No 41 & 2022 Kalenterimaailma on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston tiedotuslehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lue verkossa: almanakka.helsinki.fi/julkaisut/kalenterimaailma. Seuraa Almanakkatoimistoa Facebookissa: facebook.com/almanakkatoimisto
Nimipäiväkulttuuri elää vahvana Suomalaisille on tärkeää, että kalentereista löytyvät myös nimipäivät. Suomalainen ja suomenruotsalainen nimipäivälista uudistetaan seuraavan kerran vuodelle 2025. jolloin päivänsankarit saattoivat järjestää suuria kahvikutsuja. Nykyään juhliminen on pienimuotoisempaa. Onnittelu tapahtuu usein puhelimitse tai sosiaalisessa mediassa”, toteaa Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.
Kuva: Adobe Stock
Suomessa painetaan vuosittain yli 10 miljoonaa kalenteria, ja valtaosassa niistä on mukana myös nimipäivät. ”Tämä kertoo siitä, että nimipäiväkulttuuri on meillä vahva. Nimipäiviä ei tosin enää vietetä samaan tapaan kuin joitakin vuosikymmeniä sitten,
Nimipäivien merkityksestä kertoo sekin, että suomalaisissa sanomalehdissä ja radiossa mainitaan aina kunkin päivän nimipäiväsankarit. ”Myös monet yritykset ja järjestöt ovat alkaneet juhlia nimipäiviään. Esimerkiksi K-kaupoissa on vietetty vuosittain Pirkan päivää ja Marttayhdistyksissä Martan päivää”, Saarelma-Paukkala huomauttaa. NIMIPÄIVÄLISTAT UUDISTUVAT
Nimipäiväonnittelut välitetään usein sähköisesti, mutta nimipäiväkahvit maistuvat yhä.
Seuraavan kerran Helsingin yliopiston nimipäiväasiantuntijat valmistelevat nimipäiväuudistuksen vuosille 2025– 2029, ja se julkistetaan alkusyksyllä 2023. Silloin uudet nimilistat ovat kalenterintekijöiden käytettävissä. Myös Suomen ortodoksinen kirkko on päivittämässä nimipäiväkalenteriaan. Kirkon kalenterityöryhmässä on mukana Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen. ”Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, milloin uudistus tulee voimaan. Aikaisintaan se tapahtuu vuonna 2024”, Palviainen kertoo. Saamelaiseen nimipäivälistaan ei sen sijaan ole lähivuosina luvassa muutoksia.
Ajan Tieto – Almanakkojen verkkonäyttely s. 2 • Kalenteriaiheista luettavaa s. 3 Almanakkatoimiston digihankkeen kuulumiset s. 4
2
2022
Ajan Tieto – Almanakkojen verkkonäyttely Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa järjestettiin kevätlukukaudella 2022 vanhan suomen ja ruotsin kurssi, jonka osallistujat tutustuivat 1700-luvun almanakkoihin. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti almanakoissa käytetty kieli ja se, miten ruotsi on vaikuttanut suomen vanhaan kirjakieleen.
Kuva: Esko Jämsä
Kurssin lopputyönä tehtiin osin kaksikielinen verkkonäyttely Ajan Tieto – suomalaiset almanakat 1700-luvulla. Kurssi on osa Vanhojen aikojen opintokokonaisuutta, jota koordinoi Turun yliopistossa toimiva monitieteinen tutkimuskeskus Tucemems. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston kirjaston kanssa. Ajan Tieto -verkkonäyttely on jaettu kuuteen osioon, jolla jokaisella on
oli usein vetoava ja vakuuttava. Näyttelyn artikkeleissa esitellään tarkemmin terveyteen ja maanviljelykseen liittyviä tekstejä. Almanakkojen historiaan perehdytään yleiskatsauksena sekä merkittävimpien almanakantekijöiden – Laurentius Tammelin, Nicolaus Hasselbum, Anders Celsius – kautta. Almanakat arjessa ja juhlassa -osiossa taas kuvaillaan, miten almanakkoja käytettiin tavallisen kansan keskuudessa. Itse almanakka-sanastakin on lukuisia eri murremuotoja, kuten aarnakka, alunakka ja annakka. Myös sääennusteita ja itse lisättyjä merkintöjä esitellään ja pyhimyskalenterista periytyville nimipäiville on oma osionsa näyttelyssä. Näyttelyn laajin osuus on Almanakkojen kieli -osio. Sen artikkeleissa käydään läpi mm. almanakoista löytyviä murreilmaisuja, vanhan kirjasuomen ortografiaa, almanakkojen myötä suomen kieleen tulleita uusia sanoja ja almanakkojen roolia suomen kirjakielen kehityksessä. Almanakkatoimiston arkistossa on nähtävillä lähes kaikki 1700-luvun almanakkojen kalenterisivut. Almanakka on kuitenkin aina sisältänyt myös paljon muuta kuin ajanlaskua, ja sitä kaikkea verkkonäyttelyssä ilahduttavasti esitellään. Ajan Tieto -verkkonäyttely on esillä Turun yliopiston kirjaston verkkosivuilla sites.utu.fi/libuniturku/ Valikko: Verkkonäyttelyt. Onerva Ollila
useampi alasivu. Valistavat almanakat -osiossa kerrotaan 1700-luvun almanakkojen liitekirjoituksista: millaisia asioita kansalle kerrottiin ja miksi? Almanakka oli tuohon aikaan harvinaisen laajalevikkinen teos ja siksi hyvä kanava välittää haluttua tietoa kansalle. Liitekirjoitukset olivat toisaalta yksinkertaisia, jotta niitä pystyi lukemaan huonollakin lukutaidolla, mutta toisaalta niiden sävy
PAREMPI KUVA Almanacka eli Ajan-Tieto, Meidän Wapahtajam Christuxen, Syntymän jälkeen Wuonna 1795.
Muutokset vuoden 2023 kalentereihin Vuonna 2023 suomalaisen kalenterin merkkipäiviin tulee kolme muutosta: Elokuun viimeinen lauantai
1. lokakuuta
22. sunnuntai helluntaista
n Suomen luonnon päivä
n Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä
Reformaation päivä
Vuodesta 2023 alkaen vakiintunut liputuspäivä. Kalenterin merkkipäivä vuodesta 2020 lähtien.
Vakiintunut liputuspäivä vuodesta 2023 alkaen.
Uskonpuhdistuksen muistopäivän uusi nimi. Nimenmuutos näkyy aineistoissamme vuodesta 2023 alkaen.
2022
3
Kalenteriaiheista luettavaa NIMET KIEHTOVAT
Jokaisella ihmisellä on nimi. Nimet kertovat, keitä me olemme, ja niissä kaikuvat ympäröivän yhteisön arvot. Nimet eivät siis ole ”vain nimiä”, vaan
KANSANTARUJEMME NAISET
Kalevalan ja muiden suomalaisten kansantarujen tunnetuimmat hahmot ovat usein miespuolisia, mutta niissä esiin-
EUROOPAN AINOA ALKUPERÄISKANSA
Saamelaisten kansallispäivä 6.2. on merkitty suomalaiseen kalenteriin, mutta kuinka hyvin me tunnemme
jotain paljon enemmän. Harvoin me silti pysähdymme pohtimaan, mitä kaikkea niihin liittyy. Marianne Kiskolan Tunnetko nimesi? Kiehtova matka nimien maailmaan (Kirjapaja 2022) tarkastelee etunimiä uteliaana eri näkökulmista. Kirjassa pohditaan niin nimien maagista voimaa kuin nimiin liittyviä ennakko-oletuksia. Miltä kaimana oleminen tuntuu? Onko Annabella mielessämme erilainen nainen kuin Sirkku? Valtaosa kirjasta käsittelee etunimien taustoja ja eri aikojen nimitrendejä. Nimistössämme on niin ikivanhoja heprealaisia nimiä ja keskiaikaisia pyhi-
mysnimiä kuin uudempia suomalaisia ja eurooppalaisia nimiä. Niissä heijastuvat myös suomalaisten luontosuhde ja kansainvälisten julkkisten ihailu. Suomalaista nimipäiväperinnettäkään ei ole unohdettu. Kiskolan kirjoitustyyli on kepeä ja rento, ja Katja Kouvalaisen kuvitus tukee sitä hyvin. Nimistöntutkijat löytänevät teoksesta pieniä epätarkkuuksia, mutta kirja ei pyrikään olemaan tieteellinen vaan ajatuksia herättävä. ”Olemme nimettyjä – olemme siis tärkeitä”, Kiskola tiivistää kirjan epilogissa. Minna Saarelma-Paukkala
tyy myös lukuisia kiinnostavia naisia. Karolina Kouvolan Pohjolan jumalattaret (SKS 2021) esittelee 33 naispuolista uskomusolentoa, joista useimmilla on jonkinlaisia yliluonnollisia voimia. Esiteltävien hahmojen nimistä suomalaiseen nimipäiväkalenteriin on löytänyt tiensä kahdeksan: Aino, Annikki, Ilmatar, Kyllikki, Marjatta, Mielikki, Rauni ja Vellamo. Muiden hahmojen nimistä monet on muodostettu -tar/tär-feminiinijohtimen avulla: Kekritär, Luonnotar, Osmotar. Jotkin olennoista tunnetaan useilla eri nimillä: esimerkiksi Kalevalan Louhen
taustalla ovat vanhemman kansanperinteen Louhiatar, Loviatar ja Väinätär. Teos on 120-sivuisena varsin kevyt ja nopea lukea. Moniin hahmoihin olisi tutustunut mieluusti tarkemminkin, mutta kirjallisten lähteiden tiedot niistä ovat rajalliset. Artikkeleita onkin elävöitetty Apila Pepitan piirtämillä kuvilla sekä kirjoittajan omilla tulkinnoilla hahmojen luonteenpiirteistä. Päätösluku ”Elämää runolaulujen maassa” puolestaan palauttaa mieleen, millaisessa maailmassa todelliset menneiden vuosisatojen naiset elivät. Lasse Hämäläinen
saamelaisuutta? Oululainen saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola on julkaissut teoksen Entiset elävät meissä. Saamelaisten historiat ja Suomi (Gaudeamus 2022). Itsekin saamelainen tutkija avaa meille ikkunan oman alkuperäiskansamme historiaan, nykyisyyteen ja mielenmaisemaan. Saamelaiset ovat kiistatta joutuneet kokemaan valtaväestön paineessa kolonialismia ja väheksymistä. Heihin on kohdistettu sulauttamispolitiikkaa, epätasa-arvoista vallankäyttöä, rodullistamista, painostusta kielenvaihtoon ja pakottamista vieraaseen talousjärjestelmään. Kokemukset ovat jättäneet
ylisukupolvisia traumoja, joiden käsitteleminen on käynnissä. Lehtola kuvaa suomalais-ugrilaisen sukulaiskansamme suhdetta historiaansa muistina, joka hengittää menneisyyttä. Kieli, saamenpuvut, käsityöt, luonnonympäristö, perhehistoriat, joikumusiikki ja suullinen tarinaperinne liittävät ihmiset juuriinsa. Lehtola kuvaa myös kiinnostavasti, miten saamelaiset pyrkivät kulttuurisen ylivoiman alla selviytymään vaikenemalla, puhumalla rivien välistä ja opettelemalla kiertämään kohtuuttomiksi koettuja määräyksiä. Timo Paukkala
Yliopiston almanakkatoimisto on tehnyt digiloikan, kun kesän kynnyksellä otettiin käyttöön uusi CRM-järjestelmä asiakkuuksien hoitamiseen. Tiedot asiakastilauksista, toimitetuista kalenteripohjista, graafiset kalenteripohjat ja laskutustiedot ovat nyt koottuina yhteen järjestelmään. ”Tavoitteena on yhä paremmin palvella asiakkaita hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja liiketoiminnassa”, kertoo digitalisointihankkeesta vastaava projektipäällikkö Christine Stukaloff. Syksyllä käynnistettiin myös uuden verkkosivuston kehittäminen. Tarkoitus on vuoden 2024 kesään mennessä lanseerata verkkosivusto ja -kauppa, josta rekisteröityneet yritysasiakkaat ja yhdistykset voivat ostaa ja ladata valmiita graafisia kalenteripohjia. Räätälöityjä kalenteripohjia asiakkaat voivat edelleen tilata sähköpostitse tai puhelimitse asiakaspalvelumme kautta. Verkkosivusto saa myös uuden ilmeen, ja erilaisten asiakasryhmien tarpeet huo-
Yliopiston almanakka vuodeksi
2023
jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän
Universitetsalmanackan för året
2023
Osittainen kuunpimennys 28. lokakuuta
Julkaissut Helsingin yliopisto
efter vår Frälsares Kristi födelse
Ajasto Paperproducts Oy
Kuva: Adobe Stock
Almanakkatoimisto teki digiloikan
mioidaan sivuston rakenteessa. ”Digitalisointi on historiallinen muutos yritykselle, ja henkilökunta on innolla osallistunut kehittämään uut-
ILOISTA JOULUA JA HYVÄÄ KALENTERIVUOTTA 2023!
Partiell månförmörkelse den 28 oktober
Olemme tänä vuonna tehneet
Utgiven av Helsingfors universitet
lahjoituksen yhteistyökumppanimme
Ajasto Paperproducts Oy
Diakonissalaitoksen työlle syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi.
Hanki perinteinen Yliopiston almanakka itselle tai lahjaksi!
ta. Haluamme omalla toiminnallamme tukea asiakkaidemme onnistumista sekä vaikuttaa kalenterialan kasvuun ja kukoistukseen”, Stukaloff toteaa.
ISSN 2342-7116 (Painettu) ISSN 2342-7124 (Verkkojulkaisu) Vastaava toimittaja: Minna Saarelma-Paukkala Taitto: Onerva Ollila Julkaisija: Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy, Yliopiston almanakkatoimisto Postiosoite: PL 14, 00014 Helsingin yliopisto Käyntiosoite: Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki Puhelin: 02941 22942
Yliopiston almanakkatoimisto Minna, Onerva, Christine, Asko ja Lasse
Sähköposti: almanakka@helsinki.fi Internet: almanakka.helsinki.fi