








Nyt on ilmoja pidellyt, helle hellinyt ja trooppiseksi muuttuneet yön tunnit tuskastuttaneet. Hyvin on pärjätty ja pöytätuuletin pöhöttää tätäkin kirjoittaessa ja tiedän, kuinka ihania lltauintihetkiä kaipaillaan talvipakkasten paukkuessa.
Suomessa mitattiin viimeksi näin pitkään kestänyt yli 30 asteen hellejakso vuonna 1972. Pisti miettimään, että muistaisiko tuosta jotain? En muista, mutta aavistan, että 8-vuotiaan Marjon kesäpäivät kuluivat Suojärven uimarannalla - siellä oli muuten siihen aikaan kioski ja uimavalvojalla oma tähystystorni. Janoa sammutettiin Rymdillä, Se oli alumiinipusseihin pakattua jauhetta jota sekoitettiin veteen - yhdestä pussista tuli litran verran melkoista lisäainepommia.
Uimataito on noussut otsikoihin - tai sen puute. Onneksemme kaupungissamme on kaksi uimahallia, joten jokainen koulukas pääsee varmasti uimaan oppimaan. Olisi upeaa, jos uimarannoillamme olisi vielä enemmän uimataitoon kannustavia tapahtumia. Hienoa, että 4H on järjestänyt rantauimakouluja kesäkuussa! Itselleni mieleen jääneitä hetkiä oli, kun sain suoritettua uimakandidaatin ja -maisterin tutkinnot. Vieläköhän näitä voi Ääne-
Äänekosken uimahallissa on pidetty uimakouluja myös aikuisille. Siitä peukku ja kannustava vinkki jokaiselle uimataidottomalle tai vettä pelkäävälle.
Olin toimitusjohtaja joka liimasi myös postimerkit.
Äänekosken urheiluautoilijat ry 40 vuotta!
Wille Keittiö ja Olohuoneen kauniissa interiöörissä on suhisteltu virkkuukoukkuja ja kalisteltu neulepuikkoja värikkäiden lankojen juostessa ja iloisen puheensorinan kuuluessa. Outi Pantsarin luotsaama sateenkaarineulonta on kerännyt neulojia mukavaan yhteiseen tapahtumaan.
tuli mieleen, kuinka tällainen sateekaarineulonta olisi mukava järjestää, teemaa ylläpitämään, Pantsar sanoo.
Pohjoismaisen määritelmän mukaan olet uimataitoinen, jos pudottuasi syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja pinnalle päästyäsi uit yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta uit vähintään 50 metriä selkäuintia. Onnistuisiko sinulta tämä?
Lukemalla ei uimaan opi - järveen se on mentävä. Uimataito on todella tärkeä
50 vuotta täyttänyt Seta on aloittanut sateenkaari -sanan käytön heti perustamisen yhteydessä, sana sateenkaari kokoaa yhteen seksuaalisen ja romanttisen suuntautumisen, sukupuolen, perheiden ja suhteiden moninaisuutta sekä sateenkaarihistoriaa, -kulttuuria ja ihmisoikeuksia sekä yhteisöä koskevia käsitteitä ja termejä.
Sateenkaarineulonta on toiminut alkusysäyksenä 2. elokuuta järjestettävälle Äänekoski Pridelle.
– Olemme kokoontuneet nyt kolme kertaa ja vielä kerran ennätämme neulomusten äärelle ennen tapahtumaa, Outi Pantsar kertoo.
Äänekoski Pride sai hyvän vastaanoton vuonna 2022. Pride on ihmisoikeustapahtuma seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkyvyyden ja yhtäläisten oikeuksien puolesta tehdyn työn kunniaksi. Priden sanoma on, että jokainen saa olla ylpeästi oma itsensä.
– Nyt kun saatiin työryhmä järjestämään Äänekoskelle Pride -tapahtumaa,
SATEENKAARINEULONNAN tarkoituksena on myös innostaa valmistamaan itselleen sopivaa asustetta tai vaatetta.
– Että olisi omat, itsetehdyt sateenkaariasusteet menossa mukana. Olemme saaneet aikaan monenlaista kuten virkattuja rannekkeita. On ollut ilo nähdä, kuinka mukaan on tullut henkilöitä, jotka eivät ole tarttuneet käsityöhön alakoulun jälkeen, ja onpa mukana myös miesoletettujakin, jotka ovat innostuneet teemasta.
Jokainen osallistuja on saanut aikaan jotakin.
– Ja tästä jää itselle mukava muisto, että on ollut mukana hyvän asian ja hengen puolesta. Tänne voi tulla ilman taitoja, sillä minun tehtävänä on myös opettaa jos apua tarvitsee. Mutta jos haluaa vain katsella, niin sekin on ok. Pantsar on tuonut mukanaan koukut, puikot ja langat.
TARINAT risteilevät käsitöiden lomassa
vallitsevien maailmantilanteiden ja pride-teeman ympärillä. – Puhutaan kaikenlaisista asioista sulavasti sulassa sovussa.
Pantsar tunnetaan kaupungissa neulegraffiteistaan, Taidepuistosta, yleensäkin neuleista ja värikkyydestä. On ihan pakko kysyä: kuinka hän itse sonnustautuu Äänekoski Prideille? Viime kerralla minulla oli upea omatekemä puuvillainen sateenkaariraitaneulepaita.
– Tällä hetkellä minulla on valmiina hameen helma. Katsotaan minkä mittainen hame 2. elokuuta hameessa on, Outi Pantsar naurahtaa ja toivottaa kaikki tervetulleeksi neulomaan, virkkaamaan tai fiilistelemään.
Seuraavalla kerralla saadaan sateenkaarineulonnan rinnalle myös korvistyöpaja, jota vetämään tulee Riikka Liekkinen.
– Nyt on mahdollisuus tulla valmistamaan omannäköinen asuste Äänekoski Prideille!
Puhetta piisaa kun päästään jakamaan muistoja yhteisestä bändimenneisyydestä.
Häränvirrassa piti veden virrata 52 vuoden ajan, ennen kuin Expert Sounds istahti yhteisen pöydän ääreen muistelmaan nuoruuden bändiharrastusta.
Marjo Steffansson
Expert Sounds perustettiin vuonna 1969, saattoi se olla vuotta aiemminkin. Kun oikein muistellaan, niin ajatuksen takana olivat 15-vuotiaat Esa Kalenius ja Timo Niskanen.
– Meitä yhdisti urheilu, lähinnä jääkiekko ja jalkapallo sekä tietenkin Hiskinmäki, Pekka Kosonen sanoo.
Pian oli bändiin rekrytoitu myös Seppo Raatikainen sekä koulun kuorosta bongatut Helena Aravesi (nyk Välilä) ja Satu Oksanen (nyk Minkkinen).
Expert Sounds 52 vuotta myöhemmin: Seppo Raatikainen, Helena Välilä os. Aravesi, Satu Minkkinen os. Oksanen ja Timo Niskanen. Istumassa Esa Kalenius ja Pekka Kosonen. Kuva: Peter Lindenberg.
hakea: Aquarius, Venus, Cotton Fields, Yellow River, She´s a Lady, Rosegarden, Mamy Blue, Chirpy Chirpy Cheep Cheep, Soley Soley, Amarillo, Lady on Black ja Maalaismaisema.
– Eihän me osattu englantia kovinkaan hääppöisesti, joten sanat taltioitiin foneettisesti, Helena kertoo.
– Maalaismaiseman sanat muokattin paikalliseksi ja laulettiin maito-Ipistä sillä Jämsenin Ipi ajoi Valion autoa, Pekka muistelee.
Nimi Expert Soundsille keksittiin, kun päästiin omaan treenikämppään, Expertiksi muuttuneen Niskasen varastoon, Kauppakatu kuutoseen. Sinne vei tie joka päivä, heti kun koulusta päästiin.
– Konehalliin erotettiin pakastimista ja pyykkikoneista nurkkaus, Timo muistelee
– Timon isä sponsoroi meille bändipaidatkin, Helena kiittelee.
ENSIMMÄISET keikat veivattiin Hiskinmäen konvissa. Kun päästiin esiintymään työväentalolla avattuun diskoteekkiin, oli menestys melkoinen.
– Nuorisoluolaan saapui sali täyteen, ja silloin kyllä jännitti, Satu sanoo.
Keikat lisääntyivät ja paikalle saavuttiin näyttävästi Pekan mopolla.
– Minä istuin takana ja pidin kiinni Koivuselta lainattuja vesikärryjä, johon oli lastattu rummut, vahvistimet ja muut soittimet, Timo kertoo.
40-v juhlat
13.9. klo 10-14
– Me oltiin Esan kanssa tuttuja jo lastentarhasta, Helena lisää. Soittotaitoa löytyi Esalta, jolla oli akustinen Landola liimautunut näppeihin jo kymmenvuotiaana.
– Kävin Koskelassa soittotunneilla ja myöhemmin pääsin Vainikaisen Juuson oppiin, ja hän oli jazz-miehenä tosi hyvä opettamaan, Esa muistelee. Timo kävi Annikka Wahrmanin pianotunneilla, joten siitä oli jo hyvä lähteä yhteisiä sointuja tavoittelemaan. Kuten Hector laulaa, kuinka pelkkä basso voisi antaa vähän pohjaa musiikkiin, otettiin messiin mukaan Seppo. Rumpupatterin taakse otettiin Pekka.
– Mä kuuntelin sujuvasti musiikkia kelanauhurilta, progea lähinnä ja kun pojat pyysi mukaan, niin minähän lähdin ja siitä alkoi armoton opettelu, Pekka sanoo.
ENSIMMÄISET yhteiset tahdit soitettiin Koskelan takkahuoneessa.
– Käytiin myös Suolahdessa Työväenopistolla soittelemassa Sepän Tapsan kanssa. Sinne oli tosin hieman hankala kulkea mopolla soittopelit mukana, Timo naurahtaa.
Omia biisejä ei ryhdytty nikkaroimaan, vaan luotettiin sen ajan hitteihin. Koska nuotteja ja sanoja ei ollut saatavilla, tapailtiin sointuja korvakuulolta ja sanat käytiin kirjoittamassa Koronabaarissa, jukeboxia 20 pennin kolikoita syöttäen.
– Into oli hirveä, Pekka lisää. Maine kasvoi ja pian oltiin jo keikalla kuntarajojen ulkopuolellakin: Viitasaarelle ja Saarijärvelle, Jyväskylään Sohvin Krouviin ja tietenkin oman kylän Kosken Hovissa.
– Oltiin Lekkerissäkin kuukauden orkesterina. Se oli varsin jännää kun pääsi alaikäisenä katsomaan kun aikuiset nauttivat alkoholia. Kerran meidän piti kompata Seija Simolaa, mutta hän ei tullutkaan paikalle, onneksi meillä oli seijat omasta takaa, Pekka naurahtaa.
– Oltiinhan me Hannu Hoviakin säestämässä, Esa lisää.
AIKA KULTAA muistot ja kun päästään yhdessä muistelemaan, tulee muistoista entistä rikkaammat ja rakkaammat.
– Piti soittaa kappale monta kertaa, että ennätti saada sanat talteen ruutupaperivihkon sivuille, Satu sanoo. Kapelimestariksi ja ohjelmapäälliköksi nimettiin Esa. Myös Pekalle annettiin taiteellista vapautta löytämään kappaleita biisilistaan.
Koolle kutsuneen Sepon tallessa ollut Esan laatima biisilista kertoo, kuinka Expert Sounds luotti todellakin hittien voimaan. Samalla tulee huomanneeksi, ettei menty siitä mistä aita on matalin. Kolmen soinnun kappaleita kun saa listalta
– Tikanderin Enu sanoi kerran, että Expert Sounds oli kova bändi. Se kertoo mulle, että kyllä me me taidettiin olla sitä, Pekka huokaa.
Bändi laitettiin pakettiin joskus vuonna 1973, kun pojat lähtivät armeijaan ja naiset alkoivat tekemään lapsia.
– Sovussa erottiin, oli kyllä ihanaa päästä taas tapaamaan, Satu huokaisee.
Expert Sounds haluaa muistaa myös roudareitaan. Kari Kamppilaa, Tarmo Liimataista ja Riitta Kirjavaista. – Jos joltain löytyy bändistämme kuvia, niin olisi tosi nastaa!
Mercurian alakerrassa (Ent. Alemakasiinin katettu parkkitila)
TERVETULOA KOKO PERHEEN TAPAHTUMAAN! VAPAA PÄÄSY!
Puheenjohtaja: Mika Kuoppala, 044 358 6187
Varapj: Krisse Huupponen, 050 543 6038
Jäsenet:
Timo Penttinen, 0400 596 623
Juha Helenius, 0400 547 957
Antti Antinaho, 045 152 5033
Risto Kautto, 040 687 5175
Simulaattorikerho:
Tapio Takkinen, 050 739 7740
Tervetuloa mukaan aktiiviseen toimintaan.
Kaikkiin hallituksen jäseniin voi olla yhteydessä jäsenasioissa.
Perjantain EK:t ajetaan upeissa Äänekosken Saarikkaan maisemissa. Tervetuloa viettämään
ja pyttipannua Kahvia, muita juotavia ja herkkuja
EK:N
PYSÄKÖINTI, PÄÄSYLIPUT JA MUUT LISÄTIEDOT: www.sectorallyfinland.fi
Äänekosken Urheiluautoilijat juhlii tänä vuonna komeaa 40 vuoden taivaltaan. Vuosikymmenten aikana on nähty valtava määrä kilpailuja, talkoita ja ennen kaikkea hienoja hetkiä autourheilun parissa. Yhdistyksen tarina on monenlaisten ihmisten yhteinen niin intohimoisten tekijöiden, ajajien kuin tukijoukkojenkin.
Oma polkuni autourheiluun alkoi 90-luvulla Suolahden katsastusaseman pihalta, kun Kinnusen Pekka ja Kunnarin Alpo ohjasi minut kartingin pariin. Se kipinä, joka silloin syttyi, kantaa yhä tänä päivänä autourheilun parissa. Toivon, että myös tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus kokea sama, siksi tarvitsemme Äänekoskelle lisää harrastuspaikkoja ja mahdollisuuksia autourheiluun.
Seuraava suurempi talkoorupeama huipentuu perjantaina 1.8. Secto Rally Finlandin Saarikkaan erikoiskokeella. Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi seuraamaan Rovanperän ja muiden menestystä Saarikkaalla! Tiedossa on vauhtia, tunnelmaa ja elämyksiä koko perheelle. Lisäksi syksyllä järjestämme erillisen juhlapäivän, jossa päästään muistelemaan menneitä ja katsomaan kohti tulevaa yhdessä autourheilun ystävien kanssa.
Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana matkalla, tehdään tästäkin vuodesta unohtumaton!
Urheilullisin terveisin, Mika Kuoppala Äänekosken Urheiluautoilijat ry
Äänekosken Urheiluautoilijat on tarjonnut monelle mahdollisuuden harrastaa monessa eri autourheilulajissa.
Jäsenistö on ollut erittäin aktiivista toimimaan monessa eri lajissa. Aian alussa pääpaino on ollut rallisprintissä, rallissa ja jokamiesluokassa mutta nykyään lajeja on mukaan tullut uusia autourheilumuotoja kuten drifting, rokkiralli, eJokkis ja muut simulaattoreilla ajettavat lajit. Eikä ole vaan kilpailtu, sillä aktiivi toiminnan ylläpitämiseen tarvitaan pal-
jon erilaisia talkootunteja järjestämällä kilpailuja, tapahtumia ja osallistumisia muiden järjestämiin kilpailuihin/tapahtumiin. Esimerkkinä muutamasta suurimmasta ponnisteluista mainittakoon 2002 JM SM Liigafinaali Pihtiputaalla, JM Talvimestaruus 2005, osallistuminen Jussin Jäämalja -sarjaan ja toki unohtamatta kuinka suuria ponnisteluja vaatii
AKK:n suuressa palkintogaalassa Alvari Mäkinen kävi pokkaamassa Drifting SM-hopeaa.
oli
MM Ralliin erikoiskokeen järjestäminen ja niitä erikoiskokeita kuuluu seuran historiaan monta.
Joissakin lajeissa olimme myös edellä kävijöitä ja riitti uskallusta yrittää, kuten rallisprintti jäälle tai rallispecial ja varsinkin vuonna 2009 järjestetty Spektri Rallispecial, joka onnistui täysin, jopa aurinko paistoi.
JOKKISTA eli jokamiesluokkaa on harrastettu koko seuran olemassaoloajan kilpaillen ja kilpailuja järjestäen. Aktiivikilpailijoita on mukana ollut aina ja iso kiitos heille. Kilpailuja on järjestetty talvisaikaan Niidenveden, Hankalan ja Mämmen jäillä eikä ole tarvinnut lähteä naapurikuntiin mutta nykyään kilpailujen tekeminen on mennyt erittäin hankalaksi paikkojen asettamien haasteiden
vuoksi, joten järjestäminen on jäänyt ja olemme siirtyneet kesäkisoihin, sillä Pihtiputaan Urheiluautoilijat ovat antaneet meille mahdollisuuden vuokrata oman ratansa, kilpailut on siellä. Sinällään harmi, kun emme voi järjestää kilpailuja kotikaupungissa.
DRIFTING, Rokkiralli ja simulaattoreilla ajettavat kilpailut ovat tulleet uusina lajeina mukaan. Driftingissä Alvari Mäkinen on voittanut SM hopeaa, erittäin taitava kuljettaja lajissaan. Hän treenaa ajamistaan simulaattoreilla ja jopa testaa auton käyttäytymistä niillä. Simulaattoreilla on myös osallistuttu eJokkiskisoihin. Eräänä kilpailuna voisi mainita osallistumisen kahdella joukkueella, Team Pomppujalka ja PMH Traiding Team, eJokkis JM SM Liigaan 2024. Haastava kilpailu ja tänä
vuonna uudelleen.
Rokkiralli on hieman niin kuin jokamiesluokka mutta siinä on mahdollista ajaa sellaisessa luokassa, missä ei ole autonmyynti velvoitetta ja siellä ajaa seurasta monta kuljettajaa ja jossain finaalissa herrojen nimet aina löytyy.
NUORISOSTA on pidetty huolta erilaisten kerhotoimintojen myötä, kuten esim Pekka Kinnusen ja Alpo Kunnarin ansiokas karting toiminta. Seuralla oli tuolloin omia autoja, joten kynnys harrastamiseen oli matala. Nykyään kerho toimintaa jatkaa Tapio Takkisen vetämä simulaattorikerho, joka on mahdollista, koska seuralla on kaksi simulaattoria. Kokeilemaan pääsee ilman, mitään vaatimuksia mutta aktiivitoiminta vaatii seuranjäsenyyden. Pelkkiä tapahtumia, mitä olemme jär-
jestäneet on suositut kevätjäiden aikaan lajiesittelypäivät Hietamalla. Kelistä riippumatta jäälle on kokoontunut paljon lajista kiinnostuneita. Ralliauton kyytiinkin on päässyt. Lisäksi erittäin suosittuja on olleet keväisin ja syksyisin järjestettävät renkaanvaihto tempaukset. Niiden aikana on todella iso määrä autoja saanut alleen keliin sopivat renkaat. Tässä pieni kertomus toiminnastamme, sillä paljon jää pois mutta tähän loppuun voisin mainita, että Hankalan rannassa on Hautra JM kilpailussa VIPluokan voittanut silloinen kaupunginjohtaja Arto Lepistö. Siinä luokassa oli mukana myös Simo Salmelin.
Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Erja Pentinpuro, seuran sihteeri
Omasta mielestäni nämä oli todella hienosti järjestettyjä kisoja ja tunnelmaa oli niin Mämmellä kuin Hankalassa. Hankala varsinkin itselle tuo muistoja. Pienenä/nuorena muistan eräätkin kisat johon osallistui silloisia kunnan henkilöitä omalla kisallaan. Kolme autoa siinä kilpaili ihan tosissaan maaliviivalle saakka, sen muistan että Virtasen Matti oli kolmas ja mielestäni Salmelin Simo joko voitti tai oli toinen mutta en millään saa päähän sitä kolmatta kuljettajaa, mutta siinäkin ajettiin kumminkin ihan tosissaan. Samaisesta kisapäivästä muisto yleisen luokan puolelta kun Autovarusteen Manninen volskillaan
taisteli pääsystä a-finaaliin ja olisko ollut sitten b-finaali loppumetreillä kun joku yritti kivuta Mannisen Volskia pitkin ohi, ei onnistunut. Ehdin siitä juosta varikolle katsomaan kun yrittivät korjata Mannisen Volkkaria ja muistan kun kuski kävi kuumana kapiinissa ja huusi että se yritti V.... hypätä niskaan.. Rajun näköinen oli volski takaa kun oli piikkipyörien "raatelema".. Osumaahan tuo Volski sitten sai sen verran ettei A-finaalissa pelit kestäneet... Näitä tunnelmia ja kisoja jäänyt kaipaamaan ja iso kiitos järjestäjille, mukavia muistoja jäänyt.. Ja loppuun Havia Markku omalla selostuksellaan pelkkää timanttia näissä.
”Pari vuotta sitten teidän tapahtumassa törmäsin lapsuuden kaveriin jota en ollut nähnyt vuosiin ”
”Koivistonkylällä pellolla koko päivä istuen, ek kahteen kertaan. Lämmintä oli kuin juhannuksena ja vettä satoi niin, että ei edes Goretex pitänyt. Silti oli lystiä!”
”Edesmennyt isäni pääsi vielä toteuttamaan haaveensa ajaen jokamiesluokan pappasarjassa ja voi sitä onnea ja hymyn määrää. Välillä tytärtä vähän hirvitti kun mentiin ympäri niin että buubää autolla ajettiin sairaalaan, mutta seuraava kerta oli jo nurkan takana.”
”Vuonna nakit ja muusi jollain suurajopätkällä lipunmyynnissä järjestyksenvalvojana. En tiennytkään että mitä kaikkia kieliä osaan puhua Jos ei muuten niin viittomakielellä mentiin. Oli se hupaisaa aikaa. Ja nykyään mieleenpainuvinta kilpailuissa on ne mahtavat ihmiset, joihin olen päässyt tutustumaan ja osasta tullut rakkaita ystäviä & hengenheimolaisia”
”Äänekosken ua:n järjestämät pikataipaleet olleet hyvin järjestettyjä!”
”Olihan pärinää Jokkiskisoissa.”
”Äänekosken erikoiskoe secto rallissa. Kuuma oli koiran kanssa viihdyttiin”
Suomenruotsalainen Björn Högberg ei pääse käyttämään äidinkieltään Äänekoskella mutta iloitsee maisemasta, järvistä ja yhdistystoiminnasta.
Björn syntyi Högbergin perheen kuopukseksi Helsingin kantakaupungin itärannalle, Katajanokalle. Kotona, 1885 rakennetussa Dementjeffin kivikartanossa, odotti pikkuveljen kotiutumista laitokselta isosisko Gunilla. Kaksikko tunnettiin pihapiirissä Nillana ja Nallena.
– Mä olin Nalle jo leikkikoulussa, onhan se suora suomennus etunimestäni, Björn naurahtaa.
Katajanokka oli Björnin mukaan fantastinen paikka viettää lapsuutta. Syntymäkodin osoite pysyi 12-vuotiaaksi saakka, joten ne kulmat, kalliot ja rannat ovat tuttuja yhä tänä päivänä. Kun sai kokea Kauppatorin ja sataman vilinän ja nähdä joka päivä kauniin Uspenskin katedraalin saattaa Äänekoski tuntua hiljaiselta nukkumalähiöltä?
– Koulumatka Kruununhaan kansakouluun Ritarinmäen puiston kautta, sen jälkeen suunta oli Unioninkadulle, Tähtitornin mäellä sijainneeseen Svenska normallyceumiin. Reviiri pysyi aika tarkkana.
Nalle kuvailee lapsuuttaan ainutlaatuiseksi. Hän kertoo, että kunhan oppi lukemaan, oli päivän lehti tärkeä tiedonlähde bisneksien kannalta.
– Lehdessä ilmoitettiin koska hedelmälaiva saapuu kaupunkiin. Menimme muutaman kaverin kanssa laivaa vastaan ja asettauduimme ruuman luukkujen lähettyville. Jos hyvin sattui, satamanosturin koukkuun laitettu banaaniterttu tippui laiturille.
Sukkelajalkaiset pojankossit olivat nopeita liikkeissään ja niinpä mukaan tarttui eksoottisia hedelmiä sen mitä vain käsiin ja taskuihin sopi.
SVENSKA normallyceum oli Helsingin viimeinen poikakoulu ja sieltä Björn valmistui ylioppilaaksi.
Seuraava opinahjo olikin jo ammattiin valmistava, kun ovi avautui Tekniska läroverket Helsingforsiin, Töölöön.
– Siellä valmistuin insinööriksi, linjan nimi oli instrument teknik, joka painottui heikkovirtaan, radiotekniikkaan, säätötekniikkaan sekä optiikkaan.
Valmistumisen jälkeen ensimmäinen työ löytyi Sairaalaliitolta.
– En ollut ajatellut sairaalainsinöörin töitä, mutta työtilanne vastavalmistuneelle oli ohut. Minulla oli useita sairaaloita ympäri Suomea, joista keräsin muun muassa röntgenlaitteisiin liittyviä tarkastuslomakkeita, ja tehtävänä oli saada yhtenäinen, yksi laitekorttilomake. Työ ei ollut sitä, mikä sytytti kiinnostusta, ja niinpä Björn haki koko ajan muualle. Olkiluoto kakkosen luovutustarkastajan paikka osui kohdalla, ja palkan maksusta huolehti Ekono.
– Vietin länsirannikolla viikot parakkikylässä. Se oli opettavainen paikka, kun piti tarkastaa ydinvoimalaitoksen sähkölaitteita, ja tutkia vikavirtojen syyt, ja näitä yksittäisiä virtapiirejä oli kymmeniätuhansia. Kirjoitin raportteja ja lähetin niitä sähkösanomana Asea Atomille Vesteråsiin kahden vuoden ajan.
saattorien pariin.
– Olin Suomen pään ainoa työntekijä, toimitusjohtaja joka liimasi postimerkit, teki tarjoukset ja kävi asiakkaiden luona. Se oli juuri sitä työtä mitä halusin. Myös yksityiselämässä oli ennättänyt tapahtua: siviilisääty oli vaihtunut ja Björn oli tullut isäksi.
– Perustin ensimmäisen toimiston Itäkeskuksen Maamerkkiin. Tila oli hieno mutta puutteellinen, sillä varastoa ei ollut. Parin vuoden päästä merinäkymä muuttui omakotitaloomme Sipooseen. Muutin myöhemmin työpöytäni ja varaston Vesterskogiin, erään pienen kaupparakennuksen kupeelle, kun varasto kasvoi. Kotikin kävi ahtaaksi, kun perheeseen oli syntynyt toinenkin poika.
ÄÄNEKOSKI tuli tutuksi työn kautta.
Björn oli tuttu näky Metsä Botnialla, jonne hän myi kaustisointiohjauksen sekä johtokykymittareita.
– Olin hyvässä maineessa, ja yhteistyö oli hyvää.
Björn tapasi Kirstin, ja kun päästiin 2000-luvulle, muuttui osoite pysyvästi Äänekoskelle kun ostettiin omakotitalo.
– Työpöytä ja varasto siirtyivät Lahnantielle. Oli upeaa päästä keskelle Suomea, kun reissaamisen kilometrit vähentyivät samalla. Kilpailu lisääntyi, kun Metso perusti oman kaustisointiohjelman.
Björn ”Nalle” Högberg s. Helsingissä 6.5.1953, asuu Äänekoskella
· Naimisissa
· Kaksi poikaa, kaksi lastenlasta Eläkeläinen, Äänekosken Asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja
Rakastaa: kesämökkiä
Inhoaa: epärehellisyyttä
Henkilö: Kirsti
Paikka: koti
Ruoka: kreikkalainen
Juoma: punaviini
Musiikki: kaikkiruokainen
Elokuva: Myrskyluodon Maija
Kirja: ammattikirjallisuus
Eläin: koira
Motto: Carpe diem
– Voi rakentaa terassin vaikka ilman piirustuksia, jos sille päälle sattuu. Omien poikien kanssa ollaan innostuttu rakentelemaan yhdessä näitä terasseja, niitä on nyt syntynyt viime vuosien aikana.
Olin toimitusjohtaja joka liimasi myös postimerkit.
ÄÄNEKOSKI
– Varsin pian maistamisen jälkeen, ymmärsimme kypsyttää banaaneja ennen kuin lähdimme niitä syömään tai tekemään niillä bisnestä.
Kiinnostus banaaneja kohtaa lisääntyi niin paljon, että päätettiin hankkia kärry kuljettamiseen.
– Taloyhtiön roskiksesta löytyi kuljetuskalusto, lastenvaunut. Siitä alkoi uusi elämä: yksi työnsi kärryjä, ja kolme muuta keräsi niin paljon banaaneja kuin vain satamavahdeilta ennätti. Kypsytimme banaaneja myyntikuntoon ja myimme ne naapureille.
Rahat vietiin Helsingin meijerin maitokauppaan, josta ostettiin karkkeja, marenkibanaaneja ja jäätelöä.
INSTRUMENTTI- ja säätötekniikka kiinnosti, lähinnä niiden kaupallinen puoli.
– Pääsin Sintrolille ja siinä kohtaa mukaan astuivat myös sellutehtaat ja kemianteollisuus. Tästä alkaa minun todellinen urani.
Kun tanskalainen automaatioalan yritys Kemotron As laajensi Helsinkiin perustamalla Kemotron Control Oy:n. Pääsi Björn mukaan erikoisalaansa, johtokykymittareiden ja johtokykyanaly-
– Tuli buumi kaustisointilinjojen uusimiseen, jotta saatiin ohjauksesta parempaa. Mä taistelin yksin suurta yritystä vastaan kaustisointiohjauksista ja onnistuin saamaan niistä useimmat. Työuraa Kemotronilla kesti kolme vuosikymmentä.
– Vaikka työ oli yksinäistä ja työlästä, oli se myös antoisaa. Ja niinhän siinä kävi, että iso Metso osti pienen emoyhtiö Kemotrol As:n hoteisiinsa. Koulutin Metson porukkaa Kemotronin tuotteisiin parin vuoden ajan Kajaanissa ja Tampereella, jonka jälkeen jäin vapaaherraksi. Näin jälkeenpäin katsottuna se oli fiksu veto.
Björn on viihtynyt Äänekoskella kun maisema ja järvet viehättävät. Hän on tiiviisti mukana Äänekosken Asukasyhdistyksessä, jossa toimii varapuheenjohtajana. Kesämökki Kannonkoskella on oma paratiisi, jossa riittää puuhaa ja näpertelyä.
KUN BJÖRN muutti Äänekoskelle, hän liittyi oitis Pohjola Nordeniin. – Ei siitä ollut mitään iloa minulle, kun siellä puhuttiin vain suomea. Jos joku tarvitsee ruotsin kieltä puhuvaa tulkiksi tai kääntöavuksi, niin saa nykäistä hihasta. Olisi mukava jos saisi käyttää ykköskieltään. Yksi tärkeä Äänekoski-asia on ollut Kreikkayhdistys, jota Björn oli mukana perustamassa.
– Siinä toimiminen oli kulta-aikaa elämässä, kun toiminta oli vilkasta ja vireää.
Nyt allakasta löytyy merkintöjä, jotka liittyvät Asukasyhdistyksen toimintaan. – Olisi mahtavaa kun saisimme lisää toimijoita yhdistykseemme, eli tervetuloa mukaan, silloin saa olla monessa mukana.
Kun Eija ja Reijo Pitkänen muuttivat vuonna 2020 Äänekoskelle, he huomasivat, ettei kaupunkitaajamassa ollutkaan yhtään asukasyhdistystä, mutta kylillä oli toimivat, jo vakiintuneet kyläyhdistykset. Siitä lähti asukasyhdistyksen toiminta liikkeelle ja Äänekosken asukasyhdistys ry sai alkunsa.
Yhdistys toimii kaikkien kaupunkitaajaman asukkaiden yhdistäjänä, johon voi liittyä niin perheet kuin yksittäiset henkilötkin.
– Jäsenet saavat etuja, kuten ilmainen osallistuminen yhdistyksen järjestämiin kerhoihin sekä alennuksia paikallisiin liikkeisiin. Kauppojen ja liikkeiden kanssa tekemämme sopimukset kannustavat omalta osaltaan käyttämään paikallista tarjontaa, jotta tulevinakin aikoina palvelut säilyisivät näin monipuolisina kuten tänäkin päivänä.
Koska Äänekoskella ei asukasyhdistystoimintaa ollut entuudestaan, on tutuksi tuleminen vienyt oman aikansa. – Pikkuhiljaa on jäsenmäärä kasvanut. Kenelle se on tarkoitettu, onko se jonkin taloyhtiön tai kaupungin osan oma? Näihin kysymyksiin olemme saaneet vastailla kolmen toimintavuotemme varrella. Myös yhdistyksen avoimuus kaikille on tuntunut uudelta, koska muut yhdistykset toimivat kukin tietyn aihealueen ympärillä, kuten eläkeyhdis-
tykset eläkeläisille jne. Tämä avoimuus näkyy esimerkiksi ilmaisissa tapahtumissa, joita järjestämme kaupunkialueella, jonne kaikki ovat tervetulleita, kertoo puheenjohtaja Reijo Pitkänen.
Asukasyhdistys on tärkeä paikallisen vaikuttamisen ja yhteisöllisyyden mahdollistaja.
ASUKASYHDISTYS on myös vaikuttaja kanava.
– Olemme esittäneet ja esitämme viranhaltijoille edelleen kaupungin kehittämiskohteita. Asukasyhdistys on tärkeä paikallisen vaikuttamisen ja yhteisöllisyyden mahdollistaja. Yhdessä kaupunkilaisina saamme paremmin äänemme kuuluviin, jotta epäkohtia korjattaisiin ja kehittämisideoita kuultaisiin. Kaupunkilaiset tarvitsevat hyvinvointia tänä päivänä ja positiivisia tulevaisuuden näkymiä. Myös kaupungin houkuttelevuus tänne muuttoa harkitseville on erittäin tärkeää. Tarvitsemme asumiseen kauniin ja viihtyisän kaupungin imagoa, Eija Pitkänen sanoo.
Kuinka yhdistys käytännössä toimii. Vapaaehtoisten panos ja yhteinen teke-
minen ovat kaiken ytimessä – yhdessä aikaansaadaan enemmän kuin yksin.
– Yhdistyksessä kaikkien ei tarvitse toki osallistua tekemiseen, valinta on henkilökohtainen. Voimme kuitenkin hyödyntää asukkaiden osaamista ja suuntautumista. On ideoivia ihmisiä ja käytännössä toteuttavia. Hyviä esimerkkejä ovat erilaiset tapahtumat, myyjäiset ja kannanotot. Viime vuonna pidimme myös satamakioskia, tänä vuonna autamme kioskin hoidossa heinäkuun ajan Rantatuvan uuden omistajan ollessa estyneenä.
Iso koitos on ollut myös Yhteisöpuutarhan kunnostaminen, joka on vienyt tavattomasti talkootunteja, mutta johonka ovat ahkerasti osallistuneet lukuisat henkilöt huhtikuusta alkaen, kertoo varapuheenjohtaja Björn Högberg ja toivoo, että jatkossa Yhteisöpuutarha on tuttu kaupunkilaisille ja tuo heille hyötyä, aktiviteettiä sekä silmäniloa, myös matkailijoille.
TAPAHTUMIEN järjestämisessä asukasyhdistys pyrkii tarjoamaan elämyksiä niin lapsille, vanhemmille, isovanhemmille ja aivan kaikenikäisille, perheellisille ja yksinäisille.
– Kiitoksia olemme saaneet Kaunein jouluikkunakisasta, pikkukoululaisten suojatieylitysten turvaamisesta koulujen alkaessa, Liikuntapuiston perhetapahtumista, Satamatapahtumasta, Äänekosken taiteilijaseuran kanssa tehtyjen kivien sekä pääsiäismunien maalaustapahtumista. Teemme yhteistyötä myös eri yhdistysten, kuten Suolahden kyläyhdistyksen, Ilona Ry:n, Katulähetyksen, Maahanmuuttajien kanssa, kertoo sihteeri Eija Pitkänen. Painotan myös sitä, että toimintamme elävöittää aluetta, lisää turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä antaa asukkaille äänen oman ympäristönsä kehittämisessä. Vapaaehtoisten panos ja yhteinen tekeminen ovat kaiken ytimessä – yhdessä aikaansaadaan enemmän kuin yksin.
kalakeittoa.
yhdessä Äänekosken Taiteilijaseuran kanssa.
mielenkiintoinen ja yhteisöllinen.
aanekoskenasukasyhdistys@gmail.com Puh. 040
KARHUNLÄHDEMARKKAMÄKI
kauppiaasi Mika Lankinen
MONIPUOLISET SÄHKÖASENNUSPALVELUT
SEKÄ SÄHKÖTARVIKEMYYMÄLÄ
Kallas 1, 44150 Äänekoski
• P. 020 7189 805
• • Sijaitsemme Teollisuuskadulla TARJOAMME
Palvelemme ma-pe 8-16
ÄÄNEKOSKEN ASUKASYHDISTYKSEN JÄSENILLE JÄSENEDUN!
• Eläintarvikeliike HissunKissun Kauppakatu 11, Äänekoski
• Kukka- ja hautauspalvelu Lumpeenkukka Kauppakatu 13, Äänekoski
• Ramin Lvi ja Rauta
Aatulantie 36, Suolahti
• Tarvikekeskus Torikatu 3, Äänekoski
• ÄKS Äänekosken kaupunkisanomat Oy Torikatu 2, 2.krs, Äänekoski
Konginkankaalla kajahtaa, kun lauantaina satamassa käynnistyy koko perheen tapahtuma Sataman säpinät.
Tarjolla on makkaraa ja myytävänä paikan päällä savustettuja muikkuja. Tapahtuman yhteydessä on onkikilpailut aikuisille ja lapsille, aikuisten toivotaan varustautuvan kilpailuun omin ongein ja syötein. Vaparajoitus on 5m. Lapsille löytyy kilpailuvälineet järjestäjien puolesta. Kaikki osallistuvat lapset palkitaan.
Tapahtumassa on lisäksi paljon muuta kiinnostavaa kaiken ikäisille.
– Pääset tunnistamaan kaloja, heittämään tarkkuutta ja etsimään aarteita metallinpaljastimella, Tiia Liimatainen vinkkaa.
Tapahtuman järjestää Kömin kalastajat ja Konginkankaan metsästysyhdistys sekä liuta muita yhteistyökumppaneita. Tapahtumaa ovat tukemassa Lidl Äänekoski, T:mi Vesa-Matti Pasanen, ISUrakointi Ismo Hintikka, Ala-Keiteleen
TAPAHTUMAA järjestävä metsästysyhdistys sekä Kömin kalastajat on ollut aktiivinen nuorisotyössä aiemminkin.
– Viime keväänä Konginkankaan alakoululla oli eräpäivä, joka sai osallistujilta kiitosta, Liimatainen kertoo.
Metsästysyhdistys on aiempina vuosina ollut mukana myös eräkummitoiminnassa, jonka puitteissa on järjestetty leirejä yhteistyössä Äänekosken seurakunnan kanssa.
– Leireillä on riittänyt aiheesta kiinnostuneita lapsia ja tunnelma on ollut lämmin. Eräkummi teemalla järjestettiin jopa seudun ensimmäinen erähenkinen rippileiri.
Molemmat tahot toivovat uusia harrastajia metsästyksen ja kalastuksen pariin lapsista sekä nuorista ja tapahtumien järjestäminen on näin ollen lähellä kaik-
Minulle on tullut tavaksi kuunnella äänikirjoja silloin, kun herään keskellä yötä ja uni pakenee. Elämänkerrat ovat mielenkiintoisia. Niissä pohditaan usein sitä, millaisia jälkiä omat kokemukset ovat jättäneet ja miten ne ovat muovanneet kertojaansa. Muistoista voi etsiä vastauksia siihen, kuka ja millainen on nyt. Välillä voi yllättyä kuin Tuntemattoman sotilaan Hietanen: ”Mää ihmettele oikke ittiän. Mikä mää ollenka olenka.”
Näin kävi kalastaja Simon Pietarille, kun hän kohtasi Jeesuksen järven rannalla. Kuunneltuaan Jeesuksen puhetta väkijoukolle ja saatuaan hänen ohjeidensa avulla suuren kalansaaliin Pietari hoksasi, ettei Jeesus ollut ihan tavallinen ihminen. Hän ymmärsi olevansa Jeesuksen rinnalla syntinen mies. ”Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja.” Näiden Jeesuksen sanojen jälkeen Pietari veti veneen maihin, jätti entisen elämän taakseen ja lähti seuraamaan Jeesusta. Jeesuksen kohtaaminen muutti myös toisen apostolin, Paavalin elämän. Hän kirjoitti läheiselle työkaverilleen ja nuorelle kirkon johtajalle kirjeen, jossa kertoi olleensa ”herjaaja, vainooja ja väkivallantekijä”. Hän sanoi myös olevansa syntisistä suurin. ”Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on.” Mikä meitä loppujen lopuksi määrittää ja muovaa? Elämänhistoria, ympäristö, toiset ihmiset… ja Jumala. Jumala kutsuu seuraansa, emmekä voi tietää, mitä meistä kasvaa Hänen yhteydessään.
”Joskus ajaton kohtaa ajan, silloin Jumalan aavistaa. Joskus rajaton rikkoo rajan, silloin Pyhä koskettaa.”
Pekka Simojoen laulusta Pyhän kosketus
Eino Olavi Salminen, Iivari Erkki Iisakki Vartia, Eelis Onni Eemeli Mehto, Nanna Janina Niskanen, Vilho Kalle Andreas Korkiajärvi
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan.
To 7.8. klo 18 lyhyt hartaus seurakunnan Facebookissa.
2.6.–29.8. arkisin klo 9–14 Hietaman kirkko, Konginkankaan kirkko, Sumiaisten kirkko ja Äänekosken kirkko avoinna hiljentymistä ja tutustumista varten. Suolahden kirkko ja Äänekosken seurakunnan kirkkomuseo Hilda avoinna sopimuksen mukaan, varaukset seurakunnan toimistosta.
Musiikkihetki yhteistyössä Konginkankaan kotiseutuyhdistys Kömin Killan kanssa museon pihassa, sateen sattuessa srk-kodissa.
Yhteiskristillinen lauluilta Sumiaisten srk-kodissa. Lauletaan yhdessä hengellisiä lauluja,
Rakkaamme
Jouko Kalevi KOKKO
s. 5.2.1943 Viipuri k. 4.7.2025 Äänekoski
Levolle lasken Luojani, Armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi taivaaseen ota tykösi.
Kaivaten
Liisa Mika
Sukulaiset ja ystävät
Siunattu läheisten läsnäollessa. Kiitos muistamisesta.
Rakkaamme
Harri Tapani HÄNNINEN
s. 11.3.1978 Sumiainen k. 1.7.2025 Nova
Kun päivämme on laskettu ei siihen auta usko eikä toivo. Tehtäväksemme jää vain silittää kättä ja laskea irti.
Rakkaudella kaivaten: Tarja Iida, Jere ja Eino Aleksi ja Johanna Sofia Eeva-Maija
Liisa Aila
Sukulaiset ja ystävät
Siunaus toimitettu 19.7.2025 Sumiaisten kirkossa. Kiitos osanotosta suruumme.
alkaen ti 5.8. klo 7.30–10 srk-kodissa. avoinna ti ja to klo 9–11 muina
Yhteiskristillinen rukous- ja raamattupiiri kokoontuu parillisen viikon tiistaisin klo 17 srk-kodin
Musiikkihetki yhteistyössä Konginkankaan kotiseutuyhdistys Kömin Killan kanssa museon pihassa, sateen sattuessa srk-kodissa. Niittymessu kirkon tapulin takana olevalla niityllä (sateen sattuessa kirkossa). Toteutuksessa mukana Kömin Sparraajia, Tourunen, Niskala.
Veera Maria Vuorinen ja Nico Antero Raatikainen, Maiju Elina Kuukkanen ja Juha-Pekka Liimatainen
Aamupuuro keskiviikkoisin alkaen 6.8. klo 8–10 seurakuntakodissa. Klo 9 pieni hartaushetki. Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10–12. Muuna aikana ajanvarauksella p. 040 726 3519.
Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodin Kotipesässä.
To 31.7. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Räisäsillä, Sumiaistentie 1409.
Su 3.8. klo 18 Yhteiskristillinen lauluilta Sumiaisten srk-salissa. Mukana Eila ja Hannu Hirvonen.
To 7.8. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Vikillä, Myrävuorentie 248. Terveisiä Viron työstä, Päiviö Turtiainen. Makkaraa ja mehua lähetyksen hyväksi.
Su 10.8. klo 13 Messu kirkossa, Hintikka, Niskala.
Aamupuuro torstaisin alkaen 7.8. klo 7.30-10 srk-keskuksessa. Ruokapankki ke ja pe 9-11.30 Diakoniatoimisto päivystää keskiviikkoisin klo 9–11 10.8. asti Jaana M. /050-4006745
Ke 30.7. klo 17 Lähetyksen rukouspysäkki Hietaman Tuulenpuiskussa. Voit tulla pysäkille klo 17–19 välisenä aikana miten sinulle sopii. Rukousta yhteisten- ja henkilökohtaisten asioiden ja lähetystyön puolesta.
Su 3.8. klo 10 Kirkastussunnuntain messu. Tourunen, Niskala.
Ke 6.8. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Lehmosilla, Järvenpääntie 165. Nimikkolähettimme Liedenpohjat kertovat terveisiä Ukrainasta.
Pe 8.8. klo 17.30 Kansainvälinen Toivoa naisille –piiri kirkon Olkkarissa. Jenni Pajari.
Su 10.8. 10 Messu kirkossa, Summala, Hanna Kaasinen.
Rauhanyhdistys Lantelantie 32
Pe 8.8. klo 18.30 Seurat S&N Leinolla
Jaana Sikorski
Diakonissa, Äänekosken seurakunta
Aamupuuro torstaisin alkaen 7.8. klo 7.30–9.30 seurakuntasalissa.
Puikkopiiri kesätauolla.
Diakoniatoimistossa päivystys tiistaisin ja torstaisin klo 10-12.
Su 3.8. klo 10 Messu kirkossa, Vuojus, Mertanen.
Su 10.8. klo 10 Messu kirkossa, Hintikka, Niskala.
Nuortenillat Suolahden kirkolla 12.6.–31.7. torstaisin klo 15. Ovet sulkeutuvat viimeistään klo 21. Grillaillaan, laulellaan, pelaillaan ja hauskaa toimintaa.
Ke 13.8. klo 18 Eskariin lähtevien siunaus Äänekosken kirkossa, Summala, Kurtti.
Lapsi- ja perhetyön tapahtumista saat lisätietoa liittymällä lapsityön Facebook-ryhmään www.facebook. com/groups/akisrklapsijaperhetyo.
www.aanekoskenseurakunta.fi lisäksi
AUKIOLOAJAT
• ma 14-21, ti 6-21, ke-pe 14-21, la-su 12-18
• aamu-uinti lisäksi pe 6-10
OHJATUT VESIJUMPAT ma 25.8. alkaen
• ma klo 18, avoin kaikille
• ke klo 11.30 erityisryhmille, klo 12.20 syöpäryhmälle
• to 8.30 XL-vesiliikuntaryhmä (to 21.8. >)
VIRTUAALIVESIJUMPPA
• Suosittu omatoimivesijumppatelevisio on nyt käytettävissä kosketusnäytöllä, voit treenata pienen tai ison näytön kautta
VAUVAUINNIT
• Vauvauinti-infot noin 1krt/kk alkaen elokuun puolesta välistä torstaisin klo 17-19 Liikuntatalon kokoustilassa: ensimmäiset infot 14.8., 28.8. ja 4.9.
• Vauvauinnit lauantaisin klo 9-12: aloitus la 6.9.
• Tiedustelut Kirsi Juvonen 050 573 3040 (arkisin klo 17 jälkeen) kirsijuvonen@hotmail.com
TAPAHTUMIA
Tulossa teematapahtumia mm. vesijuoksun intervalli treenejä, kuutamouinteja, vain miehille suunnattu uintiilta. Seuraa tapahtumakalenteria
PERUSKORJAUSREMONTOINNIN AJAN. AVATAAN ENTISTÄ EHOMPANA LOPPUKE VÄÄSTÄ 2026.
Erityisryhmien terveysliikuntaryhmät ovat tarkoitetut pitkäaikaissairaille, työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ja ikäihmisille, ellei toisin mainita. Ryhmät alkavat syyslukukaudella pääsääntöisesti 25.8.2025 ja toimivat 12.12.2025 saakka. Osa kuntosaliryhmistä alkaa aiemmin, aloituspäivä näkyy ryhmän kohdalla sulkeissa. Kuntosaliryhmiin voi
ÄÄNEKOSKI
KUNTOSALIRYHMÄT (Liikuntatalo, Äänekoski)
• Kuntosaliharjoittelu 1 (11.8. >)
Ma 9.30-10.45 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu 1, kehitysvammaiset aikuiset (26.8. >)
Ti 13-14 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu 1 (13.8. >)
Ke 11.45-13.00 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu kehitysvammaiset aikuiset (27.8. >)
Ke 13-14 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu vertaisohjaajien ohjaamana (27.8. >)
Ke 14.30-16.00 Kuntosali
• XL-kuntosaliharjoittelu, vertaisohjattu (27.8. >)
Ke 15.15-16.30 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu 1 (14.8. >)
To 12.00-13.15 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu 1 (14.8. >)
To 13.15-14.30 Kuntosali Hurrikaani
• Kuntosaliharjoittelu 1 (15.8. >)
Pe 9.30-10.45 Kuntosali Hurrikaani
SALIJUMPAT
Ilmoittautumiset ohjaajalle ma 11.8. klo 8 alkaen 040 359 0496 tai 0400 115 199.
• Toiminnallinen venyttely
Ma 9.30-10.30 Painotalon tanssitila (25.8. >)
Pe 9.30-10.30 Painotalon tanssitila (29.8. >)
• Tasapainoryhmä 1
Ke 10.15-11.15 Liikuntatalon yläsali (13.8. >)
To 10.30-11.30 Liikuntatalon yläsali (21.8. >) Tasapainoryhmät on tarkoitettu toimintakyvyltään selkeästi heikentyneille. Max 12 hlöä.
• Lavis, ilmoittautuminen ohjaajalle p. 0400 115 199 tai 040 359 0496
Ma 11.15-12.15 Painotalon tanssitila (25.8. >)
VESIJUMPAT (Uimahalli VesiVelho)
• Ma 18.00-18.30 Vesijumppa vaihtuvin teemoin, avoin (25.8. >)
• Ke 11.30-12.00 Vesijumppa erityisryhmille (27.8. >)
• Ke 12.20-12.50 Vesijumppa (syöpä) (27.8. >)
XL-RYHMÄTOIMINTA
Ilmoittautuminen ohjaajalle 040 190 2748
• Ohjattu vesijumppa (21.8. >)
To 8.30-9.00 Uimahalli Vesivelho
• XL-kuntosaliharjoittelu vertaisohjattu (27.8. >)
Ke 15.15-16.30 Liikuntatalon kuntosali Hurrikaani
SUOLAHTI
KUNTOSALIRYHMÄT (Kisakatu 4, Suolahti)
• Kuntosaliharjoittelu 1 Suolahti (12.8. >)
Ti 9.00-10.15 Suolahti
• Kuntosaliharjoittelu 1 Suolahti (12.8. >)
Ti 10.15-11.30 Suolahti
• Kuntosaliharjoittelu 1 Suolahti (14.8. >)
To 9.00-10.15 Suolahti
• Kuntosaliharjoittelu 1 Suolahti (14.8. >)
To 10.15-11.30 Suolahti
• Kuntosaliharjoittelu 1 vertaisohj. ohjaamana (28.8. >)
To 12.30-13.45 Suolahti
• Kuntosaliharjoittelu 1 Suolahti (14.8. >)
To 13.45-14.45 Suolahti
SALIJUMPAT
Ilmoittautuminen ohjaajalle ma 11.8. klo 8 alk. 040 359 0496 tai 0400 115 199.
• Toiminnallinen venyttely
Ma 13.00-14.00 Suojarinteen Terapiatalon kamppailulajitila
SUMIAINEN
KUNTOSALIRYHMÄT
• Kuntosaliharjoittelu 1 Sumiainen (13.8. >)
Ke 12-13.15 Sumiaisten kuntosali (ent. terveysasema)
KONGINKANGAS
KUNTOSALIRYHMÄT
• Kuntosaliharjoittelu 1 Konginkangas (12.8. >)
Ti 9-10.15 Konginkankaan koulun kuntosali
• Kuntosaliharjoittelu 1 Konginkangas (12.8. >)
Ti 11-12.15 Konginkankaan koulun kuntosali
LISÄTIETOJA RYHMISTÄ SAAT OHJAAJILTA, SOITA 0400 115 199 TAI 040 359 0496.
ilmoittautua pitkin lukuvuotta (uudet kuntosaliharjoittelijat). Ilmoittautumisia otetaan vastaan ma 11.8. klo 8 alkaen. Kauden aikana soittoajat ma-to 14.30-16.
SALIJUMPAT
Ilmoittautuminen ohjaajalle ma 11.8. klo 8 alkaen 0400 115 199 tai 040 359 0496.
• Lavis (26.8. >)
Ke 14.30-15.30 Konginkankaan koulun liikuntasali
• Tasapainoryhmä 1 (27.8. >)
Ke 14.30-15.30 Konginkankaan koulun liikuntasali
Vesivoimistelu: Uintimaksu + 2,10€ / krt
Kuntosali: 36,40€ lukukausi aloitus 25.8. viikolla, aiemmin alkavat 41,60€
Salijumpat: 31,20€ lukukausi/jumppa aloitus 25.8. viikolla, aiemmin alkavat 35,60€
Kuntosalineuvonta ryhmien puitteissa: Uimakorttimaksu 7,30€. Mikäli sinulla on jo kortti, uusi kausi voidaan ladata samalle kortille.
KUNTOSALIRYHMIEN TASOT
Kuntosaliryhmissä edetään oman kuntotason mukaisiin ryhmiin lukuvuoden aikana.
Kuntosaliharjoittelu 1
• Ryhmä tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa kuntosalikokemusta tai tarvitsevat kevyempää harjoitusta. Toimintakyky edellyttää liikunnanohjaajan ohjausta harjoittelussa.
• Kuntosaliharjoittelu vertaisohjaajien ohjaamana.
KUNTOSALINEUVONTAA IÄKKÄILLE
JA PITKÄAIKAISSAIRAILLE RYHMIEN PUITTEISSA.
• Äänekoski, Konginkangas, Suolahti, Sumiainen, varaukset 0400 115 199 tai 040 359 0496.
KESKUSPUISTOSSA lauantaina 2.8.2025 klo 13-17
Ohjelmassa koko perheen piknik, esiintyjiä, puhujia ja taidetta.
Lämpimästi tervetuloa!
Seuraa ilmoittelua, löydät meidät Instagramista ja Facebookista
Juhlitteko pyöreitä tai haluaisitteko varoja toimintanne tukemiseen?
Tekemällä liitteen ÄKS lehteen saatte yhdistystänne tunnetuksi ja samalla hankitte varoja toimintanne tukemiseksi. Liitteeseen myydyistä ilmoituksista maksamme provision. Kysy lisää! Marjut Parola • marjut@aksa.fi 040 730 4234 www.äks.fi
LIIKUNTANEUVONTA
Äänekosken kaupungin liikuntapalveluiden Terveysliikuntaprojekti Äänekoski liikkeessä 2.0-hanke tarjoaa kuntalaisille maksutonta liikuntaneuvontaa 6 kk ajan.
Kohderyhmänä liian vähän liikkuvat, esidiabetesta ja diabetesta sairastavat, painonhallinnan kanssa kamppailevat sekä erilaisista syistä mielenterveyden häiriöiden myötä liikkumistottumuksensa hylänneet ja uutta kipinää ja apua liikkeelle lähdössä kaipaavat. Liikuntaneuvontaa tarjotaan myös 12-29-vuotiaille nuorille, jotka saavat ohjauksen yhteydessä käyttöönsä 3 kk kuntosalikortin omatoimiharjoitteluun Liikuntaneuvontaan tullaan Äänekoskella joko omatoimisesti, kaverin houkuttelemana, nuorisotoimen kautta, hyvinvointialueen tai työterveyden kannustamana tai lähetteellä.
TYÖIKÄISTEN STARTTIRYHMÄT
Työikäisten starttiryhmät ovat terveysliikuntaprojektin matalan kynnyksen ryhmiä. Kohderyhmänä ovat työikäiset ja juuri eläköityneet terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat aikuiset. Hinnat 36,40 eur / ryhmä / lukukausi, XL-vesijumppa uintimaksu + 3,50 eur/kerta
ÄÄNEKOSKI
Kuntopiiriharjoittelu
• Maanantaisin klo 16.15-17.15 Liikuntatalon Hurrikaani-salissa. Ajalla 25.8. - 8.12.2025
XL-ryhmätoiminta
• XL-vesijumppa torstaisin klo 8.30-9 Äänekosken uimahalli VesiVelhossa, aloitus to 21.8.
• XL-kuntosaliharjoittelu vertaisohjattu keskiviikkoisin klo 15.15-16.30
Liikuntatalon Hurrikani-salissa
SUOLAHTI
Kuntosalistartti
• Tiistaisin klo 16.15-17.15 Suolahden Alkulan kuntosalilla
Nuorten SporttiPT-kuntosaliryhmät ja nuorten liikuntaneuvonta on tarkoitettu kaikille 12-29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille.
• Toiminta on maksutonta ja toimii ympäri vuoden.
• Mukaan voi tulla suoraan ryhmään tai ottamalla ennakkoon yhteyttä liikuntaneuvojaan.
• Voit tulla mukaan myös kaverin kanssa.
• Kouluterveydenhoitaja, kuraattori, liikunnanopettaja tai huoltaja voi myös halutessasi tehdä puolestasi ensimmäisen yhteydenoton.
ÄÄNEKOSKEN SPORTTI-PT -KUNTOSALI
• Maanantaisin klo 15-16 Liikuntatalon kuntosalilla ma 1.9 alkaen
SUOLAHDEN SPORTTI-PT -KUNTOSALI
• Tiistaisin klo 15-16 Suolahden Alkulan kuntosalilla ti 26.8 alkaen
LIIKUNTANEUVOJALTA, 040 190 2748 tai anu.kaajalahti@aanekoski.fi TIEDUSTELUT LIIKUNTANEUVOJALTA 040 190 2748 tai anu.kaajalahti@aanekoski.fi
• Ajalla 26.8. - 9.12.2025
Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2. KOURA-AUTONOUDOT
Ilona avoinna klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 12, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro.
Vesijumppa alkaa keskiviikkona 13.8. klo 14!! Huom! aloituspäivä! Jatkossa torstaisin!
Ryhmät tauolla kesä-heinä-elokuun! Ilona avoinna koko kesän! Kouluruokailu tauolla. Jatkuu taas 7.8. koulujen alkaessa. Ryhmät alkaa syyskuussa! Toiveita ryhmiin saa ehdottaa! Suolahteen on tulossa myös kuntosaliryhmä syksyllä, alkulan kuntosalille! Tulossa syksyllä taideterapiaryhmä! Ajankohta vielä avoinna. Tervetuloa mukaan toimintaan!
Yhteystiedot: Carita 040 591 9061, Eero 0400 115 361, Sirpa 040 769 8522, Ville 044 247 9658.
(risut, purkupuut, purettavat rakennukset)
HIAB-AUTOLLA
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
materiaalien nostot, kuljetukset ja siirrot KOUKKUAUTOLLA vaihtolavat kaikkiin tarpeisiin YRITYSASIAKKAILLE jätteiden vastaanotto 24/7 Soita ja tilaa 0400 470 075 www.koskenmegawatti.fi
Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin!
Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!
Toimitus Päätoimittaja
Marjo Ste ansson
• 040 841 2945
Ilmoitukset
Ilmoitusmyynti
Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen
• 040 565 0941
• pirjo@aksa.
Ilmoitusvalmistus
• ilmoitus@aksa.
• marjo@aksa. Sivunvalmistus Sampo Rossi
Marjut Parola
• 040 730 4234
• marjut@aksa.
Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 2,00€/pmm Värilisä 20€/lisäväri,
Antennaria dioica
BALTIANKÄMMEKKÄ
Dactylorhiza baltica
Keittiön ostajalle: Kodin muiden tilojen kalusteet puoleen hintaan
Noblessan kiintokalusteet luovat sisustukselle raamit, joita oma sisustustyyli, elämäntapa ja valinnat täydentävät.
Tarjoamme nyt keittiön ostajille kodin muiden tilojen kalusteet puoleen hintaan – varaa suunnitteluaika!
Voimassa 24.8.2025 asti uusiin keittiötilauksiin, joiden arvo on väh. 6000 €. Kampanjaehdot: noblessa.fi/ajankohtaista/2025/asuntomessukampanja
PIKKUKIHOKKI
Drosera intermedia
Suomi on pohjoinen kylmän ilmaston maa, jonka kukat ovat herkkiä ja hentoisia – ja siksi niin rakastettuja. Moni kukkamme on kuitenkin käynyt harvinaiseksi. Jos kohtaat jonkin näistä kaunokaisista, älä poimi vaan kiitä onneasi. Jokainen luonnonvarainen kasvi on elintärkeä luontomme monimuotoisuudelle.
Pidetään Suomen luonto monipuolisena.
Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030.
Takuulla ensiluokkaiset asennustyöt ja kotisi muut remontit hoitaa Rakennusliike T. Kolari!
Noblessa
Ahjokeskus, Ahjokatu 16 040 185 6677 ma–pe 10–17
Noblessa Äänekoski Kauppakatu 12 040 559 7062 ma–pe 10–17 noblessa.fi
Suolahden Urhon jääkiekkojaosto tekee liitteen toimintansa tukemiseksi ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomiin KESKIVIIKKONA 27.8.
Varaa ilmoitustilasi!
Marjut Parola • marjut@aksa.fi • 040 730 4234
Pirjo Hakkarainen• pirjo@aksa.fi • 040 565 0941