Lumihuiput 2023-2024

VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIA - KUUSAMO - KAUSI 2023-2024

KAKSOISURA VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEAMIASSA S.6

TAVOISTA RUTIINEIKSI S.14

SAMU TORSTI – URHEILIJASTA VALMENTAJAKSI S.22

AMMATTINA LASKETTELU S.34

FREESKIN JA LUMILAUTAILUN NUORTEN MM-KISAT CARDRONASSA S.42

BLACK IS THE NEW BLACK.

Ski Boots: NEW Dobermann 5

Kuva: Severi Silvander

Kannen kuva: Pehmeänlumen laskettelua Chamonix.

Kuva Pinja Metsäkoivu

58.$ ) , 02

$ 1' 1/

.886 $

Kannen kuva: Samu Torsti.

Kuva Klas Rockberg

SISÄLLYS 4 6 10 11 12 14 16 18 22 24 28 30 32 34

Puheenjohtajan tervehdys Kaksoisura Ruka-Vuokatti Urheiluakatemiassa Alppihiihdon Fearless Finns-yläkoululeiritys Rehtorin terveiset Moniammatillinen yhteistyö valmennuksessa Tavoista rutiineiksi Alppihiihdon urheilijan polku Alppihiihtovalmennuksen vuosikello Rukalla Urheilijasta valmentajaksi Alppihiihtäjien odotukset kaudelle 2023-2024 Lumilautailuvalmennus FreeSki-valmennuksen vuosikello Urheiluyläkoulutoiminta Kuusamossa Ammattina laskettelu

40 42 48 52 54 56 61 64 74

Hyvä nuorten valmennus Nuorten MM-kisat Endurance training Lumilajien psyykkisen tuen malli Lyytin tapahtumahallinta Rukalta hiihdonopettajaksi Vuokatti-Ruka urheiluakatemia Urheilijoiden esittelyt Henkilökunnan esittelyt Julkaisija: Rukan Alppihiihtoyhdistys ry Toimitus: Mili L., Mika P., Susanna K., Antti K., Kati M., Kristina S., Tomi M., Taija B., Mira F., Hanna K., Kristiina Taitto: Merja Ruuskanen Paino: Printfinder SIA, Latvia

3

Arv

Lum lehd lehde Kun kirjoitan näitä terveisiä, korviini kantautuu perjantaisista jääkiekkoharjoituksista palaavien urheilijoiden suunnitelmat yhteisestä saunaillasta ja perjantain E-pelijatkoista. Kiekkoharjoitukset ovat pitkään olleet mukava traditio, jossa eri lajien urheilijat, koulun opettajat ja valmentajat vahvistavat yhdessä joukkuehenkeä.

T

alvikauden saapuessa ja lumipeitteen laskeutuessa rinteille Lumihuiput-lehtemme 23–24 on jälleen koottu hienoin talkoovoimin. Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet tämän upean lehden tekemiseen.

Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksessa opiskelee tällä hetkellä noin 80 urheilijaa. Alppilajien kilpailuis-

4

ta on saavutettu menestystä, ja menestyksen tiellä olevien urheilijoiden määrä on kasvussa. Vaikka olemme pieni maa ja Suomessakin pieni laji suurten joukkuelajien rinnalle, olemme ylpeitä urheilijoittemme suorituksista.

Koulussamme lumilajien yhteistyö, valmennus ja opiskelijoiden välinen kanssakäyminen vahvistavat urheilijoiden mahdollisuuksia parempaan valmennukseen ja urheilulliseen kehittymiseen. Vuosien saatossa muotoutunut toimintamalli Kuusamon lukion ja am-

matillisen oppilaitoksen kanssa tarjoaa oppilaille mahdollisuuden yhdistää urheilijanura ja hyvä koulutus.

Rukan hiihtokeskus on vuosi toisensa jälkeen tarjonnut loistavat harjoitteluolosuhteet kotirinteissä ja mahdollistanut pitkän lumikauden, mikä säästää urheilijoiden resursseja tarpeettomalta reissaamiselta.

Alppijoukkueemme valmennus on saanut joukkoonsa tuoretta verta suoraan maailmancupista ja FIS-kilpailuiden ympyröistä. Samu Torsti on otta-

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

voisat

mihuiputihuiputen lukijat nut päävalmentajan tehtävät haltuunsa, ja Saku Aho tuo nuorta ja innostavaa näkemystä. Näin jo ennestään vahva ja menestykseen tähtäävä valmennus on entistäkin vahvempi.

Koulumme freeski- ja lumilautailuvalmennus on myös tuottanut taitavia ja mestarillisia urheilijoita maailman areenoille. Heidän taitonsa ja tekninen osaamisensa ovat tehneet vaikutuksen urheilijoihimme.

Tänäkin talvena olemme laajalti mukana kilpailuissa ja erilaisissa tapahtumis-

sa. Itse järjestämissämme kilpailuissa ja talkootapahtumissa tarvitsemme aina lisäkäsiä ja -jalkoja, ja kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. Voit kysyä lisätietoja tapahtumista osoitteesta mika.pelli@ kuusamo.fi, vaikka et olisi aiemmin ollut mukana vastaavissa tehtävissä.

Pidän yhteyttä urheilijoihin ja vierailen Kuusamossa aina, kun se on mahdollista. On innostavaa nähdä urheilijoiden kasvavan ja kehittyvän harjoittelun tuloksena. Me vanhemmat voimme olla ylpeitä heidän sitoutumisestaan urheili-

jan polulle, joka on jo itsessään erittäin vaativa. Muistetaan olla tukena niin hyvinä kuin huonoina hetkinä. Nämä nuoret ovat kovia kilpailuareenoilla, mutta silti meille vanhemmille he ovat aina omia lapsiamme.

Odotan innolla tätä talvea ja sen tuomia hetkiä urheilun parissa.

Terveisin, Mili

5

KAKSOISURA VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIASSA Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa kasvaa tavoitteellisia ja hyvinvoivia urheilijoita, joilla on valmiudet menestyä kansainvälisillä rinteillä, opinnoissa ja työelämän haasteissa.

U

rheiluakatemian tarkoitus on varmistaa, että urheilijat saavat päivittäin kansainvälisen vertailun kestävää valmennusta. Akatemiassa he pystyvät yhdistämään tavoitteellisen urheilun sekä opiskelu- tai muun työuransa kustannustehokkaasti hyödyntämällä lähiympäristön olosuhteita ja suorituspaikkoja.

KUUSAMON LUKIO Kuusamon lukio on noin 260 opiskelijan koulu, joka mahdollistaa joustavan lukio-opiskelun. Koulun ja valmentajien välillä on kiinteä yhteistyö, jolla varmistetaan opinnoissa eteneminen ja urheilemisen ajankäytölliset vaatimukset. Kurssitarjotin ja lukion jaksot on räätälöity rinnelajien vuosikellon mukaan siten, että lajiharjoittelu onnistuu olosuhteiden ollessa parhaimmillaan.

Edellytys harjoittelulle on eteneminen opinnoissa.

Opiskelijoiden tukena ovat ryhmä- ja opinto-ohjaajat sekä erityisopettaja. Urhei-

6

luakatemia on hyvä vaihtoehto nuorelle, joka on valmis tekemään määrätietoisesti työtä oman tulevaisuutensa eteen. Vähällä ei pääse, useita kokemuksia rikkaampana kylläkin.

KAINUUN AMMATTIOPISTO, KUUSAMO Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikassa (KAO) opiskelee noin 500 opiskelijaa. KAO Kuusamossa voi suorittaa toisen asteen ammatillisia tutkintoja päivä-, monimuoto- tai oppisopimuskoulutuksena. Tarjolla on monipuolinen valikoima perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa huomioidaan urheilun ja opiskelun yhdistäminen. Urheilijan opintoja suunnitellaan niin, että harjoituksissa ja leireillä on mahdollista käydä oman harjoitusryhmän mukana. Opintoja voi suorittaa myös kesäaika-

na (esimerkiksi työpaikalla tapahtuvaa oppimista).

URHEILU JA OPISKELU Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa päivittäisharjoittelu tapahtuu Kuusamon ja Rukan liikuntapaikoilla. Urheilu ja opiskelu on mahdollista yhdistää joustavasti, sillä siirtyminen Kuusamosta Rukalle käy kätevästi pikkubusseilla.

Oheisharjoittelu Kuusamossa, lajiharjoittelu Rukalla ja leirit lähituntureilla on paketoitu nippuun, josta urheiluakatemian arkirutiinit muodostuvat vuodenajan mukaan. Rukan lumivarmuus mahdollistaa harjoittelun lumella lokakuusta äitienpäivään. Urheilijat on jaettu lajin ja taitotason perusteella ryhmiin, joita valmentaa päätoiminen ammattivalmentaja.

Valmentajalla on käytössään pikkubussi ja lajiharjoitteluun tarvittava kalusto.

Osallistuva asiatuntijatoiminta linkittyy osaksi urheilijoiden ja valmentajien valmennusprosesseja ja vahvistaa osaamista sekä hyvin-

vointia. Moniammatillisen työyhteisön tuella edetään kohti yhteisiä tavoitteita – kaikki tehdään urheilijan parhaaksi.

HAKU VUOKATTI-RUKA URHEILUAKATEMIAAN KUUSAMOON Valintaprosessi on kaksivaiheinen. Siihen kuuluu hakeminen valmennusryhmään ja hakeminen valtakunnallisessa yhteishaussa lukioon tai ammattiopistoon. Haku valmennusryhmiin tehdään kotisivuilta löytyvillä e-lomakkeilla, www.vrua.fi. Valintakriteereinä ovat aikaisempi koulu- ja urheilumenestys, hakijan soveltuvuus sekä valintatestin tulokset.

Yhteishakulomake, aikataulut ja valintatesti-info löytyvät Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian ja lajiliittojen nettisivuilta. Katso päivitetyt tiedot https://www.vrua.fi/ruka/2-aste/ Noudata yhteishaun määräaikoja ja ohjeita. Kuusamon lukioon hakevalle suositellaan vähintään 7,0 keskiarvoa lukuaineissa.

LISÄTIETOA HAKEMISESTA VALMENNUSRYHMIIN Valmennuspäällikkö Mika Pelli, puh. 050 464 1906, mika.pelli@kuusamo.fi Lisätietoa opiskelusta Kuusamon lukiossa: www.kuusamonlukio.fi ja www.kao.fi/kuusamo sekä ottamalla yhteyttä.

UUTTA KAO KUUSAMOSSA

OPISKELE LIIKUNTANEUVOJAKSI!

KUUSAMON LUKIO Rehtori Tomi Meriläinen, puh. 040 860 8053, tomi.merilainen@kuusamo.fi

KAINUUN AMMATTIOPISTO Kuusamon toimipaikka, koulutuspäällikkö Jaana Pesonen, puh. 044 497 5019, jaana.pesonen@kao.fi

LISÄTIETOA VALMENNUKSESTA

Yhdistä ammatilliset opintosi ja urheilu Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa.

Kurkkaa QR-koodiin tai hae suoraan https://www.kao.fi/courses/ liikunnanohjauksen-perustutkintoliikuntaneuvoja/

Valmennuspäällikkö Mika Pelli, puh. 050 464 1906, mika.pelli@kuusamo.fi Alppihiihtovalmentaja Sami Raittinen, puh. 0400 363 365, sami.raittinen@kuusamo.fi Freeski-valmentaja Juha Mourujärvi, puh. 040 840 1048, juha.mourujarvi@kuusamo.fi Lumilautailuvalmentaja Saku Tiilikainen, puh. 0500 689 010, saku.tiilikainen@edukmo.fi

7

LUXURY CHALET SPECIALIST

8

-¤NNJO IPUFMMJIVPOF BJOB NVLBOBTJ

WBVOVNFTUB ɰ

9

ALPPIHIIHDON FEARLESS FINNS -YLÄKOULULEIRITYS KAUDELLA 2023-2024 Alppihiihdon valmennuskeskukset Ruka, Levi ja Tahko järjestävät yhteistyössä Ski Sport Finlandin kanssa valtakunnallisen Fearless Finns -yläkoululeirityksen kaudella 2023–2024. Leiritys on suunnattu yläkouluikäisille alppihiihtoa harrastaville nuorille.

L

eiritys koostuu kolmesta urheiluopistoleiristä, joissa painotuksena ovat fysiikka- ja taitoharjoittelu sekä urheilijan elämäntaidot.

Urheiluopistoleirejä seuraa kolme lajipainotteista leiriä Rukalla, Tahkolla ja Levillä. Lajipainotteisilla leireillä fysiikka- ja taitoharjoittelu, sekä urheilijan elämäntaitojen harjoittelu ovat myös tärkeä osa sisältöjä.

Fearless Finns-yläkoululeiritys on osa SSF:n valmennusjärjestelmää, jossa luodaan pohjaa monipuolisille lajitaidoille mahdolliselle lukio ja maajoukkuepolulle siirtymiselle. Leirityksen aikana tehdyt fyysiset testit ja kehittymisen seuranta kulkevat urheilevan yläkoululaisen mukana uralla eteenpäin.

Valtakunnallisilla F.F. yläkoululeirillä koulunkäynti ja harjoittelu yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi leiriolosuhteissa ja annetaan eväät parempaan arjen hallintaan myös leirien välisinä aikoina – tavoitteena on tarjota nuorille urheilijoille tukea kokonaisvaltaiseen urheilijaksi kasvamiseen.

10

Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa usean lajin valmennusjärjestelmää ja urheilijan polkua. Lajin määrittelemien valmennuslinjausten mukaisesti toimitaan myös yläkouluikäisten valmennuksessa. Nuorten urheilijoiden kohdalla tämä tarkoittaa lajivalmentautumisen rinnalla monipuolisten taito- ja fyysisten ominaisuuksien harjoittelua, urheilijoiden elämäntaitojen, kuten ravitsemuksen, psyykkisten taitojen ja urheilijan terveyteen liittyvien taitojen kerryttämistä sekä tuen tarjoamista urheilijan kaksoisuraan ja opiskelutaitoihin.

Yläkoululeiritys tehostaa arkiharjoittelua kokonaiskuormitus huomioiden. Yläkoululeiri on erityisen soveltuva nuorille, joiden laji vaatii erityiset olosuhteet, sekä oppilaille, joiden koulut eivät kuulu urheiluakatemiaverkostoon.

Alppihiihdossa lajiliitto on keskittänyt toisen asteen valmennuksen Rukan, Levin ja Tahkon valmennuskeskuksiin.

Yläkoululeiritys tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua ja totuttautua jo etukäteen mahdolliseen tulevaan opis-

kelu- ja valmentautumisympäristöönsä.

VALTAKUNNALLISEN YLÄKOULULEIRITYKSEN TOIMINTAMALLI • kolmen vuoden leiritysprosessi sisältäen 6 leiriä vuodessa • leirivuorokausia on 5 päivää / leiri • yläkoululeirityksessä noudatetaan valtakunnallisia urheilijaksi kasvamisen sisältöjä ja lajivalmennus tapahtuu lajin määrittelemien linjausten mukaisesti • taito- ja fyysisten ominaisuuksien valmennuksessa noudatetaan Kasva urheilijaksi -yleisvalmennuksen linjauksia • sisältöjen jako vuositasolla: 1/3 lajiharjoittelua, 1/3 taitoja fyysistä ominaisuusharjoittelua, 1/3 urheilijan elämäntaitoja • leirien aikana koulunkäynnille ja läksyille on varattu aika päivittäin • nuoren urheilijan kaksoisuraa tuetaan tarjoamalla hänelle tietoa leirityksenjärjestäjän ja lajiliiton toimesta. Leiritykseen kuuluu mm. infokooste toisen asteen urheiluoppilaitoksistaja järjestelmästä.

Ilmoittautuminen (ja muutoksen ilmoittautumisiin) kullekin leirille päättyy noin kuukausi ennen leirin alkua, minkä jälkeen osallistumisen peruminen (esim. sairastumisen vuoksi) vain lääkärinto-

Lisätietoja: Eetu Virranniemi Yläkoulukoordinaattori Ski Sport Finland 040-7645518 eetu.virranniemi@kuusamo.fi

distusta vastaan. Voit ilmoittautua kaikille leireille saman linkin kautta. Leirikohtaiset infot leiriohjelmasta, maksuista ja leirillä tarvittavista varusteista ym. julkaistaan viimeistään kaksi viikkoa ennen leirille ilmoittautumisen päättymistä.

Ilmoittaudu mukaan https:// www.lyyti.fi/reg/FearlessFinnsYlakoululeiritys

LEIRITYSOHJELMA: VUOKATTI 11.-16.6.2023 Teemana: Monipuolinen harjoittelu alppihiihtäjän kehittymisen perustana.

KISAKALLIO 3.- 8.8.2023 Teemana: Arvot & Tavoitteet, ominaisuuksia kehittävä nousujohteinen harjoittelu.

SANTASPORT 3.-8.9.2023 Teemana: Keskittyminen ja läsnäolo, lajitekniikan pohdiskelu, lajissa tarvittavat varusteet, taitoharjoittelu.

RUKA 29.10.-3.11.2023 Teemana: Harjoituksiin ja kilpailuun valmistautuminen, alppihiihdon perustaitojen harjoittelu.

TAHKO 28.1.-2.2.2024 Teemana: Mielikuvaharjoittelu & havainnointi, vauhtilaskemisen elementit, kummut.

LEVI 3.-8.5.2024 Teemana: Kilpailukauden jälkeinen harjoittelu ja kesäharjoittelu, ajoitus ja ajolinja radalla.

REHTORIN TERVEISET

REKSIN TERVEISET 2023-2024

Tekoäly on teknologian ala, joka on vallannut paikkansa monilla elämänaloilla.

Se on tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia yhteiskuntaamme.

Yksi tärkeä näkökulma on tekoälyn rooli tukiälynä ihmisten elämässä. Tekoäly ei ole vain abstrakti käsite, vaan se voi tarjota konkreettista apua monissa eri tilanteissa.

T

ekoäly tukiälynä tarkoittaa teknologian käyttöä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi ja tehtävien helpottamiseksi.

Tekoälyn rooli ilmeneekin monilla eri tavoilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä ja koulutuksessa. Arjessamme tekoäly on konkreettisesti mukana mm. erilaisissa älylaitteissa, työelämäsovelluksissa, verkkokaupoissa, hakukoneissa, autoissa, teollisuuden tuotantoprosesseissa, kodinkoneissa jne. Tekoälyn avulla voidaan tunnistaa ja ennustaa monimutkaisiakin asioita ja auttaa ihmisiä tekemään parempia päätöksiä.

Oppiminen on olennainen osa ihmisen elämää, ja tekoäly voi tuoda siihen uusia ulottuvuuksia. Tekoälysovellukset voivat analysoida oppimistu-

loksia, tunnistaa oppimisvaikeuksia ja tarjota yksilöllistä tukea. Esimerkiksi älykkäät oppimisalustat voivat seurata oppilaiden edistymistä ja ehdottaa heille sopivia harjoituksia ja tehtäviä.

Urheilu on alue, jossa tekoälyllä on valtava potentiaali. Tekoälysovellukset voivat analysoida urheilijoiden suorituksia ja tarjota heille tärkeää palautetta. Esimerkiksi urheiluakatemiassa opiskelevat urheilijat elävät täyttä ja joskus kiireistäkin arkea, ja tekoäly voi auttaa heitä optimoimaan omaa elämäänsä. Tekoäly voi analysoida fyysisiä suorituksia ja antaa suosituksia harjoittelun parantamiseksi sekä loukkaantumisten ehkäisemiseksi. Se voi seurata urheilijoiden ravitsemusta ja auttaa heitä tekemään terveellisiä ruokavalintoja, jotka tukevat optimaalista suoriutumista.

Valmentajat voivat hyödyntää tekoälyä suunnitellessaan harjoitusohjelmia ja seuratessaan urheilijoiden edistymistä. Tekoäly voi auttaa käsittelemään suuria määriä dataa nopeasti ja tunnistamaan mm. erilaisia trendejä. Yksilöllisillä harjoitusohjelmilla voidaan ottaa huomioon urheilijoiden vahvuudet, kehittämisen

kohteet ja tavoitteet. Erilaiset harjoituksen seurannassa ja toteutuksessa käytettävät tekoälysovellukset, kuten sykemittarit ja liikeanturit, antavat parhaimmillaan monipuolista tietoa urheilijan suoriutumisesta. Tekoälyn antaman tiedon avulla voidaan tunnistaa reagointia vaativia tilanteita. Lisäksi tekoälyä voidaan käyttää ammattilaisten apuna esimerkiksi kuntoutusprosesseissa. Kun tukiälyä käytetään viisaasti muun suunnittelun tukena, voidaan varmistaa, että harjoittelu on tehokasta ja turvallista.

Tekoälyn rooli tukiälynä kasvaa jatkuvasti, ja sen vaikutukset näkyvät monilla elämänalueilla. Oppimisen ja urheilun kannalta tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia yksilölliseen tukeen ja suorituksen parantamiseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tekoäly on työkalu, joka täydentää ihmisen kykyjä, eikä se saa korvata ihmisen omaa osallistumista ja päätöksentekoa.

Tekoälyn kehitys vaatii myös eettistä harkintaa, jotta sen hyödyt saadaan käyttöön oikeudenmukaisella ja vastuullisella tavalla.

Tomi Meriläinen

11

Kuusamossa Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa on viime vuosina panostettu asiantuntijatoimintaan.

Asiantuntijaryhmä muodostuu nykyisin Life Coach Olli Jylhästä, fysiikkavalmentaja ja väitöskirjatutkija Jonathan McPhailista, naprapaatti (AMK) Niko Leinosesta, OMTfysioterapeutti Antti Maaningasta ja psyykkinen valmentaja Kaisa Jauhiaisesta. Naprapaatin ja OMTfysioterapeutin rooleissa yhdistyvät tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutus, osaaminen urheiluvammojen hoidossa sekä suorituskyvyn edistämiseen liittyvät näkökulmat nykyaikaisen urheilufysioterapian mukaisesti.

12

K

ansainvälisen tutkimuksen mukaan 15–18-vuotiailla alppihiihtäjillä äkillisen loukkaantumisen riski kahden vuoden seurantajaksolla oli 67 % molemmilla sukupuolilla. Samassa ajassa yli puolet urheilijoista koki myös jonkin rasitusperäisen urheiluvamman. Lumilautailun maailman cupissa big airissa loukkaantumisia tapahtuu keskimäärin lähes 30 sataa urheilijaa kohden kauden aikana. Alppihiihtäjien, lumilautailijoiden ja freeski-laskijoiden laadukkaaseen oheisharjoitteluun on Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa panostettu terveiden harjoituspäivien lisäämiseksi ja suorituskyvyn kehittämiseksi. Kun fysiikkavalmennuksen asiantuntemus jakautuu monen asiantuntijan harteille, valmennuksen suunnittelu ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen helpottuu. Tuki- ja

liikuntaelimistön ongelmia voidaan ehkäistä ja kaikissa lajeissa tarjota entistä enemmän kuntoutusta, kun arjen valmennustyöhön saadaan urheiluvammojen sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutuksen osaamista.

Moniammatillinen yhteistyö, tiedon jakaminen ja osaamisen laajeneminen nykyaikaisessa valmennusverkostossa on keskeistä.

Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa yhteistyötä tehdään tiiviisti kaikkien rinnelajien maajoukkueiden kanssa, ja osa akatemiavalmentajista ja asiantuntijoista toimii myös maajoukkueissa. Tämä edistää toimivien käytänteiden jakamista ja käyttöönottoa kaikilla tasoilla sekä asiantuntijatoiminnan että lajivalmennuksen näkökulmista.

OMT-fysioterapeutti tai naprapaatti on urheilijan ensikontakti mahdollisen loukkaantumisen tai kiputilan sattuessa.

Matalan kynnyksen vastaanottotoiminta tähtää terveiden harjoituspäivien lisäämiseen.

Loukkaantumisen sattuessa

luodaan yhteistyössä lajivalmentajien kanssa oheisharjoitusohjelma, joka edistää sekä urheilijan terveyttä että parantaa suorituskykyä kuntoutuksen aikana. Oheisharjoitusohjelman avulla pyritään ehkäisemään vaivan uusiutuminen ja tukemaan urheilijaa siinä, että paluu lajin pariin olisi mahdollisimman optimaalinen. Nykyaikaisessa urheiluvammojen kuntoutuksessa tulee huomioida vamman lisäksi myös muut urheiluun liittyvät elementit ja suorituskykyyn liittyvät tekijät.

Ideaalisessa tilanteessa loukkaantumiset voidaan ehkäistä jo ennalta, mutta mahdollisiin loukkaantumisiin tulee myös varautua. Varhainen puuttuminen tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin helpottaa kuntoutusta, nopeuttaa paranemista ja edistää paluuta lajin pariin sekä alppihiihdossa, freeskissä että lumilautailussa. Urheilijan oma aktiivinen toimijuus kuntoutusprosessissa on ensiarvoisen tärkeä, ja terapeutin rooli on ohjata ja ohjeistaa oikeaan suuntaan.

Valmennuksellisesta näkökulmasta tarkasteltuna yksi keskeinen osa on alppihiihtäjien arjen harjoittelu Kuusamossa. Lajina alppihiihto vaatii paljon matkustamista, mutta Kuusamon erinomaiset harjoitusolosuhteet mahdollistavat sekä lajiharjoittelun Rukalla että laadukkaan oheisharjoittelun. Oheisharjoittelu suunnitellaan yhteistyössä lajivalmentajien kanssa. Valmentajat hyödyntävät työssään urheilijoiden raportoimia harjoituskuormituksia, jotka tarjoavat ensiarvoisen tärkeää tietoa valmennuksen suunnitteluun, jolloin kokonaiskuormituksen annostelu helpottuu. Jokaisen urheilijan tilanne on myös

yksilöllinen, eikä ryhmässä toteutetun harjoituksen kuormitus ole välttämättä sama kaikille. Urheilijan raportoiman palautteen myötä yksilöllisiin tilanteisiin voidaan reagoida helpommin ja kuormitus saadaan vastaamaan paremmin yksilöllisiä tarpeita.

Vaikka Kuusamossa suuri osa arjen harjoittelusta tapahtuu ohjatusti ryhmässä, on myös yksilöllinen ja itsenäinen harjoittelu merkittävässä roolissa urheilijan kehittymisen kannalta. Urheilijoiden kuntotasoa testataan Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa, ja näiden

Näin voidaan urheilijalle opettaa myös valmennusprosessia ja kasvattaa urheilijaa ottamaan vastuuta omasta harjoittelustaan. Kun urheilijan ymmärrys harjoittelusta, valmennuksesta ja terveydestä lisääntyy, hän pystyy kantamaan enemmän vastuuta omasta tekemisestään ja hänellä on myös paremmat valmiudet harjoitella itsenäisemmin kesäkaudella ja kehittyä urheilijana myös toisen asteen opintojen jälkeen. Voisikin sanoa, että kuntoutukselliseen ja valmennukselliseen

asiantuntijoiden ja urheilijoiden kesken. Osa tätä vuorovaikutusta on myös harjoituskuormituksen seurantaan liittyvä kuormituksen raportointi, jota myös vanhemmilla on mahdollisuus halutessaan seurata. Hyvä vuorovaikutus kaikkien sidosryhmien kesken onkin edellytys laadukkaalle toiminnalle.

Kaiken tekemisen tulee olla hyvässä tasapainossa, ja tässä prosessissa vanhempien tuki on erittäin tärkeää.

Valmentajat ja asiantuntijat ovat Kuusamossa urheilijoita varten, ja he ovat myös vanhempien tavoitettavissa, mikäli pienintäkään tarvetta ilmenee.

Niko Leinonen Naprapaatti (AMK)

testien perusteella tehdään valmennuksellisia päätöksiä.

On kuitenkin selvää, että kaikki eivät hyödy samanlaisesta kuormituksesta, jolloin ryhmässä tapahtuvan harjoittelun lisäksi yksilöllisiä kehityskohteita täytyy harjoittaa myös itsenäisesti. Näitä yksilöllisiä kehityskohteita pyritään edistämään tiiviissä moniammatillisessa vuorovaikutuksessa valmentajien ja urheilijan kesken. Sen sijaan, että urheilijalle annettaisiin vain valmis harjoitusohjelma, hänet halutaan ottaa mukaan yksilöllisen harjoittelun suunnitteluun.

rooliin yhdistyy vahvasti myös opetuksellinen ja kasvatuksellinen rooli.

Urheilijan matkalla huipulle tukiverkoston rooli on merkittävä. Toimivan tukiverkoston edellytyksenä on hyvä vuorovaikutus. Kuusamossa toimii useampia asiantuntijoita ja eri lajien valmentajia, eikä sovi myöskään unohtaa urheilijan vanhempia ja opiskeluympäristöä. Pitkäjänteisen harjoittelun mallin mukainen lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun sovittaminen harjoitusohjelmaan oikeassa suhteessa vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta lajivalmentajien,

Lähde: Hildebrandt, C. & Raschner, C. 2013. Traumatic and overuse injuries among elite adolescent alpine skiers: A two-year retrospective analysis. International sport medicine journal.

Major, D., Steenstrup, S., Bere. T., Bahr, R. & Nordsletten, L. 2014. Injury rate and injury pattern amon elite world cup snowboarders: a 6-year cohort study. British Journal of Sports Medicine 48, 18–22.

Vuokatti-Ruka urheiluakatemia. 2018. Pitkäjänteisen harjoittelun malli Rukan alppikoulussa.

ZZZ EODX ¿ 13

”Uskomuksista tulee ajatuksiasi, ajatuksista tulee sanoja, sanoistasi tulee tekojasi, teoistasi tulee tapojasi, tavoistasi tulee arvojasi, arvoistasi tulee kohtalosi.” - Mahatma Gandhi 3.

V

uorokaudessa on 24 tuntia, ja yhden vuorokauden aikana urheilija harjoittelee keskimääräisesti 1-4 tuntia. Aikaa jää jäljelle 20 tuntia, eli 75 % päivästä on kaikkea muuta kuin treenaamista. Kyseisen 20 tunnin aikana voi tehdä asioita, jotka edesauttavat kehittymistä tai hidastavat sitä.

Urheilijan polun kaikissa vaiheissa on tärkeä tuoda esille valintojen merkitystä urheilijan arjessa. Mitä nuorempana tietää, mitkä asiat ovat hyvästä, sitä paremmat mahdollisuudet on saavuttaa oman lajinsa huippu. Ei kuitenkaan riitä, että tietää, mitkä

14

asiat ovat hyvästä, vaan on ymmärrettävä, miten ne saa sovitettua ja iskostettua rutiineiksi. Merkityksen luominen on tässä prosessissa olennaisin asia. Jos ainoastaan sanotaan “tee näin” eikä anneta sen kummempia perusteluita, kyseinen asia jää todennäköisesti tekemättä.

Kun muuttaa rutiineja, muutoksen havaitseminen on yleensä hidas prosessi. Luotto prosessiin on löydyttävä ja tavoitteen oltava sen verran mielenkiintoinen, että se motivoi urheilijaa toistaa toistamistaan.

Satunnaisten tapojen muuttaminen rutiineiksi voi olla tehokas tapa parantaa tuottavuutta, saavuttaa tavoitteita ja luoda järjestystä elämään.

Seuraavassa on joitakin askelia, jotka voivat auttaa tässä muutosprosessissa:

4.

5.

6.

7.

1.

Tunnista tavoite. Aloita tunnistamalla, mitä haluat saavuttaa tai millaisen tavan haluat muodostaa.

Tavoitteen tulisi olla selkeä ja konkreettinen.

2. Aloita pienin askelin.

Usein on helpompi aloittaa muutos pienestä ja

8.

lisätä sitten haasteellisempia asioita, kun on sopeutunut uuteen rutiiniin. Esimerkiksi jos haluat aloittaa aamun liikunnalla, aloita lyhyellä kävelyllä tai venyttelyllä.

Suunnittele aika ja paikka. Määritä tietty aika ja paikka, jossa voit suorittaa uuden rutiinin. Esimerkiksi, jos haluat lukea enemmän, aikatauluta lukuhetki tiettyyn aikaan ja paikkaan päivittäin.

Toista ja sitoudu. Toista uutta tapaa säännöllisesti. Tämä auttaa vakiinnuttamaan sen osaksi päivittäistä rutiinia. Sitoutuminen on avainasemassa. Päätä tehdä uusi tapa joka päivä, vaikka se olisi aluksi vaikeaa.

Käytä muistuttajia. Käytä muistutuksia, kuten hälytyksiä tai kalenteriin merkintöjä, muistuttamaan itseäsi uuden tavan suorittamisesta.

Palkitse itsesi. Aseta itsellesi pieniä palkintoja saavuttaessasi tavoitteen.

Palkinnot voivat olla hyvä motivaation lähde.

Seuraa edistymistäsi.

Pidä päiväkirjaa tai käytä mobiilisovelluksia seurataksesi, kuinka usein suoritat uutta tapaa. Tämä auttaa sinua näkemään edistymisen ja motivoi jatkamaan.

Ole kärsivällinen ja joustava. Muutoksen tekemi-

nen voi olla haastavaa, ja saatat kohdata takapakkeja. Ole kärsivällinen ja ole valmis mukautumaan, jos huomaat, että suunnitelmaasi pitää tehdä pientä säätöä.

9. Hanki tuki. Kerro ystäville tai perheelle uusista tavoitteistasi ja pyydä heitä tukemaan sinua. Joskus jakaminen ja vastuullisuus voivat auttaa pysymään tiellä.

10. Käytä SMART-tavoitetta.

Kun asetat tavoitteesi, käytä SMART-menetelmää: tavoitteen tulisi olla Specific (selkeä), Measurable (mitattava), Achievable (saavutettava), Relevant (merkityksellinen) ja Time-bound (aikaan sidottu).

11. Muutoksen tekeminen voi olla haastavaa, mutta sitoutuminen ja johdonmukaisuus auttavat muuttamaan tavoitteet rutiineiksi ja luomaan positiivisia muutoksia elämässäsi.

Olli Jylhä Life Coach -valmentaja Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia

15

Ski Sport Finland päivittää urheilijan nen urheilulaji, jossa tavoiton varhainen kiinnitpolun vuoden 2024 aikana. Tehdyn teena tyminen mutta myöhäinen tilannearvion pohjalta työryhmä erikoistuminen lajiin. Lapsuudessa ja nuoruudessa linjaa tarpeelliset muutokset yksipuolinen (laji) kansalliseen kilpailujärjestelmään, toteutettu harjoittelu johtaa usein nopeikäkausijaotteluun ja niiden aan tuloskehitykseen nuorten sarjoissa mutta ei nykytietäsisältöihin sekä tarkastelee lajia mykseen pohjautuen anna kansallisessa ja kansainvälisessä urheilijalle parasta mahdollisurheilujärjestelmässä. ta pohjaa nousta lajin huipul-

H

uomioitavia asioista urheilijan polun päivityksessä ovat muun muassa ikäkausijaottelun sisältöjen yhteensopivuus kilpailujärjestelmän kanssa ja kansallisen valmennusjärjestelmän toimijoiden roolitus urheilijan polulla. Esimerkiksi seuratoiminnan, yläkoulutoiminnan ja akatemiatoiminnan rajapintojen kirkastaminen on yksi tärkeä lähtökohta. Tavoitteena on suitsia varhaista erikoistumista lajiin ja lykätä sitä kahdella vuodella eteenpäin nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Kilpailujärjestelmän ohjaava vaikutus valmentautumisen sisältöihin tunnistetaan.

Urheilijan polku on kuvaus siitä, kuinka matka kohti maailman huippua tulisi lajissa parhaimmillaan rakentaa. Yksilöt etenevät polulla luonnollisesti yksilöllisten taipumusten ja harjoitustaustansa mukaisesti, mutta polku kertoo konk-

16

reettisesti sen, mitä taitoja, harjoitusmääriä ja valmennuksen sisällön painopisteitä polulla tulisi eri ikävaiheissa olla.

Polku luo myös kuvaa eri vaiheissa olevien toimijoiden rooleista ja yhteistyötarpeista.

Samalla se taustoittaa ja ottaa kantaa ratkaisuihin, joita urheilijan olisi kyseisessä lajissa tarkoituksenmukaista tehdä esimerkiksi urheilun ja opiskelun yhteensovittamisessa.

Urheilijan polku antaa päälinjat toiminnalle. Yksityiskohtaista sovellusta tulee tehdä yhteistyössä valmentajan kanssa. Urheilijan polku on lajin kannalta tärkeä, sillä sen avulla luodaan punainen lanka - toisin sanoen yhtenäinen käsitys - urheilijan kehitysvaiheista. Tämän avulla rakentuu lajin sisäinen toimintamalli, jonka kautta luodaan vahva valmennus- ja toimintakulttuuri lapsuusvaiheesta huippuvaiheeseen ja aina urasiirtymään asti.

Alppihiihto on taitopohjai-

le. Varhaisen erikoistumisen mallissa harjoitellaan lyhytjänteisesti ja kilpailunomaisesti kilpailuja varten, jolloin monipuoliset liikunta- ja lajitaidot jäävät rakentumatta.

Varhaisen erikoistumisen haasteet on tunnistettu use-

assa urheilulajissa yhdeksi potentiaaliseksi syyksi urheilijan kehityksen hidastumiseen varhaisessa aikuisiässä.

Kilpailutulosten sijaan huomion tulisi, etenkin lapsuus- ja nuoruusvaiheessa, keskittyä laajasti monipuolisten liikemallien, urheilullisen elämäntavan ja innostuksen rakentamiseen.

Lapsuusvaiheen laatutekijät jalostuvat polulla huippuvaiheen menestystekijöiksi (Kuvio). Yleistaitavuuden ja lajitaitavuuden monipuolista harjoittelua tulee korostaa entistä enemmän lasten ja nuorten alppihiihtäjien arjessa.

Kuvio: Valmentautumisen laatutekijät

Urheiluseuran, koulun ja perheiden välisellä yhteistyöllä lapsille ja nuorille voidaan mahdollistaa liikuntaa ja urheilua tarvittavat 20 tuntia viikossa. Leiritys- ja kilpailumatkat nostavat harrastamisen kustannuksia, mutta toisaalta leiritykseen ja kilpailuihin liittyvä yhteisöllisyys ja matkustaminen saattavat osaltaan innostaa nuoria perheineen lajin pariin. Lähellä kotia tapahtuvan arkiharjoittelun tulisi kuitenkin olla lasten ja nuorten harrastustoiminnan ydin, koska toimiva arki (seura, koulu ja koti) on avaintekijä monipuoliseen ja riittävään (20h/vko) liikunnan ja urheilun määrään. Harrastustoiminnan tulee olla tasosta riippumatta tavoitteellista, vaikka toiminnan tavoitteet ovatkin erilaisia ikäkausien ja yksilöllisen tilanteen mukaan. Valmennustoiminnan tulee olla vastuullista.

Vastuullinen valmennustoiminta huomioi urheilijan polun ikäkausisisällöt urheilutoiminnan ohjelmoinnissa sekä edistää urheilijan elämäntaitojen, itsetuntemuksen ja -luottamuksen kehittymistä turvallisessa ympäristössä.

Tavoitteena on, että nuorelle kehittyy omistajuus omasta urheilustaan.

URHEILIJAN POLKU -TYÖRYHMÄN (2023) MÄÄRITTELEMÄ IKÄKAUSIJAOTTELU: Lapsuusvaihe 2-11-vuotiaat • Toiminnan järjestäjä: perhe, hiihtokoulu, seura ja hiihtokeskukset.

Nuoruusvaihe 12-15-vuotiaat • Toiminnan järjestäjä: seurat, urheiluyläkoulut, akatemiat ja kansallinen yläkoululeiritystoiminta.

Valintavaihe 16-19-vuotiaat • Toiminnan järjestäjä: akatemiat (alppilukiot) ja nuorten maajoukkuetoiminta.

Huippuvaihe 20 v. + • Toiminnan järjestäjä: maajoukkue (lisäksi opinnot yliopisto ja amk) • Urasiirtymä. Opiskelu, työelämä ja valmentaja-/asiantuntijatyö lajin parissa.

Lapsuusvaiheessa (2-11 v.) urheilijaksi kasvamisen prosessi alkaa monipuolisten tehtävänantojen, leikkien, pelien ja kisailujen kautta. Lapsi aloittaa harrastuksen oman perheen kanssa ja hiihtokoulussa ja etenee yksilöllisesti seuravalmennuksen piiriin 6-11-vuotiaana. Seuravalmentaja ohjaa lasta sosiaalisesti ja toiminnallisesti innostavaan perusliikunta- ja lajitaitoja kehittävään toimintaan. Lajiin kiinnittymisen ja harrastuksen jatkumisen näkökulmasta juuri ilon ja innostuksen syttyminen toimintaa kohtaan ovat keskiössä. Kilpailu- ja leiritystoiminnassa lapsella on mahdollisuus tutustua myös oman seuran ulkopuolisiin harrastajiin. Lapsuusvaiheessa alppihiihdon harrastaminen on kausiluonteista, mikä mahdollistaa useiden lajien

harrastamisen ja oman lajin löytämisen.

Nuoruusvaiheessa (12-15 v.) tähdätään urheilusta innostuneen nuoren kokonaisvaltaiseen ja systemaattiseen urheilulliseen kehittymiseen.

Tähän sisältyy elämäntaidot (mm. lepo, ravinto), fyysisen harjoitettavuuden taidot sekä psyykkiset ja sosiaaliset taidot. Tärkeää on, että ilo ja innostus urheiluun säilyvät. Nuoruusvaiheessa monipuolinen ja määrältään riittävä (20h/vko) harjoittelu ja liikunta muodostavat pohjan hyvälle harjoitettavuudelle valintavaiheessa. Riittävä arkiaktiivisuus on mahdollista saavuttaa seuran, kotien ja koulun välisellä yhteistyöllä.

Monilajisuutta tulee tukea, mutta samalla arjen kokonaiskuormituksen hallinnan merkitys korostuu. Vanhemmilla on kokonaisvastuu nuoren hyvästä ja toimivasta arjesta.

Seuravalmentajien, urheilijan ja vanhempien tulee arvioida nuoruusvaiheessa seuratoimintaan osallistumisen ympärivuotisuutta ja kausiluonteisuutta. Seuratoiminnan lisäksi koulu, muut harrastukset sekä liikunnalliset vapaa-ajan aktiviteetit tukevat urheilijana kehittymistä. Vanhemmat ohjaavat nuorta terveellisten ja urheilullisten elämäntapojen pariin. Olympiakomitean tuottama Kasvata urheilijaksi – vanhemmat nuoren tukena -opas tarjoaa hyvää tietoa nuoren urheilijan tukemiseen kotona.

Valintavaiheessa (16-19 v.) innostuksesta siirrytään intohimoon, ja nuoruusvaiheessa opittuja monipuolisia liikuntataitoja jalostetaan vahvaksi lajitaidoksi urheiluakatemiaympäristössä. Urheilijan fyysisten ominaisuuksien kehittymistä ja jaksokohtaisia

painotuksia arvioidaan yksilöllisen fysiikkatestidatan perusteella. Lajikaudella lajiharjoittelun, kilpailujen, fysiikkaharjoittelun ja riittävän levon tasapainottaminen sekä ajankäytön priorisointi ovat valmennuksen haasteita. Valintavaihe on erikoistumisen aikaa, jolloin nuori urheilee entistä tavoitteellisemmin yhden lajin näkökulmasta. Kaksoisuran eli koulun ja urheilun yhteensovittamisen merkitys korostuu valintavaiheessa, sillä sekä urheilun että koulun vaatimukset lisääntyvät toisella asteella.

Huippuvaiheessa (20 v. +) urheilijan arkea ja valintoja ohjaa huippu-urheilussa menestyminen sekä terveet harjoituspäivät. Kilpailukauden suorituskykyä pohjustetaan yksilöllisellä ympärivuotisella valmennusohjelmalla.

Valmennusohjelma sisältää kauden pääkilpailuihin tähtäävän fysiikkaohjelmoinnin, psyykkisen valmennuksen ja lajiharjoittelun. Varsinkin nuorempien huippuvaiheen urheilijoiden kohdalla on lajikauden aikana huomioitava ylläpitävä fysiikkaharjoittelu, jotta ominaisuuksien kehittymistä voisi edelleen tapahtua. Huippuvaiheessa urheilu on kokopäiväistä työtä. Urheilu-uran ohessa suoritetut jatko-opinnot kuitenkin helpottavat urasiirtymää urheilu-uran päätyttyä. Myös urheilu-urasta on hyötyä työmarkkinoille siirryttäessä.

Huippuvaihetta seuraa urasiirtymä opiskeluun ja työelämään. Lajin kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni, eri vaiheissa uransa lopettanut alppihiihtäjä, saadaan jatkamaan lajin parissa työskentelyä aktiiviuran jälkeen.

17

Alppihiihtovalmennuksen

VUOSIKELLO RUKALLA

Vuosikello on harjoittelun vuosisuunnitelma. Vuosisuunnitelma sisältää harjoittelun painotukset ja sisällöt ryhmäkohtaisesti. Vuosikello pohjautuu lajiliiton urheilijan polkuun ja samalla biologisen kasvun ja motorisen kehityksen malleihin.

A

lppihiihdon vuosikelloa päivitettiin Rukalla useasta syystä. Suurin syy muutokseen oli halu tukea urheilijoiden kehittymistä.

Vahva toistopainotus siirrettiin syksystä kevätkaudelle hyvien toistojen mahdollistamiseksi. Laskijat ovat kauden lopussa olleet eniten lumilla ja laskemisen liikemalli on tuolloin parhaimmillaan. Oletuksena on, että hyvän kevätkauden jälkeen päästään nopeammin kiinni hyvään toistomalliin uuden kauden alussa. Toinen konkreettinen muutosta tukeva tekijä on jäätiköiden jatkuvasti heikompi lumitilanne elo-syyskuussa.

Alppihiihdossa urheilijan yksi tärkeimmistä työkaluis-

18

ta kehittymisen kannalta on itseanalyysi. Lukioajan lajiohjelma on kuvattu sisältöjen osalta jaksokohtaisesti, ja harjoituksen sisällöt on kuvattu laskemisen taitojen osalta progressiivisesti. Tavoitteena on nopean ja monipuolisen laskemisen taitojen opettelu ja omakohtaisten vahvuuksien sekä taitojen opettelu.

Tavoitteena on opettaa urheilijalle ammattilaisuuden – urheilijana tai muuna lajiammattilaisena – mahdollistavat lajitaidot lukioaikana. Ammattilaisuuden yksi edellytys on vahva itseanalyysitaito ja sitä kautta oppimiskyky.

Aiemmasta vuosikellosta poiketen kausi jaetaan kuuteen jaksoon. Jako pohjautuu osittain koulun jaksojakoon,

joka sopii verrattain hyvin alppihiihdon kautta ajatellen. Ensimmäisessä jaksossa nuorempien harjoittelu painottuu fysiikkaan, erityisesti kestävyysominaisuuksiin.

Tavoitteena on laskijoiden harjoitettavuuden valmistaminen taitolajiin, jossa menestyminen vaatii ison määrän toistoja relevantin osaamisen kehittymiseksi.

Kestävyysharjoittelun kautta pyrimme parantamaan urheilijan palautumiskykyä. Palautumiskyvyn myötä urheilija pysyy harjoituksessa virkeänä pidempään ja hyvien toistojen määrä kasvaa. Hyvien toistojen määrä tukee oikean liikemallin oppimista ja nopeuttaa uusien taitojen oppimista jo opittujen päälle. Testaamme kestävyysominaisuudet heti ensimmäisenä koulupäivänä.

KILPAILUKAUSI ALKAA JOULUKUUSSA Rukan alppikoulussa ensimmäinen kilpailukausi alkaa joulukuussa. Tästä poikkeavia yksilöllisiä suunnitelmia voi olla 4. vuoden urheili-

joilla, mutta pääsääntöisesti ensimmäisiin kilpailuihin mennään noin 30 lumiharjoittelupäivän jälkeen. Nuoremmilla painotetaan harjoittelua ja keskitytään lajitaitojen kehittymiseen. Kokeneemmilla urheilijoilla suunnitelma voi painottua kilpailemiseen hieman enemmän. Ensimmäisen – verrattain lyhyen kilpailujakson jälkeen – palataan harjoittelun pariin. Toinen ja pidempi kilpailujakso ajoittuu maalis-huhtikuulle, jolloin kilpailujakso kestää urheilijasta ja taitotasosta riippuen kahdesta viikosta ylöspäin.

Kilpailukauden jälkeen alkaa tärkein lajiharjoittelujakso, jonka aikana toistetaan kauden aikana opittua hyvää liikemallia. Kevätlumilla pitää pyrkiä hyödyntämään hyvät kelit, lumiolosuhteet ja pohjoisen sijainti. Tällä kauden viimeisellä lajiharjoittelujaksolla lasketaan eniten ja mielellään ohjeistetaan vähiten. Tämä ajanjakso mahdollistaa seuraavan kauden menestyksen.

Lähtökohtaisesti lukioikä on alppihiihtäjälle ajankohta,

jolloin laskemisen liikemalli alkaa olla verrattain hyvä: välineet ovat ”aikuisten”, voimatasot mahdollistavat oikeanlaisen paineen käännöksessä, yleinen laskutaito mahdollistaa taktisen osaamisen myötä oikeanlaisen rasitustason suorituksen aikana ja ennen kaikkea voidaan oppia ”oikea ja nopea” linja.

Näistä syistä lukioikäisen alppihiihtäjän tulee laskea eniten uransa aikana. Ennen kuin fysiologinen kapasiteetti ja laskutaito mahdollistavat oikean lajirasituksen, alppihiihtäjän tulee keskittyä oman lajitai-

don kehittämiseen kaikenlaisen suksilla olemisen kautta ja pyrkiä nauttimaan alamäessä viilettämisestä.

LAJIHARJOITTELUN TÄRKEYS Lukioikäisen fysiikkavalmennuksessa myös lajiharjoitteluaika on kesäkauden lisäksi tärkeää aikaa suorituskyvyn edistämisen näkökulmasta.

Huipulle tähtäävässä alppihiihdossa vaaditaan riittäviä fyysisiä ominaisuuksia, ja nuoren kehittyvän urheilijan suorituskyvystä täytyy huolehtia myös talvella. Vä-

himmäisvaatimuksena tulisi olla, että ominaisuudet eivät kauden aikana pääse heikentymään. Tähän Rukalla pyritään vastaamaan progressiivisella fysiikkavalmennuksen suunnittelulla. Sen perustana on laadukas kesäharjoittelu leirityksineen. Eri ikäryhmille harjoittelua pyritään kohdentamaan eri tavalla, ja esimerkiksi kokeneemmilta laskijoilta haetaan optimaalista suorituskykyä kauden tärkeimmistä kilpailujaksoista. Nuorempien harjoittelu lajikauden aikana perustuu enemmän perusteiden raken-

tamiseen, motoriseen oppimiseen ja harjoitusvalmiuden edistämiseen.

Fyysisen suorituskyvyn arvioimisen tueksi on Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa luotu liikennevalomalli, joka helpottaa eri ominaisuuksien arvioimista. Liikennevalomalli huomioi fyysisen suorituskyvyn eri osa-alueet eri ikäryhmissä.

Näin voidaan helpommin arvioida yksilön fyysistä valmiutta suhteessa alppihiihdon vaatimuksiin eri ikäkausina matkalla kohti lajin terävintä kärkeä.

Kuva Kari Kantola

19

Digitalisoimme ja tehostamme liiketoimintasi!

IoT-TICKET

SUMMIUM

Kokonaisvaltainen IoT ratkaisu

Myynnin digitalisaatioratkaisu

Etäseuranta ja -valvonta

Visuaalinen myyntikonfiguraattori

Raportointi- ja analysointityökalu

Älykäs teollisuuden verkkokaupparatkaisu

Luo sovelluksia minuuteissa

Tehosta myyntiä

Mukana matkalla huipulle

20

w w w.wa p i c e . c o m

n n

# njMQnr n j

^ d

+\¸G\QQ¦ PDMRLWXVWDUMRXV 6DDW 6NL ,QQ PDMRLWXNVHQ HGXOOLVHPPLQ NXQ PDMRLWXV Y¦KLQW¦¦Q QHOM¦ \¸W¦

21

URHEILIJASTA VALMENTAJAKSI Valmentajan rooliin hyppääminen on tuntunut oikein mieluisalta. Onhan tämä erilaista olla tällä puolella ja paljon uusia asioita, joita ei ole aikaisemmin osannut edes ajatella, tulee vastaan. Myös henkilökohtaisessa elämässä on ollut suuri muutos, kun päivittäistä endorfiini-annosta ei tulekaan hikoilemalla ja asuinpaikka on muuttunut Helsingin vilskeestä Rukan rauhaan. Pikkuhiljaa sitä kuitenkin pääsee sisään tähän toimintaan.

S

e, millainen valmentaja olen, täytyy kysyä urheilijoilta ja muilta valmentajilta.

Pyrin olemaan helposti lähestyttävä, rehellinen ja tiukka.

Arvostan tosi paljon sitä, kun urheilijat etsivät sen hetkisiä rajojaan ja laittavat itsensä likoon pelkäämättä lopputulemaa. Se on urheilussa hienointa. Kädenlämpöinen toiminta ei motivoi itseäni.

Tällä hetkellä vahvuuteni valmentajana löytyvät laskemisen ja urheilun ymmärtämisestä. Kehitettävää on aivan kaikessa. Ehkä eniten

Kuva Klas Rockberg

22

haasteita on tuottanut se, että omia ajatuksia ja visiota löytyy, mutta miten saan ne pilkottua tarpeeksi pieniksi kokonaisuuksiksi, joita on helppo ymmärtää.

Valmennusfilosofiani on: Hyppää rohkeasti kohti tuntematonta, kukaan meistä ei tiedä ennalta, mitä siitä seuraa.

Urheilijoilta toivon ennakkoluulotonta heittäytymistä,

itsestä huolta pitämistä, vastauksien etsimistä ja periksiantamattomuutta. Muilta val-

mentajilta toivon avoimuutta, rehellisyyttä ja ripauksen hulluutta, sillä emmehän me voi tietää mikä toimii ja mikä ei, ennen kuin olemme sen jokin asian kokeilleet.

Aion tuoda mukanani johdonmukaisuuden ja selkeyden päivittäiseen toimintaan.

Urheilijoilla pitäisi olla mahdollisimman vähän MIKSI -kysymyksiä.

Parasta on hikoileva ja urheileva nuori, jonka silmät kiiluvat kelistä riippumatta.

Haasteellisinta on saada tämä tapahtumaan joka päivä.

Samu

Ilmastoneutraalit tavoitteet puhtaamman Itämeren puolesta

Suurella sitoumuksella ja konkreettisilla toimenpiteillä ilmastovaikutusten vähentämiseksi, Viking Line on noussut yhdeksi kestävän matkailun johtavista toimijoista.

Valitsemalla Viking Linen vaikutat Itämeren parempaan tulevaisuuteen.

68.(//8675,2 ),

9('(1$/$,1(1 5$.(17$0,1(1 3,+2-(1 0$$ -$ 0$,6(02,17,7<g7

23

Alppihiihtäjien odotukset kaudelle 2023–2024 Rukan alppikoulu on osa VuokattiRuka Urheiluakatemiaa ja sen myötä olympiakomitean alaista toimintaa.

Kuusamon kaupunki tukee merkittävästi alppikoulun toimintaa ja on mahdollistanut hyvät treeniolosuhteet lumilajeille. Olympiakomiteakin korostaa monipuolista toimintaympäristöä nuoren urheilijan ympärille.

ja fyysistä kehittymistä, jotta kilpailusuorituksiin tulisi tasaisuutta. Urheilijat nostivat myös ryhmähengen yhdeksi tärkeäksi osaksi menestymistä sekä tavoitteeksi.

Vuorovaikutusta urheilijan ja valmentaja välillä kaivataan yhä enemmän, jotta jokainen urheilija tulee kuulluksi ja nähdyksi.

N

”Voittaa kisoja ja saada tasaisuutta hyvään suorittamiseen.” ”Pystyä treenaamaan pienryhmissä, joissa hyvä valmennus, joka keskittyy jokaiseen jäseneen ja ryhmällä on hyvä ryhmähenki, ryhmät tason mukaan.” ”Parempaa valmennusta.” ”Tehdä tarpeeksi hyviä pisteitä ensimmäisellä kaudella” ”Kehittyä urheilijana.”

uoret muuttavat hyvin nuorena pois kotoa tavoittelemaan omaa unelmaansa urheilijana. Se vaatii sekä nuorelta että perheeltä rohkeutta, päättäväisyyttä, taloudellisia panostuksia ja varsinkin nuori tekee merkittävän päätöksen lähteä urheilijapolulle.

Tavoitteellisesti urheileva nuori tarvitsee ympärilleen vahvan tukijoukon, joka koostuu perheestä, valmentajista, opettajista sekä muista sidosryhmistä. Yksi merkittävä suhde on suhde valmentajaan.

Rukan alppikoulun urheilijat kokevat koulun ja treenien

24

yhdistämisen yhdeksi merkittäväksi asiaksi, miksi ovat valinneet alppikoulun.

Tälle kaudelle olemme saaneet uutta valmentajaresurssia ja toimintaa halutaan kehittää koko ajan vastaamaan paremmin huippu-urheilun tavoitteita.

Kysyimmekin urheilijoiden mietteitä tulevasta kaudesta, heidän tavoitteistaan sekä odotuksistaan valmennuksesta.

MITÄ ODOTUKSIA KAUDELLE 2023-2024?

Vastauksissa nousi esille kilpailumenestys, miten valmennus tukee urheilijan henkistä

MITÄ TOIVOT VALMENTAJALTA? MILLAISTA TUKEA, JOTTA SAAVUTAT TAVOITTEET? Huippu-urheilu ja siihen pyrkiminen vaatii paljon henkis-

tä sekä fyysistä kehittymistä, joka nousi myös urheilijoiden vastauksista esille. Halutaan saada konkreettista palautetta omista suorituksista, jotta voi parantaa omaa suoritusta ja kehittää omaa laskua, pelkkä ”hyvä lasku” ei riitä palautteeksi. Näissäkin vastauksissa korostui yksilöllinen urheilijan huomioiminen, valmentajan keskittyminen yksilöön sekä vuorovaikutus ja positiivinen kannustaminen. ”Toivon saavani kaistaa, sillä itselläni pitää keskittyä pikku juttuihin ja tunteiden löytämiseen, tarvitsen paljon keskustelua valmentajan kanssa, en halua kuulla kokoajan hyvä lasku.” ”Toivon saavani suoraa palautetta, jotta voi muuttaa tarvittavia asioita.” ”Henkistä tukea ja urheilija nähdään ihmisenä.” ”Toivon kannustusta, avointa vuoropuhelua.” ”Attention and advice at every stage.”

MITÄ MIELTÄ OLET VASTUUVALMENTAJA JÄRJESTELMÄSTÄ?

Rukan alppikoulu on ottanut käyttöön vastuuvalmentaja järjestelmän. Tällä halutaan parantaa urheilijan yksilöllistä kohtaamista sekä kuulluksi tulemista. Urheilijat ovat ottaneet uuden käytännön hyvillä mielin vastaan ja toivovat sen käyttöä ja kehittämistä laajemminkin toiminnassa. ”Loistava järjestelmä.” ”Se on toimiva.” ”Hyvältä vaikuttaa.” ”Vastuuvalmentaja järjestelmä olisi hyvä ottaa mukaan myös viikkotreeneihin.”

MITÄ PITÄISI KEHITTÄÄ NYKYISESSÄ VALMENNUKSESSA, JOTTA SE TUKISI PAREMMIN TAVOITTEELLISTA HUIPPU-URHEILUA? Jokaisella urheilijalla on omat tavoitteet, joita koulun tulisi pystyä vielä paremmin tukemaan. Urheilijat kokevat edelleen ryhmäkoot liian isoiksi ja toivovatkin vastuuvalmentaja järjestelmän kautta pienempiä ryhmäkokoja, jotta valmentajalla jää riittävästi aikaa jokaiselle urheilijalle. Toivotaan myös resurssien jakamista tasaisesti eri tasoryhmiin, urheilijan kuulemista sekä urheilijan tarpeiden huomioon ottamista kokonaisuutena.

”Suunnata harjoitukset kaikille sopiviksi.” ”Ryhmiä voisi pienentää.” ”Monipuolisempaa treeniä.” ”Urheilija nähdään ihmisenä ja kokonaisuus otetaan huomioon.”

LOPUKSI KYSYIMME, MILLAINEN VALMENTAJA ON SAMU TORSTI? Urheilijat ovat ottaneet Samun hyvin vastaan ja urheilijat kokevat saavansa Samulta paljon tukea ja näkemystä.

Samua arvostetaan valmentajana ja hän on aidosti mukana tekemisessä. Samu koetaan välittävänä valmentajana, jonka kanssa on helppo puhua.

Samun oma lasku-ura tuo myös lisää arvostusta, urheilijat kokevat, että valmentaja tietää millaisten asioiden kanssa he painivat. ”Huippu kundi, joka vaatii.” ”Motivoitunut, asiallinen – arvostan.” ”Samu on mahtava, osaa auttaa ja tukea.” ”Samulla on myös hyvä oma kokemus lähellä. Ottaa huomioon mitä tehdään ja on mukana treeneissä.”

25

26

KIN TÄ N Ä Ä N

PAKKAUKSESSA MUKANA VIIMEISTELYKASTIKE & JUUSTOLASTUT

ON

BUFFALO WINGS PINTAMAUSTETTUJA SIIPIÄ,

PRETTY BOY SIGNATURE BUFFALO-KASTIKETTA & JUUSTOLASTUJA.

Tarjoiluehdotus

Yhteistyössä Pretty Boy Wingery

27

LUMILAUTAILUVALM Lumilautailu Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa toteutuu päivittäisvalmennuksena 2. asteen opiskelijoille Kuusamossa sekä yläkouluikäisten leirityksinä seen harjoitellaan varsinkin Vuokatissa. Yläkoululeirejä 7.–9. alkuvaiheessa, unohtamatta rinteessä tapahtuvaa lajiharluokkalaisille järjestetään kauden joittelua ja temppujen hienoaikana kolme viikon mittaista säätöä. leiriä. Leirit toimivat erinomaisena Akatemia painottuu huipulle tähtäävään toimintaan pohjana saada käsitystä mitä ja kilpailemiseen lajissa. Olet oheisharjoittelu ja lumilautailun kuitenkin tervetullut mukaan ulkopuolella harjoittelu tarkoittaa. myös, jos olet kiinnostunut Kirjoittanut: Tero Manninen, Kristiina Nisula ja Saku Tiilikainen

P

äivittäisvalmennuksessa Kuusamossa yhdistetään lukiossa tai ammattikoulussa opiskelu ja urheilu sopivaan harmoniaan keskenään niin, että molempia voidaan tehdä täysillä.

Urheiluakatemiaan kuuluville Kainuun prikaatin varusmiehille ja tietyin osin myös AMK-opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan valmennusta.

Kuusamossa lumilautailijat toimivat tiiviissä yhteistyössä freeskin kanssa ja harjoittelu tapahtuu pääsääntöisesti lajeittain, mutta hyvässä yhteishengessä ja samoilla arvoilla.

Yhdessä tekeminen kasvattaa myös kaveripiiriä yli lajirajojen, unohtamatta alppihiihtäjiä, jotka asuvat samassa asuntolassa ja harjoittelevat myös samoissa paikoissa.

Tämä auttaa tutustumaan uu-

28

siin ihmisiin myös yleisesti ja olemaan avoin lajin ulkopuolella.

TREENIÄ JA KISAAMISTA Lautailijoille pidetään ajankohdasta riippuen 3-5 ohjattua treeniä viikossa, jotka sisältävät lajitreenit sekä oheisharjoittelun. Vuodenaikojen ja olosuhteiden mukaan vaihdellaan lumilautailun ja sekä oheisharjoittelun ajankohtia aamun ja iltapäivän välillä sujuvasti urheilijoiden kalenteriin sopivaksi. Talven aikana akatemian laskijoiden kanssa kierretään kotimaan QKLS Tour-kisoja ja järjestetään mahdollisuuksia käydä myös kansainvälisiä kisoja ulkomailla. Pohjien rakentamiseen ja huipulla treenaamiseen akatemia antaa todella hyvät mahdollisuudet. Perusasioita nukkumisesta syömi-

itsesi kehittämisestä laskijana ja sinulla on hyvät perustaidot lajissa. Akatemiassa harjoitellaan tavoitteellisesti ja siinä samalla tulet varmasti huomaamaan urheilijana kehittymisen sekä ymmärtämään ja yllättymään, miten taitavaksi lautailijaksi on hyvin harjoittelemalla mahdollisuus tulla.

Tämän toivotaan johtavan positiiviseen suhtautumiseen sekä innostumiseen myös kilpailemisesta.

MAAJOUKKUELASKIJAT TULLEET AKATEMIASTA Tällä hetkellä kaikki lumilautamaajoukkueen laskijat ovat nousseet joukkueeseen Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiasta. Moni maajoukkueen laskijoista käy laskemassa Rukalla usein ja heidät on mahdollisuus nähdä mäessä tositoimissa. Silloin kun maajoukkueella ei ole ulkomaanleirejä, heidät voi ajoittain tavata myös harjoittelemassa samoista oheistreeni paikoista, joissa toisen asteen

opiskelijat harjoittelevat. Suomessa ollessaan maajoukkuelautailijan arki on hyvin samanlainen, kuin toisella asteella.

Pääsykokeet toiselle asteelle hakeville järjestetään tammi-helmikuussa 2024.

Pääsykokeisiin voit tulla mukaan, vaikka et akatemia toiminnassa aiemmin mukana olisi ollutkaan. Tarkempi aikataulu ja hakulomake päivittyy lähempänä ajankohtaa nettisivuille: https://vrua.fi/ruka/2-aste/

MAUKKAAT TREENIOLOSUHTEET Rukan ja Kuusamon seutu tarjoaa lumilautailijoille todella monipuolisen ja helposti saavutettavan harjoitteluympäristön. Lajiharjoittelu tapahtuu Rukan rinteillä, pääosin Ruka Parkissa, josta löytyy hyppyreitä ja reilejä kaiken tasoisille laskijoille aloittelevista lumilautailijoista aina ammattilaisiin asti.

Oheis- ja fysiikkaharjoittelun parista urheiluakatemian lumilautailijat voi löytää joko uudelta skeittiparkilta tai Kuusamon liikuntahallilta. Liikuntahallilla lumilautailijat tekevät fysiikkaharjoituksia kuntosalilla sekä taitoharjoituksia trampoliinia ja airtrackia hyödyntäen.

MENNUS Kuva Mikko Järvenpää

Kuva Urho Soukka

29

FREESKIVUOSIKELLO Freeski-valmennuksen vuosikello Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa koostuu kuudesta jaksosta ja sen painotukset määrittyvät olosuhteiden ja yksilön tarpeiden mukaisesti. Vuosikello rakentuu eri osa-alueista, joita ovat fysiikka- ja taitoharjoittelu, lajitaito, psyykkinen valmennus sekä life coachin osa-alueet. Näiden osa-alueiden painotukset vaihtelevat kausittain, ryhmän ja yksilön tarpeiden mukaisesti.

Kirjoittanut: Juha Mourujärvi Kuvat: Urho Soukka

T

eema, joka toistuu jokaisessa jaksossa, on urheilijan kanssa käytävä urheilijahaastattelu, jossa asetetaan tavoitteet tulevalle jaksolle.

Tämä ohjaa urheilijan harjoittelua ja vie toimintaa haluttuun suuntaan. Valmentaja tietää myös urheilijan tavoitteet ja pystyy auttamaan häntä niiden saavuttamisessa.

Mikään suunnitelma ei kuiten-

30

kaan ole kiveen hakattu, vaan pyrimme valmennustiiminä reagoimaan asioihin, jotka nousevat esiin ryhmästä tai urheilijakohtaisesti ja muuttamaan painotuksia.

Voima- ja kestävyysharjoittelussa keskitytään urheilijoiden fyysisen suorituskyvyn parantamiseen ja loukkaantumisten ennaltaehkäisyyn.

Urheilijat ovat eri tasoilla fyysisen harjoittelun suhteen,

joten urheilijoiden osaamista ja fyysistä kuntoa kartoitetaan. Näiden havaintojen perusteella harjoittelua muokataan ryhmälle tai yksilölle sopivaksi. Ensimmäisessä jaksossa painotus on vahvemmin oheisharjoitteluun, koska lajitaitoa ei voida harjoitella olosuhteiden puuttumisen vuoksi.

Taitoharjoittelussa keskitytään yleisen taitavuuden kehittämiseen ja lajinomaiseen taitoharjoitteluun.

Kauden edetessä jaksoittain oheisharjoittelun päätavoite on tukea lajiharjoittelua, ylläpitäen jo saavutettuja ominaisuuksia ja/tai kehittäen niitä.

Psyykkisellä valmennuksella pyritään opettamaan nuorille erilaisia psyykkisiä taitoja, joista olisi hyötyä niin urheilijan uralla kuin elämässä yleensäkin. Monenlaiset psykologiset tekijät ovat läsnä kaikessa ihmisen tekemässä toiminnassa, jonka takia niitä on tärkeää opettaa ja kasvattaa urheilijan voimavarojen optimaalista hyödyntämistä.

Urheilijalla ja ryhmällä voi olla erilaisia tarpeita psyykkisen valmennuksen suhteen. Jak-

soittain arvioimme, mitä tarpeita on noussut ryhmästämme ja mitä asioita valmentajat haluaisivat painottaa psyykkisen valmennuksen suhteen.

Life coachin rooli akatemian toiminnassa on tärkeää kun nuori alkaa opettelemaan itsenäistymistä sekä koulun ja urheilun yhdistämistä. Life coach toteuttaa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille arjenhallintakurssin, jossa käydään näitä edellä mainittuja asioita läpi. Life coach vierailee urheilijoiden arjessa, treeneissä ja koululla tehden sieltä erilaisia havaintoja, joita sitten työstetään urheilijoiden kanssa. Life coachin toiminnan painotukset vaihtelevat ryhmän ja yksilön tarpeiden mukaisesti.

Toisessa jaksossa pääsemme aloittamaan lajikauden.

Meillä lajikausi alkaa lokakuussa ja päättyy toukokuun alkuun. Lajiin paluun alkuvaiheessa on tärkeää saada suksituntuma takaisin ja saavuttaa oma vanha taso.

Alkukaudesta on hyvä painottaa reililaskemista neljällä eri kantilla, hyppyreistä on hyvä

-VALMENNUKSEN aloittaa perustemppujen tekemisellä ja suosia neljään suuntaan pyörimistä. Alkukausi on hyvää aikaa puuttua omiin heikkouksiin edellä mainituilla osa-alueilla ja tätä työtä on hyvä jatkaa kauden edetessä. Tärkeää on myös opetella uusia perustemppuja, joista voidaan lähteä rakentamaan isompia temppuja kauden aikana.

Kolmannen jakson aikana olosuhteet paranevat ja obstaakkelit alkavat kasvaa täysiin mittoihin, mikä tarkoittaa sitä, että urheilijat pääsevät suorittamaan teknisesti vaikeampia temppuja. Mukaillen edellistä jaksoa on hyvä saavuttaa oma taso suksituntumassa isoissa hyppyreissä ja vauhdeissa.

Tämän jälkeen voidaan siirtyä jälleen uusien temppujen

opetteluun.

Parhaimmassa tapauksessa alkukaudella opetelluista perustempuista aletaan rakentaa teknisesti vaikeampia, lisäämällä enemmän asteita tai voltteja.

Neljännen ja viidennen jakson aikana valo alkaa lisääntyä ja lämpötilat nousevat, lumi on myös pehmeämpää, mikä lisää uskallusta tehdä uusia temppuja. Näiden jaksojen aikana pyrimme hyödyntämään olosuhteita mahdollisimman hyvin. Urheilijat käyttävät kaikki mahdollisuutensa uusien isojen temppujen tekemiseen ja heikkouksien parantamiseen.

Tässä vaiheessa isot tekniset temput ovat jo hallussa ja niitä pyritään kehittämään tai lisäämään vaikeutta. Viidennen

jakson loppuun kuuluu myös ylimenokausi, kun lajikausi päättyy.

Kuudennen jakson aikana urheilijat ovat kesälomalla, mutta harjoittelu ei kuitenkaan pääty tähän. Harjoittelua aloitetaan ylimenokauden jälkeen itsenäisesti ja huomioidaan yksilölliset tarpeet harjoittelun suhteen.

Kuten mainitsin, jokaisen jakson alussa urheilijan kanssa asetetaan tavoitteet ja tämä ohjaa harjoittelua jakson aikana. Urheilijan kanssa on tärkeää reflektoida jaksoja ja mennyttä kautta kun kausi loppuu. Näin urheilija oppii

analysoimaan omaa tekemistään ja kehittämään itseään.

Tämä on tärkeä taito urheilussa ja elämässä. Jokainen urheilija on yksilö ja jokainen ryhmä on erilainen, joten on tärkeää ottaa huomioon eri tarpeet valmennuksessa ja pyrkiä palvelemaan niitä.

31

Kuva Mikko Järvenpää

S

uomessa kaksoisura alkaa yläkouluvaiheesta ja jatkuu aina huippu-urheilu-uran päättymisen jälkeiseen urasiirtymään. Urheiluyläkoulun aikana nuorelle syntyvät hyvät valmiudet ja edellytykset urheilijan uralle sekä toisen asteen opintoihin. Koulun, urheiluseuran, lajiliiton, urheiluakatemian ja muiden toimijoiden tavoitteena on tukea nuorta opiskelun ja urheilun yhdistämisessä ja sitä kautta kasvamisessa tasapainoiseksi sekä hyvinvoivaksi urheilijaksi.

Kuusamossa Nilon yläkoulu tähtää urheiluyläkouluksi.

Toiminnan kehittäminen on käynnistynyt syksyllä 2023 ja kehittämistä jatketaan asteittain lukuvuoden 2023–2024 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa urheilutoimintaa järjestetään kerhotoimintana ja siihen valitaan 18 urheilusta innostunutta nuorta Nilon yläkoulusta. Ohjelmaan valituilla oppilailla on mahdollisuus koulupäivän aikaiseen harjoitteluun kerhotoiminnassa kerran viikossa, 90 minuuttia kerrallaan.

Valmentajina toimivat Nilolta kaksi liikunnan opettajaa sekä urheiluakatemian valmentaja. Valmennus on yleisvalmennusta eli se sopii

32

Urheiluyläkoulussa tavoitteellisesti urheileva nuori saa ohjausta elämäntaitojen kehittämiseen sekä valmiuksia opintojen ja urheilun vaativampaan yhdistämiseen. Suomalaisessa urheilussa pidetään tärkeänä, että urheilija pystyy arjessaan yhdistämään tasapainoisesti tavoitteellisen urheilun ja opiskelun tai muun työuransa.

Tätä ajatusmallia kutsutaan kaksoisuraksi (Dual Career).

kaikkien lajien harrastajille ja tähtää monipuolisten ominaisuuksien kehittämiseen.

Harjoitussisällöt muodostuvat nopeus-, taito-, ketteryys, kimmoisuus- ja kestävyysharjoittelusta.

Tarkoituksena on lisätä tavoitteellisesti urheilevien oppilaiden liikunnan määrää viikon aikana ja tarjota lajiharjoittelua tukevia sisältöjä. Kasva urheilijaksi -sisällöt tukevat urheilijan elämäntaitojen oppimista. Yleisvalmennuksen lisäksi seuroilla on mahdollisuus järjestää lajiharjoitus kouluviikon aikana erikseen koulun kanssa sovittaessa.

Oppilaat saavat myös ohjeistusta omatoimiseen harjoitteluun. Omatoiminen harjoittelu on tärkeää seuratoiminnan ja koululiikunnan lisäksi, jotta tavoitteellinen 20 tuntia liikuntaa viikossa täyttyisi.

Urheiluyläkoulutoiminnan toinen vaihe käynnistyy alku-

vuodesta 2024, kun haku syksyllä 2024 alkavaan seiskaluokkalaisten urheiluluokkaan käynnistyy. Suunnitelmana on käynnistää uusi urheiluluokka Nilolla vuosittain niin, että kolmen vuoden jälkeen urheiluluokka toimii kaikilla kolmella luokka-asteella (7.–9 lk.).

Nilon urheiluyläkoulussa kasva urheilijaksi -sisällöt (mm. elämäntaidot, psyykkinen valmennus, ravinto) integroidaan terveystiedon opintoihin.

Yleisvalmennuksen sisällöt määrittyvät Olympiakomitean kasva urheilijaksi -yleisvalmennussisältöjen pohjalta.

Lisäksi lajiharjoittelulle tulee lukujärjestykseen oma paikka, jossa seurat voivat sitä järjestää. Jos urheilijan seura ei järjestä lajivalmennusta tarjotussa harjoitteluaukossa, niin urheilija voi tällöin osallistua yleisvalmennukseen.

Urheiluyläkoulutoiminnan tavoitteena on mahdollistaa

harjoittelua ja liikuntaa 6–10 tuntia kouluviikon aikana, alkaen seiskaluokalla 6 tunnista nousten ysiluokalla jopa 10 tuntiin viikossa. 10 tuntia on jo puolet viikon tavoitemäärästä, joten seuraharjoittelulle ja vapaa-ajalla tapahtuvalle omatoimiselle liikkumiselle jää vielä toinen 10 tuntia katettavaksi.

Urheiluyläkoulutoimintaa järjestetään Kuusamossa Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian (VRUA), Nilon yläkoulun ja seurojen välisellä yhteistyöllä. Kuusamossa VRUA:n painopistelajeina ovat rinnelajit, alppihiihto, freeski ja lumilautailu. Urheiluyläkoulutoiminta mahdollistaa tulevaisuudessa myös näiden lajien harrastajien hakeutumisen Kuusamoon VRUA:n järjestelmään opiskelemaan ja urheilemaan jo yläkouluvaiheessa. Tämä on hyvä mahdollisuus urheilusta innostuneelle nuorelle haas-

taa ja kehittää urheilullista osaamistaan systemaattisesti jo yläkouluvaiheessa.

Olosuhdelajeissa, kuten rinnelajit ovat, laji- ja oheisharjoittelun sekä koulun ajankäytöllisesti tehokas yhteensovittaminen ei ole aina helppoa. Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian ympäristö tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden tulevaisuudessa Nilon urheiluyläkoulun myötä.

Sisään otetaan vuosittain noin 20 seiskaluokalaista pääsykoemenettelyn perusteella. Pääsykokeena käytetään Olympiakomitean suosittelemaan soveltuvuuskoetta.

Lisäksi koulumenestys ja motivaatio huomioidaan pisteytyksessä. Nilon urheiluyläkouluun ei tule painopistelajeja, vaan kaikkien lajien harrastajat ovat samalla viivalla ja valinnat tehdään pääsykoetulosten perusteella.

33

”Maailma on mahdollisuuksia täynnä, menkää ja etsikää mieluinen tekeminen itsellenne – vaikka vuorilta!”

Vuoristo-opas Jarmo ”Jobo” Metsäkoivun sukset veivät Ounasvaaran rinteiltä laskemaan asiakkaiden kanssa Alppien isoja lumikenttiä. Millaista on liikkua vuorilla työkseen, mitä se vaatii ja kuinka omien unelmien seuraaminen ja rohkeidenkin päätösten tekeminen kannattaa?

Kesäkiipeilyä Gran Paradiso huipulta 4062 m. Meneillään Mont Blanc viikon aklimatisointi huippu. Kuva Jobo

OUNASVAARALTA KOULUTETUKSI OPPAAKSI ALPEILLE Jarmo ”Jobo” Metsäkoivu on Ranskassa Chamonix’n lähellä asuva vuoristo-opas. Ounasvaaralla rinteet ja kumpareet koluttuaan Jobo suuntasi suomalaisille kovin tuttuun tapaan Lyngeniin kokemaan ensimmäiset maagiset hetket taivaita kurottavilla vuorilla, meren välkehtiessä alapuolella ja loputtomien laskulinjojen odottaessa laskijaa. Edes lapsena kaatumisen jälkeen äidille tuumattu: ”En laske enää ikinä” ei ole hidastanut kehitystä laskettelun, kiipeilyn

34

ja vuorilla liikkumisen ammattilaiseksi. Vuodesta 2016 asti Jobo on toiminut vuoristo-oppaana ja yrittäjänä Ranskassa.

– Olen asunut jo kymmenisen vuotta Mont Blancin juurella. Vuoristo-oppaana halusin asua lähempänä vuoria kuin mitä Suomi antaa mahdollisuuksia. Chamonix on muutenkin hyvä paikka asua, koska täällä on hyvät palvelut myös perheille ja lapseni pääsevät muun muassa harrastamaan ratalaskua paikallisessa seurassa, kertoo kansainvälisessä ympäristössä erinomaisesti viihtyvä Jobo.

Vuoristo-oppaana voi toi-

mia ainoastaan IFMGA / UIAGM / IVBV koulutuksen saanut henkilö. Jobo oli viettänyt reilun vuosikymmenen vuorilla ennen hakeutumistaan Ruotsin opasyhdistyksen (Svenska Bergsguideorganisation) järjestämään vuoristo-opaskoulutukseen. Sisäänpääsy edellytti pääsyvaatimuksina olevien suoritusten tekemistä vielä kolmisen vuotta, ennen kuin kiipeilyreittien ja vuoristossa suoritettujen hiihtovaellusten ”tikkilista” oli valmis.

Jobonkin hakemus tuli ensin hylättynä takaisin kun listasta puuttui vielä kolmen yön hiihtovaellus telttaillen. Läpäisty-

jen pääsykokeiden jälkeen alkoi 3-4 vuotta kestävä erittäin vaativa koulutus joka vastasi treenimääriltään jopa huippu-urheilun harjoittelua.

– Koulutuksen ohella syntyy myös vuosien mittaan vahvistuvaa ja kehittyvää kokemusta vuoristo-oppaan työstä.

Ilman koulutuksessa tapahtuvaa siirtymää harrastajasta ammattilaiseksi, en olisi itse ymmärtänyt miten iso näkemysero asioilla vuoristossa voi olla. Voinkin sanoa, että vuoristokokemukseni jakaantuu selkeästi kokemukseeni harrastajana ja kokemukseeni ammattilaisena, Jobo kertoo.

Tiedon keräämistä, tilanteisiin reagointia ja unohtumattomia kokemuksia.

Kaikki ovat nähneet vuoristo-oppaiden ”tavallinen päivä toimistolla” -postauksia, joissa aurinko paistaa, lumi pöllyää ja ihmiset huutavat ilosta. Oppaan työ on kuitenkin paljon muutakin jo ennen niitä loputtomia puuterikenttiä. Ensin opas kuuntelee mitä ryhmä haluaa tehdä, jonka jälkeen mietitään, onko ryhmä kykeneväinen tekemään sen mitä haluavat. Oleellista tietoa on ryhmän taito-, kokemus- ja kuntotaso. On hyvä myös tunnistaa ryhmän sisäiset vahvuudet ja heikkoudet. Myös oikeanlaisen varustuksen varmistaminen ja tarkistaminen kuuluu työhön. Sitten tutkitaan ovatko olosuhteet ja sää suotuisat kyseiselle suunnitelmalle. Kaiken tämän jälkeen päästään siihen hauskaan vaiheeseen eli suunnitelman toteutukseen ja laskemiseen.

– Työni perustuu jatkuvaan tiedon keruuseen, millainen sää on, mitä se tekee lumelle tai vuorille, missä kunnossa reitti on ja näin edelleen. Kun kerätty tieto on oikeanlaista ja suunnitelmat hyvin tehtyjä, on päivä mäessä ryhmän kanssa

todella nautinnollista alusta loppuun, Jobo avaa työtään ja vilkaisee ulos ikkunasta tarkastaakseen päivän sään.

Vuoristo on erittäin haastava paikka työskennellä.

Muuttuvia tekijöitä on monia ja nämä kaikki oppaan täytyy pitää mielessä ja hallinnassa.

Esimerkiksi sää ja muut itsestä riippumattomat olosuhteet voivat muuttua nopeasti. Tilanteisiin on myös osattava reagoida ajoissa, jottei ongelmia pääse syntymään.

VAATIVIEN KOKONAISUUKSIEN HALLINTA Vaativan kokonaisuuden hallinta mahdollistaa ilonaiheet.

Kun suunnitelmat ovat hyvät ja kaikki toimii, on tuloksena unohtumaton päivä vuorilla niin ryhmälle kuin itse oppaallekin. Jokainen voi kuvitella aurinkoisen päivän, kun uutta lunta on satanut toista metriä.

Onhan se melkoisen hauskaa tuupata mäkeä alas osaavan oppaan seurassa.

– Kaiken perusta on hyvä jatkuva koulutus ja ammattitaito vuoristossa liikkumiseen laaja-alaisesti. Tämä mahdollistaa sen, että voin tuottaa ryhmälle unohtumattomia ko-

kemuksia vuorilla turvallisesti, Jobo toteaa ihan vähän ammattiylpeyttä äänessään.

Oman osansa kokonaisuuteen tuo ilmastonmuutos. Se on näkynyt todella selkeästi Alpeilla jo pidemmän aikaa.

Kaikki samassa kohteessa parikin vuosikymmentä erityisesti kesällä käyneet ovat huomanneet muutoksen. Esimerkiksi jäätikkökeskukset ovat joutuneet sulkemaan hissejään kesken kesäkauden, kun olosuhteet ovat menneet mahdottomiksi.

– Lämpötilan nousu varsinkin kesällä vaikuttaa jäätiköihin ja ikijäähän. Se on muuttanut reittejä ja toimintatapoja melko paljon lyhyessä ajassa.

Tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Lunta kuitenkin vielä on, joten nautitaan siitä ja samalla pyritään varmistamaan, että lunta olisi tulevaisuudessakin, Jobo tuumaa mietteliäänä.

VUORTEN MAHDOLLISUUDET TYÖPAIKKANA Alpeilla ja muualla maailman vuorilla on loputtomasti mahdollisuuksia. Lähes jokainen työtehtävä vaatii kuitenkin työluvan ja useimmat myös

koulutuksen. Vuoristo-oppaiden ja hiihdonopettajien lisäksi tarvitaan kaikkia kissakuskista ravintolatyöntekijään.

– Kannattaa seurata omaa kiinnostusta, innostua ja löytää erilaisia mahdollisuuksia.

Vuorilla on niin paljon toimintoja, että jokaiselle löytyy jotakin. Itse olen seurannut unelmiani ja tehnyt rohkeitakin päätöksiä. Kaikki ei ole tullut heti ja helpolla, mutta

YELLOW SNOW GUIDES Talvella: Laskettelu, hiihtovaellus, vapaalasku ja skimo Alpeilla ja Norjassa.

Kesällä: Alppikiipeily, kalliokiipeily, maastopyöräily ja vaellus. https://www. yellowsnowguides.com/ Instagram: yellowsnowguides Facebook: YellowSnow Guides Youtube: YellowSnow Guides

35

Laskupäivä asiakkaiden kanssa.

Kuva Tim Basili

Team Canada Lyngenissä ja jäljetön pyydakenttä taustalla lähes mereen asti.

Kuva Jobo

on ehdottomasti ollut vaivan arvoista, lähettää Jobo terveisiä kaikille, jotka haaveilevat vuorielämästä.

Suomessakin on saatavilla monipuolista koulutusta monipuoliseen laskemiseen ja vuorilla liikkumiseen. Koulutus mahdollistaa sen, ettei tarvitse oppia kaikkea kantapään kautta ja samalla saa hyvää pohjaa omaan harjoitteluun. Harrastajille tarkoitettu vuoristoon ja vuoristotaitoi-

36

hin liittyvä koulutus kannattaa hankkia sertifioiduilta ammattilaisilta niin asiat oppii alusta alkaen oikein.

– Vuoristo-oppaan työssä parasta on päästä välittämään ihmisille unohtumattomia kokemuksia, jotka nostavat hymyn huulille vielä vuosienkin päästä ja laittavat janoamaan lisää upeita hetkiä vuorilla.

Itse olen saanut laskea niin

paljon ja niin hyvää, että on mukavaa tarjota samoja mahdollisuuksia muillekin.

Tomi Mandelin Jobo piti Kuusamossa VuokattiRuka Urheiluakatemialaisille esityksen jossa kävi tarinoin ja kuvin läpi vuoristo-oppaiden historiaa ja nykypäivää, koulutuksen kulkua sekä työtänsä oppaana.

Jobo Chamonixin metsissä.

Kuva Ode Siivonen

Pyydalaskua La Gravessa.

Kuva Jobo

Pyydalaskua jäätiköllä La Gravessa. Opaskoulutuksen loppukoe. Kuva Jobo

37

BORN ON THE RACE COURSE. BUILT FOR THE PISTE. REDSTER G / S

WE’LL MAKE YOUR PACKAGING

STAND OUT!

@atomicnorth atomic.com

Redster_Key_Visual_90x132.indd 1

38

www.firstbox.lv

19.09.23 11:03

firstbox.lv

firstbox@firstbox.lv

+371 29606232

KOTISI ARVOINEN KATTO

Kattoremontit • Kattohuollot • Aurinkopaneelit

Ota yhteytta:

www.kattokeskus.fi

010 2290 190

9DUXVWHLWD MD

9DOPHQQXVWD 39

U

rheiluakatemia- ja valmennuskeskustoiminnan tarkoituksena on tukea eri lajien yksilöitä, sekä urheilijoita että valmentajia, kehittymään niin urheilu-uralla kuin mahdollisella muulla urallaan.

Urheilijoiden kannalta on välttämätöntä, että kaikilla urheilijan valmennukseen ja sen tukitoimiin osallistuvilla henkilöillä on yhteiset tavoitteet sekä ymmärrys keinoista toimia urheilijan kanssa urheilijan parhaaksi. Tämä vaatii aktiivista yhteistyötä sekä yhteydenpitoa lajin sisällä ja yli lajirajojen sekä eri asiantuntijoiden kanssa.

INTOHIMOINEN URHEILU Valmennuksen tavoitteena on, että urheilijat kehittyvät ja menestyvät. Tämä mahdollistuu, kun urheilijoita valmentavat osaavat valmentajat.

Hyvässä valmennuksessa toimintaa ohjaavat arvot, joihin yhdessä sitoudutaan ja yhteisten toimintaperiaatteiden luominen luokin turvaa ja vastuullisuutta toiminnalle. Valmentajan tärkeä tehtävä on osata luoda kehittymistä tukeva ilmapiiri, joka mahdollistaa yrittämisen, uskaltamisen, onnistumisen, epäonnistumisen ja itsensä haastamisen.

Ymmärrys urheilijaksi kasvamisen psyykkisistä taidoista ja niiden kehittymisen suunnittelu sekä toteutus käytännön valmennuksessa kuuluu ammattitaitoiseen nuorten valmennukseen. Tämä onnistuu, kun valmentaja tunnistaa urheilijan vahvuuksia ja osaa tukea niiden kautta urheilijan itseluottamuksen vahvistumista (koettua pätevyyttä).

Hyvässä toimintakulttuurissa valmentaja arvostaa yrittämisen kautta tulevia onnistumisia ja näkee epäonnistumisen tärkeänä osana kehittymistä.

Valmentajalla tulee olla urheilijoita ja toki myös itseään inspiroiva visio tulevaisuudesta. Vision avulla urheilijoiden kanssa yhteinen polku luo yhteisiä tavoitetiloja ja keinoja urheilijoiden tavoitteisiin pää-

40

semiseksi. Nuorten valmennuksessa on keskeistä, että valmentaja auttaa urheilijoita luomaan näkemyksellisyyttä ja mahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Valmentajan vastuulla on toisaalta tukea urheilijaa polulla kohti yhteistä visiota ja toisaalta haastaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tämä tuo laadun tekemiselle.

Hyvään ja kehittävään valmennukseen siis kuuluu toimintakulttuurin rakentaminen, joka luo edellytykset arjen harjoittelun ja kilpailemisen vaativuustasolle sekä progressiiviselle kehittymiselle.

Ytimekkäästi: hyvässä valmennuksessa valmentautuminen perustuu yksilöllisyyteen, progressiivisuuteen ja jatkuvaan kehittymisen haastamiseen.

SYSTEMAATTINEN HARJOITTELU Jatkuva dialogi valmentajan ja urheilijan välillä on ensiarvoisen tärkeää. Näkemyksellisyys siitä, mitä harjoitellaan ja tavoitellaan ja miksi, tulee kaikilla olla selkeänä. Niin valmentajan kuin urheilijan tulisi kyetä kuvaamaan toiminnan tavoitteita. Jotta urheilija tähän pystyy, tulee valmentajalla olla selkeä kuva ja hänen tehtävänsä on auttaa urheilijaa ymmärtämään, sisäistämään ja toteuttamaan asioita tavoitteiden suunnassa. Esi-

merkiksi yksittäisen harjoituksen näkökulmasta urheilijan ja valmentajan tekeminen ja vuorovaikutus keskittyy niihin oppimistavoitteisiin, joita harjoitukselle on asetettu. Valmentajan tuleekin ymmärtää tavoitteiden merkitys ja osata asettaa urheilijan kehitystä tukevia konkreettisia tavoitteita sekä suunnitella harjoituksia tavoitteiden saavuttamiseksi.

Niin tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa kuin arvioinnissa urheilijoiden tulee olla osallisia ja keskeisiä toimijoita, koska heitä vartenhan asioita tehdään. Valmentajan tehtävä on yhdessä urheilijan kanssa mitata sekä analysoida kehittymistä kokonaisvaltaisesti. Urheilijan ja valmentajan tekemä arviointi ja analysointi vaikuttavat käytännön toimintaan. Nuoren urheilijan valmennuksessa kuitenkin tulee muistaa visio, pitkäjänteisyys ja luotu punainen lanka, jolloin tekeminen on johdonmukaista, vaikkakin joustavaa, reagoivaa ja muotoutuvaa.

URHEILULLINEN JA TERVE URHEILIJA Terveellä urheilijalla on enemmän harjoituspäiviä. Urheilullisella ja hyvät valmiudet sekä hyvän harjoitettavuuden omaavalla urheilijalla on mahdollisuus aikuisvaiheessa lisätä harjoittelun määrää ja

Kuva Kari Kantola

tehoa turvallisesti ja kehittävästi. Valmentajan tehtävänä on luoda kehittävä ja turvallinen toimintaympäristö, jotta menestyminen ja tuloksen tekeminen on mahdollista urheilijan aikuisvaiheessa.

Valmentajan tulee ymmärtää kasvun ja kehityksen tunnuspiirteitä sekä tunnistaa omien urheilijoiden kasvun vaiheita.

Harjoittelua suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti urheilijan kasvu huomioiden.

Valmentajan osaamiseen liittyy kyky keskustella urheilijan kanssa kasvun muutoksista hänen ikätasolleen sopivalla tavalla ja tukea urheilijaa hänen kehittymisen polullaan.

Valmentajan on tärkeä huomioida urheilijoiden kokonaiskuormitus ja myös tunnistaa mahdollinen ylikuormitus. Ei ainoastaan harjoitusten aikaansaama kuorma, vaan nuoren muunkin elämän aiheuttama kuormitus. Tämän vuoksi on tärkeää, että nuorelle opetetaan ja puhutaan arjen valinnoista urheilijana kehittymisen ja menestymisen näkökulmasta. Tukiverkostoa niin kotona, koulussa kuin urheilun toimintaympäristöissä on tärkeä hyödyntää. Valmentaja voi auttaa urheilijaa ja perhettä hyvien arjenhallintataitojen kehittymisessä ja arjen toteutumisessa. Jokaisen urheilijan ympärillä olevan toimijan ta-

voitteena tulee olla nuoren urheilijan hyvä arki. Lajit ovat erilaisia ja niiden tunnuspiirteet sekä vaatimukset arjen sekä elämäntapojen näkökulmasta vaihtelevat. Valmentajan tuleekin tunnistaa ja toisaalta rehellisesti arvioida oman lajin vaatimuksia. Lajikulttuurissa on saatettu tottua tietynlaiseen toimintaan, mutta onko se nykypäivää tai tulevaisuutta? Onko jotain, jota voisi muuttaa ja kehittää nuoren urheilijan hyvän arjen näkökulmasta?

Valmentaminen on kokonaisvaltaista ja vaativaa työtä.

Valmentajan ei kuitenkaan tarvitse pystyä tekemään kaikkea yksin, vaan tärkeää on, että ympärillä on ihmisiä, jotka tukevat niin valmentajaa kuin urheilijoita yllä mainitun osaamisen ja toiminnan saavuttamiseksi. Matalalla kynnyksellä tuen pyytäminen ja rehellinen oman osaamisen arviointi ovat valmentajan osaamisen ykkösasioita. Vahvuuksien kautta!

Intoa, innostusta ja laadukkuutta arkeen!

Pia Pekonen Valmennusosaamisen asiantuntija Suomen Olympiakomitea, huippu-urheiluyksikkö

41

KOVAT KISAT TOISELLA PUOLELLA PALLOA

Freeskin ja lumilautail Cardronassa Uudessa Uudessa-Suomen kesästä lumille toiselle puolelle maapalloa on kirjaimellisesti pitkä matka. Maailmanmestaruuksista mittelemään elo-syyskuun vaihteessa pidettyihin kisoihin lähti seitsemän urheilijaa ja kaksi valmentajaa.

Freeskissä mukana olivat Lina Häggström, Jaakko Koskinen, Liina Kuivalainen, Aimo Mandelin ja Severi Silvander sekä valmentaja Heikki Vallioniemi.

Lumilautailijoita edustivat Ville Jukola ja Erik Jurmu sekä valmentaja Saku Tiilikainen. Kaikki urheilijat harjoittelevat Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa.

42

lun nuorten MM-kisat -Seelannissa -Seelan nissa H yvää huumoria ja joukkuehenkeä, onnistuneita suorituksia kovatasoisissa kisoissa, kansainvälistä tunnelmaa sekä paljon upeita kokemuksia mahtui lähes neljän viikon reissuun.

KESÄHARJOITUSTEN JÄLKEEN LUMILLE

Kisareissu toiselle puolelle maapalloa heti kesäreenien jälkeen ei kuulosta helpoimmalta jutulta. Pitkää matkaa edelsi valmistautuminen sekä urheilullisten asioiden että matkajärjestelyjen osalta.

Urheilijoille henkilökohtaisen fysiikka- ja taitoharjoittelun lisäksi keskeistä valmistautumista olivat hyppypatjaleirit Itävallan Banger Parkissa ja Ruotsin Kläppenissä.

– Banger Parkin hyppyri on iso ja siinä keskityttiin saamaan vanhat temput kuntoon ja kokeiltiin jotain uusiakin pikkusen urheilijasta riippuen. Kläppen on taas lähempänä oikeaa kokoa ja siinä hiottiin kisatemppuja, kertoo freeskivalmentaja Heikki Vallioniemi valmistaumisesta.

Matkajärjestelyissä joukkue pääsi kunnolla vauhtiin aika myöhään, koska Kansainvälisen olympiakomitean solidaarisuusrahaston tukipäätöstä piti odottaa. Ilman tätä tukea urheilijoiden omavastuu reissusta olisi noussut kohtuuttoman suureksi jo korkeiden matkakulujenkin vuoksi.

– Kaikkiaan matka vaati todella paljon järjestelyjä: matkaliput, urheilijoiden matkustusluvat, maiden vaatimat matkustusluvat, kansainväliset ajokortit, majoitukset, vuokra-autot ja vakuutukset.

Urheilijoiden piti tietysti vielä järjestää oma rahoitus ja huoltaa ja pakata varusteet, kertaa Heikki matkajärjestelyjä.

Myös henkinen valmistautuminen aloitettiin hyvissä ajoin.

Ennakkopalaverissa käytiin läpi tavoitteita, joista keskeinen oli, että jokainen lähtee tekemään omaa parasta suoritustaan. Joukkue valmistautui odotettavissa oleviin vaihteleviin keleihin, pitkiinkin hissijonoihin ja pohti kisapäivien yllättävistä tauoista selviämistä. Näitä kaikkia olikin tarjolla ja niistä selviydyttiin kunnialla.

– Isoissa kisoissa pää alkaa helposti pyörimään. Pitää pystyä keskittymään omaan suoritukseen ja tekemään oma parhaansa kisatilanteessa muista urheilijoista välittämättä, ja tässä urheilijat onnistuivat erinomaisesti, kertoo Heikki valmistautumisen merkityksestä.

KENTIES KOVATASOISIMMAT JUNIORIEN MM-KISAT

Kisapaikkana oli Cardronan hiihtokeskus Uuden-Seelannin Eteläsaarella lähellä Wanakan kaupunkia. Cardronassa lasketaan hieman vajaan 2000 metrin korkeudessa, mitoiltaan se on pikkuisen Rukaa isompi, mutta kuitenkin suht kotoisan tuntuinen keskus. Ennen kisoja vallinneista heikohkoista lumiolosuhteista huolimatta kisapaikat oli saatu hyvään kuntoon.

Kisoihin valmistautuminen paikan päällä onnistui mallikkaasti, vaikka muutamasta lisäpäivästä ennen karsintoja tuskin olisi ollut haittaa.

Oman jännityksensä joukkueelle toi yhdeksän tunnin aikaero Suomen ja UudenSeelannin välillä. Sopeutuminen meni onneksi yllättävän hyvin ja koko porukalle jäi toimiva rytmi koko reissun ajaksi. Nukkumaan mentiin yhdeksältä ja aamulla herättiin aikaisin.

– Laskujen suunnittelussa lähdettiin siitä, että kaikki laskevat omalla tasollaan eikä lähdetä yrittämään sellaista mitä ei osata, Heikki kertaa

Jaakko Koskinen Kuva Lennon Bright @wintergamesnz

43

Nuorten MM-kisat joukkueen taktiikkaa.

Onnistunut valmistautuminen palkittiin kisatilanteissa.

Kaikki urheilijat saivat slopestyle-laskunsa kasaan ennen karsintoja, suunnitelmia noudatettiin ja laskut saatiin onnistuneesti tehtyä karsinnoissa.

Kisojen parhaasta suomalaissuorituksesta vastasi freeskin slopestylessä viidenneksi laskenut Aimo Mandelin, joka jäi mitalista ainoastaan 2,5 pisteen päähän.

– Sain ländättyä hyvän runin heti ekalla finaalilaskulla.

Kokonaisuus oli onnistunut ja monipuolinen. Tein hypyt neljään eri suuntaan, joista kaksi oli takaperin oikealle ja vasemmalle tuplat eli kaksi volttia. Päätettiin Heikin kanssa,

44

että lähden toiseen laskuun parantamaan reilusti, kun tiesin että on mitalisaumat.

Olosuhde oli kuitenkin sen verran muuttunut, että viimeiseen hyppyyn tuli liikaa vauhtia ja kaaduin sen, Aimo kertaa finaalin tunnelmia.

Naisista Lina Häggström taisteli slopestylessä finaalipaikasta, mutta jäi harmittavasti ensimmäisenä urheilijana finaalien ulkopuolelle ollen lopputuloksissa 11.

– En onnistunut omassa suorituksessa toivotulla tavalla. Ekassa runissa oli ongelmia vauhdin kanssa hyppyreissä ja toisella laskulla kaaduin. Pikkusen olisi pitänyt olla enemmän aikaa hakea tatsia, Lina harmittelee.

Lumilautailussa käytiin val-

mentaja Saku Tiilikaisen näkemistä juniorien MM-kisoista varmasti kovatasoisimmat.

Kisoissa tehtiinkin aikuisten kisojen tasoisia suorituksia.

– Ländäsin slopestylessä omat laskuni ongelmitta.

Harmittavasti finaali jäi muutaman paikan päähän. Taso oli kyllä todella kova, kun vastassa oli jopa aikuisten maailmanmestareita, muistelee 17:nneksi sijoittunut lumilautailija Erik Jurmu kisatilannetta.

– Neljä hyppyriä sisältänyt pitkä rata vaati monipuolisuutta ja urheilijat saivat tästä erinomaisen hyvää kokemusta. Olen myös erityisen tyytyväinen siihen että molemmat lumilautailijat saivat ehjän suorituksen vähintään toisessa lajissa, kertailee Saku kisatunnelmia.

Big airissa finaaleissa laskivat Ville Jukola, Jaakko Koskinen ja Aimo Mandelin.

Parhaiten sijoittui Jaakko Koskinen freeskissä ollen lopulta seitsemän. Aimo Mandelin oli yhdeksäs ja lumilautailussa Ville Jukola kymmenes.

– Big airista jäi kyllä valmentajana onnistunut fiilis, kun harjoituksissa näki, mitä pojat osaavat ja tiesin, että niillä tempuilla on mahdollisuus finaaliin. Jaakko ja Aimo tekivät etukautta tupla misty/bio 12, mitä muut kisaajat eivät tehneet ja niillä erottui joukosta, kertoo Heikki Vallioniemi.

Maailmalla taso molemmissa lajeissa ja erityisesti temppujen tekninen taso on noussut viime vuosina. Freeskissä jopa 20 urheilijaa voi kamp-

Kuvassa vasemmalta: Saku Tiilikainen, Aimo Mandelin, Erik Jurmu, Jaakko Koskinen, Ville Jukola, Severi Silvander, Liina Kuivalainen ja Lina Häggström.

Kuva Heikki Vallioniemi.

Kuva Heikki Vallioniemi

Bright Kuva Lennon nz es am rg te in w @

pailla mitaleista. Tason laajentuessa myös kärjen taso on noussut.

Kisat osoittivat, että temppujen suhteen suomalaiset ovat aivan maailman kärjen tuntumassa. Freeskissä laskemisen tyylin, toteutuksen ja tekniikan osalta suomalaiset ovat maailman kärkeä.

Suomalainen tapa laskea freeskitä kauniisti näkyy siis nuorissakin laskijoissa.

– Meidän laskijoilla on oma tunnistettava identiteetti ja aivan varmasti meidän urheilijat jäivät monen mieleen, Heikki pohtii joukkueen suorituksia.

– Temppupuolella on kyllä kiinniotettavaa. Vaatii aikaa saavuttaa kärki. Pitää reenata kovaa ja saada paljon tois-

toja, yhtyy Erik lumilautailijana Heikin näkemyksiin.

– Onneksi Rukalla kausi alkaa, niin pääsee heti harjoittelemaan ja nostamaan temppujen tasoa entisestään, suunnittelee Aimo tulevaa harjoituskautta.

KOKEMUKSIA, KANSAINVÄLISIÄ KONTAKTEJA JA JOUKKUEHENKEÄ Maailman näkemisen ja matkustamiseen ja itsestään huolehtimiseen liittyvien kokemusten lisäksi kansainvälisten kisojen merkitys on suuri nuorelle urheilijalle.

Isossa kisassa pääsee vertaamaan omaa tekemistä muihin urheilijoihin ja tasoon maailmalla. Tärkeää on myös

kansainvälisessä ympäristössä toimiminen ja kontaktit muihin urheilijoihin.

– Kisajärjestelyt ovat saman kaavan mukaan kaikkialla kansainvälisissä kisoissa. Jokainen kokemus helpottaakin aina seuraavaan kisaan osallistumista, kun järjestelyjä ei tarvitse jännittää, Saku toteaa.

– Maailmalla on kyllä todella kova taso! Kovuus tuli jopa pikkusen yllätyksenä ja motivoi kyllä harjoittelemaan pitkäjänteisesti ja valmistautumaan seuraaviin kisoihin vieläkin paremmin, Lina kertoo fiiliksistään ja taitaa jo kehitellä mielessään Etelä-Koreassa kisattavien nuorten talviolympialaisten kisalaskua.

Kaikkiaan osallistujat ovat tyytyväisiä reissuun. Joukkuehenkeä piti yllä hyvä huumori ja yhteinen tekeminen.

Aikaa vietettiin rinteen lisäksi majoituksen jacuzzissa, frisbeegolf-radalla, kesäkelkkaillen ja kummitustalossa vieraillen. Kummitustalo meinasi valmentajilta ja tytöiltä jäädä käymättä, kun ensin menneiden poikien kiljunta kuulosti niin pelottavalta.

– Porukka oli mukava ja tehtiin paljon juttuja kaikki yhdessä. Hyvää henki pysyi yllä, kun kaikki otettiin aina tekemiseen mukaan, kertoo Lina joukkuehengen muodostumisesta.

– Aivan ehdottomasti kannattaa lähteä kansainvälisiin kisoihin! Oli kyllä todella siis-

45

Aukeaman kuvat Heikki Vallioniemi

46

ti reissu kaikkiaan. Kaiken muun lisäksi Uusi-Seelanti on mielettömän hieno paikka, toteavat Aimo ja Erik yhteen ääneen.

Matkustaminen pitkäksi ajaksi kauas on kallista ja myös erityisesti kesäiset patjaleirit aiheuttavat kustannuksia. Maailman huipuille tähtäävät nuoret urheilijat toivovatkin jatkossa lisää tukea kisoihin, koska merkittävien henkilökohtaisten sponsoreiden hankinta ei uran tässä vaiheessa ole kovinkaan helppoa.

– Valmentajina olemme todella ylpeitä siitä, miten urheilijat toimivat ja hoitivat omat hommansa ja tekivät sitoutuneesti töitä koko reissun ja omien suoritustensa eteen. Yhteistyö lajien välillä toimii loistavasti, suorituspaikat ovat samat ja laskijat ovat välineestä riippumatta kavereita keskenään, Heikki ja Saku yhdessä tuumaavat.

– Aivan mieletön esimerkki kovasta tekemisestä on

Jaakko Koskisen slopestylen karsinta, kertoo Heikki. Pikkusen ennen karsintalaskua hän tuli sanomaan minulle, että suksesta on takaside irti eikä ole varasuksia. Annoin omat seitsemän senttiä pidemmät sukset ja Jaakko laski täydellisen karsintalaskun. Tuomarit eivät nähneet laskua, koska joku tv-kaapeli oli katkennut ja hän joutui laskemaan uudelleen! Kylmäpäisesti Jaakko kuittasi laskemalla yhtä hyvän laskun uudelleen ja pääsi finaaliin ollen oman karsintaryhmä toinen. Tämä kuvastaa kyllä todella hyvin koko joukkueen asennetta kisoissa, kertoo Heikki.

Urheilijoista Liina Kuivalaista lukuun ottamatta kaikki mukana olleet ovat sen ikäisiä, että he pääsevät vielä alkavalla kaudella nuorten MM-kisoihin.

Toivottavasti hankitusta kokemuksesta on apua ja seuraavissakin kisoissa tulee onnistumisia.

Suomen joukkue ja tulokset FREESKI Aimo Mandelin Jaakko Koskinen Severi Silvander Lina Häggström Liina Kuivalainen

LUMILAUTA Ville Jukola Erik Jurmu

Slopestyle 5.

11.

35.

11.

16.

Big Air 9.

7.

29.

19.

DNS

Slopestyle Big Air 29.

10.

17.

16.

VALMENTAJAT Heikki Vallioniemi, freeski Saku Tiilikainen, lumilauta

47

C

ombined with developing other physical characteristics (such as strength and power), endurance training can be beneficial for snowboard and freeski athletes in several ways. The specific type (low vs. high intensity) and mode (running, cycling, cross-training with other sports/activities) of endurance training athletes may undergo can vary based on an athlete’s individual goals, level of condition, the discipline they specialize in, and their overall training program.

Context and culture are key!

As is fueling appropriately and consistently with healthy nutrition.

While it is difficult to show a statistical association with translating increasing aerobic capacity to increased performance or ability to ride at a higher level, it is worthwhile to mention a few of the potential benefits – some of which may not be so obvious or well understood.

Endurance training can help support both on and offsnow training throughout the year, especially during phases of the season where there is frequent travel, increases in training load or whilst at high altitude training camps or competitions. Moreover, a

48

typical training session can (not always) be ≥3 hours in duration, over consecutive days. It is not uncommon for 15-18 hours of riding to take place during certain intensive weeks and therefore, it is intuitive to state that those athletes accustomed to snow-specific fitness and (or) endurance training are better able to cope, thrive and progress in their sports.

One of the challenges is when best to implement endurance and physical training into a season plan and during certain time windows in-season without negatively interfering with the sport training and skill acquisition on the slopes. Knowing when to push on the slopes and recognizing the big picture in terms of when to donate time to physical preparation and recovery/downtime is an area that can be improved.

This is where heart rate variability (HRV) can help support athletes and coaches – if implemented correctly. A positive adaptation induced by endurance training can be an increase in HRV. HRV is a measure of the variation in time between successive heartbeats. It is not about the heart rate itself, but rather the changes in the time intervals between consecutive heart-

beats. HRV is typically measured in milliseconds and is an important indicator of the autonomic nervous system’s activity. When the sympathetic nervous system is dominant, heart rate tends to increase, leading to less variability between heartbeats. In contrast, when the parasympathetic nervous system is dominant, heart rate decreases, resulting in greater variability. Higher HRV is generally associated with better health, while lower HRV is associated with stress, illness, and reduced endurance fitness.

To use HRV effectively, individuals typically need a reliable HRV monitoring device or app. These tools can provide daily HRV measurements and crucially, track trends over time. Possible methods may include the Polar Orthostatic test, Oura ring, HRV4Training Pro app, or a Firstbeat Bodyguard 3 device. Other devices may not provide a valid measure of HRV due to how the data is captured. It is important to establish a baseline HRV measurement during a period of normal training and lifestyle conditions before beginning HRV monitoring for training purposes. This baseline can serve as a reference point for assessing changes.

In addition to stressing the

importance of using a reliable method when assessing HRV, it must also be stated that HRV is unique to an individual. Each person has a baseline, and a deviation from the baseline is the signal we pay attention to. And therefore, care and consideration must be afforded by coaches when potentially examining and comparing data at a group level. It is also worthwhile to mention that collecting objective data is not for everyone and can inadvertently be an added stress and distraction – especially for youth athletes.

Below are a few examples of how HRV can be used by snowboard and freeski athletes and coaches: Adaptation and Fitness Levels: As an athlete becomes more aerobically fit (often via endurance training), they adapt to training and their HRV may change. Typically, a well-trained athlete will exhibit a higher baseline HRV and a quicker return to baseline after exercise or stress.

Long-Term Progress: Tracking HRV over time can provide insights into an athlete’s longterm progress and adaptation to training. Gradual improvements in HRV may indicate that an individual is adapting positively to their training reg-

imen. Long-term tracking can also identify whether there are certain parts of the year (end of summer into autumn for example) that they experience reduction in HRV. Monitoring Training Load: By tracking daily/weekly HRV measurements, individuals can assess whether they are adequately recovering from

previous training sessions.

A consistently low HRV may indicate that an athlete is overreaching or overtraining, regressed in condition, and not allowing sufficient time for recovery.

Training Program Optimization: HRV can help guide decisions about when to push harder, when to reduce

training intensity, and when to incorporate potential rest days into a training program.

HRV may allow athletes and coaches to tailor training programs to an individual’s specific needs and responses.

Injury Prevention: Overtraining and fatigue may increase the risk of injury and illness. HRV monitoring might help identify periods of increased injury risk. This may prompt athletes to consider adjusting their training plans to prevent injuries.

Response to travel fatigue and jet lag. Heart rate variability (HRV) can be influenced by factors such as sleep disruption and circadian rhythm disturbances which are all common experiences when traveling across time zones and experiencing jet lag.

Changes in altitude and climate can affect an athlete’s physiology, too.

Furthermore, individuals with an increased HRV can demonstrate greater performance in tasks that may indirectly support snowboard and freeski athletes in certain training and competition scenarios, such as increased concentration, working memory and attention. This can be vital when learning new tricks, trick selection, designing runs

and solving problems that may arise calmly.

Finally, heart rate variability (HRV) has been a recent subject of interest in the context of concussions and traumatic brain injuries (TBIs). While it is not a direct diagnostic tool for concussions, HRV can provide valuable information about the autonomic nervous system’s response to a concussion and the recovery process and warrants future research in freeski and snowboard athletes.

Therefore, the inclusion of endurance training and the tracking and monitoring of HRV for freestyle snowboard and freeski athletes is likely to be beneficial in certain contexts. However, future research quantifying physiological responses (strength and endurance) and long-term tracking of HRV is needed and is the subject of future research at the Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia / University of Jyväskylä this coming season.

Jonathan McPhail Vuokatti-Ruka Olympic Training Center Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Finland

49

Asunto Oy Aurinkoranta Oulun upein asuinkohde on nyt valmis • • • • •

Merenrannassa, ainutlaatuisin merinäköaloin Isoilla 17-25m2 lasitetuilla parvekkeilla lisähuone kaupanpäälle Viilennys vakiona Mahdollisuus hankkia oma venepaikka ÜÜÜ°>ÕÀ À> Ì> Õ Õ°w Rakennamme myös Levi/Kittilä alueelle.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! ÜÜÜ°>> Ì V ÃÌÀÕVÌ °w

50

oঞl-bv;| mb| Ѵ;broloom f- |;oѴѴbv |;;m 010 320 8010 ĺѴ ŊhoĺC Ņ Varastokatu 17 05800 Hyvinkää

Lu-Ko-ilmo-90x132.indd 1

28.9.2023 20.14

0227725,3<g5b+82/72 (6322

51

LUMILAJIEN PSYYKKISEN VALMENNUKSEN MALLI

– YKSINKERTAISESTI, KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI, URHEILIJOIDEN OSALLISU VAHVISTAEN Keväällä 2023 Vuokatti-Ruka urheiluakatemian ja Lapin urheiluakatemian psyykkiset valmentajat loivat toisen asteen psyykkisen valmennuksen mallin. Tavoitteena oli luoda yhteistyössä valmentajien kanssa yksinkertainen malli, joka tarjoaa työkaluja kokonaisvaltaiseen valmennukseen.

sen jälkeen on hyvä käydä läpi, missä onnistui, mitä oivalsi ja mihin tulee keskittyä seuraavaksi. Reflektion avulla saadaan valtavan tärkeitä työkaluja kehittymisen kannalta.

M

SUUNNANMÄÄRITTELY – tavoitteenasettelu urheilijan kokonaisvaltaisen kehittymisen työkaluna

allissa kirkastetaan valmentajien toimintatapoja psyykkisen valmennuksen toteuttajana osana lajiharjoittelua ja urheilijan arkea. Siinä kirkastetaan myös niitä psyykkisiä taitoja, joita urheilijan on tärkeä oppia akatemiassa toisen asteen aikana. Seuraavaksi avaan hieman mallin keskeisiä teemoja.

RYHMÄYTYMINEN JA TOISIIN TUTUSTUMINEN – yhteiset säännöt, arvot ja tavoitteet ryhmän toiminnan perustana Yhteiset säännöt, arvot ja tavoitteet määrittävät yhteisön toimintakulttuuria, auttavat ja edistävät toimintaa yhteisen tavoitteen puolesta sekä luovat toimintaan turvallisuutta.

Urheilussa ja koulussa opitaan ja kehitytään useimmiten ryhmässä. Ryhmän sisäinen

52

dynamiikka voi nousta hyvin merkittäväksi tekijäksi yksilön mielessä. Esimerkki olennaisesta ryhmädynaamisesta ilmiöstä voi olla jäsenten väliset ihmissuhteet. Hyvin toimiva ryhmä on useasti yksilön kehittymisen laatuun voimakkaasti vaikuttava elementti ja hyvässä ryhmässä toimiminen voi auttaa kehittymään enemmän verrattuna yksin toimimiseen. Monelle urheilijalle yhteisöllisyys, kaverit ja ryhmähenki ovat tärkeimpiä asioita koko urheilussa, joten niihin haluamme myös panostaa.

OSALLISTAVA VALMENNUS JA ITSELUOTTAMUKSEN TUKEMINEN – kysy, kuuntele ja kiinnitä huomiota onnistumisiin Se, mihin suuntaamme keskittymisemme missäkin tilan-

teessa on sekä kehittymisen, oppimisen että suoriutumisen kannalta aivan ensiarvoisen tärkeää. Urheilijoiden tulisikin oppia tunnistamaan, mihin fokus missäkin tilanteessa kannattaa suunnata, jotta se edesauttaa suoriutumista.

Tätä auttavat oikeanlainen tavoitteenasettelu sekä itseanalyysitaitojen kehittäminen.

Esimerkiksi ennen jokaista harjoitusta on tärkeää kirkastaa, mikä on treenin tavoite ja miten/mihin asioihin keskittymällä se on mahdollista saavuttaa. Ennen jokaista laskua jokaisen olisi hyvä vielä mielessä kirkastaa, mitkä ovat ne 1–2 asiaa, mihin keskityn. Laskun jälkeen opetellaan sanallistamaan, miltä lasku tuntui, kuinka onnistui työstettävässä asiassa ja miksi sekä mihin täytyy keskittyä seuraavalla laskulla, jotta saa parannettua suoritusta. Samoin harjoituk-

Tavoitteenasettelun hyöty suorituskyvylle on yksi toistettavimmista ja vankimmista tutkimustuloksista urheilupsykologian alalla. Tavoitteita on tärkeä asettaa eri aikaväleille niin, että ne tukevat sekä nykyhetkessä tapahtuvaa suoriutumista että motivaation säilymistä pitkällä tähtäimellä.

Tavoitteiden asettaminen ilman ymmärrystä siitä, minkälaiset tavoitteet tukevat suorituskykyä sekä minkälaisia tekijöitä tavoitteenasettamisessa tulisi ottaa huomioon, voi olla harhaanjohtavaa tai jopa haitallista. Esimerkiksi kilpailuissa pelkän tulostavoitteen sijaan on tärkeää tulla tietoiseksi niistä tekijöistä, jotka mahdollistavat ja edes-

UUTTA auttavat hyvää suoriutumista ja asettaa tavoitteeksi nimenomaan niitä asioita. Tällöin keskittyminen suuntautuu oikeisiin asioihin kilpailutilanteessakin.

KILPAILEMISEN TAITO – tunteet, erilaiset kokemukset ja oppiminen kilpailemisen elementteinä Kilpailemisen taitoihin kuuluvat muun muassa optimaalinen valmistautuminen, optimaalisen moodin oppiminen huippusuorituksen kannalta, nollaamisen taito sekä kilpailuanalyysin tekeminen niin, että virheiden ja onnistumisten tuomat opit, jotka ovat kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä, saadaan hyötykäyttöön. Ennen kilpailuja urheilija oppii kirkastamaan, mitkä asiat ovat keskeisiä asioita fokusoitua ja millaisia ominaisuuksia tai asioita urheilija haluaa kilpailutilanteessa vaalia. Kilpailutilanteessa urheilija tunnistaa, mitä mielessä tapahtuu, mutta osaa palauttaa fokuksen olennaiseen aina, kun se har-

hailee häiriötekijöihin tai muuhun epäolennaiseen. Urheilija tunnistaa millaiset tunnetilat, ajatukset ja toiminta auttavat hyvää suoritusta ja mitkä haittaavat sitä, ja sitä kautta oppii säätelemään omia tunnetiloja ja ajatuksia suoritusta tukevaksi.

ITSEENSÄ TUTUSTUMINEN – Minä ihmisenä ja urheilijana.

Itsetuntemuksen syventäminen Itsetuntemus on urheilijan yksi tärkeimmistä psyykkisistä työkaluista. Riittävä itsetuntemus luo pohjan muun muassa hyvälle itseluottamukselle.

Yksi merkittävä osa itsetuntemusta on kyky tunnistaa omat vahvuudet ja osata hyödyntää niitä, mutta toki tiedostaa myös omat kehityskohteet ja sitoutua niiden kehittämiseen.

Itsetuntemukseen liittyy vahvasti myös oman urheilijaidentiteetin rakentaminen.

Millainen urheilija haluan olla.

Millainen toiminta minulle on tärkeää esimerkiksi harjoi-

tuksissa tai kilpailuissa (esim. sinnikkyys, halu mennä epämukavuusalueelle)? Millainen valmennettava ja joukkuetoveri haluan olla ja millaista energiaa haluan tuoda valmennustilanteisiin? Miten opin parhaiten? Mitkä asiat ovat oman suoriutumisen ja kehitykseni kannalta keskeisiä? Toisaalta yhtä tärkeää on pohtia, millainen ihminen löytyy urheilijaroolin takaa ilman titteleitä ja tuloksia, mitkä asiat urheilun ulkopuolella ovat tärkeitä ja merkityksellisiä? Miten reagoin muuttuviin tilanteisiin ja haasteisiin? Missä asioissa haluaisin kehittyä ihmisenä? Elämä ja urheilu on itsensä jatkuvaa kehittämistä, keskeneräisyyden hyväksymistä ja muutoksessa toimimista.

Elämä tuo väistämättä eteen yllättäviä tilanteita ja epämukavia asioita ja siksi yksi osa urheilijana ja ihmisenä kehittymistä ja kasvamista on oppia elämään kaikkien haasteiden kanssa. Keskeistä tässä prosessissa on tunnistaa, miten oma mieli toimii näissä tilanteissa, mitä vaiku-

tuksia tunteilla ja ajatuksilla on toimintaamme ja teemmekö haasteista huolimatta meille merkityksellisiä valintoja, jotka ovat arvojemme mukaisia.

Kaisa Jauhiainen Sertifioitu psyykkinen valmentaja

Lähteet: Arajärvi, P. & Thesleff, P. 2020.

Ryhmäilmiöt. Teoksessa P. Arajärvi & P. Thesleff (toim.)

Suorituskyvyn psykologia.

191-230. Lahti: VK-Kustannus.

Arajärvi, P. & Thesleff, P. 2020.

Tavoitteenasettelu.

Teoksessa P. Arajärvi & P. Thesleff (toim.) Suorituskyvyn psykologia. 329-356. Lahti: VK-Kustannus.

Ronkainen, H. (2023) Psykologinen joustavuus – urheilija, opi tunnistamaan miten mieli vaikuttaa toimintaasi! Kihun blogi 22.9.2023. https://kihu.fi/kihu-syke/psykologinen-joustavuus-urheilija-opi-tunnistamaan-mitenmieli-vaikuttaa-toimintaasi/

53

Syksy on perinteisesti aikaa, jolloin ilmoittautumiset erilaisiin harrasteryhmiin, kursseille ja koulutuksiin käyvät kuumina. Moni tuskailee kiireen vilkkaa täyttyvien ryhmien kanssa, ja mahdollisia peruutuspaikkoja vahditaan herkeämättä.

54

U

sein kaikki perheenjäsenet on valjastettu älylaitteiden äärelle, kun odotettu linkki ilmestyy esimerkiksi oman harrastuksen ilmoittautumisiin.

Lyytin tapahtumahallinnan teknologian avulla vastaanotetaan vuosittain yli kaksikymmentä miljoonaa

ilmoittautumista. Kaupungit, kunnat, julkishallinnon toimijat, yritykset ja yhdistykset ympäri maailmaa luottavat Lyytin tapahtumahallinnan teknologiaan.

Jo useamman vuoden ajan perinteikäs turkulainen painiseura Turun Voimamiehet on toteuttanut kaikki ilmoittautu-

miset Lyytin softaa hyödyntäen. Järjestelmän pääkäyttäjä seuran vt. puheenjohtaja Kirsi Gröndahl-Yli-Hannuksela summaa, mikä kaikki muuttui aikaisempaan toimintamalliin verrattuna: ”Siinä missä aikaisemmin kaikki yhteydenotot tulivat eri henkilöiden sähköposteihin, homma on

muuttunut aika tavalla. Tietoa oli aikaisemmin monessa paikassa ja kommunikointi oli haastavaa niin seuran sisällä kuin myös harrastajien suuntaan. Nykyisin kaikkien harrasteryhmien, kilpailujen ja leirien osallistujat maksuineen kerätään Lyytin avulla.

Seuran toimintaa pyritään kehittämään jatkuvasti, ja tähän liittyen keräämme säännöllisesti myös palautteita Lyytin kyselytyökalua hyödyntäen.

Toimintamallit ovat Lyytin myötä tulleet huomattavasti systemaattisemmiksi.”

HARRASTAMISEN SUOMEN MALLI LIIKUTTAA LAPSIA JA NUORIA Harrastamisen Suomen Malli on opetus- ja kulttuuriministeriön hanke, jonka tavoitteena on alakoululaisten lasten hyvinvoinnin lisääminen.

Hanke mahdollistaa erilaisten

iltapäiväkerhojen, ja harrasteryhmien toteuttamisen koulupäivien jälkeen. Myös näiden ryhmien hallinnoimiseen Lyyti on tuonut useissa kunnissa helpotusta. ”Lyyti on helpottanut ja sujuvoittanut Ilmajoki harrastaa -toiminnan organisointia erittäin paljon. Se on helpottanut mm. ilmoittautumispohjien tekemistä, ilmoittautumisten vastaanottamista ja osallistujille viestimistä. Palvelu on helppokäyttöinen ja toimii moitteettomasti”, kertoo toimintaa Ilmajoella koordinoiva Mattias Poutanen.

Siinä missä moni jää nuolemaan näppejään suosittujen ryhmien täytyttyä, Lyytillä on tarjota tekninen tapa kääntää pettymys uudeksi mahdollisuudeksi. Automaattinen jonotusjärjestelmä on myös Poutasen mielestä yksi tuotteen parhaita ominaisuuksia.

”Kun ryhmä on täyttynyt, seuraavalle ilmoittautujalle näkyy ilmoitus ”tapahtuma täynnä, olet jonotuslistalla”.

Jonotuslistalle ilmoittautuessa asiakas näkee, millä jonotussijalla hän on. Kun paikkoja vapautuu, seuraavana jonotuslistalla olevalle asiakkaalle lähtee automaattinen ilmoitus, jossa hän voi joko ottaa paikan vastaan tai luovuttaa sen seuraavana jonossa olevalle”, Poutanen jatkaa.

Live-kohtaamisten merkitys on korostunut pandemian jälkeisessä ajassa. Lyytin laaja asiakaskunta niin julkishallinnon kuin myös yksityissektorin puolelta mahdollistaa tämän Suomen tunnetuimman tapahtumahallinnan teknologian avulla.

"Lyyti on monipuolinen ja kattava tapahtumanhallintajärjestelmä" 55

Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian Kuusamon kampuksen alppi- ja freeskihiihtäjät sekä lumilauttailijat voivat koulunsa kautta osallistua alppihiihdon tai lumilautailun hiihdonopettajakursseille.

Teksti ja kuva: Kari Kantola

T

ämä mahdollisuus avautui viime kaudella, ja hyvien kokemusten myötä urheilijoille suunnattua kurssitusta jatketaan myös tällä kaudella. Tarjolla on nyt Alppihiihdon ja Lumilautailun Opettaja 1 -kurssit.

Akatemian valmentajat Juha Mourujärvi ja Saku Tiilikainen toteavat, että hiihdonopettajakursseista oli urheilijoille hyötyä, sillä he oppivat ohjaamaan myös muita ja saivat näin laajemman näkökulman ohjaamiseen ja lasketteluun. Kurssi myös lisäsi heidän osaamistaan rinnekäyttäytymisestä ja -turvallisuudesta sekä ylipäätään antoi lisää ymmärrystä hiihtokeskuskulttuurista.

Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston yhdessä Rukan hiihtokoulun kannatusyhdistys ry:n ja Rukan hiihtokoulun kanssa järjestämät kurssit ovat Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n ohjaajakoulutuskonseptin mukaisia. Ykköstason koulutukset keskittyvät molemmissa lajeissa hiihdonopetuksen perusteisiin ja omien taitojen kehittämiseen

56

sekä alkeistason asiakkaiden ohjaamiseen.

Tarjolla olevat kurssit ovat avoimia kaikille hiihdonopettajan tehtävistä kiinnostuneille, ja ne toimivat myös hyvänä lisäkoulutuksena urheiluakatemioiden ja seurojen valmennushenkilöstölle sekä muille liikuntakasvatuksen parissa työskenteleville henkilöille.

URHEILIJOIDEN OSAAMISELLE ON KYSYNTÄÄ HIIHTOKOULUSSA Kurssilaisilta edellytetään hyvää peruslaskutaitoa kaikissa olosuhteissa sekä kiinnostusta opetustyötä kohtaan.

Kurssin käyneellä on valmiudet toimia hiihdonopettajana hiihtokeskuksissa.

Freelancer-toimintaa Rukalla pyörittävän Rukan hiihtokoulun kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Erja Huovinen kertoo, että akatemian urheilijoilla on perusosaamisen lisäksi erityisosaamista esimerkiksi parkkilaskemisessa, mikä kiinnostaa myös hiihtokoulua. Rukalla on tähän hie-

not olosuhteet, ja usein lapset ja nuoret opettelevat trikkejä itsenäisesti, mutta myös opetukselle on kysyntää.

Hiihdonopettajakurssit ovat hiihtokoululle tärkeä rekrytointikanava, ja kouluttautuminen Rukalla avaa suoran polun itse opetustyöhön. Osa viime kaudella kursseilla olleista urheilijoista aloittikin opetustyöt jo ensimmäisenä talvena. Näin he saattoivat tienata rahaa freelancer-opettajana jo opiskelun aikana.

Erja Huovisen mukaan koulutus on hiihtokoulun kannatusyhdistyksen toiminnan ytimessä ja se panostaa perus- ja jatkokoulutukseen.

– Nykymuotoiset hiihdonopettajakurssit ovat aktiivisen kehityspanostuksemme tuotosta, ja teemme yhteistyötä kansallisten toimijoiden Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen ja Suomen Hiihdonopettajat ry:n kanssa koulutuksen kehittämiseen liittyen.

Hiihdonopettajan ykköskurssin käynyt urheilija voi niin halutessaan jatkaa itsensä kehittämistä hiihdonopettajana Suomen Hiihdonopettajat ry:n

rakentamaa koulutuspolkua edeten aina kansainvälisen tason ammattilaiseksi.

Kari Kantola +358405233158 Koulutuspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto www.ppkyo.fi

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET KURSSEILLE: Alppihiihdon Opettaja 1 -kurssi Rukalla 18.12.2023–28.01.2024 Verkko-opetus alkaa 18.12.2023.

Lähiopetusjaksot: pe-su 19.21.1. ja pe-su 26.-28.1.2024 https://www.ppkyo.fi/fi/alppihiihdon-opettaja1-kurssi-rukalla/ Lumilautailun Opettaja 1 -kurssi Rukalla 18.12.2023–28.01.2024 Verkko-opetus alkaa 18.12.2023.

Lähiopetusjaksot: pe-su 19.-21.1.2024 ja pe-su 26.28.1.2024. https://www.ppkyo.fi/fi/lumilautailun-opettaja-1-kurssirukalla/

LISÄTIETOJA FREELANCEROPETTAJANA TOIMIMISESTA RUKALLA Rukan hiihtokoulun kannatusyhdistys ry:n puheenjohtaja Erja Huovinen, puh. 040 3010221 tai rhk@hiihtokouluruka.fi.

LISÄTIETOJA KURSSIOHJELMASTA Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston koulutussuunnittelija Hanne Palosaari, puh. 0400 175 657 tai hanne.palosaari@kuusamo.fi

57

58

59

KŚũĞůŵŝƐƚŽƚĞŬŶŝŝŬĂŶ ĂƐŝĂŶƚƵŶƟũĂƉĂůǀĞůƵŝƚĂ ǁǁǁ͘ŬƵƵƫ͘ĐŽŵ

60

– Rahaa nielevä hallintohimmeli vai urheilijaa tukeva yhteisesti sovittu ja luottamukseen perustuva toimintamalli?

T

arkoituksenani oli kirjoittaa syväluotaava juttu Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian toiminnasta ja siihen liittyvistä muista toimijoista.

Ajattelin että organisaatioita sisältä katsoville homma on varmaan selvää ja haastattelinkin juttua varten Urheiluakatemian Kuusamon yksikön johtaja Tomi Meriläistä ja valmennuspäällikkö Mika Pelliä.

Tunnin keskustelujen jälkeen tiesin varmasti enemmän, mutta asiat eivät vaikuttaneet edelleenkään mitenkään yksinkertaisilta. Toisaalta tarvitseeko niiden käyttäjän kannalta yksikertaisia olla, jos toimijat tietävät mitä tekevät ja tulosta tulee?

HALLINTOHIMMELIN HISTORIAA Sen verran taustaa lukijalle, että Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia on vuonna 2013 perustettu Sotkamon kunnan ja Kuusamon kaupungin organisaatio.

Kuusamossa vuodesta 1995 alkaen toiminut Rukan alppikoulu on osa Urheiluakatemiaa ja se on toiminut alusta alkaen yhteistyössä Kuusamon lukion ja Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipisteen kanssa.

Urheiluakatemian toimintaa johtaa yhteinen ohjausryhmä, mutta jokainen toimija vastaa toiminnastaan omalla budjetillaan. Lisäksi vuonna 2018 Olympiakomitea, kunnat, Vuokatin urheiluopisto

ja lumilajien lajiliitot perustivat lumilajien Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksen huippuvaiheen menestyksen tueksi. Tässä vaiheessa tarinaa minä olin pudonnut jo pari kertaa suksilta.

Piti vielä selvittää pikkusen lisää urheiluakatemioiden historiaa jotta pääsisin edes ensimmäiselle portille. Urheiluakatemiat syntyivät 2000-luvun alussa urheiluoppilaitosjärjestelmän tueksi auttamaan huipulle tähtääviä urheilijoita valmentautumisen, opiskelun ja muun elämän yhdistämisessä. Ennen akatemioita ei ollut olemassa järjestelmää, joka olisi ottanut huomioon urheilijoiden halun opiskella korkea-asteella. Vuosien mit-

taan valtakunnallinen yhteistyö on lisääntynyt ja samalla Suomen Olympiakomitean rooli on vahvistunut. Olympiakomitea vastaa Suomen 20:n urheiluakatemian valtakunnallisesta kehittämisestä urheiluakatemiaohjelmalla.

Erilaisista organisaatioista huolimatta tavoitteena kaikilla on tukea urheilijan mahdollisuutta keskittyä sekä urheiluun että opintoihin ja menestyä molemmissa. Tämä on se yleisurheilija Viivi Lehikoisen kesällä otsikoihin nostama kaksoisura, joka ei lopulta niin yksinkertainen asia olekaan edes Olympiakomitealle itselleen. Pelli tarkentaakin, että kaksoisura on Urheiluakatemian toiminnan keskeinen

61

Kuva Mikko Järvenpää

ajattelumalli, jopa arvo, joka mahdollistaa myös pelkästään urheiluun keskittymisen.

EIHÄN TÄMÄ AIVAN MUTKATONTA VOI OLLA Viimeistään tällä hyppyrillä voin yhtyä Meriläisen ja Pellin sanoihin, että hallinnollinen kokonaisuus on melko monimutkainen ja perustuu verkoston toimivuuteen.

Oleellista on kuitenkin kaikille yhteinen tavoite ja keskinäinen luottamus. Verkostossa toimiminen tuo synergiaetuja ja mahdollistaa kasvua, kun toimintoja voidaan yhdistää ja resursseja käyttää järkevämmin. Suurin haaste tällä hetkellä onkin kasvun hallinta, koska resurssit ovat rajalliset ja esimerkiksi asuntojen ja liikuntatilojen riittävyys alkaa tulla vastaan.

– Valtakunnallisen verkoston lisäksi on tärkeää ylläpitää paikallisuutta ja meillä täällä Kuusamossa pidetäänkin omaa identiteettiä yllä ja sitä myös kehitetään tietoisesti.

Paikalliset yhteistyökumppanit kuten Rukakeskus ja Kuusamon Vuokratalot ovat meille erittäin tärkeitä, toteaa Meriläinen.

Toiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyökump-

62

panitkin on syytä pitää tyytyväisinä. Kuusamossa Nilon koulu liittyi syksyllä Olympiakomitean urheiluyläkoulutoimintaan ja toiminta laajenee liikuntaluokkatoiminnaksi lukuvuodeksi 2024–2025. Urheiluyläkoulu mahdollistaa oppilaille yleisvalmennusta ja lajivalmennusta yhteistyössä koulun, seurojen ja Urheiluakatemian kanssa.

Toisella asteella Kuusamon Kampus -hanke pitää sisällään myös urheilun ja liikunnan entistä paremman mahdollistamisen. Yhteistyö avaa myös entistä parempia jatko-opintomahdollisuuksia urheilijoille aina korkealle asteelle asti.

– Kun liikunta ja urheilu on näkyvillä niin sen toivotaan innostavan myös kaikkia kuusamolaisia liikkumaan ja huolehtimaan itsestään ja terveydestään entistäkin paremmin. Koko verkosto mahdollistaa myös liikuntaja urheilupaikkojen tarjonnan kaikille käyttäjille, pohtii Meriläinen toiminnan laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

KUKA MAKSAA JA PALJONKO? Urheilijan vanhempana hapuilen lompakkoani ja mietin että mistä toimintaan tulee rahat.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa urheiluakatemioille noin 4,2 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi Olympiakomitea jakaa valmentautumistukia urheiluakatemioille ja lajiliitot jakavat tehostamistukia Olympiakomitealta saamistaan rahoista. Pellin mukaan urheiluakatemia-malli keskittää rahat ja toiminnan yhteen paikkaan pirstoutuneesta lainsäädännöstä huolimatta.

Meriläinen kuitenkin muistuttaa, että suurin osa rahasta tulee urheilijoiden maksamina valmennusmaksuina.

Tutkitustihan vanhemmat rahoittavat yli 70 prosenttia urheilutoiminnasta (Jenni Aikio, 2016), joten avaan lompakkoani myös jatkossa. Varsinkin kun hallitusohjelman mukaan urheilun ja liikunnan valtionavustukset pienenevät kymmenillä miljoonilla euroilla tällä hallituskaudella.

– Urheilijoiden merkitys Kuusamossa on suuri myös lukiolle ja Kainuun ammattiopiston Kuusamon yksikölle. Noin sata toisella asteella opiskelevaa urheilijaa tuovat mukanaan rahaa ja sen ansiosta voidaan ryhmät pitää kohtuullisen kokoisina ja tarjota hyvä määrä kursseja, toteaa lukion rehtorinakin toimiva Meriläi-

nen. Meriläinen jatkaa vielä, että kaikkiaan urheilija jättää alueelle vuodessa noin 10000 euroa.

MAALI HÄÄMÖTTÄÄ Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa urheilee tällä hetkellä lähes tuhat urheilijaa, joista noin 200 Kuusamossa. On selvää, että tuollaisen määrän hallinta ja laadukkaan toiminnan takaaminen yläkoululeirityksistä olympialaisiin vaatii jonkinlaisen organisaation ja varmasti myös rahaa. Tunnin istunnon jälkeen olen vahvasti sitä mieltä, että Urheiluakatemia pystyy jatkossakin kehittymään ja vastaamaan haasteisiin sekä toimimaan urheilijoiden edun mukaisesti rinteessä ja rinteen ulkopuolella.

Tomi Mandelin

K

H

O

V

L

Q

N

L

<LJůƉLJŚƵŽŶĞͲĞůĞŵĞŶƟƚ

63

Urheilijaesittelyt

Alppihiihto MAX AAPRO Seura: GrIFK Alpine Kotipaikkasi: Espoo Vuosikurssi: 1.

Instagram: max_aapro

SAMUEL HURMERINTA Seura: Hyvinkään Slalomseura Sukkula Kotipaikkasi: Hyvinkää Vuosikurssi: 1.

Instagram: samuel_hurmerinta Facebook: Samuel Hurmerinta Yhteistyökumppani: Alpinerace Motto: Jos treenaa, on suurempi todennäköisyys onnistua.

Kuva Samu Torsti

NELLY HÄNNINEN Seura: Lakis-Sport Kotipaikkasi: Vimpeli Vuosikurssi: 1.

Instagram: _nellyhanninen_ Yhteistyökumppani: Trutec Oy Motto: Asenne ratkaisee

OLAVI KIVINIEMI Seura: Tampereen Slalomseura Kotipaikkasi: Nokia Vuosikurssi: 1.

Instagram: olakiviniemi Yhteistyökumppani: Nordica, Scantrade Scandinavia, Finnsvala, Smith Optics, Optiwax ja Suksiville

KALLE KUUTTI Seura: Tampereen Slalomseura Vuosikurssi: 1.

Instagram ja TikTok: kalle.kuutti Yhteistyökumppani: Kuutti International

MARKUS MESILA Seura: Sparta Kotipaikkasi: Tallinna, Viro Vuosikurssi: 1.

Instagram: markus_mesila Yhteistyökumppani: Avera, Euronics, Fibenol ja FinEst Steel Motto: Never back down never what?!

64

MIKK MESILA Seura: Sparta Kotipaikkasi: Tallinna, Viro Vuosikurssi: 1.

Instagram: mikk.mesila Yhteistyökumppani: Avera, Euronics, Fibenol ja FinEst Steel

Urheilijaesittelyt LORETA REITERE

SAANA HEIKKINEN

Seura: Sporta klubs Kotipaikkasi: Virsotne, Riika, Latvia Vuosikurssi: 1.

Instagram: loretao7

Seura: Peuramaa Slalom Kotipaikkasi: Helsinki Vuosikurssi: 2.

Instagram: heikkinensaana, heisaana Yhteistyökumppani: Kasvu Partners ja GDPR Tech Motto: Never back down never what.

OONA HAKOLA Seura: Helsinki Ski Club Kotipaikkasi: Helsinki Vuosikurssi: 2.

Instagram: oona.hakola Yhteistyökumppani: Balanssiklubit ja Osteopaatti Aleksi Hakanto

ALEXANDER HEIKKINEN Seura: Slalom66 Kotipaikkasi: Porvoo Vuosikurssi: 2.

Instagram: alexander.heikkinen, alexanderheikkinen_ski Facebook: Alexander Heikkinen Yhteistyökumppani: Fatpipe ja Äyriäistukku Motto: How big would you dream, if you knew you couldn't fail.

RASMUS MESILA Seura: Mäesuusakool Kotipaikkasi: Tallinna, Viro Vuosikurssi: 2.

Instagram: rasmusmesila Yhteistyökumppani: Avera, Euronics, Fibenol ja FinEst Steel

URHO RECHARDT Seura: Ruka Slalom Kotipaikkasi: Espoo Vuosikurssi: 2.

Instagram: urhorecski

Kuva Severi Silvander

65

Urheilijaesittelyt LUKA ROIVAINEN

HETTA SAARINEN

Seura: Ruka Slalom Kotipaikkasi: Helsinki Vuosikurssi: 2.

Instragram: lukaroivainen Yhteistyökumppani: Vuokatti Ski Service, KRP Hallimyymälä ja KTR-Urakointi Motto: Send it

Seura: Hyvinkään Slalomseura Sukkula Kotipaikkasi: Hausjärvi Vuosikurssi: 3.

Instagram: hettatalvetar

SARA SAVOLAINEN Seura: Ruka Slalom Kotipaikkasi: Oulu Vuosikurssi: 2.

Instagram: sarasavolainenn Facebook: Sara Savolainen

ANTON ÖHMAN Seura: Ruka Slalom Kotipaikkasi: Kuusamo Vuosikurssi: 3.

Instagram: accuandy Yhteistyökumppani: Kovakantti

OTTO ÖSTERBACK Seura: Vaasan Hiihtoklubi Kotipaikkasi: Vaasa Vuosikurssi: 2.

MIKO NIEMI Seura: Vaasan Hiihtoklubi Kotipaikkasi: Vaasa Vuosikurssi: 3.

Instagram: miko_niemi Facebook: Miko Benjamin Niemi Yhteistyökumppani: AWAS

ROOPE LEPPÄNEN Seura: Imatran Urheilijat Kotipaikkasi: Imatra Vuosikurssi: 3.

Instagram: roopeleppanen7 Yhteistyökumppani: Discover Saimaa

RENE LINNATSALO Seura: Ruka Slalom Kotipaikkasi: Espoo Vuosikurssi: 3.

Instagram: Linnatsalo_rene Yhteistyökumppani: Head, Skigarage ja Optiwax

PIRITA LOUKUSA Seura: Ruka Slamon Kotipaikkasi: Kuusamo Vuosikurssi: 3.

Instagram: pirita.loukusaa Ingria Motto: Never give up.

66

aara Kuva: Tyyne Salov

HELENA ERENPREISA Seura: Ruka Slalom Kotipaikkasi: Ādaži, Latvia Vuosikurssi: 4. instagram: erenpreisa_helena Yhteistyökumppani: Firstbox ja Printfinder Latvia Motto: Always make a total effort, even when the odds are agains you.

JESPERI KEMPPAINEN Seura: Santa Claus Ski Team Kotipaikkasi: Rovaniemi Vuosikurssi: 4.

Instagram: jesperikemppainen Yhteistyökumppani: Luxury Action, Koneliike Korteniemi, Willa Lumia, Leki ja Atomic

Urheilijaesittelyt

FreeSki

KASPER NIEMI Seura: GrIFK alpine Kotipaikkasi: Pickala Vuosikurssi: 4.

Instagram: Kiv1nen

KALLE-NIILAS BLENCKE

OSKARI NIKOLA Seura: GrIFK Alpine Kotipaikkasi: Helsinki Vuosikurssi: 4.

Instagram: oskarinikola Yhteistyökumppani: Helsingin Kumi ja K-Supermarket Ylitornio

TYYNE SALOVAARA Seura: Helsinki Ski Club Kotipaikkasi: Helsinki Vuosikurssi: 4.

Instagram: tyynesalovaara Yhteistyökumppani: Renesans Consulting ja Ajatusvirta

JESSE SINTONEN

Kotipaikkasi: Tromssa, Norja Vuosikurssi: 1.

Instagram: kalle.niilas Motto: Rajaton lumi, rajattomat mahdollisuudet.

TOBIA CAPELLETTI Seura: Jyväskylän Freestyleseura Kotipaikkasi: Jyväskylä Vuosikurssi: 1.

Instagram: capellettitob

EERO KOIVULA Seura: Ruka Slalom Kotipaikkasi: Kuusamo Vuosikurssi: 1.

Instragram: eero_koivula_ Motto: Jos ei satu eikä tapahdu, niin teet jotain väärin.

Seura: GrIFK alpine Kotipaikkasi: Espoo Vuosikurssi: 4.

TikTok: al.weeezy Yhteistyökumppani: vanhemmat

Kuva Max Make

67

Urheilijaesittelyt SEVERI SILVANDER

ERKKA SIMOLA

Seura: Levi Ski Club Kotipaikkasi: Kittilä Vuosikurssi: 1.

Instagram: suksiseveri Tiktok: suksiseveri_ Yhteistyökumppani: Veljekset Lehtomäki, Agnico Eagle Finland, Hilla Group, Levi Ski Club, Levi Ski Resort, Maansiirto J. Vainio, Tmi Miikka Rousu ja Billebeino Motto: Palataan.

Seura: Morbius Kotipaikkasi: Helsinki Vuosikurssi: 2.

Instagram: erkka_s

LINA HÄGGSTRÖM

ALEX HOLMBOM Seura: Moebius Kotipaikkasi: Sipoo Vuosikurssi: 3.

Instagram: alexholmbom Motto: Asioilla on tapana järjestyä!

Seura: Moebius Kotipaikkasi: Kirkkonummi Vuosikurssi: 2.

Instagram: linahaggstrom TikTok: linahaggstrom2.0 Motto: Unelmoi isosti, työskentele kovasti.

JAAKKO KOSKINEN Seura: Kalli Snowboard Dudes Kotipaikkasi: Keminmaa Vuosikurssi: 2.

Instagram: jaakko_koskinenn

ELIAS MACARIO Seura: Ruka Slalom Kotipaikkasi: Vuokatti Vuosikurssi: 2.

Instragram: eliasmacario_

AIMO MANDELIN Seura: Ruka Slalom Kotipaikkasi: Ruka Vuosikurssi: 2.

Instagram: mandelinaimo Motto: Ei Roomaakaan rakennettu päivässä.

JONNATHAN NUMMELIN Seura: Lahden Hiihtoseura Kotipaikkasi: Lahti Vuosikurssi: 2.

Instagram: jollo_nummelin Motto: Lähetään!

VOLMARI PELTOLA Seura: Moebius Kotipaikkasi: Kirkkonummi Vuosikurssi: 2.

Instagram: Volmaripeltola Motto: Don't worry, be happy.

68

lvander

Kuva Severi Si

LAURI KOHTALA Seura: Seinäjoen Hiihtoseura Kotipaikkasi: Seinäjoki Vuosikurssi: 3.

Instagram: lauri.kohtala

LIINA KUIVALAINEN Seura: Levi Ski Club Kotipaikkasi: Kittilä Vuosikurssi: 3.

Instagram: liinakuivalainen Yhteistyökumppani: Levi Ski Resort ja Waimea Ohana

Urheilijaesittelyt PYRY VALTONEN

UNNA LÖNNSRÖM

Seura: Soul Vuokatti Kotipaikkasi: Kuusamo Vuosikurssi: 4.

Instagram: pyrysimeon Yhteistyökumppani: Vishnu Motto: Palataa

Seura: Mountain Club Ounasvaara Kotipaikkasi: Rovaniemi Vuosikurssi: 1.

Instagram: unnalonnstrom TikTok: pikkubossi Yhteistyökumppani: Nitro Finland ja SPY Optic Motto: Vauhti korjaa virheet.

FEELI RINNEKARI

IINA SAARELA

Kotipaikkasi: Isokyrö Vuosikurssi: 4.

Instagram: feeli Yhteistyökumppani: Völkl Ski Finland

Seura: Rukan Lumilautailijat Kotipaikkasi: Tyrnävä Vuosikurssi: 1.

Instagram: saarelaiina TikTok:_iiints Yhteistyökumppani: KP Saarela ja Juha Kylmänen Motto: Älä luovuta!

SAMPO YLIHEIKKILÄ Seura: Snowboard and Freestyle Oulu Kotipaikkasi: Oulu Vuosikurssi: 4.

Instagram: sampo.y Yhteistyökumppani: K2

EMMI HYVÄRI

Lumilautailu

Seura: Helsingin Lumilautailijat Kotipaikkasi: Sipoo Vuosikurssi: 2.

Instagram: emmihyvarii TikTok: emmihyvarii Yhteistyökumppani: Yolo

VUOKKO HYVÄRINEN Kotipaikkasi: Jyväskylä Vuosikurssi: 1.

Instagram: vuokko_hyvarinen

ERIK JURMU Seura: Rukan Lumilautailijat Kotipaikkasi: Nokia Vuosikurssi: 1.

Instagram: erik_jurmu Yhteistyökumppani: Nitro Finland, Asianajotoimisto Veneskoski ja Kiertopakkaus Motto: Kerran se kirpasee.

TOPI KARPPINEN Seura: Mountain Club Ounasvaara Kotipaikkasi: Kuusamo Vuosikurssi: 1.

Instagram: topikarppinenn Yhteistyökumppani: Bluetomato, Enonvene, K-Market Hillamarket, HotMix ja Kuntopuro

Kuva Iina H

aggström

69

Urheilijaesittelyt RANSU RUTONEN

EPPU MÄKELÄ

Seura: Rukan Lumilautailijat Kotipaikkasi: Kuopio/Kuusamo Vuosikurssi: 2.

Instagram: ransu.rutonen Yhteistyökumppani: Rome sds ja Skione Motto: Gg

Seura: Doghouse Kotipaikkasi: Seinäjoki Vuosikurssi: 3.

Instagram: eppuelmeri Yhteistyökumppani: kaverit

MARTIN SANG Kotipaikkasi: Suomussalmi Vuosikurssi: 2.

Instagram: martin__sang Motto: First you Learn then you remove the ”L”.

JUHO VANTAALA Seura: Helsingin Lumilautailijat Kotipaikkasi: Lahti Vuosikurssi: 2.

Instagram: jjuhov

KONSTANTINOS POLYDOROU Seura: Rukan Lumilautailijat Kotipaikkasi: Turku Vuosikurssi: 3.

Instagram: konsta.polydorou Yhteistyökumppani: Blue Tomato Shop Turku ja Turun timanttityö Motto: Go with the flow.

TELMA SÄRKIPAJU

Seura: Snowboard and Freestyle Oulu Kotipaikkasi: Oulu Vuosikurssi: 3.

Seura: Seinäjoen Hiihtoseura Kotipaikkasi: Seinäjoki Vuosikurssi: 3.

Instagram: tsarkipaju Yhteistyökumppani: Burton Europe, FinCap Rakennus, Eezy Henkilöstöpalvelut, Lakeus Office ja Joupiska Motto: Se on häjy.

VEETI JURVA

KAI YIN

Seura: Rukan Lumilautailijat Kotipaikkasi: Oulu Vuosikurssi: 3.

Instagram: jurvaveeti Yhteistyökumppani: Reenis, RS parks, Salon K ja Putaanpulla

Kotipaikkasi: Savonlinna Vuosikurssi: 4.

Instagram: kiinalainen.maanviljelija <3

EEVASTIINA HYRY

ADELIINA KORHONEN Kotipaikkasi: Kuopio Vuosikurssi: 3.

SAANA KORHONEN Seura: Helsingin Lumilautailijat Kotipaikkasi: Vantaa Vuosikurssi: 3.

Instagram: saanakorhonenn Yhteistyökumppani: Shreddingtonsnow, Bataleon, Thirtytwo ja Korson sähköyksikkö Motto: Hanaa vaa.

AAPELI KUMPULAINEN Kotipaikkasi: Siilinjärvi Vuosikurssi: 3.

Instagram ja TikTok: aapheli Yhteistyökumppani: Tulossa pian Motto: Sillon ku puhutaan, nii sillon puhutaan, ja sillon ku tehdään, nii sillon muute tehdää.

70

NIKO AHOLA Kotipaikkasi: Pirkkala Vuosikurssi: 4.

Instgram: aholanikoo

ADA HARINEN Seura: Rukan Lumilautailijat Kotipaikkasi: Lappeenranta/Kuusamo Vuosikurssi: 4. instagram: adaharinen

LUCAS LEUTOLA DIAZ Seura: Mountain Club Ounasvaara Kotipaikkasi: Rovaniemi Vuosikurssi: 4.

Instagram: lucas.leutola.diaz, @ddogghouse Yhteistyökumppani: Shreddingtonsnow, Bataleon, Thirtytwo ja Ilahuboards Kuva Tyyne Salovaara

Urheilijaesittelyt

Kuva Mika Pelli

Kuva Mika Pelli

71

VRUA URHEILIJAT JA VALMENTAJAT

Vuokatti-Ruka urheiluakatemian rinnelajien urheilijat ja valmentajat Ylärivi: Olli Jylhä, Max Aapro, Urho Rechardt, Otto Österback, Martin Sang, Lucas Leutola Diaz, Kasper Niemi, Oskari Nikola, Rasmus Mesilä, Luca Roivainen, Mikk Mesilä, Olavi Kiviniemi, Miko Niemi, Eero Koivula, Ada Harinen.

Keskirivi: Feeli Rinnekari, Emil Abdullin, Aarni Harju, Niko Ahola, Sampo Yliheikkilä, Jonathan McPhail, Tommi Viirret, Eetu Virranniemi, Tero Manninen, Mika Pelli, Antti Maaninka, Niko Leinonen, Kristiina Nisula, Telma Särkipaju, Ransu Rutonen, Aapeli Kumpulainen, Kontantinos Polydorou, Unna Lönnström.

Alarivi: Eppu Mäkelä, Kai Yin, Oona Hakola, Sara Savolainen, Pirita Loukusa, Tyyne Salovaara, Saana Heikkinen, Roope Leppänen, Anton Öhman, Kalle kuutti, Markus Mesilä, Tobia Capelletti, Loreta Reitere, Nelly Hänninen, Hetta Saarinen, Eevastiina Hyry.

Lattialla: Saana Korhonen, Iina Saarela, Adeliina Korhonen, Topi Karppinen.

72

2023-2024

Kuva Seppälän koulukuvat

73

Henkilökunta REHTORI

Tomi Meriläinen Vastuualue: Kuusamon lukio ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemia Kuusamon yksikkö

T

omi Meriläinen on reipas viisikymppinen kuusamolainen, joka toimii Kuusamon lukion rehtorina ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemian Kuusamon yksikön johtajana. Tomi on koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri ja liikunnanopettaja.

Vuosien varrella hän on hankkinut valmennuskokemusta eri lajeista, ja parhaat muistot valmentajanuralta liittyvät ihmisiin.

Rehtorina Tomi korostaa hy-

vää ja asiallista käyttäytymistä ihmisiä kohtaan. Hän uskoo, että kuunteleminen, toisen mielipiteen ymmärtäminen, asiallinen argumentointi ja henkilön arvostaminen ovat avainasemassa valmennuksessa ja opetuksessa. Hänen neuvonsa urheilijoille ja henkilökunnalle on yksinkertainen: Eipä hötkyillä!

Tomilla monipuolinen urheilutausta. Hän on harrastanut useita lajeja, hän on uinut,

pelannut liitokiekkoa ja koripalloa sarjatasolla, sekä viettänyt melkoisesti aikaa rinteillä alppihiihdon, lumilautailun ja telemarkin parissa. Moni muukin laji on saanut ja saa hänet innostumaan. Vapaa-aikanaan Tomi nauttii liikunnasta ja pitää sitä erinomaisena rentoutumiskeinona. Hän ei kuitenkaan unohda ajoittaista paikallaan oloa ja rauhoittumista, mikä on tärkeä osa tasapainoista elämää.

VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ

Mika Pelli Vastuualue: Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia (Kuusamon toiminnot) Facebook: Mika Pelli

M

ikan valmennusura alkoi jo vuonna 1990, kun hän toimi seuravalmentajana Kuopiossa. Vuonna 2001 hän eteni alppihiihdon ammattivalmentajaksi ja valmensi Suomen Hiihtoliitossa nuorten maajoukkuetta ja Eurooppa cupin urheilijoita. Mika on vastannut Rukan alppikoulun toiminnasta vuodesta 2005.

Hän oli mukana perustamassa Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiaa yhdessä Kuusamon kaupungin ja Sotkamon kunnan kanssa vuonna 2014.

Mika painottaa valmennuksessaan kokonaisvaltaista näkemystä ja monipuolista lähestymistapaa. Hän uskoo,

74

että urheilijan intohimo kasvaa harjoittelun myötä. Hyvä valmentaja kannustaa urheilijoita ottamaan vastuuta harjoittelusta ja ohjaa heitä oikeaan suuntaan. Valmentajana Mika painottaa omistajuutta ja urheilijoiden kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä. Hän uskoo vahvasti urheilijalähtöisyyteen ja pyrkii tukemaan urheilijoita heidän omalla polullaan. Mikalle valmentamisen parasta antia on mahdollisuus rakentaa urheilujärjestelmää rinnelajien tarpeisiin: – Kaksoisura mahdollistaa opiskelun ja urheilun yhteensovittamisen, tai vaikka pelkän urheilun, jos urheilija niin

haluaa. Tässä on taustalla urheilijalähtöisyys.

Mikan valmennusuran parhaita muistoja ovat nuorten MM-rinnetapahtumat, joissa hän toimi valmentajana. Intohimo ei ole kadonnut minnekään; se on vain muuttanut muotoaan. Hän kokee onnistuneensa, kun entinen urheilija palaa alppikouluun valmentajaksi. Mika rentoutuu pelaamalla golfia tai samoilemalla metsässä.

Tiesitkö tämän? Mikan tavoite on saavuttaa penkin ja kyykyn yhteistulos 200 kg, kun hän täyttää 50 vuotta.

Henkilökunta OPETTAJA

Janice Antell Vastuualue: ryhmänohjaaja 22E

J

anice Antell on 29-vuotias opettaja pääkaupunkiseudulta, ja hän on asunut Rukalla kohta neljä vuotta.

Janice opettaa ruotsia, filosofiaa ja englantia. Hänen opettajapolkunsa alkoi, kun hän opiskeli kieliä ja kirjallisuutta yliopistossa. Janice ei tiennyt, mitä halusi tehdä opintojen jälkeen, muutaman sijaisuuden jälkeen opettajuus tuntui omalta.

Opettajana Janicelle on tärkeää vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa. Hänen opetuksensa lähtökohta on empatia ja ymmärrys opiskelijoita kohtaan. Parhaita on hetket, kun hän huomaa, että opiskelija oivaltaa jonkin asian. Oppitunneilla hauskinta on keskustelut ja pohdinnat, joiden kautta opettajakin usein oppii

jotain uutta. Onnistunut opetus on sellainen, jossa opiskelija innostuu opetettavasta aiheesta ja hänen sisäinen motivaationsa asian oppimiseen syttyy. Janice pyrkii kohtaamaan opiskelijat yksilöinä ja löytämään aikaa heidän kuuntelemiseen. Jos opiskelijan mieltä painaa jokin asia, on todella vaikea lähteä oppimaan uutta. Janice haluaa muistuttaa opiskelijoita myös siitä, että ei haittaa, jos menee väärin tai tulee virheitä: – Aina ei heti ensimmäisellä, eikä toisellakaan kerralla onnistu, kun harjoittelee uusia taitoja. Usein muistamme jopa paremmin jonkun asian, jos se on ensimmäisellä kerralla mennyt väärin. Kun opiskelee kieltä, kannattaa käyttää kieltä, vaikka se ei

olisikaan täydellistä.

Janice oli nuorena kilparatsastaja. Hän oli kouluratsastuksen maajoukkueessa ja edusti Suomea mm. Euroopan ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa.

Parasta kilpailemisessa oli kisamatkat kesäisin ympäri Suomea.

Kuusamoon muuton jälkeen Janice aloitti vapaalaskemisen ja käyttää siihen talvella kaiken vapaa-aikansa. Hän viettää myös aikaa ystävien ja hyvän ruoan parissa. Janice pitää lukemisesta ja arvostaa hiljaisia hetkiä ja mietiskelyä.

Tunnin kestävä aamukahvihetki on hyvä tapa aloittaa rento viikonloppu. Tänä syksynä Janice on aloittanut italian kielen opinnot, koska hänestä italia on yksi maailman kauneimmista kielistä.

OPETTAJA

Jyrki Matila Vastuualue: ryhmänohjaaja 23E Instagram: jyrkimatila

J

yrki Matila, 55, on alun perin Oulusta kotoisin oleva opettaja. Hän on tehnyt pitkän matkan opetuksen parissa ja asettui Kuusamoon vuonna 2005. Jyrki on koulutukseltaan filosofian maisteri Oulun yliopistosta. Opettaminen oli hänelle luonteva uravalinta, vaikka hän kokeilikin useita eri aloja ennen opintoja. Jyrki arvostaa nuorten kanssa työskentelyä ja viihtyy hyvin työs-

sään. Hänen mielestään nuorten opettaminen on paras työ.

Jyrki urheilee paljon itsekin, joten akatemiaryhmän ohjaaminen on mielekäs tehtävä.

Urheilutaustaltaan Jyrki on monilajinen harrastaja. Hän on kokeillut useita eri lajeja, joista hän mainitsee erilaiset mailapelit, jalkapallon, pyöräilyn ja korkeushypyn. Nykyään Jyrki keskittyy pääasiassa tennikseen ja pyöräilyyn. Jyrkille

luonto on erittäin tärkeä osa elämää, ja vapaa-ajalla hän liikkuu aktiivisesti luonnossa koiriensa kanssa. Hänellä on lisäksi mielenkiintoinen harrastus: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurien ja uskontojen opiskelu. Jyrkillä on useampi saluki -rotuinen koira. Haaveena oman kennelin perustaminen.

75

Henkilökunta OPETTAJA

Krista Berg Vastuualue: Opinto-ohjaus, urheilijoiden kaksoisura

K

rista Berg on Kuusamon lukion opinto-ohjaaja.

Hän on kotoisin Oulusta, mutta hän on asunut viimeiset 16 vuotta eri puolilla Itä-Suomea. Kristan tie opinto-ohjaajaksi alkoi jo hänen omien lukio-opintojensa aikana kiinnostuksesta auttaa opiskelukavereita. Krista kävi urheilulukion ja auttoi siellä muita opiskelijoita kurssivalintojen tekemisessä sekä jatko-opintoihin hakemisessa.

Kristan oma opinto-ohjaaja sanoi, että Kristasta tulisi hyvä

opo. Tämän innoittamana hän päätti opiskella ohjausalaa.

Kristalla on kasvatustieteiden maisterin tutkinto, hänellä oli pääaineena ohjaus ja sivuaineita: sosiaalityö, erityispedagogiikka sekä terveyden edistäminen ja terveystieto.

Hän osaa myös jonkin verran viittomakieltä. Krista kertoo, että hän läsnäoleva ja ymmärtäväinen opinto-ohjaaja, mutta samalla myös vaativa.

Kristalla on kilpaurheilutausta. Hän kilpaili ampumahiihdossa useiden vuosien

ajan. Viimeisenä nuorten maajoukkuevuotenaan hän voitti kaikkien matkojen mestaruudet. Krista saavutti urallaan useita Suomen mestaruus mitaleja. Hän menestyi myös kansainvälisissä kisoissa, Kristan parhaimmat saavutukset olivat Pohjoismaiden mestaruuskisojen pronssimitalin sekä Euroopan mestaruuskisojen 4. sija. Vapaa-ajalla Krista rentoutuu metsälenkeillä koiriensa kanssa.

OPETTAJA

Henna Hentilä-Määttä Vastuualue: Ammattiopiston urheiluakatemiaopiskelijoiden ohjaus Instagram: kaokuusamo

H

enna Hentilä-Määttä on Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikan urheiluakatemiaopiskelijoiden ohjaava opettaja. Hennalla on terveystieteiden maisterin ja fysioterapeutin AMK tutkinnot. Hänellä on pitkä kokemus opetustyöstä ja aika on hionut hänestä opettajana pahimmat särmät pois. Henna kuvailee itseään vaativaksi ja oikeudenmukaiseksi opettajaksi, joka arvostaa sitoutumista ja luottamusta. Hän harmistuu, jos asiat ei mene sovitulla

76

tavalla, mutta joustaa mielellään, kun siihen on perustellut syyt. Henna iloitsee erityisesti silloin, kun opiskelijat ymmärtävät asioiden syy-seuraus yhteyksiä. Hennan terveiset opiskelijoille: – Ole oma itsesi ja yritä parhaasi, sinä riität!

Hennan urheilutausta on monipuolinen, ennen lapsia hän harrasti monia eri lajeja.

Lasten syntymän jälkeen lajivalikoima supistui ja liikkumiseen on löytynyt uusia ulottuvuuksia. Nykyisin Henna nauttii erityisesti liikkumisesta

luonnossa. Vapaa-aikaa hän viettää perheensä kanssa ja rentoutuu saunomalla.

Tiesitkö tämän? Henna pitää etanoista.

Henkilökunta ALPPIHIIHTO

Eetu Virranniemi Vastuualue: Alppihiihdon yläkoulutoiminta ja Kuusamon urheiluyläkoulun koordinaatio

E

etu Virranniemi on 37-vuotias urheilun ammattilainen Kuusamosta. Hän aloitti valmentajana vuonna 2008 Jyväskylän Hiihtoseuran alppijaostossa, ja sieltä matka jatkui vuonna 2012 Rukan alppikouluun. Koulutukseltaan Eetu on liikuntatieteiden maisteri. Hän oli Rukan alppikoulussa urheilijana 2000-luvun alussa ja kilpaili alppihiihdosta FIS-tasolla sekä nuorten arvokisoissa.

Eetu on omistautunut valmen-

taja, joka näkee valmentamisen mahdollisuutena nuorten urheilijoiden kasvulle ja kehitykselle. Hän uskoo vahvasti yksilölliseen valmennukseen, joka huomioi jokaisen urheilijan ainutlaatuiset tarpeet ja tavoitteet. Eetu kuvaa yläkouluvalmennusta seuraavasti: – Yläkouluikäisten urheilijoiden kohdalla valmennus tähtää monipuolisesti urheilullisten valmiuksien kehittämiseen. Näitä valmiuksia ovat fyysinen harjoitettavuus, ur-

heilijan elämäntaidot ja omistajuus omasta urheilusta.

Eetun valmentajauran parhaimmat muistot liittyvät urheilijoiden onnistumisiin niin kisoissa kuin treeneissäkin.

Vapaa-aikanaan hän nauttii lapsiperhearjesta ja monista aktiivisista harrastuksista, esimerkiksi kuntoliikuntaharrastuksesta. Eetu Virranniemi on valmentaja, joka edustaa intohimoa ja ammattitaitoa huippu-urheilussa.

ALPPIHIIHTO

Sami Raittinen Vastuualue: Alppihiihdon valmennuskoordinaattori Instagram: samiraittinen

S

ami Raittinen, kuusamolaistunut porvoolainen hammaslääkäri, on kokenut alppivalmentaja. Hän aloitti valmentajauransa kotiseurassaan Slalom66 Porvoossa vuonna 2004, ja siirtyi Ruka Slalomin valmentajaksi vuonna 2014. Samilla on kaikki hiihdonopettajakoulutukset, liiton valmentajakoulutukset sekä valmentajan ammattitutkinto.

Viimeiset kaksi vuotta hän on ollut päätoimisena valmentajana Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa. Samin oma tavoitteellinen kilpaileminen päättyi 16-vuotiaana loukkaantumisiin. Hän rentoutuu lukemisen ja äänikirjojen parissa. Ke-

säisin hän patikoi ja pyöräilee.

Samille valmennuksessa keskeistä on urheilijan oma vastuu ja motivaatio: menestykseen vaaditaan kovaa työtä ja omistautumista. Hän kannustaa urheilijoita ottamaan aktiivisen roolin omassa kehityksessä. Sami kertoo odotuksistaan valmentajana: – Urheilijoiltani odotan omistajuutta ja oikeansuuntaisia valintoja myös arjessa. Valmennus ei rajoitu pelkästään harjoituskentälle, vaan se ulottuu elämäntapoihin ja päivittäisiin valintoihin. Odotan, että urheilijat tekevät tietoisia päätöksiä, jotka tukevat heidän urheilullisia tavoitteitaan.

Sami korostaa työssään vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Avoin ja luottamuksellinen kommunikaatio on avain menestyksekkääseen valmennukseen. Sami pyrkii olemaan läsnä ja kuuntelemaan urheilijoita sekä ymmärtämään heidän tarpeitaan ja tavoitteitaan. Valmentajana hän antaa urheilijoilleen mahdollisuuden kokeilla ja oivaltaa lajiteknisiä taitoja. Hän rohkaisee heitä löytämään omat vahvuutensa ja työskentelemään niiden parissa.

Tiesitkö tämän? Sami harkitsi nuorempana opintoja Sibelius-Akatemiassa ja ammattimuusikon uraa.

77

Henkilökunta ALPPIHIIHTO

Tomi Viirret Vastuualue: Alppihiihdon valmennuskoordinaattori

T

ommi Viirret, 45, on kotoisin Oulusta. Hänellä on vankka kokemus niin urheilijana kuin valmentajanakin. Tommin valmentajapolku sai alkunsa hänen kiinnostuksestaan kaikenlaiseen liikkumiseen ja välineistöön.

Hän aloitti valmentamisen jo alakouluiässä. Kiinnostus alppihiihtoon vei hänet kilparadoille. Tommi on entinen maajoukkuealppihiihtäjä, joka on kilpaillut Euroopan- ja maailmancupeissa. Hänellä on useita pisteitä EC-kilpailuista, SM-mitaleita ja mestaruuksia, sekä NCAA-mestaruus Yhdysvalloista. Tommilla on Masters of Economics -tutkinto, liikuntatieteiden opintoja ammattikorkeakoulusta sekä valmennuksen osaamisalan

tutkinto (VAT). Tommi paljastaa myös, että hänen niskansa on metallia.

Tommi on omistautunut valmentaja, ja hänen mielestään hyvä valmentaja ymmärtää urheiluvalmennuksen kokonaisuutena. Hänen valmennusuransa on täynnä merkittäviä muistoja, jotka liittyvät vahvasti kilpailumenestykseen maailmancupissa, arvokilpailuissa ja kotimaisissa kilpailuissa. Tommi nostaa kuitenkin esille alppikouluajalta muiston, joka muokkasi merkittävästi häneen omaa valmennustapaansa.

Eräs urheilija korosti harjoituksen seurannan merkitystä.

Tämän oivalluksen ansiosta he onnistuivat parantamaan urheilijan voimaharjoittelua

merkittävästi. Kokemus opetti Tommille, että hyvä seuranta ja säännöllinen raportointi ovat avainasemassa. Tommin kertoo odotuksistaan ja lähettää terveiset urheilijoille: – Käyttäkää aikanne hyvin ja tehkää harjoituksissa harjoitukset täysillä. Muistakaa myös lepo ja hauskuus, sillä liialla jännittämisellä ei saa mitään aikaan. Urheilu on kuitenkin hyvä osa elämää – ei pakkopullaa.

Vapaa-aikanaan Tommi rentoutuu lohen perhokalastuksen parissa, nauttii luonnosta, soittaa kitaraa ja tekee musiikkia. Tommin motto: Tiedä mitä teet, sillä ellet tiedä, et voi muuttaa lopputulosta.

ALPPIHIIHTO

Keijo "Keke" Palander Vastuualue: Huolto/valmennus

T

orniolainen Keijo ”Keke” Palander, 55, on kokenut valmentaja, joka on tehnyt pitkän uran alalla. Hänen valmentajapolkunsa alkoi perheen kautta. Kekelle valmentaminen on ”siistiä ulkotyötä”.

Hän on suorittanut liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon. Käytännön työllä on ollut suuri merkitys Keken kehitykselle valmentajan. Hän

78

on saanut arvokasta kokemusta Kallen kanssa pidetyillä leireillä.

Keke kuvailee itseään rehelliseksi ja tiukaksi valmentajaksi. Hän pitää erityisesti nuorten kanssa työskentelemisestä, sillä se pitää myös valmentajan nuorekkaana.

Keke painottaa kovaa työtä ja korostaa rehellisyyttä. Hän uskoo jatkuvaan kehityk-

seen ja mainitsee, että pystyy edelleen yllättämään myös itsensä. Keijon oma urheilutausta sisältää kovaa yritystä eri lajeissa. Kekellä on talo Torniossa, missä hän viettää vapaa-aikaa. Siellä hänellä riittää pihatöitä.

Henkilökunta ALPPIHIIHTO

Samu Torsti Vastuualue: Alppihiihdon akatemiavalmennus

S

amu Torsti on 32-vuotias perheenisä ja alppihiihtäjä Vaasasta. Hän kertoo oman valmentajapolkunsa olevan toistaiseksi suhteellisen lyhyt. Samun valmentajaura sai alkunsa kiinnostuksesta urheilua ja itsensä kehittämistä kohtaan. Hän opiskelee valmentajan ammattitutkintoa Kainuun ammattiopistossa.

Tärkein oppilaitos tähän mennessä on kuitenkin ollut ura alppihiihtäjänä. Samun urheilutausta on vaikuttava, sillä hän kilpaili 12 vuotta ammattilaisena ja oli mukana miesten maajoukkueessa 13 vuotta.

Hän edusti Suomea 15 kertaa, mukaan lukien kolmet olympialaiset ja seitsemän maailmanmestaruuskisaa.

Samu on saavuttanut urallaan useita Suomen mestaruuksia.

Maailmancupissa hän sijoittui kymmenen parhaan joukkoon ensimmäisen kerran tammikuussa 2017 oltuaan kymmenes Adelbodenin suurpujottelussa.

Pyeongchangin olympialaisissa vuonna 2018 Samun saavutti sijan 17, ja Cortina d’Ampezzon MM-kilpailuissa vuonna 2021 hän oli parisuurpujottelussa 12. ja suurpujot-

telussa 15. Hän ei enää niinkään muistele tuloksia, vaan niitä tunteita, ajatuksia ja työtä, jotka löytyvät tulosten takaa. Samun tärkeimmät muistot urheilun parissa liittyvät tilanteisiin, joissa hän on joutunut venymään äärimmilleen ja suoriutumaan vaikeuksista.

Valmentaja Samu on helposti lähestyttävä, rehellinen ja tiukka, ja hän arvostaa, kun urheilijat haastavat itsensä pelkäämättä lopputulosta. Hänen vahvuutensa ovat laskemisen ja urheilun ymmärtäminen. Samu kehottaa hyppäämään rohkeasti kohti tuntematonta, sillä etukäteen ei voi tietää, mitä siitä seuraa.

Hän kertoo odotuksistaan: – Urheilijoilta toivon ennakkoluulotonta heittäytymistä, itsestään huolen pitämistä, vastauksien etsimistä ja periksiantamattomuutta. Muilta valmentajilta toivon avoimuutta, rehellisyyttä ja ripauksen hulluutta. Eihän me voida tietää, mikä toimii ja mikä ei, ennen kuin ollaan se jokin asia kokeiltu.

Samun parhaat muistot valmentajana liittyvät onnistuneisiin harjoituksiin, joissa hänellä oli selkeä visio, suunnitelma

toimi ja harjoitus päättyi siihen, että motivoitunut, nuori urheilija oppi uutta. Vapaa-ajallaan Samu viettää aikaa alle vuoden ikäisen poikansa kanssa, ja hän pyrkii pelaamaan golfia kesäisin. Talvikaudelle hän suunnittelee hankkivansa murtomaasukset, mutta jää nähtäväksi, kuinka aktiivisesti hän niihin tarttuu. Samu paljastaa, että enää hän ei kyykkää yli 200 kiloa.

79

Henkilökunta ALPPIHIIHTO

Saku Aho Vastuualue: Alppihiihdon akatemiavalmennus

S

aku Aho on 25-vuotias kuusamolainen akatemiakasvatti, joka on vasta aloittanut valmentajauransa. Hän opiskelee parhaillaan myös liikunta-alaa. Sakusta tuli valmentaja, kun hänen oma urheilu-uransa alppihiihtäjänä päättyi. Hänellä on vahva kiinnostus valmentamiseen ja liikuntaan. Valmentajana Saku korostaa urheilijoiden sitou-

tumista ja oma-aloitteisuutta.

Hänestä parasta valmentamisessa on nähdä motivoituneen urheilijan kehitys ja onnistumiset. Valmennuksessa on onnistuttu silloin, kun päästään yhteisiin tavoitteisiin.

Sakun päälaji oli pujottelu.

Hänellä on paljon hyviä muistoja urheilun parista, erityisesti akatemiavuosien leireistä ja

kisamatkoista Mangen kanssa Keski-Euroopassa ja Ruotsissa. Vapaa-ajallaan Saku viettää kalastaa, metsästää, pelailee pleikkaria ja golfia.

Hänestä paras tapa rentoutua on yksinkertaisesti maata sängyssä ja levätä.

ALPPIHIIHTO

Antti Koramo Vastuualue: Alppihiihdon akatemiavalmennus

A

ntti Koramo, 37, on kuusamolainen valmentaja.

Valmentajaksi hän päätti ryhtyä, koska rakkaus lajiin ei kadonnut missään vaiheessa ja samanaikaisesti tarjoutui mahdollisuus työskennellä valmentajana. Antilla on valmentajan ammattitutkinto.

Hänen valmentajan uransa parhaimmat muistot ovat niistä hetkistä, kun urheilija on ylittänyt omat rajansa tai oivaltanut jotain uutta.

Valmentajana Antti pyrkii olemaan ymmärtäväinen, hel-

80

posti lähestyttävä ja huumorintajuinen. Hänen tavoitteenaan on lisätä urheilijoiden ymmärrystä kokonaisvaltaisesta harjoittelusta ja auttaa heitä tekemään päätöksiä, jotka tukevat pitkän aikavälin tavoitteita. Antti kertoo odotuksistaan: – Urheilijalta odotan rehellisyyttä sekä omien tavoitteiden mukaista tekemistä sekä treeneissä että vapaa-ajallakin.

Antin urheilutausta sisältää alppihiihdon lisäksi muita alamäkilajeja, ja hänen sydän-

tään lähellä ovat erityisesti lajit, joissa mennään lujaa ja välillä jopa ilmassa. Viime aikoina hän on innostunut alamäkipyöräilystä. Antin vapaa-aika kuluu lasten kanssa touhutessa, musiikin parissa ja retkeillen.

Henkilökunta FREESKI

Juha Mourujärvi Vastuualue: Freeskiakatemian päävalmentaja

J

uha Mourujärvi, 32, on kuusamolainen freeskipäävalmentaja. Juhan valmentajaura sai alkunsa hänen intohimoisesta suhtautumisesta liikuntaan ja valmennukseen. Hän päätti hakeutua liikunta-alalle ammattikorkeakouluun ja suoritti opintonsa työn ohessa. Juha on koulutukseltaan liikunnanohjaaja AMK, ja hän aloittaa nyt kuudennen kautensa nykyises-

sä työssään. Juha on myös freeski-maajoukkueen vastuuvalmentaja.

Valmentajana Juha on määrätietoinen ja luotettava. Valmentamisessa häntä kiinnostaa eniten muiden auttaminen. Juha haluaa olla tukemassa urheilijoita, jotta he saavuttavat tavoitteensa. Hän odottaa urheilijoilta rehellisyyttä ja vastuullisuutta omasta tekemisestään.

Juha harrasti freeski-lajia yli 10 vuoden ajan. Hän kilpaili niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Vapaa-aikaansa Juha viettää perheensä parissa, kuntosalilla ja lukkopainitreeneissä.

Tiesitkö tämän? Juha on toiselta ammatiltaan bussinkuljettaja.

FREESKI

Veikko Lassila Vastuualue: Freeski yläkoulu- ja akatemiavalmennus

V

eikko Lassila on 28-vuotias kemijärveläinen liikunta-alan ammattilainen ja fysioterapian tulevaisuuden tekijä. Valmentajanura sai alkunsa kiinnostuksesta suorituskyvyn kehittämiseen ja liikkeeseen. Hän on valmentanut crossfittiä viiden vuoden ajan ja vastannut nuorten voima-, kestävyys- ja taitovalmennuksen ohjelmoinnista. Lisäksi hänellä on laaja kokemus erilaisista liikunnanohjaustehtävistä. Veikko on koulutukseltaan fysioterapeutti, liikuntaneuvoja ja personal trainer.

Valmentajana Veikko on määrätietoinen ja luotettava.

Hänellä on paljon kokemusta freeskin ja fysiikkaharjoittelun

saralta. Tämä kokemus ja fysioterapeuttinen osaaminen on Veikon ammattitaidon kivijalka: hän tietää, miten suorituskykyä voi kehittää ja miten loukkaantumisen jälkeen voi palautua takaisin huippukuntoon. Veikko nauttii työskentelystä valmennettavien kanssa, jotka ovat valmiita tekemään töitä tavoitteiden eteen.

Hän odottaa urheilijoilta intohimoa lajiaan kohtaan ja halua kehittyä niin urheilijana kuin ihmisenä. Veikko kokee onnistuneensa, kun urheilija saavuttaa itselleen merkityksellisen tavoitteen ja motivoituu harjoittelemaan entistä enemmän.

Veikko on kilpaillut freestyle-hiihdossa big airissa ja slopestylessä kansallisella tasolla. Veikko on monipuolinen liikkuja ja on harrastanut useita eri lajeja, kuten yleisurheilua, uintia, crossfitiä, painonnostoa ja kamppailulajeja. Parhaat muistot urheilun parista liittyvät lapsuuden laskuihin ystävien kanssa Pyhätunturilla. Veikon mielestä paras paikka rentoutua on kelluntatankki.

Tiesitkö tämän? Veikon voi löytää räppäämästä livenä Kähinäpate & Luulot boys -kokoonpanosta.

81

Henkilökunta FREESKI

Heikki Vallioniemi Vastuualue: Freeski yläkoulu- ja akatemiavalmennus

H

eikki Vallioniemi on 26-vuotias freeski-laskija Kuusamosta. Hän ryhtyi valmentajaksi jo 16-vuotiaana Ruka Slalomissa. Heikki huomasi nopeasti, että muiden auttaminen oli hänen intohimonsa ja oli hieno kokea, kuinka nuoret laskijat kehittyivät hänen valmennuksensa avulla. Valmentajana hän on rento ja helposti lähestyttävä. Hänelle tärkeintä on hyvä luottamussuhde urheilijoiden kanssa: – Mielestäni on tärkeää, että valmentajan ja

urheilijan välillä on hyvä luottamussuhde. On tärkeää, että urheilija voi luottaa valmentajan ammattitaitoon ja pystyy kertomaan vaikeatkin asiat valmentajalle.

Valmentajan tulee myös luottaa urheilijoiden tekemiseen ja antaa tilaa heidän kehitykselleen. Heikki arvostaa sitoutumista ja täydestä sydämestä tekemistä. Kun urheilija tekee täysillä sen, mitä täytyy tehdä, ja osaa myös levätä tarvittaessa, valmentaja on onnistunut työssään. Heikin

motto on: Jotta voi olla kivaa, täytyy olla välillä paskaa.

Heikki kilpaili alppihiihdossa alakouluikäisenä ja voitti muutaman pujottelukilpailun.

Hän siirtyi täysipainoisesti freeski-lajin pariin yläkouluikäisenä ja voitti urallaan osakilpailuja sekä Ookkonää Big Air -kutsukilpailun. Hän nauttii laskemisesta erityisesti keväällä ja rentoutuu nukkumalla.

Tiesitkö tämän? Syntymäpäivänsä kunniaksi Heikki kyykkäsi 120 kiloa 10x10.

FREESKI

Emil Adbullin Vastuualue: Freeski yläkoulu- ja akatemiavalmennus, harrastamisen Kuusamon malli

E

mil Adbullin on 34-vuotias valmentaja, joka on kotoisin Ufasta, Bashkortostanin tasavallasta. Emil valmentaa lapsia ja nuoria Kuusamossa, ja hän toimii monissa valmennustehtävissä: yläkoululeireillä, akatemiassa, Ruka Slalom-lasketteluseurassa, Pikazu-laskettelukerhossa sekä Harrastamisen Kuusamon mallin trikkauskerhossa.

Emilin valmentajanpolku sai alkunsa halusta jakaa omaa tietotaitoa ja osaamista nuorille laskijoille. Hän on sitoutunut kasvattamaan osaavia urheilijoita ja on suorittanut

82

valmentajan ammattitutkinnon. Tällä hetkellä Emil opiskelee liikuntaneuvojaksi.

Valmentajana hän odottaa urheilijoilta kurinalaisuutta ja sitoutumista lajiin. Emil on läsnäoleva ja kuunteleva valmentaja, ja hänestä on hienoa nähdä lasten ja nuorten ilo, kun he onnistuvat. Emilin motto valmentaja on: Tee kaikki hyvin, ja kaikki menee hyvin.

Emil on freeski-laskija, joka on kilpaillut menestyksekkäästi Venäjän Cupissa, Venäjän mestaruuskilpailuissa ja erilaisissa sponsoroiduissa kilpailuissa. Parhaat muistot

urheilun parissa liittyvät uusiin ihmisiin ja ystävyyssuhteisiin, jotka ovat syntyneet matkan varrella. Emil harrastaa liikuntaa monipuolisesti: hän bleidaa, maantiepyöräilee ja retkeilee. Vapaa-ajalla hän myös soittaa harmonikkaa ja pianoa. Emilin mielestään paras tapa rentoutua on käydä avannossa ja saunassa.

Henkilökunta LUMILAUTAILU

Saku Tiilikainen Vastuualue: Lumilautailun vastuuvalmentaja Instagram: kuosmane

S

aku Tiilikainen on 33-vuotias ammattipätevä bussinkuljettaja ja lumilautavalmentaja Mikkelistä. Saku on elänyt intohimoisesti lumilautailun parissa lapsuudestaan saakka. Tämä intohimo vei hänet valmennuspolulle muutamien sattumusten kautta.

Saku opiskeli Rovaniemen ammattikorkeakoulussa liikunnanohjaaksi. Valmentajana Saku pyrkii luomaan hyvän, turvallisen ja kannustavan ilmapiirin, jossa uusien asioiden oppiminen on mahdollista. Hänen vahvuuksiinsa kuuluvat erinomainen lajituntemus, vuorovaikutus-

taidot ja helppo lähestyttävyys. Saku arvostaa vapautta ja yksilöllisyyttä valmennuksessa ja kannustaa laskijoita toteuttamaan itseään omalla tyylillään. Hän korostaa valmennuksessa luottamusta ja rehellisyyttä valmentajan ja laskijan välillä, ja kertoo odotuksistaan: – Laskijoilta odotan oma-aloitteisuutta sekä paloa omaa lajia kohtaan ja hyvää, kannustavaa, toiset huomioon ottavaa meininkiä.

Saku aloitti lumilautailun 1998 ja lautailee edelleen niin paljon kuin mahdollista.

Urheilusaavutuksistaan hän mainitsee Wappulounaan voi-

ton, 3. sijan Slopestylen Suomen mestaruuskisoissa, 5. sijan junioreiden Big airin maailmanmestaruuskisoista sekä 100 kg penkistä. Sakun tärkeimmät muistot lajin parista liittyvät kuitenkin ystäviin, hyviin harjoituksiin ja uusien taitojen oppimiseen.

Vapaa-ajallaan Saku viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, lumilautailee, skeittaa, soittaa ja kuuntelee musiikkia. Uusin harrastus on VPK-toiminta. Sakulle nämä ovat parhaita tapoja rentoutua ja nauttia elämästä.

LUMILAUTAILU

Kristiina Nikula Vastuualue: Akatemia

K

ristiina Nisula, 35, on lumilautavalmentaja Oulusta, ja hänen tiensä on kulkenut Münchenin kautta Kuusamoon. Kristiina on koulutukseltaan Liikunnanohjaaja AMK, ja hän suoritti opintonsa Rovaniemellä. Intohimo valmentamiseen juontaa juurensa hänen omasta lumilautailu-urastaan. Valmentajana Kristiina korostaa valmennuksen pitkäjänteisyyttä ja iloitsee erityisesti siitä, kun valmennettavat oivaltavat ja saavat onnistumisen kokemuksia. Kristiina uskoo, että on-

nistunut valmennus tarkoittaa yhdessä oppimista ja auttaa urheilijoita saavuttamaan omat tavoitteensa. Kristiinan terveiset urheilijoille: – Mene rohkeasti kohti omia unelmia ja visioita! Matka on ylä- ja alamäkiä, kaikki kokemukset kuuluvat polulle kohti huippua. Rohkeus ja periksiantamattomuus palkitaan.

Kristiina on kilpaillut lumilautailussa Slopestylessä ja Big Airissa Maailmancup-tasolla. Hän muistelee lämpimästi matkoja ympäri maailmaa Uudesta-Seelannista

Jenkkeihin ja kaikkialle siltä väliltä. Vapaa-aikaa Kristiina viettää luonnossa, hän kiipeilee sekä lenkkeilee koiransa kanssa. Kristiina on löytänyt vapaa-laskun ja lumisurffauksen ilon viime vuosina. Hän joogaa rentoutuakseen. Kristiina puhuu sujuvaa saksaa, ja hän on kirjoilla Oulun yliopistossa germaanisen filologian tiedekunnassa.

83

Henkilökunta LUMILAUTAILU

Tero Manninen Vastuualue: Akatemia

35

-vuotias lumilautailuvalmentaja Tero Manninen on kotoisin Pieksämäeltä. Teron valmentajanura alkoi Vuokatista, jossa hän kouluttautui. Tero työskenteli hiihdonopettajana ja lautakouluttajana, ja tämän jälkeen valmentajanpolku vei hänet akatemiavalmentajaksi.

Teron mielestä parasta valmentamisessa on seurata

laskijoiden kehitystä ja kasvamista niin taidollisesti kuin ihmisinä. Hänen mottonsa valmentajana on: – Harjoitellaan silloin kun harjoitellaan, ja levätään silloin kun levätään.

Taustaltaan Tero on kokenut kilpaurheilija. Hän kulki urheilijapolun Sotkamon urheilulukiosta aina maailmancupin tasolle saakka. Urheilu-uran parhaita muistoja ovat

hyvässä seurassa ensimmäistä kertaa tehdyt uudet temput. Vapaa-ajallaan Tero pitää kuntoaan yllä kuunnellen In Flamesin musiikkia.

ASIANTUNTIJA

Olli Jylhä Vastuualue: Life coach

O

lli Jylhä, 31, on kotoisin Vuokatista. Hän ryhtyi valmentajaksi omien urheilukokemusten innoittamana; Olli halusi valmentajaksi, joka osaisi opettaa, miksi ja miten asioita tehdään oikein. Olli kokeili muiden mukana pesäpalloa Sotkamossa, mutta jääkiekko oli se, mikä vei pojan mennessään. Olli opiskeli Rovaniemellä ammattikorkeakoulussa valmentajaksi, ja pääsi siellä tutustumaan eri lajien fysiikkaan ja psyykkiseen valmennukseen, erityisesti lentopallon, painonnoston ja jääkiekon parissa.

Hän työskenteli jääkiekon valmentajana muutaman vuoden ajan, mutta huomasi, ettei jäähalli ollut hänen juttunsa. Ollin paras muistoni valmentajanuraltani on junnujen MM-kisat Siperiassa. Se

84

oli ainutlaatuinen kokemus, ja koko porukka oli tiivis ja motivoitunut. Matkan varrella oli kovia takaiskuja, mutta niistä noustiin yhdessä.

Valmentajana Ollia motivoi halu auttaa urheilijoita, hän haluaa jakaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat urheilijoita kasvamaan ja kehittymään.

Hyvän valmentajalla on monipuolinen osaaminen ja kyky auttaa urheilijoita keskittymään omaan kehitykseensä. Onnistunut valmennus merkitsee sitä, että urheilija ymmärtää omat vahvuutensa ja kehityskohdat ja pystyy työskentelemään niiden parissa. Ollin mielestä parasta valmentamisessa on kokea urheilijoiden onnistumiset ja oivallukset, ja se kun urheilija innostuu jostain ja antaa kaikkensa asialle tullakseen

paremmaksi. Hän odottaa urheilijoilta uhrauksia, kuten helpon huvittelun sivuuttamista ja terveitä yöunia. Ollin terveiset urheilijoille: – Urheilijoita haluan muistuttaa, että urheilu-ura on ainutlaatuinen kokemus mikä antaa paljon osaamista elämän kaikille osa-alueille. Kuusamon keikka kestää yleensä neljä vuotta, mikä on pieni pätkä elämässä, mutta merkittävä suunnan näyttäjä mihin urheilu-ura lähtee. Muistakaa ottaa kaikki irti mitä systeemistä saatte! Aina ei voi voittaa, mutta aina voi koittaa.

Vapaa-ajan viettäminen luonnossa on Ollille tärkeää, ja se on paras tapa rentoutua.

Olli paljastaa myös, että hän asuu asuntovaunussa. Ollin motto: Antaessasi kaikkesi, voitat aina jotain.

Henkilökunta ASIANTUNTIJA

Niko Leinonen Vastuualue: Alppihiihtäjien fysiikkavalmennus sekä urheilijoiden terveyteen liittyvät asiat

N

iko Leinonen, 33-vuotias naprapaatti, on kotoisin Kymenlaaksosta. Hänellä on vahva tausta niin valmentamisessa kuin terveydenhuollossakin. Opiskeluaikoina Niko löysi kiinnostuksen valmentamiseen, erityisesti jalkapallon parissa, ja eteni nopeasti nuorten fysiikkavalmentajaksi. Hän oli työharjoitteluun alppihiihtäjien jäätikköleirillä, mikä avasi ovia valmennustehtäviin talviurheilun parissa.

Valmistumisensa jälkeen Niko teki töitä TULE-ongelmien parissa, ja mahdollisuuden avautuessa hän lähti töiden perässä Kuusamoon.

Tämä on vienyt hänet nyt

myös alppihiihdon maajoukkuetehtäviin. Niko näkee valmennuksen keinona kasvattaa urheilijoita kokonaisvaltaisesti. Hän korostaa urheilijoiden omaa aktiivisuutta ja kriittistä ajattelua: – Odotan urheilijoilta kriittistä lähestymistä omaa tekemistä kohtaan ja parhaita hetkiä ovat, kun urheilija on miettinyt omaan valmentautumiseen liittyviä näkökulmia ja esittää siihen hyviä kehittäviä kysymyksiä.

Nikolla on laaja kokemus eri rinnelajeista hiihdonopetustehtävistä. Hän on opettanut 15 vuotta alppihiihtoa, lumilautailua, telemarkkia ja maas-

tohiihtoa. Tämä osaaminen on antanut Nikolle näkökulmaa rinnelajien parissa tapahtuvalle asiantuntijatoiminnalle.

Vapaa-aikanaan Niko nauttii perheensä seurasta ja lasten kanssa touhuamisesta. Hän pitää liikunnasta eri muodoissaan ja pyrkii pitämään itsensä aktiivisena. Kuntosaliharjoittelu on ollut osa hänen elämäänsä pitkään.

Niko paljastaa, että vaikka hän on joskus sanonut, ettei enää muuttaisi Lapin läänin rajan eteläpuolelle, hän päätyi kuitenkin melko pian muuttamaan Vierumäelle eikä ole palannut takaisin Lappiin.

ASIANTUNTIJA

Reijo Jokinen Vastuualue: Yleisvalmennus

R

eijo Jokinen, 67, on kuusamolainen valmennuksen moniosaaja. Hän on toiminut valmentajana monissa eri lajeissa yli 50 vuoden ajan ja hoitanut erilaisia koulutustehtäviä. Pitkään valmennusuraan mahtuu myös runsaasti erilaisia koulutuksia mukaan lukien A-valmentajatutkinto ja liittovalmentajakurssit.

Reijolle valmennusuran merkittäviä muistoja ja kokemuksia ovat oman tyttären SM-mitalit, naisten lentopallon Suomen Cupin mestaruus ja Suomen mestaruus sekä

valmentaminen yleisurheilun arvokisoissa.

Reijolla on pitkä kokemus ja hän on monipuolinen valmentaja. Valmentaja hän korostaa tiedon ja kokemuksen jakamisen merkitystä ja pyrkii tarjoamaan nuorille urheilijoille arvokkaita neuvoja. Reijon valmennusfilosofiaan kuuluvat avoimuus, reilu peli ja yhteistyö. Reijon antaa tiiviit ohjeet urheilijoille: – Keskity tekemiseen, turhat touhut pois. Aina voi oppia uutta, tekemällä oppii. Toistoja, toistoja.

Reijo on myös itse kokenut kilpaurheilija, ja hän on kilpaillut alppihiihdossa, yleisurheilussa ja ralliautoilussa. Hän on saavuttanut menestystä alppihiihdossa ja yleisurheilussa sekä toiminut kartturina rallin junioreiden SM-osakilpailussa. Vapaa-aikanaan Reijo nauttii liikunnasta eri muodoissaan sekä mökkeilystä ja penkkiurheilusta. Reijon motto: Aina pitää pystyä tekemään spagaatti.

85

Henkilökunta ASIANTUNTIJA

Jonathan McPhail Vastuualue: Sports Science and Coaching

J

onathan McPhail is a 34-year-old coach and a Ph.D. student in Sports Sciences from the United Kingdom. He grew up in Vanuatu, in the South Pacific.

Jonathan has over 15 years of coaching experience and holds a Master’s degree in Sports Science.

His most cherished memories from his coaching career are the friendships he has formed and the positive impact, which often extends beyond the realm of sports and into various aspects of life. He also had the opportunity to be a part of the Beijing Olympics, an experience he describes as remarkable, especially considering the challenges

faced during the preparation and the years of work put into developing athletes and coaches.

Jonathan finds Sport Science and understanding performance from various perspectives incredibly fascinating. He describes the best part of coaching as the merging of science with practical experience, the progression of knowledge, and collaboration with good people. He is a curious, self-aware, and patient coach. Jonathan believes that decision-making skills, knowledge, appropriate problem-solving, and the ability to understand a given context make a good coach.

Communication and having

a strong support network can also be instrumental. He believes that consistently developing and maintaining an athlete’s performance is more impressive than holding a fancy title.

Regarding his own athletic background, Jonathan’s sport was football, and he has many fond memories from his time in the sport. He learned cross-country skiing last year, which was a delightful experience. In his free time, Jonathan enjoys spending time with friends and family, staying at the cottage, traveling, staying fit, listening to music, and savoring a good cup of coffee.

ASIANTUNTIJA

Kaisa Jauhiainen Vastuualue: Psyykkinen valmennus ja lukion erityisopetus Instagram: kaisajau

K

aisa Jauhiainen, 39, on psyykkinen valmentaja, joka on kotoisin Lieksasta. Hänellä on monipuolinen tausta valmentajana ja opettajana.

Nuorempana Kaisa oli erittäin innostunut valmentamisesta ja suoritti lukuisia ohjaajakursseja sekä veti erilaisia hiihtoja suunnistuskouluja.

Myöhemmin hän opiskeli luokanopettajaksi ja erityisopettajaksi. Lisäksi Kaisa

86

on sertifioitu psyykkinen valmentaja.

Valmentajana ja opettajana Kaisa painottaa innostusta, positiivisuutta ja aitoa välittämistä. Hän nauttii eniten työssään ihmisten kohtaamisesta ja yhteisten kokemusten jakamisesta. Kaisa on myös itse kilpaillut kestävyyslajeissa ja saavuttanut menestystä nuorten sarjoissa. Sittemmin koirat ja koiraurheilu on vienyt

mennessään. Kaisa viihtyy vapaa-ajallaan perheen, liikunnan, koirien, luonnon ja hyvän ruoan parissa.

Tiesitkö tämän? Kaisa vihaa valkosipulia yli kaiken.

Henkilökunta ASIANTUNTIJA

Antti Maaninka Vastuualue: Tuki- ja liikuntaelinvammojen ennaltaehkäisy ja kuntoutus Instagram: fysiomaa

A

ntti Maaninka on 42-vuotias fysioterapeutti, joka työskentelee Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa. Hän on kotoisin Iisalmesta. Fysioterapian pariin hän ajautui omien urheiluvammojensa kautta.

Antti opiskeli fysioterapeutiksi Savonlinnassa ja valmistui vuonna 2006. Lisäksi hän on suorittanut OMT-fysioterapian erikoistumiskoulutuksen, joka syvensi hänen osaamistaan tuki- ja liikuntaelinten vaivojen tutkimisessa ja hoidoissa.

Antin mielestä valmentamisessa on parasta, kun näkee urheilijoiden kehittyvän. Hänelle tärkeitä arvoja on tur-

vallinen ilmapiiri, vuoropuhelu urheilijan kanssa, urheiluun heittäytyminen ja rehellisyys.

Valmentajana Antti pyrkii olemaan helposti lähestyttävä ja luomaan harjoituksiin positiivisen ja kannustavan ilmapiirin. Hän kertoo odotuksistaan: – Odotan urheilijoilta sitoutumista harjoitteluun, omien rajojen hakemista ja nuorena/ urheilijana kasvamista sekä kehittymistä.

Nuorempana Antti harrasti monia eri lajeja, kuten jalkapalloa, jääkiekkoa, koripalloa ja yleisurheilua. Pääpaino oli kuitenkin jääkiekossa, jossa hän pelasi muutaman kauden

Mestiksessä. Hänen parhaimmat urheilumuistonsa liittyvät sarjanousuihin, pukukoppielämään ja upeisiin pelikavereihin. Urheilu opetti hänelle myös määrätietoista harjoittelua ja sen tuomat mahdollisuudet.

Vapaa-ajallaan Antti nauttii monipuolisesta liikunnasta perheensä kanssa, ja hänelle parhaita rentoutumiskeinoja ovat luonnossa liikkuminen ja mökkeily.

Tiesitkö tämän? Vaikka Antti on lupsakka savolainen, hänen isän puolen suvulla on juuret Posiolla.

Jade Linnatsalo.

Kuva E. Lukso

87

HENKILÖKUNTA

88

Kuva Seppälän koulukuvat

89

HAUKKU PELASTAA!

90

HAUKKU PELASTAA! Huominen kasvaa metsästä. versowood.fi

90

WŚŽƚŽ͗ :ĂŶͲ ƌŶĞ WĞƩĞƌƐƐĞŶ

d ZZ d >K KE W >:KE Dhhd </E͕ <h/E W ><< d ZZ ͘ s >KD /EK<^ d͕ KW ^d d͕ >//< EE D Z</d͕ ^/^h^dh^<hs d͕ <h^d//<< ^KD/^d d͕ E ZK>>/d͕ >/Whd͕ D ^^hd >/E d͕ dhZs < >sKd͕ dhDD EEh^< >sKd͕ E <P^hK: d͕ DzzD > Ͳ : :KE hsK d /WW h<^ d͕ Zh>> d ZZ d͕ d/< d/d͕ D Z</Ed d ZZ d͕ ^//ZdKd ZZ d͕ d ZW ^ E /E /^dKE DhK<< h^d : ^hhEE/dd >h ͘ s Z<K^dKDD sh>> dK/D/d ddhE Ͳ d / ^ EE ddhE dhZh/>> ͕ dKZ />> ͕ : dhEdhZ />> ͘

91

#winterwonderland

Kuva Salla Karhumaa