Elinkustannusten nousu Suomessa on nyt todella nopeaa. Sähkön, lämmön, liikkumisen ja ruoan hinta nousevat, asumiskulut kasvavat, vuokrat ja asuntolainojen korot nousevat. Suomalaisten reaaliansiot - ostovoima - on pudonnut näin rajusti viimeksi 1970-luvun lopulla.
Hintojen noustessa yhtiöt tekevät satumaisia voittoja. Suurien pääomien omistajat hyötyvät nyt pienituloisten ja tavallisten työntekijöiden hädästä. Tulo- ja varallisuuserot ovat Suomessa valtavat ja nykyinen kriisi kasvattaa niitä lisää.
Mitä ihmisten tilanteen helpottamiseksi on Suomessa tehty? Ei kovin paljoa. Hallituksen niin sanotut sähkötuet eli suurten sähkölaskujen verovähennysoikeus sekä Kelan maksettavaksi tuleva suora sähkötuki osuvat verrattain harvoihin kotitalouksiin. Tuet ovat voimassa vain neljä kuukautta. Verovähennyksen voi hakea vasta verovuoden jälkeen ja se on lakiesityksen perusteluissakin todettu lähinnä hyvätuloisten tueksi. Jälkikäteisen tuen omavastuu neljältä kuukaudelta on 2000 euroa.
Suoran Kela-tuen omavastuu on 400 euroa kuukaudessa. Voi kysyä, kenellä pienituloisella tällaisiin omavastuisiin on varaa? Hallitus myös alentaa määräaikaisesti sähkön arvonlisäveroa, mutta mikään ei takaa, että alennus tulisi täysimääräisesti kuluttajahintoihin. Ja vaikka tulisikin, olisi se laiha lohtu. Kuvaavaa on, että pienituloisille tarkoitettuun sähkötukeen suunniteltu rahoitus suli valmistelun aikana 300 miljoonasta 85 miljoonaan johtuen juuri tiukoista myöntökriteereistä.
Suurin osa ihmisistä maksaa tänä talvena satoja euroja kuukaudessa kasvavat elinkustannukset kokonaan omasta pussistaan. Mitään tukia he eivät tule saamaan, vaikka toimeentulo kiristyy kestämättömästi. Tähän ryhmään kuu-
luvat nimenomaan pienituloiset teollisuudessa ja palveluissa työskentelevät palkansaajat, jotka ovat perusturvan yläpuolella, mutta osin myös keskituloiset palkansaajat, työeläkeläiset ja ehkä myös ansioturvan piirissä olevat. Esimerkiksi teollisuuden reaalipalkat ovat tällä hetkellä vuoden 2011 tasolla. Työehtosopimuksissa on vedetty nollalinjaa yli kymmenen vuotta. Talven palkkaneuvotteluissa olisi korkea aika ulosmitata kunnolliset korotukset.
Nyt olisi, mistä ottaa, kun yhtiöt ovat täynnä korona-ajan yritystukia ja hin-
takriisin varjolla ahnehdittuja voittoja.
Kriisin keskellä isoja voittoja tekevät esimerkiksi metsäteollisuuden yhtiöt, kuten UPM, joilla on omaa energiatuotantoa sekä tietenkin energiateollisuuden yhtiöt, kuten Fortum ja monet paikallisemmat toimijat. Uusiutuvilla, vesivoimalla ja ydinvoimalla sähköä tuottavien yhtiöiden kulut eivät ole kasvaneet, mutta ne voivat laskuttaa kuluttajilta moninkertaisen hinnan. Voitot ovat kaikilla mittareilla ansiottomia. Nyt on valmisteilla niin sanottu windfall-vero, jolla yhtiöiltä verotettaisiin pois näitä ylivoittoja. Veron tuotto on arvioitu 500-1500 miljoonaksi, mutta tuottoa ei oltaisi valtionvarainministeriön virkamiesten mukaan käyttämässä sähkön kuluttajien hyväksi. Tämä on uskomatonta! Näyttää siltä, että windfall-verolla vain tilkitään valtion velkaista taloutta ja rahoitetaan epäoikeudenmukaista jakopolitiikkaa: tuetaan räjähdysmäisesti kasvatettujen sotilasmenojen ja yritystukien runtelemaa julkista taloutta. On selvää, että tuotto on ohjattava sähkön kotitalouskuluttajien, tavallisten ihmisten, tukemiseen, jotta he voivat selviytyä laskuistaan.
”
Yhtiöiden voittoja olisi leikattava ja kuluttajahintoja painettava sääntelyllä alemmaksi.Hallituksen on vastattava sähkön ja muidenkin hyödykkeiden hintojen nousuun kaikin käytettävissä olevin keinoin. On anteeksiantamatonta, että selvissä asioissa on viivytelty näin pitkään, sanoo kansanedustaja Johannes Yrttiaho.
”Keväällä Suomi rynnisti muun EU:n mukana asettamaan Venäjälle pakotteita. Tarkoituksena oli heikentää maan taloutta ja kykyä käydä sotaa Ukrainassa. Pakotteet ovat kuitenkin johtaneet energian hinnan rajuun nousuun Euroopassa. Pakotepolitiikka ei ole heikentänyt Venäjää, vaan sen energian vientitulot ovat kasvaneet hintojen nousun myötä. Materiaali ja komponenttipula on pahentunut. Euroopan talous on ajautumassa taantumaan ja lamaan. Erityisesti Saksan talouden heikentyminen näkyy nopeasti myös Suomen teollisuuden tilauksissa.
”Myös ilmastopolitiikka on mennyt taaksepäin. Tosiasiassa näkymät ovat paljon lohduttomammat kuin äänekäs puhe vihreästä siirtymästä antaa ymmärtää. Venäläisen edullisen maakaasun piti olla siirtymävaiheen polttoaine matkalla uusiutuviin perustuvaan energiatalouteen. Nyt kun sen saanti on pakotepolitiikalla vähennetty, on Eurooppa jo kääntynyt takaisin maakaasua paljon haitallisempiin fossiilisiin polttoaineisiin, kuten kivi- ja ruskohiileen, palavaan kiveen, öljyyn ja Suomessa turpeeseen. Öljyä ja kaasua haalitaan ympäri maailmaa valtioilta, joissa ihmisillä ei juuri oikeuksia ole. Yhdysvaltojen tavoitteena on myydä
Eurooppaan omaa liuskekaasuaan, jonka poraaminen maan uumenista särötystekniikalla on erityisen ilmasto- ja ympäristöhaitallista. Myös kuljetukset Eurooppaan tuottavat päästöjä. Länsimaiden aggressiivinen energianhankinta kuluneen vuoden aikana on jo aiheuttanut energiakriisejä kehittyvissä maissa, kuten Intiassa, Pakistanissa, Bangladeshissa ja Filippiineillä. Köyhien maiden taloudet ja yhteiskunnat eivät kestä energian hintojen kallistumista.
”Maailma ei siis suinkaan etene kohti vihreää siirtymää, vaan ilmastopolitiikka vaikeutuu merkittävästi. Sama vaikutus on myös uuden kylmän sodan, vastakkainasettelun ja varustelukierteen syvenemisellä. Tällä hetkellä sotilastoiminta, tuottaa kuusi prosenttia maailman ilmastopäästöistä. Suuren osan on tuottanut Yhdysvaltain maailmanlaajuisen tukikohtaverkoston ja sotilasvoiman ylläpitäminen. Sotilastoiminta on Yhdysvaltain tahdosta rajattu ulos kansainvälisistä ilmastosopimuksista. Uusi kylmä sota kiihdyttäisi ilmastonmuutosta.”
Ote kansanedustaja Johannes Yrttiahon puheesta Tampereen teollisuustyöväen ammattiosasto 7:n väelle.
Energian hinnannousun taustalla Euroopassa ovat Yhdysvaltojen ja EU:n pakotteet, Venäjän vastapakotteet, mutta myös pakotteista riippumattomat poliittiset päätökset. Sekin on hyvä muistaa, että pakotepolitiikka ja energian hinnannousu alkoivat jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Kun nykyinen kaaos on mitä ilmeisimmin saatu aikaan poliittisilla päätöksillä, se olisi myös lopetettava poliittisilla päätöksillä. Sähkömarkkinoilla tarvitaan valtiollista sääntelyä ja ohjausta. Yhtiöiden voittoja olisi leikattava ja kuluttajahintoja painettava sääntelyllä alemmaksi. Hintojen nousua hillitsisi tehokkaasti ja ihmisten toimeentuloa helpottaisi erityisesti sähkön kansallinen hintakatto. Hintakaton on oltava riittävän matala. Sillä estettäisiin hintojen nousu tietyn rajan yli tai kompensoitaisiin ylitys kuluttajille. Malleja katon toteuttamiseen on useita, ja niitä jo käytetään eri puolilla Eurooppaa – ei kuitenkaan Suomessa.
Suomessa hintakattoa ei ole toistaiseksi haluttu edes selvittää. Energia-alan
yhtiöt, energiavirasto, kantaverkkoyhtiö Fingrid sekä työ- ja elinkeinoministeriö johdossaan ministeri Mika Lintilä ovat vastustaneet kansallista hintakattoa väittäen sen olevan vaikea tai mahdoton toteuttaa. Energia-alan puolueettomat asiantuntijat ovat toista mieltä ja pitävät hintakattoa täysin mahdollisena ja välttämättömänä. EU:n yhteismarkkinan taakse ei Suomessa enää voida mennä piiloon ja odotella EU:ssa mahdollisesti joskus säädettäviä yhteisiä hintasääntelytoimia.
Energiayhtiöt edunvalvojineen muodostavat Suomessa valtion valtiossa. Ne pyrkivät estämään yhtiöiden voittoihin puuttumisen loppuun saakka. Näyttää kuitenkin selvältä, että talven energialaskujen langetessa ministeriö, ministeri Lintilä ja koko Marinin hallitus joutuvat kääntämään kelkkansa. Hallituksen on vastattava sähkön ja muidenkin hyödykkeiden hintojen nousuun kaikin käytettävissä olevin keinoin. On anteeksiantamatonta, että selvissä asioissa on viivytelty näin pitkään.
JOHANNES YRTTIAHO kansanedustaja Vasemmistoliitto johannesyrttiaho.fi
Yhdysvaltalainen uutisorganisaatio Politico julkaisi hiljattain Euroopan tapahtumiin keskittyvällä sivustollaan mielenkiintoisen artikkelin ”Eurooppa syyttää Yhdysvaltoja sodasta hyötymisestä” (24.11.). Sen mukaan Euroopassa kuuluu yhä enemmän soraääniä Yhdysvaltojen toiminnasta Ukrainan kriisissä.
Korkea-arvoiset virkamiehet ovat tuohtuneita siitä kuinka Yhdysvallat hyötyy konfliktista rahallisesti myymällä sotakalustoa ja energiaa korkeaan hintaan. Useat eurooppalaiset valtiot joutuvat täydentämän omia asevarastojaan Yhdysvalloista lähetettyään omaa materiaaliaan Ukrainalle. Tilannetta ei myöskään paranna Yhdysvaltojen suunnittelemat suuret tuet teollisuudelleen. Ne asettavat Euroopan talouden entistä hankalampaan asemaan.
Politicon artikkeli tuo hyvin esille sen tosiasian, että loppujen lopuksi Yhdysvallat kuuluu konfliktin suuriin voittajiin. Voitto voi tosin olla
Korkea-arvoiset virkamiehet ovat tuohtuneita siitä kuinka Yhdysvallat hyötyy konfliktista rahallisesti.
sille ohimenevä. Yhdysvaltojen politiikan voidaan nimittäin katsoa myös kiihdyttävän kansainvälisen kaupan siirtymistä pois dollarista valtioiden omien valuuttojen käyttöön. Orastavia esimerkkejä on nähtävissä esimerkiksi Saudi-Arabian ja Kiinan kohdalla. Tosin matkaa muutokseen on vielä paljon edessä ja dollarin valta-asema säilynee vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Euroopan talouden riippuvuus halvasta venäläisestä energiasta on tiedetty tosiasia. Energian huima kallistuminen ja Yhdysvaltojen tuet omalle taloudelleen tulevat ajamaan Euroopan teollisuutta Yhdysvaltoihin, kirjoittaa Leevi Pettersson.
Euroopan talouden riippuvuus halvasta venäläisestä energiasta on tiedetty tosiasia. Energian huima kallistuminen ja Yhdysvaltojen tuet omalle taloudelleen tulevat ajamaan Euroopan teollisuutta Yhdysvaltoihin. Tämä tulee iskemään ennen kaikkea Saksaan, jolla on perinteisesti ollut keskeinen asema Euroopan taloudessa. Voidaankin kysyä, kuka tai ketkä ovat loppujen lopuksi Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten pakotteiden kohteena? Toivoa sopii, että Eurooppa alkaa vihdoinkin ajamaan myös omaa etuaan. Se tarkoittaa pikaisen diplomaattisen ratkaisun löytämistä konfliktiin - muuten kylmä puhuri ei puhalla pelkästään tänä talvena.
LEEVI PETTERSSONSalo
”Julkiset palvelut on laiminlyöty. Koronavuosien poikkeusajat, etäopetusjaksot ja palveluiden sulut ovat voimistaneet ongelmia entisestään. Vaikutukset näkyvät lasten ja nuorten pahoinvointina, vaikeuksien moninaistumisena ja yhteiskunnallisen eriytymisen voimistumisena.
Asumisen, ruoan ja perushyödykkeiden hintojen nousu voimistaa taloudellista ja yhteis kunnallista epätasa-arvoa. Hyväosaisimmat voivat järjestellä menojaan ja tehdä uusia valintoja, mutta pienituloisella jo valmiiksi säästäväisesti elävällä ei ole mistä nipistää. Kotitalouksien taloudellisilla vaikeuksilla on suoria vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin.
Henkilökohtaisen talouden romahtaessa, usein myös terveys ja psyyke kärsivät. Jatkuva huoli rahasta heikentää ihmisen voimavaroja pitkäjänteisten omaa elämää koskevien toiveiden ja suunnitelmien toteuttamiseen. Taloudellinen niukkuus vaikuttaa lähes järjestäen lasten ja nuorten osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksien kaventumiseen. Taloudelliset vaikeudet johtavat herkästi myös sosiaalisten ristiriitojen kärjistymiseen.
Vuosia jatkuneella oikeistopolitiikalla Suomeen on aiheutettu laajamittainen ja vakava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöpula. Julkiset palvelut on laiminlyöty. Koronavuosien poikkeusajat, etäopetusjaksot ja palveluiden sulut ovat voimistaneet ongelmia entisestään. Vaikutukset näkyvät lasten ja nuorten pahoinvointina, vaikeuksien moninaistumisena ja yhteiskunnallisen eriytymisen voimistumisena. 1990-luvun lama-ajoista oppineina tiedämme, että taloudellisesti vaikeina aikoina palveluista ei pidä leikata. Leikkausten sijaan julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan on panostettava.
Poliittisessa keskustelussa on jo pitkään ollut muodikasta puhua ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tukemisesta. Tästä huolimatta varhaisen tuen palvelut jätetään vuodesta toiseen vaille nii-
den vaatimaa panostusta. Vaikka laaja tutkimusperustainen tieto kertoo, että varhaisella tuella monien lasten ja perheiden ongelmien moninaistuminen olisi vältettävissä, lapsen ja perheet saavat tukea haasteisiinsa liian myöhään, eikä se aina silloinkaan ole riittävää.
Puheet ennaltaehkäisystä ja varhaista tukea antavien palveluiden resurssointi eivät kohtaa. Syyt ovat harjoitetussa politiikassa ja palveluiden riittämättömässä resurssoinnissa, leikkauksissa, tehostamisessa ja pitkään jatkuneessa huonossa työnantajapolitiikassa. Esimerkiksi kun neuvolapalveluissa resursseja on niukasti, varhainen tuki ei toteudu. Ennaltaehkäisyn sijaan olemassa olevat niukat resurssit kohdistuvat asiakkaille, joiden vaikeudet ovat jo moninaistuneet.
Lasten yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että kaikkia lapsia koskevat julkiset palvelut toimivat. Tarvittavan hoidon, tutkimusten tai tuen saaminen ei saa olla riippuvaista siitä, minkälaiset resurssit lapsen vanhemmilla on hakea oikeanlaista hoitoa, tukea tai hakeutua tarvittaviin tutkimuksiin. Varhaisen tuen kannalta otollisin aika ei saa kulua jonottaessa tai seuratessa tilannetta ilman konkreettisia tukitoimia.
ELINA SANDELIN
kaupunginvaltuutettu Vasemmistoliitto
Tammikuussa 2022 kansanedustaja Johannes Yrttiaho teki Turun neuvolapalveluita koskevan kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Yrttiaho vaati korjausta terveydenhoitaja- ja lääkäripulaan, puutteisiin lasten ikävuositarkastuksissa sekä THL:n ohjeiden noudattamista. Asiakkaiden sovittuja vastaanottoaikoja oli jouduttu siirtämään, koska sijaisia ei saatu poissaolevien terveydenhoitajien ja lääkärien tilalle eikä omahoitajasuhteita voitu ylläpitää.
Vasta kun valvova viranomainen kantelun seurauksena vaati kaupungilta toimia neuvoloiden pitkään jatkuneeseen laittomaan tilanteeseen, Turun kaupunki ryhtyi toimenpiteisiin. Laiton tilanne pyrittiin korjaamaan rekrytoimalla lisää työntekijöitä neuvoloihin.
Neuvolapalveluiden siirtyessä vuoden vaihteessa kunnilta hyvinvointialueelle, palveluiden resurssoinnissa ja toimivuudessa on edelleen isoja puutteita. Työtä tehdään olosuhteissa, joissa näkyy kasvava yhteiskunnallinen eriarvoistuminen. Tarvitaan pysyvät terveydenhoitajat ja lääkärit, jotka tuntevat asiakkaansa. Konkreettista tukea perheille antavia neuvolan perheohjaajia tarvitaan lisää. Myös yhteistyötä neuvolan ja lasten varhaiskasvatuksesta vastaavien ammattilaisten kanssa pitää parantaa, jotta lapsen tarvitsema tuki arjessa toteutuu.
Pormestarien Turussa asuinalueiden eriarvoisuus kasvaa
Turun pormestariohjelman virallinen tavoite on lähiöiden kehittäminen segregaatiota eli asuinalueiden eriarvoistumista purkamalla. Käytännön politiikka on muuta.
Syksyllä 2022 Varissuon terveysasema suljettiin sisäilmaongelmien takia ja toiminta siirrettiin 5 kilometrin päähän Kupittaalle, yksityisen sairaalan tiloihin. Alueelle suunnitellut korvaavat tilat hylättiin. Suunnitelmia ja päätöksiä terveysaseman
peruskorjauksesta oli viivytelty ensin vuosia. Nyt lähiön asukkaille elintärkeää terveysasemaa ei ole huomioitu vuoden alussa aloittavan hyvinvointialueen investointisuunnitelmissakaan, vaikka terveysaseman siirtyminen alueelta esitettiin päätöksentekovaiheessa ”väliaikaisena” ratkaisuna.
Huonosti on käymässä myös Lausteen ja Vaalan palveluille. Lausteen koulu siirretään Huhkolan ja Skanssin kylkeen Karhu-
naukiolle yhtenäiskouluun, vaikka alueiden estämisen kannalta keskeistä olisi säilyttää asuinalueiden palvelut ja sijoittaa koulut lasten ja perheiden sujuvaa ja turvallista arkea ajatellen.
Nyt purettu Lausteen koulu muodosti pitkään tärkeän keskuksen. Alue menettää tehtyjen päätösten myötä paitsi koulun, myös samassa rakennuksessa sijainneen nuorisotilan, lähikirjaston sekä kovassa käytössä olleet liikuntatilat.
Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtosen päätöksen 180 § (3.6.2022/KH 6.6.2022) mukaan osalle hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden yksiköiden työntekijöistä maksetaan määräaikainen 3001000 euron sitoutumispalkkio. Palkkion avulla pyritään vahvistamaan työntekijöiden pysymistä kaupungin palveluksessa.
Sitoutumispalkkion ulkopuolelle on jätetty useita yksiköitä, joissa niin ikään tehdään töitä rekrytointivaikeuksien, resursseihin nähden suurten asiakasmäärien, hoito- ja hoivavelan ja pitkään jatkuneen kuormituksen keskellä. Palkkion saa 3100 henkilöä ja sitä ilman jää 2400 henkilöä. Palkkio maksetaan, jos henkilön työsuhde on voimassa tämän vuoden lopussa, ja työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta.
Määräaikaisen sitoutumispalkkion rajaaminen koskemaan tiettyjä hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden työpaikkoja ja työntekijäryhmiä on vastoin Turun kaupungin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman palkkauksen tavoitetta, jonka mukaan erilaisten palkanlisien ja palkkakehityksen tulee kohdistua oikeudenmukaisesti kaikkiin työntekijöihin.
antaja rankaisee niitä työyhteisöjä, joissa on panostettu rekrytointiin, hyvään lähijohtamiseen ja osaamisen kehittämiseen henkilöstöä sitouttavalla tavalla.
Asumis- ja päihdepalveluissa osa yksiköistä saa palkkion, osa taas ei, vaikka kaikki tekevät työtä samojen rekrytointipaineiden alla. Sitoutumispalkkio jätetään maksamatta perhe- ja sosiaalipalveluissa Sirkkalan päiväkeskuksen ja Sillankorvan ensisuojan työntekijöille. Molemmissa yksiköissä on tehty lähitöitä koko koronan ajan. Sillankorva tarjoaa tilapäistä asumispalvelua päihderiippuvaisille. Sillankorvan työtekijät tekevät koko ajan kolmivuorotyötä huonoissa olosuhteissa. Henkilökunnassa on ollut suuri vaihtuvuus monien vuosien ajan. Sirkkalan päiväkeskus on päihteidenkäyttäjien päivätoimintakeskus.
Psykologiyksikkö ja kuraattoripalvelut on jätetty ilman palkkiota. Lapsiperhesosiaalityön, lastensuojelun avohuollon ja ulkomaalaistoimiston toimistosihteerit on jätetty palkkion ulkopuolelle ainoina työyhteisöissään. Sama koskee yksiköiden lähijohtajia.
Terveydenhuollon puolelta ilman palkkiota jää ainakin osa kaupunginsairaalan poliklinikoista ja osa kuntoutuksen henkilöstöstä. Suuterveydenhuollossa palkkion saavat hammashoitajat, mutta esimerkiksi suuhygienistit jäävät ilman. Työntekijät ovat olleet yhteydessä henkilöstöjohtaja Sinikka Valtoseen sekä sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksaan.
Vuosia jatkuneella oikeistopolitiikalla Suomeen on aiheutettu laajamittainen ja vakava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöpula. Julkiset palvelut on laiminlyöty, kirjoittaa Turun kaupunginvaltuutettu Elina Sandelin.
Työntekijöiden jättäminen sitoutumispalkkion ulkopuolelle synnyttää eriarvoisuutta ja vaikeuttaa entisestään niiden yksiköiden rekrytointitilannetta, joissa palkkiota ei makseta. Henkilöstön pysyvyys on palvelun laadun kannalta tärkeää, joten sitouttamispalkkio on ulotettava kaikkiin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden yksiköihin.
Sitoutumispalkkion ulkopuolelle jättäminen saattaa johtaa palvelun tuottamisen kannalta epätarkoituksenmukaisiin henkilöstövaihdoksiin, jossa työntekijät vaihtavat työpaikkaa kaupungin sisällä yksiköstä toiseen tai kokonaan toiselle työnantajalle.
Henkilöstön eriarvoinen kohtelu heikentää henkilöstön sitoutumista työhön. Samalla työn-
Valtuutettu Johannes Yrttiaho teki 13.6.2022 Turun kaupunginvaltuustolle aloitteen määräaikaisen sitoutumispalkkion maksamisesta yhdenvertaisesti koko hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden henkilöstölle.
Sitouttamispalkkion antaminen vain osalle henkilökunnasta näkyy työhyvinvoinnin ja työmotivaation laskuna etenkin niillä työntekijöillä, jotka on jätetty ulkopuolelle. Mittarit ja kriteerit ovat epämääräisiä ja mielivaltaisia. Työsuojelun näkökulmasta palkkio olisi pitänyt ulottaa kaikkiin työntekijöihin hyvinvoinnin palvelukokonaisuudessa. Turun strategiassa luvataan edistää yhteisöllisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tässä on lisätty eriarvoisuutta ja heikennetty työntekijöiden yhteistyön mahdollisuuksia työpaikoilla.
Kurjenmäen asukastoimikunta vastustaa TVT Asunnot Oy:n vuoden 2023 talousarvioesityksessä ehdotettua 4,5 prosentin vuokrankorotusta, koska inflaatio on noussut korkeimmalle tasolle yli 30 vuoteen. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) mukaan inflaatio on ollut viimeksi nykyistä korkeammalla ennen 1990-luvun lamaa.
Nykyisestä taloudellisesta tilanteesta kärsivät erityisesti pienituloiset turkulaiset.
Asumiskustannukset vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon kotitalouksilla jää rahaa muuhun kulutukseen. Erityisesti yksin asuvien pienituloisten tulotaso jää asumismenojen jälkeen alle kohtuullisen minimitoimeentulon tason.
TVT Asunnot Oy:n vuokrataloissa asuu paljon pienituloisia turkulaisia. Turun kaupungin etu ei ole kuitenkaan, että yhä useampi asukas joutuu hakemaan toimeentulotukea välttämättömiin kuluihin. ”Suurimmalla osalla saajista toimeentulotuki täydentää muita etuuksia, kuten työttömyysturvaa ja asumistukea, jotka eivät riitä kattamaan kotitalouden välttämättömiä menoja” (4.7. Sosiaalivakuutus. fi).
Toisille Kelan byrokratiaviidakko on niin monimutkainen, että he säästä-
vät ruuan laadusta tai lääkkeistä, koska etuuden hakeminen on niin vaikeaa. Tämä ei ole kenenkään etu.
TVT Asunnot Oy:n liikevaihto oli 80,7 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja yhtiö työllisti 60 henkilöä. Liiketoiminnan voitto oli 14,1 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli 17,1.
TVT Asunnot Oy noudattaa omakustannusperiaatetta. Asuinhuoneistojen vuokrat määräytyvät asuinhuoneistokohtaisesti asunnon sijainnin, kunnon ja varustetason mukaan.
Näiden lukujen valossa pyydäm-
me Turun kaupungin päättäjiä vielä harkitsemaan suunniteltuja vuokrankorotuksia. Nyt pienituloiset ovat vaarassa pudota köyhyysloukkuun, josta on vaikeaa päästä pois.
Asukastoimikunnan puheenjohtaja TVT Asunnot Oy:n Kurjenmäen
Turun Kurjenmäessä kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat Marjaana Malik ja Sari Lähteenmäki korostavat, että asumiskustannukset vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon kotitalouksilla jää rahaa muuhun kulutukseen.
Tämä ei ole kenenkään etu.
KOLUMNI KALEVI HÖLTTÄ OIKEUSTIETEEN TOHTORI DOSENTTITänä vuonna on toisteltu, että valtion ei pidä sekaantua työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ja riitoihin. Poliitikot korostavat työmarkkinajärjestöjen keskinäistä sopimisvapautta, ns. tariffiautonomiaa. Todellisuudessa valtio sekaantuu monin tavoin etenkin ammattiliittojen toimintaan. Terveydenhoitoalan kamppailussa nähtiin karkeita työtaistelun murtamistoimia, jopa pakkotyöhön velvoittavia säädöksiä. Myös ”virallisen” vasemmiston toiminta herätti ihmetystä. Nyt tarkoitukseni on kuitenkin kommentoida tuomioistuinten roolia.
Tuomioistuimetkin ovat osa valtiovaltaa. Erityisesti työehtosopimusriitoja varten on erityinen työtuomioistuin, jolla on yksinomainen toimivalta voimassa olevia työehtosopimuksia koskevissa tulkinnoissa, riidoissa ja rikkomusten rankaisemisessa. Se ratkoo pääasiassa vain järjestöjen välisiä riitoja omalla erikoisella tavallaan. Työtuomioistuin käsittelee työtaisteluja ainoastaan tapauksissa, joissa asianosaisten välinen työehtosopimus on voimassa.
Työtuomioistuimen toimivaltaan kuulumatto-
mia työtaisteluja, kuten laillisia sopimuksettoman ajan työtaisteluja, poliittisia painostustoimia sekä tukilakkoja- ja saartoja, on lisääntyvästi yritetty saada yleisten tuomioistuinten, ensi sijassa käräjäoikeuksien, tuomittaviksi. Keinona käytetään väliaikaisia turvaamistoimia, jolla käräjäoikeus voi kieltää työtaistelun miljoonien eurojen sakon uhalla. Käräjäoikeuksia pyritään käyttämään välikappaleina työtaistelujen murtamiseksi. Apuna tässä on työoikeudessa kannatustakin saanut korkeimman oikeuden vähäinen käytäntö, jonka on tulkittu tarkoittavan yleistä työrauhavelvollisuutta. Tulkinta on lakiin perustumaton. Se nojaa teoriaan ns. hyvän tavan vastaisuudesta ja nyt myös EU:n myötä tulleesta ”kohtuullisuudesta”. Kysymyksessä on laaja pyrkimys rajoittaa työntekijöiden henkilökohtaista vapautta sekä järjestöjen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuvaa lakko-oikeutta (oikeammin työtaisteluoikeutta).
Väliaikaiset turvaamistoimet, kuten takavarikko ja uhkasakolla tehostettu kielto, on alun perin tarkoitettu turvaamaan velkojan asema. Niillä estetään velallista hukkaamasta omaisuuttaan jo ennen varsinaista velkomusoikeudenkäyntiä. Oikeudenkäymiskaaren 7: 3 §:n mukaan voidaan päättää turvaamistoimesta, jos hakijalla todennäköisesti on vastaajaa vastaan oikeus, joka on ulosottokaaren mukaan täytäntöönpantavissa. Turvaamistointa hakevan oikeuden pitää olla selvä ja perusteltu. Se
voidaan kuitenkin määrätä summaarisesti eli asiaa varsinaisesti tutkimatta, koska itse riita-asia tulee aikanaan tutkittavaksi oikeudenkäynnissä. Jos hakijan kanne oikeudenkäynnissä hylätään, uhkasakkokin peruutuu. Siinä vaiheessa työtaistelutilanne on usein ohi ja lailliset painostustoimet torjuttu pitkittämällä riitaa.
Turvaamistoimien käyttö sopii huonosti työmarkkinariitojen hoitamiseen. Sen avulla voidaan estää laillinen työtaistelu epämääräisin perustein. Valtiovalta puuttuu radikaalisti työmarkkinaosapuolten riitoihin työnantajapuolen eduksi. Järjestöt eivät pysty maksamaan miljoonien eurojen uhkasakkoja, joten laillinenkin lakko epäonnistuu. Käräjäoikeuksissa asian ratkaisee yksi tuomari, jonka puolueettomuus ja tiedot työmarkkinakäytännöstä ovat koetuksella.
Minusta näyttää, että aina ei ole lainkaan hahmotettu, mikä se hakijan ulosottokelpoinen oikeus on ja mihin lakiin se perustuu. Myös pääsääntö eli perustuslaillinen työtaisteluvapaus näyttää joskus unohtuneen, kun rajoituksiin pyritään ilman laissa olevaa perustelua. Perus- ja ihmisoikeuksia saa rajoittaa vain eduskunnan säätämällä lailla.
Mielestäni lakia pitäisi selventää niin, että työmarkkinariitoja ei enää voisi tuoda keinotekoisesti käräjäoikeuksien rasitukseksi. Yksi keino on rajoittaa ulosottosäännöksiä.
Terveydenhuollon asiakasmaksuja säätelee Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) lainsäädännöllä. Vuoden 2023 alusta asiakasmaksujen suuruudesta päättävät hyvinvointialueet.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen talousarviovalmistelussa lähtökohtana oli nostaa kaikki, myös perusterveydenhuollon asiakasmaksut, lain sallimaan maksimiin. Tähän linjaan päätettiin muutamia poikkeuksia 23.11. aluevaltuuston kokouksessa.
Nämä poikkeukset koskevat suppeampaa ihmisryhmää kuin esimerkiksi Turun kaupungin tähän saakka voimassa olleet maksuvapautukset. Osassa kunnista maksuvapautuksia ei ole ollut ollenkaan, joten niissä kunnissa tämä päätös tuo toki parannusta joidenkin vähävaraisten tilanteeseen.
Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä on kuitenkin tyytymätön tähän kompromissina syntyneeseen päätökseen.
asiakasmaksuista luopumista Helsingin kaupunki käytti n. 30% asiakasmaksujen tuotosta maksujen laskutuksesta aiheutuviin kuluihin. Nyt kun aluevaltuuston päätöksen mukaisesti määrittelemme vain osan ihmisistä tietyin perustein vapautetuksi maksuista ei maksujen aiheuttama byrokratia ainakaan kevene.
Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän keskuudessa vallitsee suuri huoli siitä, miten nousevien elinkustannusten aikana terveyskeskusmaksut vaikuttavat palveluiden piiriin hakeutumiseen, kun nyt jo ihmiset joutuvat valitsemaan ostavatko vähillä tuloillaan ruokaa vai lääkkeitä.
Vasemmistoliiton pitkäaikaisena tavoitteena on ollut poistaa perusterveydenhuollon asiakasmaksut kokonaan. Tähän mennessä tavoite on toteutunut ainoastaan Helsingin kaupungissa. Asiakasmaksut kattavat STM:n mukaan vain n. 7% sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kustannuksista, josta perusterveydenhuollon maksujen osuus on vieläkin pienempi. Ennen
Nato-jäsenyyden hakeminen keväällä 2022 oli Suomelta iso virhe. Emme vielä tiedä miten prosessi päättyy. Suomi on nyt suurvaltapolitiikan pelinappula. Se ei jäsenyyttä odotellessaan ja jäseneksi pyrkiessään ole enää päättänyt suvereenisti omasta ulkopolitiikastaan, Nato-jäsenyyden mahdollisesti toteutuessa vielä vähemmän. Suomi on ajettu syvälle osaksi kan-
Uusi kylmä sota, vihollisuuksien ja varustelun kierre on pantu alulle. Puolueettomasta Pohjolasta uhkaa tulla historiaa.
On olemassa runsaasti tutkimustietoa, jonka mukaan mahdollisimman matalan kynnyksen pääsy perusterveydenhuollon palveluihin auttaa kaventamaan sosioekonomisia terveyseroja ja tuottaa merkittäviä säästöjä terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Esimerkiksi komplisoituneen diabeteksen hoitokustannukset ovat yli 20 kertaiset verrattuna komplisoitumattomaan tilanteeseen. Diabeteksen komplikaatioiden ehkäisyssä olennaista on mahdollisimman varhainen taudin havaitseminen ja hoidon aloitus.
Perusterveydenhuollon asiakasmaksujen poistaminen ei kaataisi hyvinvointialueen taloutta, mutta se parantaisi oleellisesti etenkin pienituloisten pääsyä palveluiden piiriin, lisäisi
Perusterveydenhuollon asiakasmaksujen poistaminen ei kaataisi hyvinvointialueen taloutta.
sainvälisen politiikan kaupankäyntiä.
Uusi kylmä sota, vihollisuuksien ja varustelun kierre on pantu alulle. Puolueettomasta Pohjolasta uhkaa tulla historiaa. Merkittävä taitekohta oli presidentti Bidenin ja hänen hallintonsa muutama vuosi sitten antama julistus demokraattisten valtioiden yhteenliittymästä. Jo ennen viime presidentinvaaleja annettu ja heti niiden jälkeen uusittu julistus tarkoitti, että Yhdysvallat pyrki ryhmittämään liittolaisensa ja kaikki sellaisiksi mielivät Venäjän ja Kiinan vastaiseen rintamaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat olennainen osa tämän rintaman rakentamista. Naton Madridin kokouksessa kesäkuussa sotilasliitto odotetusti muutti USA:n johdolla strategiaansa Venäjää ja Kiinaa vastaan suunnatuksi ja päätti lisätä nopean toiminnan joukkoja sekä aseellista läsnäoloaan Venäjän rajoilla. Samassa yhteydessä Suomi ja Ruotsi sopivat Turkin kanssa sopimuksen, joka antaa meille esimakua Nato-jäsenyydestä: Suomi ja Ruotsi ovat taipuneet ja taipumassa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen sivuuttamiseen ulkopolitiikassaan. Eduskuntaa ei päästetty sopimuksesta päättämään.
Suomea on lisäksi pääministerin ja
useiden johtavien poliitikoiden lausunnoilla ajettu viime kuukausina samaan ulkopoliittiseen viitekehykseen Baltian ja Puolan kanssa. Tähän liittyvät mm. päätökset venäläisten viisumien rajaamisesta sekä itärajan aidan rakentamisesta. Myös yleisen russofobisen ilmapiirin luominen on harkittua. Nato-jäsenyyden myötä Suomea ajetaan vastuuseen Baltian maiden ilma- ja maapuolustuksesta.
Hallitus on antanut varsinaista Nato-jäsenyyttä koskevan ratifiointiesityksensä eduskunnalle. Hallitus haluaa, että Natosta päätettäisiin Suomessa jo ennen kevään eduskuntavaaleja, riippumatta siitä miten prosessi Natossa on edennyt ja onko Turkki jäsenyyttä hyväksynyt. Keskustelu vaaleissa halutaan välttää viimeiseen saakka. Eduskunnan puhemies Vanhanen on todennut, että asiaa voidaan käsitellä, mutta päätös voidaan tehdä vasta, kun kaikkien Nato-maiden hyväksyntä on olemassa. Ennakollisen käsittelyn salliminen eduskunnassa on jo itsessään hyvin kyseenlaista ja demokratiaa loukkaavaa. Eduskunta ei voi tietää, mitä prosessissa vielä on edessä.
Viime kevään Nato-päätöksen myötä alkanut kansanvallan pilkka uhkaa
Vasemmistoliiton pitkäaikaisena tavoitteena on ollut poistaa perusterveydenhuollon asiakasmaksut kokonaan, muistuttaa Maarit Koivisto.
”tasa-arvoa ja vähentäisi tarpeetonta byrokratiaa. Taloushallinnon osaajien työpanosta tarvitaan hyvinvointialueella paljon muuhunkin kuin laskutusrumban pyörittämiseen ja sen määrittelemiseen kuka milloinkin lasketaan tarpeeksi huono-osaiseksi vapautuakseen terveyskeskusmaksusta.
MAARIT KOIVISTO Lääkäri, Varsinais-Suomen aluevaltuuston varapuheenjohtaja, Vasemmistoliitto
jatkua. Nato-jäsenyydestä ei puhuttu käytännössä lainkaan 2019 eduskuntavaaleissa. Kansalaiset eivät siis ole päässeet sanomaan vaaleissa kantaansa näin kauaskantoiseen ja kohtalokkaaseen asiaan. Nato-kysymyksen olisi ehdottomasti oltava keskeinen vaaliteema kevään vaaleissa. Olisi lisäksi järjestettävä kansanäänestys ja lopullinen päätös tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä määräenemmistöllä. Nyt kaikki tämä aiotaan sivuuttaa. Koko ulkopolitiikan suunnanmuutoksen kansanvaltainen legitimaatio, hyväksyntä, puuttuu ja uhkaa jäädä puuttumaan.
Ulkopolitiikan linjanmuutoksen sisäpoliittinen hinta tulee olemaan ja on jo ollut todella kova. Suomen ulkopolitiikan täyskäännös, joka keväällä toteutettiin Ukrainan sodan varjolla ja sen luomassa mieltenkuohussa, on jo osoittanut nurjat puolensa. Me maksamme uudesta ulkopolitiikasta energian hinnoissa, kasvavissa sotilasmenoissa, ilmaston ja ympäristön ja turvallisuusasemamme heikkenemisessä.
JOHANNES YRTTIAHO - kansanedustaja - Vasemmistoliitto
Turun Asunnottomien yössä Pamin Tarja Puotsaari ja Johannes. Vuosittaista tapahtumaa sävyttivät Turun kaupungin vuokrataloyhtiö TVT:n julkistamat mittavat vuokrankorotukset. Yhtiö takoo kovaa voittoa ja siitä tinkimällä se voisi hyvinkin jättää vuokrankorotukset tekemättä.
Vasemmistoliiton kansanedustajat Johannes Yrttiaho ja Anna Kontula tapasivat turkulaisia Turun kauppatorilla. Keskustelussa oli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Molemmat edustaja äänestivät Natohakemusta vastaan eduskunnassa.
Pitkäaikaisen kansanedustajan , valtiopäiväneuvos Ensio Laineen (1927-2021) muistoa kunnioitettiin Ttalolla järjestetyssä tilaisuudessa. ”Ensio Laine oli puoluettomuutta ylläpitäneen, hyviä naapurisuhteita vaalineen ja hyvinvointivaltiota rakentaneen Suomen vasemmistopoliitikko”, Yrttiaho totesi puheessaan.
Uudenkaupungin torilla Esko Rintala, Sari Raivonen, Juha Suominen ja Pentti Aitamurto.
Kansanedustaja Johannes Yrttiaho puhui Teollisuusliiton ammattiosastojen veteraanien seminaarissa otsikolla ”Uuden ulkopolitiikan laskut lankeavat”. Vuotuisessa seminaarissa oli koolla noin 300 henkeä ympäri maata. Luennoimassa myös professorit Heikki Ervasti ja Seppo Koskinen. Kuvassa oikealla Teollisuus 49:n veteraanien sihteeri Seppo Tuomisto ja puheenjohtaja Martti Katajainen.
Turun Varissuolla tavattiin alueen asukkaita ja puhuttiin palveluista. Kuvassa vasemmalta Johanneksen kanssa Reijo Nylander, Tero Ahlgren, Terhi Kärkkäinen ja Sari Lähteenmäki.
