Termin avaus–Defining term
11
Aaltolaiset määrittelevät käsitettä lehden teeman taustalla.
Aika
Tutkijatohtori (organisaatiot ja johtaminen) Mikko Jalas, Kauppakorkeakoulu: Kauppatieteissä aika liittyy kehon hallintaan. Taloustieteilijä voisi väittää ajan olevan kauppatavaraa, jota työmarkkinoilla vaihdetaan rahaan. Tämän opin mukaan jokainen meistä pyrkii saamaan kehostaan ja sen toimintakyvystä näillä markkinoilla parhaan mahdollisen hinnan. Siksi kiireinen, ajastaan tarkka ihminen vaikuttaa arvokkaalta. Kulutustutkija puolestaan voisi vastata ajan olevan arjen tapahtumapaikka, se kehikko, johon erilaiset vaatimukset, tarpeet ja toiveet on saatava mahtumaan. Arjessa ajaudutaan kiireeseen.
Rebekka Gröhn
Tutkimusryhmän johtaja (tulevaisuudentutkimus) Mika Aaltonen, BIT-tutkimuskeskus, Perustieteiden korkeakoulu: Aikaa pidetään itsestään selvyytenä, ajatellaan, että elämme kaikki samaa aikaa. Kun tarkastelemme aikaa tarkemmin, huomaamme, että eri asioilla on omat luonnolliset aikajänteensä, eri ihmiset käyttävät aikaa eri tavoin ja aika vaihtelee eri tilanteissa, rooleissa ja organisaatioissa. Kun aikajänne muuttuu, myös tiedon, sen tuottamisen menetelmien ja johtamisen interventioiden pitäisi muuttua. Uskon ajan kerroksellisuuteen. Historian eri kerrokset ovat läsnä nykyisyydessä samoin kuin käsityksemme tulevaisuuksista. Kun käsityksemme historiastamme tai tulevaisuudestamme muuttuu, muuttuvat myös ajattelumme, tunteemme ja tekemisemme nykyisyydessä.
Työelämän tutkija vastaa lähes samoin. Hän vain täydentää, että työelämän hierarkiassa on toisten ajankäyttöä rationalisoivia johtajia sekä suorittavia ihmisiä, jotka toimivat suunnitelmien toteuttamisen resursseina. Sekä arjen että työelämän tutkijat muistavat, että ajalla on laadullinen ja kokemuksellinen ulottuvuus. Emme myy aikaamme parhaasta hinnasta, vaan tavoittelemme mielekästä ja tasapainoista, mielen ja kehon yhdistävää olemista. Ajan käyttäminen ja päivien kompositio on oman olemassaolon ja sosiaalisten suhteiden artikulaatiota.
Tutkija (tähtitiede) Joni Tammi, Metsähovin radiotutkimusasema, Sähkötekniikan korkeakoulu: Tähtitieteessä aika on ulottuvuus siinä missä pituuskin, eikä sitä voi pitää muista koordinaateista irrallisena (pituutta mitataan tottuneesti valovuosissa ja -sekunneissa). Toisaalta etäisyyden avulla voidaan katsoa ajassa taaksepäin, ja taivaalla näkyykin maailmankaikkeuden koko historia: Aurinko sellaisena kuin se oli kahdeksan minuuttia sitten, Linnunradan keskustan kuvissa näkyy kotigalaksimme viimeisten neanderthalilaisten aikaan 30 000 vuotta sitten, ja tänään näkyvä kvasaarin 3C 273 purkaus tapahtui ensimmäisten aitotumallisten solujen ilmestyessä kaksi miljardia vuotta sitten. Ajan ulottuvuuden lisäksi myös sen suhteellisuus näkyy tähtitieteilijälle konkreettisesti: teleskoopeilla näemme kohteita, jotka vanhenevat päiviä tunnin mittaisen havaintorupeaman aikana.