Aksa_368

AirTrack ilmavolttirata 3x1 m

Frisbeegolfkori iSport

Hyvää Juhannusta!

Poreallas Miami 1,80m x 66cm Lay-Z-spa

Venevinssi 900kg liinalla

Paviljonki hyttysverkolla 3x3m

kaasugrilli

Kaasugrilli 2 polttimella. Kokonaisteho 5,5 kW. Polttimet RST. Grillausala 48,5 x 37,5 cm. 1 kpl grillausritilä 48,5 x 37,5 cm kromatusta lankateräksestä.

Puutarhan Musta multa 45L (0,07/l) 10€ 5 Säkkiä

1590 5 Säkkiä 3,95/säkki

Uimaliukuri tupla

Uima-allas 3,05x1,83m

Lasikuitumatto

Vene-/ lasikuitumaali 1kg

• värit: luonnonvalkoinen, vihreä, punainen

Keinu 3 istuttava Sirkka

Jauhesammutin 2kg TV:stä tuttu! Retkisuihku

McSailor veneilyliivi TV:stä tuttu!

123 cm3 (valmistaja Loncin) teho: 2,1 kW vääntö: 6,5 Nm kierrosnopeus: 2500 min-1 leikkuuleveys: 46 cm leikkuukorkeuden säätö: 5-portainen, 20 - 65 mm

Fintex

Juhlateltta 3x6m

Taittuva nokkakärry luja ja kevyt 3kg kantavuus 60kg

Riistaherne 25kg (0,80/kg)

Haaroitin 12V pistokkeeseen+usb 120W

Ruohonleikkurin renkaat

Seuraava ÄKS ilmestyy

16.7.2025

368/2025 ÄKS.FI

Päätoimittajalta

Kesälehti on meitsin lempparilehti, kun etu- ja takasivun väliin saa laittaa mukavia ja leppoisia lukujuttuja, joita on ihan hurjan mukava toimitella.

Varsinaista kesälomaa ei toimituksessa ole, mutta printtilehden teko pistetään pienelle tauolle. Jos tulee uutisoitavaa, tapahtumaa tai ilmiötä eteen, niin tottahan sellaiset jaetaan mökkilaiturilta tai -terassilta käsin. Lupaan itselleni, etten ota tietokonetta soutuveneeseen, en edes puhelinta, kun pääsen hengähtämään Riansaareen, isän rakentamalle mökille rakkaiden seuraan. Tuffekin tulee seuralaiseksi, joten kauan kaivattua koiraterapiaa on myös tarjolla.

Ollut melkoinen syksy, talvi että kevät eli kesä tuli todellakin tarpeeseen. Vaalit on käyty, ensimmäinen valtuusto järjestäytynyt ja henkilöt luottamustoimiin nimetty. Onnea kaikille valituille, toivottavasti luottamustoimi lähtee mukavasti ja positiivisesti käyntiin ja jatkuu samalla mallilla. Valtuuston puheenjohtaja Tommi Lunttila sanoitti puheessaan tärkeät asiat pariin lauseeseen:   ”Muistetaan ettei valtuustosali ole kilpailuareena vaan se on yhteinen pöytä. Tehkäämme siitä paikka missä ratkaisuja ei haeta vastakkain vaan rinnakkain.”

Mitä kuuluu päätoimittajan kesään sen mökkeilyn lisäksi: tietenkin kesäpäivät Suolahdessa, Konginkankaalla ja Sumiaisissa. Musiikkia kuulen Shakessa sekä valtakunnan isoimmalla kirkonkylällä, taide-elämyksiä koen Mäntässä, Tampereella ja Helsingissä. Ystäviä, kippistelyä, laulua ja naurua, lastenlasten kanssa retki Särkänniemeen ja tietenkin tähtihetkiä ikioman Antti-kullan kainalossa

Ihanaa kesää ihan jokaiselle ja iso kiitos ÄKSän ilmoittaja-asiakkaille!

Ihanaa kesää!

Mikä kylä? -kesävisassa arvuutellaan X-alueen paikkoja!

Asiapitoista päätöksentekoa

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen täyttää 17. kesäkuuta 60 vuotta. Hän muistelee elettyjä vuosikymmeniä kiitollisuudella, vaikka elämän poluille on sattunut ylä-ja alamäkien lisäksi juurakoita ja kiviä.

Marjo Steffansson

Askel on kevyt - kaikesta huolimatta. Ikkunasta lankeava kultainen auringonvalo paljastaa ohimolla hopeaa. Kari Kiiskinen pohtii kuinka mennyt valtuustokausi vei poliittista päätöksentekoa erikoiseen suuntaan.

– Hallituksen ja lautakuntien kokoukset ovat suljettuja, eikä niistä voi kertoa, kuin ne päätökset, sellaiset, jotka julkisiin pöytäkirjoihin kirjataan. Tämän pitäisi jokaisen, joka on politiikassa mukana ymmärtää.   Kuntalaisten oikeuksia ei poljeta, jos luottamushenkilö ja virkamies on sananmukaisesti luottamuksen arvoinen.

– Pyrimme avoimuuteen päätöksenteossa ja muistutan, kuinka virkamiesten vastuullista valmistelua pitää korostaa, Kiiskinen sanoo ja kiittelee Äänekoskella vallitsevaa avointa päätöksentekoa.

– Siltä osin, kuin päätökset voivat olla

avoimia. Kaikki asiat eivät kuulu julkisuuteen, Kiiskinen muistuttaa.

KARI KIISKINEN on ollut mukana kunnallisissa luottamustoimissa jo 25 vuoden ajan. Poliittinen ura alkoi Suolahden kaupungin aikaan. Hän myöntää, että viimeinen vuosi on ollut todella raskas.

– Asioiden valmistelu ja avoimuus on muuttunut. Virkamiehet vastaavat puhelimiin ja sähköposteihin, ovathan he kuntalaisten palkkaamia, ja että kuntalaiset ovat virkahenkilöiden tärkeitä asiakkaita, Kiiskinen kiittelee.

Viime aikoina tärkeät asiat ovat jääneet julkisuuden valokeilasta sivuun, kun on lähdetty metsästämään klikkiotsikoita.

– Halutaan revitellä ristiriitatilanteita, jotka eivät suoraan poliitikoille edes kuulu. Välillä on tullut sellainen olo, että Äänekoskea tuodaan esiin ei niin hyvässä valossa, kun oikeasti pitäisi toimia toisin. Meillä on todella paljon positiivisia asioita, joita olisi asiallisempaa ja arvokkaampaa kuntalaisten kannalta korostaa, Kiiskinen harmittelee.

UUDEN KAUDEN alussa pitää löytää yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan. Harhaanjohtaminen ei johda muuhun, kuin huonoon lopputulokseen.

– Tulisi kertoa vastuullisesta politiikan teosta ja kouluttaa uudet valtuutetut ajatuksella, että päätökset tehdään

yhteistyössä entistä paremman Äänekosken eteen hoidetaan yhteisiä asioita hyvässä hengessä, ei repien ja riidellen. Minulla on ollut aina vilpitön tarkoitus hoitaa kuntalaisten asioita rehellisesti. On tärkeää, että saadaan Äänekoskelle työpaikkoja, että meidän nuorisomme voi hyvin ja saavat käydä terveitä, turvallisia kouluja ja että lapsilla on hyvät päiväkodit ja laadukas varhaiskasvatus.

– Nämä ovat niitä oikeasti tärkeitä asioita.  Jotta päästään yhteiseen hyvään se tarkoittaa sitä, että ihmisten pitää tulla toimeen keskenään. Eri mieltä saa ja pitää olla, mutta kuntalaisten ja Äänekosken etu pitää tulla ensin, Kari Kiiskinen painottaa.

60 VUODESSA ovat särmät hioutuneet. Perheensä esikoisena on saanut ottaa vastuuta pienestä pitäen.

– Vastakkainasettelun aika on ohi, särmät ovat sen osalta poissa.

Jos jollekin kiitosta haluaa antaa, niin omalle perheelle. Kiiskinen viettää synttäreitään oman perheen kesken.

– Politiikan teko on sellainen harrastus, joka vie aikaa ei vain muilta harrastuksilta, vaan perheeltä. Pitää muistaa, että tuki ja perhe on kotona ja siitä tuesta olen enemmän kuin kiitollinen. Toivotan turvallista ja rauhallista juhannusta äänekoskelaisille, Kari Kiiskinen hymyilee ja vinkkaa, että eteen tulleista epäkohdista kannattaa vinkata suoraan kaupungin palautepalvelun kautta.

Kari Kiiskinen täyttää 60 vuotta. Hän on ollut politiikassa mukana 25 vuoden ajan.

Marjo Steffansson

Kaupunginmuseosta tulee u-pe-a!

Marjo Steffansson Kaupunginmuseo näyttää Äänekosken elämää ennen tehdasta ja sen jälkeen. Teollisuuskeskittymä toi tullessaan kokonaisen uuden kulttuurin.

Kaupunginmuseo valmistuu ja tulee kätkemään sisälleen laajan kattauksen Äänekosken historiasta, urheilusta, kulttuurista, tehtaista, yrittäjistä ja ihan tavallisten ihmisten tarinoista sekä esineistöistä. Myös toiminnallisuutta seinien sisälle kehitellään – pienimuotoista kahvilaa ja museokauppaa. Kulttuurihistoriallinen museo kertoo Äänekosken muovautumisesta sellaiseksi kuin se tänä päivänä on. Museo on koko nykyisen Äänekosken museo ja kertoo myös Konginkankaan, Sumiaisten ja Suolahden historiaa. Puitteet näyttelylle ovat upeat, kun arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema ja 1923 vuonna rakennettu tehtaan pääkonttori pääsee arvoiseensa loistoonsa. Rakennus päätyi

kaupungille vaihtokirjalla Metsä Groupin kanssa. Näyttelyarkkitehtina toimii Taina Väisänen ja rakennusarkkitehtina Pirkko Hilden.

VIIMEINEN rakennusurakka käynnistyy syksyllä ja valmistuu vuoden 2026 aikana. Tämän jälkeen päästää rakentamaan näyttelyrakenteita.

– Jos oikein hyvä tuuri käy, avataan ovi yleisölle ensi vuoden loppuun mennessä, vs. kulttuuri ja liikuntajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen kertoo.

Museoamanuenssi Tapani Pentikäinen ja museon johtaja Marjo Ahola pitävät näyttelyn kokonaisuudesta huolen. – Tästä ei tule samanlainen kuin vanha museo oli, vaikka moni esine pääseekin uusiin tiloihin. Tulemme jättämään jotain asioita pois ja lisäämään sellaisia, jotka ovat meidän näkemyksemme mukaan tärkeitä kokonaissuunnittelun kannalta, Pentikäinen kertoo.

Rahoitusta on saatu kaupungin budjetin lisäksi opetus- ja kulttuuriminis-

Vuonna 1923 rakennettu tehtaan pääkonttori siirtyi kaupungin omistukseen vaihtokirjalla. Pian päästään ihmettelemään kaupungin omaa kulttuurihistoriallista museota.

ENSIMMÄINEN kerros kertoo teollisuuden historiaa.

– Saamme entisen tehdasmuseon esineistöä esille, Pentikäinen sanoo.

Kakkoskerroksessa päästään kurkistamaan kuntamme historiaan.

– Tulee esihistorian osuus ja kaupunkihistoriaa kuten urheilua ja kulttuuria. Kolmannessa kerroksessa näytteille tuodaan erityisteemoja kuten Keski-Suomen Opisto, apteekki sekä muuta elinkeinoelämää, kansalaissota, Juho Hoikkanen ja Mikko Niskanen. Vuosikausia rakennettu pienoismalli Äänekosken keskustasta vuodelta 1932 valmistuu kolmanteen kerrokseen, Pentikäinen paljastaa.

– Esteettömyys on otettu huomioon, eli rakennukseen saadaan hissi, Pohjolainen sanoo.

PURKUTÖITÄ on tehty, ja niiden mukana on tullut erilaisia yllätyksiä: hyviä että huonoja sekä isoja että pieniä. Katon uusiminen rakenteineen imaisi ison summan ja lisäksi rakenteista paljastunut mm. piilossa olleita kosteusvaurioita ja muuta odottamatonta.

– Löysimme ullakolta suuren ja värikkään lyijylasiseinän, joka asennetaan takaisin alkuperäiselle sijalleen, Pentikäinen kertoo.

– Ison salin upea kalanruotoparketti oli mennyt haperoksi, se jäi hieman harmittamaan. Lähes kaikki lattiapinnat ovat uusittu puulattioiksi, eli tänne ei ole pääsyä nasta- tai piikkikengillä, Pohjolainen sanoo.

Rakennuksen pääsisäänkäynnin edustalla oleva puisto voi tulevaisuudessa toimia viihtyisänä paikkana, johon on mukava tulla vaikkapa inspiroitumaan.

teriöstä. Urakan kokonaiskustannus näyttelyrakenteineen on 2,2 miljoonaa euroa, josta valtiolta saatu investointiavustusten osuus on 370 000 euroa.

Kaunis rakennus pääsi oikeuksiinsa remontin myötä.

– Keski-Suomen museon kanssa keskustellaan, jos joillekin muutoksille on tarvetta, Pentikäinen sanoo.

Purkutöissä on saatu kuoria 102-vuotiaan rakenteista vuosien saatossa tulleita erilaisia kerrostumia, jotka jokainen ovat kertoneet oman aikansa tyyliä: muovimattoa ja muuta roskaa on saatu kuskata pois kuorma-autolasteittain.

– Olemme louhineet kerroksien alta tietoa, miltä rakennus on näyttänyt alkuperäisessä kuosissaan. Jätetään pieni pala punatiilirakennetta esiin, jotta nähdään millainen on muurauksen jälki ollut.

Nykytekniikka mahdollistaa äänen ja erilaisten näyttöjen kautta aikamatkan Äänekosken historiaan.

– Voi kurkistaa johtajan huoneeseen, työläiskotiin ja tehtaan elämään sosiaalisena yhteisönä, Tapani Pentikäinen sanoo.

Kun sai käydä kierroksen jokaisessa kerroksessa, jätettiin yksi ovi avaamatta.

– Jääköön se toimittajalle mysteeriksi mitä oven takaa paljastuu, Jukka-Pekka Pohjolainen naurahtaa.

HAMMASLÄÄKÄRI

TAPIO SAKKI OY

Kotakennääntie 31, Äänekoski puh. 014 512 636

p. 040 512 4405

Avoinna sopimuksen mukaan ja aina kun parturi on paikalla. Kauppakatu 19, Äänekoski www.fysiopiste.fi • puh. 014 523 099

P ALVELEVAT AIKALLISET

99,-

Ristit konfirmoitaville

POLKU riipus, hopea ja tummennettu hopea

119,-

ONNI riipus, kullattu hopea

29,-

HOPEINEN RISTI zirkonit, myös v.pun

Juhannusviikolla palvelemme:

Ma-To 16.-19.6. klo 9-17

Pe juhannusaatto 20.6. klo 9-13

La juhannuspäivä 21.6. suljettu

Sirjus -mistä kaikki puhuu!

PAITA •useita värejä

KIVAA JUHANNUSTA!

Verkkokauppa 24/7

TORIKATU 1 LH 6, ÄÄNEKOSKI (Pizzeria Black Jackin vieressä)

Kun sanot kassalla ÄKS niin saat -20% norm. tuotteesta (voim. 30.6.)

KOSKIKESKUS 2. krs,, Ä:ki ma-pe 11-17, la 10-14

Kokkausvalmiit keittiöt toimitettuina läpi kesän

Rakastamme kauniita keittiökuvia, mutta aina ei ole selvää, mitä hintaan todellisuudessa sisältyy. Hintamme sisältää kaiken, mitä tarvitset kokkausvalmiiseen keittiöön!

noblessa.fi/kokkausvalmis-keittio

Kaikki parturipalvelut ilman ajanvarausta p. 045 180 0474

Avoinna: ma-pe 9-18, la 9-17

Muista myös täyttöpakkaus

Noblessa Äänekoski Kauppakatu 12 040 559 7062 ma–pe 10–17 noblessa.fi

Rakennusliike

T. Kolari!

Uusi palvelu tuo ihmiset yhteen

Sirpa Martins valmistui lähihoitajaksi ja on aloittanut 1.6. 2025 Suolahden Työttömät ry:n palveluksessa järjestämään palveluohjausta sekä avointa päiväkeskustoimintaa ihmisille, ihmisten yhteisöille ja verkostoille.

Sirpa Martinsin kesäkuuhun kuuluu myös työskentelyä lasten- ja nuorten leiritoiminnan- ja nuorten kesätyöllistämisen parissa.

Tutkimusten mukaan yksinäisyys ja yhteisöjen katoaminen on suurin yksittäinen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä uhkaava tekijä tämän päivän Suomessa.

– Koko maailma on melskeessä, ilmaston ja yhteiskunnallisten muutosten tuulissa. Pandemioiden, sotien ja poliittisen epävarmuuden sekamelskassa sekä hyvinvointivaltion turvaverkostojen repeillessä meistä jokainen tarvitsee arkeen tukea ja turvaa, Sirpa Martins sanoo.

Jokaisen ihmisen sujuva arki tarvitsee taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja monenlaista materiaalista ja terveydel-

listä tukea.

– Avoin päivätoiminta alkaa elokuussa. Kokoonnumme Suolahden Kansantalolla keskiviikkoisin klo 9.00 - 12.00. Päivään kuuluu aamiainen, virikkeellistä yhteistoimintaa ja lounas. Ruokailuista peritään pieni maksu.

Kesäkuussa olen tavoitettavissa, palveluohjauksessa sosi aali- ja terveyskysymyksissä sekä sujuvan arjen asioissa ma-ke-pe klo 9.00-12.00 palvelunumerosta 040 752 9943. Ja jos en heti vastaa, niin soi tan varmasti takaisin. Tai lähetä vies ti, niin ollaan yhteydessä.

– Suolahden Työttömät ry ja Suo lahden Kansantalo on lainsäädäntöä noudattava uskontovapaa vyöhyke. Kaikkien vakaumusta kunnioitetaan, eikä palvelua saadakseen kenenkään tarvitse rukoilla, kumarrella taikka pokkuroida, Sirpa Martins sanoo.

Sirpa Martins on tehnyt työtä sosiaali- ja terveysalalla yli 30 vuotta ja opiskeli nyt alan ammattitutkinnon. Paikallishistorian tutkimisen kautta hän tietää, että Suolahden Kansantalo on aina ollut ja tulee olemaan tavallisten ihmisten kohtaamispaikka. Kansantalo on myös monien toimijoiden ja verkostojen kohtaamispaikka, jossa tehdään työtä ja toimitaan ihmisarvoisen elämän puolesta.

Gallup Lasse Hämäläinen

Kesä on kesä, satoi tai paistoi

Mikä se on kesän odotettu huippuhetki tai tapahtuma, joka välkkyy mielessä etukäteen, vai onko jo yksin se mahtavaa, että on kesä. Katukyselymme väki tuumaili, että molempi parempi. Ihanne kesä on kiva, lämmin ja sopivasti sateleva ja tapahtumillekin annetaan arvoa. Isompia odotuksia ei ilmennyt, mutta suopeita satonäkymiä sentään toivottiin. Marjaan, marjaan seutukuntalaiset!

SUSANNA KINNUNEN

Äänekoskelainen Susanna Kinnunen kertoo, että lomat on pidetty jo toukokuulla eikä kesälle ole sen ihmeempiä odotuksia tai suunnitelmia. Lomakin sujui leppoisasti lepäillen ilman sen suurempia reissuja taikka muita koukeroita. Kesä itsessään on mukavaa aikaa.

– Saisihan sitä olla edes sen verran poutaa, että pysyisi kuivana, kun työn

HAJUTONTA BIOJÄTTEEN KERÄYSTÄ

eri värejä

(3x2kpl) 14,50€

LAITURITIKAS

0361 4-A SKELMAA

• karhennetut, kapeat askelmat.

• kirkas alumiini

päälle lenkkeilee. Kinnunen kehuu Äänekosken keskustan lenkkireittejä.

– Nyt löytyi kiva ja hyväpohjainen pätkä keskustasta Mämmelle ja takaisin. Matka taittuu koko ajan hienossa järvimaisemassa, hän kehuu.

MARKUS RAUTIAINEN

Konginkankaalainen Markus Rautiainen tuumailee, että on kiva juttu kokoontua

Aatulantie 36, Teollisuuskylä Suolahti www.raminlvijarauta.fi Ma-pe 8-17, la 9-13

PIKAKOMPOSTORI 220eco

• 1-6 henkilön käyttöön

• 20 v. takuu

• sis. 2 säkkiä Komposti- ja huussikuiviketta ( 2x40L)

KOMPOSTIMÖYHENNIN pituus 91 cm

PONTTONI RAPTOR 200L • kantavuus 200 kg

(97,00)

perinteisille Konginkangaspäiville. – Niitä tässä vähän jo odottelen. Tapaa tuttuja läheltä ja kaukaa sekä kesäasukkaita. Moni kauemmaksi muuttanut pistäytyy päivien aikaan vanhalla kotikonnullaan.

Koronan nujertama Kömin kesäteatteri oli aina elämys ja toiminnan voisi Rautiaisen mielestä käynnistää uudelleen.

– Säätoiveiden puolesta satonäkymät ovat päällimmäisenä, sillä kotitilan hoito on nyt vastuulla. Reissaamaankaan en taida tänä kesänä juurikaan joutaa.

TARJA RIIHINEN-VÄÄNÄNEN

Kesäsumialainen kesäyrittäjä Tarja Riihinen-Väänänen odottaa lämpimiä säitä niiden myötä matkailijoita.

– Kesätapahtumat ovat tietenkin odotettuja, mutta itsellä taitaa kesä mennä työn merkeissä tätä leirintäaluetta pyörittäessä, mutta saahan tässä olla kau niissa paikassa ja mahtava luonto ym pärillä.

den lisäksi myös tuttua paikallista väkeä,

TYHJENNYSKAUKALO apuväline kompostorin tyhjennykseen

• sopii Biolan Pikakompostori 220 ecoon, Kompostikäymälä ecoon ja Mökkikompostoriin ja Talouskompostoriin (50,30) (20,15)

kun asukkaat ja mökkiläiset pistäytyvät kahvilakioskilla.

Yrittäjä tuumailee, että kesällä ihmiset ikään kuin heräävät eloon ja ovat iloisia.

– Kesä on aina kesä keleistä riippumatta ja nautitaan siitä.

LARISSA PIRTTIMAA

Suolahtelainen Larissa Pirttimaa toteaa, että on ihanaa, kun talven jälkeen on lämmintä. Ihmiset liikkuvat paljon ulkosalla ja tapaavat toisiaan.

– Tykkään tanssimisesta ja miehen kanssa kierretään lavoilla ja muilla tanssipaikoilla, Pirttimaa kertoo innostuneena.

Tähtiesiintyjät nostavat tunnelmaa ja mikä silloin pyörähdellessä.

Toinen kesän odotettu teema on marjojen ja sienten kypsyminen.

Kesäkukkakausi päättyy 18.6. Lämmin kiitos kuluneesta keväästä ja aurinkoista kesää!

Tärttämäentie 322 Äänekoski 040 7678919 kokonpuutarha fi

Ota yhteyttä floristi@kokonpuutarha fi 040 6701618

Elämä yhtä teatteria

Konginkankaan kotiseutumuseo esittelee tänä kesänä alueen rikasta teatteri- ja tanssihistoriaa tarinoineen, esineineen ja kuvineen. Kömin Kilta on julkaissut aiheesta uuden Kongintaival 2025 -lehden. Kömin huvit -näyttely on avoinna heinäkuun.

dyssä Niemelän torpassa, jossa yhä kesäisin esitetään maalaisromantiikka-teemaisia näytelmiä

TEATTERI-INNOSTUKSEN JUURET

Harrastajateatterin edeltäjiä olivat raittiusseurat, työväenyhdistykset ja nuorisoseurat. Kömin nuorisoseura Konginkankaalle 1907, Liimattalan nuorisoseura 1919. Kömin nuorisoseura osti Koivulanimisen talon, joka oli tehty pappilaksi. v. 1932 rakennettiin sali ja näyttämö. Nuorisoseurojen taloilla ja taloissa kiersivät ohjelmalliset iltamat ja illan lopuksi kyläpelimannien viulut säestivät tanssiaskeleita.

KÖMIN TEATTERI

Kömi oli armoitettu harrastajateatterin tyyssija. Liimattalan nuorisoseurasta versoi Markku Hannulaa, Mikko Niskasta, Kari Kaijanahoa, Jussi Jokihalmetta, Eemeli Kinnusta. Kömin Nuorisoseura piti esityksiään upeassa Koivulan talossa. Alkajaisiksi tilaisuudet olivat iltamia, joihin kuului tanssia ja pikku näytelmiä. Käsikirjoituksia on yhä tallessa Kömin Killan arkistossa: Eläviä kuvia, Annaliisa, Kun lesket lempivät. 1920–30-luvuilla toiminta oli vilkasta. Monta kertaa vuodessa pidettiin iltamia, urheilujuhlia, rekiretkiä, äitienpäiväjuhlia ja pikkujouluja.

Työväentalo säilyin harrastajateatterin tyyssijana aina 2000–luvulle asti, jolloin teatteriharjoituksen pidettiin Liimatalan Taidekodilla ja esitykset Riihikahviolla. Harrastajateatteri on saanut toimia nuorisoseuran tiloissa, työväentalolla ja Riihikahviolla Liimattalassa. Konginkankaan teatteriharrastus on saanut jatkoa kirkonkylältä Seurasaareen vie-

MARKKU HANNULA

Markku Hannula, pitkän näyttelijäuran tehnyt Liimattalan maanviljelijä palkittiin 40-vuotisesta näyttelijän urasta Jyväskylän huoneteatterissa v. 1985. Takana oli yli 100 näytelmää, ohjauksia, runonlausuntaa, elokuvarooleja ja aktiivista toimintaa nuorisoseuroissa ja teatterissa. Palkitsemisvuonna esitettiin hänen viimeiseksi jäänyttä näytelmäänsä Kultalampi.

Sirkka Hannula, Markun leski, kulki mukana esityksissä usein kuiskaajana. Hän kertoo, miten kaikki vapaa-aika vierähti teatterin parissa – teatteri oli kuin ”oma lapsi”, jonka eteen uhrattiin koko elämä. Sirkka kertoo, että yhtään harjoitusta tai esitystä ei jäänyt väliin Markun takia, aina hän meni sinne, minne piti. Joskus harjoituksissa oli ollut mukana myös silloinen Lassie-koisa, joka kiltisti odotti Markkua takapenkillä Huoneteatterin parkkipaikalla.

”En minä itseäni taiteilijana pidä, mutta aina olen saanut tehdä minä olen halunnut” on Markku sanonut haastatteluissa. Mielirooliaan hän ei halunnut nimetä, vaan sanoi, että työn alla oleva rooli puhuttelee eniten. Sirkka sanoo: ”Meidän elämä oli yhtä teatteria”.

JUSSI JOKIHALME

Jokelan talon isäntä, metallimies ja rakentaja ”Jussi” Juhani Jokihalme sai teatterikärpäsen pureman Mikko Niskasen inspiroimana. Hän on myös aseharrasta-

1966. Kuva: Marja Mäkinen

ja, stand-up-koomikko, näyttelijä ja videokuvaaja. Luonnonlahjakkuus, jonka pelkkä lavalle astuminen nauratti ihmisiä. Näytelmiä kertyi satoja. Sketsien ja pienoisnäytelmien kuvaaminen oli Jussin lempipuuhaa. Hän kuvasi muutaman minuutin pituisia sketsinpätkiä ”Pilat palat” yhdessä Hakkaraisen Maran, Lehdon Pekan ja Myyryläisen Tainan kanssa Kotimaan katsauksiin. Jussi ja Pekka tekivät käsikirjoitukset, Pekka musiikin. Jussin taiteilijuus tunnustettiin monella huomionosoituksella. Lyhytelokuva pontikankeitosta toi Jussille filmi- ja videokuvaajien kultaisen SM-mitalin. Vuonna 2004 Jussi sai kansainvälisen Unica-mitalin harraste-elokuvien hyväksi. Äänekosken kaupunki antoi Jussille kulttuuripalkinnon v. 2005.

KÖMIN HUVIT - KESÄNÄYTTELY TEATTERIA JA TANSSIA

Kömin huvit kutsuu vieraita Konginkangas-päivillä 28.6.– 31.7.2025 ti – la 10–15.30. Vapaa pääsy.

Marja Mäkinen, Susanna Hytönen, Jari Hämäläinen ja Marjatta Huhta ideoivat teatterinäyttelyn. Sirpa Kinnusen kokoama ”Saisko luvan?” –näyttely tuo nostalgiset tanssimuistot tähän päivään.

KONGINTAIVAL -LEHTI

Kongintaival -lehteä saa ostaa Konginkankaalla mm. kirjastosta, Lintulahden Nesteeltä, Parturi-kampaamo Marjontuvasta ja museolta heinä- kuussa. Äänekoskella mm. Tarvikekeskuksesta, kirjastosta, Taidemuseolta. Tilaamalla: kominkilta@gmail.com, Merja Vasama. 12 €.

MUSIIKKIHETKET

Musiikkihetket ovat ohjelmallinen Kömin Killan kahvi- ja rupatteluhetki. Ne pidetään vanhaan tapaan museon pihassa tai sateen sattuessa seurakuntakodilla. Kahviraha vapaaehtoinen.

ke 2.7. klo 13 Tango ruohikolla. Susanna Hytönen.

ke 9.7. klo 13 Puotiteatteria entisajan tapaan. Mirjami Hyttinen, Marjatta Huhta ja kumppanit. Konkarit kertovat.

ke 16.7. klo 13 Ikivihreitä iskelmiä laulattaa Vesa Kuitunen/ haitari. Runoja Esko Korjonen ja Timo Pasanen.

ke 23.7. klo 13 Rengit esiintyvät kitarasäestyksellä. Valto Rautiainen ja kumppanit.

ke 30.7. klo 13 Senioritanssia. Tiina Liimatainen ja tanssiparit.

Liimattalan Nuorisoseuran näytelmäryhmä. Kuva Toivo Auranen/ Terttu Rantanen.

Marjatta Huhta & Marja Mäkinen

Näytelmästä Rakkaani on kalastaja Huoneteatterissa v.

Konginkankaan kesäpäivät 28.6.-29.6.

28.6. LAUANTAINA

KESÄPÄIVÄT KYLÄTALOLLA ( Kirkkotie 10 )

10.00 Tervetuloa, Kyläyhdistyksen pj Martti Isoviita

10.15 Kömin Kilta esittelee toimintaansa

10.30 Reijo Leppänen esiintyy

11.00 Kesäpäivien avauspuheenvuoro Marjatta Takala

11.15 Konginkankaan Rengit

12.00 Vuoden Konginkankaalaisen julkistus

12.15 Reijo Leppänen esiintyy

13.00 Kömin Kilta esittelee toimintaansa

13.30 Yhdistysten Arvonnat

VAPARIN ENTISTEN NUORTEN

TAPAAMINEN VAPARILLA.

La 28.6. klo 14-16

Vaparilla ennen vuotta 2000 aikaa viettäneet entiset nuoret

Tervetuloa kahvittelemaan ja muistelemaan.

Järj. Vaparin talotoimikunnan entiset nuoret

JATKOT ZILLINGISSÄ

la 28.6. klo 18.00 alkaen.

Esiintyjinä

Rattle ja Vitri Acoustic

TAPAHTUMAA TUKEMASSA:

MARTTOJEN KIRPPUTORI

la 28.6. klo 9-14 (Konginkankaantie 199)

Lettuja ja makkaraa!

HYVÄN MIELEN METSÄRETKI

pe 27.6. klo 17-19

su 29.6. klo 10-12 Metsämieliohjaaja Maija Vuotila Varaukset 050 406 0473

15€

SUNNUNTAINA 29.6. klo 13.00. Kansanlaulumessu Konginkankaan kirkossa

Kömin huvit -tanssia ja teatteria kesänäyttely museolla 28.6.– 31.7. ti – la 10–15.30. Vapaa pääsy.

KONGINKANKAAN VPK

Porukalla vesille, poluille, pilkille ja makuretkille

Sumiaisissa HyvänTähen luontoelämyskeskuksen yrittäjä Teijo Haapakoski lämmittää terapiarumpua vireeseen.

Sisuskaluihin asti tunkeutuvaa töminää voi olla luvassa, kun on ensin liikuttu luonnossa, perehdytty erätaitoihin ja nautittu eräkeittiön antimista taikka haukattu palasta ja kahviteltu kodan uumenissa.

HyvänTähen luontoelämyskeskuksen yrittäjä Teijo Haapakoski tarjoaa luonnollisia elämyksiä ja hohtohetkiä.

Lasse Hämäläinen

HyvänTähen Teijo, Teijo Haapakoski otti ison askeleen Sumiaisiin.

– Keskisuomalainen luonto metsineen ja järvineen tarjoaa monipuoliset puitteet retkeilyyn ja mukaviin kokemuksiin sekä elämyksiin, joita muistellessa tulee hyvälle mielelle myöhemminkin, luonnehtii yrittäjä Teijo Haapakoski HyvänTähen ohjelmapalveluyrityksen toimintaideaa.

Keiteleen rannalla Sumiaisissa lähellä kirkonkylää sijaitseva pienimuotoinen erä- ja elämyskeskus siirtyi hänen omistukseensa toukokuussa.

Haapakoski kertoo, että 6–20 hengen ryhmille suunniteltua toimintaa ja kehitetään aktiiviseen suuntaan, mutta samalla hän haluaa vaalia paikan luojien Risto ja Aino Lepänjuuren korostamaa ihmisen ja luonnon suhdetta ja vuorovaikutusta.

Jyrkän kallion ja rannan välissä, kuin herran kukkarossa, sijaitsee savusauna, kota, ruokailurakennus keittiöineen, kesämökki, kaksi laavua, teltanpaikkoja ja ulkokäymälät.

– Luonnon ehdoilla on luvassa hieman seikkailunkin makua ja tarjolla myös makuseikkailua, kun nautitaan eräkokin taidoin valmistettuja eväitä tai

tukikohdan ruokailutilaan asiakkaan toivomaan teeman sovitettua kattausta.

Metsäpolut kutsuvat kulkijaa ja järvellä matkaa taitetaan kanooteilla. Tai vaikkapa kalastellaan. Koskenlaskuun voidaan tutustua Kapeen ja Kuusaan koskilla. Talvella hiihdetään, lumikenkäillään tai vaikkapa pilkitään ja samalla perehdytään eräelämän haasteisiin pakkaskaudella.

Sumiaisissa on hyvä paikka tehdä irtiotto kiireestä ja kehittää luontosuhdettaan.

Konnevedellä voidaan meloa kansallispuistossa ja retkeillä Kalajanvuoren maisemissa. Haapakoski on osakkaana Airopari.fi yrityksessä, joka vuokraa kanootteja ja liikuntavälineitä sekä tarjoaa opaspalveluja. Tukikohta on Häyrylänrannan satamassa.

– Asiakkaan toiveita kuunnellaan ja molemmissa yrityksissä järjestetään kiireen vastapainoksi aitoa tekemistä sekä leppoisaa ja rauhallista laatuaikaa. Yhdessä voidaan ideoida toimiva paketti, Haapakoski innostaa.

Hän toteaa, että mukavuuksiin tottuneiden ihmisten on kuitenkin hyvä tietää, että niistä pitää hieman tinkiä, kun toimitaan luonnossa.

VÄLINEIDEN ja monipuolisen erätaito-opastuksen lisäksi ohjelmapuolella on tarjolla omasta takaa laulua, terapiarummun maagista töminää ja joikukin mieheltä helähtää, kun tunnelma on kohdallaan.

– Lapissa ei täällä olla, mutta perinteitä muinaiseen eräkulttuuriin on hyvä vaalia Keiteleen rannoillakin. Paikannimet kertovat alueen tuon aikaisesta lap-

palaisasutuksesta.

Eräoppaan tutkinnon ja kokin koulutuksen sekä vankan käytännön kokemuksen luontomatkailupalveluista Lapissakin hankkinut Haapakoski on perehtynyt myös matkailualan kehittämiseen ja korostaa alan toimijoiden verkostoitumisen tärkeyttä.

– Yhdessä toimimalla voidaan tarjota monipuolisemmat palvelut ja vetovoimaa alueen elämysmatkailuun.

Hän kannustaa jo aikuisikään ehtineitä hyödyntämään eri aloille tarjolla olevia koulutusmahdollisuuksia.

– Itse olen näin vielä vanhana partana tehnyt Pokella kolme tutkintoa ja saanut hyvän pohjan sekä intoa ja taitoja sekä oman yritystoiminnan pyörittämiseen että kehittämiseen. Harmi, että aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia on nyt rajoitettu.

HAAPAKOSKEN kokopäivätyö elämys-, erä- ja luontomatkailussa alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun hän jäi eläkkeelle ilmavoimien teknisistä palveluista.

– Kiintymys luontoon ja eräelämään syntyi jo pikkupoikana Keski-Pohjanmaalla enon kanssa Nivalan metsissä kulkiessa. Nyt elinikäinen harrastus on muuttunut työksi ja yrittäjyydeksi.

Yrittäjänä hän haluaa jakaa tietojaan ja taitojaan ja saattaa asiakkaat ymmärtämään luonnon rikkauden ja merkityksen ihmisen hyvinvoinnille.

– Sumiaisissa on hyvä paikka tehdä irtiotto kiireestä ja kehittää luontosuhdettaan. Huomata, että luonto ja ympäristö tarjoaa elämyksiä koko ajan, kunhan vain sallii itsensä huomata ne.

Haapakoski innostaa, että tarjolla on luonteva, elämyksellinen ja erähenkinen vaihtoehto yhdessäoloon ja toimintaan työporukoille, kerhoille, yhdistyksille, opiskelijoille ja koululaisille tai vaikkapa syntymäpäivien viettoon.

Teijo Haapakoski kertoo, että HyvänTähen ruokailurakennuksessa on hellauuni ja takka viijentähen erämakuelämysten valmistusta varten. Eräkokilta

sujuu myös ulkosalla nuotiolla ja kodan tulisijan avotulella.

ruuan laitto

Sakeaa nostalgiaa

Dingo ja Topmost Sumiaisten festarille – Kaupungin parhaiden rantabileiden tähtinä loistavat 1960-luvun ja 1980-luvun suosituimmat bändit.

Yhteisnäiskulttuurin Suomessa aloittanut Dingo loi väkevän ilmiön, joka heijastuu yhä yli sukupolvien.

Sumiaisten Lions Club aikoo kumppaneineen pitää kiinni lupauksestaan järjestää ensi kesänäkin kaupungin parhaat rantabileet. Kahtena edellisenä vuotena festivaali olikin loppuunmyyty.

Lauantaina 12. päivänä heinäkuuta järjestettävä festari on järjestyksessään yhdeksästoista. Musiikkijuhla esittelee tuhdin paketin kotimaisia huippubändejä.

– Meillä on ilo esitellä tulevana kesänä 1960-luvun suosituin bändi Topmost ja 1980-luvulla suosituin bändi Dingo, paljastaa festivaalipäällikkö Jaakko Soikkeli

Dingo on kiistatta suomirockin isoimpia ilmiöitä kautta aikain. Bändin melodinen rock ja jopa romanttiseksi luokiteltu rouheansävyinen sanoitus saivat aikaan hurjan, jopa pitelemättomän suosion. Nykyinen Dingo on osannut vaalia bändin tyyliä taidokkaasti ja menestyksekkäästi. Alkuperäisesta kokoonpanosta ovat mukana edelleen solisti Pertti Neumann ja kitaristi Jonttu Virta. Tänään mukana ovat basisti Tom Eklund, rumpali Saska Ketonen ja kosketinsoittaja Leena Peisa.

VIIME VUONNA menestyksekkään 60-vuotiskiertueen vetänyt pop-rockyhtye Topmost saapuu monen vuoden odotuksen jälkeen Sumiaisten festarille. Alunperin helsinkiläisten koulupoikien Gugi Kokljuschkinin ja Harri Saksalan perustama yhtye porskuttaa yhä edelleen. – Bändi syntyi, kun suurin osa meidän ikäisistä nuorista innostui musiikista. Ensimmäisinä innoittajina olivat rau-

talankamusiikki ja The Shadows; sitten tuli The Beatles, kuvailee yhtyeen basisti Holle Holopainen.

Topmost-yhtyeen tarina jatkuu edelleen, kuva Markku Rönkä.

Ryhmässä ovat tänään mukana alkuperäisjäsenet Harri Saksala, Holle Holopainen ja Eero Lupari. Rumpali-laulaja Kisu Jernström tuli mukaan yhtyeeseen 13-vuotiaana. Topmost esiintyy Sumiaisissa äskettäin edesmennyttä Vasilij ”Gugi” Kokljuskinia muitelleen. Uutena kosketinsoittajana ja laulajana esittäytyy Wigwamista ja Wigman Revisited -kokoonpanosta tuttu Mikko Rintanen. Popin ja rockin lisäksi Topmostin monipuoliseen ohjelmistoon mahtuu myös rhythm & bluesia ja soulia.

KOMEASTA kantrirock-musiikista ja stemmalaulusta saadaan nauttia, kun Sumiaisten festarin lavalle nousee Easy Eagles Tribute Band. Vuonna 1974 perustettu Easy on Suomen vanhin ja tunnetuin Eagles Tribute -yhtye. Nykyisessä kokoonpanossa soittaa kolme alkuperäistä jäsentä, Peter Kokljuschkin, Roni Kamras ja Sami Javne. Yhtyeen nuorisoketjuun kuuluvat laulavat kitaristit Lauri Holopainen ja Tommi Juustila sekä upeaääninen Katri Silolahti, joka toimii myös kosketinsoittajana. Katri tulkitsee myös myös Linda Ronstadtin 70-luvun hittejä. Sehän sopii, sillä toimihan alkuperäinen Eagleskin Lindan taustabändinä.

– Olemme huomanneet että nostalgia puree ihmisiin; se on aivan maailmanlaajuinen ilmiö, ennakoi festaripomo Jaakko Soikkeli tulevaa kesää.

Tapahtuman päävastuun kantaa Lions Club Sumiainen ry. Ruokapalveluista pitää huolta Lions Club Helmi ry. Edellisten vuosien tapaan järjestelyissa on mukana paikallisia järjestöjä ja seuroja sekä heidän talkoolaisiaan.

KESÄINEN PALVELEVA

SUMIAINEN

Airi Mikkonen Savonlantie 6, Sumiainen P. 050 468 7967

matti.tiusanen@biomatti.fi Puh. 0400 643 987

juhannuspäivänä la 21.6. klo 12

mukana rautalankabändi

vihannekset

Rantamäkelän Tila Johanna Korhonen 040 594 1097

Olemme ÄKS lehden jakelupiste

Dingo saa yhä ihmiset liikkeelle. Tuttujen hittien kertosäkeeseen yhtyvät kaikki, kuva: Hedy Hirschovits.

Risto Korhonen

Pelastuskoira etsii kadonneen

K9 Keski-Suomi ry kouluttaa pelastuskoiria ja ohjaajia pelastustehtäviin viranomaisten avuksi

Keski-Suomen alueella. Yhdistys toimii Suomen Pelastuskoiraliiton alaisuudessa.

Tiina Salminen on ollut pelastuskoiratoiminnassa mukana reilun kahdentoista vuoden ajan. Tällä hetkellä hänellä on kaksi koiraa. Vanhempi koirista jäi viime kesänä kahdentoista vuoden iässä eläkkeelle pelastuskoiratoiminnasta ja nuorempi läpäisi syksyllä VIRTA- tarkastuksen.

– Toinen koirista on jo vanhempi ja jäämässä eläkkeelle. Toinen on nuori koira, jota koulutan parhaillaan, hän kertoo. Pelastuskoiraksi käy miltei mikä rotuinen koira vaan. Tärkeää on, että koira tykkää toimia ihmisen kanssa. – Sellaiset ominaisuudet kuin ihmisystävällisyys, halu toimia ihmisen kanssa, yleinen aktiivisuus ja innostus sekä toisten koirien kanssa toimeentuleminen ovat piirteitä, joita toivotaan. Toki ihan pienet tai hyvin suuret koirat eivät välttämättä ole paras valinta pelastuskoiratoimintaan, koska niillä voi olla hankaluuksia liikkua pitkäkestoisesti haastavissa maastoissa tai elinajanodote voi olla alhainen, jolloin aktiivista työaikaa voi olla vain vähän aikaa. Myös jos koiralla on vahva metsästysvietti, voi olla vaikea ohjata hakuinto ihmiseen eikä eläimiin, Tiina Salminen miettii.

KOIRAKOLLA OLTAVA KESTÄVYYTTÄ

Sekä pelastuskoiran että ohjaajan pitää olla hyvässä kunnossa. Jos koira väsyy nopeasti eikä jaksa keskittyä, etsintätyöskentely kärsii. Maastoetsinnässä liikutaan laajoilla ja myös vaikeakulkuisilla alueilla.

Yhdistyksellä on harjoituksia kaksi kertaa viikossa läpi vuoden. Etsintätehtäviä tehdään kaikenlaiseen maastoon ja raunioille. On lumietsintää ja vesistöetsintää.

Vasta harrastuksen aloittaville ja pentukoirille tehdään yleensä lyhyitä, tuoreempia jälkiä. Kokeneimmille koirille voidaan antaa jäljen vanhentua jopa vuorokauden ajan. Koira on luonnostaan vahvempi joko ilma- tai maavainuiseen työskentelyyn. Hakukoira hakee ihmisen hajua ilmavainuisesti jopa satojen metrien päästä kohteesta, kun taas jälkikoira haistelee aktiivisesti hajuja maavainuisesti maan läheltä. Pelastuskoiralta vaaditaan osaamista molempiin tapoihin, joten treenattavaa riittää paljon. Pelastuskoiran kouluttamiseen VIRTA- tarkastus tasolle (pelastuskoirien käyttöönottotarkastus ennen tosietsinnöille pääsemistä) menee yleensä aikaa 3-4 vuotta.

– Pelastuskoiratoiminta vaatii sitoutumista. Harjoituksissa menee jopa neljä tuntia. Vaikka oman koiran harjoitusaika olisikin vaikka viisitoista minuuttia, ollaan mukana avustamassa muiden koirien treenejä. Koiran täytyy oppia olemaan ja viihtymään autossa. Monesti harjoituspaikat ovat kauempana metsissä ja autoilla liikutaan, Salminen kertoo.

POLIISI JOHTAA ETSINTÄÄ

Pelastuskoirat etsivät kadonneita ihmisiä. Kutsu etsintään ja sen johtaminen tulee poliisilta tai muulta viranomaiselta. Poliisi päättää, miten etsintä toteutetaan. Vapepa (Vapaaehtoinen pelastuspalvelu) hälyttää etsijät

etsinnöille tekstiviestillä OHTO- hälytysjärjestelmän kautta.

– Koirakolle annetaan etsintäalue, jonka kukin koirakko hoitaa. Etsintätilanteissa on koirakon, eli koiran ja sen ohjaajan lisäksi mukana avustaja, joka huolehtii mm. suunnistuksesta. Etsintätilanteissa on tärkeää pysyä omalla alueella. Viereisellä alueella voi työskennellä toinen koirakko tai vaikka jalkapartio, Tiina Salminen kertoo.

– Harvoin etsinnässä päästään ihan

ja todella hieno vapaaehtoistoiminnan muoto. Parhainta on, kun työskennellään omien koirien kanssa. Koira on ihana työpari. Tämä harrastus vaatii tiiviin porukan ympärille. Tätä ei voi yksin tehdä. Tykkään myös, kun oman treeniryhmän kanssa vietetään paljon aikaa luonnossa. Meistä nyt mukana olevista jäsenistä on tullut hyviä ystäviä. Yhdessä tehdään paljon muutakin kuin treenejä. Joskus jätetään koirat kotiin ja lähdetään vaikka suunnitusrasteille, Tiina Salminen miettii.

– Pelastuskoiratoiminta on tuonut paljon sisältöä elämään. Mitä syvemmälle tähän pääsi, sitä paremmin hahmotti miten isosta ja hienosta asiasta on kyse. Tämä on aikaa vievää ja jokainen tietysti omien resurssien mukaan valitsee harrastuksensa. Minusta jos koiran hankkii, jotakin on syytä puuhastella sen kanssa, hän lisää.

– Monia asioita voi treenailla omaan tahtiin. Esimerkiksi juuri suunnistusta, on tosi tärkeää osata käyttää kompassia ja paperikarttaa. Vaikka meilläkin on satelliittipaikantimet, on metsissä usein katvealueita. Ensiaputaidot on oltava koko ajan hyvin hallussa, Salminen jatkaa.

tuoreille jäljille, jäljet ovat yleensä vähintään tunteja vanhoja. Jos mennään vuorokauden vanhoille jäljille, siinä on yli mennyt jo monenlaista kulkijaa. Eläimiä, muita ihmisiä. Jäljen säilyminen riippuu paljolti olosuhteista, Jälkikokeissa on 2-4 tuntia vanha jälki, riippuen onko kyseessä perus- vai loppukoe. Myös hakukokeet ovat jaettu perus- ja loppukokeisiin. Niissä on aina etsittävänä kolme henkilöä, mutta alueen koko kasvaa loppukokeeseen mennessä. Kun koirakko on suorittanut hälytystasovaatimuksen mukaiset kokeet, heillä on edessä vielä VIRTA-tarkastus ennen tosietsinnöille pääsemistä. Siellä on paikalla poliisi (voi olla alueellisia eroja onko poliisi paikalla), VIRTA-tarkastaja ja 1-2 muuta henkilöä. VIRTA- tarkastuksessa etsintäalue on yleensä 30-40 hehtaaria ja se sisältää jäljestämistä ja hakutyöskentelyä. Aluetta tarkastaessa arvioidaan koirakon työskentelyä ja kestävyyttä, hän kertoo.

– Etsinnän alussa annetaan tietoa kadonneesta, kuten nimi, ikä ja vaatetus. Usein näytetään vielä kuvasta, miltä etsittävä näyttää. Etsimme pääsääntöisesti elävää ihmistä, mutta toisinaan voi olla ennakkotietona, että ihminen saattaa olla itsetuhoinen, jolloin voi olla odotettavissa surullisempi tulos. Silloin kannattaa miettiä, haluaako itse kohdata sellaisen tilanteen, vai onko parempi jäädä kyseiseltä tehtävältä pois, Salminen sanoo.

– Meillä on vahva tukiverkosto ja myös viranomaisapua. Etsinnän jälkeen, varsinkin jos tehtävä on päättynyt vainajan löytymiseen, täytyy asia käsitellä myös etsijöiden kannalta, Salminen jatkaa.

KOIRA ON IHANA TYÖPARI

Harrastusta Salminen kuvailee elämäntavaksi.

– Kokonaisuutena pelastuskoiratoiminta on yhteiskunnallisesti tärkeä

K9 Keski-Suomi järjestää tutustumiskursseja mukaan haluaville. Kurssit ovat kuuden kerran tapaamisia, joissa harjoitellaan tehtäviä. Tutustumiskurssin jälkeen voi sitten päättää, onko omasta koirasta ja itsestä pelastuskoiratoimintaan. – Jäseniä halutaan ottaa maltillisesti. Jokainen mukaan tuleva halutaan huolehtia eteenpäin emmekä halua päätyä tilanteeseen, ettei meillä aika riitä. Kuuden perustajajäsenen lisäksi yhdistys on kasvattanut kokoa noin kahteenkymmeneen jäseneen, joista osa ovat tulleet yhdistykseen ensimmäisen tutustumiskurssin kautta ja loput ovat kokeneempia harrastajia, jotka ovat päätyneet vaihtamaan yhdistystä, Tiina Salminen sanoo.  – Koiria tarvitaan lisää, koska nyt etsinnöillä mukana olevien Virta-tarkastettujen koirien keski-ikä on hyvin korkea. Moni koira on jäämässä eläkkeelle. Uusia olisi hyvä olla kouluttautumassa koko ajan koska koulutusaika on pitkä. Tietysti oma kokemus ja taitojen harjaantuminen nopeuttaa jonkin verran, hän lisää.

Elina Sukuvaara

KURSSIEN KAUTTA MUKAAN

Selina Laitala ja Vilho jäljenajon jälkeen.

Taina Kokko ja Lysti etsintätehtävällä treeneissä.

Kuvat: Tiina Salminen

Elämänmyönteistä ideointia ja näpräämistä

Soili Hautamäki ja Jarmo Noronen rakensivat koko kylällisen nukkekotielämää.

Lasse Hämäläinen

Nukkekodin rakentaminen vei menessään.

– Pitkälle toistakymmentä näitä on tullut nyt yhdessä värkättyä ja lisää on luvassa. On tämä nukkekotiharrastus sen verran mielenkiintoista ja mukavaa puuhaa, naurahtaa suolahtelainen Soili Hautamäki. Hän esittelee toinen toistaan näyttävämpiä pikku koteja ja laajemminkin kokonaisen kylän elämästä kertovia minimaailmoita.

Hautamäki on vaatettanut asukkaat ja huolehtinut muutenkin tekstiilipuolesta. Puoliso Jarmo Noronen on näprännyt puusta huonekaluja, rakennuksia, rakennelmia ja muutakin rekvisiittaa. Yhteinen harrastus on koukuttanut eläkeläispariskuntaa jo neljän vuoden ajan ja lisää on luvassa.

– Tavallista elämää ja sen erilaisia puitteita on esillä baarista pajaan ja kodeista kouluun, saunamökkiin sekä kauppapuotiin. Meille on syntynyt tähän harrastukseen semmoinen elämänmyönteinen ja ihmisläheinen ote, Noronen pohdiskelee myhäillen ja kertoo, että moniin töihin on haettu mallia tutuista, mutta jo historian havinaan siirtyneistä paikoista.

– Tuo paja ahjoineen, sorveineen, tahkoineen, pylväsporineen ja muine laitteineen on saanut mallia muistikuvistani takavuosien pajoista ja verstaista.

Soili Hautamäki rakensi ensimmäisen nukkekotinsa kansalaisopiston kurssilla neljä vuotta sitten ja kotona harrastus sai lisää vauhtia, kun puoliso Jarmo Noronen innostui mukaan näpräämään huonekaluja.

MINIMAALISET yksityiskohdat yllättävät koteihin kurkistelijan. Jopa kattaukset ruokineen on tehty aitoon malliin.

– Tuli hankittua pienoissorvi, jolla nuo juhlapöydän viinilasitkin pystyi sitten itse tekemään, Noronen kertoo.

Ensin nukkekodit lumosivat Hautamäen.

– Lapsena minulla ei ollut nukkekotia ja jotenkin olen sellaisesta aina ja vielä aikuisenakin haaveillut. Kun kansalaisopistossa oli vuosikymmenen vaihteessa tarjolla nukkekodin rakentamiskurssi, se tärppäsi heti. Menin ilman muuta mukaan.

Hautamäki kertoo, että elämänkumppani auttoi ja opasti ensimmäisen talon tekemisessä ja innostui sitten itsekin.

– Olihan se meille molemmille hiukan haastavaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta on monesti edetty, mutta hauskaa on piisannut, pariskunta vakuuttaa yhteen ääneen.

He toteavat touhuavansa rennolla otteella ja takaiskut käännetään voitoksi.

– Kun tuon ison talon ensimmäiset ikkunat puitteineen menivät hieman pieleen, tehtiin niistä puutarhapaviljonki, Noronen kuittaa.

– Jotenkin kivasti tässä pääsee toteuttamaan luovuuttaan ja hyödyntämään kädentaitojaan, Hautamäki luonnehtii.

TAIDOT OVAT myös kehittyneet. Norosen puusta näpräämä ja jyrsimä pappatunturi on jo melkoinen taidonnäyte.

Pienoissorvilla syntyy isoillakin kourilla nukkekodin minimaalinen viinilasi.

No aikaakin siinä kyllä meni, mutta aika hieno siitä sitten tuli, vaikka itse sanonkin, mies myhäilee ja täsmentää, että vieläpä tämmöisillä isoilla kourilla.

Yksi kalustuksen hienouksista on myös ihan oikeanoloisesti toimivat kangaspuut.

Hautamäki kertoo, että harrastus tarjoaa myös löytämisen ja oivalluksen iloa ja on kehittänyt uutta asennetta roskiin ja muuhun tilpehööriin.

– Rompe on saanut uuden ulottuvuuden, kun miettii ennen roskikseen heittoa, että mitähän tuostakin voisi näprätä. Kirpputoreillakin tulee kierreltyä löytöjen perässä nukkekodit mielessä. Varusteita ja tavaroita on ostettu myös jonkin verran netistä sekä alan messuilta. Harrastajille on omat sivunsa, hän valistaa.

Suunnittelu ja ideointi ovat oleelli-

Vanhan ajan paja varusteineen ja edessä seisova Pappatunturi ovat yksityiskohtineen kaikkineen hieno silmänilo ja taitava kokonaisuus.

Neljässä vuodessa on syntynyt kokonainen nukkekylä, jossa on lähes parikymmentä rakennusta.

Perinteistä nukkekotiteemaa ja naisten maailmaa esittelee ompelu- ja työhuone.

nen osa harrastusta ja mukavalla tavalla jatkuvasti hieman vireillä. Ideoita ja oivalluksia saattaa putkahtaa esille, kesken arkisten touhujen ja vaikka kauppareissulla.

Noronen toteaa, että vielä ei olla lähdetty tekemään tarkkoja pienoismalleja joistakin tietyistä kohteista, vaan rakenneltu rennosti ja luovalla otteella omien muistikuvien ja innoituksen varassa. Kauneus on katsojan silmissä! – Mittakaavatkin ovat meillä vähän sinne päin. Pienoismalli vaatisi tarkan mitoituksen. Ehkäpä, kun taidot vielä kehittyvät, voisi kokeilla rakentaa ja varustaa jotakin paikallista kohdetta. Mieleen nousee vaikkapa Kirppulan rakennus ympäristöineen ja elämänmenoineen, Noronen pohdiskelee.

Hautamäki arvelee, että nykyisellä jouhealla mallilla harrastus rentouttaa ja on hyvää ajankulua ja hermolepoa. Ei tule vapaa-ajan ongelmia ja aikaahan eläkeläisillä on.

– Talvella, kun on pimeää ja kylmää, niin mikäs sen mukavampaa kuin paneutua uuteen kohteeseen. Kummasti se virkistää ja valaisee mieltä, kun välillä välähtää ja sitten pannaan toimeksi. Kesällä on sitten paljon muutakin puuhaa, taitajat tilittävät.

Nukkemaailma viehättää myös lapsia ja lastenlapsia. Harrastus on havaittu hienoksi ja etenkin seitsenvuotias tyttären pojantytär käy mielellään leikkimässä ainutlaatuisessa nukkekylässä.

– Vaan on sitä minulla sentään muutakin tekemistä vuoden mittaan Soili Hautamäki selvittää ja kertoo iloisena, että vuosittain syntyy kolmisenkymmentä villasukkaparia pukinkonttiin tai muuten vaan lahjaksi.

Atria

Wilhelm grillimakkarat tai makkarapihvit 240-400 g

Rajoitus 4 pkt/talous (3,23-5,38€/kg)

Ilman Plussa-korttia 2,89/pkt (7,23-12,04/kg)

Vihreä ja tumma rypäle 500 g

(3,90/kg) Yksittäin 2,89-3,29/rs (5,78-6,58/kg)

Kypsä maissi 400g Espanja (3,75/kg) Yksittäin 1,99/pkt (4,98/kg)

Naapurin maalaiskana Mureutettu fileepihvi ja kanaduo korean style & smoked chili n1,2kg

Lolly Mehujäät 455-520g (5,75-6,57€/kg)

Näläntappajapihvit ja naamataulut possun kasslerista

tai Snickers Jäätelöpatukat 12 kpl/pkt 480-547 g (12,78-14,56/kg) Ilman Plussa-korttia 8,49/pkt (15,52-17,69/kg)

Hartwall Vichy 0,33 l/pl 24-pack

Rajoitus 2 erää/talous (0,96/l) sis. pantit 2,40 Ilman Plussa-korttia

999

Juhannuksen aukioloajat

PE 20.6. klo 7-18

LA 21.6. klo 10-18

SU 22.6. klo 10-22

TO

Norja

Kariniemen

Snellman

Nektariini ja Persikka

Miksi pontikka oli ennen niin tärkeää

Tyypillinen pontikankeittomaisema 1800luvun metsästä. Piirros: R-Väätänen, vanerille. Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistyksen kokoelmat.

paloviinakiintiö, jonka ylittämisestä sakotettiin. Salapolttoa ja varsinkin aatelin ja virkamiesten harrastamaa pontikan salakuljetusta katsottiin läpi sormien. Mielenkiintoista on, että kansaa jo 1700-luvulla laajasti valistettiin käyttämään perunaa viljan sijaan paloviinan teossa. Uusi juurestulokas ei saanut koskaan jalansijaa. Perunasta tehdyn pontikan aika tuli paljon myöhemmin. Nyttemmin Koskenkorvakin tehdään taas ohrasta.

”Paloviina” – nimitys tulee ”brännvin” -käännöksestä, joka tarkoittaa viinistä tislattua viinaa.

”Pontikka” taas on viljasta valmistetun paloviinan myöhempi nimitys, kun polttoa nopeuttavaa sokeria on lisätty. Sen kantasana lienee Pontacque- nimisen bordeaux-viinilajin viljelykylästä.

”Pontikko”- nimitys tarkoitti Karjalassa ”huonoa viinaa”, eli ei rukiin veroinen pontikka-aine.

PONTIKAN POLTTAMINEN JA KULUTUS

Keski-Suomessa juotiin olutta 1600-luvulla paljon. Runsasatoinen kaskiruis nousi ohran ohi ja vähempiarvoinen viina valtasi 1700-luvulla maaseutua.

Timo Enäkoski

Erityinen sysäys tuli armeijoilta – tärkeimpänä Suuri Pohjan sota, jonka aikana venäläiset miehittivät 1710-1714 eteläisen ja keskisen Suomen. Ruotsin armeijan myötä jo tätä ennen viina levittyi 1500-luvulla nk. linnaleirien mukana, kun armeijan osastot majoittuivat Keski-Suomenkin seuduille päivätolkulla – mm. Naarajärven Möttölässä, Hyytiälässä, Pyyrinlahden Kautossa ja Paadentaipaleen 3 talossa. Sotilaat oppivat ja opettivat muita valmistamaan paloviinaa viljasta, jonka sadot olivat runsastuneet kaskeamalla. Armeijalla oli jo vuosisatojen kokemusta, sillä alkoholia tislattiin ensi sijassa ruudinvalmistusta varten 1400-luvulla. Ruotsi jakoi sotilaille viinaa niin lääkkeeksi kuin ravinnoksi – ruudilla ja tervalla maustettuna.

KESKI-SUOMEN PONTIKKA-ALUE

Alkoholipolitiikassa on Jyväskylän alue ympäristöineen nostettu erityiseksi Suomen pontikka-alueeksi, joka vielä 1960-luvulla oli suuri ongelma. Sen alku on 1700-luvulla, kun paloviinan polttelu yleistyi kovalla vauhdilla. Muuttuivatko syyt Kahdeksan surmanluotia -elokuvaan mennessä?

Ajankohtainen kysymys, kun juopumussakkojen määrä oli pontikankeittobuumissa 1700-luvulla täällä vain kolmannes niistä luvuista mitä Etelä-Suomessa. Sen ajan sakoista 2/3 osaa saivat talolliset, erityisesti lautamiehet. Toiseksi eniten oli tilattomia, joista suuri määrä oli sotilaita. Useimmin juopumussakot tulivat muun rötöstelyn ja häirinnän lisärangaistuksina. Käräjät ja kirkonmenot olivat tapahtumia, joista humalaiset saivat usein sakkoja. Myös juopuneet papit ja lukkarit saivat tuta kirkkokuria ja pitäjänkokouksen nuhteluita. Esimerkiksi Saarijärvellä melkein kaikilla papeilla oli omat paloviinapannunsa ja myös talouttaan kohentavaa viinanmyyntiä. Tämä siitä huolimatta, että vuoden 18´686 Kirkkolaki kielsi pappeja polttamasta viinaa myyntiin. Viinapannut olivat kuparia, joka oli kallista. Sen vuoksi pannujen arvo määräytyi painon mukaan. Talonpoikaistalouden kallein esine oli lähes poikkeuksetta viinapannu. Ne olivat vuosikymmenestä toiseen tärkeitä perintökaluja, joilla monet sukupolvet polttivat viinaa. Paitsi kuparin hinta, arvoa nosti se, että kupariseppiä oli hyvin harvassa –Vaasassa 1700-luvun puoliväliin asti vain yksi. Laukaan, Saarijärven, Viitasaaren ja Jämsän pitäjissä oli 1757 viinapannuja yli 6 kpl per 100 henkeä, kun muualla maassa oli keskiarvo alle 3 kpl per 100 henkeä.

Kannu Turusta, vuodelta 1759. Tilavuus 2,6 litraa. Yleinen 1700-luvun kievareiden viinanmyyntiastia. Jaettavissa kahdeksi tuopiksi tai 8 kortteliksi tai 32 jumpruksi (8cl). Museovirasto, valokuva E.Syrjänen

ELINKEINOJEN MONIPUOLISTAJA JA RAHATALOUDEN SYNNYTTÄJÄ

Monet säätyläiset kasvattivat tilansa karjamääriä, kun lisäsivät rankkiruokintaa rakentamalla erillisiä polttimorakennuksia monilla suurilla viinapannuilla. Talonpoikaistaloille määrättiin

Keskisuomalaistalojen pontikankeittopannut olivat tilavuudeltaan keskimäärin 12-20 kannua eli noin 30-50 -litraisia. Viljatynnyrillisen poltto kesti siten 3-5 vuorokautta. Keittoaika nopeutui mitä suurempi pannu oli. Pannut painoivat tavanomaisimmin 12-25 kg. Lisäksi on huomattava, että viina on keitettävä 2, mieluiten 3 kertaa, jos halusi puhdasta, kirkasta ja vahvaa. Ensimmäistä keittoa voi pitää rankin tekona, seuraavat tislauksena, vaikka erillisiä tislauspannuja oli vain kaupunkilaisilla. Erityisen suuri ongelma oli kestitseminen eri juhlissa. Häät, ristiäiset ja hautajaiset olivat usein kymmenien, jopa yli sadan vieraan tilaisuuksia, joita kestittiin useita päiviä erityisesti juomisilla. Vahvasti päihtyneitä oli paitsi haudoilla myös kirkoissa ja kirkonmäillä, kuten Laukaasta 1752 kerrotaan. Täällä varsinkin kappelikirkkojen kirkonmäelle tuotiin tullessaan viinaa ja olutta suuria määriä niin, että kirkonpenkissä oltiin jo nukuksissa. Sama meno jatkui lukukinkeripäivien aikana ja jälkeen. Kahdeksaan surmanluotiin verrattuna pistää silmään pontikankeittäjien haastatteluissa, että siellä metsässä koetaan suuri elämys. Kun ei ollut elokuvia, televisioita eikä sisämaan harvaanasutuilla saloilla mitään harrastuksia tai kouluja. Se jännitys mikä hiljaisessa metsässä nuotiosavuissa, lintujen laulaessa koettiin ennen kirkkaan aineen alkaessa tippua, sitä voi verrata uudestisyntymään. Monet nuoremmat eivät edes tienneet, että se oli laitonta tai vaarallista.

Terho Vuorinen

Mikä kylä?

Tässä Mikä kylä -kesävisassa arvuutellaan X-alueen paikkoja, joissa asutaan, mökkeillään tai pyöritetään yritystoimintaa.

Kyseessä on 10 kysymyksen vihjevisa. Hämäyksen vuoksi jokaisessa kysymyksessä puhutaan kylästä, vaikka kyseessä voi olla esimerkiksi kaupunginosa, teollisuusalue tai jonkin muun paikan nimi.

Tietämällä voittaa, mutta arvaamallakin saattaa pärjätä. Viimeistään yhden pisteen anagrammivihjeestä vastausta pääsee tosissaan taivuttelemaan!

Onko sinun kulmakuntasi päässyt mukaan visaan? Oikeat vastaukset löydät sivulta 22.

Mikä kylä? Vastaus:

Sama sukunimi on muun muassa olympiakisoissa neljänneksi heittäneellä keihäsmiehellä, MM-hopeaa voittaneella jääkiekkoilijalla ja muun muassa J. Karjalaisen kanssa yhteisen levyn tehneellä haitaristilla.

Kylän suunnalta löytyvät muun muassa Hiekkalanlampi, Vasavuori ja Kapustamäki. Naapurikunnan puolella lähellä on Hirvaanmäki. Aikanaan kylän nimi tunnettiin maatilamatkailusta

Anagrammi: Epä-Vänä Jr.

Mikä kylä? Vastaus:

Nimensä perusteella urosporoon liittyvän kylän tuntumasta löytyvät mm. Piiparinkalliot, Kylmäpuro ja Sarvimäki. Rajan takana toimii eräs tunnettu keisari.

Sijainniltaan keskeisellä kylällä on mm. uuskarismaattista toimintaa, grilliravintola ja myymälä, jonka nimeä Mikael Agricola ei keksinyt.

Anagrammi: Varakas Singh

Mikä kylä? Vastaus:

Tämän kalaan viittaavan kylän lähimaastossa on kapea kulku-ura, joka tunnetaan pelottavan satuolennon äänellään luomasta musiikista.

Sen läheltä löytyvät mm. Pukkisaari ja Kaakkovuori. Syvä- ja Vihi-alkuiset naapurit ovat tätä kylää tunnetumpia.

Anagrammi: Thaihillo

Nimen perusteella kylällä ei ole tiettyä kiinnitysainetta. Historiallisesti merkittävän kylän suunnalta löytyvät muun muassa Lamposaari ja Sarvimäki. Kylällä pidettiin iso hengellinen tilaisuus vuonna 2018. Eräs entisen Pyyrinlahden rakennuksista on ollut muun muassa kuubalaisen tanssijan ja vuonna 1990 kuolleen professorin hallussa.

Anagrammi: Tatami-Alli

Nimen perusteella kyse voisi olla hyönteisheimon kasaumasta. Kylällä on hautausmaa ja yhteys Brasiliaan.

Naisen nimeä kantavalle teollisuuskylälle rakennettiin 1960-luvulla asuntoja, mutta nykyisin siellä ei enää asuta.

Anagrammi: Rakkirahjus

Mikä kylä? Vastaus:

Vaihdon välineiden muututtua kylä ei enää saisi samaa nimeä. Kylän nimi olisi nykyisin mahdollinen vain Bosniassa. Kylän muu nimistö on hyvin lintupainotteista.

Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu kylä tunnetaan Wärtsilän ja sen työntekijöiden välisistä kaupoista.

Anagrammi: Kräkki-Mama

Mikä kylä? Vastaus: 8. Mikä kylä? Vastaus:

Mikä kylä? Vastaus: 5. Mikä kylä? Vastaus:

Nimen perusteella kylä on soittimesta nimen saanut kostea ekosysteemi. Sen läheltä löytyy muun muassa Kusikallio.

Nelostien vieressä sijaitsevalla kylällä on noin 30 asuintaloa. Helsingissä on iso kaupunginosa, jonka nimi alkaa samalla suomalaisella perinnesoittimella.

Anagrammi: Leo Kunnas

Anagrammi: Kaki poskeen! 3p 3p 3p 3p 3p 3p 3p 3p 3p 3p 2p 2p 2p 2p 2p 2p 2p 2p 2p 2p 1p 1p 1p 1p 1p 1p 1p 1p 1p 1p

Tällä kylällä on sairaala, mutta ei enää koulua. Kylän nimi ei viittaa muusikko Salomaahan.

Koripallopiireissä kylä nousi 1970-luvulla valtakunnalliseen maineeseen. Aikanaan kylällä pidettiin aina elokuisin isoja juhlia. Alueella kulkee muun muassa Kiskotie.

Anagrammi: Miksi ähkin?

Mikä kylä? Vastaus:

Pohjolan mustasta kullasta tunnetun yhdyssanakylän loppuosa viittaa vuonna 1998 loppuneeseen teolliseen toimintaan. Katu kohteeseen kulkee Sääksniementien ja Kivilahdentien välissä.

Yhdyssanakylän alkuosa on sama kuin sitä ympäröivällä laajemmalla osalla Suolahden keskustaa. Irwin Goodmanin laulu viittaa toisenlaiseen pisaraan.

Anagrammi: Haa, SDP petti!

Mikä kylä? Vastaus:

Tämän matkailusta tunnetun kylän alueeseen kuuluvat mm. Makasiini-, Luija- ja Kärme-alkuiset vesistöpaikat.

Tämä pakanallinen kylä sijaitsee aivan Äänekosken rajalla, Kuhnamon eteläpäässä. Repe Helismaa tutustui aikanaan kylällä uittoon.

RentouttavaaÄänekoskella!mökkikesää

Toivottaa, Äänekosken kaupungin väki

HYPPÄÄ KYLÄBUSSIN KYYTIIN!

Äänekoskella liikennöi palveluliikenne-periaatteella toimiva Kyläbussi. Kyläbussi palvelee Äänekosken kyliä mahdollistamalla asukkaiden ja kesämökkiläisten pääsyn palveluiden ääreen. Kyläbussipalvelu on kaikille tarkoitettua, avointa asiointiliikennettä. Liikennöintipäivät ovat maanantaista perjantaihin.

Lue lisää www.aanekoski.fi/kylabussi

ÄÄNEKOSKEN KIRJASTOT

PALVELEVAT JOKA TAAJAMASSA

Äänekosken kaupungin kirjastot palvelevat joka taajamassa myös kesällä ja laajentuneilla omatoimiajoilla pääset lähikirjastoihin myös viikonloppuisin. Tarjoamme kattavat palvelut myös alueen kesäasukkaille vakituisesta asuinkunnasta riippumatta. Tervetuloa!

Tiesitkö, että kirjaston suoratoistopalvelusta Cineastista voit katsoa elokuvia vaikka riippumatossa kellien tabletin tai läppärin kautta? Tarvitset vain Keski-kirjastokortin ja PIN-koodin.

Tule pelaamaan pleikkaa pääkirjaston pelinurkkaan! Peliajan PS4-konsolille voi varata pääkirjaston neuvonnasta - tarvitset vain Keski-kirjastokortin! Konsolilla voi pelailla ma-to klo 12-18.45 ja pe klo 12 - 15.45.

KESÄN AUKIOLOAJAT ÄÄNEKOSKEN KIRJASTOISSA:

ÄÄNEKOSKEN PÄÄKIRJASTO:

MA–TO 10–19

PE 10–16

(LEHTISALI AVOINNA MA–PE KLO 8 ALKAEN)

LA–SU KIRJASTO SULJETTU 1.6.–31.8.

SUOLAHDEN KIRJASTO:

OMATOIMIAJAT:

MA–PE 8–12

LA–SU 8–14

MA–KE 12–19

TO–PE 12–16

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN 2025

HENKILÖKUNTA PAIKALLA:

Kesäkirje

OMATOIMIAJAT:

MA–SU 8–21

HENKILÖKUNTA PAIKALLA: TI 12–19 TO 8–15 KIRJASTOSSA EI HENKILÖKUNTAA PAIKALLA VIIKOILLA 28 JA 29.

Juhannuksen poikkeusaukioloajat Äänekosken kirjastoissa: Äänekosken kirjasto: to 19.6. kirjasto suljetaan klo 16 pe 20.6. kirjasto ja lehtisali suljettu

Suolahden kirjasto: pe 20.6. kirjastossa ei asiakaspalvelua, omatoimikäyttö klo 8–14

Osta ihanat

Äänekoski-printtituotteet mökkituliaisiksi

Äänekosken pääkirjastolta tai taidemuseolta!

RAKENNA HELPOSTI

Rakenna mökki-, terassi- ja saunaunelmasi Äänekoskelle! Vuoden 2025 alusta voimaan tuli uusi rakentamislaki, jota sovelletaan 1.1.2025 jälkeen jätettyihin lupahakemuksiin. Teemme Äänekoskella rakentamisesta helppoa ja sujuvaa, saat meiltä tarvittaessa neuvontaa ja ohjausta pienissä ja isoissa rakentamisen projekteissa. Jätä rakentamislupahakemuksesi hyvissä ajoin, sillä lakimuutoksen myötä lainvoimaisuusajat ovat pidemmät kuin aikaisemmin.

Milloin tarvitset rakentamisluvan?

Esim. asuinrakennus ja vapaa-ajan asuinrakennus tarvitsevat aina rakentamisluvan sekä kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus tai kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos.

Ota meihin yhteyttä ja tehdään rakentamisen unelmistasi totta!

Rakennusvalvonnasta, Arto ja Ville

Lue lisää QR-koodin kautta!

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Palvelemme sinua, Terveysasema, p. 014 266 3000, soittoaika ma–pe klo 8–16

Kiirevastaanotto iltaisin kello 16–22 ja viikonloppuisin kello 8–22, Äänekosken terveysasema, Terveyskatu 8 Sosiaalitoimisto, p. 040 552 6520, soittoaika ma–ke kello 10–12, to–pe kello 10–11

Suun terveydenhuolto, p. 014 266 3010, soittoaika ma–pe klo 8–15 (kiireellisissä asioissa kello 8–16)

Palvelemme myös verkossa. Tutustu ja asioi www.hyvaks.fi/asioi-verkossa

VEDENJAKELUPISTEET

Kesällä käytössä olevat maksuttomat vedenjakelupisteet:

• Äänekosken satama

• Suolahden satama

• Sumiaisten satama

JÄTEYHTIÖ PALVELEE

Sammakkokangas vastaa kunnallisista jätehuoltopalveluista, jotka on tarkoitettu pääasiassa vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille.

Asiakaspalvelu arkisin klo 9 -14, puh. 044 4685 502 info@sammakkokangas.fi, www.sammakkokangas.fi

Lajitteluasema Koukku, Nuottatie 5

Henkilökuntaa paikalla

• ma-ti klo 10-16

• ke-to klo 10-18

Lisäksi mahdollisuus itsepalveluasiointiin:

• ma-pe klo 10-18

• la klo 10-14

Ohjeet itsepalveluasiointiin yhtiön kotisivuilta!

Sumiaisten lajitteluasema, Haketie 10

Henkilökuntaa paikalla

• ti klo 15-17

• Sumiaisten asemalla ei itsepalvelumahdollisuutta.

JÄTELAUTAKUNTA TIEDOTTAA

Biojätteen omatoimisesta kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus. Velvollisuus biojätteen erilleen keräämiseen koskee kaikkia kiinteistöjä. Biojäte tulee joko kerätä jäteyhtiön toimesta tyhjennettävään biojäteastiaan tai kompostoida biojäte omatoimisesti kiinteistöllä. Lue lisää www.aanekoski.fi.

SUMIAISTEN JA KONGINKANKAAN KIRJASTOT:

TERVETULOA ÄÄNEKOSKEN KESÄTAPAHTUMIIN 2025!

KESÄKUU

2.6. klo 17.30-21.00 LuoVien maalaushetki/ Hietaman Vierastalo

3.6. klo 10.00 Satutunti / Äänekosken pääkirjasto

4.6.-8.6. Lasten kulttuuripäivät

5.6. klo 10.00 Satutunti / Suolahden kirjasto

5.6. klo 17-19 Kaupungin avoin vuoro Pro Nemuksessa

5.6. klo 14-18 Kasvatuskauden starttitapahtuma yhteisöpuutarhalla

6.6. klo 23.00 Poju – Pub Markus

7.6. klo 10-15 Äänekoski Äksön

7.6. klo 10-14 Peräkonttikirppis/ Keskusta

7.6. klo 9-16 Suurtoripäivä Ääänekoskella

10.6. klo 16-19 Nuorten kirjastoilta/ Suolahden kirjasto

13.6. klo 17 Karaoke Camping Sumiainen

14.6. klo 10-14 Avoimet kylät/Mämmen Metsäpirtillä

14.-15.6. Suolahden kyläpäivät

14.6. klo 17 Duo Auli ja Ari/Camping Sumiainen

14.6.-27.7. Suurmusiikkinäytelmä

NISKAVUORI - Kievarin Teatteriareena

17.6. Sami Hedberg Teatteriareenalla – Kievarin Teatteriareena

17.6 klo 18 Tuula Plattonen & Silja Makkonen - Karjalaisen musiikin ilta/Cafe Amalia 19.6 klo 16-19 Juhannuksen viettoon

Hietaman Vierastalon kautta

20.6. Ruotinkylän juhannuskokko

20.6. klo 16-18 Lauluilta / Riihilahti kylätupa

20.6. Suolahden juhannuskokko / Majakka

27.6. Kaupungin avoin vuoro Pro Nemuksessa

28.6. klo 14 Karaoke/Camping Sumiainen

28.6. Konginkankaan kesäpäivät

30.6.-13.7. Kirpputori Mämmen Metsäpirtillä

HEINÄKUU

1.7. klo 16-19 Nuorten kirjastoilta Suolahden

kirjasto

3.7. klo 17 Sydäniskurikoulutus Riihilahden kylätalolla

4.7. klo 18 Karaokeilta vetäjinä Pekka Blå & Timo Boman/Cafe Amalia

9.7. klo 17 Sumiaisten harmonikat musisoi

Riihilahden kylätuvalla

11.7. klo 18-21 Tanssit tahdittaa Rautalankaorkesteri Galaxie/Camping Sumiainen

12.7. klo 17.00 Sumiaisten

Rautalankafestivaali SHAKE*25

12.7. klo 12.00 Sumiaisten kyläpäivät

12.7. klo 10-15 Perinnepäivät Saarikkaan kylätalolla (Saarikkaantie 337)

17.7. klo 17 Karaoke Camping Sumiainen 17.-19.7. Koskikeskuksen kesäpäivät/ Kauppapäivät

19.7. klo 18 Ville-Veikko Liekkinen/Cafe Amalia

26.7. Kalaniemen kyläpäivä

26.7. klo 11-15 Kesätapahtuma/ Äänekosken satama

30.7. klo 19 Komedia On The Road 2025/ Kartano Kievari

LINKKI LIIKENNÖI ÄÄNEKOSKELLA!

Jyväskylän seudun joukkoliikenne Linkki liikennöi myös Äänekoskella, Äänekoskelta Jyväskylään ja lähikuntiin. Linkki-linja-autot linjat 140 ja 141 liikennöivät Äänekoskelle. Sähköisestä reittioppaasta tai Linkki-sovelluksesta löydät kätevästi aikataulut ja reitit. Huomaathan, että kaikki Linkki-liikenteen aikataulut eivät näy Matkahuollon aikatauluissa, joten käytäthän Linkki-reittiopasta! Paperisia aikatauluja on jaossa Äänekosken kaupungintalolla, Äänekosken kirjastoissa ja R-kioskeissa.

TERVETULOA ÄÄNEKOSKEN TAIDEMUSEOON!

Rakkaudesta taiteeseen – Toivo Parantainen keräilijänä

Toivo Parantaisen taidemuseosäätiö purkautui vuoden 2025 alussa. Ennen purkautumistaan säätiö luovutti taidekokoelmansa Äänekosken kaupungille. Rakkaudesta taiteeseen -näyttely on kunnianosoitus taiteen keräilijänä tunnetuksi tulleen Toivo Parantaisen muistolle. Näyttely esittelee katsauksen taidekokoelman harvemmin esillä olleisiin helmiin. Esille nostetaan muun muassa Magnus Enckellin ja Eemu Myntin maalauksia sekä Gunnar Uotilan ja Albin Kaasisen puuveistoksia.

Toivo Parantainen (1921-1994) toimi Konginkankaalla opettajana vuodesta 1949 eläköitymiseensä saakka vuonna 1981. Opettajan työn rinnalla hän keräsi taidetta ja vuodesta 1971 lähtien esitteli kokoelmiaan Liimattalan taidekodissa. Äänekosken kaupunki on hallinnoinut kokoelmaa taidemuseosäätiön puolesta vuodesta 1993 lähtien ja on lupautunut jatkossa ylläpitämään taideteoksista koottua näyttelyä Äänekoskella.

Äänekosken taidemuseo, Kuhnamontie 1, 44100 Äänekoski 4.6.-31.8.2025 (ei 20.-21.6.) ke-pe 11-17, la-su 11-15, näyttely on pääsymaksullinen 5/3/0 €, meillä käy myös Museokortti.

ELOKUU

31.7.-3.8. Secto Rally Finland/Saarikas 1.8. klo 16 peli- ja liikuntailta Riihilahden kylätalolla 4.8.-28.8. Laura Arve: KAIKEN MAAILMAN MAAILMAT/Hoikkassali

8.8. klo 19.00 Jaakko Saariluoma & Mika Eirtovaara Kesäkeikoilla 2.0/Kartano Kievari

9.8. Kipinää Koivistossa/Koiviston koulu 9.8. Urhon kesäpäivät/Jäähalli 15.-18.8. 18-vuotiaiden SM-jääkiekkoturnaus Äänekosken jäähallilla

16.8. klo 10-12 Kaupungin avoin vuoro Pro Nemuksessa

16.8. klo 17 Tanssit Minna Äikäs Duo/Camping Sumiainen

16.8. klo 12-16 Aukiotanssit Sirjus/Äänekosken keskusta

16.8. klo 23.00 Eläkeläiset/Pub Markus 23.8. klo 14 Karaoke Camping Sumiainen 23.8. klo 17 ohjelmalliset iltamat Riihilahden kylätalolla

28.8. klo 18.30 SM-liigan harjoitusottelu JYP-KooKoo/Äänekosken Jäähalli

29.8. klo 22.00 Kaseva/Pub Markus

SYYSKUU

6.9. klo 10-15 Syysmarkkinat Mämmen Metsäpirtillä

6.9. klo 12 Hietaman kyläpäivät ja yleisurheilukilpailut/Hietaman nuorisoseurantalon kenttä

6.9. klo 23.00 Peer Günt/Pub Markus 26.9. klo 13-14.30 Ilmiökahvit

Kurkkaa kaikki kesän tapahtumat QR-koodin kautta!

MATONPESUPAIKAT

Löydät Äänekosken kaupungin ilmaiset matonpesupaikat QR-koodin takaa.

LAINAA SÄHKÖPYÖRÄ Tutustu Äänekoskeen veloituksettomalla Äänekoski-sähköpyörällä, jonka voit lainata Kesport Niskaselta liikkeen aukioloaikoina.

OLE OSA YHTEISÖÄ!

Mökki on vapaa-ajan asukkaan toinen koti. Haluamme että viihdyt Äänekoskella ja koet olevasi osa meitä. Olemme perustaneet Facebook -ryhmän Äänekosken mökkiläiset, jossa voitte verkostoitua toisten mökkiläisten kanssa, etsiä palveluita ja vaihtaa kuulumisia. Tule mukaan! Seuraa meitä somessa: Äänekosken kaupunki

Äänekosken kaupunki - City of Äänekoski ja Visit Äänekoski @aanekoskenkaupunki ja @visit_aanekoski

Sanna Sällinen

s. Jämsässä 1.7.1994, asuu Jyväskylässä

· musiikin maisteri

· Julkaisi toukokuussa esikoisalbumin Sellaiset asiat

· Työskentelee musiikkipedagogina

· Soittaa mm. kokoonpanossa

Reinon Retkue

Sanna Sällinen Elämä yhtä musiikkia

Nopeat

Pirunkeuhko vai rantapiano?

– Rantapiano on aivan uusi nimi, en ole kuullutkaan.

Valitsen sen.

Sirmakka vai kurttu?

– Kurttu parempi.

Metsäkukkia vai Säkkijärven polkka?

– Metsäkukkia

Piano- vai näppäinhaitari?

– Ehdottomasti näppäinhaitari!

Jouhikko vai kantele?

– Ehkä jouhikko.

Synnyin Jämsässä mutta yksivuotissynttäreitäni vietettiin Äänekosken keskustassa sijainneessa kodissamme. Kotiosoite siirtyi Hietamalle pari vuotta myöhemmin ja Hietama on edelleen vahva kotipaikka, onhan siellä kodin lisäksi puolet suvustani.

Kotona oli pystypiano jota äiti soitteli. Soitto ja laulu tarttuivat minuun jo ihan pienenä, mutta varsinaisesti aloin harrastaa pianonsoittoa neljävuotiaana, kun minut vietiin Honkolan koululle Leena Krookin pianotunneille. Kun koulutie alkoi, toteutti äiti omaa haavettaan ja kysyi haluaisimmeko minä ja pari vuotta vanhempi siskoni Suvi haitaritunneille. Kotiin ostettiin haitari ja uusi soitin kiinnosti heti.

ENSIMMÄINEN ope oli Silja Makkonen. Hänen tunneilleen pääsimme myös Ala-Keiteleen musiikkiopistoon, jossa kahlasimme Suvin ja nuorempien sisarustemme Lauran (haitari ja kitara) ja Petterin (kitara) kanssa läpi koko hoidon. Voisin sanoa, että musiikki on kasvattanut minua, ja toisaalta olen onnellinen kun olen saanut kasvaa musiikin tahtiin.

Ammattihaave on liittynyt aina musiikkiin: lapsena katsottiin telkkarista Popstarsit ja Idolsit ja salaa haaveilin, että minustakin tulee isona laulaja. Vaikka haitaria olen sylissäni aina pitänyt, on matkaan tarttunut myös muita instrumentteja.

Yläasteella innostuin musiikin opettamisesta kivoilla ja kiinnostavilla musiikintunneilla, kiitos opettaja Timo

Kovaselle. Lukion loppumetreillä ammattihaave kirkastui vaikka hetken puntaroin sisustusarkkitehdin ja musiikin välillä. Vaakakuppi kallistui musiikkiin ja melkein hain Sibelius-Akatemiaan, klassiselle puolelle, tietämättä muista linjoista. Suvi opiskeli Jyväskylän yliopistolla musiikkikasvatusta ja se kuulosti niin kivalta ja omalta, että ajatus musiikinopettajuudesta vei mukanaan musiikkikasvatuksen opintoihin. Laajempi muusikkouden opiskelu houkutti yhä. Sibelius-Akatemian klassisen musiikin linja ei vetänyt puoleensa, mutta olin innostunut modernista kansanmusiikista.

Sanna ja haitari - tuttu näky Hietaman juhannuskokolla.

Minulla oli opinnot gradua vaille Jyväskylän musiikkikasvatukselta taskussani ja ohessa Jyväskylän ammattiopiston muusikkokoulutus kun pääsin

Sibelius-Akatemiaan kansanmusiikin koulutusohjelmaan. Ja niin vain väänsin myös gradun valmiiksi eli tein molemmista maisteritutkinnot.

LAPSUUS HIETAMALLA oli täynnä leikkiä. En ole ollut koskaan himotreenaaja, eli aikaa jäi mukavasti tehdä muutakin. Kivoina esiintymismuistona ovat musaopiston hienot konsertit, ja kotikylällä Hietaman pelimannitoiminta, jonka vasta aikuisiällä kuulin olevan virallinen, 1970-luvulla perustettu ryhmä, eikä vain hauska nimitys kylän seniorisoittajille. Enoni ja kummisetäni Osmo Ruuska sekä serkkunsa Pertti ja Kari Ruuska ovat olleet nuoresta tähän saakka mukana Hietaman pelimannitoiminnassa. Olin kymmenvuotias, kun pääsimme siskoni kanssa mukaan koko suvun suureen joulukonserttiin Hietaman Nuorisoseuran talolle. Näin jälkeenpäin osaa nähdä kuinka tärkeitä kokemuksia nämä konsertit ovat lapselle olleet. Huikeaa, että on päässyt jo pienestä mukaan ja että Hietaman pelimannimeininki elää edelleen. Eno serkkuineen on aikoinaan rakentanut nuorisoseurantalon vintille studion, jossa nyt myös veljeni Petterin kanssa Reinon Retkue -kokoonpanolla treenataan.

Meillä on tiivis perhe ja kotona tulee kokoonnuttua vähintäänkin juhlapäivinä.. Viimeksi kävin äitienpäivän aikaan ja nyt olen tulossa juhannuksen viettoon. Jos kokko poltetaan, niin varmasti siellä haitarikin järven rannalla soi. Jos ajattelen juhannusta, niin sen tunnelmaan parhaiten sopii perinteinen ja tunnelmallinen valssi, Rantakoivun alla.

KODIN JA ASUMISEN

Teemme päästöttömiä määräaikaisia sähkösopimuksia koko Keski-Suomen alueelle!

Tee sopimus osoitteessa aanekoskenenergia.fi

tai soita 020 632 3800

KULJETUKSET

• maansiirtourakointia

• kaivinkoneet • vaihtolavat • rahdit

• hiekat • murskeet • sorat • CE-merkityt kiviainekset • NOUTOPIHA omat lapiot mukaan! • SEULOTTUA MULTAA

TUOTTEET

nostot

IMUPAINEAUTO

PALVELUT ÄÄNESEUDULLA

NYKYAIKAISELLA JA

TEHOKKAALLA KALUSTOLLA

• sakokaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennykset

• viemärien tukoksien aukaisut

• viemärien huuhtelut

• viemärien sulatukset höyryllä

• paineviemäreiden paineaukaisut

• jätevesipumppaamoiden pesut

• kuumavesipesut

Tero Lamberg www.hirvaslahti-yhtiot.fi puh. 041 312 5808

Äänekoskentie 178, Äänekoski puh. 040 590 0205 www.aane-kak.com

MYYMÄLÄ

Teollisuuskatu 9, Äänekoski • p. 014 529 9100 ark. 7-16 • www.metsoputki.com

Kallas 1, 44150 Äänekoski

Palvelemme ma-pe 8-16 MONIPUOLISET

• Sijaitsemme Teollisuuskadulla

• P. 020 7189 805

•

Palvelupisteemme:

• Vesipesu • Kemiallinen pesu

• Mattopesu • Työvaatepesu

• Liinavaatevuokraus

SOPIMUSSIIVOUKSET • SUURSIIVOUKSET

• toimistot

• liike- ja teollisuustilat

• ravintolat

• yksityisasunnot

• painehuuhtelukonevuokraus

• rakennussiivoukset

• loppusiivoukset

muutto-

kotisiivoukset

TALONMIES-

Valokuva on osa suurta tarinaa

Suolahteen perustettiin kameraseura 60 vuotta sitten. Filmiä on palanut ja pikselit ovat paukkuneet, kun aktiiviset kuvaajat ovat tiirailleet linssin läpin maailmaa ja kotiseutuaan ja sen ihmisiä kuluneiden vuosikymmenten aikana.

Marjo Steffansson

Suolahden kauppalassa asuvia valokuvauksen harrastajia yhdistävän yhdistyksen puuttumisen havaittiin olevan valitettavana esteenä harrastuksen leviämiselle. Puutteen poistamiseksi perustettiin Suolahden Kamerat. Ensimmäisenä Suolahden Kamerat ry:n puheenjohtaja na toimi Arvid Ahotupa. Heti perusta misen jälkeen päätettiin liittyä Suomen Kameraseurojen liittoon.

– Yhdistyksemme on ollut ahkerasti mukana liiton järjestämissä kilpailuis sa ja näyttelyissä. Kilpailuissa on ollut tiukka karsinta ja parhaiten seurastam me on pärjännyt pitkän linjan kuvaaja,

Ossi Hintikka, jolle liitto on myöntänyt arvonimen AFIAP, kertoi Keski-Suomen Opistolla järjestetyssä juhlassa järjestön puheenjohtaja Terho Poikolainen

Poikolainen on toiminut yhdistyksen nokkamiehenä vuosina 1977-1985 ja vuodesta 2008 lähtien.

Kameraseuralaiset ovat kuvanneet

Mikä kylä -visan oikeat vastaukset

1. JÄRVENPÄÄ

Tero Järvenpää oli neljäs olympialaisissa 2008. Hannu Järvenpää kuului pelasi MMhopeajoukkueessa 1992. Veli-Matti Järven pää on tunnettu muusikko. Järvenpään ta lossa matkailtiin 1983–2002.

2. HIRVASKANGAS

Hirvas on kuohitsematon urosporo. Huuto kauppakeisarina tunnettu Aki Palsanmäki pitää huutokauppaa Uuraisten puolella. Alu eella toimivat mm. Elävät kivet -vapaaseura kunta, Cafe Grillius ja ABC-liikennemyymälä.

3. LOHILAHTI

Kulku-ura, jolla satuolento ääntelee on Lau lavan mörön polku. Syvälahti ja Vihijärvi ovat naapureita.

4. LIIMATTALA

Ei ole liimaa, jos on liimatta. Liimattala muis tetaan vanhoillislestadiolaisten suviseurat. Kytönsalon saaressa on professoriksi nime tyn Mikko Niskasen Käpykolo, joka toimi myö hemmin myös Urpo ja Ana Leppäsen edus tustilana.

5. SIRKKAHARJU

10. KAPEENKOSKI

Sirkat ovat hyönteisiä, harjut kasaumia tai kerrostumia. Alueella on eläinten hautausmaa ja Valtran traktoritehdas. Amerikkalainen AGCO omistamaa traktoritehtaan myös Brasiliassa. 1960-luvulla alueelle rakennettiin mm. rivija kerrostalo silloisen Valmetin työntekijöille.

Kylällä voi harrastaa mm. retkeilyä, kalastusta ja elämysmatkailua. Alueella ovat Makasiini-, Luijan- ja Kärmekoski. Kylä oli pakanuuden ajan palvontapaikka. Viihdetaiteilija Helismaa teki useita tukkilaisromantiikkaan liittyviä lauluja.

ÄKSän väki toivottaa kaikille HYVÄÄ

KESÄÄ!

Seuraava ÄKS ilmestyy 16.7. jakelu lisänä Viitasaaren taajaman jokaiseen kotiin!

Lue uutiset www.äks.fi

Äänekosken liikuntapuistossa

Lajit: M 100m, 400m, 800m, 110m aj, pituus, korkeus, kuula ja keihäs. N 100m, 400m, 800m, 100m aj, korkeus, kolmiloikka, kuula, moukari ja keihäs. M17 100m, 800m, 110m aj ja kolmiloikka N17 100m, 800m, 100m aj ja kolmiloikka. Parakeihäs heitetään sekä miehissä että naisissa TERVETULOA!

Liput 10€, alle 12v ilmaiseksi

män kuin koskaan aikaisemmin, mutta kameraseurat kipuilevat seuratoiminnan hiipuessa.

– Toivomme joukkoomme nuoria kuvaajia, sillä vanhempi harrastajapolvi alkaa jo loppua. Ehkäpä nykytekniikka ja sen tuomat mahdollisuudet tuovat uutta

Suolahden kameraseuran perustava kokous 30.5.1965. Perustavan kokouksen pöytäkirjan allekirjoittivat

Arvid A. Ahotupa, Timo Warteva ja Erkki Lehtinen.

verta mukaan toimintaan, Poikolainen sanoi ja muistutti, että hyvä kuva pitää pintansa ja valokuvaus on taiteenmuotona arvostettu laji.

JUHLAAN PUHEEN toi Suomen Kameraseurojen Liiton toiminnanjohtaja Kari Tolvanen. Hän kertoi keskustelupalstojen kestopuheenaiheen olevan mikä on harrastajakuvauksen ja taidekuvauksen suunta. Liiton vuosinäyttelyt uudistuivat 50 vuotta sitten, kun rinnalle tuotiin teemanäyttelyt.

– Annettu teema pakottaa kuvaajan ajattelemaan enemmän kuvaamistaan, Tolvanen sanoi.

Tolvanen vahvisti Poikolaisen sanomaa siitä, kuinka 60 vuoden aikana on valokuvan matka muuttunut siinä missä maailmakin.

Tolvanen kertoi, kuinka digikameroiden myynti ylitti ensi kertaa filmikameroiden myynnin vuonna 2003.

– On astuttu mustavalko ajasta väriaikaan ja filmiajasta digiaikaan. Valokuvauksen perusasasiat ovat kuitenkin säilyneet: väline ei tee kuvaa vaan sen tekee kuvaaja, kuvaajan näkemys, sommittelu ja oivallus.

Valokuvan ja -kuvauksen mahdollisuuksien rajattomuus on asia, joka kieh-

too niin pitkään harrastanutta kuin valokuvaherätyksen saanuttakin kuvaajaa.

– Kameraseurat ovat prosessissa lähinnä siksi, että niillä on keskeinen osa suomalaisen taidekuvauksen historiassa.

KAUPUNGIN tervehdyksen toi vs. kulttuuri - ja liikuntajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen

– Valokuvat ovat ikkunoita menneisyyteen, hetkiä, jotka on tallennettu ja säilytetty tuleville sukupolville. Valokuvien kautta voimme ymmärtää paremmin historiaamme, kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme. Valokuvat ovat voimakas väline muutoksen rajaamisessa.

Pohjolainen lausui, kuinka valokuvat rikastuttavat elämäämme monin tavoin.

– Ne ovat tallentaneet kulttuuriperintöämme ja juhlistaneet monimuotoisuuttamme tuoden mukaan arjen kauneutta. Valokuvat vangitsevat hetkiä sanoja enemmän ja välittävät tunteita, tunnelmia ja tarinoita, jotka yhdistävät meitä. Suolahden Kameraseuran jäsenet ovat vanginneet näitä kuviinsa: jokainen otettu kuva ja vangittu hetki ovat osa suurempaa tarinaa joka kertoo meistä. Teidän omistautumisenne valokuvalla on meille kaikille arvokasta, Pohjolainen kiitteli.

Juhlassa annettiin Liiton myöntämät ansiomerkit seuran ahkerille kuvaajille. Kultaiset ansiomerkit ojennettiin Terho Poikolaiselle ja Veli Rytköselle sekä hopeiset Seppo Laurilalle, Aune Soikkelille, Ari Soikkelille ja Raili Hänniselle.

SUOLAHDEN KAMERAT PUHEENJOHTAJAT

Arvid Ahotupa 1965

Timo Warteva 1966-1967

Erkki Lehtinen 1968-1969

Seppo Kääminen 1969-1970

Pentti Karvinen 1970-1975

Raimo Häkkinen 1975-1977

Terho Poikolainen 1977-1985

Esa Happonen 1986-1987

Kalevi Tourunen 1988-1989

Seppo Hänninen 1990-2003

Jani Kumpulainen 2004-2007

Terho Poikolainen 2008 -

kannattaa myös pysähtyä muistelemaan,

Rennompi loma, parempi parisuhde

Lomakausi edessä, jokaisella perheenjäsenellä omat lomatoiveensa - ja parisuhdettakin pitäisi elvyttää.

Perheasian neuvottelukeskus auttaa parisuhteen solmuissa.

– Parisuhdetta kannattaa hoitaa ympäri vuoden eikä ladata odotuksia muutamaan lomaviikkoon, muistuttaa perheneuvoja Kati Reukauf

Reukaufin maksuttomat ja kiireettömät lomavinkit ovat muun muassa luonnossa liikkuminen ja lautapelit – leikkimielisyyttä ja hupsuttelua unohtamatta.

– Voi irrottautua arjesta ja vaikkapa sopia treffit kumppanin kanssa, niin että kumppani suunnittelee treffien paikan ja ohjelman etukäteen.

Lomalle on hyvä järjestää kiireetöntä aikaa, jolloin voi jutella ja kysyä, mistä toinen haaveilee, ja etsiä asioita, joita voisi unelmoida yhdessä. Ajan antaminen ja kumppanin kuunteleminen ovat välittämisen tekoja.

– Kyllähän jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Lapsiperheen arkiset velvollisuudet seuraavat mukana lomallekin, mutta Reukauf rohkaisee pyytämään lasten-

kaitsenta-apua toisilta pariskunnilta.

– Löytyisikö lähipiiristä joku, joka voisi katsoa lasten perään vaikka vaihtarimeiningillä: tällä viikolla meidän lapset teillä, ensi viikolla teidän lapset meillä. Ollaanko me arkoja pyytämään kaveriapua, Reukauf pohtii.

Lomalla on hyvä myös uskaltautua erillisyyteen: kumppanille voi antaa vapaapäivän perhevelvollisuuksista ja päästää hänet tuulettumaan.

– Päivän tai parin irrottautumisen jälkeen puoliso palaa kotiin paremmalla tuulella!

TAHDON ASIA

Kati Reukauf korostaa, että parisuhteessa kysytään tahtomista. Tahdonko, että tämä parisuhde onnistuu, tahdonko kuunnella ja ymmärtää toista, haluanko keskustella hänen kanssaan? Haluanko tehdä asioita tämän parisuhteen hyväksi?

Arjen pyörityksessä yhteinen aika tuppaa jäämään vähiin. Keskustelu ja toi-

sen kuunteleminen mahtuvat kuitenkin tavallisten kotitöiden lomaan.

– Ajatuksia voi vaihtaa vaikka astianpesukonetta täyttäessä.

Joskus kannattaa myös pysähtyä muistelemaan, mihin asioihin rakastuin toisessa, mihin kiinnitin huomiota. Kun niistä puhutaan ääneen, rakastumisen tunteet nousevat pintaan.

– Voi vaikka katsella yhteisen taipaleen alkuaikoina otettuja valokuvia, vinkkaa Reukauf.

On tärkeää nähdä myös se hyvä, mitä toisessa on nyt, ja sanoa kiitokset ääneen.

Kiireiseenkin arkeen mahtuu pieniä hellyydenosoituksia, niin että parisuhde ja kumppanuus eivät jää vanhemmuuden tuomien velvollisuuksien jyräämiksi.

PASTORI JA PERHENEUVOJA

Kati Reukauf työskentelee Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksessa, ja hänen vastaanottonsa on Äänekosken seurakuntakeskuksessa

Konginkankaan kirkossa lauantaina 21.6. klo 13 kuullaan häämusiikkia ja romanttisia säveliä. Tule tunnelmoimaan tai muistelemaan omia häitäsi. Kömin Killan tarjoama kahvitus. Juhlapäivää voi viettää kansallispuvussa. Juho Hintikka, Vivi-Ann Janhonen, musiikissa mukana Sirpa Stenbäck

joka toinen tiistai. Tapaamisaika täytyy varata etukäteen.

Reukauf kertoo, että varsinkin nuoret parit hakevat avoimesti apua ja neuvoja. – He haluavat oppia rakentavia toimintamalleja, ymmärtää toista ja antaa anteeksi kumppanille. Nuorilla pareilla ei ole vielä niin suuria solmuja suhteissaan.

Yksilöneuvottelu kestää 45 minuuttia ja parineuvottelu 75 minuuttia. Keskimäärin tapaamisia on viidestä seitsemään, lapsiperheillä tapaamisia voi olla kymmenenkin. Odotusaika ensimmäiseen neuvotteluun vaihtelee varaustilanteen mukaan. On hyvä, jos pariskunnat voivat tulla perheneuvontaan yhdessä kumppanin kanssa. Tarvittaessa neuvotteluissa voi käydä myös yksin tai koko perheenä. Perheasiain neuvottelukeskus järjestää lisäksi muun muassa eroryhmiä.

Ajanvaraus puhelimitse 044 774 7052 ti, ke ja pe klo 12-14.30

Joskus

mihin asioihin rakastuin toisessa, mihin kiinnitin huomiota, perheneuvoja Kati Reukauf neuvoo.

JOHANNES

Johannes on tuiki tavallinen nimi. Se on yksi yleisimmistä miehen etunimistä ja poikinut paljon muunnoksia. Näitä ovat esimerkiksi Juhani, Juho, Jukka ja Jussi. Maailmalla nimet John, Johan ja Ivan ovat myös yleisiä. Nimi

on kuitenkin alkujaan heprealaisperäinen miehen nimi, joka tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Tunnetuin Raamatun Johannes onkin Johannes Kastaja, jonka juhlapäivää vietetään juhannuksena.

Johannes olikin mies, joka poikkesi valtavirrasta. Pappissukuun kuulunut Johannes eli erämaassa, pukeutui kamelinkarvavaat-

Hanna Maaria Tourunen s. Sillansalmi ja Hermanni Leo Johannes Tourunen

SEURAKUNTA VERKOSSA

Radiokirkko sunnuntaisin klo 10 Äänekosken kirkosta. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan.

KIRKOT AVOINNA KESÄLLÄ

2.6.-29.8. arkisin klo 9-14. Kirkot avoinna hiljentymistä ja tutustumista varten. Hietaman kirkko, Konginkankaan kirkko, Sumiaisten kirkko ja Äänekosken kirkko. Suolahden kirkko ja Äänekosken seurakunnan kirkkomuseo Hilda avoinna sopimuksen mukaan, varaukset seurakunnan toimistosta.

JUHANNUKSENA TAPAHTUU

JUHANNUSJUHLA

Pe 20.6. klo 17 Juhannusjuhla Sumiaisten srk-kodissa. Klo 17 Kahvit, klo 18 seurat srk-kodissa, klo 19 ehtoollinen kirkossa ja kirkon jälkeen makkaran paistoa rannassa. Musiikissa Päiviö Turtiainen ja Roseniuksen Pojat.

ROMANTTINEN JUHANNUSKIRKKO

La 21.6. klo 13 Romanttinen juhannuskirkko Konginkankaan kirkossa, Hintikka, Janhonen, Sirpa Stenbäck, Konginkankaan ja Sumiaisten toimintaryhmäläiset. Katso tapahtuma-tiedote.

KESKIKESÄNJUHLAN HARTAUS

Su 22.6. klo 15 Keskikesänjuhlan hartaus Kapeenkosken Honkaristillä, Kapeenkoskentie 67, Seppo Ahvenjärvi, Janhonen.

KONGINKANGAS

Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–10 srk-kodissa. Kesän viimeinen ti 24.6., jatkuu 5.8.

Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 9-11 muina aikoina ajanvarauksella p. 050 400 6745. Suljettu 4.6-9.7. Yhteiskristillinen rukouspiiri kokoontuu parillisen viikon tiistaisin klo 17 srk-kodin toimistosiivessä. Piiri on kesätauolla kesäkuun, jatkuu 8.7.

Keskiviikkoisin heinäkuun ajan klo 13 Musiikkihetki yhteistyössä Konginkankaan kotiseutuyhdistys Kömin Killan kanssa museon pihassa, sateen sattuessa srk-kodilla.

La 21.6. klo 13 Messu kirkossa, romanttinen juhannuskirkko, Hintikka, Janhonen, Sirpa Stenbäck, Konginkankaan ja Sumiaisten toimintaryhmäläiset.

Su 22.6. klo 10 Konfirmaatiomessu kirkossa, Laaja 1, Vuojus, Kettunen, Sikanen.

La 28.6. Seurakunnan toimintapiste mukana Konginkangas-päivillä.

Su 29.6. klo 13 Kansanlaulumessu kirkossa, Tourunen, Kurtti.

Su 6.7. klo 10 Konfirmaatiomessu kirkossa, Viron leiri, Lampinen, Niskala.

Su 6.7. klo 14 Konfirmaatiomessu kirkossa, Laaja3, Hintikka, Niskala.

teeseen ja ruokki itsensä heinäsirkoilla ja hunajalla. Hän julisti Jumalan saapumista ja herätteli ihmisiä. Ehkä hänen kansansuosionsa perustui tavallisuuteen – ”sua ei papiksi uskois!” Tavallinen mies - tärkeä tehtävä.

”Niin kauan kuin kukat kasvavat, linnut lentävät ja lapset leikkivät, meillä on vielä

toivoa.” Johannes merkitsee sitä, että Jumala on meitä kohtaan armollinen. Johannes merkitsee, että meillä on vielä toivoa. Se on tavallisen hyvä nimi.

Iiro Lampinen Seurakuntapastori

KESÄISTÄ MUSIIKKIA

Ti 24.6. klo 18 Kesäistä musiikkia laulaen, uruilla ja pianolla Äänekosken kirkossa. Rebekka Kinnunen, urut, Heidi Kurtti, laulu ja Tommi Kurtti, koskettimet. Vapaa pääsy.

KANSANLAULUMESSU

Su 29.6. klo 13 Kansanlaulumessu Konginkankaan kirkossa, Tourunen, Kurtti.

SUOMALAINEN MESSU

Su 6.7. klo 13 Suomalainen messu kirkossa, pappina Pekka Mäkipää, OPKO:n musiikkiryhmä, Janhonen.

KANTELEMUSIIKKIA

Ke 9.7. klo 18 Maa on niin kaunis - luontoaiheista musiikkia kanteleella Sumiaisten kirkossa, Marja Nevankallio. Vapaa pääsy.

GOSPELLAULUJEN ILTA

To 10.7. klo 18 Nostalgisten gospellaulujen ilta Sumiaisten kirkossa. Seppo Savilehto, laulu, kitara ja huuliharppu. Myös yhteislaulua. Vapaa pääsy.

RAUTALANKAMESSU

Su 13.7. klo 13 Rautalankamessu Sumiaisten leirintäalueella, Tourunen, musiikissa Maisa & Original Sound.

Aamupuuro keskiviikkoisin klo 8–10 srk-kodissa. Kesän viimeinen aamupuuro on 25.6. ja jatkuu 6.8. Diakoniatoimisto avoinna maanantaisin klo 10–12. Muuna aikana ajanvarauksella p. 040 726 3519. Suljettu 19.6.-9.7.

Aamurukous maanantaisin klo 9 srk-kodissa.

Pe 20.6. klo 17 Juhannusjuhla Sumiaisissa. Klo 17 Kahvit, klo 18 seurat srk-kodissa, klo 19 ehtoollinen kirkossa ja kirkon jälkeen makkaranpaistoa rannassa. Tuotto Viron lapsi-, nuoriso- ja pyhäkoulutyölle. Musiikissa Päiviö Turtiainen ja Roseniuksen Pojat.

Ke 25.6. klo 8–10 Aamupuuron yhteydessä Seniorineuvolan ajanvaraukseton vastaanotto.

Su 29.6. klo 10 Konfirmaatiomessu kirkossa, Laaja 2, Summala, Kurtti, Kirsi Hintikka.

Ke 9.7. klo 18 Maa on niin kaunis - luontoaiheista musiikkia kanteleella kirkossa, Marja Nevankallio.

To 10.7. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Liimataisilla, Niinimäentie 98, Päiviö Turtiainen.

Su 13.7. klo 13 Rautalankamessu Sumiaisten leirintäalueella, Tourunen, musiikissa Maisa & Original Sound.

Aamupuurot kesätauolla. Puikkopiiri kesätauolla. Diakoniatoimistossa päivystys to 26.6. , ti 1.7. ja to 3.7. vain ajanvarauksella p. 0456577665. Ti 15.7. päivystys toimistolla klo 10-12.

Su 22.6. klo 10 Messu kirkossa, Tourunen, Janhonen.

Su 6.7. klo 10 kirkossa kesäpäivän hartaus. Hintikka.

Su 13.7. klo 10 Messu kirkossa, Tourunen, Hanna Kaasinen

To 17.7. klo 18 Nuotioilta Simosilla, Niskalantie 59, Suolahti.

Aamupuuro kesätauolla. Kirkon Olkkari kesätauolla. Ruokapankki kesätauolla 19.6 - 9.7. Diakoniatoimisto päivystykset ke klo 9-11, muuten tavoitat puhelimitse 7.7. asti Marjut/ 040-5025481. 7.7.-10.8. Jaana M. /050-4006745.

Ti 17.6. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Laajaniemen leirikeskuksessa. Nimikkolähettimme Marja Ochieng kertoo kummilapsityöstä Keniassa.

To 19.6. klo 17 Ilosanomapiiri Hietaman Tuulenpuiskussa. Luetaan ja tutkitaan yhdessä Raamattua Ilosanomapiiri- kysymysten avulla.

Su 22.6. huom. ei messua Äänekosken kirkossa: klo 15 Keskikesänjuhlan hartaus yhdessä Laukaan seurakunnan kanssa Kapeenkosken Honkaristillä, Kapeenkoskentie 67, Seppo Ahvenjärvi, Janhonen. Ti 24.6. klo 18 Kesäistä musiikkia laulaen, uruilla ja pianolla kirkossa. Rebekka Kinnunen, urut, Heidi Kurtti, laulu ja Tommi Kurtti, koskettimet. Vapaa pääsy. Pe 27.6. klo 11.30 alkaen yhteisöruokailu apua ja tukea tarvitseville Kirkon Olkkarissa. Ilm. diakoni Marjutille p. 040 502 5481 viim. saman viikon maanantaina. HUOM! Heinäkuussa EI yhteisöruokailua. Su 29.6. klo 10 Messu kirkossa, Tourunen, Raimo Hintikka.

Su 6.7. klo 13 Suomalainen messu kirkossa, pappina Pekka Mäkipää, OPKO:n musiikkiryhmä, Janhonen. La 12.7. klo 18 Viikkomessu Hietaman kirkossa, Summala, saarna Kimmo Heikkilä, Hanna Kaasinen. Su 13.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Laaja 4, Summala, Niskala, Tiina Sikanen.

Rauhanyhdistys Lantelantie 32

La 12.7. klo 18 Viikkomessu, Hietaman kirkko

Su 13.7. klo 12 Seurat, klo 13 Ruokailu, klo 14 Seurat, klo 16.15 Seurat

Nuortenillat Suolahden kirkolla 12.6.-31.7. torstaisin klo 15. Ovet sulkeutuvat viimeistään klo 21. Grillaillaan, laulellaan, pelaillaan ja hauskaa toimintaa.

Puistoperhekerho Suolahden sataman leikkipuistossa ke 18.6. klo 9.30-11.30, Satamaraitti 1. Vapaata leikkimistä ja tarjolla mehua ja keksiä. Lapsi- ja perhetyön tapahtumista saat lisätietoa liittymällä lapsityön Facebook-ryhmään www.facebook. com/groups/akisrklapsijaperhetyo.

Helvi Irene Eskelinen 95 v., Hilkka Mirjam Kareaho 95 v., Sylvi Hilkka Keurulainen 90 v., Ritva Kaarina Kaukometsä 88 v.,

Hannu

Julius Olli Verneri Pekkala

SUMIAINEN

SUOLAHTI

ÄÄNEKOSKI

Rakkaamme

Leila SAVOLA

os. Sipponen

s. 4.8.1932 Äänekoski

k. 8.5.2025 Järvenpää

Askel hiljenee - seisahtuu liekki hiipuu - sammuu On kiitoksen ja jäähyväisten aika.

Pirjo perheineen

Jari perheineen

Marko perheineen sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Kiitos osanotosta.

KUOLINDOULA TARJOAA:

- edunvalvontavaltakirjat

- hoito- ja hoivatahdot

- apua hautajaisten suunnitteluun

- neuvoa kuoleman jälkeisten toimien tekemiseen

- vakavasti sairaan ihmisen tai hänen läheisensä kanssakulkija elämän lopussa

- läsnäolo kuoleman hetkessä

Sinikka Halminen 050 400 7990

Äänekosken Asukasyhdistys ry. tekee liitteen ÄKS - Äänekosken Kaupunkisanomiin toimintansa tukemiseksi

KESKIVIIKKONA

30.7.2025

VARAA ILMOITUSTILASI! aanekoskenasukasyhdistys@gmail.com Puh. 040 726 0186

LIIKUNTAPALVELUIDEN KESÄ

ULKOLIIKUNTAPAIKAT KESÄLOMALAISTEN

Kesälomalaisten iloksi on kunnostettu ja kunnostetaan pitkin kesää ulkoliikuntapaikkoja, uimarantoja ja puistoja. Kaupungin alueella on lukuisia monitoimiareenoita, ulkokuntosalipihoja, toiminnallisia puistoja, beach volley -kenttiä, kuntoratoja, maastopyöräreittejä, tekonurmea, ulkosalibandykenttää, uimarantoja, leikkikenttiä, yleisurheilukenttiä, hiekkakenttiä ja nurmikenttiä kuntalaisten vapaassa käytössä. Myös reittien ja retkeilykohteiden laavu- ja nuotiopaikoille kannattaa lähteä tutustumaan vaikka koko perheen voimin. Liikuntapalvelut toivottaa oikein nautinnollista ja liikunnallista lomailua!

UIMAHALLIN KESÄHUOLTOTAUKO 19.6.-

Avaamme jälleen tiistaina 12.8. aamu-uinnilla klo 6. Katso lisää aanekoski.fi > kulttuuri-ja-liikunta > sisaliikunta > uimahalli-vesivelho-aanekoski

VAUVAUINTITOIMINTA KÄYNTIIN ELOKUUS-

Vauvauinti-infot uusille vauvauimariperheille torstaisin Liikuntatalon kabinetissa klo 17-19. Syyskauden ensimmäinen info to 14.8., seuraava 28.8. Vauvauinnit käynnistetään lauantaina 6.9. klo 9-12. Katso lisää aanekoski.fi > kulttuuri-ja-liikunta > sisaliikunta > uimahalli-vesivelho-aane-

ERITYISRYHMISSÄ KESÄTAUKO

Tauko 19.6. alkaen. Syyskausi alkaa elokuun puolella. Tiedotamme asiasta erikseen heinä-elokuun vaihteessa. Katso lisää aanekoski.fi > kulttuuri-ja-liikunta > liikunta > ikaantyneiden-liikunta

LIIKUNTANEUVONTA KESÄTAUOLLA 7.7.-27.7. Työikäisten matalan kynnykset ryhmät käynnistyvät jälleen elokuun puolella. Katso lisää aanekoski.fi > kulttuuri-ja-liikunta > liikunta > aikuis-

LIIKUNTATOIMISTO LOMAILEE 30.6.-13.7. Yhteydenotot kesällä liikunta.hallinto@aanekos-

HYVÄÄ KESÄÄ!

Carita 040 591 9061, Eero 0400 115361, Sirpa 040 769 8522, Ville 0442479658.

HIIJOHOI JA VENEET VESILLE!..PIAN!

Laadukkaat ja luotettavat Tohatsu perämoottorit

Huollamme perämoottorit ja mönkkärit. Myös veneiden kausihuollot. Varaa huoltoaika! 050 559 7427 Myynti • Huolto • Rahoitus Kuhnamonkatu 2, Suolahti

050 559 7427 www.brmotors.fi

tavaa ja kaikenlaista muuta hauskaa! Kirjastoillat järjestää yhteistyössä Äänekosken kirjasto ja nuorisopalvelut.

mm Vesa Melgin, Kangashäkki p. 040 620 4246 / www.kuljetusmies.fi

Kotakennääntie 9, Äänekoski

Kuva Harri Hämäläinen

tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen café rantapuistoon!

palvelemme joka päivä! äänekosken keskustan vierasvenelaiturin läheisyydessä rauhankatu 7

Vuokraa Nuorisoseurantalo Hietamalta

KIRPPIS

Hotellipolku 1,

44200 Suolahti

Puh. 0400 645 700 www.vanhakeitele.fi

TULE TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ!

• Vaatteita (myös naisten isoja kokoja)

ÄKS.FI

• Antiikkia • Leluja ym. OSTOT KÄTEISELLÄ! OPASTUS 4-TIELTÄ! 30.6. - 13.7.

Yhteydenotot: muli.leila@gmail.com puh. 040 591 6172 Järj. Mämmen kyläyhdistys

Avoinna ma-pe 12-18, la-su 12-16 KAHVIO!

Mämmen Metsäpirtillä, Metsäpirtintie 29, Äki

Parantala-Honkola vesiosuuskunta VUOSIKOKOUS pidetään Hietaman NS-talolla torstaina 26.6.2025 klo 18.00. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

Parantala-Honkola vesiosuuskunta hallitus

Ilmoitukset

Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!

Toimitus Päätoimittaja

Marjo Ste ansson

• 040 841 2945

• marjo@aksa.

Myyntipäällikkö

Pirjo Hakkarainen

• 040 565 0941

• pirjo@aksa.

Ilmoitusvalmistus

• ilmoitus@aksa.

Sivunvalmistus

Sampo Rossi

Ilmoitusmyynti

Marjut Parola

• 040 730 4234

• marjut@aksa.

Ilmoitushinnat

Tekstissä ja tekstin jälkeen 2,00€/pmm

Värilisä 20€/lisäväri, 30€/4-väri

Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,60€/pmm

Kuolinilmoitukset 1,60€/pmm

Hintoihin lisätään alv. 25.50%

Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00

KESKUSPUISTOSSA lauantaina 2.8.2025 klo 13-17

Ohjelmassa koko perheen piknik, esiintyjiä, puhujia ja taidetta. Lämpimästi tervetuloa!

Seuraa ilmoittelua, löydät meidät Instagramista ja Facebookista