Kauppakatu 17 ( entiset Kenkäkauppa Tuhkimon tilat ) Avoinna to klo 11-17,
Myymme käytettyjä sohvakalustoja alkaen 50€
MEILTÄ SAA MYÖS LUOTOLLA ILMAN KÄSIRAHAA
Meiltä saat kulmasohvat omien mittojen mukaan KOTIINKULJETUS KAUPANPÄÄLLE! KANNATTAA TULLA KAUEMPAAKIN!
Meiltä myös seniorikalusteet.
Hyvitämme vanhasta sohvakalustosta kunnon mukaan 50-1000
Kaikki sohvat saatavana nahka- tai kangasverhoiltuna!
Tiedustelut puh. 040 527 8237
Seuraava
ÄKS ilmestyy
30.7.2025
369/2025 ÄKS.FI
Päätoimittajalta
Perheen kesken on ollut parasta huumoria muistella töppäyksiä, kommelluksia ja lausumia mitä lapsuudessa ja nuoruudessa on tullut tehtyä ja veisteltyä. Yksi parhaista naurun aiheista on ollut vastaukseni ympäristöopin kokeessa, kun kysymys kuului: Mikä on maapallon kuumin paikka?
Ja vastaukseksi mukavalle tuoksuvaan spriimonisteeseen kirjoitin koukeroisin kaunokirjaimin: Viitasaari.
Vastaukseen sisältyy loogista ajattelua, sillä äiti kertoi aina, kuinka hänen lapsuutensa kesät olivat helteisiä. Siitähän se mieleen painui se väärä vastaus.
Minun juureni löytyvät Viitasaaren Kimingin kylältä. Äitini Annikki oli Ilmi ja Rudolf Seppälän kuopus. Muistot Kimingiltä ovat hyvät, vaikka toki draamaakin on mieleen painautunut, kun Seppälän jättimäinen päärakennus paloi poroksi juhannusaattona vuonna 1970.
Äidin tarinat Kimingiltä olivat kuin kertomuksia satukirjan sivuilta. Muutama kesä takaperin kävimme serkkuni Tarjan kanssa äitiemme mailla ja saimme kuulla viitasaarelaisilta kotiseutuetsiviltä, Marjatta ja Juhani Ruuskalta, mielenkiintoisia tarinoita sukumme historiasta. Lämmin kiitos vielä kaikesta, kuvista ja kiertoajelusta.
Myös isäni puolen sukua löytyy pohjoisesta Keski-Suomesta: Keihärinkoskella sijaitsi talo nimeltä Riutta jota asuttivat isoisovanhempani Julius ja Maria Rekonen lapsiensa Anjan ja Hilkan, Uunon sekä mummoni Tyynen kanssa. Sieltä on myös muistikuvia, isoeno, aikamiespoika Uunon luona kyläilyistä.
Terveisiä Viitasaaren sukulaisille, teille ei kaukaisille, mutta tuntemattomaksi jääneille. Olisi kyllä kiva tavata ja tutustua!
Marjo Steffansson
Ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin.
Muistoissa Suojarinne
Äänekoski Pride on koko perheen piknik
Äänekoski Priden järjestelyiden värikästä lankaa pitää käsissään Riikka Liekkisen (edessä keskellä) johdolla.
Ensimmäinen Pride järjestettiin Ääniä-festivaalin kanssa yhteistyössä 27.7. 2022, ja nyt yleisön pyynnöstä ja erityisesti nuorten toivomuksesta on luvassa sateenkaaren värien ilotulitusta koko perheen pikniktapahtumassa.
Marjo Steffansson
Reijo Repe Keurulainen, Nenna Vertainen, Outi Pantzar, J-P Rautiainen, Mónica Martins, Michelle Seppälä, Sari Saarinen ja Riikka Liekkinen sekä iso joukko taustatukijoita ovat lähteneet liikkeelle Äänekoski Pridea järjestämään. Tapahtuman suojelijaksi ilmoittautui Matti Tuononen ja sitä ovat voimakkaasti tukemassa kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Tommi Lunttila, Ville Kivimäki ja Sirpa Martins sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen.
Yhteistyössä Pridella on Äänekosken kaupungin nuorisotoimi ja kirjasto. Kirjastolla on klo 12.00 alkaen Priden kirjailijavieraina Hanna Morre ja Tuire Malmsted. Lisäksi siellä voi Pride-päivän aikana valmistaa teemaan sopivia pinssejä.
Mukana ovat myös Äänekosken seurakunta ja Koskelan setlementti sekä LCHelmi, Pinskut, 4H ja Vasemmistonuoret sekä HuimaUrho -edustusjoukkue. Yrittäjistä ovat ilmoittautuneet jo Willen Olohuone ja keittiö, Pub Markus, Äänekosken kaupunkisanomat ÄKS, SeriCopy, Ikkunan puolella, Kauneuspalvelut Puolikuu, S-Market Äänekoski ja ilmoittautumisia tulee koko ajan lisää. – Vielä ehdit hyvin menoon mukaan
tukemaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Äänekoskella, innostaa järjestäjien puolesta Riikka Liekkinen.
KESKUSPUISTOON mahtuu yhdistysten ja yrittäjien standeja ja esittelypisteitä. Kaikki mahtuvat hyvin mukaan.
– Ja tietenkin toivotamme äänekoskelaiset ihmiset, perheet, ihan kaikenikäiset tervetulleiksi tapahtumaan ja viihtymään Keskuspuiston piknik- tapahtumassa, sanovat järjestäjät.
Lavalla J-P Rautiaisen johdolla käydään asiakeskustelua suomalaisen ja äänekoskelaisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilasta. Yleisö pääsee osallistumaan kysymyksillä ja kommenteilla keskusteluun. Lavalle nousee myös upea joukko paikallisia, keskisuomalaisia artisteja; Ruusulla, Trubaduuri Ville-Veikko Liekkinen ja Lempivärit.
RUUSULLA on vahvasti sumialainen indiepop-yhtye, jonka ytimessä vaikuttavat serkukset Ruusa Kautto ja Ulla Honkonen. Yhtye tunnetaan vahvasta visiostaan, rehellisestä ilmaisustaan ja omaleimaisesta soundistaan, joka yhdistää ajankohtaisen pop-estetiikan koskettaviin ja samaistuttaviin tarinoihin. Suomenkielistä musiikkia tekevä
RUUSULLA julkaisi debyyttialbuminsa Päiväkirja keväällä 2024 helsinkiläisen
Rolling Recordsin kautta. Kappaleissaan yhtye käsittelee elämän kipupisteitä ja kauneutta – mielenterveyden haasteita, ihmissuhteita, naiseutta ja aikuisuuden monikerroksisuutta. “Musiikin kautta puhumme asioista, joista on usein vaikea puhua.”
Ville-Veikko Liekkinen on kirjailija ja lauluntekijä Suolahdesta, jonka suuri kutsumus on tuoda julki pieniä tarinoita ihmisen kokoisista asioista.
Lempivärit ihastuttaa, koskettaa ja naurattaa tunnelmallisilla keikoillaan. Yhtye tuo ainutlaatuisella tavalla yhteen monipuolisen musiikin, sekä yhdenvertaisuutta ja ympäristö- ja ilmastokriisejä käsittelevät, omakohtaiset tekstit. Lempivärien vaihtoehtoisessa, rokkaavassa indiefolkissa alttoviulu ja puupuhaltimet kuvittavat suomenkielisten laulujen käänteitä ukulelebasson, kitaran/banjon sekä rumpujen sävyttämänä. Sävelmissä on kuultavissa kaikuja muun muassa kansanmusiikista, progressiivisesta rockista, jazzista ja singer-songwriter perinteestä. Kappaleet kuitenkin karkaavat genrerajojen ulottumattomiin, vieden kuulijan yllätyksellisiin paikkoihin ja tunnelmiin.
Äänekoski Pride la 2.8. klo 13-15 Monitoimiaukoilla, kirjastolla klo 12 Priden kirjailijavieraat
Hannu Piilonen
Etsinnässä nuorisoteko
Äänekosken Yhteistalosäätiö on toiminut vuodesta 1949 lähtien.
Marjo Steffansson
Äänekosken Yhteistalosäätiö on elänyt hiljakseen. Suurin osa toiminnasta on ollut hallinnoida säädepääomaansa. Vuona 1990 kun Äänekoskelle perustettiin erityislapsille Saaren koulu, osasivat sen ajan poliitikot myydä nykyään Spottina tunnetun rakennuksen kaupungille. Talon toiminta muuttui vähitellen sen siirryttyä kokonaan nuorison tarpeisiin: nuorisotilaksi sekä bändien ja mopokerhon käyttöön. Nyt talo tyhjenee toiminnasta, kun kaupungin nuorisopalvelut siirtyvät Koulunmäen uuteen C-rakennukseen, jossa toiminta käynnistyy syksyllä.
Nyt on tarkoitus jakaa postuumisti, säätiön 75-vuotisen taipaleen kunniaksi, euroja äänekoskelaiselle nuorisoteolle. Nyt Yhteistalo-säätiö etsii palkittavaa kohdetta.
– Säätiö on elänyt 35 vuotta oman hallinnonsa kautta ja vuosittain ollaan tuotosta jaettu sen mahdollisuuden mukaan, mitä tuotto on antanut, Äänkosken yhteistalosäätiön hallituksen jäsen Harri Jaakkola kertoo.
Säätiön sääntöihin on kirjattu, että sen tehtävänä on tukea äänekoskelaisten nuorten kulttuuria ja harrastuksia.
– Tässä tarkoituksena säätiön tuottamaa rahaa on jaettu vuosittain toistakymmentä tuhatta euroa, olemme myös tukeneet Pohjola-Nodenin toimintaa Äänekoskella, ruotsin kielen tukijaksi ja kannattajaksi tunnustautuva Jaakkola laskee.
Rahallista hyvää ja henkistä pääomaa eurojen myötä on tuettu isosti. Moni äänekoskelainen ei tiedä, mikä Kotakennääntiellä seisovan rakennuksen historia on.
VUONNA 1947 oli Äänekoskella työväentalo ja palokunnantalo, jonka tuhoutuminen tulipalossa jätti usean järjestön vaille kokoontumistiloja. Hiilloksen hiivuttua, alkoi viritä ajatus uuden toimitalon aikaansaamiseksi. 10.8.1949 perustettiin Yhteistalo-säätiö ajatuksella: ”Haluttiin luoda Äänekosken kauppalan urheiluväelle ja Äänekosken maatalousväelle nykyistä paremmat olosuhtet ruumiillista ja henkistä kuntoa kohottavan toiminnan harrastamiseen.” Perustamiskirjan allekirjoittajina toimivat Frans Iso-Anttila, Yrjö Vainio, Gösta Liljeroth, Gösta Juup, Eva Hänninen, Veikko Rauhamaa ja Olavi Manninen, jotka edustivat Äänekosken Urheilijoita, Äänekosken Maataloustuottajia, Äänekosken Palloseuraa, Äänekosken Palloseuraa, Äänekosken naiskuoroa ja Äänekosken Mieslaulajia. Samalla avattiin tili, johon oli koottu 50 000 markkaa.
TONTTI SAATIIN suojeluskunnalta. Talkootyö talon rakentamiseen oli voimakasta ja innostunutta jäsenjärjestöjen keskuudessa. Intoa lisäsi, kun saatiin purettavaksi Suolahdesta tarpeettomaksi jäänyt hirsirunkoinen varasto, josta irtosi lautatavaraa melkoinen määrä. Rakentamiseen tarvittavat sementtitiilet tehtiin niin ikään talkoilla. Arkkitehti Väyryseltä sekä arkkitehti Eino Pitkäseltä tilattujen piirustusten mukaan valmistui L-muotoinen rakennus, jonka Kotakennääntien suuntaiseen siipeen tuli virastoja liikehuoneita, eteisaula sekä juhlasali näyttämöineen. Katutasoon vaatesäilytys, sosiaalitilat ja vahtimestarin asunto. Huolimatta suuresta talkootyön määrästä oli säätiön velat pohjatöiden jälkeen 1,2 miljoonaa markkaa, joka jaettiin jäsenjärjestöjen kesken.
Vuonna 1954 muutettiin sääntöjä ja mukaan otettiin Äänekosken Naisvoimistelijat, Reserviupseerikerho, Marttayhdistys, Metsänhoitoyhdistys, Metsäteknikot ja Osuuskassa.
TALKOOT jatkuivat, kun voimaa oli taustalla entistä enemmän: ja niin saatiin yhteishengen voimalla ja yhteisillä ponnistuksilla aikaan Yhteistalo. Varainhankintoja suoritettiin rakennuksen loppuunsaattamiseksi sekä kalustuksen eteen. Kauppalan alueelta saatiin 1,9 miljoonaa markkaa sekä 15 mottia halkoja, henkilökohtaisina lahjoituksina 115 000
markkaa, yhdistyksiltä miljoona ja naistoimikunnat loihtivat astiastot sekä verhot!
Talon vihkiäiset vietettiin 27.2.1955, jossa kuultiin kohottava juhlapuhe sekä muisteltiin talon rakentamisen vaiheita. Toiminta alkoi heti vilkkaana, mainittakoon ÄU:n järjestämät pääsiäispäivän tanssit, johon myytiin 515 lippua, ja tässä kohtaa vaatesäilytys joutui jo tunnustamaan pienuuntensa. Varainhankintoja tehtiin muun muassa romun keräyksellä. Talo oli täynnä toimintaa: oli Urpo Heinon vetävä näytelmäkerho ja jo ensimmäisenä toimintavuotena oli erilaisia tilaisuuksia pidetty 246. Talossa pidettiin myös käräjiä vuoteen 1974 saakka. Lisäksi talo toimi tukikohtana myös koulutilana ja konservatoriolla sekä painijoilla. Ennakko-odotusten mukaisesti toiminta talossa hiipui ja sitä myötä vuokratuotot kävivät ohueksi, vaikka vuokralle oli vuonna 1981 saatu kirjapainoyritys.
– Talo oli säätiön talouden kannalta tuskainen, joten oli syytä olla tyytyväinen kun kaupunki lunasti sen omistukseensa vuonna 1990, Jaakkola kiittelee.
Säätiön varat koostuvat saadun kauppahinnan 2,2 miljoonan markan onnistuneista sijoituksista.
– Säätiön hallituksessa on paikkoja 13, joista on täytetty 10. Puheenjohtajana toimii Heikki Tervanen. Juhlavuoden kunniaksi säätiö haluaa muistaa nuorisokulttuurin urotekoa, Harri Jaakkola sanoo.
3/7 PE
Tutustu Edition ja Platinum Edition mallistoihimme ja hyödynnä nyt kesäetumme – 1 500 € alennus, sekä edullinen Toyota Easy Osamaksu -rahoitus valikoituihin Toyotan suosikkimalleihin.
O.K. AUTON KESÄETU valikoitujen mallien hankinnan yhteydessä ** -1 500 € Edullinen Toyota Easy Osamaksu -rahoitus korko + kulut* Valikoituihin malleihin. 2,99 %
(MV2024) kokonaishinta 29 857,68 € (ei uusia tehdastilauksia), WLTP CO₂-päästöt 101 g/km, WLTP EU-yhd. kulutus 4,5 l/100 km. COROLLA Touring Sports 1.8 Hybrid Edition (MV25) kokonaishinta 33 582,63 €(1. WLTP CO₂-päästöt 102 g/km, WLTP EU-yhd. kulutus 4,5 l/100 km. COROLLA Touring Sports 1.8 Hybrid Platinum Edition (MV25) kokonaishinta 35 588,08 €(1. WLTP CO₂-päästöt 106 g/km, WLTP EU-yhd. kulutus 4,7 l/100 km. (1Kampanjahinta, voimassa toistaiseksi. TOYOTA C-HR 2.0 Plug-in Hybrid Edition kokonaishinta 39 589,67 € (ei uusia tehdastilauksia), WLTP CO₂-päästöt 20 g/km ja EU-yhd. kulutus 0,8 l/100 km, WLTP-toimintamatka jopa 67 km. RAV4 2.0 Plug-in Hybrid AWD-i Edition 2.5 kokonaishinta 49 991,61 €, WLTP CO₂-päästöt 22 g/km ja EU-yhd. kulutus 1,0 l/100 km, WLTP-toimintamatka jopa 74 km TAKUU 3 v/100 000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta, hybridijärjestelmän takuu 5 v/100 000 km. TURVA Toyota Hybridiakkuturva 10 v/350 000 km. *Rahoituskampanja koskee uusia yksityisasiakastilauksia valikoituihin Toyota -malleihin. Kampanja on voimassa toistaiseksi. **Kesäetu voimassa 21.5.–16.8. O.K. Autoissa. Koskee uusia yksityisasiakastilauksia valikoiduille Toyota -malleille. Ei voi yhdistää muihin kuin tämän ilmoituksen kampanjoihin. ESIMERKKILASKELMA: Toyota Corolla Touring Sports 1.8 Hybrid Edition 33 582,63 € (sis. toim.kulut 600 €). TOYOTA EASY OSAMAKSU kk-erä 258,85 €. Sopimusaika 60 kk. Kilometrit 50 000 km. Käsiraha 20 % (6 716,53 €). Suurempi viimeinen osamaksuerä / taattu hyvityshinta 16 139,20 €. Korko 2,99 %. Käsittelymaksu 15 €/kk. Perustamiskustannus 399 €. Todellinen vuosikorko 4,29 %. Luoton määrä 26 866,10 €. Luoton ja kustannusten yhteismäärä 31 426,63 €. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Toyota Finance Finland Oy, Korpivaarantie 1, Vantaa. TOYOTA HUOLTOSOPIMUS 29,79 €/kk. Sopimuskausi 60 kk. Kilometrit 75 000 km. Kuvien autot erikoisvarustein.
Grillireissu makujen maailmaan
vivahteensa grilliruokaan. – Pitää nostaa esiin paikallinen valtakunnanherkku. Aurajuusto särvittää upeasti mitä erilaisimpia grilliruokia, Lankinen hehkuttaa.
Äänekosken Cittarin myymäläpäällikkö Niko Pasanen, lihamestari Raino Salminen ja kauppias Mika Lankinen esittelevät palvelutiskin grillivalmiiksi työstettyjä lihaherkkuja.
Lasse Hämäläinen
Grillaaminen onnistuu, kun hallitsee perustaidot ja tiedot.
– No joku kärventää mustaksi grillimakkarankin, mutta kun malttaa hieman paneutua etukäteen, niin aloittelijaltakin syntyy erilaisista aineksista monenlaisia herkkuja vaativaankin makuun, tuumailee Äänekosken Citymarketin kauppias Mika Lankinen. Höysteitä ja marinadeja on moneen makuun ja jokainen löytää kyllä omansa, kun rohkenee kokeilla. Onnistumiseen tarvitaan sekä malttia että rohkeutta toimia oikein erilaisten raakaaineiden kanssa. Grillaamisessa on hallittava sekä nopeat otteet että rauhallinen odottelu.
Lankinen toteaa, että lihan kanssa helppo konsti maukkaaseen tulokseen ovat grillivalmiit pakkaukset, kunhan vain noudattaa mukana tulevia kypsennysohjeita. Laatuja on paljon ja runsaiden
makujen joukossa on myös uutuuksia. Peruslähtökohta on, ettei lihaa kärvennetä kuivaksi koppuraiseksi sandaalinpohjaksi liialla kypsytyksellä. On kyseessä sitten itse tai valmiiksi maustettu pihvi saatikka maustamaton huippufile, pihvinkääntäjän hetki koittaa, kun pinta alkaa helmeillä. Sama tovi kuumaa sitten toiselle puolelle, niin mehevyys ei karkaa liekkeihin. Ohuille, mureille lihoille riittää vähimmillään puolisen minuuttia kahta puolen. – Grillivalmiit lihat on helppo ja varma tapa aloittaa tutustuminen grillaamiseen. Kun onnistuu, niin innostuu ja jatkossa osaamisen karttuessa avautuu mahtava ja monipuolinen makujen maailma, jossa voi seikkailla lihojen, kasvisten, kalojen ja muiden vedenelävien kanssa onnistuneesti, kauppias selvittää.
POSSU JA KANA ovat suosittuja. Perusfilettä hieman rasvaisemmat lihat on helpompi valmistaa meheviksi. On ne sitten maustettu valmiiksi taikka ihan
SIIS ARKUUS pois. Ei kannata lannistua vaan uskoa itseensä ja etsiä uusia makuja. Noudattaa ohjeita ja samalla kokeilla. Grillaaminen tarjoaa parhaimmillaan löytämisen iloa ja hyvää mieltä.
Myymäläpäällikkö Niko Pasanen muistuttaa, että jääkaappikylmän lihan, kalan ja muidenkin raaka-aineiden pitää antaa lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen pannulle tai grillille laittamista. Kyljyskuiskaajana tunnetulta hyvän grilliruuan ystävältä saa varmat vinkit lihan ja kalan grillaamiseen.
Hän muistuttaa, että grillaaminen on monesti myös yhdessäoloa ja porukalla touhuamista.
– Rakennellaan vartaita eri raakaaineista ja etsitään itse kullekin mieleisiä makuja. Samalla kun laitetaan tuttua grilliruokaa varman päälle, voidaan yhdellä kulmalla myös hieman kokeilla ja seikkailla, hän innostaa.
Lisukkeilla ja mausteilla on saa tuttukin ruoka uusia ulottuvuuksia.
– Ei muuta kuin etsimään uusia makuelämyksiä.
Kuten liha, myös rasvainen kala on helpompi grillata meheväksi kuin vähärasvainen, joka helposti kuivettuu, ellei ole tarkkana.
ÄÄNEKOSKELLA
kentaa mieleisensä pizzan ja testata uu sia makujakin, hän innostaa.
Ruoka-asiantuntijat korostavat, että parasta ruokaa laitetaan sydämellä myös grillatessa. Yksinkertaienkin ruoka osaa olla hyvää. Nakki kuumenee kivasti kertakäyttögrillissäkin, mutta hienouksiin vihkiytyneellä grillaajalla voi olla käytössään tuhansien eurojen hiili- ja kaasugrillit sekä savustimia.
– Kamadosavustimet ovat yleistymässä ja niissä hieman isommat lihaköntit palvaantuvat matalassa lämmössä ajan kanssa ja saavat halutun aromin. Kamadolla voi kypsentää lihan, vaikka meheväksi nyhtöpossuksi tai -naudaksi asti, Pasanen selvittää.
Kauppias kannustaa palvaamaan myös sisäelimiä, kieltä, lammasta, hirveä, poroa ja lupaa että savujäniskin on makuelämys. Juomaksi grilliruuan kanssa sopivat hyvin vesi ja olut. Jälkkäriksi grilliin laitetaan sitten vaikkapa banaanisuklaavene.
– Otetaan banaanista pitkittäin pois puolet kuoresta ja tökitään hedelmään paloja Fazerin sinistä. Kun suklaa sulaa grillissä, on jälkkäri valmis. Helppoa vai mitä, Lankinen kannustaa kokeilemaan. Turvallisuudestakin tulee vinkki. Metalliset alustat auttavat pitämään grillin puhtaana ja ehkäisevät rasvan ryösäämistä palotilaan ja mahdollista leimahdusta.
Korvakorut zirkoneilla, kolmen setti hopeaa, eri värejä
palarannekorut! 18 € Kuviopalat alk.
Palvelemme:
Terho Vuorinen
Mikä kylä?
Mikä kylä -kesävisan kakkososassa arvuutellaan X-alueen paikkoja, joissa asutaan, mökkeillään tai pyöritetään yritystoimintaa.
Kyseessä on 10 kysymyksen vihjevisa. Hämäyksen vuoksi jokaisessa kysymyksessä puhutaan kylästä, vaikka kyseessä voi olla esimerkiksi kaupunginosa, teollisuusalue tai jonkin muun paikan nimi.
Tietämällä voittaa, mutta arvaamallakin saattaa pärjätä. Viimeistään yhden pisteen anagrammivihjeestä vastausta pääsee tosissaan taivuttelemaan!
Onko sinun kulmakuntasi päässyt mukaan visaan? Oikeat vastaukset löydät sivulta 11.
Kylän nimi tuo mieleen ihmisulosteen seurauksen alapinnan. Kylänedustalla on Mankkisaari.
Heinäkuussa 1900 tällä Koivistonkylän kulmakunnalla syntyi mies, joka kasvoi aikanaan Suomen pisimmäksi mieheksi.
Anagrammi: Pornoahjo
Mikä kylä? Vastaus:
Nimen perusteella kylällä ollaan, kun alla on kivennäismaalajia, jotavoi dreijata. Kylältä löytyy mm. Mäkilampi ja Palavalampi.
Mämmen ruutiukot ovat lähtöisin tältä kyläkunnalta. Keihäänheiton Euroopan mestari on kokeillut kylällä golfia.
Anagrammi: Pahvijaos
Mikä kylä? Vastaus:
Kylällä on hautausmaa ja 200-metrinen kanava. Jälkimmäisen omistaa Mikkelissä toimiva yritys.
Kylän kuuluisuuksia on 1800-luvulla vaikuttanut Iso-Matti, häjy, joka puukotti Rannanjärveä. Lännemmäksi et Äänekoskella pääse.
Anagrammi: Lanta-arpa
Samanniminen huippuluokan harmonikkataiteilija ei ole kotoisin kylältä. Kylän lähellä on kaksi järveä: Kajamanlampi ja Hakojärvi.
Tällä Konginkankaan kylällä on oma postinumero. Kyläkoulun loppui vuonna 2006. Kun ajaa nelostietä hieman pohjoisemmaksi, ollaan jo Viitasaaren Niinilahdella.
Anagrammi: Miki, en ala!
Kylällä on ollut asutusta jo vuosisatojen ajan. Autokauppaa ja rautatiepysäkkiä kylällä ei enää ole, mutta kesäravintola sieltä löytyy.
Kylä tunnetaan ennen muuta Keiteleen ja Kuhnamon linkkinä. Tunnetulla suolahtelaislähtöisellä jalkapallosuvulla lie juuria kylällä.
1 p. Anagrammi: Tapa Lea!
Mikä kylä? Vastaus: 7. Mikä kylä? Vastaus:
Aikanaan kylä sijaitsi nelostien varrella. Eräs merkittävä virasto muutti kylälle vuonna 2013.
Idässä kylä rajoittuu virtaan, mutta raja oppilaitosrakennuksista nimensä saaneeseen länsinaapuriin on häilyvämpi. Kylän historiaan liittyy oleellisesti ilkivallanteko vuonna 1968.
Anagrammi: Mikron käki
Kylä tunnetaan mm. langerpalkkisillasta ja kesäpaikasta, joka on saanut nimensä järven pohjaan liittyvästä veneilyvälineestä. Pökköniemi on osa kylää.
Vuodesta 1889 aina vuoteen 1966 saakka kylän vesialue ylitettiin lossilla. Tämä Keiteleen järviliikenteen solmukohta liittyy mm. Keiteleregattaan. Paikalla kuultiin pitkään Sibeliukseen liittyvää musiikkia.
Tässä nelostien ja junaradan väliin jäävässä kylässä ei sen nimestä huolimatta valmisteta kalastustarvikkeita. Tampereella on samanniminen vanhainkoti, joka on Pohjoismaiden suurin.
Tämän kierrätyksestä tunnetun teollisuusalueen katuja ovat mm. Verkkotie, Riimutie ja Haavitie. Likolahden pohjukasta kylälle on vain reilut 300 metriä.
Anagrammi: Eno Kumiukko
Mikä kylä? Vastaus:
Mikä kylä? Vastaus: 5. Mikä kylä? Vastaus:
Se sijaitsee Haapakylän ja Jouhtiskylän välissä. Nimestä voisi päätellä, että tällä noin 200 metrin korkeuteen yltävällä kylällä on ainakin joskus toiminut seppä.
Kyseessä on yksi Sumiaisten kolmesta tilastollisesta pienalueesta, joka tunnetaan erityisesti Köyhyydenkylä-museoalueesta.
Anagrammi: Mätki nuoria!
Mikä kylä? Vastaus:
Kylän merkitys muuttui ratkaisevasti vuonna 1931, kun sinne valmistui silta. Nykyisin alueella on mm. Brunswickin huipputeknologiaa.
Kylällä toimi ennen leirintäalue. Siltoja on tullut kaksi lisää. Kylä tunnetaan myös kustannustehokkuuteen pyrkivistä vähittäiskaupoistaan.
SISÄLTÄÄ KANNEN
TALOUSKOMPOSTORI
200L
• info@raminlvijarauta.fi 35€
Biojätteiden ympärivuotiseen kompostointiin Lämpöeristys varmistaa toiminnan myös talvella Tiivis, vahva rakenne ja haittaeläinsuojattu. Kevyt eristekans
COLORIA
ÖLJYVAHA 2,7 L
Vesiohenteinen suojaava öljyvaha sisätiloihin
+sävytys/prk
LAAJAT TUOTEVALIKOIMATT
säkki
• Tommi 040 510 6802
• Jarmo 040 550 3220
• Risto 044 453 2802
• Jussi 044 453 2803
• Jani 050 409 7525
Ihmettelyä kaikille aisteille
Historiaa, kulttuuria, museo ja perinteisiä työtapoja Pasalan kylällä sekä Äänekosken Taiteilijaseuran puheenjohtaja Sanna Pynnösen näyttely.
Marjo Steffansson
Hietalan Hirsinavettagallerian tarina lähti alkuun hyvin salakavalasti, ladon lankkulattiaa tehdessä, vuonna 2016.
– Samaan aikaan alkoi herätä ajatus siitä, että nämä tilat voisi soveltua puhdistettuna museolle ja vaikka taiteen esittelyyn. Riihen hirsistä tehty navet-
Ihan omat värit
Kasveilla ja sienillä värjääminen on kiehtova tapa saada aikaiseksi mitä erilaisimpia värejä muun muassa villalankoihin. Villalankaan väri tarttuu oikein hyvin. Testata kannattaa myös muita luonnonkuituja, kuten puuvillaa tai pellavaa.
KIRKKAAT VÄRIT ALKUKESÄSTÄ
Suomen luonnosta löytyy monenlaisia värjäykseen soveltuvia kasveja. Jotkut tuottavat erittäin voimasta väriä, toisilla saa aikaan kauniita pastellisävyjä. Toki lopputulokseen vaikuttaa myös käytettyjen aineiden ja ajan määrä. Jokainen värjäyskerta on ainutlaatuinen, kun käytetään luonnonvärejä.
Kasveissa voimakkain väri irtoaa alkukesästä kerätyistä osista. Kukilla vär-
ti muuttaessaan perheensä kanssa syntymäkodistaan Pasalan Uudeltatalolta, silloin vielä tälle tyhjälle tontille Hietalaan. Päärakennus on ns. pölkkytalo ja aitat ovat alkuperäisillä veistetyillä nurkillaan. Aitasta löytyy kaiverrus valmistusvuodesta 1880.
Näyttelyitä, tapahtumia ja konsertteja on Hietalassa järjestetty kesästä 2017 alkaen.
VUODEN 2022 syksyllä jatkui hirsirakennuksien kierrätys, kun siirrettiin naapurista entinen navetta Hietalan navetan viereen. Sinne on sijoitettu nähtäville museoituja koneita ja laitteita.
– Tärkein katon päälleen tarvitseva on Viitasaaren Luotosen kämpältä lahjoituksena saatu savottateiden jäädytykseen tarvittu vesipasa.
Gallerian museoesineet ja koneista osa on meidän omia, osa on saatu lahjoituksina ja osa on vaan lainassa nähtävillä.
Vuosittain on ollut nähtävillä Pasalan ja Viitakankaan “omien” taiteilijoiden kuvataidetta ja veistoksia.
opintoja karttui vielä lisää.
– Minulle maalatessa tärkeää on läsnäolo, kokemus nähdyksi tulemisesta sekä merkitysten ja yhteyksien löytyminen sangen triviaaleiltakin tuntuvien asioiden välillä. Maalaaminen on itselleni myös totuuden etsimistä, todellisuuden jäsentämistä, hengittämistä, hoivaa ja erottamaton osa identiteettiä, Kotisara sanoo.
Sanna Pynnöselle taide on osa itseä. Hän toimii Äänekosken Taiteilijaseuran puheenjohtajana.
– Olen maalannut ja piirtänyt alle kouluikäisestä saakka. Viimeiset kymmenen vuotta olen tehnyt taidetta aktiivisesti. Koulutukseltani olen filosofian maisteri ja minulla on myös kuvataiteen opintoja. Taiteen ohella työskentelen freelancer - toimittajana ja omaishoitajana.
Hän kuvailee teostensa olemusta ”abstraktiksi realismiksi, jota voi luonnehtia fantasian, unikuvien ja estetiikan synteesiksi”.
ta on esimerkki siitä, että kierrätys on ollut voimissaan jo tuolloin 1950 luvun loppupuolella. Oikeasti hirsirakennuksia on kierrätetty paikasta ja tarkoituksesta toiseen jo satoja vuosia, kertoo Hietalan pehtoori, Urpo ”Upi” Minkkinen
Hietalan tilan kaikki alkuperäiset rakennukset ovat vanhoista hirsistä kasattu.
– Appi-Pauli oli saanut niitä riittäväs-
jätessä tulee ne kerätä kuivalla ja aurinkoisella säällä. Juuria voi kerätä koko kasvukauden ajan.
YKSINKERTAINEN PROSESSI
Langoiksi käyvät hyvälaatuiset villalangat, jotka voivat väriltään olla vaalean harmaasta valkaistuun. Tietysti pohjalangan väri vaikuttaa värjäystulokseen. Kerät täytyy vielä avata ja vyyhdittää löysästi, jotta värjäystulos olisi mahdollisimman tasainen. Vyyhdit täytyy vielä punnita, jotta käytettyjen aineiden määrä voidaan laskea tarkasti.
Ennen värjäystä täytyy langoille tehdä puretus. Villalangoille se tehdään alunalla, jota saa esimerkiksi apteekeista. Puretus avaa kuituja ja auttaa väriä tarttumaan kunnolla. Alunaa käytetään noin 10 % värjättävän määrän painosta (1 kg lankaa, 100 g alunaa). Viinikiveä käytetään viisi prosenttia langan kuivapainosta. Viinikivi ei ole välttämätön, mutta se kirkastaa ja tasoittaa väriä sekä pehmentää lankaa. Puretusaineen voi lisätä suoraan värjäyskattilaan ennen lankoja.
Värjäävää kasvia tai sientä tarvitaan tuoreena yksi kilo tai kuivattuna 100 grammaa per 100 grammaa lankaa. Ko-
– He kaikki ovat jossakin elämänsä vaiheessa asuneet näillä kylillä, tai muuten on vahvat siteet tänne. Leenavaimoni on esitellyt käsin eri tekniikoilla tekemiään kortteja ja minä olen asettanut nähtäville ilmavalokuvia. Vanhoja perinteisiä työtapoja ja -menetelmiä on pyritty joka kesä ottamaan esille. Hietalassa on nähty esimerkiksi tervanpolttoa, tiilien tekoa ja polttamista, puintia puimakoneella, heinien seivästystä, taontaa, Minkkinen luettelee.
TÄNÄ KESÄNÄ kuvataidettaan Hietalaan tuovat nuoret taiteilijat Veera Kotisara ja Sanna Pynnönen.
Veera Kotisara muutti 15-vuotiaana Viitasaarelta Helsinkiin kuvataidelukioon, josta kipinä taiteeseen lisääntyi ja
– Taiteeni tarkoitus on tuottaa suomalaisen nykytaiteen kokijoille uudenlaisia tunnelmia, näkyjä ja todellisuuksia. Maalauksissani on voimakkaita värejä ja epätavallisia asioita, sillä en halua kuvata maailmaa sellaisena kuin se arkielämässä nähdään. Taiteilijana rakastan outoutta, mysteerejä, erikoisuuksia ja epätavanomaisia ratkaisuja. Taiteen keinoin asioita voi kuvata vapaasti ilman näkyvän maailman asettamia konventioita ja kahleita, Pynnönen sanoo.
Hietalan Hirsinavettagalleria avoinna su 20.7. kuullaan Tuula Siitosen ja Pauliina Näsäsen konsertti jousisoittimilla ja la 26.7. jolloin vietetään ilmailupäivää. Samalla voi tutustua Upi Minkkisen lentokuviin ja maaseudun työkoneisiin, maamoottoriin ja työnäytöksiin. Osoite Kannastie 3. Pasala Viitasaari
kemuksen kautta määrää voi muuttaa haluttuun suuntaan. Kasvinosia keitetään noin tunnin ajan vedessä, joka juuri ja juuri peittää materiaalin. Kasvi poistetaan ja neste siivilöidään, jonka jälkeen lanka voidaan lisätä kattilaan. Veden lämpö pitäisi pitää noin 80 asteessa eikä antaa sen kiehua. Lankoja pidetään 80 asteisessa vedessä tunnin ajan kepillä sekoittaen. Langat huuhdellaan, kunnes väriainetta ei enää irtoa.
Rakennus-, remontointi-, maalaus- ja asennuspalvelut.
Mökkitalkkarin työt ym.
TERVETULOA!
UUDET HAUTAKIVET TEHTAAN HINNOIN VIITASAAREN MYYMÄLÄSTÄ.
Kauttamme myös lisänimet, oikaisut ja kunnostukset. Palvelemme ajanvarauksella, soita ja varaa oma aikasi: 040 557 5811
KONTTI STREET FOOD & BAR PALVELEE MA–LA 11–20, SU 12–19
Tervetuloa!
Ukontie 26, 44500 Viitasaari p. 040 557 5811 • loimaankivi.fi
KIRPPIS
Jessen Mesta
KIRPPUTORI • POLKUPYÖRÄHUOLTO PAKETTIAUTON JA KÄRRYN VUOKRAUS
PERÄKONT TIKIRPPIS
perjantaina 18.7. klo 10 alk.
Kirppis Jessen Mestan edustalla / Kontille päin jatkuen TERVETULOA!
044 067 9132 mika.parviainen@terapover.fi
Rantatie 2, Viitasaari
Mikä kylä -visan vastaukset
1. NOROPOHJA
Norovirus on peräisin ihmisen ulosteesta. Reinhold Rutaselle tuli mittaa 237 senttiä.
2. SAVIPOHJA
Savi on maalaji, jota voi dreijata eli muotoilla. Mämmen ruutiukot tunnetaan ilotulituksistaan. Kimmo Kinnusen valmentama Zigismunds Sirmais kokeili golfia eräällä kylällä sijaitsevalla kesäasunnolla.
3. PARANTALA
Kylällä on yksityinen sukuhautausmaa. Kanava on osa Koskienergia Oy:n omistamaa voimalaitosta. Häjyn nimi oli Matti Parantainen.
Keskitie 5, 44500 Viitasaari info@sisustussaari.fi, p. 040-189 9969 www.sisustussaari.fi
4. KALANIEMI
Maria Kalaniemi on tunnettu. muusikko. Kylän postinumero on 44460.
5. PAATELA Paadentaipaleen kylän asutus on jäljitettävissä ainakin 1500-luvulle saakka. Paatelan Autokanava on viimeisin kylän autokauppa. Kanavan kupeessa toimiva Paatelan Portti palvelee kesäisin. Urhosta maailmalle lähtenyt Matti Paatelainen ja hänen poikansa ovat tunnettuja futaajia.
6. KIRKONMÄKI
Nelostie kulki vuoteen 1956 eli Mämmensalmen sillan valmistumiseen saakka Äänekosken keskustan läpi Mämmensalmen lossille. Kirkkoherranvirasto toimi aiemmin seurakuntatalossa. Idässä Häränvirta, lännessä Koulunmäki. Puukirkko paloi tuhopolton seurauksena.
Aukioloajat: Ma-ti suljettu Ke-to 10-19, pe-la 10-24, su 12-21 Keittiö sulkeutuu 1h ennen sulkemista, Pe-la keittiö suljetaan klo 21
TERVETULOA!
Äänekoskentie 1821, Viitasaari • 050 534 5033
7. MATILANVIRTA
Virran yli vuonna 1966 rakennettu langerpalkkisilta korvasi lossin. Kesäkahvila Ankkurissa soitti pitkään Sibelius-Akatemian klubin housebändinä aloittanut Jean S.
8. KOUKKUNIEMI
Koukkujen sijaan kylällä on muuta valmistavaa teollisuutta. Myös Kuhnamolle on matkaa vain muutama sata metriä.
9. RAUTIONMÄKI
Rautio tarkoittaa seppää. Muut pienalueet ovat MatilanvirtaSaarikas ja Vihijärvi-Syvälahti.
10. KOTAKENNÄS
Ns. Pankkisillan jälkeiset sillat valmistuivat 1966 ja 2020. Brunswickiä käytetään Pankkarin keilahallissa. Halpahalli, Puuilo ja syksyllä avaava Rusta ovat ns. halpakauppoja.
Yhdessä ollaan enemmän
Hannu Piilonen toivoo arvoa ihmiselle ja elämälle.
Valokuva ruohottuneella pihalla seisovasta Kasvu-muistomerkistä vetää äänekoskelaisen Hannu Piilosen haikeaksi. Suojarinteen keskuslaitos oli toimiessaan yli 600 ihmisen yhteisö, mutta nykyään alue on varjo entisestään. Piilonen työskenteli kehitysvammalaitoksen ohjaajana 30 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään. Pian tämän jälkeen toiminta lopetettiin ja hajautettiin kuntiin niiden omaksi tehtäväksi.
Lehtijuttu kuvineen putkahti esiin Piilosen leikekokoelmasta, johon on jo vuosikymmenten ajan tallennettu lehtijuttuja paikallisista tapahtumista, ihmisistä ja uutisista. Hän toteaa, että 30 vuotta talon palveluksessa olivat hienoa aikaa. Työ ihmisten parissa oli iloineen ja suruineen, onnistumisineen ja takaiskuineen monipuolista ja innostavaa.
– Sitä koki olevansa tarpeellinen ja hyödyksi yhteisölle ja yksilöille. Työntekijöiden porukkahenki oli hyvä ja työilmapiiri kannustava. Näin minä sen silloin koin ja koen edelleen, Piilonen tilittää.
ASKARTELUOHJAAJAN vakanssi alkoi 1966 ja päättyi 1996. Kädentaitojen kanssa opeteltiin myös elämäntaitoja, omatoimisuutta ja tilanteiden hallintaa. Monet asiakkaat osallistuivat innolla myös talon töihin ja askareisiin. Retket, matkat, leiritoiminta sekä juhlat ja tilaisuudet, joissa asukkaat toimivat usein myös itse esiintyjinä, antoivat virikkeitä ja sisältöä elämään niin työntekijöille kuin asiakkaille.
– Ritva Varnilan vetämä Suojarinteen orkesteri Humppaoravat oli maankuulu ja esiintyi useilla paikkakunnilla, muun muassa Finlandia-talolla. Levykin tehtiin ja kannen siihen toteutti Tove Jansson. Olin monesti mukana matkoilla yleismiehenä ja hoitelemassa tilanteita, jos ilmeni hankaluuksia, Piilonen muistelee. Ikimuistoisia tapahtumia olivat Piilosen mielestä myös monet avoimien ovien päivät sekä keskuslaitosten asiakkaiden yhteistapaamiset eri paikkakunnilla, myös Suolahdessa.
– Oma leirikeskus Konginkankaalla Riihilahdessa oli mieleinen paikka. Siellä vietettiin laatuaikaa, pelaillen, saunoen ja ympäröivästä luonnosta sekä järvestä nauttien.
Mahdollisuudet askarteluohjaajan työssä monipuolistuivat merkittävästi, kun Terapiatalo valmistui vuonna 1971. – Varustukseen kuului myös keramiikkauuni ja saven muotoilusta tulikin sitten mieleistä toimintaa. Omin käsin tehdyt esineet tuottivat hyvää mieltä ja uskoa omaan osaamiseen, Piilonen kertoo.
Ennen Suojarinteen rakentamista monet kehitysvammaiset henkilöt saattoivat kuntainliiton alueella elää syrjittyinä hyvinkin puutteellisissa ja vaikeissa oloissa. Laitos nosti etenkin heidän elämänlaatuaan merkittävästi ja antoi mahdollisuuden osallistumiseen, paikan yhteisössä ja sen riennoissa.
VUONNA 1938 syntynyt Piilonen kertoo, että porukassa toimiminen tuli tutuksi jo lapsena. Ihmisten parissa sujui siten nuoruuskin niin töissä kuin vapaalla. Sota-aikana ja sitten pulavuosina asiat hoituivat yhdessä toimien, toinen toistaan auttaen. Äiti ja leskeksi jäänyt kummitäti kasvattivat vilkasta poikaa, joka osallistui kodin töihin voimiensa mukaan.
– Isä viipyi sodassa pitkään, oli harvoin lomilla. Olin kerran kysynyt äidiltä, että eikö tuo mies jo lähde.
Koulu meni omalla painollaan. Myöhemmässä elämässä monipuolinen kädentaitaja muistaa erityisesti, että virkkaaminen otti koville. Kaverit olivat tärkeitä. Urheiltiin, liikuttiin ja kisailtiin Huimankin riennoissa. Sisähypyissä tuli omassa porukassa jopa menestystä.
Jatkoluokan jälkeen järjestyi kesäksi rengin paikka Savelassa ja sen myötä mahdollisuus traktorin rattiin.
– Isäntä sairastui ja rupesin ajamaan talon traktoria. Se oli harvinaista herkkua 15-vuotiaalle pojalle. Kun homma hoitui, aurasin naapureidenkin peltoja ja opin myös peruuttelemaan kärryn kanssa. Se antoi kovasti itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin sekä tulevaisuuteen.
Taidosta oli hyötyä myöhemminkin. Paikka Osuuskaupan auton repsikkana tiesi kovia hommia, kun lastattiin ja purettiin tavaraa Markkamäen omakotitalojen työmaille. Kuorma-autokortin Piilonen hankki 18-vuotiaana ja sitten ammattiajokortin
– Kiirettä piti välillä ja tarvittaessa 17-vuotiaalta heilahti kaksikin sementtisäkkiä kerralla. Lättänokkainen Tempsi oli puolestaan niin voimaton, että piti ottaa kova vauhti Mäkikadulle, että päästiin työmaille.
Nuoruuden työuraa olivat myös paikka mittarinlukijana kauppalan sähkölaitoksella ja sen myötä sähköasentajan paperit. 60-luvun alkaessa tulivat tutuiksi työt kaupungin autokuskina ja asevelvollisuus viestijoukoissa alikersantin natsoineen.
HARRASTUKSISSA urheilu jäi taka-alalle ja toiminta Koskelan nuorten retkeilykerhossa ja tanhuporukassa oli innostavaa. Koskela innosti ja yhdisti hy-
vinkin eritaustaisia nuoria yhteiseen toimintaan. Järjestelyissä ja toiminnan pyörittämisessä opittiin kantamaan vastuuta.
– Esiinnyttiin ja reissattiin tanhukilpailuissa. Oltiin ihan maakunnallista huippua. Retkiä tehtiin lähelle ja kauas. Hurjin juttu oli, kun pyöräiltiin poikaporukalla Jäämerelle. Minä tosin tulin liftillä takaisin, kun pyöränrunko katkesi Norjassa.
Piilonen tuumii myhäillen, että siihen aikaan piti olla neuvokas. Ainakin yrittää olla. Pyörää korjattiin puutapilla ja kapuloilla, jotka kiritettiin lammasniityn aidasta lainatulla piikkilangalla.
– Ei sillä uskaltanut ajaa kuin alamäkiä, joten peukalo vaan pystyyn, että pääsi kotia kohti. Mitenkähän nykyajan mukavuuksiin tottuneet ihmiset pärjäisivät, jos hyvinvointi tökkää ja ajat muuttuisivat ankariksi.
Työväentalon näytelmäryhmäänkin nuorukainen ehti mukaan.
– Erityisesti on jäänyt mieleen Mikko Niskasen ohjaama englantilainen näytelmä Vihreät vedet, joka meni monta kertaa. Vierailtiin myös Hietaman Nuorisoseuran talolla, joka ei kovalla pakkasella ehtinyt kunnolla lämmetä. Sali oli kuitenkin täynnä yleisöä ja hussakkaa kun hengitykset huurusivat.
Piilonen kertoo, että näytelmäharrastus kuitenkin jäi kuin nalli kalliolle, kun Pirjo ilmestyi kuvioihin. Retkeilykerhon uusi jäsen oli jo kohta rouva Piilonen ja poikakin syntyi 1961.
– Vaimo innosti opiskelemaan nuoriso-ohjaajaksi ja työpaikka löytyi Konnevedeltä, jonne sitten muutettiin. Pirjo kävi työssä Äänekoskella lastentarhanopettajana.
Nuorisohjaajan vakanssiin kuului kolmen lautakunnan tehtäviä. Pari mukavaa saavutustakin Piilonen on kirjannut tuolle ajalle.
– Kunnan nuorisoleireille tuli suorastaan osallistujaryntäys, kun aloin järjestää niitä tytöille ja pojille yhdessä. Raittisjuhlassa koettiin outo ilmiö, kun sali täyttyi kuulijoista, sen sijaan että paikalla olisi ollut vain kymmenkunta raivoraitista mallikansalaista. Ohjelmassa oli puheen lisäksi myös laulantaa, jota suoritti sihteerin paikalle hommaama, silloinen listaykkönen Mauno Kuusisto. Kuulijoita saapui Hankasalmelta asti. Konneveden aikaan kuului myös askarteluohjaajaksi kouluttautuminen.
– Haluttiin kuitenkin takaisin Äänekoskelle ja työpaikka järjestyi Suojarinteeltä.
Eläkepäiviään Hannu Piilonen viettää lapsuuden maisemissa Kirkonmäellä. Kotiseututyö on sydäntä lähellä ja
Hannu Piilonen
s. 17.9.1938 Äänekoskella
Asuu lapsuuden maisemissa
Kirkonmäellä
· Nuorisotyön ohjaajan ja askarteluohjaajan koulutukset
· KTV: osaston pitkäaikainen puheenjohtaja kahteen otteeseen
· Kotiseututyön aktiivi ja paikallishistorian tuntija
· Vaimo Pirjo, timanttihäät kaukana takana, 2 lasta, lastenlapsia 6 ja 6 lastenlastenlasta
Rakastaa: joulua ja joulun henkeä
Inhoaa: typeriä tv-ohjelmia
Henkilö: Pirjo ja muut läheiset
Paikka: kotitalo
Musiikki: kotimainen viihdemusiikki
Kirja: Kari Suomalaisen teokset
Elokuva: Glenn Millerin elämänkerta Moonlight Serenade ja Markku Pölösen Onnenmaa
Eläin: linnut
Ruoka: tavallinen kotiruoka maistuu sota-ajan lapselle
Juoma: Äänekosken vesijohtovesi
Motto: Muisti pelaa, siispä muistellaan!
vuonna 1977 hankitussa talossa on tilaa keräilyharrastuksille. Piharakennuksissa on tavaraa kotimuseoksi asti.
– Olen keräillyt etenkin vanhoja työkaluja ja perehtynyt myös niiden käyttöön. Museossa on vieraillut paljon ryhmiä. Monesti lapset ovat olleet innostuneita esittelyistä.
Hän on osallistunut esineiden kanssa tapahtumiin ja vieraillut vanhainkodeilla. Harrastuksena ovat myös vanhat postikortit ja erityisesti Martta Wendelinin työt. Leikekirjojen täyttäminen on antanut oman mielenkiintoisen lisänsä eläkepäiviin. Silloin tällöin käy kotiseutuväkeä, joka pistää paikallisia vanhoja asioita järjestykseen.
– Mikäs sen mukavampaa tällä iällä. Kun vielä muistaa on hyvä muistella. Ihmiselle, ainakin minulle, on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin. Samalla avautuu, mitä on suomalaisuus, mitä on äänekoskelaisuus, Piilonen painottaa. Yhdessä ollaan enemmän!
Jytypesu Oy
Nanokeraamiset takuupinnoitukset uusiin ja käytettyihin autoihin alk.250€.
Jytypesu Oy Jyväskylä | Ajanvaraus 24/7 jytypesu.fi
Tytöt 1918 on toive rauhasta ja tasaarvosta
Suolahdesta kotoisin oleva ammattimuusikko Mimi Steffansson hyppää tänä kesänä kevään 1918 Tampereelle ja sisällissodan pyörteisiin.
Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissilla nimittäin esitetään heinä-elokuussa suurmusikaalia Tytöt 1918, jonka takana on Suomen musikaalikentän tehokolmikko: Sirkku Peltola, Heikki Salo ja Eeva Kontu.
Tytöt 1918 kertoo Tampereen punaisten naiskaartin tyttöjen kohtalokasta tarinaa asettumatta kuitenkaan kummallekaan puolelle. Tytöt 1918 on toive kestävästä rauhasta ja tasa-arvosta. Tytöt 1918 pohjaa Anneli Kannon romaaniin Veriruusut, mutta yli sata vuotta vanhoista tapahtumista huolimatta musikaali räjähtelee tämän ajan musiikin tunnelmissa. Steffansson nostaa esiin huikeana sen, että yleensä niinkin kuivaksi koetusta asiasta kuin historiasta on saatu musiikin avulla raikasta. Hän naureskelee, että Laajavuoressa kaikuvat kesällä räppi, träppi ja muut nykyajan musiikkisuuntaukset. Mimin mukaan musiikki tuo aiheen lähelle sekä helpommin käsiteltäväksi ja mahdollistaa sisällissotaan tutustumisen taiteen kautta joka ikäpolvelle.
STEFFANSSON näyttelee musikaalissa Tampereen naiskaartin komentajaa, Hilmaa, joka ennen sotaa työskentelee Finlaysonin tehtaalla, jossa tehtaanjohtaja kourii nuoria tyttöjä ja työpäivät ovat pitkiä. Senaatin paetessa Vaasaan ja pu-
Muistoissa Suojarinne
60 vuotta sitten käynnistyi Suojarinteen toiminta, kun ensimmäiset asukkaat muuttivat Suolahteen perustetulle kehitysvammaisten asuin- ja työyksikköön.
Marjo Steffansson
Muistomerkki Kasvu pystytettiin Suojarinteelle, silloisen Harjulan, nykyisen Suolahden Työttömät ry:n kirpputorin alapuolelle vuonna 1990.
– Suunnittelin sen kuvaamaan yhteisön toimintaa ja tarkoitusta. Ylös nouseva paasi on tuettu toisiinsa liittyvillä vaakakivillä, jotka symboloivat eri perustehtäviä ja keskellä on asiakas, joka voi tuettuna kurkottaa korkeuksiin. Kivet ovat alueella sijainneen maatalo Möttölän kivijalasta, Suojarinteellä ohjaajana toiminut Hannu Piilonen kertoo. Piilonen suunnitteli myös logon Suojarinteelle.
SUOJARINTEEN sijoittuminen juuri Suolahteen oli kauppalanjohtaja Vilho Meritien vaikutusta. Kauppala teki 1960 ehdotuksen vajaamielislaitoksen perustamisesta Keski-Suomeen ja kutsui koolle koko maakunnan kokouksen. Suolahti
nakaartin ottaessa Tampereen haltuunsa naiset alkavat vaatia itselleen asemaa uudessa maailmanjärjestyksessä. Halutaan housut ja sama palkka kuin miehilläkin. – Hilmahan on jämpti kuin mikä. Heti ensimmäisessä läpiluvussa tuntui, että nyt osui luonnerooli kohdalle, Mimi kertoo hymyssä suin.
Kaikki musikaalin naisroolit on kaksoismiehitetty eli Hilman roolissa nähdään myös Anne Kainu.
– Ollaan kaikki kolme, minä, Hilma ja Anne sellaisia joukon johdattajia ja toiminnan ihmisiä. Hilma pistääkin aikamoisen kapinan tulille.”
TEOS EI todellakaan ole esittäjälleen helppo. Steffansson kuvaa musiikkia äärimmäistä tarkkuutta vaativaksi ja kertoo, että treenikaudella on päässyt monetkin itkut, mutta musikaali on myös auttanut käsittelemään helposti ja turvallisesti nykymaailmastakin kumpuavia pelkoja. Mimi kuitenkin kertoo nauraen, että ei tämä musikaali pelkkää itkua ja surua ole, vaan rankasta aiheesta huolimatta mukaan on saatu nerokasta huumoria, toiveikkuutta ja lämpimiä hetkiä. – Aluksi ajattelin, että onko tällaisessa teoksessa mitään järkeä kesäteatteriksi, mutta kyllä tässä on. Onneksi juuri tämä on valittu esitettäväksi. Kulissi on valinnut äärimmäisen kunnianhimoisen teoksen, joka toteutuu Laajavuoressa huolellisesti valmistettuna ja elämän hinkua sekä iloa raikuvana, Mimi Steffansson summaa.
Tytöt 1918 tulee ensi-iltaan Laajavuoren kesäteatterissa 18.7. ja jatkaa esityskauttaan 29.8. asti. Lisätietoja musikaalista ja esitysajoista sekä lippukaupan löytää osoitteesta kulissi.fi
avasi tilin laitosta varten ja sitoutui maksamaan aloituskustannukset. Kustannusarvio oli vähän reilu miljardi sen aikaista markkaa.
Suojarinne, alkujaan keskuslaitos Suojakoti, oli kuntainliiton ylläpitämä kehitysvammaisten asuin- ja työyksikkö. Ensimmäinen työntekijä, laitoksen johtaja Matti Ennevaara palkattiin kesäkuussa 1964. Ensimmäiset asukkaat muuttivat 4.6.1965 ja vuoden lopussa oli Suojakodissa jo sata kehitysvammaista. Suuri ongelma alussa oli – ei keskeneräiset rakennukset – vaan henkilökunnan saanti. Harvat koulutukset oli saatu alan laitoksissa. Suojarinne päättikin jo 1967 aloittaa alan hoitajien koulutuksen.
Laitos oli melkeinpä kaikessa edelläkävijä, josta seurasi, että heti alusta asti siellä kävi lukuisia vieraita tutustumassa ja oppimassa. Ensimmäisenä toimintavuonna vieraita kävi koti- ja ulkomailta noin 1300. Vauhti vain parani ja 1970 vieraita oli jo yli 3000. Asukkaiden määrä kasvoi samaa tahtia: 1970 alus-
sa 300. Edistyksellisyydestä Suomen ainutlaatuisin esimerkki on vuosien 199598 vammaismatkailu, kun Suojarinteen Paritalossa (Lomala) lomailivat kehitysvammaiset turistit Saksasta, Sveitsistä ja Suomesta.
SUOJARINTEELLÄ vietettiin upeaa, koko henkilöstön, asukkaiden sekä omaisten yhteistä Eloriehaa vuodesta 1973 lähtien. Eloriehaa vietetään Äänekoskella yhä, mutta toisissa merkeissä ja tänä vuonna uudistuneena, kun Äänekosken Yrittäjät ottivat kopin tapahtuman järjestämisestä.
Suojarinne ajettiin alas 1990-luvulla. Myöhemmin Suolahden vanhuspalvelukeskuksena toiminut hallintola myytiin kaupungille vuonna 2000. Kun sitten Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö perustettiin 2003 Suojarinteen toiminnat hiljennettiin 2006 ja kuntayhtymä myi Äänekosken kaupungille rakennukset 2008. Nyt hallintolan, sairasoaston ja Tuttulan paikalla on ammottava aukko, kun rakennus purettiin tänä keväänä. Nyt kauniilla alueella sijaitsee vuonna 2019 valmistunut Äänekosken keskuskeittiö Lipstikka.
• Käytössämme on viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto
Jarmo 0400 542 560,
Janne 0400 542 543, Kimmo 050 344 3243
Koukkuniemenkatu 16, Äänekoski
Meiltä myös porakaivojen huollot uppopumput ja painesäiliöt - myös sähköttömiin kohteisiin
VESIPORAKAIVOT 5" ja 6"
MÖKKIPORAKAIVOT VESIPOSTILLA
- teemme myös maalämpökaivot sekä porakaivojen huollot
KAIKKI RAKENNUSALAN TYÖT AMMATTITAIDOLLA!
www.pm-heikkiset.fi
• Puh. 040 549 1523
Vuodesta 1986
• LÄMPÖPUMPUT
• PUTKIREMONTIT
• MYYMÄLÄ
Teollisuuskatu 9, Äänekoski
• p. 014 529 9100 ark. 7-16
• www.metsoputki.com
Teemme päästöttömiä määräaikaisia sähkösopimuksia koko Keski-Suomen alueelle!
Tee sopimus osoitteessa aanekoskenenergia.fi tai soita 020 632 3800
Metsä Boardilta hieno ele
Metsä Board lahjoitti polkupyöriä äänekoskelaisille lapsille ja nuorille seurakunnan diakoniatyön avulla.
Metsä Board on lahjoittanut yhteistyössä Äänekosken seurakunnan diakoniatyön kanssa 15 polkupyörää Äänekosken alueen lapsille ja nuorille.
Pyörät olivat aiemmin käytössä Äänekosken tehdasalueella. Kun pyöräilystä Metsä Boardin kartonkitehtaan alueella päätettiin luopua, pyörät jäivät vaille käyttöä.
– Polkupyöräily kartonkitehtaan alueella lopetettiin turvallisuussyistä, mutta itse pyörissä ei ollut mitään vikaa. Emme halunneet hävittää hyväkuntoisia fillareita, joten syntyi ajatus lahjoittaa ne johonkin hyvään tarkoitukseen. Seurakunnan diakoniatyö tekee huipputärkeää työtä ja oli pyörien lahjoittamiseen erinomainen yhteistyökumppani, kertoo Metsä Boardin Äänekosken kartonkitehtaan tehtaanjohtaja Timo Tallinen.
METSÄ BOARDIN toive oli, että polkupyörät lahjoitetaan lapsiperheille ja polkupyörää tarvitseville nuorille. Seurakunnan diakoniatyön kautta pyörät
ovat nyt löytäneet uudet omistajat Äänekosken alueella. Ennen lahjoitusta pyörät huollettiin ja niiden kunto varmistettiin Kesport Niskasella.
– Diakoniatyön osuudeksi jäi kohdentaa lahjoitus alueemme lapsiperheille sekä itsenäistymässä oleville nuorille. Lahjoitus oli todella merkityksellinen, sillä polkupyörän hankinta voi olla monelle iso satsaus, jos talous haastaa arkea. Tällä lahjoituksella pystyimme tukemaan lasten ja nuorten koulu- ja harrastusmatkojen kulkemista, helpottamaan arjen sujuvuutta sekä tukemaan nuorten itsenäistymistä elämässä, iloitsee Äänekosken seurakunnan diakoni Marjut Lahti.
ÄÄNEKOSKEN seurakunnan diakoniatyö saa alueen yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä vuosittain lahjoituksena erilaisia tarvikkeita, lahjakortteja sekä taloudellista tukea, joilla autetaan haastavassa elämäntilanteessa olevia.
Äänekosken alueen lapsille ja nuorille.
KUOLINDOULA
TARJOAA:
- edunvalvontavaltakirjat
- hoito- ja hoivatahdot
- apua hautajaisten suunnitteluun
- neuvoa kuoleman jälkeisten toimien tekemiseen
Rakkaamme
Pertti Juhani
RAHKONEN
s. 17.5.1955 k. 11.4.2025
On ikävä, jota ei voi ilmaista. On kaipuuta, jota mitkään teot eivät voi täyttää. Ja on rakkautta, joka ei vaadi muuta kuin sydämen hiljaisuutta.
Anneli
Jonni ja Anna
Sanna, Matti, Eevi ja Lilja Sisaret perheineen Veli Sukulaiset ja ystävät
Metsä Board on lahjoittanut yhteistyössä Äänekosken seurakunnan diakoniatyön kanssa 15 polkupyörää
Kuva Harri Hämäläinen
”Rakkaat Sumialaiset! Kun Herra viimeisellä tuomiolla kysyy minulta: ’Lagus, minne olet jättänyt lampaasi?’ Niin mitä muuta voin minä hänelle vastata, kuin: ’Herra! Mistä minä sinulle lampaita, kun sinä annoit minulle vain näitä haisevia vuohipukkeja!’”
Näin muisteltiin isosten keskuudessa vuosituhannen vaihteessa Sumiaisten kirkon ensimmäisen kappalaisen, Johan Henrik Laguksen (1816-1896) tulikivenkatkuista saarnaa.
Nyt olen noin kahdennellakymmenennellä rippileirilläni. Vielä aivan alussa verrattuna kollegoiden kolminumeroisiin lukemiin.
Toivo Ilmari Sillankorva, Miina Maria Minkkinen, Sylvi Helmi Soikkeli, Eva Julia Jaakontytär Vehviläinen, Leo Valtteri Viikki, Joanna Ellen Vuorinen, Veikka Waltteri Kristian Miettinen
SEURAKUNTA VERKOSSA
Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan.
KIRKOT AVOINNA KESÄLLÄ
2.6.–29.8. arkisin klo 9–14. Hietaman kirkko, Konginkankaan kirkko, Sumiaisten kirkko ja Äänekosken kirkko avoinna hiljentymistä ja tutustumista varten. Suolahden kirkko ja Äänekosken seurakunnan kirkkomuseo Hilda avoinna sopimuksen mukaan, varaukset seurakunnan toimistosta.
KONGINKANGAS
Aamupuuro kesätauolla, jatkuu 5.8. Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9–11, muina aikoina ajanvarauksella p. 050 400 6745.
Yhteiskristillinen rukouspiiri kokoontuu parillisen viikon tiistaisin klo 17 srk-kodin toimistosiivessä. Keskiviikkoisin heinäkuun ajan klo 13 Musiikkihetki yhteistyössä Konginkankaan kotiseutuyhdistys Kömin Killan kanssa museon pihassa, sateen sattuessa srk-kodilla.
Su 20.7. klo 10 kirkossa konfirmaatiomessu (Lappi), Hintikka, Janhonen, Puttonen.
Su 20.7. klo 14 kirkossa konfirmaatiomessu (Laaja 5). Lampinen, Janhonen.
To 24.7. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Konginkankaan satamassa. Hartautta, lähetysasiaa, makkaraa ja mehua lähetyksen hyväksi. Summala, Halinen, Janhonen.
Aamupuuro kesätauolla, jatkuu 6.8. Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10–12. Muuna aikana ajanvarauksella p. 040 726 3519. Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodissa.
Su 20.7. klo 13 Kansanlaulukirkko Matilan Ankkurissa (Matilanvirrantie 1356). Sumiaisseudun Harmonikat, Tourunen.
Su 27.7. klo 13 Messu kirkossa. Summala, Niskala.
Katariina Hannele Rossi ja Arvo Joakim Kaijalainen
Aamupuuro kesätauolla. Jatkuu 7.8. Puikkopiiri kesätauolla. Diakoniatoimistossa päivystys ti 22.7. ja 29.7. klo 10-12.
To 17.7. klo 18 Nuotioilta Simosilla, Niskalantie 59, Suolahti. Halinen.
La 19.7. klo 16 Rukouskokous Suolahden srk-talossa, Tuula Nousiainen.
Su 20.7. klo 10 Kesäpäivän hartaus kirkossa, Tourunen.
Su 27.7. klo 15 Lähetyksen nuotioilta Kukkulanmäellä, Kukkulantie, Suolahti. Summala, Halinen.
Laguksen saarna palaa välillä humoristisesti mieleeni. Kuinka monen papin saarnoja muistellaan sata vuotta kuoleman jälkeen?
Teini-ikä on välillä suuren vastustuksen aikaa, mutta myös suuren muutoksen aikaa, jolloin on vielä mahdollista vaikuttaa suurissa määrin nuoren elämän suuntaan.
Kollegani sanoin rippileiri on juuri niin hauska kokemus, kuin minkä nuori päättää siitä itselleen tehdä. Jos haluaa viettää viikon ikävää, se vain onnistuu. Toisaalta viikko isosten ja osaavien aikuisten muassa voi olla myös nuoruuden parasta aikaa, jos nuori itse niin tahtoo.
Jemo Kettunen kesäviranhaltija
Kosonen 96 v., Pentti Kustaa Nikodeemus Vainio 96 v., Maire Mirjami Heikkilä 93 v., Heikki Olavi Pellinen 93 v., Leila Anita Paananen 90 v., Pentti Kalevi Lahtinen 90 v., Pirkko Annikki Höök 87 v., Eila Jormanainen 88 v., Erkki Olavi Pulkkinen 87 v., Anja Maria Vainio 87 v., Eero Antero Hänninen 84 v., Outi Taimi Inkeri Hiltunen 84 v., Rauno Alvari Laine 83 v., Anja Katri Launonen 82 v., Katri Suvi Kristiina Hämynen 47 v.
Aamupuuro kesätauolla. Jatkuu 7.8. Kirkon Olkkari kesätauolla, avautuu 4.8. Ruokapankki ke ja pe klo 9-11.30. Diakoniatoimisto päivystää keskiviikkoisin klo 9–11.
10.8. asti Jaana M. /050-400 6745
To 17.7. klo 17 Raamattu- ja rukouspiiri kokoontuu parittomien viikkojen torstaisin klo 17 Hietaman Tuulenpuiskussa.
Su 20.7. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa. Jumalanpalvelusryhmä, pappina Tarja Seppänen, musiikissa Andras Szabo.
Ti 22.7. klo 18.30 Mämmen kesäkirkossa seurat. Puhe Sam Roiko. Järj. Rauhanyhdistys.
Ke 23.7. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Kokolla, Kantoniementie 89, Hietama. Summala, Halinen.
Su 27.7. klo 10 Ei messua kirkossa. Rantapuistossa kaupungintalon alapuolella Puistokirkko. Toimintaryhmä, Tourunen, Janhonen. Tarjolla kirkkokahvit ja pillimehut. Säävaraus: sateen sattuessa kokoonnumme kirkossa.
Ke 30.7. klo 17 Lähetyksen rukouspysäkki Hietaman Tuulenpuiskussa. Voit tulla pysäkille klo 17–19 välisenä aikana miten sinulle sopii. Rukousta yhteisten- ja henkilökohtaisten asioiden ja lähetystyön puolesta. Halinen.
Rauhanyhdistys Lantelantie 32
Ti 22.7. klo 18.30 Seurat Mämmen kesäkirkossa, puhe Sam Roiko. Järj. Rauhanyhdistys.
LAPSET, NUORET, PERHEET
Nuortenillat Suolahden kirkolla 12.6.–31.7. torstaisin klo 15. Ovet sulkeutuvat viimeistään klo 21. Grillaillaan, laulellaan, pelaillaan ja hauskaa toimintaa.
Lapsi- ja perhetyön tapahtumista saat lisätietoa liittymällä lapsityön Facebook-ryhmään www.facebook. com/groups/akisrklapsijaperhetyo.
Faina
JÄSENTEN NIMEÄMINEN
VANHUSNEUVOSTOON JA VAMMAISNEUVOSTOON
TOIMIKAUDELLE
17.6.2025–31.5.2027
Kaupunginhallitus pyytää järjestöjä nimeämään ehdokkaita vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston jäseniksi ja varajäseniksi. Ehdokkaiden kotikunnan tulee olla Äänekoski ja ehdokkaiksi pyydetään nimeämään sekä naisia että miehiä. Ehdotukset tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@aanekoski.fi viimeistään 3.8.2025 mennessä
HANKINTAKRITEERIT OVAT
NYT KOMMENTOITAVANA
Äänekosken kaupunki on uudistanut talonrakennusurakoiden kilpailutustensa vaatimuksia yrityksille. Yhteistyötä hankintakriteeristön uudistuksessa on tehty paikallisten rakennusalan yrittäjien kanssa ja yhteistyön tuloksena laadittu kriteeristö on nyt kommentoitavana. Löydät uudet kriteerit verkkosivuiltamme osoittesta www.aanekoski.fi/uutiset. Kommentteja ja huomioita niihin voi jättää elokuun 2025 loppuun saakka sähköpostitse osoitteeseen hankinta@aanekoski.fi. Kirjoitathan viestin otsikoksi Talonrakennusurakoiden hankintakriteerit Urakat on jaettu pieniin, keskisuuriin ja suuriin. Kirjoitathan selkeästi myös sen, mitä urakoiden kokoluokkaa ja kokoluokkaan laadittua soveltuvuusvaatimusta palautteesi koskee. Lisätietoja: Hankintapäällikkö Henriikka Mäkelä, 040 480 1074, henriikka.makela@aanekoski.fi
v.
Äänekosken Urheiluautoilijat ry tekee 40v. juhlaliitteen ÄKS - Äänekosken Kaupunkisanomiin toimintansa tukemiseksi
Kuvassa Veikko Karvonen ja Äänekosken Urheilijoiden Erkki
Puolakka maratonin kääntöpaikalla
Helsingin olympiakisoissa 1952. Suomen Urheilumuseo.
ÄÄNEKOSKI GAMES
TÄNÄÄN
keskiviikkona 16.7.2025 klo 18 Äänekosken liikuntapuistossa
Lajit: M 100m, 400m, 800m, 110m aj, pituus, korkeus, kuula ja keihäs.
N 100m, 400m, 800m, 100m aj, korkeus, kolmiloikka, kuula, moukari ja keihäs.
M17 100m, 800m, 110m aj ja kolmiloikka
N17 100m, 800m, 100m aj ja kolmiloikka.
Parakeihäs heitetään sekä miehissä että naisissa
Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2.
Ilona avoinna klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 12, Ilm. klo 9.30 mennessä. Hinta 4 euroa. Kahvi 1 euro.
22.7 klo 12.30 naisteniltapäivä, kävely Yhteisöpuutarhalle, jonka jälkeen smoothien tekoa, ilmoittaudu mukaan! 21.8 klo 10–14 Mieli ja Liike hyvinvointipäivä Liikuntapuistossa ja Tennishallilla, tervetuloa kokeilemaan eri lajeja! Kesän kuntasalivuoro liikkarilla maanantaisin klo 14–15/ Anssi
Yhteystiedot: Carita 040 591 9061, Eero 0400 115361, Sirpa 040 769 8522, Ville 0442479658.
Liput 10€, alle 12v ilmaiseksi
Ohjelmassa koko perheen piknik, esiintyjiä, puhujia ja taidetta. Lämpimästi tervetuloa!
Seuraa ilmoittelua, löydät meidät Instagramista ja Facebookista
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti
jaetaan Äänekosken ja Uuraisten
taajaman joka kotiin ja yritykseen.
Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
Äänekosken Karjala-Seura ry. järjestää TI 19.8. PÄIVÄRETKEN MIKKELIIN
Kohteenä Sodan ja Rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo sekä Jalkaväkimuseo. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen 2.8. mennessä Veikko 040 542 1672 ( myös kotisivu ja Facebook) Matkan hinta jäseniltä 80€, muilta 139€.
Sisä-Suomen Kuulo ry
Kuuloauto on Kuuloliiton ja sen vapaaehtoisten tarjoama matalan kynnyksen palvelu, jossa voi testauttaa kuulon sekä saada tietoa kuulosta, kuulonkuntoutuksesta ja paikallisen kuuloyhdistyksen toiminnasta. Kuuloauton kuulotesti on tarkoitettu heille, jotka epäilevät kuulonsa heikenneen, mutta eivät vielä käytä kuulolaitetta.
KUULOAUTO ÄÄNESEUDULLA
Ti 22.7. Äänekoski , Tori klo 10.00-16.00
Ke 23.7. Suolahden, Tori klo 10.00-16.00 Kuulotestistä vapaaehtoinen 5 €:n maksu. Lisätietoja: pj Eero Hakonen puh. 040 595 3480 www.sisasuomenkuulo.fi
