ilmiö
Eläköön suomalainen ruis Ruis on suomalaisille rakas ja tärkeä vilja. Tästä kielii rukiin jatkuva suosio ruoanlaitossa sekä ruisleivän äänestäminen 100-vuotiaan Suomen kansallisruoaksi. Rukiista on helppo olla ylpeä: siinä on jotain hyvin perisuomalaista. Teksti Mari Moilanen Kuvat
R
uisleipä on ruokkinut suomalaisia jo satojen vuosien ajan, eikä loppua rukiin vahvalle sidokselle suomalaiseen ruokaperinteeseen näy. Ruis on juurtunut suomalaiseen makumaailmaan ja keittiöihin. Ei siis liene yllätys, että suomalaiset syövät eniten ruista koko maailmassa.
Pitkän perinteen vilja
Suomessa rukiin viljelyllä on pitkä perinteet. Tätä vähäravinteisessa ja kuivissakin olosuhteissa kasvavaa viljaa on alettu viljellä meillä viimeistään 500-luvulla eaa. Rukiin suosioon viljelyskasvina on syynsä. Rukiin puinti on helppoa, eikä se vaadi monia välineitä. Puhdistetut jyvät ovat suoraan valmiita jauhettaviksi, ja syksyllä kylvettynä se ehtii valmistua lyhyenäkin kesänä. Tärkeä syy lienee myös ollut leivän hyvä säilyvyys. Kotimaisen rukiin kysyntä on säilynyt vakaana. Suosiosta huolimatta Suomi ei ole rukiin tuotannossa omavarainen, vaan sitä tuodaan Suomeen muun muassa Saksasta ja Puolasta.
Ruis on aromikas ja monipuolinen
Raaka-aineena ruis ei ole mieto eikä tylsä. Suomalainen ruis on aromikas vilja, josta suurin osa jauhetaan täysjyväjauhoksi. Täys-
Otavamedia, iStock
jyväjauhoista pyöräytetyt ruisleivät tuoksuvat tuoreina päivittäin kauppojemme hyllyillä. Rukiin voimakas maku on herkullisimmillaan perinteisessä, suomalaisessa ruokaleivässä, kuten juuri hapanleivässä. Ruis on kuitenkin yllättävän monipuolinen. Sen erilaiset valmisteet – hiutaleet, suurimot, jauhot ja leseet – mahdollistavat tämän terveysviljan kattavan hyödyntämisen.
Ruis taipuu moneen
Yksinkertaisimmillaan ruis maistuu lempeänä aamupuurona voisilmän kera. Se leivittää voissa paistettuihin muikkuihin maistuvan pinnan ja antaa lisäpotkua vaaleista jauhoista leivottaviin taikinoihin, sämpylöihin ja piirakoihin. Sokerin kera siitä saa ihanan makuisen taikinankuoren marjapiirakoihin. Karjalanpiirakat saavat juuri rukiista niiden oivallisen, omintakeisen maun. Ruis kuuluu lisäksi osana moniin suomalaisiin perinneruokiin. Kypsentämättömänä rukiin jyviä ei tule syödä, mutta kokonaisena keitetyt, nopeasti pannulla voissa paahdetut jyvät ovat suurta herkkua vaikkapa kalaruokien lisukkeena. Vanhat ruisleivän kannikat voi hyödyntää vedet kielelle herauttaviin, kotitekoisiin ruissipseihin tai raastaa täysjyväiseksi korppu jauhoksi.
39
––– 3/17