No 42 & 2023 Kalenterimaailma on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston tiedotuslehti, joka ilmestyy kerran vuodessa. Seuraa Almanakkatoimistoa Facebookissa: facebook.com/almanakkatoimisto
Uusia nimiä almanakkaan Vuoden 2025 nimipäiväuudistus tuo suomalaiseen kalenteriin 33 ja suomenruotsalaiseen kalenteriin 27 uutta nimeä. Yhtään nimeä ei kalentereista poistettu. Line ja Lykke. Nimiä on omaksuttu myös kirjallisuudesta. Esimerkiksi C. S. Lewisin Narnia-tarinoiden Caspian sijoitettiin
samalle päivälle kuin muut lastenkirjoista tutut nimet Ronja, My ja Mio.
Kuva: Asko Palviainen
Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin saadaan vuonna 2025 useita kansainvälisiä nimiä, kuten Camilla ja Jessica tai Jose ja Kevin. Tällä kertaa joukossa ei ollut yhtään suomenkielistä nimeä – kuten vuoden 2015 uudistuksessa Taika ja Sisu. Tämä kertoo siitä, että suomalaisten nimenanto on kansainvälistynyt. Lisäksi kalenteriin hyväksyttiin muutama vanha kalenterinimi, kuten Aamos, Linus ja Rolf, sekä monia vanhojen kalenterinimien uusia variantteja, kuten Livia (Olivia) tai Miki (Mikael). Julkisuuden henkilöistä oman nimipäivän saa muun muassa entinen rap-artisti Cheek eli Jare Tiihonen. Nimi Jare sijoitettiin samalle päivälle (20.11.) kuin Jari ja Jalmari. SKANDINAAVISIA JA KANSAINVÄLISIÄ NIMIÄ Suomenruotsalaiseen kalenteriin tulee nyt useita nimiä englanninkielisestä maailmasta, kuten Elton, Morris ja Tristan. Italialaista nimistöä edustavat Sienna, Luca ja Matteo. Kalenteriin hyväksyttiin myös vanhoja skandinaavisia nimiä, kuten Tova ja Joar. Norjalaisesta ja tanskalaisesta nimistöstä on taas lainattu nimet
”Helsingin yliopisto on yhteiskunnassamme se taho, jolle on annettu tehtäväksi vastata niin suomalaisesta kalenterista kuin sen sisältämistä nimipäivistä. Tämä on yliopistollemme tärkeä kulttuuritehtävä”, totesi rehtori Sari Lindblom nimipäiväuudistuksen julkistustilaisuudessa Tiedekulmassa.
Nimipäiväuudistus 2025 s. 1–2 • Ortodoksiset nimipäivät uudistuvat s. 2 Tanska poisti kalenterista pyhäpäivän s. 3 • Kalenteriaiheista luettavaa s. 4
2
REHTORI HYVÄKSYY UUDISTUKSEN Nimipäiväkalenterit uudistetaan nykyään viiden vuoden välein. Uudistuksista vastaa Helsingin yliopisto, jolla on tekijänoikeus suomalaisiin nimipäivälistoihin. Vuoden 2025 uudistukset laativat dosentti Minna Saarelma-Paukkala ja filosofian tohtori Leila Mattfolk, ja ne hyväksyi Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. Nyt tehtyjen uudistusten pohja-aineisto sisälsi vuonna 2018 elossa olleiden suomalaisten etunimet. Tähän aineistoon lisättiin Suomessa vuosina 2018–2022 syntyneiden lasten nimet. Aineistot saatiin Digi- ja väestötietovirastolta (DVV). Suomalaiseen kalenteriin pääsyn ehtona oli, että nimi esiintyy aineistossa vähintään 500 suomenkielisellä naisella tai miehellä. Kaikkiaan nimipäivän sai näin yli 26 000 henkilöä. Suomenruotsalaiseen kalenteriin pääsyn raja oli 50 nimenkantajaa, ja oman nimipäivän saaneita on yli 1 700. Nimipäiväuudistukset vuodelle 2025 julkistettiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 31. elokuuta. Tässä kaikille avoimessa tilaisuudessa oli mukana niin nimipäivistä kiinnostuneita kansalaisia kuin median edustajia. Uudet nimipäivälistat ovat nyt kaikkien kalenterintekijöiden tilattavissa Almanakkatoimistosta. Minna Saarelma-Paukkala
2023
Vuoden 2025 uudet kalenterinimet UUDET NAISTENNIMET
UUDET MIESTENNIMET
• • • • • • • • • • • • • •
• • • • • • • • • • • • • • •
Alissa 14.7. Alva 21.2. Amelia, Milena 19.5. Camilla 21.4. Elea 11.7. Jessica 25.2. Juulia 12.4. Kira 12.8. Lili, Lilia, Lilian 20.5. Livia 29.5. Marju 15.8. Mona 15.6. Siina, Sinna 4.10. Vivian 2.5.
Aamos 31.3. Eppu 18.3. Ilja 9.4. Jare 20.11. Jasu 25.7. Jose 19.3. Kaius 16.2. Kevin 7.11. Leon 28.9. Linus 3.5. Martin 10.11. Miki 29.9. Mio 4.2. Neo 12.9. Rolf 6.3.
NYA KVINNONAMN
NYA MANSNAMN
• • • • • • • • • • • • •
• • • • • • • • • • •
Bea 2.12 Celine 23.3 Edla 13.4 Elisa 19.11 Emilie, Mila 19.5 Fiona 2.3 Line 22.6 Lykke 6.9 Malva 3.6 Melanie 5.5 Sienna 14.8 Tova 12.12 Venla 2.6
Aston, Elton, Winston 14.6 Caspian 4.2 Dominic 5.8 Elvin 9.3 Joar 22.8 Julian 12.4 Luca 18.10 Marius 30.4 Matteo 24.2 Morris 22.9 Tristan 31.10
Ortodoksiset nimipäivät uudistuvat Suomen ortodoksisen kirkon kirkkokalenterissa päivittäin muistettavien pyhien nimet ja nimipäiväkalenteri on päivitetty vuodelle 2024. Uudistukselle oli tarvetta, sillä ortodoksista pyhien luetteloa ja erityisesti nimipäiväkalenteria ei ollut päivitetty systemaattisesti pitkään aikaan. Kalenterista oli jäänyt pois merkittäviä päivän pyhiä ihmisiä sekä suomalaista perusetunimistöä. Siten kirk-
kokalenteri ei palvellut enää parhaalla mahdollisella tavalla liturgisia tarpeita eikä yksittäisen seurakuntalaisen hengellistä elämää. Uudistuneesta ortodoksisesta nimipäiväluettelosta kerrotaan tarkemmin Yliopiston almanakkatoimiston blogissa tammikuussa 2024, kun saamme vierailevaksi kirjoittajaksi kirkkokalenterityöryhmän johtajan, Haminan piispa Sergein.
Jo tässä vaiheessa kannattaa olla tietoinen siitä, että ortodoksinen nimipäiväkalenteri 2024 eroaa merkittävästi aiemmista vuosista. Kirkkokalenterityöryhmässä Yliopiston almanakkatoimistoa edusti erikoissuunnittelija Asko Palviainen. Työryhmän muina jäseninä toimivat pastori Mikko Sidoroff, arkkimandriitta Mikael sekä Johanna Vaikonpää. Onerva Ollila
3
2023
Tanska poisti kalenterista pyhäpäivän Tanskan parlamentti päätti helmikuussa 2023 poistaa maan kalenterista store bededag -nimisen pyhäpäivän vuodesta 2024 alkaen. Päivää vietettiin vuosisatojen ajan neljäntenä pääsiäisen jälkeisenä perjantaina ja se oli vapaapäivä suurimmalle osalle tanskalaisia. Pyhäpäivän poistamisen syyt liittyvät talous- ja turvallisuuspolitiikkaan: Tanskan hallituksen mukaan pyhäpäivän poistaminen tuottaa maalle Natoon liittymiseen tarvittavat varat kolme vuotta suunniteltua aikaisemmin. Store bededag eli "suuri rukouspäivä" perustettiin 1600-luvulla yhdistämään useampia erillisiä rukouspäiviä. Päivän vapaapäiväluonteen poistamista vastustettiin adressein ja mielenosoituksin. Myös Tanskan kirkko (folkekirken) vastusti vapaapäivästä luopumista, mutta Tanskan parlamentti (folketinget) päätti poistamisesta äänin 95–68. Muutoksen myötä tanskalaisessa kalenterissa on nyt kymmenen vuosittais-
ta pyhäpäivää, joista kahdeksan saattaa osua arkipäivälle. Lisäksi neljä muuta aatto- ja vapaapäivää on useissa työehtosopimuksissa määritelty vapaapäiväksi. Vertailun vuoksi: suomalaisessa kalenterissa on kolmetoista vuosittaista juhla- ja pyhäpäivää, joista yhdeksän voi osua arkipäivälle. Lisäksi juhannusaatto ja jouluaatto ovat useimmilla työehtosopimuksessa mainittuja vapaapäiviä. Ruotsalainen kalenteri on pyhäpäivien osalta identtinen suomalaisen kanssa sillä erotuksella, että Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6.12. ja Ruotsin 6.6. Ruotsissa juhannus- ja jouluaaton lisäksi myös uudenvuoden-
aatto on usein työehtosopimuksessa määritelty vapaapäivä. Norjalaisessa kalenterissa on kymmenen pyhäpäivää, joista kahdeksan voi osua arkipäivälle. Pyhäpäivät ovat yleensä vapaapäiviä. Lisäksi neljä muuta juhla- ja aattopäivää ovat monissa työehtosopimuksissa vapaapäiviä. Norjassa kiirastorstaita edeltävä keskiviikko sekä jouluaaton aatto 23.12. ovat monissa työehtosopimuksissa puolikkaita vapaapäiviä. Islannissa pyhäpäiviä on vuosittain neljätoista. Niistä kaksitoista voi osua arkipäivälle. Lisäksi jouluaatto ja uudenvuodenaatto ovat Islannissa vapaapäiviä kello 13 alkaen. Onerva Ollila
Pohjoismainen pyhäpäivävertailu SUOMI
RUOTSI
NORJA
TANSKA
ISLANTI
Uudenvuodenpäivä Uudenvuodenpäivä Uudenvuodenpäivä Uudenvuodenpäivä Uudenvuodenpäivä Loppiainen Loppiainen Kiirastorstai Kiirastorstai Kiirastorstai Pitkäperjantai Pitkäperjantai Pitkäperjantai Pitkäperjantai Pitkäperjantai Pääsiäispäivä Pääsiäispäivä Pääsiäispäivä Pääsiäispäivä Pääsiäispäivä 2. pääsiäispäivä 2. pääsiäispäivä 2. pääsiäispäivä 2. pääsiäispäivä 2. pääsiäispäivä Ensimmäinen kesäpäivä* Vappu Vappu Työväen päivä Helatorstai Helatorstai Helatorstai Helatorstai Helatorstai Helluntaipäivä Helluntaipäivä Helluntaipäivä Helluntaipäivä Helluntaipäivä 2. helluntaipäivä 2. helluntaipäivä 2. helluntaipäivä Kansallispäivä 6.6. Itsenäisyyspäivä 17.6. Juhannuspäivä Juhannuspäivä Kauppiaiden vapaapäivä** Pyhäinpäivä Pyhäinpäivä Itsenäisyyspäivä 6.12. Jouluaatto (13 –>) Joulupäivä Joulupäivä Joulupäivä Joulupäivä Joulupäivä 2. joulupäivä 2. joulupäivä 2. joulupäivä 2. joulupäivä 2. joulupäivä Uudenvuodenaatto (13 –>) + Juhannusaatto + Juhannusaatto + Jouluaatto + Jouluaatto + Uudenvuodenaatto
+ Offentlig høytidsdag 1.5. + Työväen päivä 1.5. + Grunnlovsdag 17.5. + Perustuslain päivä 5.6. + Jouluaatto + Jouluaatto + Uudenvuodenaatto + Uudenvuodenaatto
*19. ja 25.4. välinen torstai **elokuun ensimmäinen maanantai
Osoitelähde: Yliopiston almanakkatoimiston asiakasrekisteri Paino: Punamusta Oy 2023
KALENTERI RYTMITTI KESKIAJAN ELÄMÄÄ
Keskiajalla suomalaisten talonpoikien koko elämä jäsentyi katolisen kirkon kalenterin mukaan. Kirkollisina juhlapyhinä levättiin, mutta muina päivinä ahkeroitiin. Juhlapyhiä edelsivät paastopäivät, jolloin syötiin kevyemmin. Vuotuisten maataloustöiden alkaminen ja päättäminen luettiin pyhimysten muistopäivistä, jotka oli merkitty riimusauvoihin. Karja päästettiin kevätlaitumille Yrjön päivänä, heinänteko alkoi Marketan päivänä ja elonkorjuu aloitettiin Laurin päivään mennessä. Keskiajantutkija Ilari Aallon ja kuvataiteilija Elina Helkalan teos Vuosi keskiajan Suomessa (Atena 2023) kuvaa suomalaisten elämää vuonna 1480. Tuona aivan tavallisena vuonna maassa ei riehunut rutto eikä halla tuhonnut satoa. Kirja etenee aikajärjestyksessä tammikuulta talvikuuhun – kuten joulukuuta silloin kutsuttiin. Tammikuussa Nuutin päivä lopetti joulukauden ja aloitti ns. selkäviikot, jolloin tehtiin talvisia metsätöitä. Helmikuussa vietettiin riehakasta laskiaista pääsiäispaaston alla. Maaliskuinen Marian ilmestyspäivä aloitti kevään, ja valon lisääntyessä työpäivät pitenivät. Huhtikuussa kaadettiin huhtakaski, pääsiäisenä kuljettiin kirkkoon juhlavaan messuun – ja niin edelleen. Aalto kirjoittaa suomalaisten talonpoikien elämästä arkisen asiantuntevasti, ja Helkalan kuvitus on sympaattista. Minna Saarelma-Paukkala
MARTYRER, PÅVAR OCH ANDRA HELGON
Heikki Ojas bok Helgonnamn i almanackan (SLS och Appel 2023) för läsaren in i en historisk helgonvärld fylld av äventyrliga och spännande öden. Helgon förknippas med legender, mirakel och våldsam martyrdöd. Läsaren får ta del av ödena för omkring 800 helgon vilka presenteras i datumordning från nyårsdagen till nyårsafton. Martyrer, bibliska personer, biskopar, påvar och kungligheter har fått plats i boken. Läsaren möter kända helgon såsom Lucia, Maria Magdalena och biskop Henrik, som Lalli slog ihjäl. Även mindre kända helgon såsom Corona, Sosthenes och Ottomarus finns med. Den finska versionen av boken utkom år 2011. Den svenskspråkiga upplagan har bearbetats och kompletterats med helgonnamn som förekom i sverigesvenska och finlandssvenska tryckta kalendrar mellan 1500 och 1900. Boken utgavs år 2023 gemensamt av Svenska litteratursällskapet i Finland och Appel förlaget i Sverige. Många nutida namn har sin bakgrund i den medeltida kyrkans helgonkalender. Förutom att vara ett uppslagsverk för helgonnamn, ger boken bakgrundsinformation om namn vilka ingår i namnsdagskalendern. Bilder av historiska målningar, teckningar och fotografier pryder nästan varje uppslag. Boken har 321 sidor och språket är lättläst. Christine Stukaloff
ILOISTA JOULUA JA HYVÄÄ KALENTERIVUOTTA 2024! Olemme tehneet joululahjoituksen Suomen Punaisen Ristin kautta Ukrainan kriisin uhreille.
Yliopiston almanakkatoimisto Minna, Onerva, Christine, Asko ja Lasse
ISSN 2342-7116 (Painettu) ISSN 2342-7124 (Verkkojulkaisu) Vastaava toimittaja: Minna Saarelma-Paukkala Taitto: Onerva Ollila Julkaisija: Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy, Yliopiston almanakkatoimisto Postiosoite: PL 14, 00014 Helsingin yliopisto Käyntiosoite: Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki Puhelin: 02941 22942 Sähköposti: almanakka@helsinki.fi Internet: almanakka.helsinki.fi