmäinen kokemus oli Nuorten olympialaisista Lillehammerissa, Norjassa vuonna 2016. Lisäksi hän kilpaili Etelä-Koreassa Pyeongchangissa vuonna 2018 ja Pekingissä vuonna 2022.
– Näistä kisoista on tullut
Faktat:
• Nimi: Rene Rinnekannas
• Ikä: 26 vuotta
• Kotikunta: Iisalmi
• Kasvattiseura: Warre
• Laji: Lumilautailu
• Instagram: @renerinnekangas
paljon oppeja mukaan. On ollut hienoa nähdä, miten tuollainen iso tapahtuma toimii ja kaikki lajit ovat samassa kylässä. Pääsee näkemään muiden lajien viikkoharjoittelua ja ottamaan sieltä koppia omaankin tekemiseen.
Lisäksi on mielenkiintoista spekuloida muiden lajien urheilijoiden kanssa, että onko siellä paljon eroavaisuuksia meidän lajiin tai mitä tehdään samalla tavalla. Minkälaiset fiilikset on lajia harrastaessa ja mistä saa intoa tekemiseen, Rene summaa tuntemuksiaan aikaisemmista olympialaisista.
VALMISTAUTUMINEN
TULEVIIN KISOIHIN
Harjoittelu kohti tulevia olympialaisia on edennyt oikein hyvin. Renellä on ollut hyvä kesä takana, eikä harjoittelua ole rasittaneet edellisen kauden loukkaantumiset, taustalla on ehjä kausi. Kesällä hän
on nauttinut erityisesti skeittaamisesta.
Alkusyksyn Rene vietti Uudessa-Seelannissa noin kuukauden jakson lumella, ja nyt alkukauden harjoittelu siirtyy Rukalle.
– On ollut tosi hyvä fiilis treenata, kun ei ole tarvinnut miettiä vammoja. Skeittaus on ollut iso osa kesää, ja Uuden-Seelannin reissu toi hyvän startin lumelle. Nyt on hyvä jatkaa Rukalla, Rene kertoo.
PAINEET JA TEMPPUJEN
KEHITTÄMINEN
Paineiden ja odotusten käsittelyssä Rene on pyrkinyt rentoon otteeseen. Tavoitteena on tietenkin päästä olympialaisiin, ja hän tietää kyllä, mitä se vaatii.
– Laji on mennyt älyttömän hurjaksi. Vaikka se on sitä ollut aina, nyt viime aikoina se on kehittynyt todella no-
peasti ja vaatimustaso on kasvanut. Olen yrittänyt tuoda omaa näkökulmaa pelkän pyörimisen lisäksi. Että olisiko tempullisesti jotain muitakin vaihtoehtoja kuin pyöriminen. Bägiharjoittelussa tuli kesällä treenattua muutama uusi rotaatiotemppu, ja niitä pitäisi nyt vaan päästä tekemään tarpeeksi lumelle, että tulisi varmuutta tehdä ne myös kisassa, Rene kuvailee.
RENEN OHJEET
Renen ohje on elää jokainen päivä kerrallaan ja pyrkiä tekemään parhaat mahdolliset asiat. Tavoitteena on karsintakilpailussa nauttia lumilautailusta, näyttää paras osa itsestään ja saavuttaa paikka olympialaisiin.
Rene Rinnekangas MM-kisojen vapaapäivänä.
Kuva: Henri Laakkonen / Suomen Lumilautaliitto
Rene muistuttaa, että vaikka laji on kehittynyt todella paljon lyhyessä ajassa ja vaatii valtavia määriä toistoja, intohimo tekemiseen ja uuden oppimiseen on tärkeää säilyttää.
– Aika paljon joutuu olemaan mukavuusalueen ulkopuolella. Välillä on syötävä kuraa, että tulee niitä onnistumisia. Luota omaan tekemiseen. Ei ole yhtä ainoaa tietä, miten kulkea, ja paljon pystyy tekemään erilaisia ratkaisuja ihan tempullisestikin. Parhaiten oppii ja kehittyy, kun on mukavaa. Jos liian hampaat irvessä joutuu olemaan, ei välttämättä tule parasta kehittymistä. Ole ymmärtäväinen itseäsi kohtaan.
VUOKATTIIN UUSI SUKSIHUOLLON KESKUS
Vuokattiin on avattu syksyllä kansainvälisen tason suksihuollon keskus, Toivon keskus, joka tarjoaa suomalaisille lumilajien maajoukkueille ja huoltotiimeille maailmanluokan tukikohdan välinetutkimukseen, kehittämiseen ja testaamiseen.
Keskus on valmistunut Kainuun liiton ja Euroopan aluekehitysrahaston tuella. Se vahvistaa merkittävästi suomalaisen huippu-urheilun kilpailukykyä matkalla kohti Milano-Cortina 2026 -talviolympialaisia.
VÄLINETUTKIMUS JA HUOLTO OSAKSI
HUIPPU-URHEILUN ARKEA
Toivon keskuksen avautuminen on tärkeä virstanpylväs pitkäjänteisessä kehitystyössä, joka sai alkunsa Pekingin 2022 olympialaisten jälkeen.
Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka ja Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikkö (JYU-Vuokatti) käynnistivät yhteisen hankkeen suomalaisen välinetutkimuksen ja suksihuollon kehittämiseksi, ja sen tuloksena on nyt syntynyt ainutlaatuinen toimintaympäristö.
– Hankkeeseen saatiin mukaan laajasti lumilajien lajiliitot sekä kotimaiset voide- ja välinevalmistajat. Yhteistyön ansiosta on kehitetty onnistuneesti suksihiontoja, testaustiedon käsittelyä, mittausmenetelmiä ja huollon koulutusta, kertoo projektipäällikkö Olli Ohtonen (JYU-Vuokatti).
Toivon keskuksessa tutkimus ja käytännön kehitystyö kulkevat käsi kädessä. Huol-
totoiminnan rooli on tutkimus- ja kehityslähtöinen ja se tähtää maajoukkueiden urheilijoiden arvokisavalmistautumisen tukemiseen.
HUIPPUOSAAMISTA JA TESTATTUA TIETOA
Välinehuolto on yksi kriittisimmistä menestystekijöistä lumella kilpailtavissa lajeissa. Toivon keskuksen toiminnassa yhdistyvät tutkimus, testaus ja kehitystyö kokonaisuudeksi, joka antaa suomalaisille maajoukkueille merkittävän kilpailuedun.
– Olemme jo vuosien ajan testanneet suksihiontoja, suksihiontojen ja käsikuvioiden yhteensopivuutta sekä voiteluratkaisujen kestävyyttä, kertoo Olympiavalmen-
nuskeskuksen suksihuollon asiantuntija Hannu Hovila. – Työtä on tehty sekä Vuokatissa että tulevien olympialaisten kisapaikoilla Val di Fiemmessä ja Anterselvassa.
Suomalaisen suksihuollon korkea taso näkyi jo Trondheimin MM-hiihdoissa, joissa toiminta oli kansainvälistä huipputasoa.
SUOMI VALMIS KANSAINVÄLISEEN MENESTYKSEEN
Suksihuollon keskus kokoaa yhteen asiantuntijat ja testausympäristön, mikä luo kilpailuetua maailman huipulle.
– Vuokattiin on rakentunut suksihuollon osaamisen keskus, jossa pikkusuksilajit –maastohiihto, ampumahiihto
– Tänne on keskittynyt runsaasti alan asiantuntijoita, mikä luo vahvan pohjan kehittää suomalaista välineosaamista myös muihin lumilajeihin, Lemmettylä jatkaa. Suomalaisen lumiurheilun välinetutkimuksen ja suksihuollon osaaminen pystytäänkin nyt hyödyntämään entistä systemaattisemmin lumilajien huippu-urheilun tukena.
Suksihuollon asiantuntija Hannu Hovila ja projektipäällikkö Olli Ohtone. Kuva: Henna Salonvaara ja yhdistetty – ovat keskiössä, kertoo projektipäällikkö Teemu Lemmettylä (Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Ruka).
Teksti: Henna Salonvaara
Nevala I & J Oy
-Koneellinen puunkorjuu
-Kaivinkonetyöt
-Traktoriurakointi
Teollisuustie 5 A, Kuusamo, 040757173
LUMILINJA – TALVEN YSTÄVILLE JA RINTEIDEN ELÄJILLE
Kuusamon lukion Lumilinja on suunnattu nuorille, joille talvi ei ole vain vuodenaika – se on elämäntapa. Kolmatta vuotta toimiva Lumilinja tarjoaa mahdollisuuden yhdistää lukio-opinnot ja intohimo rinnelajeihin, kuten alppihiihtoon ja lumilautailuun sekä meitä kaikkia ympäröivään luontoon. Tavoitteena on rinteessä viihtyminen, taitojen kehittäminen sekä luonnosta nauttiminen.
Lumilinjalla opiskellaan lajitaitoja suksilla ja laudalla, mutta myös paljon muuta. Opintoihin sisältyy mm. hiihdonopettaja- ja lumilautailunopettajakurssi, jonka suorittamisen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus toimia opettajatehtävissä suomalaisissa hiihtokeskuksissa. Lisäksi opiskellaan mm. lajien, liikkeen sekä luonnon dokumentointia eri keinoin, kouluttaudutaan lajituomariksi sekä liikutaan
luonnossa ja havainnoidaan sen ilmiöitä eri vuodenaikoina. Opiskelijat oppivat myös luonnossa selviämisen taitoja, kuten syys- ja talvivaelluksen perusteita, jotka vahvistavat heidän suhdettaan pohjoiseen luontoon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Lumilinja on houkutellut opiskelijoita Kuusamon lisäksi myös muualta Suomesta, mikä kertoo lumilajien ja Kuusamon ainutlaatuisen ympäristön vetovoimasta. Lumilinja
ei ole vain opintopolku, vaan yhteisö, jossa jaetaan intohimo lumilajeihin, opitaan yhdessä ja kasvetaan vastuullisiksi nuoriksi.
Jos talvi on sinulle enemmän kuin säätila ja rinteessä oleminen tuntuu kodilta, Kuusamon lukion Lumilinja voi olla juuri sinun paikkasi!
Hei nuori
Tykkäätkö talvesta ja liikunnasta? Viihdytkö rinteessä suksien tai laudan päällä, mutta kilpailu ei ole sinun juttusi? Kurkkaa Kuusamon lukion Lumilinja! Se saattaa olla sopiva opiskelupolku juuri sinulle.
• Lumilinjalle haetaan kevään yhteishaussa.
• Lumilinja löytyy opintopolku.fi-palvelusta nimellä ”Luonto- ja ympäristölinja”.
• Lumilinja sopii rinnelajeista, talvesta, liikunnasta ja luonnosta kiinnostuneille.
• Lumilinjalaisten täytyy itse hankkia Skibuskortti (tai muu keino kulkea Rukalle).
Kaikki muut kulut kuuluvat opintoihin ja maksetaan lukion puolesta.
• Tsekkaa lisää Lumilinjan meininkejä instagramista!
Teksti: Krista Berg, kuva: Riikka Hiltunen
ALPPIHIIHTÄJÄT LEIREILIVÄT 27.9.-9.10. NORJASSA JUVAKSELLA
Teksti: Saana Heikkinen
Kuvat: Saana Heikkinen ja Oona Mäenpää
Aamuisin käydään rinteessä ja iltapäivällä hikoillaan tai voimaillaan. Tervetuloa meidän päivään!
Kuva 1.
Aamu alkaa aikaisin: herätys kello 5.10, aamupala, kamat kasaan ja kohti rinnettä.
Kuva 2.
Kuva 4.
Rinteessä ollaan useampi tunti. Treenien välissä syödään eväitä, että jaksetaan laskea.
Rinteessä treenit alkavat alkulämmittelyllä, jonka jälkeen vaihdetaan laskukamat päälle ja lähdetään laskemaan lämmittelylaskuja. Lämmittelylaskuissa jokainen tekee omia kehityskohteita tukevia harjoitteita.
Kuva 5.
Treenien jälkeen kamat kasaan ja takaisin mökille.
Kuva 3.
7.1.
Tänään treeneissä laskettiin suurpujottelurataa kahdessa osassa. Aurinko paistoi ja treenit menivät hyvin!
Kuva 6.
Mökillä tehtiin lounasta, huollettiin suksia ja keskityttiin koulujuttuihin ennen iltapäivän vaellusta.
Kuva 8.
Illalla katseltiin valmentajien kanssa videoita ja pidettiin jokailtainen tiimipalaveri, jossa käydään läpi kulunutta päivää ja seuraavan päivän ohjelmaa.
Kuvat 7.1/2.
Sauvakäveltiin porukalla läheiselle vesiputoukselle. Sen jälkeen olikin jo taas ruokailun aika.
6.
8.
7.2.
Asiantuntija
TAITOVALMENNUKSEN PAINOTUKSET AKATEMIA- JA MAAJOUKKUETASOILLA
Rinnelajien osalta taitovalmennuksen painotuksia on pyritty tunnistamaan monella eri tasolla. Vuokatti-Ruka urheiluakatemian Kuusamon yksikössä on luotu taitovalmennuksen malli, joka huomioi lumilautailussa ja freeski-lajissa tarvittavien motoristen taitojen kehittämisen valintavaiheesta kohti huippuvaiheen vaatimuksia.
Lumilautamaajoukkueen sekä lumilautaakatemiavaiheen toimintaan on tuotu mukaan taitoanalyysit, joiden avulla rakennetaan kuvaa urheilijoiden taitotasosta sekä laaditaan suunnitelmat urheilijoiden motoristen taitojen kehittämiseksi. Samalla vahvistetaan valmentajien ymmärrystä ja osaamista eri taitovalmennuksen teemojen tunnistamisessa ja kehittämisessä.
TAITOC APUNA
Taitovalmennuksen osaamista on kehitetty Taitoc-taitovalmennuskonseptin koulutuksilla Vuokatti-Rukan urheiluakatemian Kuusamon yksikössä alppihiihdon, lumilautailun ja freeski-lajin valmentajille sekä Ski Sport Finlandin kautta alppihiihtoseurojen valmentajille valtakunnallisella Taitoc-kiertueella.
Koulutuksilla on pyritty vastaamaan alla oleviin kysymyksiin, jotka ovat nousseet eri lajien valmentajilta esiin:
• Mikä on hyvä taitotaso alppihiihtäjälle, lumilautailijalle, freeski-laskijalle akatemiavaiheessa?
• Mikä on erinomainen taitotaso huippuvaiheessa?
• Mistä osa-alueista taitotaso rakentuu? Mitä motorisia taitoja tulee olla lajitaitojen taustalla?
• Miten tunnistetaan, onko taidollinen hallinta sekä fyysiset ominaisuudet tasapainossa?
• Mikä on yleistaitoharjoittelun ja lajitaitoharjoittelun suhde? Miten painotukset muuttuvat urheilijapolun aikana?
• Miten taitoharjoittelu integroidaan osaksi kokonaisvaltaista ohjelmointia?
• Miten huomioidaan urheilijoiden yksilölliset taitovalmennuksen painotukset?
• Mikä merkitys taitovalmennuksella / taitoharjoittelulla on vammojen ennaltaehkäisyssä?
• Mitkä ovat tehokkaat menetelmät valmentaa / opettaa motorisia taitoja?
LAJIESIMERKKI
Vuokatti-Rukan urheiluakatemian Kuusamon yksikön toimintaympäristössä toteutetut Taitoc -kehittymisen seuranta-analyysit akatemian lumilautailijoille antoivat paljon uutta näkemystä taitoval-
mennuksen prosessin kehittämiseen. Seuranta-analyysien avulla tunnistettiin lumilautailijoiden taitotaso hyppäämisen, ponnistamisen, alastulojen, kehonhallinnan, juoksemisen, suunnanmuutosten sekä välineenkäsittelytaitojen osalta. Lisäksi arvioitiin keskivartalon hallintaa, liikelaajuuksia sekä voimantuoton suuntauksia. Kaikki suoritukset kuvattiin, ja analyysit toteutettiin videoanalyysin avulla. Arviointi perustui ennalta määriteltyihin laadullisiin kriteereihin. Analyysien kautta asiantuntijat ja valmentajat saivat arvokasta tietoa akatemiatason lumilautailijoiden taitotasosta sekä tulevaisuuden painotuksista. Niiden avulla löydettiin selkeitä taitovalmennuksen painotuksia tulevaan harjoit-
teluun.
Taitovalmennuksen kehittymisen seuranta- ja taitoanalyysit ovat jalkautuneet myös lumilautamaajoukkueen testirakenteisiin. Maajoukkueen urheilijoille toteutetaan Taitoc Pro -kehittymisen seurantakokonaisuus, joka on kehitetty yhteistyössä Vuokatti-Rukan urheiluakatemian lajivalmennuksen kanssa. Selkeä ja johdonmukainen taitovalmennusmalli, joka rakentuu akatemiavaiheesta kohti maajoukkueen vaatimuksia, mahdollistaa yksilöllisen taitovalmennusprosessin rakentamisen ja tukemisen urheilijapolun eri vaiheissa.
Olli Cajan
Taitovalmennuksen asiantuntija
Akatemiatason lumilautailijan Taitoc-kehittymisen seurantaraportin koontinäkymä havainnollistaa konkreettisesti, miten painotuksia taitovalmennuksessa tulisi kohdentaa juoksutekniikan ja hyppäämisen liikemallien vahvistamiseen.
Olli
Cajan on taitovalmennuksen asiantuntija Oulusta. Ollin valmennusura alkoi jo 17-vuotiaana, kun hänen omat valmentajansa ohjasivat hänet valmennuksen pariin. Erityisesti telinevoimistelu herätti hänessä intohimon valmentamiseen ja uuden opettamiseen. Hän on suorittanut monipuolisesti urheilu- ja liikunta-alan koulutuksia, mukaan lukien liikuntaneuvojan tutkinnon, valmentajan ammattitutkinnon, liikunnanoh-
ASIANTUNTIJA Olli Cajan
Vastuualue: Taitovalmennus (lumilautailu, freeski ja alppihiihto)
jaaja tutkinnon (amk) ja opettajan pedagogiset opinnot.
Olli
on suunnitelmallinen ja päämäärätietoinen valmentaja, jolla on luova ote sekä halu oppia ja kehittyä jatkuvasti. Onnistunut valmennus merkitsee hänelle kehittymistä tukevaa ilmapiiriä, jossa kaikilla on mahdollista lähteä viemään omaa osaamista eteenpäin omista lähtökohdista.
Ollin
vahvuus valmentajana on kyky rakentaa hyvä ilmapiiri ja yksilöllinen oppimisympäristö, joka motivoi ja ruokkii kehittymistä.
Hänen motto on, että kova vaatimustaso ja hyvä ilmapiiri eivät ole toisiaan poissulkevia tekijöitä. Olli odottaa urheilijoilta rohkeutta heittäytyä
epämukavuusalueelle, sillä hän tietää, että oppiminen ja kehittyminen vaativat sinnikkyyttä ja uskallusta.
Hän kannustaa urheilijoita heittäytymään: – Tunteet, joita oppiminen, kehittyminen sekä onnistuminen tuovat tullessaan, peittoavat epämukavuusalueen peikot mennen tullen.
Ollin mielestä parasta valmentamisessa ovat jaetut hetket urheilijoiden kanssa ja niiden tavoitteiden saavuttaminen, joista aiemmin on vain haaveiltu. Hänen paras muistonsa valmentajana on Sotšin olympialaisista, joissa hän toimi Suomen freeski-maajoukkueen päävalmentajana. He saavuttivat lukuisia yhdessä asetettuja tavoitteita.
Olli on aktiivinen liikkuja ja hänen lajitaustansa sisältää jalkapallon ja telinevoimistelun lisäksi monipuolisesti mailapelejä, kuntosalia, juoksua ja maastopyöräilyä. Urheilu on ollut osa hänen elämäänsä lapsuudesta asti ja tärkeimmät muistot liittyvät jalkapallojoukkueen kanssa koettuihin turnausreissuihin.
Vapaa-ajallaan
Olli viettää aikaa perheensä kanssa liikkuen sekä omien urheiluharrastustensa parissa. Lisäksi hän rentoutuu lukemalla jännittäviä vakoilutrillereitä ja tositapahtumiin perustuvia selviytymistarinoita. Kärppien pelien seuraaminen on myös yksi hänen suosikkitavoistaan rentoutua.
Kuva: Marko Häkli
Asiantuntija
PSYYKKINEN VALMENNUS
Kuusamossa urheilijoiden henkistä hyvinvointia sekä koulun ja urheilun yhdistämistä tuetaan monin eri tavoin. Urheiluakatemiassa psyykkisen valmennuksen tavoitteena on erityisesti tukea valmennusprosessia psyykkisen suorituskyvyn kehittämisen kautta. Tällä tähdätään kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja siihen, että yksilö saa koko potentiaalinsa mahdollisimman hyvin käyttöönsä.
Psyykkinen valmentaja toimii osana valmennustiimiä ja pyrkii yhdessä valmentajien kanssa kehittämään lajien toimintakulttuuria sellaiseksi, jossa on menestystä tukevat toimintatavat, ilmapiiri ja vuorovaikutus. Psyykkistä valmennusta hyödynnetään myös valmentajien ammatillisissa kehittymisessä sekä työhyvinvoinnissa. Fokuksessa voi olla myös räätälöidympi yhteistyö urheilijan kanssa, jossa tuetaan erityi-
sesti urheilijan henkilökohtaista kasvua ja kehitystä.
KESKEISET TEEMAT
Toisella asteella psyykkisen valmennuksen keskeisiä teemoja ovat ryhmäytyminen, itsetuntemus, tavoitteenasettelu, keskittyminen, vireystilan säätely, itseluottamus ja kilpailemisen taidot. Jokaisessa lajissa on oma suunnitelma, miten näitä teemoja tuetaan ja kehitetään osana valmennusprosessia.
URHEILIJAN TUKEMINEN
Kuusamossa urheiluakatemian psyykkinen valmentaja toimii myös Kuusamon lukion erityisopettajana. Tämä mahdollistaa sen, että urheilijoita pystytään tukemaan entistä paremmin psyykkisten taitojen ja hyvinvoinnin osalta sekä opiskelujen ja urheilun yhdistämisessä. Yhteisissä tapaamisissa voidaan käydä läpi ja keskustella kaikesta elämään, urheiluun tai opiskeluihin liittyvistä asioista. Kaikilla opiskelijoilla on mahdol-
ASIANTUNTIJA
Kaisa Jauhiainen
Instagram: kaisajau
lisuus saada henkilökohtaista tukea opiskeluihin aina, kun siihen ilmenee tarvetta. Käytännössä tämä voi olla muun muassa opiskelustrategioiden opettelua, yhdessä kokeisiin valmistautumista, eri aineiden tehtävissä auttamista, ylioppilaskirjoituksiin preppausta tai erillisten koejärjestelyjen mahdollistamista.
Kaisa Jauhiainen Psyykkinen valmentaja
Vastuualue: Psyykkinen valmennus ja lukion erityisopetus
Kaisa
on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri luokanopettajakoulutuksesta. Hän on pätevöitynyt myös erityisopettajaksi ja erityisluokanopettajaksi sekä sertifioiduksi psyykkiseksi valmentajaksi. Kaisa on toiminut valmentajana hiihdossa, suunnistuksessa ja koiraurheilun parissa sekä suorittanut useita koulutusohjaajakursseja eri lajeissa.
Hän on itse kilpaurheillut kestävyyslajeissa saavuttaen useita arvokisamitaleja nuorten sarjoissa. Kaisan vahvuutena on innostuneisuus, positiivisuus sekä aito välittäminen ja auttamisen halu. Psyykkisenä valmentajana hän auttaa urheilijoita ja valmentajia löytämään keinot, joilla tukea ja vahvistaa psyykkisiä taitoja, hyvinvointia ja suorituskykyä.
Kaisalla
on kyky saada jokainen uskomaan itseensä ja prosessiin vaikeinakin hetkinä sekä saamaan itsestä paras irti tärkeissä tilanteissa. Vapaa-aikana Kaisa tykkää viettää aikaansa koirien ja hevosten parissa luonnossa liikkuen.
Asiantuntija
ASIANTUNTIJA
Heidi Tuominen
Instagram: @heidikt
Vastuualue: Life Coach
Heidi Tuominen, 37, toimii lifecoachina, jonka tehtävä on auttaa urheilijoita löytämään tasapainon suorituskyvyn, palautumisen ja elämänhallinnan välillä. Taustaltaan hän on elämyspalveluiden tuottaja, liikunnanohjaaja, urheiluhieroja ja valmentaja.
Lifecoachina
Heidi auttaa urheilijaa tunnistamaan omat voimavaransa, selkeyttämään tavoitteensa ja rakentamaan itselleen toimivaa, merkityksellistä arkea. Valmentajana hän korostaa yksilöllisyyttä, sisäistä motivaatiota ja turvallista ilmapiiriä, jossa urheilija uskaltaa olla oma itsensä ja myös epäonnistua.
Heidi odottaa urheilijoilta sitoutumista, rehellisyyttä ja vastuunottoa omasta kehityksestä. Parasta valmentamisessa on ehdottomasti se, kun näkee urheilijoiden löytävän sisäisen motivaationsa ja kykenevän ylittämään itsensä – oli kyseessä sitten fyysinen haaste tai mentaalinen kynnys.
Heidi uskoo, että hyvillä valmentajilla on tiedon päälle taito kuunnella ja ymmärtää urheilijoita. Hän on aina pitänyt tärkeänä turvallista ja avointa ilmapiiriä, jossa urheilija tuntee itsensä nähdyksi ja kuulluksi ja uskaltaa myös epäonnistua.
Motto: ”Kehitys tapahtuu mukavuusalueen ulkopuolella.”
Heidi liikkuu monipuolisesti eri lajien parissa ja hän on kilpaillut useissa kestävyyslajeissa, kuten triathlonissa ja maastohiihdossa. Luonnossa liikkuminen tuo Heidin elämään sellaista tasapainoa ja iloa, joka ei aina ole saavutettavissa kilpailuissa, mutta on yhtä tärkeää.
Tiesitkö? Elämänsä ensimmäisessä hiihtokilpailussa noin kolmen vanhana Heidi päätti lähteä alussa väärään suuntaan, mutta voitti silti.
KUUSAMOSSA ARKI RAKENTAA YHTEISHENKEÄ
– Lifecoach tukee Vuokatti-Ruka urheiluakatemian nuoria elämänhallinnassa. Vuokatti-Ruka urheiluakatemian urheilijat opettelevat matkalla lajinsa huipulle myös itsenäisen elämän taitoja. Kuusamossa nuorten arjen tukena toimii Vuokatti-Ruka urheiluakatemian lifecoach.
Arki opettaa elämänhallintaa Monelle nuorelle urheilijalle muutto uudelle paikkakunnalle on ensimmäinen askel itsenäiseen elämään. Toisen asteen opinnot ja akatemiaharjoittelu tuovat mukanaan uusia vas-
tuita, kuten omien aikataulujen hallintaa, pyykkivuoroja ja ruoanlaittoa.
ARKI TARJOAA PALJON
Samalla arki tarjoaa mahdollisuuden kasvaa, oppia ja löytää omat vahvuudet. Vuokatti-Ruka urheiluakatemian
lifecoach auttaa nuoria rakentamaan arkeen rytmin, jossa harjoittelu, opiskelu, lepo ja sosiaalinen elämä pysyvät tasapainossa. ”Lifecoachin työ on nuorten kokonaisvaltaista tukemista arjessa, opinnoissa ja ihmissuhteissa. Työni ydin on läsnäolossa ja rinnalla kulkemisessa. Haluan olla helposti lähestyttävä aikuinen, joka kuuntelee, kannustaa ja ohjaa,” kertoo Heidi Tuominen.
Heidi Tuominen VRUA Lifecoach
Asiantuntija
UUDEN RAKENTAMISTA JA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA
Kuusamossa toisen asteen opiskelijoille pyritään tarjoamaan mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen. Yksi vaihtoehto tähän on Oppari, jossa asuu useita nuoria akatemialaisia.
Muutto Opparille tuntui aluksi oudolta, kun olin asunut koko ikäni omakotitalossa perheeni kanssa. Totuin kuitenkin nopeasti ja löysin kavereita helposti. Arjen asiat, kuten siivous ja ruoanlaitto, sujuivat myös helpommin kuin odotin, kertoo Rasmus Jakonen.
Uusi elämänvaihe opettaa myös yhteisöllisyyttä ja apuakin löytyy aina läheltä.
”Olen tykännyt todella paljon olla Opparilla ja tämä tuntuu todelliselta kodilta nyt. Muilla opparilaisilla on suuri vaikutus siihen miksi tämä paikka tuntuu hyvältä asua, koska aina on seuraa jos sitä kaipaa sekä apua eri juttuihin löytyy tarvittaessa läheltä,” Jakonen kertoo.
YHTEISHENKEÄ YLI
LAJIRAJOJEN
Vuokatti-Ruka urheiluakatemian urheilijat tulevat eri lajeista ja eri puolilta Suomea. Ryhmäytymistä tuetaan järjestämällä yhteisiä keskusteluja ja hetkiä, joissa jokainen voi olla oma itsensä ilman suorituspaineita. Lifecoachin rooli on tärkeä erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmäyttämisessä.
”Olemme yhdessä pohtineet, millaisia yhteisiä ja erilaisia ominaisuuksia tarvitaan
esimerkiksi lumilautailijoilta, freeskilaskijoilta ja alppihiihtäjiltä – sekä miten nämä ominaisuudet näkyvät arjessa, treeneissä ja vuorovaikutuksessa,” Tuominen kertoo.
HYVÄ YHTEISHENKI MYÖS
VAPAA-AJALLA
Hyvä yhteishenki ei rajoitu treeneihin tai koulupäiviin, vaan sitä rakennetaan yhdessä myös vapaa-ajalla.
”Lifecoach tukee ryhmäytymistä järjestämällä yhteisöllistä ja matalan kynnyksen toimintaa myös koulun ja treenien ulkopuolella. Tavoitteena on ehkäistä yksinäisyyden
tunnetta ja vahvistaa yhteisöön kuulumisen kokemusta – erityisesti viikonloppuisin, jolloin ohjattuja treenejä ei ole ja riski jäädä yksin voi korostua,” Tuominen kertoo.
TAITOJA KOKO ELÄMÄÄN
Arjen hallinta, itseohjautuvuus ja vuorovaikutustaidot ovat taitoja, jotka kantavat pitkälle myös urheilun jälkeen. Ne auttavat pärjäämään työelämässä, ihmissuhteissa ja oman hyvinvoinnin ylläpidossa.
”Esimerkiksi kyky ottaa vastuuta omasta toiminnasta, asettaa tavoitteita ja ratkaista ongelmia rakentavasti ovat
taitoja, jotka kantavat pitkälle. Samoin kuuntelemisen taito ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat keskeisiä sekä työ- että yksityiselämässä,” Heidi Tuominen summaa.
Heidi Tuominen
VRUA Lifecoach
Kuva: Riikka Hurri
Alppihiihto
ENEMMÄN KUIN TREENIÄ:
MITEN TEEMME SINUSTA PAREMMAN ALPPIHIIHTÄJÄN VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIASSA?
Oletko yläkouluikäinen alppihiihtäjä, joka haluaa kehittyä, kilpailla ja saada eväitä kohti kansainvälistä huippua? Ehkä mietit juuri nyt, missä sinun kannattaa jatkaa valmentautumista ja opiskelua. Päätös ei ole helppo, mutta me Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa haluamme kertoa, miksi tämä voi olla juuri sinun paikkasi Ysitiimissä tai toisella asteella. Me ymmärrämme, että urheilijan polku on yksilöllinen. Siksi meidän valmennuksemme ei ole vain treeniohjelma – se on kokonaisvaltainen tukiverkosto, joka auttaa sinua kasvamaan urheilijana ja ihmisenä. Alppilajeissa harjoittelemme Rukalla, Suomulla,
Sallassa ja Pyhällä. Paikoissa, joissa olosuhteet ovat huippuluokkaa ja joissa voimme harjoitella ja kehittyä turvallisesti ja tavoitteellisesti. Kotiympäristömme lajikausi on pitkä, yli seitsemän kuukautta ja todella lumivarma.
YKSILÖLLINEN OTE –SINÄ OLET KESKIÖSSÄ
Meillä jokainen urheilija kohdataan yksilönä. Valmennus perustuu kuormituksen seurantaan, säännölliseen testaamiseen ja henkilökohtaisiin suunnitelmiin. Käymme jatkuvia keskusteluja sinun tavoitteistasi, jaksamisestasi ja kehityksestäsi. Näin varmistamme, että harjoittelu tukee juuri sinun kasvuasi – ei vain fyysisesti, vaan myös henkisesti.
Käytössämme on videoanalyysiä, lajikohtaisia testejä ja asiantuntijoita, jotka auttavat sinua ymmärtämään omaa tekemistäsi syvemmin. Valmennus ei ole vain treenien ohjaamista – se on yhdessä oppimista ja oivaltamista.
AMMATTITAITO JA YHTEISÖN VOIMA
Olemme osa Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukaa. Sen resurssit, asiantuntijat ja verkostot ovat suoraan meidän käytettävissämme. Valmentajamme ovat kokeneita ja sitoutuneita. Varsinkin Torstin Samulla on vahva oma kokemus siitä, mitä ammattiurheilijaksi päätyminen vaatii, ja miten sinne kuljetaan turvallisesti. Arki akatemiassa
on rytmitetty siten, että urheilu ja opiskelu tukevat toisiaan. Kuusamon kattavat liikuntapaikat, urheilun osaava lukio ja ammattioppilaitos mahdollistavat sen, että voit keskittyä olennaiseen.
Yhteisömme on lämmin ja kannustava. Täällä ei kilpailla toisia vastaan, vaan pyrimme yhdessä joukkueena erinomaisuuteen ja kohti parempaa. Moni urheilija kertoo, että juuri ryhmän hyvä henki ja vertaistuki ovat olleet ratkaisevia tekijöitä omassa kehityksessä.
OLETKO VALMIS OTTAMAAN SEURAAVAN ASKELEEN?
Jos olet valmis tekemään töitä unelmiesi eteen, Vuokatti-Ruka urheiluakatemia tarjoaa sinulle paikan, jossa sinua tuetaan, haastetaan ja arvostetaan. Me emme lupaa helppoa matkaa – mutta lupaamme kulkea sen kanssasi.
Hae mukaan – nähdään valintakokeissa!
Sami Raittinen Alppihiihdon valmennuskoordinaattori
Kuva: Sanni Pirttikoski
ALPPIHIIHTO
Sami Raittinen
Instagram: samiraittinen
Vastuualue: Alppihiihdon valmennuskoordinaattori
liiton valmentajakoulutukset sekä valmentajan ammattitutkinto. Viimeiset kaksi vuotta hän on ollut päätoimisena valmentajana Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa.
Hän
Sami Raittinen, kuusamolaistunut porvoolainen hammaslääkäri, on kokenut alppivalmentaja. Hän aloitti valmentajauransa kotiseurassaan Slalom66 Porvoossa vuonna 2004, ja siirtyi Ruka Slalomin valmentajaksi vuonna 2014. Samilla on kaikki hiihdonopettajakoulutukset,
Samin
oma tavoitteellinen kilpaileminen päättyi 16-vuotiaana loukkaantumisiin. Hän rentoutuu lukemisen ja äänikirjojen parissa. Kesäisin hän patikoi ja pyöräilee. Samille valmennuksessa keskeistä on urheilijan oma vastuu ja motivaatio: menestykseen vaaditaan kovaa työtä ja omistautumista.
kannustaa urheilijoita ottamaan aktiivisen roolin omassa kehityksessä. Sami kertoo odotuksistaan valmentajana: – Urheilijoiltani odotan omistajuutta ja oikeansuuntaisia valintoja myös arjessa. Valmennus ei rajoitu pelkästään harjoituskentälle, vaan se ulottuu elämäntapoihin ja päivittäisiin valintoihin. Odotan, että urheilijat tekevät tietoisia päätöksiä, jotka tukevat heidän urheilullisia tavoitteitaan.
Sami
korostaa työssään vuorovaikutusta ja yhteis-
työtä. Avoin ja luottamuksellinen kommunikaatio on avain menestyksekkääseen valmennukseen. Sami pyrkii olemaan läsnä ja kuuntelemaan urheilijoita sekä ymmärtämään heidän tarpeitaan ja tavoitteitaan. Valmentajana hän antaa urheilijoilleen mahdollisuuden kokeilla ja oivaltaa lajiteknisiä taitoja. Hän rohkaisee heitä löytämään omat vahvuutensa ja työskentelemään niiden parissa. Tiesitkö tämän? Sami harkitsi nuorempana opintoja Sibelius-Akatemiassa ja ammattimuusikon uraa.
Huipulta huipulle
CAPEX Advisors kulkee rinnallasi matkalla kohti uusia huippuja – varmistamme, että investointisi nousee turvallisesti ja tuottavasti seuraavalle tasolle.
Lue lisää: capexadvisors.fi
Sujahtiko suksi suuhun tai hampaat hangelle?
Tarjoamme apua hammashoidon haasteissa.
- Anna & Joonas Liukkonen, erikoishammaslääkärit
Päätoimipisteemme sijaitsee Tampereella, toimimme myös Lahdessa ja Kouvolassa.
erikoishammaslaakarille.fi
Konstailematonta hammashoitoa rotwallin reunalta
Valmentaja
Juha Mourujärvi toimii Suomen freeski-maajoukkueen päävalmentajana sekä Freeski-akatemian operatiivisena vastuuvalmentajana. Hänen valmennusuransa sai alkunsa vahvasta intohimosta liikuntaan ja urheilijoiden tu-
FREESKI
Juha Mourujärvi
Instagram: Juhamou
Vastuualue: Freeski-maajoukkueen päävalmentaja & Freeski-akatemian operatiivinen vastuuvalmentaja
kemiseen. Juha kouluttautui
liikunnanohjaajaksi (AMK) ja jatkaa tällä hetkellä opintojaan ylemmässä ammattikorkeakoulussa liikunnan parissa.
Kaudella
2025–2026 Juha aloittaa jo kahdeksannen kautensa nykyisessä tehtävässään. Valmentajana hänet tunnetaan määrätietoisena, luotettavana ja urheilijalähtöi-
senä. Häntä motivoi erityisesti mahdollisuus auttaa urheilijoita saavuttamaan omat tavoitteensa ja potentiaalinsa. Juha odottaa urheilijoilta rehellisyyttä ja vastuullisuutta – ominaisuuksia, jotka ovat keskeisiä huippu-urheilussa.
Ennen
valmennusuraansa
Juha kilpaili freeski-lajissa yli kymmenen vuoden
ajan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Vapaa-ajallaan hän viettää aikaa perheensä kanssa, käy kuntosalilla ja harrastaa lukkopainia.
Tiesitkö? Juha on myös koulutettu bussinkuljettaja – ja hänen ensimmäinen ammattinsa oli media-assistentti. Monipuolisuus näkyy niin uralla kuin arjessa.
RUKA FREESKI ACADEMY – VAHVA PERUSTA URHEILUUN JA ELÄMÄÄN
Freeski-linja Kuusamossa tarjoaa nuorille mahdollisuuden yhdistää urheilu ja opiskelu. Tavoitteena ei ole vain huippu-urheilu, vaan myös vahvan pohjan rakentaminen tulevaisuutta varten – lajissa ja sen ulkopuolella.
Ruka Freeski Academy on osa Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaa ja toimii tiiviissä yhteistyössä Kainuun Ammattiopiston ja Kuusamon lukion kanssa. Urheiluakatemia on osa Ski Sport Finlandin virallista valmennusjärjestelmää, ja se kattaa yläkouluvalmennuksen, toisen asteen opinnot sekä maajoukkuetoiminnan. Ruka on Suomen harjoitte-
lupaikka. Opiskelijalle harjoittelusta kertyy opinto- tai osaamispisteitä koulutuksen mukaan.
ARKI AKATEMIASSA
Harjoituspäivät talvikaudella alkavat Rukalla, jonne urheilijat pääsevät Kuusamosta valmentajien kuljetuksella. Päivän ohjelmaan kuuluu lämmittely, laskemista parkissa, rinnelaskua sekä tekniikka- ja kisaharjoituksia. Treenien jälkeen urheilijat palaavat koululle lounaalle ja oppitunneille. Lisäksi viikko-ohjelmaan kuuluu oheisharjoittelua, kuten voima-, keskitrampoliinija tasapainoharjoituksia Kuusamon kaupungin tiloissa.
YKSILÖLLINEN VALMENNUS
Freeski-linjalla laskijoita tuetaan heidän omien tavoitteiden mukaisesti. Linjalle ovat tervetulleita sekä kilpailusta että kuvaamisesta kiinnostuneet nuoret. Tärkeintä on motivaatio ja halu kehittyä – ei pelkästään kilpaileminen.
AMMATTIMAINEN TOIMINTA
Valmennusmaksu kattaa monipuoliset palvelut, kuten päivittäiset harjoitukset, harjoittelutilat, kausikortit Rukalle ja liikuntahalliin, kuljetukset, urheilutestaukset ja asiantuntijapalvelut. Lisäksi järjestetään leirejä ja kilpailumatkoja, jotka tukevat heilijan kehitystä.
KEHOTUS LOPUKSI
Jos haluat kehittyä laskijana, opiskelijana ja ihmisenä, freeski-linja voi tarjota sinulle juuri oikean ympäristön. Saat mahdollisuuden yhdistää urheilun ja opiskelun mielekkäällä tavalla ja rakentaa vahvan pohjan tulevaisuudelle.
Valintakokeet järjestetään Kuusamossa 29.–30.1.2026. Kokeissa pääset näyttämään osaamistasi, tutustumaan toimintaan ja tapaamaan valmentajia sekä muita hakijoita. Mukaan kannattaa tulla, vaikka et vielä tietäisi, mihin freeski-polku sinut vie – tärkeintä on halu oppia ja kehittyä.
Hae mukaan ja ota askel kohti omaa huippuasi – Ruka kutsuu!
Valmentaja
URHEILUAKATEMIAN YLEISVALMENNUS KUUSAMOSSA
Kuusamossa on ollut jo useamman vuoden tarjolla yleisvalmennusta. Yleis-valmennuksessa on mukana oppilaita sekä lukiosta että KAO:sta. Tänä vuonna ensimmäisessä jaksossa oli mukana 18 urheilijaa eri lajeista. Toivomme, että he ovat mukana koko lukuvuoden, joka pitää sisällään viisi opintojaksoa.
Vuosien aikana yleisvalmennukseen on osallistunut vuosittain 10–45 urheilijaa eri lajeista.
HARJOITUSTEN
VIIKKO-OHJELMA
Kurssiin kuuluu kolme aamuharjoitusta viikossa. Harjoitukset pidetään aamuisin klo 8–9.15. Harjoituksissa pääsääntöisesti painotetaan tiettyjä teemoja tiettyinä päivinä.
Reijo Jokinen on kuusamolainen valmennuksen moniosaaja. Hän on toiminut valmentajana monissa eri lajeissa yli 50 vuoden ajan ja hoitanut erilaisia koulutusteh-
Tiistaisin harjoitellaan nopeutta, liikkuvuutta ja ketteryyttä. Keskiviikko on kestävyyspainotteinen ja harjoitukset sisältävät peruskestävyyttä sekä lihaskuntoa eri muodoissa. Perjantait ovat huoltavaa harjoittelua venyttelyineen ja palauttavine harjoitteineen. Aivan pilkuntarkasti ei viikko-ohjelmaa noudateta, mutta pääsääntöisesti siinä pitäydytään. Näin myös henkilökohtaisilla valmentajilla on helpompaa suunnitella omien harjoitustensa sisältöjä.
KORVAAVAT
HARJOITUKSET JA YKSILÖLLISET TARPEET
Yleisvalmennuksessa on kerrottu myös korvaavien harjoitusten tärkeydestä. Urheilija voi lähes aina harjoitella, vaikka hänellä olisi jokin vamma.
VALMENTAJA
Reijo Jokinen
Harjoituksissa on vuosien aikana käynyt esimerkiksi urheilijoita, joilla on ollut kipsi. Näissä tilanteissa on mietitty yhdessä, mitä ja miten voi harjoitella. Akatemian tuntien aikana on mahdollisuus tehdä myös omatoimisia oman valmentajan valvomia harjoituksia.
Omatoimisesti tehdyistä harjoituksista urheilijat lähettävät harjoituksen jälkeen tiedot minulle. Kokemusten perusteella hommat ovat silloinkin toimineet hienosti.
KOKONAISRASITUS
Yritän parhaani mukaan jakaa urheilijoille oman pitkän valmentajaurani aikana hankittuja tietoja ja taitoja. Niihin sisältyy myös paljon arkipäiväisiin asioihin liittyvää. Urheilijan elämä ei ole pelkkää harjoittelua. Yhdeksi tärkeäksi asiaksi on noussut urheilijan kokonaisrasitus, mistä se muodostuu ja mitä siinä pitäisi huomioida harjoittelussa ja arkielämässä.
Reijo Jokinen
Vastuualue: Yleisvalmennus
täviä. Pitkään valmennusuraan mahtuu myös runsaasti erilaisia koulutuksia, mukaan lukien A-valmentajatutkinto ja liittovalmentajakurssit.
Reijolle
valmennusuran merkittäviä muistoja ja kokemuksia ovat oman tyttären SM-mitalit, naisten lentopallon Suomen Cupin mestaruus ja Suomen mestaruus sekä valmentaminen yleisurheilun arvokisoissa. Reijolla on pitkä
kokemus ja hän on monipuolinen valmentaja. Valmentajana hän korostaa tiedon ja kokemuksen jakamisen merkitystä ja pyrkii tarjoamaan nuorille urheilijoille arvokkaita neuvoja. Reijon valmennusfilosofiaan kuuluvat avoimuus, reilu peli sekä yhteistyö. Reijo antaa tiiviit ohjeet urheilijoille: – Keskity tekemiseen, turhat touhut pois. Aina voi oppia uutta, tekemällä oppii. Toistoja, toistoja...
Reijo on myös itse kokenut kilpaurheilija, hän on kilpaillut alppihiihdossa, yleisurheilussa ja ralliautoilussa. Hän on saavuttanut menestystä alppihiihdossa ja yleisurheilussa sekä toiminut kartturina rallin junioreiden SM-osakilpailussa. Vapaa-aikanaan Reijo nauttii liikunnasta eri muodoissaan sekä mökkeilystä ja penkkiurheilusta. Reijon motto: Aina pitää pystyä tekemään spagaatti.
Valmentaja
VALMENTAJA
Jenna Mustonen
Instagram: @jennamustone_
Vastuualue: Lentopallon päävalmentaja
Jenna
Mustonen on 23-vuotias savonlinnalaislähtöinen lentopallon päävalmentaja. Jennalla on itsellään vahva lajitausta ja lisäksi hän suorittanut liikuntaneuvojan perustutkinnon ja seuran valmentajakoulutuksia. Unohtumattomia hetkiä Jennan uralla ovat olleet ensimmäinen voitto valmentajana, viime kauden tiivis Pohjanmaan pelireissu ja Power Cupin mestaruus ilman tappioita.
Jennan mukaan valmentamisessa parasta on nähdä, kun urheilijat ylittävät itsensä.
Valmentajana hän on taktinen ja esimerkin kautta opettava, mutta haluaa pitää tekemisen iloisena ja innostavana. Onnistunut valmennus näkyy siinä, että urheilija etenee urallaan tai kasvaa hyväksi ihmiseksi. Jenna odottaa urheilijoilta motivaatiota, rohkeutta ja halua kehittyä. Jennan neuvo urheilijoille on: Nauttikaa hetkestä – siitä syntyvät parhaat muistot.
Jenna on pelannut lentopalloa 15 vuotta, joista kymmenen Savonlinnan Ajossa. Saavutuksiin kuuluu muun
muassa naisten liigan pronssi, hopea ja Suomen mestaruus sekä Suomen cupin voitto ja useita junioritason mitaleita. Tärkeimpiä muistoja ovat mestaruudet, maajoukkuepaidassa pelaaminen ja hetket oman kasvattiseuran väreissä. Vapaa-ajallaan Jenna viihtyy läheisten seurassa ja rentoutuu parhaiten nuotion äärellä sen rauhoittavasta olemuksesta nauttien.
Tiesitkö? Jenna osaa laittaa ruokaa omasta mielestään ehkä liiankin hyvin.
LENTOPALLON LIIGAPOLULLE KUUSAMOSSA
Olin 15-vuotias, kun kirjoitin liigasopimuksen Pölkky Kuusamon kanssa. Eniten vaakakupissa painoivat Kuusamon hyvä lentopallo-organisaatio ja menestyvä liigajoukkue. Vaihtoehtoja oli paljon, ulkomaita myöten, mutta Kuusamo veti pisimmän korren.
Kuusamossa opiskelee pieni ja tiivis porukka VRUA:n lentopallolinjalla. Vaikka Kuusamon lukio ei ole urheilulukio, urheilun ja koulun yhteensovittaminen onnistuu ongelmitta, molemmat osaalueet huomioiden. Kuusamon toiselle asteelle on helppoa päästä opiskelemaan,
sillä kilpailu ei ole niin kovaa kuin isommissa kaupungeissa ja suurissa lukioissa. Pieni porukka mahdollistaa myös yksilöllisen valmennuksen, vaikka joukkuelajista onkin kysymys. Psyykkinen valmennus ja arjenhallinta tukevat opiskelijan arkea ja antavat työkaluja uuteen elämänvaiheeseen, ehkä kaukanakin kotoa. Kun
minä tulin Kuusamoon, en osannut pestä pyykkiä enkä tehdä ruokaa. Siinä olisi arjenhallintakurssi ollut paikallaan!
SAVONLINNASTA KUUSAMOON
Muutin Savonlinnasta Kuusamoon, yli 600 kilometrin päähän kotoa, kun olin 16. En tuntenut Kuusamosta ketään.
Yläasteen opo oli ihmeissään, kun yhteishaun viimeisenä päivänä ilmoitin, että haen Kuusamon lukioon, vaikka se ei urheilulukio olekaan. Jos Kuusamossa olisi silloin ollut lentopallolinja, olisin hakenut Kuusamoon joka tapauksessa. Nyt Kuusamossa toimii VRUA lentopallolinja, jossa toimin päävalmentajana.
Lentopallo
LENTOPALLOLINJA
JA HARJOITTELU
KUUSAMOSSA
Kuusamossa on mahdollisuus keskittyä täysillä lentopalloon. Pienessä kaupungissa on kaikki tarpeellinen tavoitteelliseen lentopallon harjoitteluun. Välimatkat ovat lyhyet, pyörällä tai kävellen pystyt liikkumaan näppärästi koulusta treeneihin ja treeneistä kotiin. Mikäli haet VRUA:n ja pääset, VRUA pystyy järjestämään asunnon asuntolasta, ihan koulun ja treenipaikkojen vierestä.
Meidän lentopallotreenit ovat aamulla klo 8–11 porrastetusti niin, että aamutreenien aikana keskitytään yksilöllisiin valmennustarpeisiin ja harjoitellaan esimerkiksi pelipaikkakohtaisia asioita. Iltatreenit päättyvät viimeistään klo 18, jolloin päivä ei veny illasta liian pitkäksi ja palautumiseen jää riittävästi aikaa. Kuusamossa lajeja ja joukkueita on vähemmän kilpailemassa salivuoroista kuin isommissa kaupungeissa, ja lentopallo onkin saanut todella hyvät harjoituspaikat ja
-ajat ajatellen kokonaiskuormitusta sekä opiskelun ja lentopallon yhteensovittamista.
POLKU KOHTI
AMMATTILAISUUTTA
Kuusamossa toimii vahva lentopallo-organisaatio. Kaupungissa on menestyvä liigajoukkue sekä korkea taso niin junnuissa kuin naistensarjassakin. Vuosien varrella paikkakunnalle on rakentunut tiivis lentopalloyhteisö, joka on mukana seurayhteistyön muodossa VRUA:ssa. Ilmapiiri
lentopallon parissa on kodinomainen, uusista ja vanhoista pelaajista pidetään huolta ja heitä autetaan alkuun uudella paikkakunnalla. VRUA:n lentopallojoukkue pelaa Kuusamon PalloKarhujen logon alla. Seurayhteistyö mahdollistaa liigapolun, jossa akatemiapelaajia kasvatetaan kohti kovempia sarjoja: maajoukkuetta, eri liigajoukkueita ja jopa kansainvälisiä joukkueita. VRUA:n lentopallolinja toimii yhtenä askelmana kohti ammattilaissarjoja.
Lentopallolinjan kausikustannukset ovat kohtuulliset. Akatemiamaksu on n. 1 200 eur/lukuvuosi ja seuran kausimaksu n. 350 eur/kausi. Kahden edelliskauden aikana näiden kustannusten lisäksi vanhemmat eivät ole joutuneet maksamaan esimerkiksi pelireissuista juuri mitään, puhutaan vain muutamista kymmenistä euroista kaudessa. Yhteistyökumppanit ja sponsorit mahdollistavat mm. sen, että joukkue on voinut lähteä viikonlopun pelireissulle isolla linja-autolla jo torstaina, majoittua hotelleissa ja palata sunnuntaina aamuyöstä kotiin ilman vanhempien rahallista panosta reissuun.
Joukkueemme on tehnyt Kuusamossa juniorilentopallosta ilmiön, joka näkyy katukuvassa yhtenäisenä pukeutumisena ja pelikentillä yhteen hitsautuneena Joukkueena, isolla J-kirjaimella. Haluaisitko sinä olla osa Meijän Joukkuetta? Hae VRUA:n lentopallolinjalle!
Jenna Mustonen
Vuokatti-Ruka urheiluakatemian (VRUA) lentopallon päävalmentaja
Kuva: Maija-Liisa Rantala
Valmentaja
VALMENTAJA
Perttu Karjalainen
Vastuualue: Jääkiekon lajivalmennus
Perttu
Karjalainen, 36, on Kuusamosta kotoisin oleva jääkiekon lajivalmentaja. Pohja koulutukseltaan hän on opettaja ja tunnistanut tarpeen jääkiekkoilijoiden holistisemmalle valmennukselle jo omina junnuvuosinaan.
Perttu
on valmennuksessa analyyttinen ja luottaa Gadamerin hermeneuttiseen kehään – ”Et voi ymmärtää kokonaisuutta, ymmärtämättä sen osia, etkä ymmärtää osia ymmärtämättä kokonaisuutta” Hän haluaa luoda urheilijalle
olosuhteet, joissa urheilija pystyy ulosmittaamaan oman potentiaalinsa ja saavuttamaan omat tavoitteensa. Valmentamisen lähtökohtana on, että valmentaminen opettamista ja opettaminen on oppimisen mahdollistamista. Pertun mukaan jääkiekko ja urheilu on maailman tärkein turha asia ja sen takia siitä kannattaa ja voi nauttia. Tärkeä viesti on, että jääkiekko ei määrittele ihmistä, vaan se miten kohtaat muut ihmiset ja ympäristön.
Pertun
pelasi itse jääkiekkoa tavoitteellisesti lukion loppuun saakka junioreiden SM-tasolta divareihin asti. Muistoissaan hän palaa aina tunteeseen, kun on antanut kaikkensa ja välillä vähän enemmänkin. Mieli lepää, koska kropassa tuntuu. Pertun mielestä paras tapa rentoutua on viettää aikaa luonnossa nuotion äärellä ilman elektroniikkaa.
Tiesitkö? Perttu on ollut kasvissyöjä jo aktiiviaikoinaan.
KUULE KIEKKOILIJA! NYT KUUSAMO KUTSUU MYÖS SINUA
Yläkoulupolun jälkeen olet tulossa risteykseen. Sinulla voi olla selkeä suunta kompassissa, tai neula pyörii vielä holtittomasti. Joka tapauksessa sinulla on herkullinen mahdollisuus tehdä isoja päätöksiä. Tuloksellinen harjoittelu on muutakin kuin komeita ilmaveivejä ja näyttäviä harhautuksia.
Se on myös ajoittain kovaa työtä. Se on kolottavia lihaksia ja toisteista puurtamista. Kuusamossa pystymme pitämään huolta siitä, että ne toistot ovat juuri sinun tavoitteita palvelevia. Ja ne lihaksetkin
kehittyvät oikeisiin paikkoihin!
YKSILÖ EDELLÄ:
RÄÄTÄLÖITY POLKU KOHTI
OMIA TAVOITTEITA
Jääkiekko on joukkuelaji, ja joukkue koostuu yksilöistä, joilla on erilaiset taustat. Jokaisella on myös omat päämääränsä ja unelmansa. Ensimmäinen askel on laittaa reppu selkään ja kantaa omat eväät. Jokaisen eväät ovat yksilölliset, ja meidän tehtävämme on käydä ne yhdessä läpi sekä lisätä tarvittaessa jotain uutta, jotta eväät riittäisivät mahdollisimman pitkälle. Kilpailuetumme perustuu
laadukkaaseen ja kompaktiin toimintaympäristöön sekä ihmisiin, jotka mahdollistavat yksilöllisesti räätälöidyn harjoitustoiminnan.
Ura jääkiekon parissa voi olla muutakin kuin pelaamista. Kuusamossa opintoihin on mahdollista liittää myös muita jääkiekkoon liittyviä sisältöjä, jotka tukevat eri rooleissa toimimista ja syventävät ymmärrystä lajista. Opintoihin voi sisältyä osia esimerkiksi jääkiekon ohjaaja- ja valmentajakoulutuksista sekä tuomaritoiminnasta. Tämä on myös osa-alue, jota kehitämme aktiivisesti kohti tulevaisuutta.
INTOHIMOINEN JA VOITTAVA ILMAPIIRI Kuusamossa arki on tehokasta sekä logistisesti että kustannuksiltaan. Oppilaitos, jäähalli ja liikuntakeskus sijaitsevat alle kilometrin päässä toisistaan ja tarjoavat hienot puitteet myös oheisharjoittelulle. Täällä olet myös osa yhteisöä. Kun pelaat, edustat perinteikästä paikallista jääkiekkoseuraa: Kuusamon Pallo-Karhuja.
Seuran valmentajien tehtävänä on luoda toimintaympäristö, joka ruokkii pelaajien yksilöllistä kehittymistä. Urheiluakatemian asiantuntijat täy-
dentävät tätä kokonaisuutta omalla osaamisellaan. Otteluissa katsomo täyttyy kannattajista, jotka haluavat nähdä oman seuransa nousevan seuraavalle tasolle.
Urheilijana olet kovassa seurassa ja motivoituneiden urheilijoiden ympäröimänä. Kiekkoilijoiden lisäksi huipulle tähtäävät lumilajien, lentopallon sekä muiden lajien urheilijat. Tästä syntyy voittava ilmapiiri, tsemppaamme ja sparraamme toisiamme treeneissä ja autamme kouluhommissa. Kuusamolaisilla oppilaitoksilla on jo pidemmältä aikaväliltä kokemusta urheilijoiksi kasvavista opiskelijoista. Yhteisöllisyys ja hyvä ryhmähenki luovat opiskelijoille turvallisen ja myönteisen ilmapiirin, jossa he viihtyvät ja uskaltavat kehittyä.
Valinnan hetki lähestyy. Katsopa nyt sitä kompassia –joko neula osoittaa kohti Koillismaata? Täällä meitä eivät vedä näkymättömät langat kuin sätkynukkeja, emmekä ole vain joukko yksinäisiä, vaikka meitä onkin jo monta. Täällä saat hengittää havun tuoksua ja tarttua uraasi omin käsin. Osaava valmennus odottaa sinua.
LÄHDE SIIS SINÄKIN KUUSAMOON!
Helmikuussa järjestetään seuraava yläkoululeiri, ja toukokuun lopulla on vuorossa uuteen kauteen valmistava Kick off -tapahtuma.
Perttu Karjalainen
Vuokatti-Ruka urheiluakatemia, jääkiekon vastuuvalmentaja, valmennuspäällikkö, Kuusamon Pallokarhut
Kuva: Maija-Liisa Ranta
Kuva: Marko Häkli
Vaikuttavaa
Hoidamme vakuutus- ja vahinkoasioita puolestasi sekä pidämme huolta, että yrityksesi käytössä on aina markkinoiden paras vakuutusturva kustannustehokkaaseen hintaan. awas. info@awas. 050 4699007
soderbergpartners.fi
Vauhdikkaiden laskettelupaikkojen mökit ja talot myy
– Lumilajien akatemiaurheilijat ovat usein rohkeita ja aktiivisia opiskelijoita, jotka uskaltavat lähteä mukaan juttuihin. Heillä on hyvä huumorintaju, eivätkä he pelkää kylmää säätä, näin Henna Hentilä-Määttä ja Marja Vanttaja, KAO Kuusamon eli Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikan opettajat, kuvaavat rinnelajien urheilijaopiskelijoita. – Kyllä he ilman muuta tuovat piristystä kouluarkeen! Tietysti myös se, että on uskaltanut muuttaa yläkoulun jälkeen toiselle paikka-kunnalle, kertoo usein reippaasta luonteesta, miettii lukion opettaja Ville Mikkonen.
Opettajat Ville Mikkonen ja Tuija Karjalainen Kuusamon lukiosta sekä ammattiopiston opettajat Henna Hentilä-Määttä ja Marja Vanttaja kertovat kiinnostavasti, miten rinnelajit ja opiskelu sovitetaan yhteen Kuusamon toisen asteen oppilaitoksissa. Opettajien mielestä urheilu antaa nuorille monenlaisia taitoja, jotka auttavat opiskelussa, harjoitteluissa ja työelämässä.
Kuusamossa opiskelee tälläkin hetkellä paljon urheilijoita. Lukion opettajat Ville Mikkonen ja Tuija Karjalainen laskevatkin nopeasti, että lukion opiskelijamäärä saattaisi olla jopa lähelle puolet nykyisestä, jos urheilulinjoja ei olisi. Myös ammattiopistossa urheilijoita on paljon, mutta ei kuitenkaan niin isoa määrää kuin lukiossa. Koska nuoria tulee Kuusamoon eri puolelta Suomea sekä naapurimaista,
ilmapiiri koulussa tietysti rikastuu ja moninaistuu.
Koska urheilijat opiskelevat pääosin neljä vuotta, ehtivät opettajat nähdä monta lukuvuotta ja erilaista vaihetta. – Tietysti eniten jää mieleen ne, joille on sattunut vuo-
tämättä tiedä, kuka on urheilija ja kuka ei. Osa urheilijoista leireilee ja kilpailee useasti vuoden aikana, minkä vuoksi poissaoloja tulee paljon.
– Totta kai poissaolot tuovat omat haasteensa opintoihin, opettajat sanovat, mutta
Opettajien mielestä urheilu antaa nuorille monenlaisia taitoja, jotka auttavat opiskelussa, harjoitteluissa ja työelämässä.
siin myös niitä kivisempiä rinteitä. Lakkiaispäivänä on ilo todeta, että on onnistuttu, hymyilee Ville Mikkonen.
OPISKELUA JA URHEILUA
RINNAKKAIN
Lukiossa ja ammattiopistossa urheilijoille ei ole erillisiä ryhmiä, vaan kurssit ovat kaikille samoja. Tunnilla ei vält-
edistymistä seurataan tarkasti molemmissa oppilaitoksissa.
Lukiossa on ollut tapana jo pitkään pitää jokaisen jakson alussa palaveri, johon osallistuvat urheilijan lisäksi ainakin ryhmänohjaaja ja valmentaja. Myös ammatillisessa koulutuksessa käydään läpi opintojen edistymistä. – Mallia opintojen seuraamiseen on otettu
lukiosta, kertoo Marja Vanttaja. Opettajat kiittelevät myös yhteisiä järjestelmiä, joiden avulla nähdään urheilijoiden treenikalentereita ja aikatauluja puolin ja toisin.
Tietysti pitkät poissaolojaksot vaativat itsenäisen opiskelun taitoja. Urheilijoiden kanssa harjoitellaan asioiden etukäteen sopimista ja hoitamista, mikä tarkoittaa esimerkiksi viestien kirjoittamisen opettelua.
– Kaikki tämä valmentaa elämään, tuumaavat Ville Mikkonen ja Tuija Karjalainen.
AIKUISILTA SAA TUKEA
Lukion opettajat ovat sitä mieltä, että urheilijoilla vaikuttaa olevan pääosin poikkeukselliset vanhemmat. Yhteys nuoren ja vanhempien sekä vanhempien ja koulun välillä on aktiivista ja toimivaa. Kotoa ollaan herkästi yhteydessä koulun suuntaan. Koska perheet asuvat muualla kuin Kuusamossa, vanhempainiltoja ja
Teksti: Kati Inkala, kuvat: Mikko Järvenpää
-tapaamisia järjestetään myös etänä.
Kuusamossa opiskelemisesta jää sellainen mielikuva, että urheilevilla nuorilla on tukena monia aikuisia opettajien ja oppilashuollon henkilökunnan lisäksi. Esimerkiksi lukion erityisopettaja työskentelee koulussa myös psyykkisenä valmentajana ja lajivalmentajat ovat nuorten kanssa tekemisissä miltei päivittäin. Koulun ja treenaamisen nivelkohdassa on läsnä myös lifecoach, joka auttaa nuoria
erilaisissa arjen askareissa.
KIINNOSTUKSEN
AIHEET OVAT OMIA
Vaikka urheilijoilla on tietysti lajiensa parissa yhteisiä kiinnostuksen kohteita, koulussa jokainen tekee ainevalintansa omien mieltymystensä mukaan. Lukion opettajat Ville Mikkonen ja Tuija Karjalainen ovat huomanneet, että kaikkia aineita kirjoitetaan tasaisesti. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoita sijoittuu monille eri aloille.
– Nykyään urheilijoita hakee eniten liiketoiminnan ja matkailun alalle, Marja Vanttaja kertoo. – Myös rakennus-, hotelli- ja catering-alat ovat vetäneet tasaisesti, muistuttaa Henna Hentilä-Määttä.
Ammattiopiston harjoittelujaksoja on usein vaikea sijoittaa tiukkojen kisa- ja treenikausien kanssa samoille kuukausille. Iso osa opiskelijoista tekeekin harjoitteluja kesäaikaan omilla kotipaikkakunnillaan.
– Osa ammattiin valmistuneista on työllistynyt Kuusamoon. Hienoa, että he ovat halunneet jäädä opintojen jälkeen tänne töihin, iloitsee Henna Hentilä-Määttä.
URHEILU KANTAA PITKÄLLE
Opettajat ovat huomanneet, että urheilijat ovat usein harjoitteluissa työyhteisön kantavia voimia, koska he osaavat tsempata muita ja ottaa vastaan palautetta ja antaa sitä
rakentavasti muille. – Hyvä kunto on eduksi myös siksi, että ammattikoulusta valmistutaan usein tekemään fyysisesti raskaita töitä, mainitsee Henna Hentilä-Määttä.
– Urheilijat ovat pääosin sosiaalisia ja heillä on hyvä kielitaito ja kansainvälisiä ystäviä, mikä on esimerkiksi matkailualan työssäkin etu – ja ilman muuta myös jatko-opinnoissa, opettajat painottavat.
Valmistumisen jälkeenkin tuttuja urheilijoita tietysti seurataan. On mukavaa nähdä onnistumisia sekä työn että urheilun saralla. Opettajat kuitenkin painottavat, että matka on aina tärkein. Kannattaa muistaa, että urheilu opettaa monia hyviä taitoja, kuten itsensä johtamista ja muita työelämätaitoja.
ASUMINEN JA ARKI KUUSAMOSSA
Ulla Blomberg
Kun nuori aloittaa rinnelajin urheilu-akatemiaopinnot, yleensä edessä on muutto Kuusamoon.
Minkälainen muutos nuoren omilleen muuttaminen on perheelle? Miten arki Kuusamossa alkaa ja kuinka sujuu opintojen ja urheilun yhdistäminen? Kysyimme tätä nuorilta ja heidän perheiltään.
Kuopiosta kotoisin olevat veljekset Ransu ja Osku Rutonen opiskelevat akatemiassa lumilautapuolella. Ransulla on menossa neljäs vuosi ja Oskulla ensimmäinen. Nuoret asuvat Kuusamon Opparilla eli kampuksen läheisyydessä sijaitsevissa soluasunnoissa.
VANHEMMAT
MARI RUTONEN
JA RIKU RAATIKAINEN
Riku: Laskeminen on ollut pitkään perheemme yhteinen
Lapsen pois kotoa muuttamiseen liittyy monenlaisia tunteita, myöntävät Mari Rutonen ja Riku Raatikainen.
Kuva: Mari Rutonen
mieluinen harrastus. Olen itse lumilautaillut lapsesta saakka ja innostus lajiin on yhä säilynyt.
Mari: Kun esikoistytär ja Ransu olivat 5-6-vuotiaita, he halusivat oppia isänsä perässä lautailemaan ja itsekin vaihdoin tässä kohtaa sukset lumilautaan. Osku-kuopuskin vaati sitten 3-vuotiaana päästä mukaan mäkeen.
VUOKATISTA AKATEMIAHAAVEISIIN
M: Meillä oli monta vuotta asuntovaunun kausipaikka Vuokatissa ja vietimme siellä perheen kesken paljon aikaa.
Kun Ransun kiinnostus lajiin yhä kasvoi, aloimme etsiä leirityksiä, jota kautta voisi saa-
da lisää omanikäisiä laskukavereita.
M: Pian Ransu alkoi pian puhumaan urheiluakatemiasta, joka tuolloin toimi Vuokatissa. Ajattelimme, että akatemiaopiskelu voisi olla tutussa Vuokatissa ihan mahdollista.
Kun asia tuli ajankohtaiseksi, toiminta olikin siirtynyt Rukalle. Sitä piti vähän sulatella.
R: Akatemiaan lähteminen oli Ransulle monen vuoden haave. Suurin syy oli intohimo laskemiseen ja samanhenkinen kaveriporukka.
M: Osku halusi sitten myös lähteä akatemiapolulle isoveljensä jalanjäljissä, vaikka hän miettikin lähtemistä pidempään.
PYYKINPESU JA RUOANLAITTO
R: Lapsen kotoa pois muuttamiseen liittyy monenlaisia tunteita. Suurimmat huolet liittyivät elämänhallintaan, kuten miten ruuanlaitto ja pyykinpesu onnistuvat ja viitsitäänkö siivota tarpeeksi usein.
M: Ja myös se, että muistaa keskittyä olennaiseen, eli opiskeluun ja treenaamiseen. Ettei kaikki muu rupea kiinnostamaan liikaa.
M: Kotona yritettiin valmistautua siten, että annettiin enemmän vastuuta kotitöistä.
Pojilla oli yläasteella valinnaisena oppiaineena kotitalous, mistä oli varmasti paljon apua.
M: Kun Ransu muutti, olin itse Kuusamossa etätöissä reilun viikon ajan ja opeteltiin yhdessä arjen asioita, kuten kaupassa käyntiä.
VASTUUNOTTO OPISKELUSTA
R: Lapsen kotoa muuttoon liittyy eräänlainen haikeus. Ysiluokan jälkeen lapsi tuntuu vielä aika pieneltä. Itsellä on kuitenkin ollut luottavainen olo, että aika nopeasti nuoret siellä arjessa oppivat, kun vaan ryhtyvät hommiin.
M: Koulunkäynnin ja urheilun yhdistämisessä olen ylpeänä seurannut, miten hienosti Ransu on kirinyt koulun kanssa ja löytänyt opiskelumotivaation, joka ensimmäisinä vuosina oli vähän hukassa.
R: Oskun kanssa on nyt keskusteltu, että kannattaa ottaa kouluhommat haltuun heti alusta pitäen. Siitä on sitten helpompi jatkaa.
NUOREN UNELMAN TUKEMINEN
M: Poikiin pidetään yhteyttä muutaman kerran viikossa soittamalla ja viestejä lähetellään useamminkin. Onneksi nykytekniikka mahdollistaa myös videopuhelut, että näkee kasvokkainkin välillä.
R: Akatemiaopintoihin lähtemisessä tärkeintä on kuunnella sitä, mitä nuori itse haluaa tehdä ja keskustella eri vaihtoehdoista. Nuoren oman halun ja unelman täytyy olla kaiken pohjalla. Lajiahan voi harrastaa muullakin tavalla.
M: Olemme todella ylpeitä kaikista lapsistamme. Pyrimme tukemaan heitä heidän tekemissä päätöksissä sekä kuuntelemaan heidän ilot ja surut. Molemmille pojille on myös sanottu, että aina voi tulla tarvittaessa takaisin kotiin.
Teksti:
RANSU JA OSKU RUTONEN
Ransu: Innostus lumilautailuun lähti siitä, kun isä on aina laskenut ja opetti meidät lapsetkin laskemaan. Kasurilassa ja Vuokatissa tuli pienempänä käytyä perheen kanssa paljon.
Osku: Lumilautailussa viehättää lajin hauskuus ja se kun oppii uusia temppuja.
R: Lautailussa pääsee koettelemaan itseään ja onnistumiset motivoivat tosi paljon. Tämä on vähän tällainen elämäntapalaji.
KOTOA MUUTTAMINEN MIETITYTTI
R: Ajatus akatemiaopiskelusta syntyi jo ala-asteikäisenä, kun näin Vuokatissa vanhempia akatemialaskijoita. Minulla on aina ollut se ajatus, että haluan akatemiaan.
O: Omalla kohdalla akatemiaan lähtemistä piti vähän aikaa harkita, mutta toisaalta tunsin täältä jo paljon ihmisiä, niin se helpotti. Yläkoululeirien kautta minäkin päätin, että kyllä tänne kannattaa tulla.
R: Kotoa Kuusamoon muut-
taminen kyllä vähän mietitytti, kun kaverit ja perhe jäivät monen sadan kilometrin päähän Kuopioon. Akatemiassa on kuitenkin paljon tuttuja kavereita, niin muutos ei tuntunut loppujen lopuksi niin pahalta.
R: Vanhemmilla oli toki jonkin verran epäilyjä, kun niin nuorena tuli muutto omilleen. He kuitenkin tiesivät, että tänne minä haluan ja tukivat minua päätöksessä.
ARJENHALLINNAN OPETTELUA
R: Muuttopäivänä olo oli vähän haikea, mutta toisaalta olin tosi innoissani, kun kaikki oli niin uutta.
O: Muuttopäivä oli ihan peruspäivä, ei jännittänyt.
R: Aluksi oli vähän vaikeaa, kun piti opetella pitämään huolta omasta arjesta, kuten siivouksesta ja pyykinpesusta. Kämppä saattoi silloin olla aika räjähtäneessä kunnossa.
O: Siivoaminen on ollut aluksi vähän hankalaa, mutta nyt olen alkanut siivoamaan enemmän. Ruokaa olin tehnyt aiemmin paljonkin kotitalouden tunneilla sekä kotona en-
nen muuttoa.
R: Opparilla oli paljon vanhempia opiskelijoita, joita tunsin entuudestaan kisoista ja laskuympyröistä. Myös kämppäkaveri oli tuttu. Uusiin ihmisiin tutustui täällä aika nopeasti.
VAPAA-AIKA JA KOTONA KÄYMINEN
R: Vapaa-aika Kuusamossa kuluu syksyisin ja keväisin skeittaamisen parissa. Kaverien kanssa hengaillaan, liikutaan ja pelaillaan.
R: Joskus aika voi käydä pitkäksi, Kuusamo on kuitenkin aika pieni paikka. Välillä on sitten kiva lähteä käymään kotona, jos täällä tulee tylsää.
R: Kotona on tullut käytyä noin kolmen viikon välein. Aiemmin kuljin bussilla ja junalla, nyt voin itsekin ajaa autolla ja ottaa Oskun kyytiin.
O: Noin kerran viikossa sitten soitellaan vanhempien kanssa.
R: Rahankäytön osalta yllätti alkuun se, miten paljon esimerkiksi ruoka maksaa. Vanhemmat laittoivat alkuun aina tietyn määrän rahaa tilille
viikoittain. Isot ruokaostokset teen aina pari kertaa viikossa ja jotain pieniä ostoksia sen lisäksi.
OMA VASTUU OPISKELUUN
O: Koulussa minulla on toistaiseksi mennyt aika lailla samalla tavalla kuin yläasteella.
R: Minulla oli alkuun aika paljon haasteita, kun piti itse ottaa vastuuta opiskelusta eivätkä vanhemmat olleet katsomassa perään. Itsekuria ei oikein ollut ja numerot vähän romahtivat. Nyt kirjoitusten lähestyessä olen korotellut numeroita ja opiskellut enemmän.
R: Jos laji kiinnostaa, niin akatemiaan kannattaa tulla. Akatemia kasvattaa tosi paljon ihmisenä ja täältä saa paljon pitkäaikaisia hyviä kavereita. Pääsee kehittymään lajissa ja saamaan siihen uusia näkökulmia.
O: Minäkin voin suositella, täällä tutustuu uusiin ihmisiin ja pääsee laskemaan paljon.
Osku ja Ransu Rutonen asuvat Kuusamon Opparilla ja viettävät usein vapaa-aikaansa viereisellä skeittiparkilla. Kuva: Riikka Hurri
ASUMINEN JA ARKI KUUSAMOSSA
Teksti: Ulla Blomberg
Sisarukset Saana ja Malla Heikkinen opiskelevat
Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa alppihiihtoa, Saana neljättä vuotta ja Malla ensimmäistä.
SAANA JA MALLA HEIKKINEN
Saana: Olin jo ala-asteikäisenä haaveillut alppikouluun pääsemisestä. Yläasteella olin mukana ysitiimissä, joten osa valmentajista ja Kuusamo olivat jo tuttuja. Suurin syy lähtemiselle oli rakkaus lajiin sekä halua kehittyä ja saavuttaa omia unelmia.
Malla: Sain tietää alppikoulusta siinä vaiheessa, kun Saana lähti Kuusamoon. Viime kauden aikana sain itsekin innostuksen urheiluakatemiaan lähtemisestä, jotta voisin jatkaa lajia ja oppia lisää.
S: Olen perheen vanhimpana lapsena itsenäistynyt aikaisin ja luotin siihen, että tulen pärjäämään Kuusamossa hyvin. Vanhempien kanssa
piti kyllä käydä asiasta monet keskustelut.
M: Minulle toi tukea se, kun Saana oli jo täällä. Alkuun jännitti, miten tulen pärjäämään ilman vanhempia. Läheisen ihmisen läsnäolo vei kuitenkin jännitystä pois.
S: Kaverit olivat vähän järkyttyneitä siitä, että vaihdoin Helsingissä asumisen Kuusamoon. Kukaan kaveriporukasta ei ollut muuttanut muualle opiskelemaan.
M: Alkushokin jälkeen kaverit olivat innoissaan minun puolestani ja aikovat tulla kyläilemään.
M: Yksin asuminen on nyt tuntunut jopa helpommalta, kun huolehtii omista asioistaan ja tekee kotitöitä itseään varten.
VAPAA-AIKA JA YHTEISÖLLISYYS
S: Vapaa-ajalla vietän aikaa ystävien kanssa, teen koulujuttuja, huollan suksia tai katson sarjoja. Kuusamo on pieni paikka, mutta treenit ja lukio tuovat sisältöä elämään. Täällä on se hyvä puoli, että rahaa ei mene juuri mihinkään muuhun kuin ruokaan.
M: Helsingissä minulla ei ollut alppihiihtoa harrastavia kavereita. Täällä on ollut mukavaa, kun kaverit liittyvät vahvasti arkeen ja jokaiseen päivään.
Sisarukset Malla (vas.) ja Saana Heikkinen asuvat
Kuusamon Opparilla vastakkaisissa asunnoissa.
Kuva: Emmi Niemi
”Alkuun jännitti, miten tulen pärjäämään ilman vanhempia.”
MUUTTO JA UUSI ARKI
M: Muuttopäivänä olin aika väsynyt, kun takana oli ajomatka Helsingistä asti. Tuntui vähän oudolta purkaa laatikoista tavaroita, jotka olivat aiemmin olleet omassa huoneessani kotona.
S: Arki alkoi sujumaan ilman ongelmia, sillä olin tottunut kotona tekemään kotitöitä ja ruokaa.
S: Muistan muuttopäivästä sen, kun kannoimme tavaroita uuteen huoneeseeni ja kävimme hakemassa muuttopitsat. Olo oli innostunut ja energinen, jonkinlainen alkuhuuma oli vahvasti läsnä.
S: Oppareille muodostuu ikään kuin ”perhe”, jossa kaikilla on omat roolinsa ja jokainen saa olla sellainen kuin haluaa. Ympärillä olevat ihmiset elävät kaikki samaa arkea samassa aikataulussa, jolloin yhteisöstä muodostuu tiivis ja tukea ja apua saa tarvittaessa.
YHTEYDENPITO
VANHEMPIIN
S: Kotona Helsingissä olen käynyt yleensä ainakin jouluna ja hiihtolomalla. Arkena viestitellään ja soitellaan vaihtelevasti. Kauden aikana arki täällä on aika kiireistä, joten silloin vanhempiin tulee pidettyä yhteyttä vähemmän.
M: Olen alkuvaiheessa soitellut paljon vanhemmille ja kavereille ja kertonut kuulumisia. Välillä tarvitsee kysyä apuja ihan arjen asioihin, kuten pyykinpesuun.
S: Me molemmat olemme varmasti saaneet kotoa tosi hyvät tukipilarit itsenäistymiseen ja tiedämme, että voimme aina soittaa kotiin ja pyytää apua tarvittaessa.
OPISKELUN JA URHEILUN YHDISTÄMINEN
S: Minulla on ollut välillä vaikeampia jaksoja, kun olen ottanut kerralla vähän liikaa lukion kursseja ja väsyttänyt itseni. Sain valmennukselta neuvoja, että tahtia pitäisi hidastaa, mutta olen ollut ankara itselleni. Toisaalta tämän takia koulua on nyt neljäntenä vuotena enää hyvin vähän.
M: Minulla on nyt alkuvaiheessa mennyt hyvin ja uskon, että kun laskukausi alkaa, pärjään silloinkin.
S: Opiskelu urheiluakatemiassa on ollut tosi hyvä kokemus. Meillä on hyvät valmentajat, jotka näkevät meidät ihmisinä eikä pelkästään urheilijoina. Koen, että olen kehittynyt paljon sekä urheilijana että ihmisenä ja saanut hyvä oppeja tulevaisuuteen,
joita ei luultavasti olisi saanut mistään muualta.
M: Täällä on hyvä ryhmähenki ja saa paljon samanhenkisten ihmisten vertaistukea. Valmentajat on olleet kivoja ja kannustavia. Ensivaikutelma on ollut tosi hyvä.
VANHEMMAT ANNE JA
SAMI HEIKKINEN
Anne: Laskettelu on ollut minulle tärkeä harrastus pienestä pitäen. Omat lapset vietiin rinteeseen, kun he olivat reilun vuoden ikäisiä. Peuramaan hiihtokoulun ja alppihiihtoseuran toimintaan lähdettiin tuttujen suosituksesta.
Sami: Ajattelimme, että saisimme tytöt pidettyä pahimpien teinivuosien yli hyvän harrastuksen parissa, joka ylläpitäisi intoa urheiluun ja pois pahanteosta.
A: Harrastus on ollut hyvä ja kotiseura on tarjonnut erin-
omaiset puitteet tyttöjen harrastamiselle. Yhteistyö Peuramaa Slalomin sekä Peuramaa Skin välillä on ollut mutkatonta. Kiitokset Janne Uotilalle monien asioiden mahdollistamisesta.
LAPSEN ITSENÄISTYMINEN JÄNNITTÄÄ
A: Urheiluakatemian suhteen olimme aluksi epäileväisiä ja asiaa piti harkita pitkään. Muutto kotoa Kuusamoon ei koskaan ollut mikään itsestäänselvyys.
S: Saana on kuitenkin ollut aina erittäin omatoiminen ja ottanut vastuuta itsestään, joten ajattelimme, että hän kyllä pärjää. Malla on luonteeltaan hieman erilainen, joten hänen lähtemistään piti sulatella vielä pidempään.
A: Se kuitenkin huojentaa meidän vanhempien mieltä, kun isosisko on paikan päällä palauttamassa nuoremman jalkoja maan pinnalle.
S: Vanhempia toki jännittää ja mietityttää lapsen muutto omilleen 16-vuotiaana.
A: Hyvä pohja lapselle on kuitenkin täytynyt luoda lapselle jo ennen tätä ikää. Näkisin, että tässä vaiheessa vanhemman työ alkaa olla tehty ja lapsen omat siivet alkavat kantaa, kunhan tausta ja ympäristö ovat hyvät.
TÄRKEINTÄ
ON LUOTTAMUS
S: Me olemme aina vaatineet lapsiltamme melko paljon. Koulutyö pitää treenaamisen lisäksi hoitaa hyvin. Olemme halunneet opettaa, että töitä pitää tehdä, jos jotain haluaa saavuttaa.
A: Saana ja Malla ovat molemmat olleet kesäisin töissä, että saavat säästettyä rahaa kautta varten. Mallan kanssa on nyt opeteltu budjetointia, jotta rahat riittävät arkeen. Syödään kauden kasviksia ja tehdään kaupassa oikeita valintoja. Pitää oppia kantamaan vastuuta tekemisistään.
A: Tärkeintä on molemminpuolinen luottamus omaan lapseen. Meidän ohjenuoranamme on aina ollut, että luottamusta riittää niin kauan kuin se menetetään ja onneksi sitä ei ole tarvinnut menettää.
S: Nostan hattua kummallekin tyttärelle siitä, että toistaiseksi ovat hoitaneet tonttinsa erittäin hyvin.
Malla, Anne, Leevi, Saana ja Sami Heikkinen ovat viihtyneet yhdessä rinteessä siitä saakka, kun lapset olivat ihan pieniä.
Kuva: Sami Heikkinen
Untuvan luonnollista lämpöä lumille.
ESPOO Iso Omena HELSINKI Brand Store Mikonkatu 2 HELSINKI Museokatu 8 HELSINKI Helsinki Outlet -kylä Tatti 17 RIIHIMÄKI tehtaanmyymälä Pakkaskatu 6 TAMPERE Hämeenkatu 19 TURKU Yliopistonkatu 26 POP-UP OULU Isokatu 16 VERKKOKAUPPA ja myymälöiden aukioloajat joutsen.fi
Alppihiihto Urheilijaesittelyt
MAX AAPRO
Seura: Grifk Alpine
Kotipaikka: Espoo
Instagram: max_aapro
Tukijat: JaVe Group Oy
SAANA ANDERSSON
Seura: Slalom-66
Kotipaikka: Sipoo
Instagram: saanasof1aa
Tukijat: Bosgård oy
EMILIA ARONEN
Seura: Tawast Alpine Racing Team
Kotipaikka: Hämeenlinna
Instagram: emilia_aronen
BEDA BACKMAN
Seura: Lahden Hiihtoseura
Kotipaikka: Lahti
Instagram: bedaamanda_
Tukijat: Optiwax, RTE-Motorsport, TipTop
Toimet, Lammin LVI-palvelut, Bar & Grill Varikko, PWR Fit Center, Herbalife
ELLIOT CEDERQVIST
Seura: Ruka slalom
Kotipaikka: Tampere
Instagram: ell_jot_ceder, Snapchat: elliot_ceder
Tukijat: CozyVillas, GetTips, HammasFakta, Ski Service
Motto: Life is what happens to you while you’re busy making other plans.
OONA HAKOLA
Seura: Helsinki Ski Club
Kotipaikka: Helsinki
Instagram: oona.hakola
Tukijat: K-Supermarket Vihti, Balanssiklubit
MALLA HEIKKINEN
Seura: Peuramaa Slalom
Kotipaikka: Helsinki
Instagram: mallajul1a
Tukijat: iskä ja äiti
SAANA
HEIKKINEN
Seura: Peuramaa Slalom
Kotipaikka: Helsinki
Instagram: heikkinensaana
Tukijat: Teräsjaakko Oy, GDPR Tech, Sukkapuoti.fi
- Pro-X Oy, KoukkuPlus Oy
Motto: miumiu!
SAMUEL HURMERINTA
Seura: Hyvinkään Slalomseura Sukkula
Kotipaikka: Hyvinkää Instagram: samuel_hurmerinta
Motto: Ei tarvii yrittää olla optimaalinen vaan tehä mahollisimman paljon oikeita asioita.
OLAVI KIVINIEMI
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Nokia
Instagram: olakiviniemi
TikTok: mcola1234
Tukijat: Autohuolto J. Salo, Mekonomenfinland, nordica, Svala of finland, Optiwax, SuksiVille, Smithoptics, Puhdistamo ja Scantradescandinavia
RIINA LEIKKANEN
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Sastamala
Instagram: riinaleikkanen
Tukijat: äiti&iskä
MARKUS MESILA
Seura: Sparta
Kotipaikka: Tallinn
Instagram: markus_mesila
Tukijat: Euronics, Fibenol, FinEst Steel AS
Motto: Work hard, nap harder.
MIKK MESILA
Seura: Sparta
Kotipaikka: Viro, Tallinna
Some: mikk.mesila
Tukijat: Fibenol, Euronics,
FinEst Steel AS
Motto: ”Built different”
OONA MÄENPÄÄ
Seura: Alppihiihtoseura
HimoSki
Kotipaikka: Mänttä-Vilppula
Instagram: maenpaoona
Tukijat: Helping Hands Oy, Maivita Päihdehoitokeskus, Hunninko maatila, Työnohjaus Itäkallo Oy
Motto: Kipu on vain mielen heikkous.
OLIVER MÄKINEN
Seura: Peuramaa Slalom
Kotipaikka: Kirkkonummi
Instagram: Oliivi0_0
Tukijat: Oy Ingvald Lindberg
Ab, Söderberg & Partners Oy, K-Rauta Rosenback, Sulbana, K-Citymarket Kirkkonummi
EMMI NIEMI
Seura: Vaasan hiihtoklubi
Kotipaikka: Vaasa
Instagram: niemi.emmii
Tukijat: Awas.fi, Wapice
JERE PAAVOLA
Seura: Ruka slalom
Kotipaikka: Lahti
PATRICK POLJAKOV
Seura: Mäesuusakool
Kotipaikka: Purtse, Viro
Instagram: patrickpoljakov
Motto: Lõuad pidada edasi teenida.
URHO RECHARDT
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Espoo
Motto: Paino on voimaa, ylipaino on ylivoimaa.
JONI REIJONEN
Seura: Hyvinkään Slalom
Seura Sukkula
Kotipaikka: Hyvinkää
Instagram: Joni_Reijonen
Tukijat: Adamans OY
Motto: Vaikka yrität täysillä voit silti olla täysin paska.
LORETA REITERE
Kotipaikka: Latvia, Baltezers
Instagram: loreta_reitere
Tukijat: SALTpoint.eu ja BRKB
Studio SIA
SIIRI VARTIOVAARA
Seura: Ruka Slalom
Kotipaikka: Kempele
Instagram: siirivartiovaara
Tukijat: VMV ski
Motto: Sukset suoraks, reidet löysäks ja pää tyhjäks.
LENNI ÖSTERBACK
Seura: Vaasan hiihtoklubi
Kotipaikka: Vaasa
Instagram: osterbacklenni
Tukijat: Vaasan Voima Oy ja Korpi Forest OTTO
ÖSTERBACK
Seura: Vasa skidclub
Kotipaikka: Vaasa
VRUA Alppihiihto
Ylärivi vasemmalta: Olavi Kiviniemi, Jere Paavola, Max Aapro, Oliver Mäkinen, Lenni Österback, Samuel Hurmerinta Keskirivi vasemmalta: Netta Lappalainen, Roope Leskinen, Sami Raittinen, Markus Mesilä, Joni Reijonen, Elliot Cederqvist, Urho Rechardt, Patrick Poljakov, Samu Torsti Alarivi vasemmalta: Emilia Aronen, Siiri Vartiovaara, Loretta Reitere, Saana Andersson, Oona Mäenpää, Riina Leikkanen, Malla Heikkinen, Emmi Niemi
Kuva: Sanni Pirttikoski
Urheilijaesittelyt
Freeski
EEMIL AALTO
Seura: Ksbd
Kotipaikka: Kemi
Instagram: eemil.aalt0
JULIUS AHTOKARI
Seura: Moebius freestyle
Kotipaikka: Espoo
Instagram: juliusahtokari
Tiktok: 220julius
Tukijat: Skigarage, Bandits apparel
KALLE-NIILAS BLENCKE
Seura: Ruka slalom
Kotipaikka: Tromssa
Instagram: kalle.niilas
Tiktok: kalle_blencke
Tukijat: 4manpants ja Cypher Skis
Motto: Ajattele eri tavalla.
Lennä omalla tyylillä.
VEIKKO BLOMBERG
Kotipaikka: Kajaani
Instagram: veikkoblo
Tiktok: veikkofed
Motto: Sendit!
TINDRA HOLMBOM
Seura: Moebius (Moe)
Kotipaikka: Sipoo
Instagram: tindraholmbom
Motto: Kaikkea ei ehdi tehdä elämässä, mutta ne asiat mitä päättää tehdä pitää tehdä täysillä.
RASMUS JAKONEN
Seura: JFS
Kotipaikka: Äänekoski
Instagram: rasmusjakonen
EERO KOIVULA
Seura: Ruka slalom
Kotipaikka: Kuusamo
Instgram: eero_koivula_
TikTok: Eero Koivula
Tukijat: Naked Optics
Motto: Vetoja
JAAKKO KOSKINEN
Seura: KSBD
Kotipaikka: Keminmaa
Some: jaakko_koskinenn
Tukijat: K2
ELIAS LAJUNEN
Seura: JFS
Kotipaikka: Jyväskylä
Instagram & Tiktok: eliaslajunen
Tukijat: Atomic
IIRO LÅNGVIK
Kotipaikka: Nokia
Motto: In order to be ballin you got to be all in.
ALEKSANDER MAANIITTY
Seura: VRUA urheiluakatemia
Kotipaikka: Ruka
Tiktok: napapiirin.tiikeri ja krossicrab
Motto: Älä muuta sitä jos se toimii.
RIKU MOILANEN
Seura: Rukasalom
Kotipaikka: Kuusamo
Some: Moilanen_riku
Tukijat: Bandits
Motto: Jos et yritä et voi onnistua.
LASSI NURMELA
Seura: Mountain Club
Ounasvaara
Kotipaikka: Rovaniemi
Instagram: l.nurmela
Tukijat: Neonsun, elanskis, skigarage
Motto: Sendit
ELIAS NURMIKOSKI
Seura: Vaski
Kotipaikka: Vaasa
Some: elkkunurm
Tukijat: skigarage ja alpex
Motto: SEND IT
KALLE PALKINEN
Seura: MCO
Kotipaikka: Rovaniemi
Instagram: Kallepalkinen
Tukijat: Völkl Finland
MAX SALLINEN
Seura: Moebius Freestyle
Kotipaikka: Kirkkonummi
Some: maxsallinen
Tukijat: skigarage.net, gdprtech.com
SEVERI SILVANDER
Seura: Levi Ski Club
Kotipaikka: Kittilä
Instagram: suksiseveri
Tiktok: suksiseveri_
Tukijat: Veljekset Lehtomäki
Oy, Bluetomatoshop Oulu, Kittilä K-Supermarket, Cartz444
Motto: Keskity siihen, mihin voit itse vaikuttaa.
ERKKA SIMOLA
Seura: Moebius ry
Kotipaikka: Helsinki
Instagram: erkka_s
NIILA TERVA -AHO
Seura: JFS
Kotipaikka: Jyväskylä
Instagram: niila.tervaaho
TikTok: Niilate
Motto: Kova työ palkitaan.
VEIKKA
VIRTANEN
Seura: Mco
Kotipaikka: Kuusamo
Instagram: weke__123, TikTok: weke__0
VRUA Freeski
Ylärivi vasemmalta: Iiro Långvik, Erkka Simola, Jaakko Koskinen, Rasmus Jakonen, Kalle-Niilas Blencke, Tobia Capelletti, Veikka Virtanen, Riku Moilanen Keskirivi vasemmalta: Kalle Palkinen, Veikko Blomberg, Elias Nurmikoski, Lassi Nurmela, Veikko Lassila, Max Sallinen, Eemil Aalto, Eero Koivula Alarivi vasemmalta: Emil Abdullin, Heikki Vallioniemi
Vastuualue: Alppihiihdon valmennus ja Kuusamon urheiluyläkoulu- ja seura koordinaatio
Eetu Virranniemi on urheilun ammattilainen Kuusamosta. Hän aloitti valmentajana vuonna 2008 Jyväskylän Hiihtoseuran alppijaostossa ja sieltä matka jatkui vuonna 2012 Rukan alppikouluun.
Koulutukseltaan Eetu on liikuntatieteiden maisteri. Hän oli Rukan alppikoulussa urheilijana 2000-luvun alussa ja kilpaili alppihiihdossa FIS-tasolla sekä nuorten arvokisoissa. Eetu on omistautunut valmentaja, joka näkee val-
Instagram: nettamilja
ALPPIHIIHTO
mentamisen mahdollisuutena nuorten urheilijoiden kasvulle ja kehitykselle. Hän uskoo vahvasti yksilölliseen valmennukseen, joka huomioi jokaisen urheilijan ainutlaatuiset tarpeet ja tavoitteet.
Eetu kuvaa yläkouluvalmennusta seuraavasti: –Yläkouluikäisten urheilijoiden kohdalla valmennus tähtää monipuolisesti urheilullisten valmiuksien kehittämiseen. Näitä valmiuksia ovat fyysinen harjoitettavuus, urheilijan
Netta Lappalainen
elämäntaidot ja omistajuus omasta urheilusta.
Eetun valmentajauran parhaimmat muistot liittyvät urheilijoiden onnistumisiin niin kisoissa kuin treeneissäkin. Vapaa-aikanaan hän nauttii lapsiperhearjesta ja monista aktiivisista harrastuksista, kuten kuntoliikuntaharrastuksesta. Eetu Virranniemi on valmentaja, joka edustaa intohimoa ja ammattitaitoa huippu-urheilussa.
Vastuualue: Alppihiihto yläkoulu- ja akatemiavalmennus
Netta
Lappalainen on kotoisin Siilinjärveltä. Hänestä tuli alppihiihdon valmentaja rakkaudesta lajiin ja halusta jakaa osaamistaan seuraavalle sukupolvelle. Netan oma kilpailu-ura päättyi lukion jälkeen ja hän piti lajista taukoa muutaman vuoden. Kun kotiseurassa avautui valmentajan paikka, Netta päätti tarttua tilaisuuteen. Netta on valmistunut kansainvälisen puolen liikunnanohjauksen linjalta ammattikorkeakoulusta.
Netta haluaa auttaa urheilijoita kehittämään itseään ja nauttimaan matkasta kohti
ALPPIHIIHTO
omia tavoitteitaan. Valmentajana hän on kannustava ja osaa kääntää haasteet voitoksi yhdessä urheilijoiden kanssa. Hän uskoo, että onnistuneen valmennuksen perusta on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa urheilijat voivat kasvaa sekä henkisesti että fyysisesti. Hänen neuvonsa urheilijoille on muistaa nauttia matkasta ja hän rohkaisee nauramaan itselle epäonnistumisten jälkeen – sillä nekin kuuluvat oppimisprosessiin.
Netta kilpaili alppihiihdossa lukion loppuun asti, ja hänen urheilu-uransa suurimpa-
Roope Leskinen
Vastuualue: Lajivalmentaja
Roope Leskinen, 34-vuotias
Jyväskylästä kotoisin oleva liikuntatieteiden maisteri ja valmentaja, on toiminut alppilajien parissa jo useita vuosia. Hänen polkunsa valmennukseen alkoi, kun oma laskeminen jäi taka-alalle, mutta kiinnostus lajiin ja urheilijoiden kehittämiseen säilyi vahvana.
Roopen mukaan valmentamisessa parasta on auttaa urheilijoita matkalla kohti heidän tavoitteitaan. Hän kokee valmentamisessa tärkeäksi vuorovaikutustaidot. Onnistuneessa valmennuksessa urheilija tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Erilaisten keinojen löytäminen uusien taitojen opettamiseen ja oppimiseen
na saavutuksena on vuoden 2019 aikuisten SM-mitali suurpujottelussa. Tämä saavutus tuli vaikean kauden päätteeksi ja se on erityisen tärkeä muisto hänelle, koska kaikki onnistui juuri oikeaan aikaan.
Hän sai kokea onnistumisen sekä nauttia tekemisestä. Vapaa-ajallaan Netta nauttii luonnossa liikkumisesta ja vaelluksista koiransa kanssa. Hän viettää usein aikaa ystävien kanssa. Hän arvostaa myös rentoutumista kotona, joka antaa vastapainoa aktiiviselle arjelle.
motivoi myös valmentajaa. Kokemus on osoittanut päivittäisen tekemisen korkean tason ja ehjien treeniviikkojen kantavan pitkälle.
Roope on alppihiihdon lisäksi harrastanut pitkään myös jalkapalloa. Vapaa-ajalla pyrkii itse liikkumaan monipuolisesti.
Instagram: samutorsti
ALPPIHIIHTO
Samu Torsti
Vastuualue: Akatemian päävalmentaja
nestä tulee isona. Soitto toistui noin kerran vuodessa, ja kun Torstin oma alppihiihtoura lähestyi loppuaan, puhelut saivat uuden luonteen. Keväällä 2022 Pelli tarjosi harjoittelijan paikkaa valmentajana kevään leirille. Keväällä 2023 oman uran päätyttyä oli jo melko selvää, että hän pysyy lajin parissa ja työllistyy Kuusamoon.
kautta uutta valoa urheiluun ja arkeen.
VAIKUTTAVA
URHEILUTAUSTA
VALMENTAJAN
OMINAISUUDET JA ODOTUKSET
Samu Torsti, entinen alppihiihtäjä ja kahden lapsen isä Vaasasta, toimii nykyisin alppihiihdon akatemian päävalmentajana. Jääkiekkoa ja golfia harrastavan Torstin valmentajapolku on ollut toistaiseksi suhteellisen lyhyt.
Valmentajan ura alkoi itämään, kun ”Pelli” soitti hänelle ensimmäisen kerran vuonna 2019 kysyen, mitä hä-
Ensimmäinen vuosi sisälsi paljon uuden opettelua, toinen vuosi oli jo hieman helpompi, ja nyt kolmas vuosi tuntuu hyvällä tavalla arjelta. Torsti kokee osaavansa jo jollakin tapaa nähdä nurkan taakse, tietää suurin piirtein, mitä yksi yksittäinen kausi sisältää ja minkälaisia kasvun pyrähdyksiä ja vaikeuksia on odotettavissa.
Parasta työssä ovat sen vaihtelevuus, haasteet, työympäristö ja nuoret, joille työtä tehdään. Torsti nauttii siitä, kun nuori uskaltaa luottaa, kertoo omista haasteistaan, pääsee niiden yli ja löytää sitä
ALPPIHIIHTO Jarno Pirinen
Samu Torstin urheilutausta on vaikuttava: hän kilpaili ammattilaisena 12 vuotta ja oli miesten maajoukkueessa 13 vuotta. Hän edusti Suomea 15 kertaa, mukaan lukien kolmet olympialaiset ja seitsemät maailmanmestaruuskisat, ja on saavuttanut urallaan useita Suomen mestaruuksia.
Maailmancupissa hän sijoittui kymmenen parhaan joukkoon ensimmäisen kerran tammikuussa 2017 oltuaan kymmenes Adelbodenin suurpujottelussa. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 Torsti sijoittui 17:nneksi ja Cortina d’Ampezzon MM-kilpailuissa 2021 hän oli parisuurpujottelussa 12. ja suurpujottelussa 15. Tärkeimmät urheilumuistot liittyvät tilanteisiin, joissa hän on joutunut venymään äärimmilleen ja suoriutumaan vaikeuksista.
Valmentajana Samu Torsti on helposti lähestyttävä, rehellinen ja tiukka. Hän arvostaa sitä, kun urheilijat haastavat itsensä pelkäämättä lopputulosta.
Urheilijoilta hän toivoo ennakkoluulotonta heittäytymistä, itsestään huolen pitämistä, vastausten etsimistä ja periksiantamattomuutta. Muilta valmentajilta hän toivoo avoimuutta, rehellisyyttä ja ripauksen hulluutta. Hän korostaa, ettei voi tietää mikä toimii ja mikä ei, ennen kuin on kokeiltu.
Vapaa-ajallaan Samu Torsti viettää aikaa perheen kanssa, kuntoilee kun ehtii ja kesäisin pyrkii pelaamaan golfia. Hän haaveilee menestyksekkäästä urasta Rukajärven Riennon jääkiekkojoukkueessa. ”Ensi keväänä nousee kannu.”
Vastuualue: Fyysinen harjoittelu ja rasitusvammojen ehkäisy. Alppihiihdon lajivalmennus
Jarno Pirinen on Kuopiossa syntynyt liikunta-alan ammattilainen, joka toimii alppihiihdon lajivalmennuksen sekä fyysisen harjoittelun ja rasitusvammojen ehkäisyn asiantuntijana. Valmennusuralle hänet vei halu auttaa urheilijoita kehittymään monipuolisesti. Jarno on toiminut ammattivalmentajana jo noin 20 vuotta. Hänellä on myös fysioterapeutin koulutus.
Valmentajana
Jarno toivoo olevansa lojaali, avulias ja ammattitaitoinen. Hänen pyrkimyksensä on saada urheilijan ”halu kehittyä” -tunne
maksimoitua. Valmentaja-urheilija-suhde on tasavertainen ihmissuhde, jonka päätavoite on se, että molemmat osapuolet tekevät parhaansa urheilussa ja ihmisenä kehittyäkseen, toista kunnioittaen. Jarno ei kaihda suoraa puhetta, ja kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja, mutta tietoisen kiusaamisen ja nälvimisen suhteen toleranssi on nolla.
Nuoruudessaan
Jarno kilpaili alppihiihdon lisäksi yleisurheilussa pikamatkoilla ja pituushypyssä, mikä loi pohjaa myös valmennusosaamiselle. Nykyisin hän
on oppinut nauttimaan myös kestävyyslajeista, kuten hiihdosta, ja rentoutuu mielellään mökillään.
Motto: Tee työsi mahdollisimman hyvin, nauti matkasta ja menestyminen tulee, jos on tullakseen. Urheilussa ei ole pikavippejä, eikä oikotietä onneen.
Tiesitkö? Jarno oli Phi Phi saarilla Thaimaassa vuoden 2004 tsunamissa ja selvisi rannalta aallon iskiessä hyvällä tuurilla ja juoksemalla.
Valmentaja
LUMILAUTAILU
Saku Tiilikainen
Vastuualue: Lumilautailun vastuuvalmentaja
Saku
Tiilikainen on ammattipätevä bussinkuljettaja ja lumilautavalmentaja Mikkelistä. Saku on elänyt intohimoisesti lumilautailun parissa lapsuudestaan saakka. Tämä intohimo vei hänet valmennuspolulle muutamien sattumusten kautta. Saku opiskeli Rovaniemen ammattikorkeakoulussa liikunnanohjaaksi.
Valmentajana
Saku pyrkii luomaan hyvän, turvallisen ja kannustavan ilmapiirin, jossa uusien asioiden oppi-
LUMILAUTAILU Tero Manninen
minen on mukavaa. Hänen vahvuuksiinsa kuuluvat erinomainen lajituntemus, vuorovaikutustaidot ja helppo lähestyttävyys.
Saku arvostaa vapautta ja yksilöllisyyttä valmennuksessa ja kannustaa laskijoita toteuttamaan itseään omalla tyylillään. Hän korostaa valmennuksessa luottamusta ja rehellisyyttä valmentajan ja laskijan välillä, ja kertoo odotuksistaan: – Laskijoilta odotan oma-aloitteisuutta sekä paloa omaa lajia kohtaan ja
Vastuualue: Lumilautavalmentaja
Tero Manninen on kotoisin Pieksämäeltä, ja valmentajanura alkoi Vuokatista, jossa hän kävi lähes koko koulutustarjonnan läpi. Tero työskenteli aluksi hiihdonopettajana ja myöhemmin myös lautakouluttajana. Tämän jälkeen valmentajanpolku vei hänet akatemiavalmentajaksi.
LUMILAUTAILU
Molly Phillips
Teron mielestä parasta valmentamisessa on seurata laskijoiden kehitystä ja kasvamista niin taidollisesti kuin ihmisinä. Hänen mottonsa valmentajana on: – Muista nauttia harjoittelusta.
Taustaltaan Tero on kokenut kilpalaskija. Hän kul-
hyvää, kannustavaa, toiset huomioon ottavaa meininkiä.
Saku aloitti lumilautailun 1998 ja lautailee edelleen niin paljon kuin mahdollista. Sakun tärkeimmät muistot lajin parista liittyvät ystäviin, hyviin harjoituksiin ja uusien taitojen oppimiseen hienoissa paikoissa. Vapaa-ajallaan Saku viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, lumilautailee, skeittaa, soittaa ja kuuntelee musiikkia sekä on mukana vpk-toiminnassa.
Molly Phillips, a 22-year-old snowboard coach, has competed in snowboarding at both national and international levels, representing France.
ki urheilijapolun Sotkamon urheilulukiosta aina maailmancupin kisoihin asti. Urheilu-uran parhaita muistoja ovat hyvässä seurassa ensimmäistä kertaa tehdyt uudet temput. Vapaa-ajallaan Tero pitää kuntoaan yllä lumisurffia selässään kantaen.
Vastuualue: Coach for female snowboard athletes
Over the years, she has participated in Europa Cups, FIS events, the Australian Cup, and the EYOF Junior Olympics, winning multiple French championship titles.
As a female athlete, Molly didn’t always receive the support she needed. That experience inspired her to become a coach, to help create the kind of environment she wishes she had during her competitive years. She is passionate about raising awareness and visibility for women’s snowboarding.
Molly holds a Bachelor’s degree in Business, with
specializations in Sports Business, International Business, and Social Media & Marketing.
She is the kind of coach who finds joy in both the small and big victories. Watching her athletes progress day by day is incredibly rewarding. Molly strives to be fully present for her athletes, understanding how each individual learns and responds, and tailoring her coaching to meet their unique needs.
According to Molly, successful coaching is about building trust, confidence, and long-term growth, not just
chasing results. She expects her athletes to show up with dedication and a willingness to learn, but also encourages them to speak openly about their goals, challenges, and how they prefer to be coached.
Motto: Strong foundations are built with progress and attitude, not perfection. In her free time, Molly enjoys crocheting and creating art.
Fun fact: Molly used to work as a social media manager, so she can coach you on the slopes and help you pick the perfect hashtag.
Valmentaja
FREESKI Veikko Lassila
Vastuualue: Freeski-valmennus ja fysioterapia
Veikko Lassila on kemijärveläinen freeski-valmentaja ja fysioterapeutti. Hänen valmentajanuransa sai alkunsa kiinnostuksesta liikkeeseen ja halusta auttaa ihmisiä. Veikko on koulutukseltaan fysioterapeutti, liikuntaneuvoja ja personal trainer.
Valmentajana Veikko on määrätietoinen ja luotettava. Hän tietää, miten suorituskykyä kehitetään ja miten loukkaantumisesta palaudutaan takaisin täyteen kuntoon.
FREESKI
Veikko nauttii työskentelystä valmennettavien kanssa, jotka ovat valmiita tekemään töitä tavoitteidensa eteen. Hän odottaa urheilijoilta intohimoa lajiaan kohtaan sekä halua kehittyä niin urheilijoina kuin ihmisinä. Veikon mielestä on tärkeää olla rehellinen, koska mielistelemällä ei ole koskaan tehty mitään hyvää. Veikko kokee onnistuneensa, kun urheilija saavuttaa itselleen merkityksellisen tavoitteen tai saa uuden näkökulman omaan tekemiseensä.
Heikki Vallioniemi
Veikko on kilpaillut freeskissä big airissa ja slopestylessä kansallisella tasolla. Vapaa-ajallaan hän harrastaa kuntosaliharjoittelua ja nyrkkeilyä. Veikon mielestä paras paikka rentoutua on kelluntatankki.
Tiesitkö tätä? Veikolla on poromerkki.
Vastuualue: Freeski akatemia- ja maajoukkuevalmennus
Heikki Vallioniemi on freeski-laskija Kuusamosta. Hän ryhtyi valmentajaksi jo 16-vuotiaana Ruka Slalomissa. Heikki huomasi nopeasti, että muiden auttaminen oli hänen intohimonsa ja oli hieno kokea, kuinka nuoret laskijat kehittyivät hänen valmennuksen avulla. Valmentajana hän on rento ja helposti lähestyttävä. Hänelle tärkeintä on hyvä luottamussuhde urheilijoiden kanssa: – Mielestäni on tärkeää, että valmentajan ja urheilijan välillä on hyvä luot-
FREESKI
Emil Adbullin
tamussuhde. On tärkeää, että urheilija voi luottaa valmentajan ammattitaitoon ja pystyy kertomaan vaikeatkin asiat valmentajalle.
Valmentajan tulee myös luottaa urheilijoiden tekemiseen ja antaa tilaa heidän kehitykselle. Heikki arvostaa sitoutumista ja täydestä sydämestä tekemistä. Kun urheilija tekee täysillä sen, mitä täytyy tehdä, ja osaa myös levätä oikein, valmentaja on onnistunut työssään.
Heikin motto: ”Vasta vaikeuksien kautta oppii arvostamaan hyviä hetkiä.”
Tiesitkö tämän? Heikin ainoa ammatti on bussinkuljettaja.
Vastuualue: Freeski yläkoulu- ja akatemiavalmennus
Emil Adbullin on freeski-valmentaja, joka on kotoisin Ufasta, Bashkortostanin tasavallasta. Emil valmentaa lapsia ja nuoria Kuusamossa: yläkoululeireillä, akatemiassa. Emilin valmentajapolku sai alkunsa halusta jakaa omaa tietotaitoa ja osaamista nuorille laskijoille.
Hän on sitoutunut kasvattamaan osaavia urheilijoita, on suorittanut valmentajan ja liikuntaneuvojan ammatti-
tutkinnot. Valmentajana hän odottaa urheilijoilta kurinalaisuutta ja sitoutumista lajiin. Emil on läsnäoleva ja kuunteleva valmentaja, hänestä on hienoa nähdä lasten ja nuorten ilo, kun he onnistuvat. Emilin motto valmentaja on: Tee kaikki hyvin ja kaikki menee hyvin
Emil on freeski-laskija, joka on kilpaillut menestyksekkäästi Venäjän Cupissa, Venäjän mestaruuskilpailuissa
ja erilaisissa sponsoroiduissa kilpailuissa. Parhaat muistot urheilun parissa liittyvät uusiin ihmisiin ja ystävyyssuhteisiin, jotka ovat syntyneet matkan varrella. Emil harrastaa liikuntaa monipuolisesti: hän bleidaa, maantiepyöräilee ja retkeilee.
Vapaa-ajallaan hän myös soittaa harmonikkaa sekä pianoa. Emilin mielestään paras tapa rentoutua on käydä avannossa ja saunassa.
Valmentaja
Instagram: @matiasparkka
FREESKI
Matias
Pärkkä
Vastuualue: Akatemian friiski-linjan päivittäisvalmennus
Matias
Pärkkä on 25-vuotias Lempäälästä kotoisin oleva freeski-valmentaja, joka työskentelee Vuokatti-Ruka urheiluakatemian freeski-linjan päivittäisvalmentajana.
Hänen
valmennuspolkunsa alkoi jo 17-vuotiaana yleisurheilun parissa, ja intohimo valmennukseen vahvistui opintojen ja oman urheilutaustan kautta. Rukan Alppikoulussa vietetyt opiskeluvuodet sytyttivät kipinän urheiluvalmennukseen, ja sen jälkeen Matias jatkoi Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan liikuntatieteiden maisteriksi biomekaniikan pääaineessa, josta valmistui viime keväänä.
Matias on aiemmin valmentanut Jyväskylän Freestyleseurassa ja Jyväskylän Urheiluakatemiassa. Hänen
Asiantuntija
Instagram: naprapaattinikoleinonen
ASIANTUNTIJA
Niko Leinonen
vahvuuksiaan valmentajana ovat valmennustieteellinen teoriapohja ja useista lajeista oppien ammentaminen.
Valmentajana Matias on keskusteleva ja helposti lähestyttävä. Hän uskoo vahvasti luottamuksen ja arvostuksen merkitykseen valmennussuhteessa – ne luovat perustan avoimelle vuorovaikutukselle ja kehittymiselle. Hänen työnsä kulmakiviä ovat ilo, rehellisyys ja yhteisöllisyys, ja hän korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä sekä itsessään että urheilijoissaan.
Monipuolinen
urheilutausta tukee hänen valmennusfilosofiaansa. Matias on kilpaillut freeskissä kotimaisissa kilpailuissa, mutta polvivammat ohjasivat hänet valmennuksen pariin. Vapaa-ajallaan
hän liikkuu monipuolisesti: laskettelee, frisbeegolffaa, vaeltaa ja kalastaa. Mieluisin tapa rentoutua on saunominen ja avanto.
Motto: Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta.
Vastuualue: Alppihiihdon terveyden ja suorituskyvyn asiantuntijatehtävät ja TKI-toiminta
Kymenlaaksosta kotoisin
oleva Niko Leinonen on naprapaatti ja terveystieteiden maisteri. Hänellä on vahva tausta niin valmentamisessa kuin terveydenhuollossakin. Opiskeluaikoinaan Niko löysi kiinnostuksen valmentamiseen erityisesti jalkapallon parissa ja eteni nopeasti nuorten fysiikkavalmentajaksi.
Valmistumisensa jälkeen
Niko teki töitä TULE-ongelmien parissa ja mahdollisuuden avautuessa lähti töiden perässä Kuusamoon. Nämä tehtävät ovat vieneet hänet nyt alppihiihdon maajoukkuetehtäviin. Niko näkee valmen-
nuksen keinona kasvattaa urheilijoita kokonaisvaltaisesti. Hän korostaa urheilijoiden omaa aktiivisuutta ja kriittistä ajattelua: – Odotan urheilijoilta kriittistä lähestymistä omaa tekemistä kohtaan ja parhaita hetkiä ovat, kun urheilija on miettinyt omaan valmentautumiseen liittyviä näkökulmia ja esittää siihen hyviä kehittäviä kysymyksiä.
Nikolla on laaja kokemus eri lumilajien hiihdonopetuksesta. Hän on opettanut yli 15 vuotta alppihiihtoa, lumilautailua, telemarkia ja maastohiihtoa. Tämä osaaminen on antanut Nikolle näkökulmaa
rinnelajien parissa tapahtuvalle asiantuntijatoiminnalle. Terveystieteiden opettajan opinnot ovat eduksi moniammatillisessa tiimityössä sekä osaamisen kehittämisen roolissa osana valmennusjärjestelmää. Vapaa-aikanaan Niko nauttii perheensä seurasta ja lasten kanssa touhuamisesta. Hän pitää liikunnasta eri muodoissaan ja pyrkii pitämään itsensä aktiivisena. Niko paljastaa, että vaikka hän on joskus sanonut, ettei enää muuttaisi Lapin läänin rajan eteläpuolelle, hän päätyi kuitenkin melko pian muuttamaan Vierumäelle, eikä ole palannut takaisin Lappiin.
Instagram: kaokuusamo
OPETTAJA
Tuija Karjalainen
Vastuualue: Ryhmänohjaus
Tuija Karjalainen toimii fysiikan ja matematiikan opettajana sekä ryhmänohjaajana Kuusamon lukiossa. Hänen sukunsa on kotoisin Kuusamosta, vaikka Tuija itse onkin syntynyt Oulussa.
Tuija kuvailee itseään vaativaksi opettajaksi, joka kuitenkin välittää aidosti opis-
OPETTAJA
Jyrki Matila
kelijoistaan. Hän kannustaa opetettaviaan (ja myös itseään) pyrkimään omaan parhaimpaansa, ja auttaa sinne pääsemisessä. Urheilijoillakin on mukavampi olla, kun koulukin sujuu.
Tuijan vapaa-aika kuluu perheen ja lasten parissa. Hän rentoutuu parhaiten kotona ja
Vastuualue: Ryhmänohjaus
Jyrki Matila on alun perin
Oulusta kotoisin oleva opettaja. Hän on tehnyt pitkän matkan opetuksen parissa ja asettunut Kuusamoon vuonna 2005. Jyrki on koulutukseltaan filosofian maisteri Oulun yliopistosta. Opettaminen oli hänelle luonteva uravalinta, vaikka hän kokeilikin useita eri aloja ennen opintojaan. Jyrki arvostaa nuorten kanssa työskentelyä ja viihtyy hyvin työssään. Hänen mielestään
OPETTAJA
nuorten opettaminen on parasta työtä. Jyrki urheilee paljon itsekin, joten akatemiaryhmän ohjaaminen on mielekäs tehtävä.
Jyrkin urheilutausta on monipuolinen. Hän on kokeillut useita eri lajeja kuten erilaiset mailapelit, jalkapallon, pyöräilyn ja korkeushypyn. Nykyään Jyrki keskittyy pääasiassa tennikseen ja pyöräilyyn. Jyrkille luonto on
Henna Hentilä-Määttä
luonnossa, rinteessäkin välillä suihkii suksilla.
Motto koulussa ja elämässä: Kaikki järjestyy kyllä
erittäin tärkeä osa elämää ja vapaa-ajallaan hän liikkuu aktiivisesti luonnossa koiriensa kanssa. Jyrkillä on useampi saluki -rotuinen koira ja haaveena on oman kennelin perustaminen.
Näiden harrastusten lisäksi hänellä on yksi erikoisempi ja mielenkiintoinen harrastus: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurien ja uskontojen opiskelu.
Hentilä-Määttä on Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikan urheiluakatemiaopiskelijoiden ohjaava opettaja. Hennalla on terveystieteiden maisterin ja fysioterapeutin AMK tutkinnot. Hänellä on pitkä kokemus opetustyöstä ja aika on hionut hänestä opettajana pahimmat särmät pois. Henna kuvailee itseään vaativaksi ja oikeudenmukaiseksi opettajaksi, joka arvostaa sitoutumista ja luottamusta.
Hän harmistuu, jos asiat ei mene sovitulla tavalla, mutta joustaa mielellään, kun siihen on perustellut syyt.
Henna iloitsee erityisesti silloin, kun opiskelijat ymmärtävät asioiden syy-seuraus -yhteyksiä. Hennan terveiset opiskelijoille: – Ole oma itsesi ja yritä parhaasi, sinä riität!
Hennan urheilutausta on monipuolinen, ennen lapsia hän harrasti monia eri lajeja. Lasten syntymän jälkeen lajivalikoima supistui ja liikkumiseen on löytynyt uusia ulottuvuuksia. Nykyisin Henna nauttii erityisesti liikkumisesta luonnossa ja kuntosalilla käymisestä. Vapaa-aikaa hän viettää perheensä kanssa ja on mukana yhdistystoiminnassa.
Krista Berg on Kuusamon lukion opinto-ohjaaja. Hän on itse käynyt Vuokatti-Ruka urheiluakatemian Sotkamon lukiossa. Kristalla on kasvatustieteiden maisterin tutkinto, jossa on pääaineena ohjaus ja sivuaineina: sosiaalityö, erityispedagogiikka sekä terveyden edistäminen ja terveystieto. Krista kertoo, että hän on läsnäoleva ja ymmärtäväinen opinto-ohjaaja, mutta samalla myös vaativa.
OPETTAJA Ville Mikkonen
Kristalla on kilpaurheilutausta. Hän kilpaili ampumahiihdossa useiden vuosien ajan. Viimeisenä nuorten maajoukkue vuotenaan hän voitti kaikkien matkojen Suomen mestaruudet. Tämän lisäksi hän urallaan menestyi myös kansainvälisissä kisoissa.
Kristan parhaimmat saavutukset olivat Pohjoismaiden mestaruuskisojen pronssimitali sekä Euroopan mestaruuskisojen 4. sija.
Vastuualue: Ryhmänohjaaja
Ville Mikkonen on Kajaanissa kasvanut opettaja, jonka polku alalle alkoi jo varhaisessa vaiheessa. Hän kiinnostui opettajan ammatista jo lapsena ja se oli hänen haaveammattinsa. Lukion ja armeijan jälkeen Ville opiskeli Oulun yliopistossa pääaineenaan aate- ja oppihistoria ja hän valmistui historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettajaksi. Työura on tuonut Villen Rovaniemen ja Kittilän kautta Kuusamoon.
Hänelle opettajan työn parhaita hetkiä ovat opiskeli-
OPETTAJA
joiden onnistumiset. Ville on selkeä, johdonmukainen ja helposti lähestyttävä opettaja.
Onnistunut opetus syntyy siitä, että opiskelijat eivät vain saavuta asettamiaan tavoitteita, vaan myös ylittävät ne. Ville korostaa tavoitteiden asettamisen merkitystä ja rohkaisee opiskelijoita olemaan kunnianhimoisia. Hän muistuttaa, että opiskelu on tärkeä osa sitä kokonaisuutta, jota he Kuusamossa suorittavat. Jos menee siitä, mistä aita on matalin tai missä se on kaatunut kokonaan,
Antti Murtoperä
Vastuualue: Ryhmänohjaus, vararehtori
Antti Murtoperä on Haapavedeltä kotoisin oleva fysiikan opettaja. Anttia on aina kiinnostanut, miksi asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat. Lukion ja armeijan jälkeen hän opiskeli Oulun yliopistossa fysiikkaa viiden vuoden ajan ja suoritti opettajan opinnot. Antti on myös suorittanut opetushallinnon tutkinnon, joka antaa pätevyyden rehtorin virkaan. Antti painottaa, että
oppiminen on parhaimmillaan, kun opiskelijalla on turvallinen ja kannustava ilmapiiri.
Hän arvostaa hetkiä, jolloin opiskelijat kokevat oivaltamisen ilon. Opetuksessa pitää olle pieni pilke silmäkulmassa – tosissaan mutta ei liian vakavasti.
Antti on harrastanut monia urheilulajeja, aktiivisem-
Vapaa-ajalla
Krista rentoutuu metsälenkeillä koiriensa kanssa
ei lopputulokseen usein ole tyytyväinen jälkikäteen. Ville muistuttaa opiskelijoita vanhasta hyvästä ohjeesta: – Opiskelua ei tehdä vain koulua tai opettajia varten, vaan omaa tulevaa elämää varten.
Ville kilpaili nuorena sulkapallossa ja saavutti muutamia mitaleja. Nykyään hänen urheilunsa on enemmän rentoa harrastamista, mutta hän nauttii edelleen liikunnasta eri muodoissa. Vapaa-ajallaan Ville viettää aikaa kalastaen ja luonnossa liikkuen.
min hän on pelannut lentopalloa. Vapaa-aikaansa Antti viettää perheensä kanssa. Hän viihtyy retkeilyn ja eräilyn parissa ja hänestä paras tapa rentoutua on luonnossa liikkuminen.
OPETTAJA
Janice Antell
Vastuualue: Ryhmänohjaus
Janice Antell on opettaja, joka muutti Rukalle pääkaupunkiseudulta. Janice opettaa ruotsia, filosofiaa ja englantia. Hän opiskeli kieliä ja kirjallisuutta yliopistossa, mutta ei oikein tiennyt, mitä halusi tehdä opintojen jälkeen. Muutaman sijaisuuden jälkeen opettajuus tuntui omalta ja opettajan polku alkoi.
Opettajana
Janicelle on tärkeää vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa. Hänen opetuksensa lähtökohta on empatia sekä ymmärrys opiskelijoita kohtaan. Parhaita ovat hetket, kun hän huomaa opiskelijan oivaltavan jonkin asian. Oppitunneilla hauskinta ovat keskustelut ja pohdinnat, joiden kautta opettajakin usein oppii jotain uutta. Hänen mielestään opetus on onnis-
tunutta, kun opiskelija innostuu opetettavasta aiheesta ja hänen sisäinen motivaationsa asian oppimiseen syttyy. Janice pyrkii kohtaamaan opiskelijat yksilöinä ja löytämään aikaa heidän kuuntelemiseen. Jos opiskelijan mieltä painaa jokin asia, on todella vaikea lähteä oppimaan uutta.
Janice haluaa muistuttaa opiskelijoita myös siitä, että ei haittaa jos vastaa väärin tai tulee virheitä: – Aina ei heti ensimmäisellä, eikä toisellakaan kerralla onnistu, kun harjoittelee uusia taitoja. Usein muistamme jopa paremmin jonkun asian, jos se on ensimmäisellä kerralla mennyt väärin. Kun opiskelee kieltä, kannattaa käyttää kieltä, vaikka se ei olisikaan täydellistä.
Janice oli nuorena kilparatsastaja. Hän kuului kouluratsastuksen maajoukkueeseen ja edusti Suomea mm. Euroopan ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa. Parasta kilpailemisessa olivat kisamatkat kesäisin ympäri Suomea.
Muutettuaan
Kuusamoon Janice aloitti vapaalaskemisen ja käyttää siihen talvella kaiken vapaa-aikansa. Hän viettää myös aikaa ystävien ja hyvän ruoan parissa. Janice pitää lukemisesta ja arvostaa hiljaisia hetkiä sekä mietiskelyä, tunnin kestävä aamukahvihetki on hyvä tapa aloittaa rento viikonloppu. Tänä syksynä Janice on aloittanut italian kielen opinnot, koska hänestä italia on yksi maailman kauneimmista kielistä.
NAVIGATING YOUTH COMPETITION IN FREESKI AND SNOWBOARD
EXPANSION OF YOUTH COMPETITIONS AND EARLY SPORT EXPERIENCES
In recent years, the competitive landscape for youth freeski and snowboard athletes has expanded significantly. Prestigious events such as the Winter Youth Olympics (held every four years), the European Youth Olympics, and the Junior World Championships (held every two years) now offer young athletes more opportunities than ever to showcase their talent on international stages. In addition to these, there is growing pressure for youth athletes to participate in FIS competitions and the Europa Cup, which serve as critical stepping stones toward transitioning to the elite World Cup level.
Before reaching these higher level youth tiers, it is important that younger age-group competitions prioritize fun, creativity, and engagement. These early experiences play a crucial role in shaping longterm motivation and enjoyment in these sports. A developmentally appropriate focus on playful competition formats, inclusive environments, and skill exploration can help foster intrinsic motivation and reduce the pressure to specialize too early.
While this proliferation of events reflects the sport’s growth and increasing profes-
sionalism, it also introduces new challenges. The financial burden of attending multiple high-level competitions, often before athletes have secured stable sponsorship or national team support has risen sharply. This creates barriers to equitable access, potentially sidelining talented individuals who lack the economic means to compete consistently at the required level.
CHALLENGES AND RISKS OF EARLY SPECIALIZATION
The expanding competition calendar may also be contributing to a growing trend toward early specialization, where young athletes focus exclusively on riding to remain competitive. Similar patterns are observed in skill-based sports such as gymnastics and figure skating, where early specialization has sometimes been linked to elite performance (Brenner et al., 2016). Freeski and snowboard share many of these traits, particularly given the technical demands of aerial maneuvers and the importance of motor learning.
However, the risks associated with early specialization are well documented. These
include overuse injuries, burnout, limited motor skill development, and shortened athletic careers (Bell et al., 2018; Brenner et al., 2019; Malina et al., 2010). In freeski and snowboard, where training and competition environments are physically demanding, these concerns are especially relevant (Luke et al., 2011).
ALTERNATIVE DEVELOPMENT PATHS TO ELITE PERFORMANCE
Recent research across a variety of sports challenges the assumption that early specialization is a prerequisite for elite success. Multiple studies have shown that athletes who reach national or international levels often participated in multiple sports during childhood, began training in their main sport later, and accumulated less early main-sport training (Güllich, 2014; Güllich et al., 2022; Söderström and Garn, 2022).
While aesthetic ‘skill-based’ sports are often cited as exceptions, where early intensive training is seen as beneficial (Ferguson and Stern, 2014; Law et al., 2007), even
in these disciplines, later success and longer careers are possible. Research in gymnastics, for example, has highlighted alternative pathways to elite performance that do not rely on early specialization (Barker-Ruchti et al., 2016; Kerr et al., 2019). In freeski and snowboard, early specialization may offer short-term advantages, but it is likely not the only path to success. Encouraging multi-sport participation and adopting a more flexible approach to early development may help reduce risks while still supporting long-term performance potential (Downing et al., 2025).
UNDERSTANDING PSYCHOLOGICAL READINESS AND TIMING
It is also critical to consider the timing and appropriateness of competition exposure. In some cases, youth athletes with long-term potential may be entered into high-level competitions before they are fully ready, technically or psychologically. This can
Freeskier on rail – Tignes World Cup 2024 @fisparkandpipe
lead to stress that affects decision-making, such as poor trick selection, increased injury risk, and emotional spillover into the training environment. In some cases, it may even result in athletes disengaging and dropping out from the sport due to negative outcomes or feelings of failure.
While early specialization may not be the only path to success, it’s important to acknowledge that some athletes may thrive under early specialization. For these individuals, a focused approach from a young age can lead to progression without the negative consequences often associated with specialization. Therefore, mandating multi-sport participation for all youth athletes may not be universally beneficial. Athlete development should be individualized, recognizing that different pathways can lead to success.
This calls for a deeper understanding of how different sports impose varying training loads and psychological demands. From a psychobiological perspective, the interaction between physical stress, cognitive development, and emotional resilience must be considered when designing training and competition schedules. Freeski and Snowboard, with their high-risk environments and technical complexity, require careful calibration of exposure, support, and recovery to optimize long-term development.
SUPPORTING INDIVIDUAL GROWTH AND RESILIENCE
When athletes are introduced to competitive opportunities that are appropriately matched to their current readiness, it can enhance engage-
ment, build confidence, and strengthen motivation to improve. Progressive exposure to higher levels of competition, when timed well, helps athletes feel capable and in control. Conversely, poorly timed exposure without adequate preparation can undermine confidence and increase the risk of negative outcomes.
Yet, this raises an important question: how do we define “readiness”? In this context, readiness is not a fixed point as it varies by athlete and may depend on factors such as developmental stage, confidence, injury history, recent training quality, and the specific demands of a given event. While technical benchmarks and coaching intuition offer some guidance, psychological readiness, including the ability to cope with pressure, adapt to setbacks, and maintain decision-making under stress, is much harder to quantify.
Carefully managed exposure to higher-level environments, such as national team camps or Europa Cup or World Cup settings, can provide valuable indirect psychological benefits for high-potential academy or Europa Cup-level athletes. Simply being present in these environments allows developing athletes to observe and internalize the behaviors, preparation habits, and emotional regulation strategies of elite performers.
At the same time, athlete responses can vary widely. Some may recover well from difficult experiences, drawing on internal motivation and resilience. Others may require targeted support and structured reflection to process setbacks and regain momentum. What matters most is that systems are in place to recog-
nize and respond to different developmental journeys allowing for individual variability and supporting long-term growth. Creating an environment where athletes feel safe to engage with discomfort, take risks, and push their limits while trusting they have the resources to cope and adapt, is the ultimate goal (Kong et al., 2025)
Jonathan McPhail
Vuokatti-Ruka Olympiavalmennuskeskus
Doctoral Researcher Sport and Health Science
University of Jyväskylä
References
Barker-Ruchti, N., Kerr, R., Schubring, A., Cervin, G., & Nunomura, M. (2017). “Gymnasts are like wine, they get better with age”: becoming and developing adult women’s artistic gymnasts. Quest, 69(3), 348-365.
Lumihuiput_magazine_2026_
Jonathan McPhail
Bell, D. R., Post, E. G., Biese, K., Bay, C., & Valovich McLeod, T. (2019). Sport specialization and risk of overuse injuries: a systematic review with meta-analysis. Pediatrics, 142(3).
Brenner JS, LaBotz M, Sugimoto D, Stracciolini A. The Psychosocial Implications of Sport Specialization in Pediatric Athletes. J Athl Train. 2019 Oct;54(10):10211029. doi: 10.4085/1062-6050394-18. Epub 2019 Sep 18. PMID: 31532693; PMCID: PMC6805069. Brenner, J. S. (2016). Sports specialization and intensive training in young athletes. Pediatrics, 138(3).
Downing, C., Redelius, K., & Nordin-Bates, S. M. (2025). Aesthetic Athletes’ Reflections on Early Specialization: A Self-Determination Theory Perspective. The Sport Psychologist (published online ahead of print 2025). Retrieved Jun 24, 2025, from https:// doi.org/10.1123/tsp.2023-0090
Ferguson, B., & Stern, P. J. (2014). A case of early sports specialization in an adolescent athlete. The Journal of the Canadian Chiropractic Association, 58(4), 377.
Güllich, A. (2014). Many roads lead to Rome – Developmental paths to Olympic gold in men’s field hockey. European Journal of Sport Science, 14(8), 763–771. https://doi.org/10.1080/17461391.2 014.905983
Güllich, A., Macnamara, B.N., & Hambrick, D.Z. (2022). What makes a champion? Early multidisciplinary practice, not early specialization, predicts world-class performance. Perspectives on Psychological Science, 17(1), 6–29. https://doi. org/10.1177/1745691620974772
Kerr, R., Barker-Ruchti, N., Schubring, A., Cervin, G., & Nunomura, M. (2019). Coming of age: coaches transforming the pixie-style model of coaching in women’s artistic gymnastics. Sports Coaching Review, 8(1), 7-24.
Kong, Y., Collins, D., & Martindale, A. (2025). Finding “Just Right”: Optimizing Challenge and Support in Sport Coaching to Foster Both Growth and Well-Being: Perspectives and Guidelines for Sport Psychology Practitioners. Journal of Sport Psychology in Action, 1-13.
Law, M. P., Côté, J., & Ericsson, K. A. (2007). Characteristics of expert development in rhythmic gymnastics: A retrospective study. International journal of sport and exercise psychology, 5(1), 82-103.
Luke A, Lazaro RM, Bergeron MF, Keyser L, Benjamin H, Brenner J, d'Hemecourt P, Grady M, Philpott J, Smith A. Sports-related injuries in youth athletes: is overscheduling a risk factor? Clin J Sport Med. 2011 Jul;21(4):307-14. doi: 10.1097/ JSM.0b013e3182218f71. PMID: 21694586.
Malina RM. Early sport specialization: roots, effectiveness, risks. Curr Sports Med Rep. 2010 NovDec;9(6):364-71. doi: 10.1249/ JSR.0b013e3181fe3166. PMID: 21068571.
Söderström, T., & Garn, A.C. (2022). Sport specialization in Swedish football players: Investigating a model of antecedents and outcomes. European Journal of Sport Science, 23(9), 1868–1876. https://doi.org/10.1080/17461 391.2022.2046829
ALFAENGINEERING
Tmi Kärppä Antti
Työturvallisuuskoulutukset
• puiden kaato
• kannonjyrsintä
• hoitoleikkaus
• kasvien istutus
• kuntoarvio
• maisemasuunnittelu
www.lehtoranta.pro
#huippujenkasvattaja OPISKELE, URHEILE, ASU
Lyyti on Lumihuippujen yhteistyökumppani.
Palvelua käytetään muun muassa Vuokatti-Ruka
Urheiluakatemian toiminnassa, jossa se on ollut luotettava työkalu tapahtumien ja ilmoittautumisten hallinnassa jo vuosien ajan.
Tämä sitoutuminen näkyy rinnelajeissa laajemmin, sillä Lyytin tuki ulottuu järjestötasolta aina yksittäisiin huippu-urheilijoihin ja ruohonjuuritason tapahtumiin. Yhtiö tekee yhteistyötä alppihiihtäjä Felix Maximovin ja freeski-laskija Anni Kärävän kanssa.
Lisäksi Lyyti on mukana kumppanina Anni Kärävän ja Enni Rukajärven järjestämässä Solina Sessions -tapahtumassa Rukalla, osoittaen tukea koko lumilajiyhteisölle.
Lyyti on Lumihuippujen yhteistyökumppani. Palvelua
